ENSIMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
795
ja ei kansa häntä mitään vas-
tannut.
22. Niin sanoi Elia kansalle: mi-
nä olen ainoasti jäänyt Herran
prophetaista; mutta Baalin
prophetaita on neljäsataa ja vii-
sikymmentä miestä.
23. Niin antakaat nyt meille kak-
si mullia, ja antakaat heidän va-
lita toisen mullin ja hakata kap-
paleiksi, ja pankaan puiden pääl-
le, mutta älkään siihen panko
tulta: ja minä otan toisen mullin
ja panen myös puiden päälle, ja
en pane siihen tulta.
24. Ja huutakaat te teidän ju-
malainne nimeä, ja minä huudan
Herran nimeä: kumpi Jumala
vastaa tulen kautta*, hän olkoon
Jumala. Ja kaikki kansa vastasi
ja sanoi: se on oikein.
25. III. Ja Elia sanoi Baalin
prophetaille: valitkaat teillenne
toinen mulli, ja tehkäät te ensin,
sillä teitä on monta, ja huuta-
kaat teidän jumalainne nimeä, ja
älkäät siihen tulta panko.
26. Ja he ottivat mullin, jonka
hän heille antoi, ja valmistivat ja
huusivat Baalin nimeä huome-
nesta puolipäivään asti, sanoen:
Baal, kuule meitä! mutta ei siinä
ollut ääntä eli vastaajaa; ja he
hyppelivät alttarin ympärillä, jon-
ka he tehneet olivat.
27. Kun jo puolipäivä oli, pilkkasi
heitä Elia ja sanoi: huutakaat
vahvasti; sillä hän on jumala,
hän ajattelee jotakin, eli on jo-
takin toimittamista, eli on mat-
kalla, eli jos hän makaa, että
hän heräis.
28. Ja he huusivat suurella ää-
nellä, ja viileskelivät itsiänsä
veitsillä ja naskaleilla tavallansa,
niin että he verta tiukkuivat.
29. Kuin puolipäivä kulunut oli,
propheterasivat he siihenasti, et-
tä ruokauhri uhrattaman piti*; ja
ei ollut siinä ääntä eli vastaajaa,
elikkä joka vaaria otti.
30. IV. Niin sanoi Elia kaikelle
kansalle: tulkaat minun tyköni; ja
kuin kaikki kansa tuli hänen ty-
könsä, paransi hän Herran altta-
rin, joka kukistunut oli.
31. Ja Elia otti kaksitoistakym-
mentä kiveä* Jakobin lasten lu-
vun jälkeen (jonka tykö Herran
sana tapahtunut oli, sanoen: Is-
rael+ pitää sinun nimes oleman),
32. Ja rakensi niistä kivistä alt-
tarin Herran nimeen, ja teki
kuopan alttaria ympäri kahden
