ENSIMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
794
Ahabin käsiin tappaa minua?
10. Niin totta kuin Herra sinun
Jumalas elää, ei ole yhtään
kansaa eli valtakuntaa, kuhunka
minun herrani ei ole lähettänyt,
sinua etsimään. Ja koska he
ovat sanoneet: ei hän ole tässä,
on hän vannottanut sitä valta-
kuntaa ja kansaa, ettet sinä ole
löydetty.
11. Ja nyt sinä sanot: mene ja
sano herralles: katso, Elia on
tässä.
12. Ja taitais tapahtua, kuin mi-
nä menisin pois sinun tyköäs,
niin ottais Herran henki sinun
pois, ja en minä tietäisi kuhun-
ka, ja minä sitte tulisin ja sanoi-
sin sen Ahabille, ja hän ei löy-
täisi sinua, niin hän tappais mi-
nun. Mutta minä sinun palvelias
pelkään Herraa hamasta nuo-
ruudestani.
13. Eikö minun herralleni ole sa-
nottu, mitä minä tehnyt olen,
kuin Isebel tappoi Herran
prophetat? ja minä kätkin sata
Herran prophetaa luoliin, viisi-
kymmentä tänne ja viisikymmen-
tä sinne, ja ruokin heidät leivällä
ja vedellä.
14. Ja nyt sinä sanot: mene ja
sano herralles: katso, Elia on
tässä: että hän minun tappais.
15. Elia sanoi: niin totta kuin
Herra Zebaot elää, jonka edessä
minä seison*: tänäpänä minä it-
seni hänelle ilmoitan.
16. Niin meni Obadia Ahabia
vastaan ja sanoi nämät hänelle,
ja Ahab meni Eliaa vastaan.
17. II. Ja kuin Ahab näki Elian,
sanoi Ahab hänelle: etkö sinä
ole se, joka Israelin villitset?
18. Hän sanoi: en minä villitse
Israelia, mutta sinä ja sinun isäs
huone, että te olette hyljänneet
Herran käskyt, ja sinä vaellat
Baalin jälkeen.
19. Lähetä siis nyt kokoomaan
minun tyköni koko Israel Karme-
lin vuorelle, ja neljäsataa ja vii-
sikymmentä Baalin prophetaa ja
neljäsataa metsistöin prophetaa,
jotka syövät Isebelin pöydältä.
20. Niin lähetti Ahab kaikkein Is-
raelin lasten tykö ja kokosi
prophetat Karmelin vuorelle.
21. Niin astui Elia kaiken kansan
eteen ja sanoi: kuinka kauvan te
onnutte molemmille puolille? Jos
Herra on Jumala, niin vaeltakaat
hänen jälkeensä, mutta jos Baal,
niin vaeltakaat hänen jälkeensä;
