ENSIMÄINEN KUNINGASTEN KIRJA
793
nuorukaisen sielu tulla häneen
jällensä!
22. Ja Herra kuuli Elian äänen:
ja hänen sielunsa tuli häneen
jälleen, ja hän virkosi.
23. Ja Elia otti pojan ja kantoi
ylistuvasta alas huoneesen, ja
antoi äidillensä, ja sanoi: katso,
sinun poikas elää.
24. Ja vaimo sanoi Elialle: nyt
minä ymmärrän, ettäs olet Ju-
malan mies, Herran sana on tosi
sinun suussas.
18. Luku.
I. Obadia, joka sata Herran
prophetaa pelasti Isebelin mur-
hasta, tulee vaadituksi Eliaa il-
moittamaan Ahabille. II. Ahab
soimaa Eliaa; vaan Elia lupaa
osoittaa, kuka oikia Jumala on.
III. Baalin papit rukoilevat Baalia
turhaan. IV. Elian rukoillessa tu-
lee tuli ja polttaa uhrin. V. Elia
tappaa Baalin papit ja ilmoittaa
Ahabille sateen.
I. Ja monen päivän perästä tuli
Herran sana Elian tykö kolman-
tena vuonna, sanoen: mene ja
osoita sinus Ahabille, ja minä
annan sataa maan päälle.
2. Ja Elia meni näyttämään it-
siänsä Ahabille; vaan sangen
kallis aika oli Samariassa.
3. Ja Ahab kutsui Obadian, joka
oli hänen huoneensa haltia: (Ja
Obadia pelkäsi Herraa suuresti.
4. Sillä kuin Isebel hukutti Her-
ran prophetat, otti Obadia sata
prophetaa ja kätki ne, viisikym-
mentä kuhunkin luolaan, ja elätti
heidät leivällä ja vedellä.)
5. Niin sanoi Ahab Obadialle:
vaella maan lävitse kaikkein ve-
silähdetten tykö ja kaikkein ojain
tykö, jos löydettäisiin ruohoja
hevosille ja muuleille elatukseksi,
ettei kaikki eläimet hukkuisi.
6. Ja he jakoivat itsensä vaelta-
maan maata lävitse: Ahab vaelsi
yksinänsä yhtä tietä myöten ja
Obadia toista tietä yksinänsä.
7. Kun Obadia tiellä oli, katso,
silloin kohtasi hänen Elia; ja kuin
hän tunsi hänen, lankesi hän
kasvoillensa ja sanoi: etkös ole
herrani Elia?
8. Hän sanoi: olen; mene ja sa-
no herralles: katso, Elia on täs-
sä.
9. Ja hän sanoi: mitä minä olen
rikkonut, ettäs annat palvelias
