APOSTOLITTEN TEOT, P. LUUKKAALTA KIRJOITETUT
2256
miehet veljesten seassa.
23. Ja kirjoittivat heidän kätten-
sä kautta tällä tavalla: me apos-
tolit ja vanhimmat veljet toivo-
tamme veljille, jotka pakanoista
Antiokiassa ja Syriassa ja Kiliki-
assa ovat, terveyttä!
24. Että me olemme kuulleet,
kuinka muutamat meiltä lähte-
neet* ovat teitä opillansa eksyt-
täneet ja teidän sielujanne vai-
vanneet, sanoen: teidän pitää
itsenne antaman ympärileikata ja
lain pitämän; joille emme ole
käskeneet+.
25. Niin kelpasi meille yksimieli-
sesti kokoontuneille valita miehiä
ja teidän tykönne lähettää, mei-
dän rakkaan Barnabaan ja Paa-
valin kanssa,
26. Jotka miehet ovat sielunsa
meidän Herramme Jesuksen
Kristuksen nimen tähden alttiiksi
antaneet.
27. Niin me olemme lähettäneet
Juudaan ja Silaan, jotka myös
sen suusanalla teille ilmoittavat.
28. Sillä niin kelpasi Pyhälle
Hengelle ja meille, ettei yhtään
enempää raskautta pidä teidän
päällenne pantaman kuin nämät
tarpeelliset:
29. Että te vältätte epäjumalain
uhria, ja verta, ja läkähtynyttä, ja
salavuoteutta. Jos te niitä vältät-
te, niin te teette hyvin. Olkaat
hyvästi!
30. Kuin he siis olivat lähteneet,
tulivat he Antiokiaan, ja kokosi-
vat kansan paljouden, ja antoi-
vat heille kirjan.
31. Kuin he sen olivat lukeneet,
ihastuivat he siitä lohdutuksesta.
32. Mutta Juudas ja Silas, että
hekin olivat prophetat, neuvoivat
monilla sanoilla veljiä ja vahvisti-
vat heitä.
33. Ja kuin he siellä hetken ai-
kaa viipyivät, lähetettiin he veljil-
tä jälleen rauhassa apostolien
tykö.
34. Niin Silaan kelpasi siellä olla.
35. Mutta Paavali ja Barnabas
viipyivät Antiokiassa opettamassa
ja ilmoittamassa Herran sanaa
monen muun kanssa.
36. III. Mutta muutamain päiväin
perästä sanoi Paavali Barnabaal-
le: palatkaamme taas takaperin
veljiä katsomaan kaikkiin kau-
punkeihin, joissa me Herran sa-
naa ilmoittaneet olemme, kuinka
he itsensä pitävät.
37. Mutta Barnabas neuvoi