PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2101
pyhäin enkelien kunniassa.
27. Mutta minä totisesti sanon
teille: muutamat ovat, jotka täs-
sä seisovat, jotka ei maista kuo-
lemaa, siihen asti kuin he näke-
vät Jumalan valtakunnan.
28. IV. Ja tapahtui kahdeksan
päivän perästä näiden sanain
jälkeen, että hän otti tykönsä
Pietarin ja Johanneksen ja Jako-
bin, ja meni ylös vuorelle rukoi-
lemaan.
29. Ja kuin hän rukoili, muuttui
hänen kasvonsa ja hänen vaat-
teensa tulivat valkiaksi ja kiiltä-
väksi.
30. Ja katso, kaksi miestä puhui
hänen kanssansa, jotka olivat
Moses ja Elias,
31. Jotka näkyivät kunniassa ja
puhuivat hänen menostansa,
jonka hän täyttävä oli Jerusale-
missa.
32. Mutta Pietari ja jotka hänen
kanssansa olivat, olivat unesta
raskautetut*; mutta koska he he-
räsivät, näkivät he hänen kunni-
ansa ja ne kaksi miestä, jotka
seisoivat hänen tykönänsä.
33. Ja tapahtui, kuin he läksivät
hänen tyköänsä, sanoi Pietari
Jesukselle: Mestari, hyvä on
meidän tässä olla, tehkäämme
tähän kolme majaa, sinulle yh-
den, Mosekselle yhden ja Eliaalle
yhden; eikä tietänyt, mitä hän
sanoi.
34. Ja hänen näitä puhuissansa,
tuli pilvi ja varjosi ympäri heidät;
mutta he peljästyivät, koska he
tulivat pilven sisälle.
35. Ja ääni tuli pilvestä, sanoen:
tämä on se minun rakas Poika-
ni*, kuulkaat häntä+.
36. Ja kuin ääni parhaallansa
kuului, löysivät he Jesuksen yk-
sin. Ja he vaikenivat, eikä mi-
tään kellenkään niinä päivinä ju-
telleet niistä, mitkä he nähneet
olivat.
37. Mutta tapahtui toisena päi-
vänä, kuin he menivät alas vuo-
relta, kohtasi heitä paljo väkeä.
38. Ja katso, yksi mies huusi
kansasta*, sanoen: Mestari! minä
rukoilen sinua, katso minun poi-
kani puoleen; sillä hän on minul-
le ainokainen.
39. Ja katso, henki ottaa hänen,
ja hän huutaa kohta, ja se repii
häntä, niin että hän vaahtuu, ja
se luopuu tuskalla hänestä, kuin
hän häntä runtelee.
40. Ja minä rukoilin sinun ope-
