PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2094
män anteeksi antoi; hän sanoi
hänelle: oikein sinä tuomitsit.
44. Ja hän käänsi itsensä vai-
moa päin, ja sanoi Simonille:
näetkös tämän vaimon? Minä tu-
lin sinun huoneesees, etkä sinä
antanut vettä minun jaloilleni*;
mutta tämä kyyneleillä kasti mi-
nun jalkani ja ne hiuksillansa
kuivasi.
45. Et sinä minun suuta antanut,
mutta tämä, sittekuin hän tähän
tuli, ei ole lakannut minun jal-
kaini suuta antamasta.
46. Et sinä minun päätäni öljyllä
voidellut; mutta tämä voiteella
minun jalkani voiteli.
47. Minä sanon sinulle: sentäh-
den että hänelle paljo syntiä an-
teeksi annettiin, niin hän paljon
rakasti; mutta jolle vähempi an-
teeksi annetaan, se vähemmän
rakastaa.
48. Niin hän sanoi hänelle: sinun
syntis ovat anteeksi annetut.
49. Niin rupesivat ne, jotka myös
atrioitsivat, sanomaan keskenän-
sä: kuka tämä on, joka synnitkin
anteeksi antaa?
50. Niin hän sanoi vaimolle: si-
nun uskos on sinun vapaaksi
tehnyt*: mene rauhaan.
8. Luku.
I. Jesus vaeltaa ympäri saarna-
ten, ja opetuslapset niin myös
muutamat vaimot seuraavat hän-
tä; II. Panee edes vertauksen
kylväjästä ja kynttiläjalasta; III.
Puhuu suvustansa; IV. Vaientaa
rajuilman merellä; V. Ajaa ulos
perkeleet, ja sallii mennä sika-
laumaan; VI. Auttaa vaimon pu-
naisesta taudista.
I. Ja sitte tapahtui, että hän
vaelsi lävitse kaupungeita ja ky-
liä saarnaten ja ilmoittain evan-
keliumia Jumalan valtakunnasta,
ja ne kaksitoistakymmentä hänen
kanssansa,
2. Ja muutamat vaimot, jotka
olivat parannetut pahoista hen-
gistä ja taudeista, nimittäin: Ma-
ria, joka kutsuttiin Magdalena*,
josta seitsemän perkelettä oli
lähtenyt ulos+,
3. Ja Johanna, Kusaan, Hero-
deksen voudin emäntä, ja Su-
sanna ja monta muuta, jotka va-
roillansa häntä palvelivat.
4. II. Mutta kuin paljo kansaa
kokoontui, ja he riensivät jokai-
sesta kaupungista hänen tykön-
