PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2091
maan häntä, että hän tulis ja
parantais hänen palveliansa.
4. Kuin he tulivat Jesuksen tykö,
rukoilivat he häntä hartaasti ja
sanoivat: hän on mahdollinen,
ettäs hänelle sen teet;
5. Sillä hän rakastaa meidän
kansaamme ja rakensi meille sy-
nagogan.
6. Niin Jesus meni heidän kans-
sansa. Ja kuin ei hän silleen ol-
lut kaukana huoneesta, lähetti
sadanpäämies ystäviänsä hänen
tykönsä, sanoen hänelle: Herra,
älä vaivaa sinuas; sillä en ole
minä mahdollinen, ettäs minun
kattoni alle tulisit.
7. Sentähden en minä myös it-
siäni lukenut mahdolliseksi tule-
maan sinun tykös; mutta sano
sanalla, niin minun palveliani pa-
ranee.
8. Sillä minä olen myös ihminen
vallan alle asetettu, ja minun al-
lani on sotamiehiä, ja sanon täl-
le: mene! niin hän menee, ja
toiselle: tule! ja hän tulee, ja
minun palvelialleni: tee se! ja
hän tekee.
9. Mutta kuin Jesus sen kuuli,
ihmetteli hän häntä, kääntyi ja
sanoi kansalle, joka häntä seu-
rasi: minä sanon teille: en ole
minä Israelissa senkaltaista us-
koa löytänyt.
10. Ja kuin ne, jotka lähetetyt
olivat, kotia palasivat, löysivät he
palvelian terveenä, joka sairasta-
nut oli.
11. II. Ja tapahtui sen jälkeen,
että hän meni kaupunkiin, joka
Nain kutsutaan, ja hänen kans-
sansa meni monta hänen ope-
tuslastansa ja paljo väkeä.
12. Mutta kuin hän kaupungin
porttia lähestyi, katso, kuollut
kannettiin ulos, joka oli äitinsä
ainoa poika, ja se oli leski. Ja
paljo kaupungin kansasta kävi
hänen kanssansa.
13. Kuin Herra hänen näki, ar-
mahti hän hänen päällensä ja
sanoi hänelle: älä itke!
14. Ja meni ja rupesi paariin (ja
kantajat seisahtivat,) ja hän sa-
noi: nuorukainen, minä sanon
sinulle: nouse ylös!
15. Ja kuollut nousi istualle ja
rupesi puhumaan. Ja hän antoi
sen äidillensä.
16. Ja pelko tuli kaikille, ja kun-
nioittivat Jumalaa*, sanoen: suu-
ri propheta+ on noussut meidän
sekaamme, ja Jumala on kan-
