PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2108
niin mykkä puhui ja kansa ih-
metteli.
15. Mutta muutamat heistä sa-
noivat: hän ajaa ulos perkeleitä
beelsebubin, perkeleiden pää-
miehen kautta.
16. Mutta muut kiusasivat häntä
ja anoivat häneltä tunnustähteä
taivaasta.
17. Mutta että hän tiesi heidän
ajatuksensa, sanoi hän heille: jo-
kainen valtakunta, joka erkanee
itsiänsä vastaan, se tulee kylmil-
le*, ja huone lankee huoneen
päälle.
18. Jos myös saatana on erin-
nyt itsiänsä vastaan, kuinka hä-
nen valtakuntansa on seisovai-
nen? että te sanotte minun per-
keleitä beelsebubin kautta ajavan
ulos.
19. Mutta jos minä perkeleitä
beelsebubin kautta ajan ulos,
kenenkä kautta teidän poikanne
niitä ajavat ulos? Sentähden
heidän pitää oleman teidän
tuomarinne.
20. Mutta jos minä Jumalan
sormella perkeleitä ajan ulos,
niin tosin on Jumalan valtakunta
teidän tykönne tullut.
21. Kuin väkevä haarniskoitu ko-
tonsa varjelee, niin hänen oman-
sa ovat rauhassa.
22. Mutta kuin häntä väkevämpi
tulee ja voittaa hänen, niin hän
ottaa pois kaikki hänen sota-
aseensa, joihin hän turvasi, ja
jakaa hänen saaliinsa,
23. Joka ei ole minun kanssani,
se on minua vastaan, ja joka ei
minun kanssani kokoo, hän ha-
joittaa.
24. Kuin rietas henki lähtee ih-
misestä, niin hän vaeltaa karkei-
ta paikkoja, ja etsii lepoa; ja
kuin ei hän löydä*, niin hän sa-
noo: minä palajan minun huo-
neeseeni, josta minä läksin.
25. Ja kuin hän tulee, löytää
hän sen luudilla lakaistuksi ja
kaunistetuksi.
26. Silloin hän menee ja ottaa
kanssansa seitsemän muuta
häntä pahempaa henkeä, ja kuin
he sinne tulevat, asuvat he siel-
lä: ja sen ihmisen viimeiset tule-
vat pahemmiksi kuin ensimäiset.
27. Ja tapahtui, kuin hän näitä
sanoi, korotti yksi vaimo kansan
seasta äänensä ja sanoi: autuas
on se kohtu, joka sinun kanta-
nut on, ja ne nisät, joitas imit.
28. Niin hän sanoi: ja tosin, au-
