PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
2097
31. Ja he rukoilivat häntä, ettei
hän käskisi heitä syvyyteen
mennä.
32. Niin siellä oli suuri lauma
sikoja syömässä vuorella. Ja he
rukoilivat häntä, että hän sallis
heidän niihin mennä. Ja hän sal-
li heidät.
33. Niin perkeleet läksivät ulos
ihmisestä ja menivät sikoihin, ja
lauma syöksi itsensä äkisti jyr-
kältä mereen ja läkähtyi.
34. Mutta kuin paimenet näkivät,
mitä tapahtui, pakenivat he, me-
nivät pois ja ilmoittivat sen kau-
pungissa ja kylissä.
35. Niin he menivät ulos katso-
maan sitä, mikä tapahtunut oli,
ja tulivat Jesuksen tykö, ja löysi-
vät sen ihmisen, josta perkeleet
lähteneet olivat, istuvan vaatetet-
tuna ja taidossansa Jesuksen
jalkain juuressa; ja he pelkäsivät.
36. Mutta myös ne, jotka sen
nähneet olivat, ilmoittivat heille,
kuinka se perkeleeltä riivattu oli
terveeksi tullut.
37. Ja kaikki Gadaralaisten lähi-
maakunnan joukko rukoili häntä
menemään pois heidän tyköän-
sä*; sillä heidän päällensä oli
tullut suuri pelko. Niin hän meni
haahteen ja tuli jälleen takaisin.
38. Mutta mies, josta perkeleet
olivat lähteneet ulos, rukoili hän-
tä, että hän sais olla hänen
kanssansa*. Mutta Jesus laski
hänen pois, sanoen:
39. Palaja kotias ja ilmoita, kuin-
ka suuret työt Jumala sinulle te-
ki. Ja hän meni pois ja saarnasi
ympäri kaiken kaupungin, kuinka
suuret työt Jesus hänelle teki.
40. VI. Ja tapahtui, kuin Jesus
palasi, otti kansa hänen vastaan;
sillä kaikki odottivat häntä.
41. Ja katso, mies tuli, jonka
nimi oli Jairus, ja se oli synago-
gan päämies, ja lankesi Jesuk-
sen jalkain juureen ja rukoili
häntä tulemaan huoneeseensa.
42. Sillä hänellä oli ainoa tytär,
lähes kahdentoistakymmenen
vuotinen, ja se kuoli. Mutta hä-
nen mennessänsä ahdisti kansa
häntä.
43. Ja yksi vaimo, joka oli pu-
naista tautia kaksitoistakymmen-
tä vuotta sairastanut, ja oli kai-
ken saatunsa parantajille kulut-
tanut, ja ei voitu keltään paran-
nettaa;
44. Kuin hän kävi takana ja ru-
pesi hänen vaatteensa paltee-
