JEREMIA
1551
jota he tekevät, ja vihoittavat
minun suitsuttaissansa Baalille.
18. III. Herra on minulle sen il-
moittanut, niin että minä sen
tiedän; silloin sinä osoitit minulle
mitä he aikoivat.
19. Ja minä olen niinkuin karitsa
ja niinkuin härkä, joka viedään
teurastettaa, ja en minä tietänyt,
että he olivat pitäneet neuvoa
minua vastaan, (ja sanoneet:)
turmelkaamme puu hedelminen-
sä, ja temmatkaamme häntä
ylös juurinensa eläväin maasta,
ettei hänen nimeänsä ikänä
enää muistettaisi.
20. Mutta sinä Herra Zebaot, si-
nä oikia tuomari, sinä joka tut-
kistelet munaskuut ja sydämen*,
anna minun nähdä sinun kostos
heidän päällensä; sillä minä olen
asiani antanut sinun haltuus.
21. Sentähden sanoo Herra näin
Anatotin miehiä vastaan, jotka
sinun henkeäs väijyvät ja sano-
vat: älä ennusta meille Herran
nimeen, jolles muutoin tahdo
kuolla meidän käsissämme.
22. Sentähden näin sanoo Herra
Zebaot: katso, minä etsin heitä
kostolla, nuoret miehet pitää
heistä miekalla tapettaman, hei-
dän poikansa ja tyttärensä pitää
nälästä kuoleman,
23. Niin ettei heistä pidä mitään
jäämän; sillä minä saatan Anato-
tin miehille onnettomuuden sinä
vuonna, kuin heitä kostolla pitää
etsittämän.
12. Luku.
I. Propheta kysyy, miksi jumalat-
tomilla on myötäkäyminen, johon
Herra vastaa. II. Ennustetaan
taas Juudalaisten hävityksestä.
III. Uhataan myös heidän sortajil-
lensa rangaistusta, vaan käänty-
väisille armoa.
I. Herra, jos minä vielä kävisin
sinun kanssas oikeudelle, niin
sinä kuitenkin löydetään hurs-
kaaksi; kuitenkin puhun minä si-
nun kanssas oikeudesta. Miksi
käy jumalattomille niin hyvin, ja
suurilla ylönannetuilla on kaikki-
naista kyllä?
2. Sinä istutat heitä juurtumaan,
kasvamaan ja kantamaan he-
delmän; sinä olet läsnä heidän
suussansa, vaan kaukana heidän
sydämestänsä.
3. Mutta minun sinä, Herra, tun-
