JEREMIA
1541
kuulla.
17. Etkös näe, mitä he tekevät
Juudan kaupungeissa ja kujilla
Jerusalemissa?
18. Lapset kantavat puita, ja isät
tekevät valkiaa, ja vaimot teke-
vät taikinaa, uhrataksensa leipiä
taivaan kuningattarelle, ja an-
taaksensa juomauhria vieraille
jumalille, että he minua vihoittai-
sivat.
19. Mutta ei he minulle tee sillä
mielikarvautta, sanoo Herra,
vaan itsellensä, ja heidän pitää
häpiään tuleman.
20. Sentähden näin sanoo Herra,
Herra: katso, minun vihani ja
minun julmuuteni on vuodatettu
tähän paikkaan, sekä ihmisiin et-
tä karjaan, puihin metsässä ja
maan hedelmään, joka pitää pa-
laman, niin ettei yksikään sitä
sammuttaa taida.
21. III. Näitä sanoo Herra Zeba-
ot, Israelin Jumala: kootkaat tei-
dän polttouhrinne ja muut uhrin-
ne ja syökäät lihaa.
22. Sillä sinä päivänä, jona minä
teidän isänne johdatin Egyptin
maalta, en minä sanonut enkä
käskyä antanut heille polttouhris-
ta, enkä muusta uhrista;
23. Vaan minä käskin heille ja
sanoin: kuulkaat minun sanaani,
niin minä tahdon olla teidän
Jumalanne, ja te olette minun
kansani*; ja vaeltakaat kaikilla
niillä teillä, joita minä käsken,
että teille kävis hyvin+.
24. Mutta ei he tahtoneet kuulla
eikä korviansa kallistaa, vaan
vaelsivat omassa neuvossansa ja
pahan sydämensä halussa*, ja
kävivät takaperin ja ei edespäin.
25. Ja siitä päivästä, kun teidän
isänne läksivät Egyptin maalta,
niin tähän päivään asti, olen mi-
nä lähettänyt joka päivä teille
kaikki minun palveliani, prophe-
tat, minä nousin varhain ja lähe-
tin.
26. Mutta ei he tahtoneet kuulla
eikä korviansa kallistaa; vaan
olivat niskurit, ja tekivät pahem-
min kuin heidän isänsä.
27. Ja jos sinä kaikki nämät sa-
not heille, niin ei he sittekään
kuule sinua; ja jos sinä huudat,
niin ei he sittekään sinua vastaa.
28. Sentähden sano heille: tämä
on se kansa, joka ei Herran
Jumalansa ääntä kuule, eikä
tahdo kuritusta vastaan ottaa;
totuus on peräti pois ja on
