TOINEN MAKKABEALAISTEN KIRJA
kunnian saaman piti Juudaasta.
7. Mutta Makkabealaisella oli vahva turva ja toivo, että Herra oli häntä
auttava.
8. Ja lohdutti niitä, jotka hänen kanssansa olivat, ettei he pelkäisi
pakanoita, jotka tulivat heitä vastaan, vaan muistaisivat sitä apua, joka
heille usein taivaasta tapahtunut oli,
9. Ja myös nyt toivoisivat seuraavaista voittoa ja apua, jonka heille
Herra lähettävä oli.
10. Näin lohdutti hän heitä laista ja prophetaista, ja muistutti heille ne
onnelliset entiset tappelukset, ja niin teki heidät rohkiaksi.
11. Ja kuin hän heitä niin neuvonut oli, luetteli hän myös heille, kuinka
pakanat rikkoneet olivat ja tehneet vastaan valaansa, ja niin varusti
heitä, ei luottain keihästen ja kilpien päälle, vaan lohdutukseen Jumalan
sanasta.
12. Hän sanoi myös heille yhden näyn, joka uskottava oli, jonka hän
nähnyt oli, josta he kaikki sydäntä saivat. Ja tämä oli se näky: Onias
ylimmäinen pappi, jalo, kunniallinen, laupias ja puhelias mies, joka
nuoruudestansa kaikissa hyvissä avuissa harjoitellut olit, ojensi kätensä,
ja rukoili kaiken Juudan kansan edestä.
Tuom.7:12. Mutta Midianilaiset ja Amalekilaiset ja kaikki ne itäiseltä
maalta, makasivat laaksossa niin kuin metsäsirkkain paljous* ja heidän
kamelinsa olivat lukemattomat, niin kuin santa meren rannalla paljouden
tähden.
2 Makk.3:1. Kuin nyt jälleen Jerusalemissa hyvässä rauhassa asuttiin ja
laki voimassansa oli, että ylimmäinen pappi Onias niin jumalinen oli ja
niin visusti siltä vaarin piti,
13. Sitte näkyi hänelle toinen vanha, kunniallinen mies kalliissa
vaatteissa ja sangen kunniallisella muodolla.
14. Ja Onias sanoi Juudaalle: tämä on Jeremia, Jumalan propheta, joka
sinun veljiäs sangen suuresti rakastaa, ja rukoilee alati kansan ja pyhän
kaupungin edestä.
