9 luku

17 Pietari tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi 18 – 20 Jeesus puhuu tulevasta kärsimisestään 21,22 ja kehoittaa kaikkia seuraamaan häntä 23 – 27, hänen kirkastumisensa 28 – 36, hän parantaa riivatun miehen 37 – 43, puhuu uudestaan kärsimisestään 43 – 45, neuvoo karttamaan ylpeyttä ja suvaitsematonta intoa 46 – 50, lähtee vaeltamaan Jerusalemia kohti 51 – 56 ja antaa vielä neuvoja, miten häntä on seurattava 57 – 62. (V. – 6vert. Matt.10:1, 7 – 14 Mark.6:7 – 13.)

1 Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.

1 Kutsuttuaan kokoon ne kaksitoista (opetuslastaan) Hän antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja tautien parantamista varten.

1. Mutta hän kutsui kokoon kaksitoistakymmentä opetuslastansa, ja antoi heille voiman ja vallan kaikkein perkeleiden ylitse, ja taudit parantaa,

1. SIjtte cudzui Jesus cocon ne caxitoistakymmendä Opetuslastans ja andoi heille wäen ja wallan caickein Perkeleitten päälle ja että he myös taudit parannaisit:

1. SItte ychten cutzui Iesus ne Caxitoistakymende/ ia annoi heille wäen ia wallan caikein Perkelitten päle/ Ja ette he Taudhit mös para'naisit/ (Sitten yhteen kutsui Jesus ne kaksitoista kymmentä/ ja antoi heille wäen ja wallan kaikkein perkeleitten päälle/ Ja että he taudit myös parantaisit/)

1. Συγκαλεσάμενος δὲ τοὺς δώδεκα μαθητὰς αὐτοῦ ἔδωκεν αὐτοῖς δύναμιν καὶ ἐξουσίαν ἐπὶ πάντα τὰ δαιμόνια καὶ νόσους θεραπεύειν·

1. συγκαλεσαμενος δε τους δωδεκα μαθητας αυτου εδωκεν αυτοις δυναμιν και εξουσιαν επι παντα τα δαιμονια και νοσους θεραπευειν 1. sυgkalesamenos de toυs dodeka mathetas aυtoυ edoken aυtois dυnamin kai eksoυsian epi panta ta daimonia kai nosoυs therapeυein

1 {Mar 6:6b-13 & Mat 9:35-10:42 & Luk 9:1-6 Third circuit of Galilee.} Now having called the twelve together, he gave them power and authority over all demons and to heal diseases.

1. Then he called his twelve disciples together, and gave them power and authority over all devils, and to cure diseases.

1. Men han kaldte sine tolv Disciple tilsammen og gav dem Magt og Myndighed over alle Djævle og til at helbrede Sygdomme,

1. Sedan kallade Jesus tillhopa de tolf, och gaf dem magt och våld öfver alla djeflar, och att de sjukdomar bota kunde;

1. Agga tem̃a kutsus ommad kaksteistküm̃end jüngrit kokko, ja andis neile wägge ja melewalda keikide kurja waimude ülle, ja többesid parrata,

1. Sukvietęs dvylika savo mokinių, Jėzus davė jiems jėgą ir valdžią prieš visus demonus ir gydyti ligoms.

1. Er forderte aber die Zwölf zusammen und gab ihnen Gewalt und Macht über alle Teufel und daß sie Seuchen heilen konnten,

1. Ayant assemblé ses douze disciples, Jésus leur donna puissance et autorité sur tous les démons, et le pouvoir de guérir les maladies.

1. Y JUNTANDO sus doce discípu- los, les dió virtud y potestad sobre todos los demonios, y que sanasen enfermedades.

1 En Zijn twaalf discipelen samengeroepen hebbende, gaf Hij hun kracht en macht over al de duivelen, en om ziekten te genezen.

1. A zwoławszy Jezus dwunastu uczniów swoich, dał im moc i władzę nad wszystkimi dyjabły, i aby uzdrawiali choroby.

1. Minekutána pedig [1†] összehívta Jézus az ő tizenkét tanítványát, ada nékik erőt és hatalmat minden ördögök ellen, és betegségek gyógyítására.

1 Созвав же двенадцать, дал силу и власть над всеми бесами и врачевать от болезней,

1. Скликавши ж дванайцятьох учеників своїх, дав їм силу й власть над усїма бісами, й недуги сцїляти.

2 Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

2 Sitten Hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

2. Ja lähetti heitä saarnaamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

2. Ja lähetti heitä saarnaman Jumalan waldacunda ja parandaman sairaita.

2. Ja vloslehetti heijet sarnaman Jumalan Waldakunda/ ia parandaman Sairaita. (Ja ulos lähetti heidän saarnaaman Jumalan waltakuntaa/ ja parantamaan sairaita.)

2. καὶ ἀπέστειλεν αὐτοὺς κηρύσσειν τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ καὶ ἰᾶσθαι τοὺς ἀσθενοῦντας,

2. και απεστειλεν αυτους κηρυσσειν την βασιλειαν του θεου και ιασθαι τους ασθενουντας 2. kai apesteilen aυtoυs kerυssein ten βasileian toυ theoυ kai iasthai toυs asthenoυntas

2 And he sent them forth to preach the kingdom of God and to heal those who are sick.

2. And he sent them to preach the kingdom of God, and to heal the sick.

2. og sendte dem ud at prædike Guds Rige og at helbrede de Syge.

2. Och sände dem ut till att predika Guds rike, och göra de sjuka helbregda;

2. Ja läkkitas neid wälja kulutama Jum̃ala riki, ja haigid terweks teggema,

2. Po to išsiuntė juos skelbti Dievo karalystės ir gydyti ligonių.

2. und sandte sie aus, zu predigen das Reich Gottes und zu heilen die Kranken.

2. Et il les envoya annoncer le royaume de Dieu, et guérir les malades.

2. Y los envió a que predicasen el reino de Dios, y que sanasen los enfermos.

2 En Hij zond hen heen, om te prediken het Koninkrijk Gods, en de kranken gezond te maken.

2. I rozesłał je, żeby kazali królestwo Boże, i uzdrawiali niemocne.

2. És elküldé őket, hogy prédikálják az Isten országát, és betegeket gyógyítsanak.

2 и послал их проповедывать Царствие Божие и исцелять больных.

2. І післав їх проповідувати царство Боже та оздоровлювати недужих.

3 Ja hän sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää, ei rahaa, älköön myös kenelläkään olko kahta ihokasta.

3 Hän sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää, ei rahaa, älköönkä kellään olko kahta ihokasta."

3. Ja sanoi heille: älkäät ottako mitään myötänne tielle, ei sauvoja, eikä myös säkkiä, eikä leipää, eikä rahaa: älkää myös kahta hametta pitäkö.

3. Ja sanoi heille: älkät ottaco mitän myötän tielle ei sauwa ei lauckua ei leipä eikä raha älkät myös cahta hametta pitäkö.

3. Ja sanoi heiden tygens/ Elket ottaco miteken möten Tiehen/ eike Sauua/ eike Prentzeli/ eike Leipä/ eike peningit/ Elket mös cachta Hamecht pitekö. (Ja sanoi heidän tykönsä/ Älkäät ottako mitäkään myöten tiehen/ eikä sauwaa/ eikä prentzeliä/ eikä leipää/ eikä penningit/ Älkäät myös kahta hamet pitäkö)

3. καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· Μηδὲν αἴρετε εἰς τὴν ὁδόν, μήτε ῥάβδους μήτε πήραν μήτε ἄρτον μήτε ἀργύριον μήτε ἀνὰ δύο χιτῶνας ἔχειν.

3. και ειπεν προς αυτους μηδεν αιρετε εις την οδον μητε ραβδους μητε πηραν μητε αρτον μητε αργυριον μητε ανα δυο χιτωνας εχειν 3. kai eipen pros aυtoυs meden airete eis ten odon mete raβdoυs mete peran mete arton mete argυrion mete ana dυo chitonas echein

3 And he said to them, Take° nothing *for your° journey, neither staffs, nor knapsack, nor bread, nor silver; nor to have two tunics apiece.

3. And he said unto them, Take nothing for your journey, neither staves, nor scrip, neither bread, neither money; neither have two coats apiece.

3. Og han sagde til dem: tager Intet med paa Veien, hverken stave, ei heller Taske, ei heller Brød, ei heller Penge, ei heller skal hver have to Kjortler.

3. Och sade till dem: Tager intet med eder till vägs, icke käpp, eller skräppo, icke bröd, icke penningar; hafver ej heller två kjortlar.

3. Ja ütles nende wasto: Ärge wotke ühtegi tee peäle, ei keppisid, egga pauna, ei leiba, egga höbbe-rahha; ei pea ühhelegi kaks kube ollema.

3. Jis pasakė jiems: ‘‘Nieko neimkite kelionei: nei lazdos, nei krepšio, nei duonos, nei pinigų. Neturėkite nė dviejų tunikų.

3. Und sprach zu ihnen: Ihr sollt nichts mit euch nehmen auf den Weg, weder Stab noch Tasche noch Brot noch Geld; es soll auch einer nicht zwei Röcke haben.

3. Et il leur dit: Ne portez rien pour le chemin, ni bâtons, ni sac, ni pain, ni argent, et n'ayez pas deux habits.

3. Y les dijo: No toméis nada para el camino, ni bordones, ni alforja, ni pan, ni dinero, ni tengáis dos vestidos.

3 En Hij zeide tot hen: Neemt niets mede tot den weg, noch staven, noch male, noch brood, noch geld; noch iemand van u zal twee rokken hebben.

3. Tedy rzekł do nich: Nie bierzcie nic na drogę, ani laski, ani taistry, ani chleba, ani pieniędzy, ani dwóch sukien miejcie.

3. És monda nékik: Semmit [2†] az útra ne vigyetek, se pálczákat, se táskát, se kenyeret, se pénzt; se két-két ruhátok ne legyen.

3 И сказал им: ничего не берите на дорогу: ни посоха, ни сумы, ни хлеба, ни серебра, и не имейте по две одежды;

3. І рече до них: Нїчого не беріть на дорогу, нї палицї, нї торбини, нї хлїба, нї срібла, анї по дві одежинї майте.

4 Ja mihin taloon tulette, siihen jääkää, ja siitä lähtekää matkallenne.

4 Mihin tahansa taloon tulette, siihen jääkää ja siitä lähtekää.

4. Ja johon huoneesen te tulette sisälle, siinä te olkaat ja siitä lähtekäät ulos.

4. Ja johon huonesen te tuletta nijn olcat siellä sijhenasti cuin te sieldä poismenette.

4. Ja cunga te Honesen tuletta/ olcat sielle sihenasti ette te sielde poismenet. (Ja kun te huoneeseen tulette/ olkaat siellä siihen asti että te sieltä pois menet.)

4. καὶ εἰς ἣν ἂν οἰκίαν εἰσέλθητε, ἐκεῖ μένετε καὶ ἐκεῖθεν ἐξέρχεσθε.

4. και εις ην αν οικιαν εισελθητε εκει μενετε και εκειθεν εξερχεσθε 4. kai eis en an oikian eiselthete ekei menete kai ekeithen ekserchesthe

4 And into whatever house you° enter, remain° there and (then) go° forth from there.

4. And whatsoever house ye enter into, there abide, and thence depart.

4. Og i hvilket Huus I gaae ind, bliver der, og drager derfra bort.

4. Och i hvad hus I ingån, der blifver, tilldess I dragen dädan.

4. Ja kus kotta teie ial lähhäte, senna jäge, ja seält minge wälja.

4. Į kuriuos tik namus įeisite, tenai pasilikite ir iš ten toliau keliaukite.

4. Und wo ihr in ein Haus geht, da bleibet, bis ihr von dannen zieht.

4. Et en quelque maison que vous entriez, demeurez-y jusqu'à ce que vous partiez.

4. Y en cualquiera casa que entrareis, quedád allí, y salíd de allí.

4 En in wat huis gij ook zult ingaan, blijft aldaar, en gaat van daar uit.

4. A do któregokolwiek domu wnijdziecie, tamże zostaócie, i stamtąd wynijdźcie.

4. És valamely házba bementek, ott maradjatok, és onnét induljatok tovább.

4 и в какой дом войдете, там оставайтесь и оттуда отправляйтесь в путь .

4. І в котору господу прийдете, там пробувайте й звідтіля виходьте.

5 Ja missä eivät ota teitä vastaan, siitä kaupungista lähtekää pois, ja pudistakaa tomu jaloistanne, todistukseksi heitä vastaan."

5 Ketkä tahansa eivät ota teitä vastaan, lähtekää pois siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne todistukseksi heitä vastaan."

5. Ja kuka ikänä ei teitä ota vastaan, niin menkäät pois siitä kaupungista ja puhdistakaat tomu teidän jaloistanne, todistukseksi heitä vastaan.

5. Ja cuca ikänäns ei teitä wastanrupe nijn mengät pois sijtä Caupungist ja tomukin pudistacat teidän jalgoistanne heidän wastans todistuxexi.

5. Ja cukaikenens ei teite wastanrupe/ nin vlosmenget sijte Caupungist ia muldakin mos pudhistacat teiden ialghoistan heiden wastans tunnostoxexi. (Ja kuka ikänänsä ei teitä wastaan rupea/ niin ulos menkäät siitä kaupungista ja multakin myös puhdistakaat teidän jaloistan heidän wastaan tunnustukseksi.)

5. καὶ ὅσοι ἐὰν μὴ δέξωνται ὑμᾶς, ἐξερχόμενοι ἀπὸ τῆς πόλεως ἐκείνης τὸν κονιορτὸν ἀπὸ τῶν ποδῶν ὑμῶν ἀποτινάξατε εἰς μαρτύριον ἐπ’ αὐτούς.

5. και οσοι αν μη δεξωνται υμας εξερχομενοι απο της πολεως εκεινης και τον κονιορτον απο των ποδων υμων αποτιναξατε εις μαρτυριον επ αυτους 5. kai osoi an me deksontai υmas ekserchomenoi apo tes poleos ekeines kai ton koniorton apo ton podon υmon apotinaksate eis martυrion ep aυtoυs

5 And as many as may not accept you°, (while) you° go forth from that city, shake-off° even the dust from your° feet *for a testimony against them.

5. And whosoever will not receive you, when ye go out of that city, shake off the very dust from your feet for a testimony against them.

5. Og hvorsomhelst de ikke ville annamme Eder, gaaer ud af den Stad og afryster endog Støvet af Eders Fødder til et Vidnesbyrd imod dem.

5. Och hvilke icke anamma eder, så går ut af den staden, och skudder ock stoftet af edra fötter, till vittnesbörd öfver dem.

5. Ja kes ial teid wasto ei wotta, sest liñnast minge wälja, puistage ka tolmo teie jalgade peält ärra neile tuñistusseks.

5. O kur žmonės jūsų nepriims, išeidami iš to miesto, nusikratykite nuo kojų dulkes kaip liudijimą prieš juos’‘.

5. Und welche euch nicht aufnehmen, da gehet aus von derselben Stadt und schüttelt auch den Staub ab von euren Füßen zu einem Zeugnis über sie.

5. Et quant à ceux qui ne vous recevront point, en partant de leur ville secouez la poussière de vos pieds, en témoignage contre ces gens-là.

5. Y todos los que no os recibieren, saliéndoos de aquella ciudad, aun el polvo sacudíd de vuestros piés en testimonio contra ellos.

5 En zo wie u niet zullen ontvangen, uitgaande van die stad, schudt ook het stof af van uw voeten, tot een getuigenis tegen hen.

5. A którzybykolwiek was nie przyjęli, wychodząc z miasta onego, i proch z nóg waszych otrząśnijcie na świadectwo przeciwko nim.

5. És valakik be nem fogadnak titeket, kimenvén abból a városból, még a port is verjétek [3†] le lábaitokról, bizonyságul ő ellenök.

5 А если где не примут вас, то, выходя из того города, отрясите и прах от ног ваших во свидетельство на них.

5. А хто не прийме вас, виходячи з города того, й порох з ваших ніг обтрусїть на сьвідкуваннє проти них.

6 Niin he lähtivät ja kulkivat kylästä kylään julistaen evankeliumia ja parantaen sairaita kaikkialla.

6 Niin he lähtivät ja kulkivat kylästä kylään julistaen ilosanomaa ja parantaen sairaita kaikkialla.

6. Ja he menivät ulos ja vaelsivat kylissä, saarnaten evankeliumia, ja paransivat joka paikassa.

6. Ja he menit ja waelsit kylis saarnaten Evangeliumi ja paransit jocapaicas.

6. Ja he vlosmenit/ ia waelsit Kylein lepitze sarnaten Euangeliumi ia paransit iocapaicas. (Ja he ulos menit/ ja waelsit kylien läwitse saarnaten ewankeliumia ja paransit joka paikassa.)

6. ἐξερχόμενοι δὲ διήρχοντο κατὰ τὰς κώμας εὐαγγελιζόμενοι καὶ θεραπεύοντες πανταχοῦ.

6. εξερχομενοι δε διηρχοντο κατα τας κωμας ευαγγελιζομενοι και θεραπευοντες πανταχου 6. ekserchomenoi de dierchonto kata tas komas eυaggelizomenoi kai therapeυontes pantachoυ

6 Now going out, they were going throughout the villages, proclaiming the good-news and healing everywhere. {Mar 6:14-29 & Mat 14:1-12 & Luk 9:7-9.}

6. And they departed, and went through the towns, preaching the gospel, and healing every where.

6. Men de gik ud og droge fra By til By, prædikede Evangelium og helbredte allevegne.

6. Och de gingo ut, och vandrade omkring i byarna, predikade Evangelium, och gjorde helbregda allestäds.

6. Ja kui nemmad wäljaläksid, käisid nemmad möda allewid, ja kulutasid armoöppetust, ja teggid terweks keikis paikus.

6. Išėję jie traukė per aplinkinius kaimus, visur skelbdami Evangeliją bei gydydami.

6. Und sie gingen hinaus und durchzogen die Märkte, predigten das Evangelium und machten gesund an allen Enden.

6. Étant donc partis, ils allaient de bourgade en bourgade, annonçant l'évangile et guérissant partout les malades.

6. Y saliendo ellos, rodeaban por todas las aldeas anunciando el evangelio, y sanando por todas partes.

6 En zij, uitgaande, doorgingen al de vlekken, verkondigende het Evangelie, en genezende de zieken overal.

6. Wyszedłszy tedy, obchodzili wszystkie miasteczka, opowiadając Ewangieliję, a wszędzie chore uzdrawiając.

6. Kimenvén annakokáért, bejárák a falukat, hirdetvén az evangyéliomot, és gyógyítván mindenütt.

6 Они пошли и проходили по селениям, благовествуя иисцеляя повсюду.

6. Вийшовши ж, ходили по селах, благовіствуючи та сцїляючи всюди.

7 Ja neljännysruhtinas Herodes sai kuulla kaikki, mitä tapahtui, eikä tiennyt, mitä ajatella; sillä muutamat sanoivat: "Johannes on noussut kuolleista",

7 Neljännesruhtinas Herodes sai tietää kaiken, mitä *Hän teki* ja oli ymmällään, sillä jotkut sanoivat: "Johannes on noussut kuolleista,”

7. Mutta Herodes tetrarka kuuli kaikki, mitä häneltä tehty oli, ja hän epäili, että muutamat sanoivat Johanneksen nousseeksi kuolleista.

7. MUtta Herodes Tetrarcha cuuli caicki mitä hän teki. Ja hän pelkäis että muutamat sanoit Johannxen ylösnosnexi cuolleista.

7. Mutta Herodes se Neliesructinas cwli caiki mite heneste päätettin. Ja hen waroi itzeens ette monicadhat sanoit Johannesen ylesnosnexi colehista. (Mutta Herodes se neljännesruhtinas kuuli kaikki mitä hänestä päätettiin. Ja hän waroi itseensä että monikahdat sanoit Johanneksen ylösnousseeksi kuolleista.)

7. Ἤκουσε δὲ Ἡρῴδης ὁ τετράρχης τὰ γενόμενα ὑπ’ αὐτοῦ πάντα, καὶ διηπόρει διὰ τὸ λέγεσθαι ὑπό τινων ὅτι Ἰωάννης ἠγήγερται ἐκ τῶν νεκρῶν,

7. ηκουσεν δε ηρωδης ο τετραρχης τα γινομενα υπ αυτου παντα και διηπορει δια το λεγεσθαι υπο τινων οτι ιωαννης εγηγερται εκ νεκρων 7. ekoυsen de erodes o tetrarches ta ginomena υp aυtoυ panta kai dieporei dia to legesthai υpo tinon oti ioannes egegertai ek nekron

7 Now Herod the Tetrarch heard of all the things happening by him, and was perplexed, because it was said by some, that John has been raised from the dead;

7. Now Herod the tetrarch heard of all that was done by him: and he was perplexed, because that it was said of some, that John was risen from the dead;

7. Men Herodes den Fjerdingsfyrste hørte alt det, som han gjorde; og han kom ti Tvivl, fordi Nogle sagde, at Johannes var opvakt fra de Døde;

7. Då fick Herodes Tetrarcha höra allt det som bedrefs af honom, och honom begynte misshaga; ty det sades af somligom, att Johannes var uppstånden af döda;

7. Agga Nelli-würst Herodes kulis keik, mis temmast tehti, ja olli kahhe wahhel, sepärrast et monningad ütlesid: Joannes on surnust üllestousnud;

7. Tetrarchas Erodas išgirdo apie visus tuos įvykius ir suglumo, nes vieni sakė, kad Jonas prisikėlęs iš numirusių,

7. Es kam aber vor Herodes, den Vierfürsten, alles, was durch ihn geschah; und er ward betreten, dieweil von etlichen gesagt ward; Johannes ist von den Toten auferstanden;

7. Cependant, Hérode le tétrarque entendit parler de tout ce que Jésus faisait; et il était fort perplexe, parce que les uns disaient que Jean était ressuscité des morts;

7. Y oyó Heródes el tetrarca todas las cosas que hacía, y estaba en duda, porque decían algunos: Que Juan había resucitado de los muertos;

7 En Herodes, de viervorst, hoorde al de dingen, die van Hem geschiedden; en was twijfelmoedig, omdat van sommigen gezegd werd, dat Johannes van de doden was opgestaan.

7. I usłyszał Herod, Tetrarcha, o wszystkiem, co się działo od niego, i był wątpliwym dla tego, że niektórzy powiadali, iż Jan zmartwychwstał.

7. Meghallá pedig Heródes [4†] a negyedes fejedelem, mindazokat, a mik ő általa történtek: és zavarban volt, mivelhogy némelyek azt mondák, hogy János támadt fel a halálból;

7 Услышал Ирод четвертовластник о всем, что делал Иисус , и недоумевал: ибо одни говорили, что это Иоанн восстал из мертвых;

7. Почув то Ірод четверовластник усе, що сталось від Него, та й стуманїв: тим що деякі казали, що Йоан устав із мертвих,

8 mutta toiset: "Elias on ilmestynyt", toiset taas: "Joku vanhoista profeetoista on noussut ylös".

8 jotkut taas: "Elia on ilmestynyt", ja toiset: "Joku vanhoista profeetoista on noussut ylös.”

8. Muutamat taas Eliaan ilmaantuneen, ja muut, että joku prophetaista oli noussut ylös.

8. Muutamat taas Elian ilmandunen ja muutamat että jocu wanhoista Prophetaista oli ylösnosnut.

8. Mutta mwtamilda/ Ette Elias oli ilmandunut. Nin tas muilda/ Ette iocu nijste wanhoist Prophetist oli ylesnosnut. (Mutta muutamilta/ Että Elias on ilmaantunut. Niin taas muilta/ Että joku niistä wanhoista prophetista on ylösnoussut.)

8. ὑπό τινων δὲ ὅτι Ἠλίας ἐφάνη, ἄλλων δὲ ὅτι προφήτης τις τῶν ἀρχαίων ἀνέστη.

8. υπο τινων δε οτι ηλιας εφανη αλλων δε οτι προφητης εις των αρχαιων ανεστη 8. υpo tinon de oti elias efane allon de oti profetes eis ton archaion aneste

8 and by some, that Elijah had appeared, and by others, that one of the ancient prophets had risen*.

8. And of some, that Elias had appeared; and of others, that one of the old prophets was risen again.

8. men nogle, at Elias var aabenbaret; men Andre, at en Prophet, een af de gamle, var opstanden.

8. Af somligom, att Elias var uppenbarad; af somligom, att någor Prophet af de gamla var uppstånden.

8. Agga monningad, et Elias on ennast näitnud; agga monned, et üks neist wannust prohwetidest on üllestousnud.

8. kiti­kad pasirodęs Elijas, dar kiti­kad prisikėlęs vienas iš senųjų pranašų.

8. von etlichen aber: Elia ist erschienen; von etlichen aber: Es ist der alten Propheten einer auferstanden.

8. Et d'autres, qu'Élie était apparu; et d'autres, que l'un des anciens prophètes était ressuscité.

8. Y otros: Que Elías había aparecido; y otros: Que algún profeta de los antiguos había resucitado.

8 En van sommigen, dat Elias verschenen was; en van anderen, dat een profeet van de ouden was opgestaan.

8. A niektórzy zasię: Iż się Elijasz ukazał; a drudzy, iż prorok jeden z onych starych zmartwychwstał.

8. Némelyek pedig, hogy Illés jelent meg; mások meg, hogy a régi próféták közül támadt fel valamelyik.

8 другие, что Илия явился, а иные, что один из древних пророков воскрес.

8. инші ж, що Ілия явив ся, другі ж, що один з пророків старих воскрес.

9 Ja Herodes sanoi: "Johanneksen minä olen mestauttanut; mutta kuka tämä on, josta minä tuollaista kuulen?" Ja hän etsi tilaisuutta saadakseen nähdä hänet.

9 Mutta Herodes sanoi: "Johanneksen olen mestauttanut*. Mutta kuka tämä on, josta kuulen tällaista." Ja hän pyrki näkemään Hänet.

9. Ja Herodes sanoi: Johanneksen kaulan minä leikkasin; vaan kuka tämä lienee, josta minä senkaltaisia kuulen? Ja hän pyysi nähdä häntä.

9. Ja Herodes sanoi: Johannexen caulan minä leickaisin cuca tämä liene josta minä sencaltaisita cuulen? Ja hän pyysi nähdä händä.

9. Ja sanoi Herodes/ Johannesen mine caulanleickasin. Cuca sis teme on iosta mine sencaltaisita cwlen? Ja hen pysi hende nähdä. (Ja sanoi Herodes/ Johanneksen minä kaulan leikkasin. Kuka siis tämä on josta minä senkaltaisia kuulen? Ja hän pyysi häntä nähdä.)

9. καὶ εἶπεν Ἡρῴδης· Ἰωάννην ἐγὼ ἀπεκεφάλισα· τίς δέ ἐστιν οὗτος περὶ οὗ ἐγὼ ἀκούω τοιαῦτα; καὶ ἐζήτει ἰδεῖν αὐτόν.

9. και ειπεν ο ηρωδης ιωαννην εγω απεκεφαλισα τις δε εστιν ουτος περι ου εγω ακουω τοιαυτα και εζητει ιδειν αυτον 9. kai eipen o erodes ioannen ego apekefalisa tis de estin oυtos peri oυ ego akoυo toiaυta kai ezetei idein aυton

9 And Herod said, I beheaded John, but who is this one, concerning whom I am hearing such things? Now he was seeking to see him. {Mar 6:30-32 & Mat 14:13 & Luk 9:10 & Joh 6:1 East shore of Galilee.}

9. And Herod said, John have I beheaded: but who is this, of whom I hear such things? And he desired to see him.

9. Og Herodes sagde: Johannes har jeg ladet halshugge; men hvo er denne om hvilken jeg hører saadant? Og han søgte at faae ham at see.

9. Och Herodes sade: Johannem hafver jag halshuggit; men ho är denne, der jag sådant af hörer? Och begärade se honom.

9. Ja Herodes ütles: Joannesse Pea ollen minna käsknud otsast ärraraiuda; agga kes se on, kellest ma sähhärdust kulen? ja temma püdis tedda nähha sada.

9. Erodas sakė: ‘‘Jonui aš nukirsdinau galvą; o kas yra šitas, apie kurį girdžiu pasakojant tokius dalykus?!’‘ Ir jis labai norėjo Jėzų pamatyti.

9. Und Herodes sprach: Johannes, den habe ich enthauptet; wer ist aber dieser, von dem ich solches höre? und begehrte ihn zu sehen.

9. Et Hérode disait: J'ai fait couper la tête à Jean; mais qui est celui-ci, dont j'apprends de telles choses? Et il souhaitait de le voir.

9. Y dijo Heródes: A Juan yo le degollé: ¿quién pues será éste, de quien yo oigo tales cosas? Y procuraba verle.

9 En Herodes zeide: Johannes heb ik onthoofd; wie is nu Deze, van Welken ik zulke dingen hoor? En hij zocht Hem te zien.

9. Tedy rzekł Herod: Janamci ja ściął; któż wżdy ten jest, o którym ja takie rzeczy słyszę? i pragnął go widzieć.

9. És monda Heródes: Jánosnak én vettem fejét: kicsoda hát ez, a ki felől én ilyen dolgokat hallok? És igyekezik vala őt látni.

9 И сказал Ирод: Иоанна я обезглавил; кто же Этот, о Котором я слышу такое? И искал увидеть Его.

9. І каже Ірод: Йоана я стяв; хто ж се той, про котрого я чую таке? І шукав видїти Його.

10 Ja apostolit palasivat ja kertoivat Jeesukselle kaikki, mitä olivat tehneet. Niin hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen lähelle Beetsaida nimistä kaupunkia.

10 Ja kun apostolit palasivat he kertoivat Hänelle kaiken, mitä olivat tehneet. Niin Hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen Beetsaida-*nimisen kaupungin lähelle autioon paikkaan*.

10. Ja apostolit palasivat, ja juttelivat hänelle kaikki, mitä he olivat tehneet. Ja hän otti heidät tykönsä ja meni erinänsä Betsaidan kaupungin erämaahan.

10. JA Apostolit palaisit ja luettelit hänelle caicki mitä he olit tehnet. Ja hän otti heidän tygöns ja meni harhan erämaahan Bethsaidan Caupungin tygö.

10. Ja Apostolit palasit/ ia luettelit henelle caiki mite he olit tehnyet. Ja hen otti heidet tygens/ poismeni harhaan ylenannettun sijaan sen Caupungin tyge ioca cutzutan Bethsaida. (Ja apostolit palasit/ ja luettelit hänelle kaikki mitä he olit tehneet. Ja hän otti heidät tykonsä/ pois meni harhaan ylenannettuun sijaan sen kaupungin tykö joka kutsutaan Bethsaida.)

10. Καὶ ὑποστρέψαντες οἱ ἀπόστολοι διηγήσαντο αὐτῷ ὅσα ἐποίησαν. καὶ παραλαβὼν αὐτοὺς ὑπεχώρησε κατ’ ἰδίαν εἰς τόπον ἔρημον πόλεως καλουμένης Βηθσαϊδά.

10. και υποστρεψαντες οι αποστολοι διηγησαντο αυτω οσα εποιησαν και παραλαβων αυτους υπεχωρησεν κατ ιδιαν εις τοπον ερημον πολεως καλουμενης βηθσαιδα 10. kai υpostrepsantes oi apostoloi diegesanto aυto osa epoiesan kai paralaβon aυtoυs υpechoresen kat idian eis topon eremon poleos kaloυmenes βethsaida

10 And having returned, the apostles described to him how-much they (had) done. Now he took them and departed privately into a desolate place of a city called Bethsaida. {Mar 6:33-44 & Mat 14:14-21 & Luk 9:11-17 & Joh 6:2-14.}

10. And the apostles, when they were returned, told him all that they had done. And he took them, and went aside privately into a desert place belonging to the city called Bethsaida.

10. Og Apostlene kom tilbage og fortalte ham, hvor store Ting de havde gjort; og han tog demtil sig og veg bort afsides til et øde Sted ved en Stad, som kaldtes Bethsaida.

10. Och Apostlarna kommo igen, och förtäljde honom allt det de gjort hade. Då tog han dem med sig, och gick afsides uti ena ödemark, som ligger vid den staden, som kallas Bethsaida.

10. Ja kui need Apostlid taggasi tullid, rääksid nemmad tem̃ale, mis nemmad ollid teinud. Ja temma wottis neid ennese jure, ja läks ärra ühte tühja paika körwale, senna liñna pole, mis hütakse Petsaidaks.

10. Sugrįžę apaštalai pasakojo Jėzui, ką buvo nuveikę. Pasiėmęs juos, Jis pasitraukė nuošaliai į dykvietę, netoli miesto, vadinamo Betsaida.

10. Und die Apostel kamen wieder und erzählten ihm, wie große Dinge sie getan hatten. Und er nahm sie zu sich und entwich besonders in eine Wüste bei der Stadt, die da heißt Bethsaida.

10. Les apôtres étant de retour, racontèrent à Jésus tout ce qu'ils avaient fait. Les ayant pris avec lui, il se retira à l'écart, dans un lieu solitaire, près d'une ville appelée Bethsaïda.

10. Y vueltos los apóstoles, le contaron todas las cosas que habían hecho. Y tomándolos, se apartó aparte a un lugar desierto de la ciudad que se llama Betsaida.

10 En de apostelen, wedergekeerd zijnde, verhaalden Hem al wat zij gedaan hadden. En Hij nam hen mede en vertrok alleen in een woeste plaats der stad, genaamd Bethsaida.

10. A wróciwszy się Apostołowie, powiadali mu, cokolwiek czynili. A on wziąwszy je z sobą, ustąpił osobno na miejsce puste przy mieście, które zowią Betsaida.

10. Visszatérvén [5†] pedig az apostolok, elbeszélének néki mindent, a mit cselekedtek. És azokat maga mellé vévén, elvonula magánosan a Bethsaida nevű városnak puszta helyére.

10 Апостолы, возвратившись, рассказали Ему, что они сделали; и Он, взяв их с Собою, удалился особо в пустое место, близ города, называемого Вифсаидою.

10. І вернувшись апостоли, оповідали Йому, що чинили. І взявши їх, пійшов окроме у місце пусте города, званого Витсаїда.

11 Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.

11 Saatuaan sen tietää, kansa seurasi Häntä. Hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.

11. Kuin kansa sen ymmärsi, seurasivat he häntä, ja hän otti heitä vastaan, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta, ja jotka parannusta tarvitsivat, teki hän terveeksi.

11. Cosca Canssa sen ymmärsi /noudatit he händä ja hän otti heitä wastan ja puhui heille Jumalan waldacunnasta ja jotca terweyttä tarwidzit teki hän terwexi. Nijn päiwä rupeis jo laskeman.

11. Coska Canssa sen tunsit/ noudhatit he hende. Ja he' rupesi heite wastan/ ia puhui heille Jumalan Waldakunnast/ ia ne iotca terueytta taruitzit/ teki hen teruexi. Nin peiue rupesi io laskeman. (Koska kansa sen tunsit/ noudatit he häntä. Ja hän rupesi heitä wastaan/ ja puhui heille Jumalan waltakunnasta/ ja ne jotka terweyttä tarwitsit/ teki hän terweeksi. Niin päiwä rupesi jo laskemaan.)

11. οἱ δὲ ὄχλοι γνόντες ἠκολούθησαν αὐτῷ, καὶ δεξάμενος αὐτοὺς ἐλάλει αὐτοῖς περὶ τῆς βασιλείας τοῦ Θεοῦ, καὶ τοὺς χρείαν ἔχοντας θεραπείας ἰάσατο.

11. οι δε οχλοι γνοντες ηκολουθησαν αυτω και δεξαμενος αυτους ελαλει αυτοις περι της βασιλειας του θεου και τους χρειαν εχοντας θεραπειας ιατο 11. oi de ochloi gnontes ekoloυthesan aυto kai deksamenos aυtoυs elalei aυtois peri tes βasileias toυ theoυ kai toυs chreian echontas therapeias iato

11 But the crowds, having known it, followed him. And having accepted them, he was speaking to them concerning the kingdom of God, and he was healing those who had need of healing.

11. And the people, when they knew it, followed him: and he received them, and spake unto them of the kingdom of God, and healed them that had need of healing.

11. Men der Folket fik det at vide, fulgte de efter ham; og han tog imod dem og talede til dem om Guds Rige og helbredte dem, som havde Lægdom behov.

11. Då folket det förnam, kommo de efter honom; och han undfick dem, och talade med dem om Guds rike, och gjorde dem helbregda, som det behöfde.

11. Agga kui rahwas sedda teäda sai, käisid nemmad temma järrel: ja temma wottis neid wasto, ja räkis neile Jummala rigist: ja kellel parrandamist tarwis olli, neid teggi ta terweks.

11. Minios, tai sužinojusios, nusekė paskui Jį. Jis priėmė žmones, kalbėjo jiems apie Dievo karalystę ir išgydė tuos, kuriems reikėjo gydymo.

11. Da das Volk des inneward, zog es ihm nach. Und er ließ sie zu sich und sagte ihnen vom Reich Gottes und machte gesund, die es bedurften. Aber der Tag fing an, sich zu neigen.

11. Le peuple l'ayant appris, le suivit, et Jésus les ayant reçus, leur parlait du royaume de Dieu, et il guérissait ceux qui avaient besoin de guérison.

11. Lo cual como las gentes entendieron, le siguieron; y él les recibió, y les hablaba del reino de Dios; y sanó a los que tenían necesidad de cura.

11 En de scharen, dat verstaande, volgden Hem; en Hij ontving ze, en sprak tot hen van het Koninkrijk Gods; en die genezing van node hadden, maakte Hij gezond.

11. Czego gdy się lud dowiedział, szedł za nim; a przyjąwszy je, mówił im o królestwie Bożem; a te, którzy uzdrowienia potrzebowali, uzdrawiał.

11. A sokaság pedig ezt megtudván, követé őt: és ő örömmel fogadván őket, szóla nékik az Isten országáról, és a kiknek gyógyulásra volt szükségök, azokat meggyógyítá.

11 Но народ, узнав, пошел за Ним; и Он, приняв их, беседовал с ними о Царствии Божием и требовавших исцеления исцелял.

11. Народ же дознавшись, пійшов слїдом за Ним; і, прийнявши їх, глаголав їм про царство Боже й, кому треба було сцїлення, оздоровлював.

12 Ja päivä alkoi laskea. Niin ne kaksitoista tulivat ja sanoivat hänelle: "Laske kansa luotasi, että he menisivät ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin majoittumaan ja saamaan ravintoa, sillä täällä me olemme autiossa paikassa".

12 Mutta päivä alkoi laskea. Ja ne kaksitoista tulivat ja sanoivat Hänelle: "Lähetä kansa luotasi, jotta he mentyään ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin voisivat majoittua ja saisivat ravintoa, sillä olemme täällä autiossa paikassa."

12. Mutta päivä rupesi jo laskemaan ja ne kaksitoistakymmentä tulivat ja sanoivat hänelle: päästä kansa menemään lähikyliin ja majoihin poikkeamaan, ruokaa saamaan; sillä me olemme täällä eramaassa.

12. JA ne caxitoistakymmendä tulit ja sanoit hänelle: päästä Canssa menemän Caupungijn ja lähikylijn majoihin ja ruoca saaman: sillä me olemma täällä erämaasa.

12. Ja ne Caxitoistakymende edheskieuden sanoit henelle/ Pääste Canssa menemen Caupungijn ia Lehikylijn/ ette he Maiat ia Roca saisit/ Sille ette me olema tääle erämas. (Ja ne kaksitoista kymmentä edeskäyden sanoit hänelle/ Päästä kansa menemaan kaupunkiin ja lähikyliin/ että he majat ja ruokaa saisit/ Sillä että me olemme täällä erämaassa.)

12. Ἡ δὲ ἡμέρα ἤρξατο κλίνειν· προσελθόντες δὲ οἱ δώδεκα εἶπον αὐτῷ· Ἀπόλυσον τὸν ὄχλον, ἵνα πορευθέντες εἰς τὰς κύκλῳ κώμας καὶ τοὺς ἀγροὺς καταλύσωσι καὶ εὕρωσι ἐπισιτισμόν, ὅτι ὧδε ἐν ἐρήμῳ τόπῳ ἐσμέν.

12. η δε ημερα ηρξατο κλινειν προσελθοντες δε οι δωδεκα ειπον αυτω απολυσον τον οχλον ινα απελθοντες εις τας κυκλω κωμας και τους αγρους καταλυσωσιν και ευρωσιν επισιτισμον οτι ωδε εν ερημω τοπω εσμεν 12. e de emera erksato klinein proselthontes de oi dodeka eipon aυto apolυson ton ochlon ina apelthontes eis tas kυklo komas kai toυs agroυs katalυsosin kai eυrosin episitismon oti ode en eremo topo esmen

12 Now the day began to be far-spent, and the twelve came near and said to him, Dismiss the crowd, in order that (after) they (have) gone away into the surrounding villages and the rural-area, and may board and may find nutrition, because we are here in a desolate place.

12. And when the day began to wear away, then came the twelve, and said unto him, Send the multitude away, that they may go into the towns and country round about, and lodge, and get victuals: for we are here in a desert place.

12. Men Dagen begyndte alt helde; da traadte de Tolv til og sagde til ham: lad Folket fare, at de kunne gaae herfra til de omliggende Byer og Landsbyer og faae Herberge og finde Føde, thi vi ere her paa et øde Sted.

12. Men dagen begynte varda framliden; då gingo de tolf fram, och sade till honom: Låt folket ifrå dig, att de gå uti köpstäderna, och nästa bygdena, der de måga gästa, och finna mat; ty vi äre här i ödemarkene.

12. Agga pääw hakkas werima, ja need kaksteistkümmend tullid ta jure ja ütlesid temmale: Lasse se rahwas ärra, et nemmad allewitte ja küllade sisse seäl ümberkaudo woiwad miñna ömaiale ja roga leida: sest meie olleme siin tühjas paikas.

12. Diena slinko vakarop. Priėję dvylika tarė Jam: ‘‘Paleisk žmones, kad jie, nuėję į aplinkinius kaimus bei kiemus, susirastų nakvynę ir maisto. Mes juk esame dykvietėje’‘.

12. Da traten zu ihm die Zwölf und sprachen zu ihm: Laß das Volk von dir, daß sie hingehen in die Märkte umher und in die Dörfer, daß sie Herberge und Speise finden, denn wir sind hier in der Wüste.

12. Comme le jour commençait à baisser, les douze s'approchèrent et lui dirent: Renvoie cette multitude, afin qu'ils aillent dans les bourgades et dans les campagnes environnantes, pour se loger et trouver des vivres; car nous sommes ici dans un lieu désert.

12. Y el día había comenzado a declinar; y llegándose los doce, le dijeron: Despide la multitud, para que yendo a las aldeas y heredades de al derredor, se alberguen y hallen viandas; porque aquí estamos en lugar desierto.

12 En de dag begon te dalen; en de twaalven, tot Hem komende, zeiden tot Hem: Laat de schare van U, opdat zij, heengaande in de omliggende vlekken en in de dorpen, herberg nemen mogen, en spijze vinden; want wij zijn hier in een woeste plaats.

12. A gdy się dzieó począł skłaniać ku wieczorowi, przystąpiwszy oni dwunastu, rzekli mu: Rozpuść ten lud, aby odszedłszy do miasteczek okolicznych, i do wsi, i do gospód, znaleźli żywność; bośmy tu na miejscu pustem.

12. A nap pedig hanyatlani kezdett; és a tizenkettő ő hozzá járulván, monda [6†] néki: Bocsásd el a sokaságot, hogy elmenvén a körülvaló falvakba és majorokba megszálljanak, és eledelt találjanak, mert itt puszta helyen vagyunk.

12 День же начал склоняться к вечеру. И, приступив кНему, двенадцать говорили Ему: отпусти народ, чтобы они пошли в окрестные селения и деревни ночевать и достали пищи; потому что мы здесь в пустом месте.

12. День же почав нахилятись; приступивши ж дванайцять, сказали Йому: Відошли народ, щоб, пійшовши кругом по селах та хуторах, відпочили й роздобули харчі; бо ми тут у пустому місцї.

13 Mutta hän sanoi heille: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat: "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle".

13 Mutta Hän sanoi heille: "Antakaa te heille syötävää." Niin he sanoivat "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, jollemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle."

13. Niin hän sanoi heille: antakaat te heille syötävää; mutta he sanoivat: ei meillä enempi ole kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme mene ja osta ruokaa kaikelle tälle kansalle;

13. Nijn hän sanoi heille: andacat te heille syötäwätä: mutta he sanoit: ei meillä enämbi ole cuin wijsi leipä ja caxi cala ellen me mene ja osta ruoca tälle suurelle wäelle:

13. Nin hen sanoi heille/ Andacat te heille söteuet. Mutta ne sanoit/ Ei ole meille enembi quin wijsi leipe/ ia caxi Cala/ ellei me mene/ ia osta Roca caikelle tälle swrella wäelle (Niin hän sanoi heille/ Antakaat te heille syötäwät. Mutta he sanoit/ Ei ole meillä enempi kuin wiisi leipää/ ja kaksi kalaa/ ellei me men/ ja osta ruokaa kaikelle tälle suurelle wäelle.)

13. εἶπε δὲ πρὸς αὐτούς· Δότε αὐτοῖς ὑμεῖς φαγεῖν. οἱ δὲ εἶπον· Οὐκ εἰσὶν ἡμῖν πλεῖον ἢ πέντε ἄρτοι καὶ ἰχθύες δύο, εἰ μήτι πορευθέντες ἡμεῖς ἀγοράσομεν εἰς πάντα τὸν λαὸν τοῦτον βρώματα·

13. ειπεν δε προς αυτους δοτε αυτοις υμεις φαγειν οι δε ειπον ουκ εισιν ημιν πλειον η πεντε αρτοι και δυο ιχθυες ει μητι πορευθεντες ημεις αγορασωμεν εις παντα τον λαον τουτον βρωματα 13. eipen de pros aυtoυs dote aυtois υmeis fagein oi de eipon oυk eisin emin pleion e pente artoi kai dυo ichthυes ei meti poreυthentes emeis agorasomen eis panta ton laon toυton βromata

13 But he said to them, You°, give° them (something) to eat. But they said, We have no more than five loaves and two fish; lest having traveled (back), we should buy foods *for all these people.

13. But he said unto them, Give ye them to eat. And they said, We have no more but five loaves and two fishes; except we should go and buy meat for all this people.

13. Men han sagde til dem: giver I den at æde. Men de sagde: vi have ikke mere end frem Brød og to Fiske, medmindre vi skulle gaae bort og kjøbe Mad til al denne Mængde.

13. Han sade till dem: Gifver I dem äta. Då sade de: Vi hafve icke flera bröd än fem, och två fiskar; utan att vi gå bort, och köpe mat till allt detta folket.

13. Agga tem̃a ütles nende wasto: Andke teie neile süa; agga nemmad ütlesid: Meil polle ennam kui wiis leiba ja kaks kalla; olgo siis, et meie lähhäme, ja roga ostame keige selle rahwale:

13. Bet Jėzus tarė: ‘‘Jūs duokite jiems valgyti’‘. Jie atsakė: ‘‘Mes nieko daugiau neturime, tik penkis kepalus duonos ir dvi žuvis. Nebent nueitume ir nupirktume maisto visiems šitiems žmonėms’‘.

13. Er aber sprach zu ihnen: Gebt ihr ihnen zu essen. Sie sprachen, wir haben nicht mehr denn fünf Brote und zwei Fische; es sei denn, daß wir hingehen sollen und Speise kaufen für so großes Volk.

13. Mais il leur dit: Vous-mêmes, donnez-leur à manger.Et ils répondirent: Nous n'avons pas plus de cinq pains et de deux poissons; à moins que nous n'allions acheter des vivres pour tout ce peuple;

13. Y les dice: Dádles vosotros de comer. Y dijeron ellos: No tenemos más de cinco panes y dos peces, si no vamos nosotros a comprar viandas para toda esta gente.

13 Maar Hij zeide tot hen: Geeft gij hun te eten. En zij zeiden: Wij hebben niet meer dan vijf broden, en twee vissen; tenzij dan dat wij heengaan en spijs kopen voor al dit volk;

13. Ale on rzekł do nich: Dajcież wy im jeść. A oni powiedzieli: Nie mamy więcej, tylko pięć chlebów i dwie ryby, oprócz żebyśmy szli, a kupili, na ten wszystek lud żywności.

13. Ő pedig monda nékik: Adjatok nékik ti enni. Azok pedig mondának: Nincs nékünk több öt kenyerünknél és két halunknál; hanem ha elmegyünk és mi veszünk eledelt az egész sokaságnak.

13 Но Он сказал им: вы дайте им есть. Они сказали: у нас нет более пятихлебов и двух рыб; разве нам пойти купить пищи для всех сих людей?

13. Рече ж до них: Дайте ви їм їсти. Вони ж сказали: Нема в нас більш, як пять хлїбів та дві риби; хиба що пійшовши купимо для всього народу сього їжі.

14 Sillä heitä oli noin viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsilleen: "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, noin viisikymmentä kuhunkin".

14 Sillä heitä oli noin viisi tuhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsilleen "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, kuhunkin (noin) viisikymmentä."

14. Sillä heitä oli lähes viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsillensa: pankaat heitä istumaan kuhunkin joukkoon viisikymmentä.

14. Sillä heitä oli lähes wijsi tuhatta miestä. Nijn hän sanoi Opetuslapsillens: pangat heitä istuman cuhungin jouckon wysikymmendä.

14. (Sille heite oli lehes wijsi tuhatta miest) Nin sanoi hen Opetuslapsillens/ Pangat heite istuman cuhungi Jouckoon wisinkymmenin. ((Sillä heitä oli lähes wiisi tuhatta miestä/ Niin sanoi hän opetuslapsillensa/ Pankaat heitä istumaan kuhunkiin joukkoon wiisinkymmenin.)

14. ἦσαν γὰρ ὡσεὶ ἄνδρες πεντακισχίλιοι. εἶπε δὲ πρὸς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ· Κατακλίνατε αὐτοὺς κλισίας ἀνὰ πεντήκοντα.

14. ησαν γαρ ωσει ανδρες πεντακισχιλιοι ειπεν δε προς τους μαθητας αυτου κατακλινατε αυτους κλισιας ανα πεντηκοντα 14. esan gar osei andres pentakischilioi eipen de pros toυs mathetas aυtoυ kataklinate aυtoυs klisias ana pentekonta

14 For* they were approximately five thousand men. Now he said to his disciples, Have° them recline in parties, (approximately) fifty apiece.

14. For they were about five thousand men. And he said to his disciples, Make them sit down by fifties in a company.

14. Thi der vare ved fem tusinde Mænd. Men han sagde til sine Disciple: lader dem sætte sig ned i Hobe, halvtredsindstyve i hver.

14. Och voro de icke långt ifrå femtusend män. Då sade han till sina Lärjungar: Låter dem sätta sig ned, i hvart matskapet femtio.

14. Sest neid olli liggi wiis tuhhat meest; agga temma ütles om̃a jüngritte wasto: Saatke neid mahhaistuma riddamissi, wiisküm̃end iggas riddas.

14. O ten buvo apie penkis tūkstančius vyrų. Jėzus įsakė mokiniams: ‘‘Susodinkite juos būriais po penkiasdešimt’‘.

14. (Denn es waren bei fünftausend Mann.) Er sprach aber zu seinen Jüngern: Lasset sie sich setzen in Schichten, je fünfzig und fünfzig.

14. Car ils étaient environ cinq mille hommes. Alors il dit à ses disciples: Faites-les asseoir par rangées de cinquante.

14. Y eran como cinco mil hombres. Entónces dijo a sus discípulos: Hacédlos recostar por ranchos de cincuenta en cincuenta.

14 Want er waren omtrent vijf duizend mannen. Doch Hij zeide tot Zijn discipelen: Doet hen nederzitten bij zaten, elk van vijftig.

14. Albowiem było mężów około pięciu tysięcy. I rzekł do uczniów swoich: Rozkażcie im usiąść w każdym rzędzie po pięćdziesiąt.

14. Mert valának ott mintegy ötezeren férfiak. Monda pedig az ő tanítványainak: Ültessétek le őket csoportokba ötvenével.

14 Ибо их было около пяти тысяч человек. Но Он сказал ученикам Своим: рассадите их рядами по пятидесяти.

14. Було бо до пяти тисяч чоловіка. Рече ж до учеників своїх: Садовіть їх купами по пятьдесятеро.

15 Ja he tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.

15 He tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.

15. Ja he tekivät niin ja asettivat heidät kaikki aterioitsemaan.

15. Ja he teit nijn ja asetit heidän caicki atrioidzeman.

15. Ja he teit nijn/ ia asetit heiet caiki atrioitzeman. (Ja he teit niin/ ja asetit heidät kaikki aterioitsemaan.)

15. καὶ ἐποίησαν οὕτω καὶ ἀνέκλιναν ἅπαντας.

15. και εποιησαν ουτως και ανεκλιναν απαντας 15. kai epoiesan oυtos kai aneklinan apantas

15 And they did so and they all reclined.

15. And they did so, and made them all sit down.

15. Og de gjorde saa; og de lode dem alle sætte sig ned.

15. Och de gjorde så, och läto dem alla sätta sig ned.

15. Ja nemmad teggid nenda, ja saatsid keik mahhaistuma.

15. Jie taip padarė ir visus susodino.

15. Und sie taten also, und es setzten sich alle.

15. Et ils firent ainsi, et les firent tous asseoir.

15. Y así lo hicieron; y recostáronse todos.

15 En zij deden alzo, en deden hen allen nederzitten.

15. I uczynili tak, i usiedli wszyscy.

15. És a képen cselekedének, és leülteték valamennyit.

15 И сделали так, и рассадили всех.

15. І зробили так, і посадовили всїх.

16 Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne ja mursi ja antoi opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi.

16 Otettuaan ne viisi leipää ja kaksi kalaa. Hän katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne, mursi ja antoi opetuslapsille kansan eteen pantaviksi.

16. Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, ja katsoi taivaasen ja siunasi niitä, ja mursi ja antoi opetuslapsille panna kansan eteen.

16. Nijn hän otti ne wijsi leipä ja ne caxi cala ja cadzoi Taiwasen ja siunais nijtä mursi ja andoi Opetuslapsille panna Canssan eteen.

16. Nin otti hen ne wisi leipe ia caxi Cala/ ia yleskatzoi Taiuasen/ Ja kijtti sen ylitze/ Mursi ne ia annoi Opetuslapsille ette he Canssan eten ne panisit. (Niin otti hän ne wiisi leipää ja kaksi kalaa/ ja ylös katsoi taiwaaseen/ Ja kiitti sen ylitse/ Mursi ne ja antoi opetuslapsille että he kansan eteen ne panisit.)

16. λαβὼν δὲ τοὺς πέντε ἄρτους καὶ τοὺς δύο ἰχθύας, ἀναβλέψας εἰς τὸν οὐρανὸν εὐλόγησεν αὐτοὺς καὶ κατέκλασε, καὶ ἐδίδου τοῖς μαθηταῖς παραθεῖναι τῷ ὄχλῳ.

16. λαβων δε τους πεντε αρτους και τους δυο ιχθυας αναβλεψας εις τον ουρανον ευλογησεν αυτους και κατεκλασεν και εδιδου τοις μαθηταις παρατιθεναι τω οχλω 16. laβon de toυs pente artoυs kai toυs dυo ichthυas anaβlepsas eis ton oυranon eυlogesen aυtoυs kai kateklasen kai edidoυ tois mathetais paratithenai to ochlo

16 Now he took the five loaves and the two fish, and looked up to heaven, he gave-thanks and broke them. And he was giving (them) to the disciples to place beside the crowd.

16. Then he took the five loaves and the two fishes, and looking up to heaven, he blessed them, and brake, and gave to the disciples to set before the multitude.

16. Men han tog de fem Brød og de to Fiske og saae op mod Himmelen og velsignede dem, og han brød dem og gav Disciplene dem at lægge dem for Folket.

16. Då tog han de fem bröd och de två fiskar; upplyfte sin ögon i himmelen, tackade deröfver, bröt och fick Lärjungarna, att de skulle sedan läggat fram för folket.

16. Agga temma wottis need wiis leiba ja need kaks kalla, watas ülles taewa pole, ja önnistas neid ja murdis, ja andis jüngrittele selle rahwa ette panna.

16. Tada, paėmęs penkis kepalus ir dvi žuvis, Jis pažvelgė į dangų, palaimino, laužė ir davė mokiniams, kad padalintų miniai.

16. Da nahm er die fünf Brote und zwei Fische und sah auf gen Himmel und dankte darüber, brach sie und gab sie den Jüngern, daß sie dem Volk vorlegten.

16. Alors Jésus prit les cinq pains et les deux poissons, et levant les yeux au ciel, il les bénit, et les rompit, et les donna aux disciples, pour les présenter au peuple.

16. Y tomando los cinco panes y los dos peces, mirando al cielo los bendijo; y rompió, y dió a sus discípulos para que pusiesen delante de la multitud.

16 En Hij, de vijf broden en de twee vissen genomen hebbende, zag op naar den hemel, en zegende die, en brak ze, en gaf ze den discipelen, om der schare voor te leggen.

16. A on wziąwszy onych pięć chlebów i one dwie ryby, wejrzawszy w niebo, błogosławił im, i łamał i dawał uczniom, aby kładli przed on lud.

16. Minekutána pedig vette az öt kenyeret és a két halat, a mennybe emelvén szemeit, megáldá azokat, és megszegé; és adá a tanítványoknak, hogy a sokaság elé tegyék.

16 Он же, взяв пять хлебов и две рыбы и воззрев на небо, благословил их, преломил и дал ученикам, чтобы раздать народу.

16. Узявши ж пять хлїбів та дві риби й поглянувши на небо, благословив їх, і ламав, і давав ученикам класти перед народом.

17 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi; ja heiltä jääneet tähteet kerättiin, kaksitoista vakallista palasia.

17 Kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi. Ja koottiin heiltä tähteeksi jääneet palaset, kaksitoista vakallista.

17. Ja he söivät kaikki ja ravittiin; ja koottiin tähteitä, jotka jäi, kaksitoistakymmentä koria muruja.

17. Ja he söit ja rawittin caicki. Ja coottin tähteitä cuin jäi caxitoistakymmendä coria.

17. Ja he söit ia tulit caiki rauituxi. Ja yleskoottin Techteit quin ieit/ caxitoistakymende Corgia. (Ja he söit ja tulit kaikki rawituksi. Ja ylöskoottiin tähteet kuin jäit/ kaksitoista kymmentä koria.)

17. καὶ ἔφαγον καὶ ἐχορτάσθησαν πάντες, καὶ ἤρθη τὸ περισσεῦσαν αὐτοῖς κλασμάτων κόφινοι δώδεκα.

17. και εφαγον και εχορτασθησαν παντες και ηρθη το περισσευσαν αυτοις κλασματων κοφινοι δωδεκα 17. kai efagon kai echortasthesan pantes kai erthe to perisseυsan aυtois klasmaton kofinoi dodeka

17 And they ate and all were fully-fed, and twelve baskets of broken pieces were lifted up, what was leftover by them. {Mar 8:27-30 & Mat 16:13-20 & Luk 9:18-21 Caesarea Philippi.}

17. And they did eat, and were all filled: and there was taken up of fragments that remained to them twelve baskets.

17. Og de aade og bleve alle mætte; og der optoges af Stykkerne, som bleve tilovers fra dem, tolv Kurve.

17. Och de åto alle, och vordo mätte. Sedan vardt upptaget det som dem öfverlopp, tolf korgar fulle med stycker.

17. Ja nemmad söid, ja keikide köhhud said täis, ja neid pallokessi, mis neile olli üllejänud, korjati kokko kaksteistkümmend korwi täit.

17. Visi valgė ir pasisotino. Ir dar buvo surinkta dvylika pintinių trupinių.

17. Und sie aßen und wurden alle satt; und wurden aufgehoben, was ihnen übrigblieb von Brocken, zwölf Körbe.

17. Tous en mangèrent, et furent rassasiés, et on emporta douze paniers pleins des morceaux qui restèrent.

17. Y comieron todos, y se hartaron; y alzaron lo que les sobró, los pedazos, doce esportones.

17 En zij aten en werden allen verzadigd; en er werd opgenomen, hetgeen hun van de brokken overgeschoten was, twaalf korven.

17. I jedli, i nasyceni są wszyscy; i zebrano, co im zbyło z ułomków, dwanaście koszów.

17. Evének azért és megelégedének mindnyájan; és felszedék a mi darabok maradtak tőlük, tizenkét kosárral.

17 И ели, и насытились все; и оставшихся у них кусков набрано двенадцать коробов.

17. І їли, й наситились усї; і назбирано остальних у них окрушин дванайцять кошів.

18 Ja tapahtui, kun hän oli yksinäisessä paikassa rukoilemassa ja hänen opetuslapsensa olivat hänen kanssaan, että hän kysyi heiltä ja sanoi: "Kenen kansa sanoo minun olevan?"

18 Tapahtui Hänen ollessaan yksinään rukoilemassa, että Hänen opetuslapsensa olivat Hänen kanssaan. Niin Hän kysyi heiltä sanoen: "Kenen kansa sanoo minun olevan?"

18. Ja tapahtui, kuin hän yksinänsä rukoilemassa oli, olivat myös opetuslapset hänen kanssansa, ja hän kysyi heiltä, sanoen: kenenkä sanoo kansa minun olevan?

18. JA tapahtui cosca hän yxinäns rucoilemas oli olit myös Opetuslapset hänen cansans nijn hän kysyi heille sanoden:

18. Ja se tapachtui coska hen yxinens oli rucolemas/ nin olit mös Opetuslapset henen cansans/ Kysyi hen heille sanoden/ (Ja se tapahtuii koska hän yksinänsä oli rukoilemassa/ niin olit myös opetuslapset hänen kanssansa/ Kysyi hän heille sanoen/)

18. Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ εἶναι αὐτὸν προσευχόμενον κατὰ μόνας, συνῆσαν αὐτῷ οἱ μαθηταί, καὶ ἐπηρώτησεν αὐτοὺς λέγων· Τίνα με λέγουσιν οἱ ὄχλοι εἶναι;

18. και εγενετο εν τω ειναι αυτον προσευχομενον καταμονας συνησαν αυτω οι μαθηται και επηρωτησεν αυτους λεγων τινα με λεγουσιν οι οχλοι ειναι 18. kai egeneto en to einai aυton proseυchomenon katamonas sυnesan aυto oi mathetai kai eperotesen aυtoυs legon tina me legoυsin oi ochloi einai

18 And it happened, while* he was praying alone, the disciples were together with him and he asked them, saying, Who do the crowds say that I am?

18. And it came to pass, as he was alone praying, his disciples were with him: and he asked them, saying, Whom say the people that I am

18. Og det begav sig, der han var alene og bad, at hans Disciple vare hos ham; og han spurgte dem ad og sagde: hvem siger Folket mig at være?

18. Och det begaf sig, då han var allena i sina böner, voro ock någre hans Lärjungar med honom; dem frågade han, och sade: Hvem säga folket mig vara?

18. Ja se sündis, kui ta üksi olli Jummalat pallumas, siis ollid temma jüngrid temmaga: ja temma küssis neilt ja ütles: Kedda mind rahwas ütleb ollewad?

18. Kartą, kai Jis nuošaliai meldėsi ir su Juo buvo mokiniai, Jis paklausė juos: ‘‘Kuo mane žmonės laiko?’‘

18. Und es begab sich, da er allein war und betete und seine Jünger zu ihm traten, fragte er sie und sprach: Wer sagen die Leute, daß ich sei?

18. Il arriva, comme il priait en particulier, et que les disciples étaient avec lui, qu'il leur demanda: Qui disent les foules que je suis?

18. Y aconteció, que estando él solo orando, estaban con él los discípulos, y les preguntó, diciendo: ¿Quién dicen las gentes que soy yo?

18 En het geschiedde, als Hij alleen was biddende, dat de discipelen met Hem waren, en Hij vraagde hen, zeggende: Wie zeggen de scharen, dat Ik ben?

18. I stało się, gdy się on sam osobno modlił, że z nim byli uczniowie; i pytał ich mówiąc: Kimże mię być powiadają ludzie?

18. És lőn, mikor ő magában imádkozék, vele valának a tanítványok; és megkérdé őket, mondván: Kinek mond [7†] engem a sokaság?

18 В одно время, когда Он молился в уединенном месте, и ученики были с Ним, Он спросил их: за кого почитает Меня народ?

18. І сталось, як Він молив ся на самотї, були з Ним ученики; й спитав їх, глаголючи: Хто я, каже народ?

19 He vastasivat sanoen: "Johannes Kastajan, mutta toiset Eliaan, toiset taas sanovat, että joku vanhoista profeetoista on noussut ylös".

19 He vastasivat sanoen: "Johannes Kastajan, mutta toiset Elian, toiset taas, että joku vanhoista profeetoista on noussut ylös."

19. Mutta ha vastasivat ja sanoivat: Johannes Kastajan, ja muutamat Eliaan, muutamat taas jonkun vanhoista prophetaista nousseen ylös.

19. Kenengä sanowat Canssa minun olewan? he wastaisit ja sanoit: he sanowat Johannes Castajaxi ja muutamat Eliaxi muutamat taas jongun wanhoista Prophetaista ylösnosnexi.

19. Kenenge sanouat Canssa minun oleuan? He wastasit ia sanoit/ He sanouat/ Ettes olet se Johannes Castaia. Ja mwtomat Eliam. Mwtomat taas ioncun wanhoist Prophetaist ylesnosnuexi. (Kenenkä sanowat kansa minun olewan? He wastasit ja sanoit/ He sanowat/ ettäs olet se Johannes Kastaja. Ja muutamat Elian. Muutamat taas wanhoista prophetaista ylösnousseeksi.)

19. οἱ δὲ ἀποκριθέντες εἶπον· Ἰωάννην τὸν βαπτιστήν, ἄλλοι δὲ Ἠλίαν, ἄλλοι δὲ ὅτι προφήτης τις τῶν ἀρχαίων ἀνέστη.

19. οι δε αποκριθεντες ειπον ιωαννην τον βαπτιστην αλλοι δε ηλιαν αλλοι δε οτι προφητης τις των αρχαιων ανεστη 19. oi de apokrithentes eipon ioannen ton βaptisten alloi de elian alloi de oti profetes tis ton archaion aneste

19 But they answered and said, John the Immerser*, but others (say), Elijah, and others, that someone from the ancient prophets rose* up.

19. They answering said, John the Baptist; but some say, Elias; and others say, that one of the old prophets is risen again.

19. Men de svarede og sagde: de sige, du er Johannes den Døber; men Andre, Elias; men Andre, at en Prophet af de gamle er opstanden.

19. Då svarade de, och sade: Johannes Döparen; somlige Elias, och somlige, att någon Prophet af de gamla är uppstånden.

19. Agga nemmad wastasid ja ütlesid: Ristia Joañes; agga moñingad: Elias; agga teised, et üks neist wannust prohwetidest on üllestousnud.

19. Jie atsakė: ‘‘Vieni­Jonu Krikštytoju, kiti­Eliju, dar kiti sako, prisikėlęs vienas iš senųjų pranašų’‘.

19. Sie antworteten und sprachen: Sie sagen, du seist Johannes der Täufer; etliche aber, du seist Elia; etliche aber, es sei der alten Propheten einer auferstanden.

19. Eux, répondant, dirent: Les uns disent Jean-Baptiste; les autres, Élie; et les autres, que quelqu'un des anciens prophètes est ressuscité.

19. Y ellos respondieron, y dijeron: Juan el Bautista; y otros: Elías; y otros, que algún profeta de los antiguos ha resucitado.

19 En zij, antwoordende, zeiden: Johannes de Doper; en anderen: Elias; en anderen: Dat enig profeet van de ouden opgestaan is.

19. A oni odpowiadając rzekli: Janem Chrzcicielem, a drudzy Elijaszem, a drudzy mówią, iż prorok niektóry z onych starych zmartwychwstał.

19. Ők pedig felelvén, mondának: Keresztelő Jánosnak; [8†] némelyek pedig Illésnek; némelyek pedig, hogy a régi próféták közül támadt fel valamelyik.

19 Они сказали в ответ: за Иоанна Крестителя, а иные за Илию; другие же говорят , что один из древних пророков воскрес.

19. Вони ж озвавшись сказали: Йоан Хреститель; другі: Ілия; инші ж: Що один пророк із старих воскрес.

20 Niin hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Jumalan Kristus".

20 Hän sanoi heille: "Entä kenen te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi sanoen: "Sinä olet Jumalan Kristus."

20. Niin hän sanoi heille: kenenkäs te sanotte minun olevan? Vastasi Pietari ja sanoi: sinä olet Jumalan Kristus.

20. Nijn hän sanoi heille: Kenengästä te sanotta minun olewan? Wastais Simon Petari ja sanoi: sinä olet Jumalan Christus.

20. Nin sanoi hen heille/ Kenenge sis te sanotta minun oleuan? Wastasi Simon Petari ia sanoi/ Sine olet se JUMALAN CHRISTus. (Niin sanoi hän heille/ Kenenkä siis te sanotte minun olewan? Wastasi Simon Petari ja sanoi/ Sinä olet se JUMALAN KRISTUS.)

20. εἶπε δὲ αὐτοῖς· Ὑμεῖς δὲ τίνα με λέγετε εἶναι; ἀποκριθεὶς δὲ Πέτρος εἶπε· Τὸν Χριστὸν τοῦ Θεοῦ.

20. ειπεν δε αυτοις υμεις δε τινα με λεγετε ειναι αποκριθεις δε ο πετρος ειπεν τον χριστον του θεου 20. eipen de aυtois υmeis de tina me legete einai apokritheis de o petros eipen ton christon toυ theoυ

20 But he said to them, But who do you° say that I am? But Peter answered and said, The Christ of God. {Mar 8:31-9:1 & Mat 16:21-28 & Luk 9:22-27 Caesarea Philippi.}

20. He said unto them, But whom say ye that I am Peter answering said, The Christ of God.

20. Men han sagde til dem: men I, hvem sige I mig at være? Da svarede Peter og sagde: Guds Christus.

20. Då sade han till dem: Hvem sägen då I mig vara? Svarade Petrus, och sade: Du äst Guds Christ.

20. Agga tem̃a ütles nende wasto: Agga teie, kedda teie mind ütlete ollewad? siis wastas Peetrus ja ütles: Jummala Kristus.

20. Tada Jis paklausė: ‘‘O jūs kuo mane laikote?’‘ Petras atsakė: ‘‘Dievo Pateptuoju’‘.

20. Er aber sprach zu ihnen: Wer saget ihr aber, daß ich sei? Da antwortete Petrus und sprach: Du bist der Christus Gottes!

20. Et vous, leur dit-il, qui dites-vous que je suis?Et Pierre répondit: Tu es le Christ de Dieu.

20. Y él les dijo: ¿Mas vosotros, quién decís que soy? Entónces respondiendo Simón Pedro, dijo: El Cristo de Dios.

20 En Hij zeide tot hen: Maar gijlieden, wie zegt gij, dat Ik ben? En Petrus, antwoordende, zeide: De Christus Gods.

20. I rzekł im: A wy kim mię być powiadacie? A odpowiadając Piotr rzekł: Chrystusem, onym Bożym.

20. És monda nékik: Hát ti kinek mondotok engem? Felelvén pedig Péter, monda: Az Isten ama Krisztusának.

20 Он же спросил их: а вы за кого почитаете Меня? Отвечал Петр: за Христа Божия.

20. Рече ж їм: Ви ж, хто я, кажете? Озвав ся ж Петр і сказав: Христос Божий.

21 Niin hän vakavasti varoittaen kielsi heitä kenellekään tästä puhumasta

21 Varoittaen heitä Hän kielsi kenellekään puhumasta

21. Ja hän haastoi heitä, ja kielsi heidät kellekään sitä sanomasta.

21. Ja hän haasti heitä ja kielsi ettei heidän kellengän pitänyt sitä sanoman ja sanoi:

21. Ja hen haastoi heite ia kielsi ettei he kellengen pitenyt site sanoman/ ia sanoi/ (Ja hän haastoi heitä ja kielsi ettei he kellenkään pitänyt sitä sanoman/ ja sanoi/)

21. ὁ δὲ ἐπιτιμήσας αὐτοῖς παρήγγειλε μηδενὶ λέγειν τοῦτο,

21. ο δε επιτιμησας αυτοις παρηγγειλεν μηδενι ειπειν τουτο 21. o de epitimesas aυtois pareggeilen medeni eipein toυto

21 But he rebuked and commanded them to tell this thing to no one,

21. And he straitly charged them, and commanded them to tell no man that thing;

21. Men han bød dem strengeligen, at de skulde Ingen sige dette.

21. Och han hotade dem, och förböd, att de skulle det någrom säga;

21. Ja tem̃a kelis neid kowwaste, ja kelis ühhelegi sedda räkimast,

21. Jis griežtai įspėjo juos, įsakė niekam to nepasakoti

21. Und er bedrohte sie und gebot, daß sie das niemand sagten,

21. Mais il leur défendit sévèrement de le dire à personne,

21. Entónces él encomendándoles estrechamente, les mandó que a nadie dijesen esto,

21 En Hij gebood hun scherpelijk en beval, dat zij dit niemand zeggen zouden;

21. Ale on przygroziwszy im, rozkazał, aby tego nikomu nie powiadali,

21. Ő pedig reájok parancsolván, meghagyá, hogy ezt senkinek [9†] ne mondják;

21 Но Он строго приказал им никому не говорить о сем,

21. Він же, заказавши їм, повелїв нїкому не казати про се,

22 ja sanoi: "Ihmisen Pojan pitää kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös".

22 ja sanoi: "Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon ja joutua vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineitten hylkäämäksi ja tulla tapetuksi ja kolmantena päivänä Hänen pitää herätä eloon."

22. Ja sanoi: Ihmisen Pojan pitää paljo kärsimän, ja hyljättämän vanhimmita ja pappein päämiehiltä ja kirjanoppineilta, ja tapettaman, ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös.

22. Ihmisen Pojan tule paljo kärsiä ja hän ylöncadzotan wanhimmilda ja Pappein päämiehildä ja Kirjanoppenuilda ja tapetan ja colmandena päiwänä hän on ylösnousewa.

22. Inhimisen Poian tule palio kerssie/ ia ylencatzotta Wanhimilda ia Pappeden Pämiehilde ia Kirianoppenuilda ia tapettaman/ ia colmandena peiuene ylesnouseman. (Ihmisen Pojan tulee paljon kärsiä/ ja ylenkatsottaa wanhimmilta ja pappien päämiehiltä ja kirjanoppineilta ja tapettaman/ ja kolmantena päiwänä ylösnouseman.)

22. εἰπὼν ὅτι Δεῖ τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου πολλὰ παθεῖν καὶ ἀποδοκιμασθῆναι ἀπὸ τῶν πρεσβυτέρων καὶ ἀρχιερέων καὶ γραμματέων, καὶ ἀποκτανθῆναι, καὶ τῇ τρίτῃ ἡμέρᾳ ἐγερθῆναι.

22. ειπων οτι δει τον υιον του ανθρωπου πολλα παθειν και αποδοκιμασθηναι απο των πρεσβυτερων και αρχιερεων και γραμματεων και αποκτανθηναι και τη τριτη ημερα εγερθηναι 22. eipon oti dei ton υion toυ anthropoυ polla pathein kai apodokimasthenai apo ton presβυteron kai archiereon kai grammateon kai apoktanthenai kai te trite emera egerthenai

22 and said, It is essential (for) the Son of Man to suffer many things, and to be rejected* by the elders and high-priests and scribes, and to be killed and to rise* in the third day.

22. Saying, The Son of man must suffer many things, and be rejected of the elders and chief priests and scribes, and be slain, and be raised the third day.

22. Og han sagde: det bør Menneskens Søn at lide meget og at forskyndes af de Ældste og Ypperstepræster og Skriftkloge og ihjelslaaes og opstaae paa tredie Dag.

22. Och sade: Menniskones Son måste mycket lida, och bortkastas af de äldsta, och öfversta Presterna, och Skriftlärda, och dräpas, och tredje dagen uppstå igen.

22. Ja ütles: Iñimesse Poeg peab paljo kannatama, ja kui kolbmatta ärraheidetama wannemist ja üllemist preestridest ja kirjatundiaist, ja ärratappetama, ja kolmandamal päwal jälle üllesärratadama.

22. ir pasakė: ‘‘Žmogaus Sūnus turės daug iškentėti. Jis bus vyresniųjų, aukštųjų kunigų bei Rašto žinovų atmestas, nužudytas ir trečią dieną prisikels’‘.

22. und sprach: Des Menschen Sohn muß noch viel leiden und verworfen werden von den Ältesten und Hohenpriestern und Schriftgelehrten und getötet werden und am dritten Tage auferstehen.

22. Ajoutant: Il faut que le Fils de l'homme souffre beaucoup, et qu'il soit rejeté par les anciens, les principaux sacrificateurs et les scribes, et qu'il soit mis à mort, et qu'il ressuscite le troisième jour.

22. Diciendo: Es menester que el Hijo del hombre padezca muchas cosas, y ser desechado de los ancianos, y de los príncipes de los sacerdotes, y de los escribas, y ser muerto, y resucitar al tercero día.

22 Zeggende: De Zoon des mensen moet veel lijden, en verworpen worden van de ouderlingen, en overpriesters, en Schriftgeleerden, en gedood en ten derden dage opgewekt worden.

22. Mówiąc: Że Syn człowieczy musi wiele cierpieć, a być odrzuconym od starszych ludu i od przedniejszych kapłanów i od nauczonych w Piśmie, i być zabitym, a trzeciego dnia zmartwychwstać.

22. Ezt mondván: Szükség az ember Fiának [10†] sokat szenvedni és megvettetni a vénektől, a főpapoktól és írástudóktól, és megöletni, és harmadnapon feltámadni.

22 сказав, что Сыну Человеческому должно много пострадать, и быть отвержену старейшинами, первосвященниками и книжниками, и быть убиту, и в третий деньвоскреснуть.

22. глаголючи: Що мусить Син чоловічий багато терпіти, й відцурають ся Його старші, та архиєреї, та письменники, і вбють, і в третїй день воскресне Він.

23 Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.

23 Niin Hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo jäljessäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä joka päivä ja seuratkoon minua.

23. Niin hän sanoi kaikille: jos joku tahtoo minun perässäni tulla, hän kieltäkään itsensä, ja ottakaan ristinsä joka päivä, ja seuratkaan minua.

23. NIjn hän sanoi caikille: joca minua tahto seurata hän kieldäkän idzens ja ottacan ristins jocapäiwä ja seuratcan minua.

23. Nin sanoi hen caikille/ Joca minua tachto seurata hen kielken itzens ia ottacan Ristins iocapeiue ia seuratcahan minua. (Niin sanoi hän kaikille/ Joka minua tahtoo seurata hän kieltäkään itsensä ja ottakaan ristin joka päiwä ja seuratkaan minua.)

23. Ἔλεγε δὲ πρὸς πάντας· Εἴ τις θέλει ὀπίσω μου ἔρχεσθαι, ἀπαρνησάσθω ἑαυτὸν καὶ ἀράτω τὸν σταυρὸν αὐτοῦ καθ’ ἡμέραν, καὶ ἀκολουθείτω μοι.

23. ελεγεν δε προς παντας ει τις θελει οπισω μου ελθειν απαρνησασθω εαυτον και αρατω τον σταυρον αυτου καθ ημεραν και ακολουθειτω μοι 23. elegen de pros pantas ei tis thelei opiso moυ elthein aparnesastho eaυton kai arato ton staυron aυtoυ kath emeran kai akoloυtheito moi

23 Now he said to all, If anyone wishes to come after me, let him deny himself, and lift up his cross and follow me.

23. And he said to them all, If any man will come after me, let him deny himself, and take up his cross daily, and follow me.

23. Men Men han sagde til dem alle: hvo som vil komme efter mig, skal fornægte sig selv og tage sit Kors op daglig og følge mig;

23. Sade han ock till dem alla: Hvilken mig efterfölja vill, han vedersäge sig sjelf, och tage sitt kors på sig hvar dag, och följe mig.

23. Ja tem̃a ütles keikile: Kui kegi minno järrele tahhab tulla, se salgago isseeñast ärra, ja wotke om̃a risti iggapääw eñese peäle, ja käigo minno järrel:

23. O visiems Jis kalbėjo: ‘‘Jei kas nori eiti paskui mane, teišsižada pats savęs, teneša kasdien savo kryžių ir teseka manimi.

23. Da sprach er zu ihnen allen: Wer mir folgen will, der verleugne sich selbst und nehme sein Kreuz auf sich täglich und folge mir nach.

23. Or, il disait à tous: Si quelqu'un veut venir après moi, qu'il renonce à lui-même, qu'il se charge chaque jour de sa croix, et qu'il me suive.

23. Y decía a todos: Si alguno quiere venir en pos de mí, niéguese a sí mismo, y tome su cruz cada día, y sígame.

23 En Hij zeide tot allen: Zo iemand achter Mij wil komen, die verloochene zichzelven, en neme zijn kruis dagelijks op, en volge Mij.

23. I mówił do wszystkich: Kto chce za mną iść, niech zaprze samego siebie, a niech bierze krzyż swój na każdy dzieó, i naśladuje mię.

23. Mondja vala pedig mindeneknek: Ha valaki én utánam [11†] akar jőni, tagadja meg magát, és vegye fel az ő keresztjét minden nap, és kövessen engem.

23 Ко всем же сказал: если кто хочет идти за Мною, отвергнись себя, и возьми крест свой, и следуй за Мною.

23. Рече ж до всїх: Коли хто хоче за мною йти, нехай одречеть ся себе, й бере хрест свій що-дня, та й іде слїдом за мною.

24 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen.

24 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän menettää sen, mutta joka menettää elämänsä minun vuokseni, hän pelastaa sen.

24. Sillä joka henkensä tähdellä pitää tahtoo, hänen pitää sen kadottaman; mutta joka henkensä kadottaa minun tähteni, hän pitää sen tallella.

24. Sillä joca hengens tähdellä pitä tahto hänen pitä sen cadottaman: mutta joca hengens cadotta minun tähteni se hänen pitä tallella.

24. Sille ioca Hengens tedhelle pite tachto/ henen pite sen cadottaman. Mutta ioca cadhotta Hengens minun techten/ se henen tedhelle pite. (Sillä joka henkensä tähdellä pitää tahtoo/ hänen pitää se kadottaman. Mutta joka kadottaa henkensä minun tähten/ se hänen tähdellä pitää.)

24. ὃς γὰρ ἂν θέλῃ τὴν ψυχὴν αὐτοῦ σῶσαι, ἀπολέσει αὐτήν· ὃς δ’ ἂν ἀπολέσῃ τὴν ψυχὴν αὐτοῦ ἕνεκεν ἐμοῦ, οὗτος σώσει αὐτήν.

24. ος γαρ αν θελη την ψυχην αυτου σωσαι απολεσει αυτην ος δ αν απολεση την ψυχην αυτου ενεκεν εμου ουτος σωσει αυτην 24. os gar an thele ten psυchen aυtoυ sosai apolesei aυten os d an apolese ten psυchen aυtoυ eneken emoυ oυtos sosei aυten

24 For* whoever wishes to save his life will be losing (it), but whoever loses his life because of me, this one will be saving it.

24. For whosoever will save his life shall lose it: but whosoever will lose his life for my sake, the same shall save it.

24. thi hvo som vil frelse sit Liv skal miste det; men hvo som mister sit Liv for min Skyld, han skal frelse det.

24. Ty den, som vill behålla sitt lif, han skall mista det; och ho som mister sitt lif för mina skull, han skall det behålla.

24. Sest kes ial omma ello tahhab hoida, se kautab sedda ärra; agga, kes ial omma ello ärrakautab minno pärrast, se hoiab sedda.

24. Kas nori išgelbėti savo gyvybę, tas ją praras, o kas praras savo gyvybę dėl manęs, tas ją išgelbės.

24. Denn wer sein Leben erhalten will, der wird es verlieren; wer aber sein Leben verliert um meinetwillen, der wird's erhalten.

24. Car quiconque voudra sauver sa vie la perdra; mais quiconque perdra sa vie pour l'amour de moi, celui-là la sauvera.

24. Porque cualquiera que quisiere salvar su vida, la perderá; y cualquiera que perdiere su vida por causa de mí, éste la salvará.

24 Want zo wie zijn leven behouden wil, die zal het verliezen; maar zo wie zijn leven verliezen zal, om Mijnentwil, die zal het behouden.

24. Albowiem ktobykolwiek chciał zachować duszę swoję, straci ją; a ktobykolwiek stracił duszę swą dla mnie, ten ją zachowa.

24. Mert a ki meg akarja tartani [12†] az ő életét, elveszti azt; a ki pedig elveszti az ő életét én érettem, az megtartja azt.

24 Ибо кто хочет душу свою сберечь, тот потеряет ее; а кто потеряет душу свою ради Меня, тот сбережет ее.

24. Хто бо хоче душу свою спасти, погубить її; хто ж погубить душу свою задля мене, той спасе її.

25 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?

25 Sillä mitä ihminen hyötyy, jos hän saa haltuunsa koko maailman, mutta tuhoaa itsensä tai joutuu turmioon?

25. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, jos hän kaiken maailman voittais, ja itsensä kadottais, eli vahinkoon saattais?

25. Mitä se hyödyttä ihmistä jos hän caiken mailman woitais ja idzens cadotais eli wahingon saattais?

25. Ja mite se hödhytte Inhimist ios hen caiken mailman woitais ia itzens cadhotta/ eli itzens wahingon saatta? (Ja mitä se hyödyttää ihmista jos hän kaiken maailman woittaisi ja itsensä kadottaa/ eli itsensä wahingon saattaa?)

25. τί γὰρ ὠφελεῖται ἄνθρωπος κερδήσας τὸν κόσμον ὅλον, ἑαυτὸν δὲ ἀπολέσας ἢ ζημιωθείς;

25. τι γαρ ωφελειται ανθρωπος κερδησας τον κοσμον ολον εαυτον δε απολεσας η ζημιωθεις 25. ti gar ofeleitai anthropos kerdesas ton kosmon olon eaυton de apolesas e zemiotheis

25 For* what is a man profited, having gained the whole world, but he himself was lost or was forfeited?

25. For what is a man advantaged, if he gain the whole world, and lose himself, or be cast away?

25. Thi hvad gavner det Mennesket, om han vandt den ganske Verden, men tabte sig selv eller led Skade paa sig selv?

25. Och hvad kommer det menniskone till godo, om hon vunne hela verldena, och förtappar sig sjelf, eller gör skada på sig sjelf?

25. Sest mis kasso on innimessel sest, kui ta olleks keik ma-ilma kassuks sanud, ja kautaks isseennast, ehk teeks ennesele kahjo.

25. Kokia būtų nauda, jei žmogus laimėtų visą pasaulį, o save pražudytų ar sau pakenktų?

25. Und welchen Nutzen hätte der Mensch, ob er die ganze Welt gewönne, und verlöre sich selbst oder beschädigte sich selbst?

25. Et que servirait-il à un homme de gagner tout le monde, s'il se détruisait ou se perdait lui-même?

25. Porque ¿qué aprovecha al hombre, si grangeare todo el mundo, y se pierda él a sí mismo, o corra peligro de sí?

25 Want wat baat het een mens, die de gehele wereld zou winnen, en zichzelven verliezen, of schade zijns zelfs lijden?

25. Albowiem cóż pomoże człowiekowi, choćby wszystek świat pozyskał, gdyby samego siebie stracił, albo sobie uszkodził.

25. Mert mit használ az embernek, ha mind e [13†] világot megnyeri is, ő magát pedig elveszti vagy magában kárt vall?

25 Ибо что пользы человеку приобрести весь мир, а себя самого погубить или повредить себе?

25. Що бо за користь мати ме чоловік, здобувши сьвіт увесь, себе ж погубивши або занапастивши?

26 Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa.

26 Joka siis häpeää minua ja sanojani, sitä Ihmisen Poika häpeää tullessaan omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelten kirkkaudessa.

26. Sillä kuka ikänä minua häpee ja minun sanojani, sitä Ihmisen Pojan pitää häpeemän, kuin hän ole tuleva hänen ja Isän ja pyhäin enkelien kunniassa.

26. Mutta cuca ikänäns minua häpe ja minun sanojani sitä myös ihmisen Pojan pitä häpemän cosca hän on tulewa hänen ja hänen Isäns ja pyhäin Engelitten cunniasa.

26. Mutta cukaikenens minua häpie ia minun sanoiani/ Site mös Inhimisen Poian pite häpiemen/ coska hen on tuleua Henen/ ia hene' Isens ia pyhein Engelitte' Cu'niasa. (Mutta kuka ikänänsä minua häpeää ja minun sanojani/ Sitä myös Ihmisen Pojan pitää häpeämän/ koska hän tulewa hänen/ ja hänen Isänsä ja pyhäin enkeleitten kunniassa.)

26. ὃς γὰρ ἐὰν ἐπαισχυνθῇ με καὶ τοὺς ἐμοὺς λόγους, τοῦτον ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐπαισχυνθήσεται ὅταν ἔλθῃ ἐν τῇ δόξῃ αὐτοῦ καὶ τοῦ πατρὸς καὶ τῶν ἁγίων ἀγγέλων.

26. ος γαρ αν επαισχυνθη με και τους εμους λογους τουτον ο υιος του ανθρωπου επαισχυνθησεται οταν ελθη εν τη δοξη αυτου και του πατρος και των αγιων αγγελων 26. os gar an epaischυnthe me kai toυs emoυs logoυs toυton o υios toυ anthropoυ epaischυnthesetai otan elthe en te dokse aυtoυ kai toυ patros kai ton agion aggelon

26 For* whoever is ashamed of me, and of my words, the Son of Man will be ashamed of him whenever he comes in his own glory, and (the glory) of the Father and of the holy messengers.

26. For whosoever shall be ashamed of me and of my words, of him shall the Son of man be ashamed, when he shall come in his own glory, and in his Father's, and of the holy angels.

26. Thi hvo som skammer sig ved mig og mine Ord, ved ham skal Menneskens Søn skamme sig, naar han kommer i sin Herlighed og Faderens og de helliges Engles.

26. Hvilken som blyges vid mig och min ord, vid honom skall ock menniskones Son blygas, då han kommer i sin, och sins Faders, och de heliga Änglars härlighet.

26. Sest kes ial minno ja minno sannade pärrast on häbbenenud, selle pärrast tahhab innimesse Poeg häbbeneda, kui ta saab tulnud om̃a ja Issa ja pühha inglide au sees.

26. Jei kas gėdysis manęs ir mano žodžių, to gėdysis ir Žmogaus Sūnus, kai ateis su savąja, Tėvo ir šventųjų angelų šlove.

26. Wer sich aber mein und meiner Worte schämt, des wird sich des Menschen Sohn auch schämen, wenn er kommen wird in seiner Herrlichkeit und seines Vaters und der heiligen Engel.

26. Car si quelqu'un a honte de moi et de mes paroles, le Fils de l'homme aura honte de lui quand il viendra dans sa gloire, et dans celle du Père et des saints anges.

26. Porque el que se avergonzare de mí y de mis palabras, de este tal el Hijo del hombre se avergonzará, cuando vendrá en su gloria, y del Padre, y de los santos ángeles.

26 Want zo wie zich Mijns en Mijner woorden zal geschaamd hebben, diens zal de Zoon des mensen Zich schamen, wanneer Hij komen zal in Zijn heerlijkheid, en in de heerlijkheid des Vaders, en der heilige engelen.

26. Albowiem ktokolwiek by się wstydził za mię i za słowa moje, za tego się Syn człowieczy wstydzić będzie, gdy przyjdzie w chwale swej i w ojcowskiej i świętych Aniołów.

26. Mert valaki [14†] szégyel engem és az én beszédemet, az embernek Fia is szégyelni fogja azt, mikor eljő az ő [15†] dicsőségével, és az Atyáéval és a szent angyalokéval.

26 Ибо кто постыдится Меня и Моих слов, того Сын Человеческий постыдится, когда приидет во славе Своей и Отца и святых Ангелов.

26. Хто бо посоромить ся мене й моїх словес, того й Син чоловічий посоромить ся, як прийде в славі своїй, і Отця, і сьвятих ангелів.

27 Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan."

27 Mutta totisesti sanon teille: tässä seisovain joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan.”

27. Mutta minä totisesti sanon teille: muutamat ovat, jotka tässä seisovat, jotka ei maista kuolemaa, siihen asti kuin he näkevät Jumalan valtakunnan.

27. Mutta minä totisesta sanon teille: muutamat täsä seisowat jotca ei maista cuolemata sijhenasti cuin he näkewät Jumalan waldacunnan.

27. Mutta mine sanon teille totisesta/ Ouat mwtomat tesse seisouaiset/ iotca ei colemata maista/ sihenasti ette he näkeuet JUMALAN waldakunnan. (Mutta minä sanon teille totisesti/ owat muutamat tässä seisowaiset/ jotka ei kuolemata maista/ siihen asti että he näkewät JUMALAN waltakunnan.)

27. λέγω δὲ ὑμῖν ἀληθῶς, εἰσί τινες τῶν ὧδε ἑστηκότων, οἳ οὐ μὴ γεύσωνται θανάτου ἕως ἂν ἴδωσι τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ.

27. λεγω δε υμιν αληθως εισιν τινες των ωδε εστηκοτων οι ου μη γευσονται θανατου εως αν ιδωσιν την βασιλειαν του θεου 27. lego de υmin alethos eisin tines ton ode estekoton oi oυ me geυsontai thanatoυ eos an idosin ten βasileian toυ theoυ

27 But I tell you° truly, There are some of those who are standing here, who should never taste of death, until they should see the kingdom of God. {Mar 9:2-13 & Mat 17:1-13 & Luk 9:28-36 Caesarea Philippi.}

27. But I tell you of a truth, there be some standing here, which shall not taste of death, till they see the kingdom of God.

27. Men sandelig siger jeg Eder: der er Nogle af dem, som her staae, der ingenlunde skulle smage Døden, førend de see Guds Rige.

27. Men jag säger eder förvisso, att någre äro af dem som här stå, de der icke skola smaka döden, tilldess de få se Guds rike.

27. Agga minna ütlen teile töeste: Monned neist on, kes siin seiswad, kes ei pea surma maitsma, kunni nemmad sawad Jummala riki nähha.

27. Iš tiesų sakau jums: kai kurie iš čia stovinčiųjų neragaus mirties, kol išvys Dievo karalystę’‘.

27. Ich sage euch aber wahrlich, daß etliche sind von denen, die hier stehen, die den Tod nicht schmecken werden, bis daß sie das Reich Gottes sehen.

27. Et je vous le dis en vérité: Il y a quelques-uns de ceux qui sont ici présents, qui ne mourront point, qu'ils n'aient vu le royaume de Dieu.

27. Y os digo de verdad, que hay algunos de los que están aquí, que no gustarán la muerte, hasta que vean el reino de Dios.

27 En Ik zeg u waarlijk: Er zijn sommigen dergenen, die hier staan, die den dood niet zullen smaken, totdat zij het Koninkrijk Gods zullen gezien hebben.

27. Aleć wam powiadam prawdziwie: Są niektórzy z tych co tu stoją, którzy nie ukuszą śmierci, aż oglądają królestwo Boże.

27. Mondom pedig néktek bizonnyal, hogy vannak az itt állók közül némelyek, kik a halált meg [16†] nem kóstolják, mígnem meglátják az Istennek országát.

27 Говорю же вам истинно: есть некоторые из стоящих здесь, которые не вкусят смерти, как уже увидят Царствие Божие.

27. Глаголю ж вам істино: Єсть деякі між стоячими тут, що не вкусять смертї, аж поки побачять царство Боже.

28 Noin kahdeksan päivää sen jälkeen kuin hän oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.

28 Noin kahdeksan päivää tämän puheen jälkeen tapahtui, että Hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.

28. Ja tapahtui kahdeksan päivän perästä näiden sanain jälkeen, että hän otti tykönsä Pietarin ja Johanneksen ja Jakobin, ja meni ylös vuorelle rukoilemaan.

28. JA tapahdui cahdexan päiwän perästä näiden sanain jälken että hän otti tygöns Petarin ja Johannexen ja Jacobuxen ja meni wuorelle rucoileman.

28. Ja se tapactui Cahdexan peiuen peräst/ neinen Sanain ielkin/ ette hen otti tygens Petarin ia Jacobusen ia Johannesen/ Ja ylesnousi woren päle rucoleman. (Ja se tapahtui kahdeksan päiwän perästä/ näiden sanain jälkeen/ että hän otti tykönsä Petarin ja Jakobuksen ja Johanneksen/ Ja ylösnousi wuoren päälle rukoilemaan.)

28. Ἐγένετο δὲ μετὰ τοὺς λόγους τούτους ὡσεὶ ἡμέραι ὀκτὼ καὶ παραλαβὼν τὸν Πέτρον καὶ Ἰωάννην καὶ Ἰάκωβον ἀνέβη εἰς τὸ ὄρος προσεύξασθαι.

28. εγενετο δε μετα τους λογους τουτους ωσει ημεραι οκτω και παραλαβων τον πετρον και ιωαννην και ιακωβον ανεβη εις το ορος προσευξασθαι 28. egeneto de meta toυs logoυs toυtoυs osei emerai okto kai paralaβon ton petron kai ioannen kai iakoβon aneβe eis to oros proseυksasthai

28 Now it happened approximately eight days after these words, that he took with (him) Peter and John and James, and went-up into the mountain to pray.

28. And it came to pass about an eight days after these sayings, he took Peter and John and James, and went up into a mountain to pray.

28. Men det begav sig ved otte Dage efter denne tale, at han tog Peter og Johannes og Jakob til sig og gik op paa et Bjerg at bede.

28. Så begaf det sig, vid åtta dagar efter dessa orden, att han tog till sig Petrum, och Johannem, och Jacobum; och gick upp på ett berg till att bedja.

28. Agga pärrast neid könnesid sündis se liggi kahheksa päwa, et ta ennese jure wottis Peetrust ja Joannest ja Jakobust, ja läks mäe peäle luggema.

28. Praslinkus maždaug aštuonioms dienoms po šitų žodžių, Jis pasiėmė Petrą, Joną bei Jokūbą ir užkopė į kalną melstis.

28. Und es begab sich nach diesen Reden bei acht Tagen, daß er zu sich nahm Petrus, Johannes und Jakobus und ging auf einen Berg, zu beten.

28. Environ huit jours après ces discours, Jésus prit avec lui Pierre, Jean et Jacques, et monta sur une montagne pour prier.

28. Y aconteció que después de estas palabras, como ocho dias, tomó a Pedro, y a Juan, y a Santiago, y subió a un monte a orar.

28 En het geschiedde, omtrent acht dagen na deze woorden, dat Hij medenam Petrus, en Johannes, en Jakobus, en klom op den berg, om te bidden.

28. I stało się po tych mowach, jakoby po ośmiu dniach, że wziąwszy z sobą Piotra i Jana i Jakóba, wstąpił na górę, aby się modlił.

28. És lőn e beszédek után mintegy nyolczadnappal, hogy maga mellé vevé Pétert, Jánost és Jakabot, és felméne a hegyre imádkozni.

28 После сих слов, дней через восемь, взяв Петра, Иоанна и Иакова, взошел Он на гору помолиться.

28. Було ж після словес тих днїв з вісїм, і взявши Петра, та Йоана, та Якова, зійшов на гору молитись.

29 Ja hänen rukoillessaan hänen kasvojensa näkö muuttui, ja hänen vaatteensa tulivat säteilevän valkoisiksi.

29 Hänen rukoillessaan Hänen kasvojensa näkö muuttui ja Hänen vaatteensa olivat säteilevän valkeat.

29. Ja kuin hän rukoile, muuttui hänen kasvonsa ja hänen vaatteensa tulivat valkiaksi ja kiiltäväksi.

29. Ja cuin hän rucoili muutui hänen caswons ja hänen waattens tulit walkiaxi ja kijldäwäxi.

29. Ja quin hen rucoli/ mwthui henen caswons/ ia henen waattens tuli walkiaxi ia kijldeuexi. (Ja kuin hän rukoili/ muuttui hänen kaswonsa/ ja hänen waatteen tuli walkeaksi ja kiiltäwäksi.)

29. καὶ ἐγένετο ἐν τῷ προσεύχεσθαι αὐτὸν τὸ εἶδος τοῦ προσώπου αὐτοῦ ἕτερον καὶ ὁ ἱματισμὸς αὐτοῦ λευκὸς ἐξαστράπτων.

29. και εγενετο εν τω προσευχεσθαι αυτον το ειδος του προσωπου αυτου ετερον και ο ιματισμος αυτου λευκος εξαστραπτων 29. kai egeneto en to proseυchesthai aυton to eidos toυ prosopoυ aυtoυ eteron kai o imatismos aυtoυ leυkos eksastrapton

29 And it happened, while* he was praying, the form of his face was a different (form), and his garments (became) white (and) dazzling.

29. And as he prayed, the fashion of his countenance was altered, and his raiment was white and glistering.

29. Og der han bad, blev hans Ansigts Skikkelse anderledes, og hans Klædebon blev hvidt og skinnede.

29. Och vid han bad, vardt hans ansigte förvandladt, och hans klädnad var hvit och skinande.

29. Ja kui temma lugges, läks temma teggomood teise näule, ja temma rided läksid walgeks ja hiilgasid.

29. Jam besimeldžiant, Jo veido išvaizda pasikeitė, o drabužiai pasidarė balti ir spindintys.

29. Und da er betete, ward die Gestalt seines Angesichts anders, und sein Kleid ward weiß und glänzte.

29. Et pendant qu'il priait, son visage parut tout autre, et ses habits devinrent blancs et resplendissants comme un éclair.

29. Y entre tanto que oraba, la apariencia de su rostro se hizo otra; y su vestido blanco y resplandeciente.

29 En als Hij bad, werd de gedaante Zijns aangezichts veranderd, en Zijn kleding wit en zeer blinkende.

29. A gdy się modlił, stał się inakszy kształt oblicza jego, i szaty jego stały się białe i świetne.

29. És imádkozása közben az ő orczájának [17†] ábrázata elváltozék, és az ő ruhája fehér és fénylő lőn.

29 И когда молился, вид лица Его изменился, и одежда Его сделалась белою, блистающею.

29. І, як молив ся Він, вид лиця Його став инший, і одежа Його біла, блискуча.

30 Ja katso, hänen kanssaan puhui kaksi miestä, ja ne olivat Mooses ja Elias.

30 Katso, Hänen kanssaan puhui kaksi miestä jotka olivat Mooses ja Elia.

30. Ja katso, kaksi miestä puhui hänen kanssansa, jotka olivat Moses ja Elias,

30. Ja cadzo caxi miestä puhui hänen cansans nimittäin Moses ja Elias

30. Ja catzo/ caxi Mieste puhuit henen cansans/ quin olit Moses ia Elias/ (Ja katso/ kaksi miestä puhuit hänen kanssansa/ kuin olit Moses ja Elias/)

30. καὶ ἰδοὺ ἄνδρες δύο συνελάλουν αὐτῷ, οἵτινες ἦσαν Μωϋσῆς καὶ Ἠλίας,

30. και ιδου ανδρες δυο συνελαλουν αυτω οιτινες ησαν μωσης και ηλιας 30. kai idoυ andres dυo sυnelaloυn aυto oitines esan moses kai elias

30 And behold, two men were speaking together with him, who were Moses and Elijah;

30. And, behold, there talked with him two men, which were Moses and Elias:

30. Og see, to Mænd talede med ham, hvilke vare Moses og Elias,

30. Och si, två män talade med honom, som voro Moses och Elias;

30. Ja wata, kaks meest rääksid temmaga, need ollid Moses ja Elias:

30. Ir štai du vyrai kalbėjosi su Juo. Tai buvo Mozė ir Elijas,

30. Und siehe, zwei Männer redeten mit ihm, welche waren Mose und Elia;

30. Et voici deux hommes s'entretenaient avec lui;

30. Y, he aquí, dos varones que hablaban con él, los cuales eran Moisés, y Elías,

30 En ziet, twee mannen spraken met Hem, welke waren Mozes en Elias.

30. A oto dwaj mężowie rozmawiali z nim, a ci byli Mojżesz i Elijasz;

30. És ímé két férfiú beszél vala ő vele, kik valának Mózes és Illés;

30 И вот, два мужа беседовали с Ним, которые были Моисей и Илия;

30. І ось два чоловіки розмовляли з Ним, котрі були Мойсей та Ілия;

31 He näkyivät kirkkaudessa ja puhuivat hänen poismenostansa, jonka hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa.

31 He näyttäytyivät kirkkaudessa ja puhuivat Hänen pois menostaan, jonka Hän oli toteuttava Jerusalemissa.

31. Jotka näkyivät kunniassa ja ja puhuivat hänen menostansa, jonka hän täyttävä oli Jerusalemissa.

31. Jotca ilmestyit kirckaudes ja puhuit hänen menostans jonga hän täyttäwä oli Jerusalemis. Mutta Petari ja jotca hänen cansans olit olit unesta rascautetut.

31. iotca ilmestuit Kircaudes/ ia puhuit henen Wloslectemisestens/ ionga hen teutteueinen oli Jerusalemis. Mutta Petari/ ia iotca henen cansans olit/ olit wnesta raskautetut. (jotka ilmestyit kirkkaudessa/ ja puhuit hänen uloslähtemisestänsä/ jonka hän täyttäwäinen oli Jerusalemissa. Mutta Petari/ ja jotka hänen kanssansa olit/ olit unesta raskautetut.)

31. οἳ ὀφθέντες ἐν δόξῃ ἔλεγον τὴν ἔξοδον αὐτοῦ ἣν ἔμελλε πληροῦν ἐν Ἱερουσαλήμ.

31. οι οφθεντες εν δοξη ελεγον την εξοδον αυτου ην εμελλεν πληρουν εν ιερουσαλημ 31. oi ofthentes en dokse elegon ten eksodon aυtoυ en emellen pleroυn en ieroυsalem

31 who was seen in glory, and were telling of his exodus which he was about to fulfill in Jerusalem.

31. Who appeared in glory, and spake of his decease which he should accomplish at Jerusalem.

31. som bleve sete i Herlighed og talede om hans Udgang, som han skulde fuldende i Jerusalem.

31. Och syntes i härlighet, och talade om hans afgång, som han fullborda skulle i Jerusalem.

31. Neid nähti au sees ollewad, ja rääksid temma kannatamisse otsussest, mis temma Jerusalemmas piddi löppetama;

31. kurie, pasirodę šlovėje, kalbėjo apie Jo gyvenimo pabaigą, būsiančią Jeruzalėje.

31. die erschienen in Klarheit und redeten von dem Ausgang, welchen er sollte erfüllen zu Jerusalem.

31. C'était Moïse et Élie, qui apparurent avec gloire, et parlaient de sa mort qu'il devait accomplir à Jérusalem.

31. Que aparecieron en gloria, y hablaban de su salida, la cual había de cumplir en Jerusalem.

31 Dewelke, gezien zijnde in heerlijkheid, zeiden Zijn uitgang, dien Hij zoude volbrengen te Jeruzalem.

31. Którzy pokazawszy się w sławie, powiadali o jego śmierci, którą miał podstąpić w Jeruzalemie.

31. Kik dicsőségben megjelenvén, beszélik vala az ő halálát, melyet Jeruzsálemben fog megteljesíteni.

31 явившись во славе, они говорили об исходе Его, который Ему надлежало совершить в Иерусалиме.

31. вони, явившись у славі, говорили про смерть Його, яку мав сповнити в Єрусалимі.

32 Mutta Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssansa, olivat unen raskauttamia; mutta kun he siitä heräsivät, näkivät he hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen luonansa.

32 Mutta Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, olivat unen raskauttamia. Herättyään he näkivät Hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat Hänen luonaan.

32. Mutta Pietari ja jotka hänen kanssansa olivat, olivat unesta raskautetut; mutta koska he heräsivät, näkivät he hänen kunniansa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen tykönänsä.

32. Mutta cosca he heräisit näit he hänen kirckaudens ja ne caxi miestä hänen tykönäns seisowan.

32. Mutta coska he ylesheräisit/ neit he henen Kircaudhens/ ia ne caxi mieste henen tykenens seisouan. (Mutta koska he ylösheräisit/ näit he hänen kirkkautensa/ ja ne kaksi miestä hänen tykönänsä seisowan.)

32. ὁ δὲ Πέτρος καὶ οἱ σὺν αὐτῷ ἦσαν βεβαρημένοι ὕπνῳ· διαγρηγορήσαντες δὲ εἶδον τὴν δόξαν αὐτοῦ καὶ τοὺς δύο ἄνδρας τοὺς συνεστῶτας αὐτῷ.

32. ο δε πετρος και οι συν αυτω ησαν βεβαρημενοι υπνω διαγρηγορησαντες δε ειδον την δοξαν αυτου και τους δυο ανδρας τους συνεστωτας αυτω 32. o de petros kai oi sυn aυto esan βeβaremenoi υpno diagregoresantes de eidon ten doksan aυtoυ kai toυs dυo andras toυs sυnestotas aυto

32 Now Peter and those who were together with him were heavy with sleep; but (then) having awaken thoroughly, they saw his glory and the two men standing together with him.

32. But Peter and they that were with him were heavy with sleep: and when they were awake, they saw his glory, and the two men that stood with him.

32. Men Peter og de, som vare med ham, vare betyngede med Søvn; men der de vaagnede op, saae de hans herlighed og de to Mænd, som stode hos ham.

32. Men Petrus, och de med honom voro, förtyngdes af sömn; då de uppvaknade, sågo de hans klarhet, och de två män stå när honom.

32. Agga Peetrus ja need, kes temmaga ollid, ollid raskes unnes; agga kui nemmad üllesärkasid, näggid nemmad temma au, ja need kaks meest temma jures seiswad.

32. O Petrą ir jo draugus buvo apėmęs miegas. Pabudę jie pamatė Jo šlovę ir stovinčius šalia Jo du vyrus.

32. Petrus aber, und die mit ihm waren, waren voll Schlafs. Da sie aber aufwachten, sahen sie seine Klarheit und die zwei Männer bei ihm stehen.

32. Et Pierre et ceux qui étaient avec lui étaient accablés de sommeil, et quand ils furent réveillés, ils virent sa gloire et les deux hommes qui étaient avec lui.

32. Y Pedro, y los que estaban con él, estaban cargados de sueño; y como despertaron, vieron su gloria, y a los dos varones que estaban con él.

32 Petrus nu, en die met hem waren, waren met slaap bezwaard; en ontwaakt zijnde, zagen zij Zijn heerlijkheid, en de twee mannen, die bij Hem stonden.

32. A Piotr i ci, którzy byli z nim, obciążeni byli snem, a ocuciwszy się, ujrzeli chwałę jego i onych dwóch mężów, którzy z nim stali.

32. Pétert pedig és a vele lévőket elnyomá az álom; de mikor felébredtek, láták az ő dicsőségét, és ama két férfiút, kik vele állanak vala.

32 Петр же и бывшие с ним отягчены были сном; но, пробудившись, увидели славу Его и двух мужей, стоявших с Ним.

32. Петр же й ті, що з Ним, були отягчені сном; пробудивши ся ж, побачили славу Його й двох чоловіків, стоячих з Ним.

33 Ja kun nämä olivat eroamassa hänestä, sanoi Pietari Jeesukselle: "Mestari, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elialle yksi". Mutta hän ei tiennyt, mitä sanoi.

33 Kun nämä olivat eroamassa Hänestä, sanoi Pietari Jeesukselle: "Mestari, meidän on hyvä olla tässä. Tehkäämme kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elialle yksi." Eikä hän käsittänyt, mitä sanoi.

33. Ja tapahtui, kuin he läksivät hänen tyköänsä, sanoi Pietari Jesukselle: Mestari, hyvä on meidän tässä olla, tehkäämme tähän kolme majaa, sinulle yhden, Mosekselle yhden ja Eliaalle yhden; eikä tietänyt, mitä sanoi.

33. Ja tapahtui cosca he läxit hänen tyköns sanoi Petari Jesuxelle: Mestari hywä on meidän täsä olla tehkämme tähän colme maja sinulle yxi Mosexelle yxi ja Elialle yxi: mutta ei hän tiennyt mitä hän sanoi.

33. Ja se tapactui/ coska he poislexit henen tykeens/ sanoi Petari IesuSEN tyge/ Mestari/ hyue on meiden tesse olla/ Tehckem tähen colmet Maia/ Sinulle yxi Mosesel yxi ia Elial yxi. Ja ei hen tienyt mite hen sanoi. (Ja se tapahtui/ koska he poisläksit hänen tyköänsä/ sanoi Petari Jesuksen tykö/ Mestari/ hywä on meidän tässä olla/ Tehkäämme tähän kolmet majaa/ Sinulle yksi Mosekselle yksi ja Elialle yksi. Ja ei hän tiennyt mitä hän sanoi.)

33. καὶ ἐγένετο ἐν τῷ διαχωρίζεσθαι αὐτοὺς ἀπ’ αὐτοῦ εἶπεν ὁ Πέτρος πρὸς τὸν Ἰησοῦν· Ἐπιστάτα, καλόν ἐστιν ἡμᾶς ὧδε εἶναι· καὶ ποιήσωμεν σκηνὰς τρεῖς, μίαν σοὶ καὶ μίαν Μωϋσεῖ καὶ μίαν Ἠλίᾳ, μὴ εἰδὼς ὃ λέγει.

33. και εγενετο εν τω διαχωριζεσθαι αυτους απ αυτου ειπεν ο πετρος προς τον ιησουν επιστατα καλον εστιν ημας ωδε ειναι και ποιησωμεν σκηνας τρεις μιαν σοι και μωσει μιαν και μιαν ηλια μη ειδως ο λεγει 33. kai egeneto en to diachorizesthai aυtoυs ap aυtoυ eipen o petros pros ton iesoυn epistata kalon estin emas ode einai kai poiesomen skenas treis mian soi kai mosei mian kai mian elia me eidos o legei

33 And it happened, while* they were separating from him, Peter said to Jesus, Master*, it is good (for) us to be here, and we should make* three tabernacles: one for you and one for Moses and one for Elijah; (not knowing (exactly) what he is saying).

33. And it came to pass, as they departed from him, Peter said unto Jesus, Master, it is good for us to be here: and let us make three tabernacles; one for thee, and one for Moses, and one for Elias: not knowing what he said.

33. Og det begav sig, der disse skiltes fra ham, sagde Peter til Jesus: Mester! her er godt for os at være; lader os gjøre tre Boliger, dig een, Moses een, og Elias een; dog han vidste ikke, hvad han sagde.

33. Och det begaf sig, då de gingo ifrå honom, sade Petrus till Jesum: Mästar, oss är godt här vara; låt oss göra tre hyddor, en till dig, och en till Mosen, och en till Eliam; och visste icke hvad han sade.

33. Ja se sündis, kui nem̃ad tem̃ast ärralahkusid, ütles Peetrus Jesusse wasto: Öppetaja, se on hea, et meie siin olleme: tehkem kolm maia, ühhe sulle, ja ühhe Mosessele, ja ühhe Eliale: ja temma ei teädnud, mis ta ülles.

33. Tiems tolstant, Petras kreipėsi į Jėzų: ‘‘Mokytojau, gera mums čia būti! Pastatykime tris palapines: vieną Tau, kitą Mozei ir trečią Elijui’‘. Jis nežinojo, ką kalbąs.

33. Und es begab sich, da die von ihm wichen, sprach Petrus zu Jesu: Meister, hier ist gut sein. Lasset uns drei Hütten machen: dir eine, Mose eine und Elia eine. Und er wußte nicht, was er redete.

33. Et comme ces hommes se séparaient de Jésus, Pierre lui dit: Maître, il est bon que nous demeurions ici; faisons-y trois tentes, une pour toi, une pour Moïse et une pour Élie; car il ne savait pas bien ce qu'il disait.

33. Y aconteció, que apartándose ellos de él, Pedro dice a Jesús: Maestro, bien es que nos quedemos aquí; y hagamos tres cabañas, una para tí, y una para Moisés, y una para Elías; no sabiendo lo que se decía.

33 En het geschiedde, als zij van Hem afscheidden, zo zeide Petrus tot Jezus: Meester, het is goed, dat wij hier zijn; en laat ons drie tabernakelen maken, voor U een, en voor Mozes een, en voor Elias een; niet wetende, wat hij zeide.

33. I stało się, gdy oni odeszli od niego, rzekł Piotr do Jezusa: Mistrzu! dobrze nam tu być; przetoż uczyómy trzy namioty, tobie jeden i Mojżeszowi jeden i Elijaszowi jeden; nie wiedząc, co mówił.

33. És lőn, mikor azok eltávoztak ő tőle, monda Péter Jézusnak: Mester, jó nékünk itt lennünk: csináljunk azért három hajlékot, egyet néked, Mózesnek is egyet, és egyet Illésnek; nem tudván mit mond.

33 И когда они отходили от Него, сказал Петр Иисусу: Наставник! хорошо нам здесь быть; сделаем три кущи: одну Тебе, одну Моисею и одну Илии, – не зная, что говорил.

33. І сталось, як розлучались від Него, каже Петр до Ісуса: Наставниче, добре нам тут бути: зробимо три намети, один Тобі, й Мойсею один, а один Ілиї, не знаючи, що каже.

34 Ja hänen tätä sanoessaan tuli pilvi ja peitti heidät varjoonsa; ja he peljästyivät joutuessaan pilveen.

34 Hänen näin puhuessaan tuli pilvi ja varjosi heidät, mutta he pelästyivät *näitten joutuessa* pilveen.

34. Ja hänen näitä puhuissansa, tuli pilvi ja varjosi ympäri heidät; mutta he peljästyivät, koska tulivat pilven sisälle.

34. Ja hänen puhuisans tuli pilwi ja ymbäriwarjois heidän ja he peljästyit cosca pilwi peitti heitä.

34. Ja henen neite puhuesans/ tuli pilui ia ymberiwariosi heiden. Ja he peliestyit coska pilui heijet peitti. (Ja hänen näitä puhuessansa/ tuli pilwi ja ympäri warjosi heidän. Ja he peljästyit koska pilwi heidän peitti.)

34. ταῦτα δὲ αὐτοῦ λέγοντος ἐγένετο νεφέλη καὶ ἐπεσκίασεν αὐτούς· ἐφοβήθησαν δὲ ἐν τῷ εἰσελθεῖν ἐκείνους εἰς τὴν νεφέλην·

34. ταυτα δε αυτου λεγοντος εγενετο νεφελη και επεσκιασεν αυτους εφοβηθησαν δε εν τω εκεινους εισελθειν εις την νεφελην 34. taυta de aυtoυ legontos egeneto nefele kai epeskiasen aυtoυs efoβethesan de en to ekeinoυs eiselthein eis ten nefelen

34 Now (while) saying these things, there became a cloud and overshadowed them, and they feared while* those (men) were entering into the cloud.

34. While he thus spake, there came a cloud, and overshadowed them: and they feared as they entered into the cloud.

34. Men idet han talede saadant, kom en Sky og overskyggede dem; men de forfærdedes, der de kom ind i Skyen.

34. Och vid han så sade, kom en sky, och kringskyggde dem; och de vordo förfärade, vid de vordo invefvade i skyn.

34. Agga kui temma sedda räkis, tulli üks pilw ja warjas nende ülle; agga nemmad kartsid, kui nemmad pilwe sisse läksid.

34. Jam tai besakant, užėjo debesis ir uždengė juos. Jie nusigando, kai paniro į debesį.

34. Da er aber solches redete, kam eine Wolke und überschattete sie; und sie erschraken, da sie die Wolke überzog.

34. Il parlait encore, lorsqu'une nuée les couvrit; et comme elle les enveloppait, les disciples furent saisis de frayeur.

34. Y estando él hablando esto, vino una nube que los hizo sombra; y tuvieron temor entrando ellos en la nube.

34 Als hij nu dit zeide, kwam een wolk, en overschaduwde hen; en zij werden bevreesd, als die in de wolk ingingen.

34. A gdy on to mówił, stał się obłok, i zacienił je; i bali się, gdy oni wchodzili w obłok.

34. És mikor ő ezeket mondá, felhő támada és azokat beárnyékozá; ők pedig megfélemlének, mikor azok bementek a felhőbe.

34 Когда же он говорил это, явилось облако и осенило их; и устрашились, когда вошли в облако.

34. Як же він се говорив, постала хмара, та й отїнила їх, і полякались, як вони увійшли в хмару.

35 Ja pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun Poikani, se valittu; kuulkaa häntä".

35 Ja pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun *rakas Poikani*, Häntä kuunnelkaa."

35. Ja ääni tuli pilvestä, sanoen: tämä on minun rakas Poikani, kuulkaat häntä.

35. Ja äni tuli pilwest sanoden: Tämä on minun racas Poican cuulcat händä.

35. Ja äni tuli Piluest sanoden/ TEME On Minun Racas Poican/ hende te cwlca. (Ja ääni tuli pilwestä sanoen/ Tämä on minun rakas Poikani/ häntä te kuulkaan.)

35. καὶ φωνὴ ἐγένετο ἐκ τῆς νεφέλης λέγουσα· Οὗτός ἐστιν ὁ υἱός μου ὁ ἀγαπητός· αὐτοῦ ἀκούετε.

35. και φωνη εγενετο εκ της νεφελης λεγουσα ουτος εστιν ο υιος μου ο αγαπητος αυτου ακουετε 35. kai fone egeneto ek tes nefeles legoυsa oυtos estin o υios moυ o agapetos aυtoυ akoυete

35 And a voice came* out of the cloud, saying, This is my beloved Son; hear° him.

35. And there came a voice out of the cloud, saying, This is my beloved Son: hear him.

35. Og en røst kom af Skyen, som sagde: denne er min Søn, den Elskelige, hører ham.

35. Och en röst hördes utu skynom, den der sade: Denne är min älskelige Son; honom hörer.

35. Ja heäl tulli pilwest ja ütles: Sesinnane on minno armas Poeg, tedda kuulge.

35. O iš debesies pasigirdo balsas: ‘‘Šitas yra mano mylimasis Sūnus, Jo klausykite!’‘

35. Und es fiel eine Stimme aus der Wolke, die sprach: Dieser ist mein lieber Sohn; den sollt ihr hören!

35. Et une voix sortit de la nuée, qui dit: C'est ici mon Fils bien-aimé; écoutez-le.

35. Y vino una voz de la nube, que decía: Este es mi Hijo amado, a él oid.

35 En er geschiedde een stem uit de wolk, zeggende: Deze is Mijn geliefde Zoon; hoort Hem!

35. I stał się głos z obłoku mówiący: Ten jest Syn mój miły, tego słuchajcie.

35. És szózat lőn a felhőből, mondván: Ez amaz [18†] én szerelmes Fiam, őt hallgassátok.

35 И был из облака глас, глаголющий: Сей есть Сын Мой Возлюбленный, Его слушайте.

35. І роздав ся голос із хмари, говорячи: Се син мій любий; слухайте Його.

36 Ja äänen kuuluessa he huomasivat Jeesuksen olevan yksin. Ja he olivat siitä vaiti eivätkä niinä päivinä ilmoittaneet kenellekään mitään siitä, mitä olivat nähneet.

36 Ja äänen kuuluessa Jeesuksen havaittiin olevan yksin. Ja he vaikenivat siitä eivätkä niinä päivinä kertoneet kenellekään mitään siitä, mitä olivat nähneet.

36. Ja kuin ääni parhaallansa kuului, löysivät he Jesuksen yksin. Ja he vaikenivat, eikä mitään kellenkään niinä päivinä jutelleet niistä, mitkä he nähneet olivat.

36. Ja cuin äni parhallans cuului äckäisit he Jesuxen yxinäns. Ja he waickenit eikä mitän kellengän nijnä päiwinä sanonet nijstä cuin he nähnet olit.

36. Ja quin äni paralans cwlui/ leusit he IesuSEN yxinens. Ja he waickenit ia eikelleken he miten sanoneet nijnä peiuin nijstä quin he nähnet olit. (Ja kuin ääni parhaallansa kuului/ löysit he Jesuksen yksinänsä. Ja he waikenit ja ei kellekään he mitään sanoneet niinä päiwinä niistä kuin he nähneet olit..)

36. καὶ ἐν τῷ γενέσθαι τὴν φωνὴν εὑρέθη Ἰησοῦς μόνος. καὶ αὐτοὶ ἐσίγησαν καὶ οὐδενὶ ἀπήγγειλαν ἐν ἐκείναις ταῖς ἡμέραις οὐδὲν ὧν ἑωράκασιν.

36. και εν τω γενεσθαι την φωνην ευρεθη ο ιησους μονος και αυτοι εσιγησαν και ουδενι απηγγειλαν εν εκειναις ταις ημεραις ουδεν ων εωρακασιν 36. kai en to genesthai ten fonen eυrethe o iesoυs monos kai aυtoi esigesan kai oυdeni apeggeilan en ekeinais tais emerais oυden on eorakasin

36 And while* the voice happened, Jesus was found alone. And they were silent and reported to no one in those days, any of the things which they had seen. {Mar 9:14-29 & Mat 17:14-21 & Luk 9:37-43 Region of Caesarea Philippi.}

36. And when the voice was past, Jesus was found alone. And they kept it close, and told no man in those days any of those things which they had seen.

36. Og idet Røsten skete, blev Jesus funden alene, og de taug og forkyndte i de Dage Ingen Noget af det, de havde seet.

36. Och i det samma rösten hördes, funno de Jesum vara allena. Och de tigde, och förkunnade ingom, i de dagar, något af det de sett hade.

36. Ja kui se heäl sündis, siis leiti Jesust üksi: ja nemmad jäid wait, ja ei kulutanud ei ühhelegi middagi neil päiwil neist asjust, mis nemmad ollid näinud.

36. Balsui nuskambėjus, Jėzus liko vienas. O jie tylėjo ir tomis dienomis niekam nieko nesakė apie tai, ką buvo matę.

36. Und indem solche Stimme geschah, fanden sie Jesum allein. Und sie verschwiegen es und verkündigten niemand in jenen Tagen, was sie gesehen hatten.

36. Et comme la voix se faisait entendre, Jésus se trouva seul; et ses disciples gardèrent le silence, et ne dirent rien alors à personne de ce qu'ils avaient vu.

36. Y pasada aquella voz, Jesús fué hallado solo, y ellos callaron, y por aquellos dias no dijeron nada a nadie de lo que habían visto.

36 En als de stem geschiedde, zo werd Jezus alleen gevonden. En zij zwegen stil, en verhaalden in die dagen niemand iets van hetgeen zij gezien hadden.

36. A gdy się stał on głos, znaleziony jest sam Jezus. A oni milczeli, i nie powiadali w one dni nikomu nic z tego, co widzieli.

36. És mikor a szózat lőn, találtaték Jézus csak maga. Ők pedig hallgatának, és semmit abból, a mit láttak, senkinek el nem mondának azokban a napokban.

36 Когда был глас сей, остался Иисус один. И они умолчали, и никому не говорили в те дни о том, что видели.

36. А як був голос, знайдено Ісуса одного. І мовчали вони, й нїкому не оповідали в ті днї нїчого, що бачили.

37 Kun he seuraavana päivänä menivät alas vuorelta, tuli paljon kansaa häntä vastaan.

37 Kun he seuraavana päivänä menivät alas vuorelta, tuli paljon kansaa Häntä vastaan.

37. Mutta tapahtui toisena päivänä, kuin he menivät alas vuorelta, kohtasi heitä paljo väkeä.

37. MUtta se tapahtui toisna päiwänä cosca he menit alas wuorelda cohtais heitä paljo wäke.

37. Mutta se tapactui toisna peiuen coska he Worelda alasastuit/ cohdasi heiden palio wäki. (Mutta se tapahtui toisena päiwänä koska he wuorelta alasastuit/ kohtasi heidän paljon wäkeä..)

37. Ἐγένετο δὲ ἐν τῇ ἑξῆς ἡμέρᾳ κατελθόντων αὐτῶν ἀπὸ τοῦ ὄρους συνήντησεν αὐτῷ ὄχλος πολύς.

37. εγενετο δε εν τη εξης ημερα κατελθοντων αυτων απο του ορους συνηντησεν αυτω οχλος πολυς 37. egeneto de en te ekses emera katelthonton aυton apo toυ oroυs sυnentesen aυto ochlos polυs

37 Now it happened, on the next day, having gone down from the mountain, a large crowd met him.

37. And it came to pass, that on the next day, when they were come down from the hill, much people met him.

37. Men det begav sig Dagen derefter, der de kom ned af Bjerget, da gik meget Folk ham imøde.

37. Så hände sig dagen derefter, då de gingo ned af berget, mötte honom mycket folk.

37. Agga teisel päwal sündis, kui nem̃ad mäelt alla läksid, et paljo rahwast tem̃a wasto tulli.

37. Kitą dieną, jiems nusileidus nuo kalno, Jėzų pasitiko didelė minia.

37. Es begab sich aber den Tag hernach, da sie von dem Berge kamen, kam ihnen entgegen viel Volks.

37. Le jour suivant, comme ils descendaient de la montagne, une grande troupe vint au-devant de Jésus.

37. Y aconteció el día siguiente, que bajando ellos del monte, un gran gentío le salió al encuentro;

37 En het geschiedde des daags daaraan, als zij van den berg afkwamen, dat Hem een grote schare in het gemoet kwam.

37. I stało się nazajutrz, gdy oni zstąpili z góry, że mu lud wielki zabieżał.

37. És lőn másnap, mikor ők a hegyről leszállottak, sok [19†] nép méne elébe.

37 В следующий же день, когда они сошли с горы, встретило Его много народа.

37. Стало ся ж другого дня, як зійшли вони з гори, зустріло Його багато народу.

38 Ja katso, kansanjoukosta huusi eräs mies sanoen: "Opettaja, minä rukoilen sinua, katsahda minun poikani puoleen, sillä hän on minun ainokaiseni;

38 Katso, muuan mies huusi kansanjoukosta sanoen: "Opettaja, rukoilen sinua, katsahda poikani puoleen, sillä hän on ainokaiseni.

38. Ja katso, yksi mies huusi kansasta, sanoen: Mestari! minä rukoilen sinua, katso minun poikani puoleen; sillä hän on minulle ainokainen.

38. Ja cadzo yxi mies huusi Canssast sanoden: Mestari minä rucoilen sinua cadzo minun poicani puolen:

38. Ja catzo/ yxi Mies Canssast hwsi sanoden/ Mestari/ Mine rucolen sinua/ catzo minu' Poicani polen/ (Ja katso/ yksi mies kansasta huusi sanoen/ Mestari/ Minä rukoilen sinua/ katso minun poikani puoleen/)

38. καὶ ἰδοὺ ἀνὴρ ἀπὸ τοῦ ὄχλου ἀνεβόησε λέγων· Διδάσκαλε, δέομαί σου, ἐπιβλέψον ἐπὶ τὸν υἱόν μου, ὅτι μονογενής μοί ἐστι·

38. και ιδου ανηρ απο του οχλου ανεβοησεν λεγων διδασκαλε δεομαι σου επιβλεψον επι τον υιον μου οτι μονογενης εστιν μοι 38. kai idoυ aner apo toυ ochloυ aneβoesen legon didaskale deomai soυ epiβlepson epi ton υion moυ oti monogenes estin moi

38 And behold, a man from the crowd cried, saying, Teacher, I beseech of you to look upon my son, because he is my only begotten child.

38. And, behold, a man of the company cried out, saying, Master, I beseech thee, look upon my son: for he is mine only child.

38. Og see, en Mand iblandt Folket raabte og sagde: Mester! jeg beder dig, see til min Søn; thi han er min eenbaarne.

38. Och si, en man af folket ropade, och sade: Mästar, jag beder dig, se till min son; ty han är mitt enda barn.

38. Ja wata, üks mees rahwa seast kissendas ja ütles: Öppetaja, ma pallun sind, wata minno poia peäle: sest ta on minno ainus-sündinud poeg:

38. Ir štai vienas vyras iš minios ėmė šaukti: ‘‘Mokytojau, meldžiu, pažvelk į mano sūnų, jis mano vienturtis.

38. Und siehe, ein Mann unter dem Volk rief und sprach: Meister, ich bitte dich, besiehe doch meinen Sohn, denn er ist mein einziger Sohn.

38. Et un homme de la troupe s'écria et dit: Maître, je te prie, jette les yeux sur mon fils; car c'est mon unique.

38. Y, he aquí, que un hombre de la multitud clamó, diciendo: Maestro, ruégote que veas a mi hijo el único que tengo.

38 En ziet, een man van de schare riep uit, zeggende: Meester, ik bid U, zie toch mijn zoon aan; want hij is mij een eniggeborene.

38. A oto mąż z onego ludu zawołał, mówiąc: Nauczycielu! proszę cię, wejrzyj na syna mego; boć jedynego mam.

38. És ímé egy a sokaság közül felkiálta, mondván: Mester, kérlek téged, tekints az én fiamra; mert nékem egyetlen egyem:

38 Вдруг некто из народа воскликнул: Учитель! умоляю Тебя взглянуть на сына моего, он один у меня:

38. І ось чоловік з народу покликнув, кажучи: Учителю, благаю Тебе, зглянь ся на сина мого; бо він єдиний у мене.

39 ja katso, hänen kimppuunsa käy henki, ja heti hän parkaisee, ja se kouristaa häntä, niin että vaahto lähtee; ja vaivoin se hänestä poistuu, runnellen häntä.

39 Ja katso, henki tarttuu häneen, ja yhtäkkiä hän huutaa, ja se kouristaa häntä niin, että vaahto lähtee ja vaivoin se poistuu hänestä runnellen häntä.

39. Ja katso, henki ottaa hänen, ja hän huutaa kohta, ja se repii häntä, niin että hän vaahtuu, ja se luopuu tuskalla hänestä, kuin hän häntä runtelee.

39. Sillä hän on minulle ainocainen cadzo hengi otta hänen ja hän huuta cohta ja hän repi händä nijn että hän wahtu ja hän luopu tuscalla hänest cosca hän händä on repinyt.

39. sille hen on minun ainocainen/ Catzo/ se Hengi kijniotta henen/ ia cocta hen hwta/ ia hen repi henen/ nin ette hen wachtupi/ ia tuskal hen lopu henest quin hen henen repinyt on. (sillä hän on minun ainokainen/ Katso/ se henki kiinni ottaa hänen/ ja kohta hän huutaa/ ja hän repii hänen/ niin että hän waahtoaapi/ ja tuskalla hän luopuu hänestä kuin hän hänen repinyt on.)

39. καὶ ἰδοὺ πνεῦμα λαμβάνει αὐτόν, καὶ ἐξαίφνης κράζει, καὶ σπαράσσει αὐτὸν μετὰ ἀφροῦ καὶ μόγις ἀποχωρεῖ ἀπ’ αὐτοῦ συντρῖβον αὐτόν·

39. και ιδου πνευμα λαμβανει αυτον και εξαιφνης κραζει και σπαρασσει αυτον μετα αφρου και μογις αποχωρει απ αυτου συντριβον αυτον 39. kai idoυ pneυma lamβanei aυton kai eksaifnes krazei kai sparassei aυton meta afroυ kai mogis apochorei ap aυtoυ sυntriβon aυton

39 And behold, a spirit takes him and he suddenly cries out, and it convulses him with foaming (from the mouth), and it departs from him with difficulty, bruising him.

39. And, lo, a spirit taketh him, and he suddenly crieth out; and it teareth him that he foameth again, and bruising him hardly departeth from him.

39. Og see, en Aand griber ham og strax skriger han, og den slider ham saa, at han fraader, og med nød viger den fra ham, naar den har piint ham;

39. Si, anden begriper honom, och straxt ropar han; och han sliter honom, så att han fradgas; och han far med nöd ifrå honom, då han honom slitit hafver.

39. Ja wata, üks waim hakkab tem̃asse kinni, ja temma kissendab seddamaid ja waim rapputab tedda, et ta wahto aiab: ja ta lahkub temmast waewalt ärra, kui ta tedda saab röhhunud.

39. Kai dvasia jį pačiumpa, jis staiga pradeda rėkti, o dvasia tąso jį, jog tas net putoja. Ji tik vargais negalais atstoja, smarkiai jį apdaužiusi.

39. Siehe, der Geist ergreift ihn, so schreit er alsbald, und reißt ihn, daß er schäumt, und mit Not weicht er von ihm, wenn er ihn gerissen hat.

39. Un esprit se saisit de lui, et aussitôt il jette de grands cris. Puis l'esprit l'agite violemment, le fait écumer, et à peine le quitte-t-il, après l'avoir tout brisé.

39. Y, he aquí, un espíritu le toma, y de repente da voces; y le despedaza de modo que echa espuma, y apenas se aparta de él, quebrantándole.

39 En zie, een geest neemt hem, en van stonde aan roept hij, en hij scheurt hem, dat hij schuimt, en wijkt nauwelijks van hem, en verplettert hem.

39. A oto duch zły popada go, a zaraz krzyczy, a on rozdziera go, śliniącego się, a zaledwie odchodzi od niego, skruszywszy go.

39. És ímé a lélek megragadja őt, és hirtelen kiált; és szaggatja őt, annyira, hogy tajtékot túr, és nehezen megy el tőle, szaggatván őt.

39 его схватывает дух, и он внезапно вскрикивает, итерзает его, так что он испускает пену; и насилу отступает от него, измучив его.

39. І ось дух хапає його, і він зараз кричить; і рве його з піною, і ледві одходить од него, розбивши його.

40 Ja minä pyysin sinun opetuslapsiasi ajamaan sitä ulos, mutta he eivät voineet."

40 Pyysin opetuslapsiasi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät voineet."

40. Ja minä rukoilin sinun opetuslapsias häntä ajamaan ulos, mutta ei he voineet.

40. Ja minä rucoilin sinun Opetuslapsias händä ulosajaman mutta ei he woinet.

40. Ja mine rucolin sinun Opetuslapsias hende vlosaiaman/ ia eiuet woinet. (Ja minä rukoilin sinun opetuslapsiasi häntä ulos ajamaan/ ja eiwät woineet.)

40. καὶ ἐδεήθην τῶν μαθητῶν σου ἵνα ἐκβάλωσιν αὐτό, καὶ οὐκ ἠδυνήθησαν.

40. και εδεηθην των μαθητων σου ινα εκβαλλωσιν αυτο και ουκ ηδυνηθησαν 40. kai edeethen ton matheton soυ ina ekβallosin aυto kai oυk edυnethesan

40 And I besought of your disciples in order that they might cast it out, and they were not able.

40. And I besought thy disciples to cast him out; and they could not.

40. og jeg bad dine Disciple, at de skulde uddrive den; og de kunde ikke.

40. Och jag bad dina Lärjungar, att de skulle utdrifva honom; och de kunde icke.

40. Ja minna ollen so jüngrid pallunud, et nemmad tedda piddid wäljaaiama, ja nemmad ei woinud mitte;

40. Aš prašiau Tavo mokinius išvaryti ją, bet jie nepajėgė’‘.

40. Und ich habe deine Jünger gebeten, daß sie ihn austrieben, und sie konnten nicht.

40. Et j'ai prié tes disciples de le chasser; mais ils n'ont pu.

40. Y rogué a tus discípulos que le echasen fuera, y no pudieron.

40 En ik heb Uw discipelen gebeden, dat zij hem zouden uitwerpen, en zij hebben niet gekund.

40. I prosiłem uczniów twoich, aby go wygnali; ale nie mogli.

40. És kérem a te tanítványaidat, hogy űzzék ki azt, de nem tudták.

40 Я просил учеников Твоих изгнать его, и они не могли.

40. І благав я учеників Твоїх, щоб вигнали його, й не здолїли.

41 Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi, sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi; kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne ja kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne."

41 Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi epäuskoista ja nurjaa sukupolvea! Kuinka kauan minun täytyy olla luonanne ja kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne."

41. Niin Jesus vastasi ja sanoi: oi uskomatoin ja nurja sukukunta! kuinka kauvan minun pitää teidän tykönänne oleman ja teitä kärsimän? Tuo poikas tänne.

41. Nijn Jesus wastais ja sanoi: O uscomatoin ja häjy sucucunda cuinga cauwan minun pitä teidän tykönän oleman ja teitä kärsimän? tuo poicas tänne.

41. Nin wastasi IesuS ia sanoi/ O vskomatoin ia heiju Sucukunda quincauuan minun pite teiden tykenen oleman ia kersimen teite? Johdata sinun Poicas tenne. (Niin wastasi Jesus ja sanoi/ Oi uskomatoin ja häijy sukukunta niin kauan minun pitää teidän tykönän oleman ja kärsimän teitä? Johdata sinun poikasi tänne.)

41. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Ὦ γενεὰ ἄπιστος καὶ διεστραμμένη, ἕως πότε ἔσομαι πρὸς ὑμᾶς καὶ ἀνέξομαι ὑμῶν; προσάγαγε τὸν υἱόν σου ὧδε.

41. αποκριθεις δε ο ιησους ειπεν ω γενεα απιστος και διεστραμμενη εως ποτε εσομαι προς υμας και ανεξομαι υμων προσαγαγε ωδε τον υιον σου 41. apokritheis de o iesoυs eipen o genea apistos kai diestrammene eos pote esomai pros υmas kai aneksomai υmon prosagage ode ton υion soυ

41 And, Jesus answered and said, O unbelieving and perverse generation, until when will I be with you° and tolerate you°? Lead your son here.

41. And Jesus answering said, O faithless and perverse generation, how long shall I be with you, and suffer you Bring thy son hither.

41. Men Jesus svarede og sagde: o du vantro og forvendte Slægt! hvorlænge skal jeg være hos Eder og taale Eder? Før din Søn herhid!

41. Då svarade Jesus, och sade: O! du otrogna och genstörtiga slägte, huru länge skall jag vara när eder, och lida eder? Haf din son hit.

41. Agga Jesus wastas ja ütles: Oh sinna uskmatta ja pörane suggu! kui kaua pean ma teie jures ollema, ja teiega kannatama? to omma poeg seie.

41. Jėzus atsakydamas tarė: ‘‘O netikinti ir iškrypusi karta! Kaip ilgai man reikės su jumis pasilikti ir jus kęsti? Atvesk čia savo sūnų’‘.

41. Da antwortete Jesus und sprach: O du ungläubige und verkehrte Art, wie lange soll ich bei euch sein und euch dulden? Bringe deinen Sohn her!

41. Et Jésus répondant, dit: O race incrédule et perverse, jusqu'à quand serai-je avec vous et vous supporterai-je?

41. Y respondiendo Jesús, dijo: ¡Oh generación infiel y perversa! ¿hasta cuándo tengo de estar con vosotros, y os sufriré? Trae tu hijo acá.

41 En Jezus, antwoordende, zeide: O ongelovig en verkeerd geslacht, hoe lang zal Ik nog bij ulieden zijn, en ulieden verdragen? Breng uw zoon hier.

41. Tedy Jezus odpowiadając rzekł: O rodzaju niewierny i przewrotny! dokądże z wami będę, i dokądże was cierpieć będę? Przywiedź tu syna twego.

41. Felelvén pedig Jézus, monda: Óh hitetlen és elfajult nemzetség! meddig leszek köztetek, és meddig tűrlek titeket? Hozd ide a te fiadat!

41 Иисус же, отвечая, сказал: о, род неверный и развращенный! доколе буду с вами и буду терпеть вас? приведи сюда сына твоего.

41. І озвавшись Ісус, рече: О кодло невірне та розвратне! доки буду з вами й терпіти му вас? Приведи сюди сина твого.

42 Ja vielä pojan tullessakin riivaaja repi häntä ja kouristi kovin. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isällensä.

42 Vielä hänen tullessaankin riivaaja paiskasi hänet maahan ja kouristi häntä. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isälleen.

42. Ja kuin hän vielä tulossa oli, repeli häntä perkele ja muserteli; mutta Jesus nuhteli rietasta henkeä, ja paransi pojan, ja antoi hänen jälleen isällensä.

42. Ja cosca hän wielä menos oli repeli händä Perkele ja muserteli: mutta Jesus nuhteli sitä riettaista henge ja paransi pojan ja andoi hänen jällens Isällens.

42. Ja coska hen wiele menolla oli/ repeli hende Perkele ia muserteli. Mutta IesuS nuchteli site rietaist Henge/ ia paransi Piltin/ ia andoi henen iellens Isellens. (Ja koska hän wielä menolla oli/ repeili häntä perkele ja muserteli. Mutta Jesus nuhteli sitä rietteista henkeä/ ja paransi piltin/ ja antoi hänen jällens isällensä.)

42. ἔτι δὲ προσερχομένου αὐτοῦ ἔρρηξεν αὐτὸν τὸ δαιμόνιον καὶ συνεσπάραξεν· ἐπετίμησε δὲ ὁ Ἰησοῦς τῷ πνεύματι τῷ ἀκαθάρτῳ, καὶ ἰάσατο τὸν παῖδα καὶ ἀπέδωκεν αὐτὸν τῷ πατρὶ αὐτοῦ.

42. ετι δε προσερχομενου αυτου ερρηξεν αυτον το δαιμονιον και συνεσπαραξεν επετιμησεν δε ο ιησους τω πνευματι τω ακαθαρτω και ιασατο τον παιδα και απεδωκεν αυτον τω πατρι αυτου 42. eti de proserchomenoυ aυtoυ erreksen aυton to daimonion kai sυnesparaksen epetimesen de o iesoυs to pneυmati to akatharto kai iasato ton paida kai apedoken aυton to patri aυtoυ

42 But (while) coming near, still the demon ripped at him and convulsed (him). But Jesus rebuked the unclean spirit, and healed the boy and gave him back to his father. {Mar 9:30-32 & Mat 17:22-23 & Luk 9:43-45 Return to Galilee.}

42. And as he was yet a coming, the devil threw him down, and tare him. And Jesus rebuked the unclean spirit, and healed the child, and delivered him again to his father.

42. Men der han kom til ham, rev og sled Djævelen ham. Men Jesus truede den urene Aand og helbredte Drengen og gav hans Fader ham igjen.

42. Och vid han nu framgick, ref och slet djefvulen honom. Men Jesus näpste den orena andan, och gjorde pilten helbregda, och fick honom sinom fader igen.

42. Agga kui ta weel tullemas olli, kiskus tedda se kurri waim, ja rapputas tedda; agga Jesus söitles sedda rojast waimo, ja teggi se poisi terweks, ja andis tedda tem̃a issale.

42. Dar jam besiartinant, demonas parbloškė jį ant žemės ir ėmė tąsyti. Jėzus sudraudė netyrąją dvasią, išgydė berniuką ir atidavė jį tėvui.

42. Und da er zu ihm kam, riß ihn der Teufel und zerrte ihn. Jesus aber bedrohte den unsauberen Geist und machte den Knaben gesund und gab ihn seinem Vater wieder.

42. Amène ici ton fils. Et comme il approchait, le démon le terrassa, et l'agita violemment; mais Jésus reprit fortement l'esprit immonde, et guérit l'enfant, et le rendit à son père.

42. Y como aun se acercaba, el demonio le derribó, y le despedazó; mas Jesús riñó al espíritu inmundo, y sanó al muchacho, y le volvió a su padre.

42 En nog, als hij naar Hem toekwam, scheurde hem de duivel, en verscheurde hem; maar Jezus bestrafte den onreinen geest, en maakte het kind gezond, en gaf hem zijn vader weder.

42. A wtem, gdy on przychodził, rozdarł go dyjabeł i roztargał; ale Jezus zgromił ducha nieczystego i uzdrowił młodzieóca, i oddał go ojcu jego.

42. A míg pedig az odaméne, azon közben az ördög földhöz üté azt, és megrángatá. De Jézus megdorgálá a tisztátalan lelket, és meggyógyítá a gyermeket, és adá azt az ő atyjának.

42 Когда же тот еще шел, бес поверг его и стал бить; но Иисус запретил нечистому духу, и исцелил отрока, и отдал его отцу его.

42. Ще ж ійшов він, а біс ударив ним, та й затряс. Погрозив же Ісус духові нечистому, і оздоровив хлопця, і оддав його батькові його.

43 Ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta. Mutta kun kaikki ihmettelivät kaikkea sitä, mitä Jeesus teki, sanoi hän opetuslapsillensa:

43 ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta. Mutta kaikkien ihmetellessä kaikkea, mitä Jeesus teki, Hän sanoi opetuslapsilleen:

43. Niin he kaikki hämmästyivät Jumalan kunniallista voimaa. Mutta koska kaikki ihmettelivät kaikkia niitä, mitä Jesus teki, sanoi hän opetuslapsillensa:

43. Ja he caicki hämmästyit Jumalan cunnia.

43. Ja he hämmestuit caiki JUMALAN Cunnian ylitze. (Ja he hämmästyit kaikki JUMALAN kunnian ylitse.)

43. ἐξεπλήσσοντο δὲ πάντες ἐπὶ τῇ μεγαλειότητι τοῦ Θεοῦ. Πάντων δὲ θαυμαζόντων ἐπὶ πᾶσιν οἷς ἐποίησεν ὁ Ἰησοῦς, εἶπε πρὸς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ·

43. εξεπλησσοντο δε παντες επι τη μεγαλειοτητι του θεου παντων δε θαυμαζοντων επι πασιν οις εποιησεν ο ιησους ειπεν προς τους μαθητας αυτου 43. ekseplessonto de pantes epi te megaleioteti toυ theoυ panton de thaυmazonton epi pasin ois epoiesen o iesoυs eipen pros toυs mathetas aυtoυ

43 Now they were all being astounded at the majesty of God. But (while all were) marveling upon all the things which Jesus did, he said to his disciples,

43. And they were all amazed at the mighty power of God. But while they wondered every one at all things which Jesus did, he said unto his disciples,

43. Men de bleve alle saare forfærdede over Guds Majestæt.

43. Och alle vordo förskräckte öfver Guds härlighet. Då alle undrade på allt det han gjorde, sade han till sina Lärjungar:

43. Agga keik ehmatasid se sure Jum̃ala au-tö pärrast; agga kui nem̃ad keik im̃eks pannid, mis Jesus teggi, ütles tem̃a omma jüngritte wasto:

43. Ir visi buvo pritrenkti Dievo didybės. Visiems stebintis tuo, ką Jėzus darė, Jis prabilo į mokinius:

43. Und sie entsetzten sich alle über die Herrlichkeit Gottes. Da sie sich aber alle verwunderten über alles, was er tat, sprach er zu seinen Jüngern:

43. Et tous furent étonnés de la puissance magnifique de Dieu. Et comme ils étaient tous dans l'admiration de tout ce que Jésus faisait, il dit à ses disciples:

43. Y todos estaban fuera de sí de la grandeza de Dios. Y maravillándose todos de todas las cosas que Jesús hacía, dijo a sus discípulos:

43 En zij werden allen verslagen over de grootdadigheid Gods. En als zij allen zich verwonderden over al de dingen, die Jezus gedaan had, zeide Hij tot Zijn discipelen:

43. I zdumieli się wszyscy nad wielmożnością Bożą. A gdy się wszyscy dziwowali wszystkim rzeczom, które czynił Jezus, rzekł do uczniów swoich:

43. Elálmélkodának pedig mindnyájan az Istennek nagyságos erején. Mikor pedig mindnyájan csodálkozának mind azokon, a miket Jézus cselekedék, monda az ő tanítványainak:

43 И все удивлялись величию Божию. Когда же все дивились всему, что творил Иисус, Он сказал ученикам Своим:

43. З'умляли ся ж усї величчєм Божим. Як же всї дивувались усїм, що зробив Ісус, рече Він до учеників своїх:

44 Ottakaa korviinne nämä sanat: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin.

44 ”Ottakaa korviinne nämä sanat, sillä Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin."

44. Pankaat te nämät puheet korviinne; sillä tuleva on, että Ihmisen Poika annetaan ylön ihmisten käsiin.

44. COsca he caicki ihmettelit caickia nijtä cuin hän teki sanoi hän Opetuslapsillens: pangat nämät puhet corwijn: sillä tulewa on että ihmisen Poita ylönannetan ihmisten käsijn.

44. Coska he nyt caiki imehtelit/ caikia nijte mite hen teki/ sanoi hen henen Opetuslapsillens/ Pangat nemet Puhet teiden Coruijn/ Sille ette tuleua on Inhimisen Poica ylenanneta' Inhimisten käsijn. (Koska he nyt kaikki ihmettelit/ kaikkia niitä mitä hän teki/ sanoi hän hänen opetuslapsillensa/ Pankaat nämät puheet teidän korwiin/ Sillä että tulewa on Ihmisen Poika ylenannettaa ihmisten käsiin.)

44. Θέσθε ὑμεῖς εἰς τὰ ὦτα ὑμῶν τοὺς λόγους τούτους· ὁ γὰρ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου μέλλει παραδίδοσθαι εἰς χεῖρας ἀνθρώπων.

44. θεσθε υμεις εις τα ωτα υμων τους λογους τουτους ο γαρ υιος του ανθρωπου μελλει παραδιδοσθαι εις χειρας ανθρωπων 44. thesthe υmeis eis ta ota υmon toυs logoυs toυtoυs o gar υios toυ anthropoυ mellei paradidosthai eis cheiras anthropon

44 Place° these words into your° ears; for* the Son of Man is about to be given up into the hands of men.

44. Let these sayings sink down into your ears: for the Son of man shall be delivered into the hands of men.

44. Men der de alle forundrede sig over alt det, Jesus gjorde, sagde han til sine Disciple: gjemmer I udi Eders Øren disse Ord: Menneskens Søn skal overantvordes i Menneskers Hænder.

44. Fatter dessa orden uti edor öron, ty det skall ske, menniskones Son varder öfverantvardad i menniskors händer.

44. Pange teie need könned omma körwade sisse: sest innimesse Poeg peab innimeste kätte ärraantama;

44. ‘‘Gerai įsidėmėkite šituos žodžius: Žmogaus Sūnus bus atiduotas į žmonių rankas’‘.

44. Fasset ihr zu euren Ohren diese Rede: Des Menschen Sohn muß überantwortet werden in der Menschen Hände.

44. Pour vous, écoutez bien ces paroles: Le Fils de l'homme doit être livré entre les mains des hommes.

44. Ponéd vosotros en vuestros oidos estas palabras; porque ha de acontecer que el Hijo del hombre será entregado en manos de hombres.

44 Legt gij deze woorden in uw oren: Want de Zoon des mensen zal overgeleverd worden in der mensen handen.

44. Składajcie wy do uszów waszych słowa te: albowiem Syn człowieczy ma być wydany w ręce ludzkie.

44. Vegyétek füleitekbe ezeket a beszédeket: Mert az embernek Fia [20†] az emberek kezébe fog adatni.

44 вложите вы себе в уши слова сии: Сын Человеческий будет предан в руки человеческие.

44. Повкладуйте в уші ваші слова сї: Син бо чоловічий має бути виданим у руки чоловічі.

45 Mutta he eivät käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä peitetty, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he pelkäsivät kysyä häneltä, mitä se puhe oli.

45 He eivät kuitenkaan käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä salassa, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he arkailivat kysyä Häneltä sen puheen johdosta.

45. Mutta ei he ymmärtäneet sitä sanaa, ja se oli heiltä peitetty, niin ettei he sitä ymmärtäneet; ja he pelkäsivät kysyä sitä sanaa häneltä.

45. Mutta ei he ymmärtänet sitä sana ja se oli heildä peitetty ettei he sitä ymmärtänet: ja he pelkäisit kysyä sitä sana häneldä.

45. Mutta eiuet he ymmertenet site Sana/ ia se oli heilde peitetty/ ettei he site ymmertenet. Ja he pelkesit kysyue henelde site Sana. (Mutta eiwät he ymmärtäneet sitä sanaa/ ja se oli heiltä peitetty/ ettei he sitä ymmärtäneet. Ja he pelkäsit kysyä häneltä sitä sanaa.)

45. οἱ δὲ ἠγνόουν τὸ ῥῆμα τοῦτο, καὶ ἦν παρακεκαλυμμένον ἀπ’ αὐτῶν ἵνα μὴ αἴσθωνται αὐτό, καὶ ἐφοβοῦντο ἐρωτῆσαι αὐτὸν περὶ τοῦ ῥήματος τούτου.

45. οι δε ηγνοουν το ρημα τουτο και ην παρακεκαλυμμενον απ αυτων ινα μη αισθωνται αυτο και εφοβουντο ερωτησαι αυτον περι του ρηματος τουτου 45. oi de egnooυn to rema toυto kai en parakekalυmmenon ap aυton ina me aisthontai aυto kai efoβoυnto erotesai aυton peri toυ rematos toυtoυ

45 But they were not considering this declaration, and it was hiding from them, in order that they might not comprehend it, and they were afraid to ask him concerning this declaration. {Mar 9:33-50 & Mat 18:1-14 & Luk 9:46-50 Sept., 29 AD.}

45. But they understood not this saying, and it was hid from them, that they perceived it not: and they feared to ask him of that saying.

45. Men dette Ord forstode de ikke, og det var skjult for dem, saa at de ikke begrebe det, og de frygtede at spørge ham om dette Ord.

45. Men de förstodo icke detta ordet; och det var fördoldt för dem, att de det icke kunde förstå; och de fruktade att fråga honom om det ordet.

45. Agga nemmad ei moistnud mitte sedda sanna, ja se olli nende eest warjule pandud, et nemmad sedda ei tunnud: ja nemmad kartsid se sanna pärrast temmalt küssides.

45. Bet jie nesuprato šitų žodžių; tai liko jiems paslėpta ir jie nesuvokė jų. O jie bijojo klausti Jėzų apie tuos žodžius.

45. Aber das Wort verstanden sie nicht, und es ward vor ihnen verborgen, daß sie es nicht begriffen. Und sie fürchteten sich, ihn zu fragen um dieses Wort.

45. Mais ils n'entendaient point cette parole; elle était si obscure pour eux, qu'ils n'y comprenaient rien; et ils craignaient de l'interroger sur ce sujet.

45. Mas ellos no entendían esta palabra; y les era encubierta para que no la entendiesen, y temían de preguntarle de esta palabra.

45 Maar zij verstonden dit woord niet, en het was voor hen verborgen, alzo dat zij het niet begrepen; en zij vreesden van dat woord Hem te vragen.

45. Lecz oni nie rozumieli słowa tego, i było zakryte od nich, że go pojąć nie mogli, i nie śmieli go pytać o to słowo.

45. De ők [21†] nem érték e mondást, és el vala rejtve előlük, hogy ne értsék azt; és féltek őt megkérdezni e mondás felől.

45 Но они не поняли слова сего, и оно было закрыто от них, так что они не постигли его, а спросить Его о сем слове боялись.

45. Вони ж не зрозуміли слова сього, й було воно закрите від них, щоб не постерегли його; а бояли ся питати Його про слово се.

46 Ja heidän mieleensä tuli ajatus, kuka heistä mahtoi olla suurin.

46 Heissä heräsi ajatus, kuka heistä mahtoi olla suurin.

46. Niin tuli myös kamppaus heidän keskenänsä, kuka heistä suurin olis.

46. NIjn tuli myös kysymys heidän keskenäns cuca heistä suurin olis.

46. Nin tuli mös aijatus heiden keskenens/ Cuca heiste swrin olis. (Niin tuli myös ajatus heidän keskenänsä/ Kuka heistä suurin olisi.)

46. Εἰσῆλθε δὲ διαλογισμὸς ἐν αὐτοῖς, τὸ τίς ἂν εἴη μείζων αὐτῶν.

46. εισηλθεν δε διαλογισμος εν αυτοις το τις αν ειη μειζων αυτων 46. eiselthen de dialogismos en aυtois to tis an eie meizon aυton

46 Now there entered a reasoning among them, whoever of them was the greater.

46. Then there arose a reasoning among them, which of them should be greatest.

46. Men der opstod den Tanke hos dem, hvo af dem vel skulde være den Største.

46. Och kom ibland dem en tanke, hvilkendera skulle störst vara.

46. Agga nende seas tousis se mötleminne, kes kül nende seast surem piddi ollema;

46. Tarp mokinių kilo ginčas, kuris iš jų didžiausias.

46. Es kam auch ein Gedanke unter sie, welcher unter ihnen der Größte wäre.

46. Or, une pensée s'empara d'eux, savoir: Lequel d'entre eux serait le plus grand.

46. Entónces entraron en disputa, cual de ellos sería el mayor.

46 En er rees een overlegging onder hen, namelijk, wie van hen de meeste ware.

46. I wszczęła się gadka między nimi, kto by z nich był największym.

46. Támada pedig bennök az a gondolat, hogy ki [22†] nagyobb közöttük.

46 Пришла же им мысль: кто бы из них был больше?

46. Постала ж думка між ними, хто був би більший з них.

47 Mutta kun Jeesus tiesi heidän sydämensä ajatuksen, otti hän lapsen ja asetti sen viereensä

47 Mutta kun Jeesus tiesi heidän sydämensä ajatuksen, Hän otti pienokaisen ja asetti hänet viereensä

47. Kuin Jesus näki heidän sydämensä ajatuksen, otti hän lapsen ja asetti tykönsä,

47. Cosca sijs Jesus näki heidän sydämens ajatuxen otti hän lapsen ja asetti tygöns ja sanoi heille:

47. Coska sis IesuS näki heiden sydhemens aijatuxen/ otti hen Lapsen/ ia asetti sen tygens/ ia sanoi heille/ (Koska siis Jesus näki heidän sydämensä ajatuksen/ otti hän lapsen/ ja asetti sen tykönsä/ ja sanoi heille/)

47. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἰδὼς τὸν διαλογισμὸν τῆς καρδίας αὐτῶν, ἐπιλαβόμενος παιδίον ἔστησεν αὐτὸ παρ’ ἑαυτῷ.

47. ο δε ιησους ιδων τον διαλογισμον της καρδιας αυτων επιλαβομενος παιδιου εστησεν αυτο παρ εαυτω 47. o de iesoυs idon ton dialogismon tes kardias aυton epilaβomenos paidioυ estesen aυto par eaυto

47 But (after) Jesus saw the reasoning of their heart, he took a little child and stood him beside himself,

47. And Jesus, perceiving the thought of their heart, took a child, and set him by him,

47. Men der Jesus saae deres Hjerters Tanke, tog ham et Barn og stillede det hos sig.

47. Då Jesus såg deras hjertas tankar, tog han ett barn, och ställde det när sig;

47. Agga kui Jesus nende süddame mötlemist näggi, siis wottis ta ühhe lapsokesse, ja panni sedda ennese körwa seisma.

47. Suprasdamas jų širdies mintis, Jėzus pasišaukė vaiką, pasistatė šalia savęs

47. Da aber Jesus den Gedanken ihres Herzens sah, ergriff er ein Kind und stellte es neben sich

47. Mais Jésus, voyant la pensée de leur cœur, prit un enfant et le plaça auprès de lui, et il leur dit:

47. Mas Jesús, viendo los pensamientos del corazón de ellos, tomó un niño, y le puso junto a si,

47 Maar Jezus, ziende de overlegging hunner harten, nam een kindeken, en stelde dat bij Zich;

47. A Jezus widząc myśl serca ich, wziąwszy dziecię, postawił je podle siebie,

47. Jézus pedig látván az ő szívök gondolatát, egy kis gyermeket megfogván, maga mellé állatá azt,

47 Иисус же, видя помышление сердца их, взяв дитя, поставил его пред Собою

47. Ісус же, знаючи думку серця їх, узявши дитину, поставив її біля себе,

48 ja sanoi heille: "Joka ottaa tykönsä tämän lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa tykönsä minut, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt. Sillä joka teistä kaikista on pienin, se on suuri."

48 ja sanoi heille: "Joka ottaa luokseen tämän pienokaisen minun nimeeni, ottaa luokseen minut, ja joka ottaa luokseen minut, ottaa luokseen Hänet, joka on minut lähettänyt. Sillä joka teistä kaikista on pienin, hän on (oleva) suuri."

48. Ja sanoi heille: kuka ikänä tämän poikaisen ottaa vastaan minun nimeeni, hän ottaa vastaan minun; ja kuka ikänä minun ottaa vastaan, hän ottaa vastaan sen, joka minun lähetti. Sillä joka vähin on teidän keskenänne, se pitää oleman suurin.