10 luku

Jeesus lähettää seitsemänkymmentä opetuslasta 1 – 16, jotka palaavat iloiten 17 – 20, ylistää Isää armon ilmoittamisesta lapsenmielisille 21, 22, sanoo opetuslapsiaan autuaiksi 23, 24, vastaa lainoppineen kysymykseen iankaikkisen elämän perimisestä 25 – 29, puhuu laupiaasta samarialaisesta 30 – 37, sekä käy Martan ja Marian kodissa 38 – 42.

1 Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän itse aikoi mennä.

1 Sen jälkeen Herra valitsi myös seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellänsä jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne itse aikoi mennä.

1. Niin asetti Herra toiset seitsemänkymmentä, ja lähetti heitä kaksin ja kaksin edellänsä joka kaupunkiin ja paikkaan, kuhunka hän itse oli tuleva.

1. NIjn eroitti HERra toiset seidzemenkymmendä ja lähetti heistä caxin ja caxin edellens caickijn Caupungeihin ja paickoihin cuihin hän idzekin oli tulewa ja sanoi heille:

1. SItelehin sis eroitti HERRA toiset seitzemen Kymmende/ ia lehetti heite caxin ia caxin henen edhellens caikin Caupungijn ia Paickoin cuhunga hen itze oli tuleua/ ia sanoi heille/ (Siitä lähin siis eroitti HERRA toiset seitsemän kymmentä/ ja lähetti heitä kaksin ja kaksin hänen edellänsä kaikkiin kaupunkiin ja paikkoin kuhunka hän itse oli tulewa/ ja sanoi heille/)

1. Μετὰ δὲ ταῦτα ἀνέδειξεν ὁ Κύριος καὶ ἑτέρους ἑβδομήκοντα, καὶ ἀπέστειλεν αὐτοὺς ἀνὰ δύο πρὸ προσώπου αὐτοῦ εἰς πᾶσαν πόλιν καὶ τόπον οὗ ἤμελλεν αὐτὸς ἔρχεσθαι.

1. μετα δε ταυτα ανεδειξεν ο κυριος και ετερους εβδομηκοντα και απεστειλεν αυτους ανα δυο προ προσωπου αυτου εις πασαν πολιν και τοπον ου εμελλεν αυτος ερχεσθαι 1. meta de taυta anedeiksen o kυrios kai eteroυs eβdomekonta kai apesteilen aυtoυs ana dυo pro prosopoυ aυtoυ eis pasan polin kai topon oυ emellen aυtos erchesthai

1 {Luk 10:1-24; Probably Judea, Oct., 29 AD; no parallel.} Now after these things, the Lord also delegated seventy others, and sent them two apiece {i.e. two by two} into every city and place before his face, where he himself was about to go.

1. After these things the Lord appointed other seventy also, and sent them two and two before his face into every city and place, whither he himself would come.

1. Men derefter beskikkede Herren og halvfjerdsinstyve Andre og sendte dem ud to og to for sig, til hver Stad og hvert Sted, hvorhen han selv vilde komme.

1. Sedan skickade Herren andra sjutio; och sände två och två framför sig, i alla städer och rum, dit han komma ville;

1. Agga pärrast sedda seädis Issand ka teist seitsekümmend, ja läkkitas neid kaks ühhes ennese ele igga liñna ja paika, kuhho ta piddi minnema.

1. Po to Viešpats paskyrė dar kitus septyniasdešimt mokinių ir išsiuntė juos po du, kad eitų pirma Jo į visus miestus bei vietoves, kur Jis pats ketino vykti.

1. Darnach sonderte der HERR andere siebzig aus und sandte sie je zwei und zwei vor ihm her in alle Städte und Orte, da er wollte hinkommen,

1. Après cela, le Seigneur établit encore soixante et dix autres disciples; et il les envoya deux à deux devant lui, dans toutes les villes et dans tous les lieux où lui-même devait aller.

1. Y DESPUÉS de estas cosas, señaló el Señor aun otros setenta, a los cuales envió de dos en dos, delante de su faz a toda ciudad y lugar a donde él había de venir.

1 En na dezen stelde de Heere nog andere zeventig, en zond hen heen voor Zijn aangezicht, twee en twee, in iedere stad en plaats, daar Hij komen zou.

1. A potem naznaczył Pan i drugich siedmdziesiąt, i rozesłał je po dwóch przed obliczem swojem do każdego miasta i miejsca, do którego przyjść miał.

1. Ezek után pedig rendele az Úr másokat is, hetvenet, és elküldé azokat kettőnként az ő orczája előtt, minden városba és helyre, a hová ő menendő vala.

1 После сего избрал Господь и других семьдесят учеников , и послал их по два пред лицем Своим во всякий город и место, куда Сам хотел идти,

1. Після ж сього настановив Господь і других сїмдесять, та й післав їх по двоє перед лицем своїм у кожний город і місце, куди мав сам ійти.

2 Ja hän sanoi heille: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.

2 Niin* Hän sanoi heille: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että Hän lähettäisi työmiehiä eloonsa.

2. Niin hän sanoi heille: eloa tosin on paljo, vaan työväkeä on vähä: rukoilkaat siis elon Herraa, työväkeä lähettämään eloonsa.

2. Elo tosin on suuri waan työwäke on wähä rucoilcat sijs elon HERra työwäke lähettämän eloons.

2. Elo tosin ombi swri/ waan Töwäki on wähe/ Rucoelca sis Elon HERRA/ ette hen vlosleheteis Töwäki henen Elohons/ (Elo tosin ompi suuri/ waan työwäkeä on wähän/ Rukoilkaa siis Elon HERRAA/ että hän uloslähettäisi työwäkeä hänen elohonsa/)

2. ἔλεγεν οὖν πρὸς αὐτούς· Ὁ μὲν θερισμὸς πολύς, οἱ δὲ ἐργάται ὀλίγοι· δεήθητε οὖν τοῦ κυρίου τοῦ θερισμοῦ ὅπως ἐργάτας ἐκβάλῃ εἰς τὸν θερισμὸν αὐτοῦ.

2. ελεγεν ουν προς αυτους ο μεν θερισμος πολυς οι δε εργαται ολιγοι δεηθητε ουν του κυριου του θερισμου οπως εκβαλλη εργατας εις τον θερισμον αυτου 2. elegen oυn pros aυtoυs o men therismos polυs oi de ergatai oligoi deethete oυn toυ kυrioυ toυ therismoυ opos ekβalle ergatas eis ton therismon aυtoυ

2 Therefore he said to them, The harvest is indeed large, but the workers are few, therefore beseech° the Lord of the harvest, *that he should put out workers into his harvest.

2. Therefore said he unto them, The harvest truly is great, but the labourers are few: pray ye therefore the Lord of the harvest, that he would send forth labourers into his harvest.

2. Og han sagde til dem: Høsten er vel stor, men Arbeiderne ere faa; beder derfor Høstens Herre, at han udsender Arbeidere i sin Høst.

2. Och sade till dem: Säden är stor, men arbetarena äro få; beder fördenskull sädenes Herra, att han utsänder arbetare i sina säd.

2. Siis ütles temma nende wasto sedda: Leikust on paljo, agga pissut töteggiaid; sepärrast palluge leikusse Issandat, et temma töteggiaid omma leikusse kallale wottaks wäljaaiada.

2. Jis sakė jiems: ‘‘Pjūtis tikrai didelė, o darbininkų maža. Todėl melskite pjūties Viešpatį, kad atsiųstų darbininkų į savo pjūtį.

2. und sprach zu ihnen: Die Ernte ist groß, der Arbeiter aber sind wenige. Bittet den HERRN der Ernte, daß er Arbeiter aussende in seine Ernte.

2. Et il leur disait: La moisson est grande; mais il y a peu d'ouvriers; priez donc le Maître de la moisson d'envoyer des ouvriers dans sa moisson.

2. Y les decía: La mies a la verdad es mucha, mas los obreros pocos; por tanto rogád al Señor de la mies que envie obreros a su mies.

2 Hij zeide dan tot hen: De oogst is wel groot, maar de arbeiders zijn weinige; daarom, bidt den Heere des oogstes, dat Hij arbeiders in Zijn oogst uitstote.

2. I mówił im: Żniwoć wprawdzie wielkie, ale robotników mało; proścież tedy Pana żniwa, aby wypchnął robotników na żniwo swoje.

2. Monda azért nékik: Az aratni való sok, [1†] de a munkás kevés; kérjétek azért az aratásnak Urát, hogy küldjön munkásokat az ő aratásába.

2 и сказал им: жатвы много, а делателей мало; итак, молите Господина жатвы, чтобы выслал делателей на жатву Свою.

2. Рече ж до них: Жниво велике, робітника ж мало: просїть же Господа жнива, щоб випровадив робітників на жниво своє.

3 Menkää; katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle.

3 Menkää. Katso, lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle.

3. Menkäät: katso, minä lähetän teidät niinkuin karitsat sutten keskelle.

3. Mengät cadzo minä lähetän teidän nijncuin caridzat sutten keskelle.

3. Menget/ Catzo/ Mine leheten teijen ninquin Caritzat Suttein keskelle. (Menkäät/ Katso/ Minä lähetän teidän niinkuin karitsat sutten keskelle.)

3. ὑπάγετε· ἰδοὺ ἀποστέλλω ὑμᾶς ὡς ἄρνας ἐν μέσῳ λύκων.

3. υπαγετε ιδου εγω αποστελλω υμας ως αρνας εν μεσω λυκων 3. υpagete idoυ ego apostello υmas os arnas en meso lυkon

3 Go°, behold, I am sending you° forth like lambs in the midst of wolves.

3. Go your ways: behold, I send you forth as lambs among wolves.

3. Gaaer bort! See, jeg sender Eder som Lam midt iblandt Ulve.

3. Går; si, jag sänder eder såsom lamb ibland ulfvar.

3. Minge: wata, ma läkkitan teid kui talled kesket huntide sekka.

3. Eikite! Štai Aš siunčiu jus lyg avinėlius tarp vilkų.

3. Gehet hin; siehe, ich sende euch als die Lämmer mitten unter die Wölfe.

3. Allez, je vous envoie comme des agneaux au milieu des loups.

3. Andád, he aquí, yo os envio como a corderos en medio de lobos.

3 Gaat henen; ziet, Ik zend u als lammeren in het midden der wolven.

3. Idźcież: Oto ja was posyłam jako baranki wpośród wilków.

3. Menjetek [2†] el: Ímé én elbocsátlak titeket, mint bárányokat a farkasok közé.

3 Идите! Я посылаю вас, как агнцев среди волков.

3. Ійдїть; ось я посилаю вас, як ягнят між вовки.

4 Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua, älkää kenkiä, älkääkä tervehtikö ketään tiellä.

4 Älkää pitäkö mukananne kukkaroa, älkää laukkua, älkää kenkiä, älkääkä tervehtikö ketään tiellä.

4. Älkäät ottako säkkiä, eikä kukkaroa, eikä kenkiä, ja älkäät ketään tervehtikö tiellä.

4. Älkät ottaco lauckua eikä cuckarota eikä kengiä ja älkät ketän terwehtäkö matcalla.

4. Elket candaco Prentzelite/ eike Tasku/ eike Kengie/ ia elket keteken terwettäkö matcas. (Älkäät kantako prentzeliä/ eikä taskua/ eikä kenkiä/ ja älkäät ketäkään terwehtäkö matkassa.)

4. μὴ βαστάζετε βαλάντιον, μὴ πήραν, μηδὲ ὑποδήματα, καὶ μηδένα κατὰ τὴν ὁδὸν ἀσπάσησθε.

4. μη βασταζετε βαλαντιον μη πηραν μηδε υποδηματα και μηδενα κατα την οδον ασπασησθε 4. me βastazete βalantion me peran mede υpodemata kai medena kata ten odon aspasesthe

4 Bear° no money-bag, no knapsack, nor shoes, and greet no one by the road.

4. Carry neither purse, nor scrip, nor shoes: and salute no man by the way.

4. Bærer ikke Pung ei heller Taske ei heller Skoe; og hilser ingen paa Veien!

4. Bärer ingen säck, ej heller skräppo, ej heller skor; och helser ingen i vägen.

4. Ärge kandke kukrut, ei pauna, egga kingi, ja ärge terretage keddagi tee peäl.

4. Nesineškite nei piniginės, nei krepšio, nei sandalų ir nieko kelyje nesveikinkite.

4. Tragt keinen Beutel noch Tasche noch Schuhe und grüßet niemand auf der Straße.

4. Ne portez ni bourse, ni sac, ni souliers; et ne saluez personne en chemin.

4. No lleveis bolsa, ni alforja, ni zapatos; y a nadie saludeis en el camino.

4 Draagt geen buidel, noch male, noch schoenen; en groet niemand op den weg.

4. Nie noścież mieszka, ani taistry, ani obuwia, i nikogo w drodze nie pozdrawiajcie;

4. Ne hordozzatok erszényt, se [3†] táskát, se sarut; és az úton [4†] senkit ne köszöntsetek.

4 Не берите ни мешка, ни сумы, ни обуви, и никого на дороге не приветствуйте.

4. Не носїть калитки, нї торбини, нї обувя, і нїкого в дорозї не витайте.

5 Kun tulette johonkin taloon, niin sanokaa ensiksi: 'Rauha tälle talolle!'

5 Mihin tahansa taloon astutte sisälle, sanokaa ensin: 'Rauha tälle talolle!'

5. Mutta kuhunka huoneesen te menette sisälle, niin sanokaat ensisti: rauha olkoon tälle huoneelle!

5. Cuhunga huonesen te menettä nijn sanocat ensist: rauha olcon tälle huonelle. Ja jos siellä on rauhan lapsi nijn teidän rauhan jää hänen päällens.

5. Cuhu'ga honese' te sisellemenet nin ensin sanocat/ Rauha olcohon tesse Hones. Ja ios sielle ombi Rauhan Lapsi/ Nin teiden rauhan henen pälens iäpi. (Kuhunka huoneessa te sisälle menet niin ensin sanokaat/ Rauha olkoon tässä huoneessa. Ja jos siellä ompi rauhan lapsi/ Niin teidän rauhan hänen päällensä jääpi.)

5. εἰς ἣν δ’ ἂν οἰκίαν εἰσέρχησθε, πρῶτον λέγετε· εἰρήνη τῷ οἴκῳ τούτῳ.

5. εις ην δ αν οικιαν εισερχησθε πρωτον λεγετε ειρηνη τω οικω τουτω 5. eis en d an oikian eiserchesthe proton legete eirene to oiko toυto

5 Now into whatever house you° enter, say° first, Peace (is) to this house.

5. And into whatsoever house ye enter, first say, Peace be to this house.

5. Men hvor som I komme ind i et Huus, der siger først: Fred være med dette Huus.

5. Uti hvad hus I kommen, säger först: Frid vare desso huse.

5. Kuhho kotta teie ial sisse lähhäte, seäl üttelge essite: Rahho olgo sellesiñatsele koiale.

5. Į kuriuos tik namus užeisite, pirmiausia tarkite: ‘Ramybė šiems namams!’

5. Wo ihr in ein Haus kommt, da sprecht zuerst: Friede sei in diesem Hause!

5. Et dans quelque maison que vous entriez, dites en entrant: La paix soit sur cette maison.

5. En cualquier casa donde entrareis, primeramente decíd: Paz sea a esta casa.

5 En in wat huis gij zult ingaan, zegt eerst: Vrede zij dezen huize!

5. A do któregokolwiek domu wnijdziecie, naprzód mówcie: Pokój temu domowi.

5. Valamely házba bementek, [5†] először ezt mondjátok: Békesség e háznak!

5 В какой дом войдете, сперва говорите: мир дому сему;

5. У котру ж господу ввійдете, перше кажіть: Впокій домові сьому;

6 Ja jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne on lepäävä hänen päällänsä; mutta jos ei ole, niin se palajaa teille.

6 Jos siellä on rauhan lapsi, teidän rauhanne on lepäävä hänen päällään, mutta ellei ole, se palaa teille.

6. Ja jos siellä on rauhan lapsi, niin teidän rauhanne jää hänen päällensä; mutta jos ei, niin se palajaa teille.

6. Mutta jos ei oleckan nijn teidän rauhan palaja teillen.

6. Mutta ios toisin/ nin teiden rauhan iellens teille palaia. (Mutta jos toisin/ niin teidän rauhan jällens teille palajaa.)

6. καὶ ἐὰν ᾖ ἐκεῖ υἱὸς εἰρήνης, ἐπαναπαύσεται ἐπ’ αὐτὸν ἡ εἰρήνη ὑμῶν· εἰ δὲ μήγε, ἐφ’ ὑμᾶς ἐπανακάμψει.

6. και εαν μεν η εκει {VAR2: ο } υιος ειρηνης επαναπαυσεται επ αυτον η ειρηνη υμων ει δε μηγε εφ υμας ανακαμψει 6. kai ean men e ekei {VAR2: o } υios eirenes epanapaυsetai ep aυton e eirene υmon ei de mege ef υmas anakampsei

6 And if a son of peace is there, your° peace will rest upon it, otherwise it will revisit you°.

6. And if the son of peace be there, your peace shall rest upon it: if not, it shall turn to you again.

6. Og er der sammesteds et Fredens Barn, skal Eders Fred hvile paa ham; men er der ingen, da skal den vende til Eder igjen.

6. Och om der någor är fridsens barn, så skall eder frid blifva på honom; hvar ock icke, så kommer han till eder igen.

6. Ja kui ial seäl on üks rahho-laps, siis hingab teie rahho temma peäl; agga kui ei olle, siis tulleb se teie peäle taggasi.

6. Ir jei ten bus ramybės sūnus, jūsų ramybė nužengs ant jo, o jei ne,­sugrįš pas jus.

6. Und so daselbst wird ein Kind des Friedens sein, so wird euer Friede auf ihm beruhen; wo aber nicht, so wird sich euer Friede wieder zu euch wenden.

6. S'il y a là un enfant de paix, votre paix reposera sur lui; sinon elle retournera à vous.

6. Y si hubiere allí algún hijo de paz, vuestra paz reposará sobre él; y si no, se volverá a vosotros.

6 En indien aldaar een zoon des vredes is, zo zal uw vrede op hem rusten; maar indien niet, zo zal uw vrede tot u wederkeren.

6. A jeźliby tam był który syn pokoju, odpocznie nad nim pokój wasz; a jeźliż nie, wróci się do was.

6. És ha lesz ott valaki békességnek fia, a ti békességtek azon marad; ha nem, ti reátok tér vissza.

6 и если будет там сын мира, то почиет на нем мир ваш, а если нет, то к вам возвратится.

6. і коли там буде син упокою, спочине на йому впокій ваш; коли ж нї, до вас вернеть ся.

7 Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.

7 Jääkää siihen taloon ja syökää ja juokaa heidän antimiaan, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.

7. Mutta siinä huoneessa viipykäät, syökäät ja juokaat sitä, mitä heillä on; sillä työmies on palkkansa ansiollinen. Älkäät huoneesta huoneeseen käykö.

7. Sijnä huones wijpykät syökät ja juocat mitä teille annetan: sillä työmies on palckans ansiolinen.

7. Sijne sis samas Hones wijpykä/ södhen ia iodhen mite heilde annetan/ Sille ette Tömies on Palckans ansiolinen. (Älkäät huoneesta huoneeseen käykö. Ja kuhunka kaupunkiin te tulette ja he teitä wastaan rupeawat/ niin syökäät mitä teidän eteen pannaan/)

7. ἐν αὐτῇ δὲ τῇ οἰκίᾳ μένετε ἐσθίοντες καὶ πίνοντες τὰ παρ’ αὐτῶν· ἄξιος γὰρ ὁ ἐργάτης τοῦ μισθοῦ αὐτοῦ ἐστι· μὴ μεταβαίνετε ἐξ οἰκίας εἰς οἰκίαν.

7. εν αυτη δε τη οικια μενετε εσθιοντες και πινοντες τα παρ αυτων αξιος γαρ ο εργατης του μισθου αυτου εστιν μη μεταβαινετε εξ οικιας εις οικιαν 7. en aυte de te oikia menete esthiontes kai pinontes ta par aυton aksios gar o ergates toυ misthoυ aυtoυ estin me metaβainete eks oikias eis oikian

7 Now abide° in that same house, eating and drinking from their things; for* the worker is worthy of his wages. Do° not go-away from house to house.

7. And in the same house remain, eating and drinking such things as they give: for the labourer is worthy of his hire. Go not from house to house.

7. Men bliver i det samme Huus, æder og drikker, hvad de have; thi en Arbeider er sin Løn værd. I skulle ikke gaae fra Huus til Huus.

7. Uti det samma hus blifver, äter och dricker hvad eder föresätts; ty arbetaren är sin lön värd. Går icke utu hus i hus.

7. Agga senna kotta jäge, söge ja joge, mis neil on: sest töteggia on omma palga wäärt: ärge köndige mitte ühhest koiast teise.

7. Pasilikite tuose namuose, valgykite ir gerkite, kas duodama, nes darbininkas vertas savo užmokesčio. Nesikilnokite iš namų į namus.

7. In dem Hause aber bleibet, esset und trinket, was sie haben; denn ein Arbeiter ist seines Lohnes wert. Ihr sollt nicht von einem Hause zum anderen gehen.

7. Et demeurez dans cette maison, mangeant et buvant de ce qu'on vous donnera; car l'ouvrier est digne de son salaire. Ne passez point d'une maison à une autre maison.

7. Y posád en aquella misma casa comiendo y bebiendo lo que os dieren; porque el obrero digno es de su salario. No os paseis de casa en casa.

7 En blijft in datzelve huis, etende en drinkende, hetgeen van hen voorgezet wordt; want de arbeider is zijn loon waardig; gaat niet over van het ene huis in het andere huis.

7. A w tymże domu zostaócie, jedząc i pijąc to, co mają; albowiem godzien jest robotnik zapłaty swojej; nie przechodźcie się z domu do domu.

7. Ugyanazon házban [6†] maradjatok pedig, azt evén és iván, a mit ők adnak: mert méltó a munkás [7†] az ő jutalmára. Ne járjatok házról-házra.

7 В доме же том оставайтесь, ешьте и пейте, что у них есть, ибо трудящийся достоин награды за труды свои; не переходите из дома в дом.

7. У тім же дому зоставайтесь, ївши й пивши, що є в них: достоєн бо робітник нагороди своєї. Не ходїть од хати до хати.

8 Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan,

8 Mihin tahansa kaupunkiin tulettekin ja teidät otetaan vastaan, syökää mitä eteenne pannaan.

8. Mutta kuhunka kaupunkiin te tulette sisälle, ja he teitä ottavat vastaan, niin syökäät mitä teidän eteenne pannaan,

8. ÄLkät huonest huonesen käykö: ja cuhunga Caupungijn te tuletta ja he teitä ottawat wastan nijn syökät mitä teidän eteen pannan:

8. Elket Honest Honesen kieukö. Ja cuhunga Caupungin te tuletta ia he teite wastarupeuat/ nin söket mite teiden eten pannan/ (ja paratkaa sairaita jotka hänessä owat ja sanokaat heille/ Jumalan waltakunta on lähes teitä tullut.)

8. καὶ εἰς ἣν ἂν πόλιν εἰσέρχησθε καὶ δέχωνται ὑμᾶς, ἐσθίετε τὰ παρατιθέμενα ὑμῖν,

8. και εις ην δ αν πολιν εισερχησθε και δεχωνται υμας εσθιετε τα παρατιθεμενα υμιν 8. kai eis en d an polin eiserchesthe kai dechontai υmas esthiete ta paratithemena υmin

8 And into whatever city you° enter, and (if) they accept you°, eat° such things as are placed beside you°;

8. And into whatsoever city ye enter, and they receive you, eat such things as are set before you:

8. Og hvor I komme ind i en Stad, og de annamme Eder, da æder, hvad Eder foresættes;

8. Och uti hvad stad I kommen, och de anamma eder, äter hvad eder föresätts;

8. Ja kuhho liñna teie ial lähhäte, ja nemmad teid wastowotwad, seäl söge, mis teie ette pannakse.

8. Kai nueisite į kurį nors miestą ir jus priims, valgykite, kas bus jums padėta.

8. Und wo ihr in eine Stadt kommt und sie euch aufnehmen, da esset, was euch wird vorgetragen;

8. Et dans quelque ville que vous entriez, si l'on vous y reçoit, mangez de ce qu'on vous présentera.

8. Y en cualquier ciudad donde entrareis, y os recibieren, coméd lo que os pusieren delante;

8 En in wat stad gij zult ingaan, en zij u ontvangen, eet hetgeen ulieden voorgezet wordt.

8. A do któregokolwiek miasta weszlibyście, a przyjęliby was, jedzcie, co przed was położą;

8. És valamely városba bementek, és befogadnak titeket, azt egyétek, a mit előtökbe adnak:

8 И если придете в какой город и примут вас, ешьте, что вам предложат,

8. І в которий город увійдете, й приймуть вас, їжте що поставлять перед вами,

9 ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle'.

9 Ja parantakaa siellä olevat sairaat, ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.'

9. Ja parantakaat sairaita, joita siinä on, ja sanokaat heille: Jumalan valtakunta on teitä lähestynyt.

9. Ja paratcat sairaita cuin sijnä on ja sanocat heille: Jumalan waldacunda on teitä lähestynyt.

9. ia paratka Sairahita iotca henesse ouat ia sanocat heille/ Jumalan Waldakunda on lehes teite tullut. (ja paratkaa sairaita jotka hänessa owat ja sanokaat heille/ Jumalan waltakunta on lähes teitä tullut.)

9. καὶ θεραπεύετε τοὺς ἐν αὐτῇ ἀσθενεῖς, καὶ λέγετε αὐτοῖς· ἤγγικεν ἐφ’ ὑμᾶς ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ.

9. και θεραπευετε τους εν αυτη ασθενεις και λεγετε αυτοις ηγγικεν εφ υμας η βασιλεια του θεου 9. kai therapeυete toυs en aυte astheneis kai legete aυtois eggiken ef υmas e βasileia toυ theoυ

9 and heal° the sick who are in it and say° to them, The kingdom of God has drawn near to you°.

9. And heal the sick that are therein, and say unto them, The kingdom of God is come nigh unto you.

9. og helbreder de Syge, som deri ere, og siger dem: Guds Rige er kommet nær til Eder.

9. Och görer de sjuka helbregda, som der äro, och säger till dem: Guds rike är kommet hardt när eder.

9. Ja tehke seäl sees haiged terweks, ja üttelge neile: Jummala riik on teie jure liggi tulnud.

9. Gydykite jame esančius ligonius ir sakykite jiems: ‘Jums prisiartino Dievo karalystė!’

9. und heilet die Kranken, die daselbst sind, und saget ihnen: Das Reich Gottes ist nahe zu euch gekommen.

9. Guérissez les malades qui s'y trouveront, et dites-leur: Le royaume de Dieu s'est approché de vous.

9. Y sanád los enfermos que en ella hubiere, y decídles: Se ha allegado a vosotros el reino de Dios.

9 En geneest de kranken, die daarin zijn, en zegt tot hen: Het Koninkrijk Gods is nabij u gekomen.

9. I uzdrawiajcie niemocnych, którzy by w niem byli, a mówcie im: Przybliżyło się do was królestwo Boże.

9. És gyógyítsátok a betegeket, a kik ott lesznek, és mondjátok nékik: Elközelített [8†] hozzátok az Isten országa.

9 и исцеляйте находящихся в нем больных, и говорите им: приблизилось к вам Царствие Божие.

9. і сцїляйте в ньому недужих, і кажіть їм: Наближилось до вас царство Боже.

10 Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei oteta vastaan, niin menkää sen kaduille ja sanokaa:

10 Mutta mihin tahansa kaupunkiin tulette, eikä teitä oteta vastaan, menkää sen kaduille ja sanokaa:

10. Mutta kuhunka kaupunkiin te tulette sisälle, ja ei he teitä ota vastaan, niin menkäät ulos sen kaduille, ja sanokaat:

10. Mutta cunga Caupungijn te menettä ja ei teitä oteta wastan nijn mengät sen caduille ja sanocat:

10. Mutta cunga caupungin te sisellemenette/ ia ei he rupe teite wastan/ nin vlosmenget henen Cadhuillens ia sanocat. (Mutta kuhunka kaupunkiin te sisälle menette/ ja ei he rupea teitä wastaan/ niin ulos menkäät hänen kadullensa ja sanokaat.)

10. εἰς ἣν δ’ ἂν πόλιν εἰσέρχησθε καὶ μὴ δέχωνται ὑμᾶς, ἐξελθόντες εἰς τὰς πλατείας αὐτῆς εἴπατε·

10. εις ην δ αν πολιν εισερχησθε και μη δεχωνται υμας εξελθοντες εις τας πλατειας αυτης ειπατε 10. eis en d an polin eiserchesthe kai me dechontai υmas ekselthontes eis tas plateias aυtes eipate

10 But into whatever city you° enter, and (if) they do not accept you°, (after) you (have) gone out into its streets, say°,

10. But into whatsoever city ye enter, and they receive you not, go your ways out into the streets of the same, and say,

10. Men hvor I komme ind i en Stad, og de ikke annamme Eder, da gaaer ud paa dens Gader og siger:

10. Uti hvad stad I kommen, och de icke anamma eder, så går ut på hans gator och säger:

10. Agga kuhho liñna teie ial lähhäte, ja nem̃ad ei wotta teid mitte wasto, seält minge wälja tem̃a ulitsatte peäle, ja üttelge:

10. O kai užeisite į tokį miestą, kur jūsų nepriims, išėję į gatves, sakykite:

10. Wo ihr aber in eine Stadt kommt, da sie euch nicht aufnehmen, da geht heraus auf ihre Gassen und sprecht:

10. Mais dans quelque ville que vous entriez, si l'on ne vous reçoit pas, sortez dans les rues, et dites:

10. Mas en cualquier ciudad donde entrareis, y no os recibieren, saliendo por sus calles, decíd:

10 Maar in wat stad gij zult ingaan, en zij u niet ontvangen, uitgaande op haar straten, zo zegt:

10. A do któregobyściekolwiek miasta weszli, a nie przyjęto by was, wyszedłszy na ulice jego, mówcie:

10. Valamely városba pedig bementek, és titeket be nem fogadnak, annak utczáira kimenvén, ezt mondjátok:

10 Если же придете в какой город и не примут вас, то, выйдя на улицу, скажите:

10. У которий же город прийдете й не приймуть вас, вийшовши на улицї його, скажіть:

11 'Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut, me pudistamme teille takaisin; mutta se tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle'.

11 ”Tomunkin, joka kaupungistanne on tarttunut meihin*, pudistamme teille takaisin, mutta se tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähellenne.'

11. Tomunkin, joka teidän kaupungistanne tarttui meihin, me pudistamme teille: kuitenkin se tietäkäät, että Jumalan valtakunta oli teitä lähestynyt.

11. Tomungin joca teidän Caupungistan tartui meihin me pudistamme teidän päällen: cuitengin se tietkät että Jumalan waldacunda oli teitä lähestynyt.

11. Tomunghin mös/ ioca teiden Caupungist meihin tarttui/ me poispudhistam teiden pälen. Quitengi te se tietkä/ Ette Jumalan waldakunda oli teite lehestenyt. (Tomunkin myös/ joka teidän kaupungista meihin tarttui/ me pois pudistamme teidän päällen. Kuitenkin te se tietäkää/ Että Jumalan waltakunta oli teitä lähestynyt.)

11. καὶ τὸν κονιορτὸν τὸν κολληθέντα ἡμῖν ἀπὸ τῆς πόλεως ὑμῶν εἰς τοὺς πόδας ἡμῶν ἀπομασσόμεθα ὑμῖν· πλὴν τοῦτο γινώσκετε, ὅτι ἤγγικεν ἐφ’ ὑμᾶς ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ.

11. και τον κονιορτον τον κολληθεντα ημιν εκ της πολεως υμων απομασσομεθα υμιν πλην τουτο γινωσκετε οτι ηγγικεν εφ υμας η βασιλεια του θεου 11. kai ton koniorton ton kollethenta emin ek tes poleos υmon apomassometha υmin plen toυto ginoskete oti eggiken ef υmas e βasileia toυ theoυ

11 Even the dust from your° city, that was stuck to us, we wipe off at you°. However, know° this, that the kingdom of God has drawn near to you°.

11. Even the very dust of your city, which cleaveth on us, we do wipe off against you: notwithstanding be ye sure of this, that the kingdom of God is come nigh unto you.

11. vi afstryge for Eder endog det Støv, som hænger ved os af Eders Stad; dog skulle I vide dette, at Guds Rige har været nær hos Eder.

11. Det stoft, som lådde vid oss af edar stad, skake vi af på eder; dock skolen I veta, att Guds rike var kommet hardt när eder.

11. Ka sedda tolmo, mis teie linnast on meie külge hakkanud, pühhime meie ärra teile; Ommeti peate teie sedda teädma, et Jummala riik teie jure liggi on tulnud.

11. ‘Mes nusikratome prieš jus net jūsų miesto dulkes, prilipusias prie mūsų kojų. Tačiau vis tiek žinokite: Dievo karalystė prisiartino prie jūsų!’

11. Auch den Staub, der sich an uns gehängt hat von eurer Stadt, schlagen wir ab auf euch; doch sollt ihr wissen, daß euch das Reich Gottes nahe gewesen ist.

11. Nous secouons contre vous la poussière qui s'est attachée à nous dans votre ville; sachez pourtant que le règne de Dieu s'est approché de vous.

11. Aun el polvo que se nos ha pegado de vuestra ciudad sacudimos contra vosotros: esto empero sabéd que el reino de los cielos se ha allegado a vosotros.

11 Ook het stof, dat uit uw stad aan ons kleeft, schudden wij af op ulieden; nochtans zo weet dit, dat het Koninkrijk Gods nabij u gekomen is.

11. I proch, który przylgnął do nas z miasta waszego, otrząsamy na was; wszakże to wiedzcie, że się do was przybliżyło królestwo Boże.

11. Még a port [9†] is, a mely reánk ragadt a ti várostokból, itt köztetek letöröljük; mindazáltal ez legyen tudtotokra, hogy az Isten országa elközelített hozzátok.

11 и прах, прилипший к нам от вашего города, отрясаем вам; однако же знайте, что приблизилось к вам Царствие Божие.

11. І порох, що поприлипав до нас із города вашого, обтрушуємо вам; тільки ж се знайте, що наближилось до вас царство Боже.

12 Minä sanon teille: Sodoman on oleva sinä päivänä helpompi kuin sen kaupungin.

12 Minä sanon teille, että Sodoman on sinä päivänä helpompi kuin sen kaupungin.

12. Minä sanon teille: Sodomalle pitää sinä päivänä huokiampi oleman kuin sille kaupungille.

12. Minä sanon teille: Sodomalle pitä sinä päiwänä huokiambi oleman cuin sille Caupungille.

12. Mine sanon teille/ Ette Sodomalle sinä peiuene pite hokiambi oleman/ quin sille Caupungille. (Minä sanon teille/ Että Sodomalla sinä päiwänä pitää huokeampi oleman/ kuin sillä kaupungilla.)

12. λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι Σοδόμοις ἐν τῇ ἡμέρᾳ ἐκείνῃ ἀνεκτότερον ἔσται ἢ τῇ πόλει ἐκείνῃ.

12. λεγω δε υμιν οτι σοδομοις εν τη ημερα εκεινη ανεκτοτερον εσται η τη πολει εκεινη 12. lego de υmin oti sodomois en te emera ekeine anektoteron estai e te polei ekeine

12 I say to you°, It will be more tolerable in that day for Sodom, than for that city.

12. But I say unto you, that it shall be more tolerable in that day for Sodom, than for that city.

12. Men jeg siger Eder, det skal gaae Sodoma lideligere paa hiin Dag end denne Stad.

12. Jag säger eder, att Sodome skall drägeligare varda på den dagen, än dem stadenom.

12. Agga minna ütlen teile, et sel päwal Sodoma-rahwal peab hölpsam pölli ollema, ku sel liñnal.

12. Sakau jums: aną dieną Sodomai bus lengviau negu tam miestui.

12. Ich sage euch: Es wird Sodom erträglicher gehen an jenem Tage denn solcher Stadt.

12. Je vous dis qu'en ce jour-là le sort de Sodome sera plus supportable que celui de cette ville-là.

12. Y os digo, que Sodoma tendrá más remisión aquel día, que aquella ciudad.

12 En Ik zeg u, dat het dien van Sodom verdragelijker wezen zal in dien dag, dan dezelve stad.

12. A mówię wam: Iż Sodomie w on dzieó lżej będzie, niż onemu miastu.

12. Mondom pedig néktek, hogy a Sodomabeliek állapota tűrhetőbb lesz ama napon, hogynem azé a városé.

12 Сказываю вам, что Содому в день оный будет отраднее, нежели городу тому.

12. Глаголю ж вам, що Содомлянам дня того одраднїщ буде, нїж городові тому.

13 Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka teissä ovat tapahtuneet, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhassa istuen tehneet parannuksen.

13 Voi sinua Korasin! Voi sinua Beetsaida! Sillä jos ne voimateot, jotka teissä ovat tapahtuneet, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, ne olisivat jo aikaa sitten säkissä ja tuhassa istuen muuttaneet mielensä.

13. Voi sinua Koratsin! voi sinua Betsaida! sillä jos Tyrossa ja Sidonissa olisivat senkaltaiset voimalliset työt tehdyt kuin teidän tykönänne ovat tehdyt, niin he olisivat jo aikaa säkissä ja tuhassa istuneet ja parannuksen tehneet.

13. WOi sinuas Chorazin woi sinuas Bethsaida: sillä jos Tyros ja Sidonis olis sencaltaiset woimalliset työt tehdyt cuin täsä owat tehdyt nijn he olisit jo aica säkis ja tuhwas istunet ja parannuxen tehnet.

13. We sinulle Chorazin/ We sinulle Bethsaida/ Sille ios Tyros ia Sidonis olis sencaltaiset auwut tehdyt iotca teisse tehdyt ouat/ he olisit muinen Jouhiwattees ia tuhgas istuden tehnyet parannoxen. (Woi sinulle Chorazin/ Woi sinulle Bethsaida/ Sillä jos Tyrossa ja Sidonissa olisi senkaltaiset awut tehdyt jotka teissä tehdyt owat/ he olisi muinen jouhiwaatteessa ja tuhkassa istuen tehneet parannuksen.)

13. οὐαί σοι, Χοραζίν· οὐαί σοι, Βηθσαϊδά· ὅτι εἰ ἐν Τύρῳ καὶ Σιδῶνι ἐγένοντο αἱ δυνάμεις αἱ γενόμεναι ἐν ὑμῖν, πάλαι ἂν ἐν σάκκῳ καὶ σποδῷ καθήμενοι μετενόησαν.

13. ουαι σοι χωραζιν ουαι σοι βηθσαιδα οτι ει εν τυρω και σιδωνι εγενοντο αι δυναμεις αι γενομεναι εν υμιν παλαι αν εν σακκω και σποδω καθημεναι μετενοησαν 13. oυai soi chorazin oυai soi βethsaida oti ei en tυro kai sidoni egenonto ai dυnameis ai genomenai en υmin palai an en sakko kai spodo kathemenai metenoesan

13 Woe to you, Chorazin! Woe to you, Bethsaida! Because if the miracles which happened in Tyre and Sidon, which (have) happened in you°, they would have repented long-ago, sitting in sackcloth and ashes.

13. Woe unto thee, Chorazin! woe unto thee, Bethsaida! for if the mighty works had been done in Tyre and Sidon, which have been done in you, they had a great while ago repented, sitting in sackcloth and ashes.

13. Vee dig, Chorazin! vee dig, Bethsaida! thi vare de kraftige Gjerninger skete i Thyrys og Sidon, som ere skete hos Eder, havde de længe siden siddet i Sæk og Aske og omvendt sig.

13. Ve dig, Chorazin; ve dig, Bethsaida; ty hade sådana krafter varit gjorda uti Tyro och Sidon, som de gjorde äro uti eder, länge sedan hade de suttit uti säck och asko, och gjort syndabättring.

13. Hädda sulle Koratsin, hädda sulle Petsaida! sest kui Tirusses ja Sidonis need wäggewad teud olleksid sündinud, mis teie jures sündinud, kül nemmad olleksid ennemuiste kotti-ridis ja tuhkas istudes meelt parrandanud.

13. Vargas tau, Chorazine! Vargas tau, Betsaida! Jeigu Tyre ir Sidone būtų padaryta stebuklų, kokie padaryti pas jus, jie seniai būtų atgailavę, sėdėdami su ašutine ir pelenuose.

13. Weh dir Chorazin! Weh dir Bethsaida! Denn wären solche Taten zu Tyrus oder Sidon geschehen, die bei euch geschehen sind, sie hätten vorzeiten im Sack und in der Asche gesessen und Buße getan.

13. Malheur à toi, Chorazin; malheur à toi, Bethsaïda; car si les miracles qui ont été faits au milieu de vous, avaient été faits à Tyr et à Sidon, il y a longtemps qu'elles se seraient converties, en prenant le sac et la cendre.

13. ¡Ay de tí, Corazín! ¡Ay de tí, Betsaida! que si en Tiro, y en Sidón se hubieran hecho las maravillas que han sido hechas en vosotras, ya dias ha, que sentados en cilicio y ceniza, se hubieran arrepentido:

13 Wee u, Chorazin, wee u, Bethsaida, want zo in Tyrus en Sidon de krachten geschied waren, die in u geschied zijn, zij zouden eertijds, in zak en as zittende, zich bekeerd hebben.

13. Biada tobie, Chorazynie! biada tobie, Betsaido! bo gdyby się były w Tyrze i w Sydonie te cuda stały, które się stały w was, dawno by były w worze i w popiele siedząc pokutowały.

13. Jaj néked [10†] Korazin! Jaj néked Bethsaida! mert ha Tírusban és Sídonban lettek volna azok a csodák, melyek te benned lőnek, régen zsákban és hamuban ülve megtértek volna.

13 Горе тебе, Хоразин! горе тебе, Вифсаида! ибо если бы в Тире и Сидоне явлены были силы, явленные в вас, то давно бы они, сидя во вретище и пепле, покаялись;

13. Горе тобі, Хоразине! горе тобі, Витсаїдо! бо коли б у Тирі та Сидонї стались чудеса, що стали ся в вас, давно б, у веретищі та в попелї сидячи, покаялись.

14 Mutta Tyyron ja Siidonin on oleva tuomiolla helpompi kuin teidän.

14 Mutta Tyyron ja Siidonin on tuomiolla helpompi kuin teidän.

14. Kuitenkin Tyrolle ja Sidonille pitää huokiampi tuomiolle oleman kuin teille.

14. Cuitengin Tyrolle ja Sidonille pitä huokiambi Duomiolla oleman cuin teille.

14. Quitengi Tyron ia Sidonin pite hokiambi oleman Domiolla/ quin teille. (Kuitenkin Tyron ja Sidonin pitää huokeampi oleman tuomiolla/ kuin teillä.)

14. πλὴν Τύρῳ καὶ Σιδῶνι ἀνεκτότερον ἔσται ἐν τῇ κρίσει ἢ ὑμῖν.

14. πλην τυρω και σιδωνι ανεκτοτερον εσται εν τη κρισει η υμιν 14. plen tυro kai sidoni anektoteron estai en te krisei e υmin

14 However it will be more tolerable for Tyre and Sidon in the judgment, than for you°.

14. But it shall be more tolerable for Tyre and Sidon at the judgment, than for you.

14. Dog skal det gaae Thyrus og Sidon lideligere i Dommen end Eder.

14. Dock skall Tyro och Sidoni drägeligare varda på domenom än eder.

14. Ommeti peab Tirussel ja Sidonil hölpsam pölli ollema kohtus, kui teil.

14. Todėl Tyrui ir Sidonui teisme bus lengviau negu jums.

14. Doch es wird Tyrus und Sidon erträglicher gehen im Gericht als euch.

14. C'est pourquoi le sort de Tyr et de Sidon sera plus supportable au Jugement que le vôtre.

14. Por tanto Tiro y Sidón tendrán más remisión que vosotras en el juicio.

14 Doch het zal Tyrus en Sidon verdragelijker zijn in het oordeel, dan ulieden.

14. Dlatego Tyrowi i Sydonowi lżej będzie na sądzie, niżeli wam.

14. Hanem Tírusnak és Sídonnak tűrhetőbb lesz állapota az ítéletkor, hogynem néktek.

14 но и Тиру и Сидону отраднее будет на суде, нежели вам.

14. Тільки ж Тирові й Сидонові одраднїщ буде на судї, нїж вам.

15 Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas.

15 Ja sinä Kapernaum, *joka olet korotettu* taivaaseen saakka! Tuonelaan asti sinut syöstään alas.

15. Ja sinä Kapernaum, joka olet taivaasen asti korotettu, sinä pitää hamaan helvettiin alas sysättämän.

15. Ja sinä Capernaum joca olet Taiwasen asti corgotettu sinun pitä helwettin sysättämän.

15. Ja sine Capernaum ioca olet Taiuasen asti corghotettu/ sinun pite Heluettin alassysetteme'. (Ja sinä Kapernaum joka olet taiwaaseen asti korotettu/ sinun pitää helwettiin alas sysättämän.)

15. καὶ σύ, Καπερναούμ, ἡ ἕως τοῦ οὐρανοῦ ὑψωθεῖσα, ἕως ᾅδου καταβιβασθήσῃ.

15. και συ καπερναουμ η εως του ουρανου υψωθεισα εως αδου καταβιβασθηση 15. kai sυ kapernaoυm e eos toυ oυranoυ υpsotheisa eos adoυ kataβiβasthese

15 And you, Capernaum, who was exalted to heaven. You will be descending to Hades.

15. And thou, Capernaum, which art exalted to heaven, shalt be thrust down to hell.

15. Og du, Capernaum! som er ophøiet indtil Himmelen, du skal nedstødes indtil Helvede.

15. Och du, Capernaum, som upphäfven äst allt intill himmelen, du skall nedstört varda till helvete.

15. Ja sinna Kapernaum, kes sa taewast sadik olled üllendatud, sind peab pörgoni mahhalükkatama.

15. Ir tu, Kafarnaume, išaukštintas iki dangaus, nugarmėsi iki pragaro!

15. Und du, Kapernaum, die du bis an den Himmel erhoben bist, du wirst in die Hölle hinunter gestoßen werden.

15. Et toi, Capernaüm, qui as été élevée jusqu'au ciel, tu seras abaissée jusqu'en enfer.

15. Y tú, Capernaum, que hasta los cielos estás levantada, hasta los infiernos serás abajada.

15 En gij, Kapernaum, die tot den hemel toe verhoogd zijt, gij zult tot de hel toe nedergestoten worden.

15. A ty, Kapernaum! któreś aż do nieba wywyższone, aż do piekła strącone będziesz.

15. És te Kapernaum, mely mind az égig felmagasztaltattál, a pokolig fogsz lealáztatni.

15 И ты, Капернаум, до неба вознесшийся, до ада низвергнешься.

15. І ти, Капернауме, що аж до неба підняв ся, аж у пекло провалиш ся.

16 Joka kuulee teitä, se kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut; mutta joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt."

16 Joka kuulee teitä, kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut. Mutta joka hylkää minut, hylkää Hänet, joka on minut lähettänyt.”

16. Joka teitä kuulee, se minua kuulee, ja joka teidät katsoo ylön, se katsoo ylön minun; mutta joka minun katsoo ylön, hän katsoo ylön sen, joka minun lähetti.

16. Joca teitä cuule se minua cuule ja joca teitä ylöncadzo se ylöncadzo minun joca taas minun ylöncadzo hän ylöncadzo sen joca minun lähetti.

16. Joca teite cwle/ se cwle minun. Ja ioca teite ylencatzo/ se ylencatzo minun/ Joca taas minun ylencatzo/ hen ylencatzo sen ioca minun lehetti. (Joka teitä kuulee/ se kuulee minun. Ja joka teitä ylenkatsoo/ se ylenkatsoo minun/ Joka taas minun ylenkatsoo/ hän ylenkatsoo sen joka minun lähetti.)

16. Ὁ ἀκούων ὑμῶν ἐμοῦ ἀκούει, καὶ ὁ ἀθετῶν ὑμᾶς ἐμὲ ἀθετεῖ· ὁ δὲ ἐμὲ ἀθετῶν ἀθετεῖ τὸν ἀποστείλαντά με.

16. ο ακουων υμων εμου ακουει και ο αθετων υμας εμε αθετει ο δε εμε αθετων αθετει τον αποστειλαντα με 16. o akoυon υmon emoυ akoυei kai o atheton υmas eme athetei o de eme atheton athetei ton aposteilanta me

16 He who hears you°, hears me; and he who is rejecting you°, rejects me; and he who rejects me, rejects the one who sent me.

16. He that heareth you heareth me; and he that despiseth you despiseth me; and he that despiseth me despiseth him that sent me.

16. Hvo som Eder hører, hører mig, og hvo som Eder foragter, foragter mig; men hvo som mig foragter, foragter den, som mig udsendte.

16. Hvilken eder hörer, han hörer mig; och den eder föraktar, han föraktar mig; men den mig föraktar, han föraktar honom som mig sändt hafver.

16. Kes teid kuleb, se kuleb mind, ja kes teid ärrapölgab, se pölgab mind ärra; agga kes mind ärrapölgab, se pölgab sedda ärra, kes mind on läkkitanud.

16. Kas jūsų klauso, manęs klauso. Kas jus niekina, mane niekina. O kas niekina mane, niekina Tą, kuris mane siuntė’‘.

16. Wer euch hört, der hört mich; und wer euch verachtet, der verachtet mich; wer aber mich verachtet, der verachtet den, der mich gesandt hat.

16. Qui vous écoute, m'écoute; et qui vous rejette, me rejette; et qui me rejette, rejette celui qui m'a envoyé.

16. El que a vosotros oye, a mí oye; y el que a vosotros desecha, a mí desecha; y el que a mí desecha, desecha al que me envió.

16 Wie u hoort, die hoort Mij; en wie u verwerpt, die verwerpt Mij; en wie Mij verwerpt, die verwerpt Dengene, Die Mij gezonden heeft.

16. Kto was słucha, mnie słucha: a kto wami gardzi, mną gardzi; a kto mną gardzi, gardzi onym, który mię posłał.

16. A ki titeket [11†] hallgat, engem hallgat, és a ki titeket megvet, engem vet meg; és a ki engem vet meg, azt veti meg, a ki engem elküldött.

16 Слушающий вас Меня слушает, и отвергающийся вас Меня отвергается; а отвергающийся Меня отвергается Пославшего Меня.

16. Хто слухає вас, мене слухає; а хто гордує вами, мною гордує; хто ж мною гордує, гордує Пославшим мене.

17 Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden".

17 Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi vuoksi."

17. Niin ne seitsemänkymmentä palasivat ilolla, sanoen: Herra, perkeleetkin ovat sinun nimes kautta meidän allemme annetut.

17. NIjn ne seidzemenkymmendä palaisit ilolla sanoden: HERra Perkeletkin owat sinun Nimes cautta meidän alamme annetut.

17. Nin ne Seitzemenkymende ilon cansa iellenspalasit sanoden/ HERRA/ Perkelet mös meiden alanannetan sinun Nimes cautta. (Niin ne seitsemänkymmentä ilon kanssa jällens palasit sanoen/ HERRA/ perkeleet myös meidän alle annetaan sinun nimesi kautta.)

17. Ὑπέστρεψαν δὲ οἱ ἑβδομήκοντα μετὰ χαρᾶς λέγοντες· Κύριε, καὶ τὰ δαιμόνια ὑποτάσσεται ἡμῖν ἐν τῷ ὀνόματί σου.

17. υπεστρεψαν δε οι εβδομηκοντα μετα χαρας λεγοντες κυριε και τα δαιμονια υποτασσεται ημιν εν τω ονοματι σου 17. υpestrepsan de oi eβdomekonta meta charas legontes kυrie kai ta daimonia υpotassetai emin en to onomati soυ

17 Now the seventy returned with joy, saying, Lord, even the demons are subject to us in your name.

17. And the seventy returned again with joy, saying, Lord, even the devils are subject unto us through thy name.

17. Men de Halvfjerdsindstyve kom igjen med Glæde og sagde: Herre! ogsaa Djævelene ere os underdanige i dit Navn.

17. Men de sjutio kommo igen med glädje, och sade: Herre, djeflarna äro oss ock underdånige i ditt Namn.

17. Agga need seitsekümmend tullid römoga taggasi, ja ütlesid: Issand, kurjad waimudke on meie melewalla al sinno nimmel;

17. Septyniasdešimt sugrįžo, su džiaugsmu kalbėdami: ‘‘Viešpatie, mums paklūsta net demonai dėl Tavo vardo’‘.

17. Die Siebzig aber kamen wieder mit Freuden und sprachen: HERR, es sind uns auch die Teufel untertan in deinem Namen.

17. Or, les soixante et dix disciples revinrent avec joie, disant: Seigneur, les démons mêmes nous sont assujettis en ton nom.

17. Y volvieron los setenta con gozo, diciendo: Señor, aun los demonios se nos sujetan por tu nombre.

17 En de zeventigen zijn wedergekeerd met blijdschap, zeggende: Heere, ook de duivelen zijn ons onderworpen, in Uw Naam.

17. A tak wrócili się oni siedmdziesiąt z weselem, mówiąc: Panie! i dyjablić się nam poddawają w imieniu twojem.

17. Visszatére pedig a hetven tanítvány örömmel, mondván: Uram, még az ördögök is engednek nékünk a te neved által!

17 Семьдесят учеников возвратились с радостью и говорили: Господи! и бесы повинуются нам о имени Твоем.

17. І вернулись сїмдесять назад з радощами, кажучи: Господи, й біси корять ся нам в імя Твоє.

18 Silloin hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman.

18 Mutta Hän sanoi heille: "Näin saatanan lankeavan taivaasta kuin salaman.

18. Niin hän sanoi heille: minä näin saatanan taivaasta lankeevan niinkuin pitkäisen tulen.

18. Nijn hän sanoi heille: minä näin Sathanin Taiwast langewan nijncuin pitkäisen leimauxen.

18. Nin sanoi hen heille/ Mine nein Sathanam Taiuahast langeuan ninquin Pitkesen leimauxen. (Niin sanoi hän heille/ MInä näin sathanan taiwahasta lankeawan niinkuin pitkäisen leimauksen.)

18. Εἶπε δὲ αὐτοῖς· Ἐθεώρουν τὸν σατανᾶν ὡς ἀστραπὴν ἐκ τοῦ οὐρανοῦ πεσόντα.

18. ειπεν δε αυτοις εθεωρουν τον σαταναν ως αστραπην εκ του ουρανου πεσοντα 18. eipen de aυtois etheoroυn ton satanan os astrapen ek toυ oυranoυ pesonta

18 But he said to them, I was viewing the Adversary, having fallen like lightning from heaven.

18. And he said unto them, I beheld Satan as lightning fall from heaven.

18. Men han sagde til dem: jeg saae, at Satanas faldt ned af Himmelen som et Lyn.

18. Då sade han till dem: Jag såg Satanam falla af himmelen, såsom en ljungeld.

18. Agga tem̃a ütles neile: Ma näggin sadanat kui walko taewast mahhalangewad.

18. O Jis jiems sakė: ‘‘Mačiau šėtoną, kaip žaibą krintantį iš dangaus.

18. Er sprach aber zu ihnen: Ich sah wohl den Satanas vom Himmel fallen als einen Blitz.

18. Et il leur dit: Je voyais Satan tomber du ciel comme un éclair.

18. Y les dijo: Yo veía a Satanás, como un rayo, que caía del cielo.

18 En Hij zeide tot hen: Ik zag den satan, als een bliksem, uit den hemel vallen.

18. Tedy im rzekł: Widziałem szatana, jako błyskawicę z nieba spadającego.

18. Ő pedig monda nékik: Látám a Sátánt, mint a villámlást lehullani az égből.

18 Он же сказал им: Я видел сатану, спадшего с неба, как молнию;

18. Рече ж їм: Видїв я сатану, як блискавку з неба падаючого.

19 Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.

19 Katso, annan* teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.

19. Katso, minä annan teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vaihollisen voimaa, ja ei teitä mikään ole vahingoitseva,

19. Cadzo minä annan teille woiman tallata kärmet ja Scorpionit ja caicke wihollisen wäke ja ei teille mikän ole wahingoidzewa.

19. Catzo/ Mine annan teille woiman tallata kärmetten ia Scorpionin päle/ ia caiken Wiholisen wäen päle/ ia ei miten teille wahingoita. (Katso/ Minä annan teille woiman tallata käärmeitten ja scorpionin päälle/ ja kaiken wihollisen wäen päälle/ ja ei mitään teitä wahingoita.)

19. ἰδοὺ δίδωμι ὑμῖν τὴν ἐξουσίαν τοῦ πατεῖν ἐπάνω ὄφεων καὶ σκορπίων καὶ ἐπὶ πᾶσαν τὴν δύναμιν τοῦ ἐχθροῦ, καὶ οὐδὲν ὑμᾶς οὐ μὴ ἀδικήσῃ.

19. ιδου διδωμι υμιν την εξουσιαν του πατειν επανω οφεων και σκορπιων και επι πασαν την δυναμιν του εχθρου και ουδεν υμας ου μη {VAR1: αδικηση } {VAR2: αδικησει } 19. idoυ didomi υmin ten eksoυsian toυ patein epano ofeon kai skorpion kai epi pasan ten dυnamin toυ echthroυ kai oυden υmas oυ me {VAR1: adikese } {VAR2: adikesei }

19 Behold, I am giving you° authority to trample down serpents and scorpions, and over all the power of the enemy, and you° should never be hurt by anything.

19. Behold, I give unto you power to tread on serpents and scorpions, and over all the power of the enemy: and nothing shall by any means hurt you.

19. See, jeg giver Eder Magt at træde paa Slanger og Skorpioner og over al Fjendens Kraft, og slet Intet skal skade Eder.

19. Si, jag hafver gifvit eder magt att trampa på ormar och scorpioner, och öfver all fiendans kraft; och eder skall intet varda skadandes.

19. Wata, ma annan teile melewalda maddude ja korpionide peäle tallada, ja keige selle waenlase wäe peäle; ja ei ühtegi ei pea teile kahjo teggema.

19. Štai Aš duodu jums valdžią mindžioti gyvates bei skorpionus, aukštesnę už visą priešo jėgą, ir niekas jokiais būdais jums nepakenks.

19. Sehet, ich habe euch Macht gegeben, zu treten auf Schlangen und Skorpione, und über alle Gewalt des Feindes; und nichts wird euch beschädigen.

19. Voici, je vous donne le pouvoir de marcher sur les serpents, sur les scorpions, et sur toutes les forces de l'ennemi; et rien ne pourra vous nuire.

19. He aquí, yo os doy potestad de hollar sobre las serpientes, y sobre los escorpiones, y sobre toda fuerza del enemigo; y nada os dañará:

19 Ziet, Ik geve u de macht, om op slangen en schorpioenen te treden, en over alle kracht des vijands; en geen ding zal u enigszins beschadigen.

19. Oto wam daję moc, abyście deptali po wężach i po niedźwiadkach i po wszystkiej mocy nieprzyjacielskiej, a nic wam nie uszkodzi.

19. Ímé adok néktek hatalmat, hogy a kígyókon [12†] és skorpiókon tapodjatok, és az ellenségnek minden erején; és semmi nem árthat néktek.

19 се, даю вам власть наступать на змей и скорпионов и на всю силу вражью, и ничто не повредит вам;

19. Ось даю вам силу наступати на гадюки й на скорпиони, й на всю силу ворожу, й нїщо вам не шкодити ме.

20 Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."

20 Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa (pikemmin) siitä, että nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."

20. Kuitenkin älkäät siitä iloitko, että henget teidän allenne annetaan; vaan iloitkaat paremmin, että teidän nimenne ovat kirjoitetut taivaissa.

20. Cuitengin älkät iloitco että henget teidän alanne annetan: waan iloitcat parammin että teidän nimen owat kirjoitetut Taiwahis.

20. Quitengi elkette sijte iloitko ette Henget teiden alana'neta'/ waan iloitkat paramin ette teide' Nime' ouat kirioitetut Taiuahis. (Kuitenkin älkäätte siitä iloitko että henget teidän allenne annetaan/ waan iloitkaat paremmin että teidän nimen owat kirjoitetut taiwahissa.)

20. πλὴν ἐν τούτῳ μὴ χαίρετε, ὅτι τὰ πνεύματα ὑμῖν ὑποτάσσεται· χαίρετε δὲ ὅτι τὰ ὀνόματα ὑμῶν ἐγράφη ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

20. πλην εν τουτω μη χαιρετε οτι τα πνευματα υμιν υποτασσεται χαιρετε δε μαλλον οτι τα ονοματα υμων εγραφη εν τοις ουρανοις 20. plen en toυto me chairete oti ta pneυmata υmin υpotassetai chairete de mallon oti ta onomata υmon egrafe en tois oυranois

20 However, do° not rejoice in this, that the spirits are subject to you°, but rejoice° that your° names are written in the heavens.

20. Notwithstanding in this rejoice not, that the spirits are subject unto you; but rather rejoice, because your names are written in heaven.

20. Dog glæder Eder ikke derover, at Aanderne ere Eder underdanige: men glæder Eder mere, at Eders Navne ere Skrevne i Himlene.

20. Dock fröjder eder icke deraf, att andarna äro eder underdånige; utan fröjder eder, att edor namn äro skrifven i himmelen.

20. Ommeti ärge olge sepärrast röömsad, et waimud teie melewalla al on; agga olge weel ennam röömsad, et teie nimmed taewas on üllespandud.

20. Bet jūs džiaukitės ne tuo, kad dvasios jums pavaldžios; džiaukitės, kad jūsų vardai įrašyti danguje’‘.

20. Doch darin freuet euch nicht, daß euch die Geister untertan sind. Freuet euch aber, daß eure Namen im Himmel geschrieben sind.

20. Toutefois ne vous réjouissez pas de ce que les esprits vous sont assujettis; mais réjouissez-vous plutôt de ce que vos noms sont écrits dans les cieux.

20. Empero no os regocijeis de esto, de que los espíritus se os sujeten; mas ántes regocijáos de que vuestros nombres están escritos en los cielos.

20 Doch verblijdt u daarin niet, dat de geesten u onderworpen zijn; maar verblijdt u veel meer, dat uw namen geschreven zijn in de hemelen.

20. Wszakże nie radujcie się z tego, iż się wam duchy poddawają; ale raczej radujcie się, że imiona wasze napisane są w niebiesiech.

20. De azon ne örüljetek, hogy a lelkek néktek engednek; hanem inkább azon örüljetek, hogy a ti neveitek fel vannak írva [13†] a mennyben.

20 однакож тому не радуйтесь, что духи вам повинуются, но радуйтесь тому, что имена ваши написаны на небесах.

20. Тільки ж бо сим не втїшайтесь, що духи вам корять ся; втїшайте ся ж більш, що імена ваші написані на небесах.

21 Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.

21 Sillä hetkellä Jeesus* riemuitsi [Pyhässä] Hengessä ja sanoi: "Ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja olet ilmaissut ne lapsenmielisille. Niin Isä, sillä näin oli sinun tahtosi.

21. Sillä hetkellä riemuitsi Jesus hengessä ja sanoi: minä kiitän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, ettäs nämät salasit viisailta ja toimellisilta, ja olet ne ilmoittanut pienille : tosin, Isä, niin oli sinun hyvä tahtos.

21. SIllä hetkellä riemuidzi Jesus Henges ja sanoi: Minä kijtän sinua Isä Taiwan ja Maan HERra ettäs nämät salaisit wijsailda ja toimellisilda ja olet ne ilmoittanut tyhmille ja tosin näin olet sinä Isä mieldynyt:

21. Samalla hetkelle riemuitzi Iesus Henges ia sanoi/ Mine kite' sinu Ise/ Taiuan ia Maan Herra/ ettes neme salasit wijsailda ia toimelisilda/ ia olet ne ilmoittanut Tyhmille/ Ja tosin/ sille ette näin sine olet mieltynyt Ise/ (Samalla hetkellä riemuitsi Jesus Hengessä ja sanoi/ Minä kiitän sinua Isä/ Taiwaan ja maan Herra/ että nämä salasit wiisailta ja toimellisilta/ ja olet ne ilmoittanut tyhmille/ ja tosi/ sillä että näin sinä olen mieltynyt Isä/)

21. Ἐν αὐτῇ τῇ ὥρᾳ ἠγαλλιάσατο τῷ πνεύματι ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν· Ἐξομολογοῦμαί σοι, πάτερ, κύριε τοῦ οὐρανοῦ καὶ τῆς γῆς, ὅτι ἀπέκρυψας ταῦτα ἀπὸ σοφῶν καὶ συνετῶν, καὶ ἀπεκάλυψας αὐτὰ νηπίοις· ναί, ὁ πατήρ, ὅτι οὕτως ἐγένετο εὐδοκία ἔμπροσθέν σου.

21. εν αυτη τη ωρα ηγαλλιασατο τω πνευματι ο ιησους και ειπεν εξομολογουμαι σοι πατερ κυριε του ουρανου και της γης οτι απεκρυψας ταυτα απο σοφων και συνετων και απεκαλυψας αυτα νηπιοις ναι ο πατηρ οτι ουτως εγενετο ευδοκια εμπροσθεν σου 21. en aυte te ora egalliasato to pneυmati o iesoυs kai eipen eksomologoυmai soi pater kυrie toυ oυranoυ kai tes ges oti apekrυpsas taυta apo sofon kai sυneton kai apekalυpsas aυta nepiois nai o pater oti oυtos egeneto eυdokia emprosthen soυ

21 Jesus was glad in the spirit in that same hour, and said, I profess you, O Father, Lord of the heaven and the earth, because you hid these things from the wise and intelligent, and revealed them to infants. Yes Father, because thus it became a delight before you.

21. In that hour Jesus rejoiced in spirit, and said, I thank thee, O Father, Lord of heaven and earth, that thou hast hid these things from the wise and prudent, and hast revealed them unto babes: even so, Father; for so it seemed good in thy sight.

21. I den samme Stund frydede Jesus sig i Aanden og sagde: jeg priser dig, Fader, Himmelens og Jordens Herre! at du har skjult disse Ting for de Vise og Forstandige og aabenbaret de Umyndige dem. Ja, Fader! thi det var saaledes behageligt for dig.

21. I samma stundene fröjdade sig Jesus i Andanom, och sade: Jag prisar dig, Fader, himmelens och jordenes Herre, att du hafver detta fördolt för de visa och kloka, och hafver det uppenbarat för de fåkunniga; ja, Fader; ty så hafver varit behageligit för dig.

21. Selsam̃al tunnil olli Jesus waimus wägga römus ja ütles; Ma tunnistan so au ülles, Issa, taewa ja Ma Issand, et sa sedda tarkade ja moistlikkude eest olled warjule pannud, ja olled sedda ilmutanud wäetimille: töest Issa, sest se on nenda so mele pärrast olnud. Ja temma pöris ennast jüngritte pole ja ütles:

21. Tą valandą Jėzus pradžiugo Dvasia ir tarė: ‘‘Aš šlovinu Tave, Tėve, dangaus ir žemės Viešpatie, kad paslėpei tai nuo išmintingųjų ir gudriųjų, o apreiškei mažutėliams. Taip, Tėve, nes Tau taip patiko.

21. Zu der Stunde freute sich Jesus im Geist und sprach: Ich preise dich, Vater und HERR des Himmels und der Erde, daß du solches verborgen hast den Weisen und Klugen, und hast es offenbart den Unmündigen. Ja, Vater, also war es wohlgefällig vor dir.

21. En ce même instant, Jésus tressaillit de joie en son esprit et dit: Je te loue, ô Père, Seigneur du ciel et de la terre, de ce que tu as caché ces choses aux sages et aux intelligents, et de ce que tu les as révélées aux enfants! Oui, ô Père, cela est ainsi, parce que tu l'as trouvé bon!

21. En aquella misma hora Jesús se alegró en espíritu, y dijo: Alábote, oh Padre, Señor del cielo y de la tierra, que escondiste estas cosas a los sabios y entendidos, y las has revelado a los pequeños: así Padre, porque así te agradó.

21 Te dier ure verheugde Zich Jezus in den geest, en zeide: Ik dank U, Vader! Heere des hemels en der aarde; dat Gij deze dingen voor de wijzen en verstandigen verborgen hebt, en hebt dezelve den kinderkens geopenbaard; ja, Vader, want alzo is geweest het welbehagen voor U.

21. Onejże godziny rozradował się Jezus w duchu, i rzekł: Wysławiam cię, Ojcze, Panie nieba i ziemi! żeś te rzeczy zakrył przed mądrymi i roztropnymi, a objawiłeś je niemowlątkom; zaprawdę, Ojcze! że się tak upodobało tobie.

21. Azon órában örvendeze Jézus lelkében, és monda: Hálákat adok néked, Atyám, mennynek és földnek Ura, hogy elrejtetted ezeket a [14†] bölcsek és értelmesek elől, és a kisdedeknek megjelentetted. Igen, Atyám, mert így volt kedves te előtted.

21 В тот час возрадовался духом Иисус и сказал: славлю Тебя, Отче, Господи неба и земли, что Ты утаил сие от мудрых и разумных и открыл младенцам. Ей, Отче! Ибо таково было Твое благоволение.

21. Того часу зрадїв духом Ісус, і рече: Дякую Тобі, Отче, Господи неба й землї, що втаїв се від премудрих і розумних, а відкрив недолїткам. Так, Отче: бо так воно вподобалось перед Тобою.

22 Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa."

22 Kaikki on Isäni antanut minulle, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on kuin Isä, ja kuka Isä on, kuin Poika ja kenelle Poika tahtoo Hänet ilmaista."

22. Kaikki ovat minulle annetut Isältäni: ja ei tiedä kenkään, kuka on Poika, vaan Isä: ja kuka on Isä, vaan Poika ja kelle Poika tahtoo ilmoittaa.

22. Caicki owat minulle annetut Isäldäni ja ei tiedä kengän cuca on Poica waan Isä ja cuca on Isä waan Poica ja kellen Poica tahto ilmoitta.

22. Caiki ouat minulle a'netud minu' Iseldeni. Ja eikengen tiede cuca ombi Poica/ waan Ise/ Ja cuca ombi Ise/ waan Poiea/ ia kelle' Poica tachto ilmoitta. (Kaikki owat minulle annetut minun Isältäni. Ja eikenkään tiedä kuka ompi Poika/ waan Isä/ Ja kuka ompi Isä/ waan Poika/ ja kellen Poika tahtoo ilmoittaa.)

22. καὶ στραφεὶς πρὸς τοὺς μαθητὰς εἶπε· Πάντα μοι παρεδόθη ὑπὸ τοῦ πατρός μου· καὶ οὐδεὶς ἐπιγινώσκει τίς ἐστιν ὁ υἱὸς, εἰ μὴ ὁ πατήρ, καὶ τίς ἐστιν ὁ πατὴρ, εἰ μὴ ὁ υἱὸς καὶ ᾧ ἐὰν βούληται ὁ υἱὸς ἀποκαλύψαι.

22. {VAR1: και στραφεις προς τους μαθητας ειπεν } παντα παρεδοθη μοι υπο του πατρος μου και ουδεις γινωσκει τις εστιν ο υιος ει μη ο πατηρ και τις εστιν ο πατηρ ει μη ο υιος και ω εαν βουληται ο υιος αποκαλυψαι 22. {VAR1: kai strafeis pros toυs mathetas eipen } panta paredothe moi υpo toυ patros moυ kai oυdeis ginoskei tis estin o υios ei me o pater kai tis estin o pater ei me o υios kai o ean βoυletai o υios apokalυpsai

22 And having turned to the disciples, he said, All things were given to me by my Father, and no one knows who the Son is, except the Father, and who the Father is, except the Son and he to whomever the Son wills to reveal (him).

22. All things are delivered to me of my Father: and no man knoweth who the Son is, but the Father; and who the Father is, but the Son, and he to whom the Son will reveal him.

22. Alle Ting ere mig overgivne af min Fader; og Ingen kjender, hvo Sønnen er, uden Faderen, og hvo Faderen er, uden Sønnen, og hvem Sønnen vil aabenbare det.

22. All ting äro mig antvardad af minom Fader; och ingen vet ho Sonen är, utan Fadren; och ho Fadren är, utan Sonen och den som Sonen vill det uppenbara.

22. Keik on mulle minno Issast antud , ja ükski ei tunne, kes se Poeg on, kui agga Issa, ja kes se Issa on, kui agga Poeg, ja kellele se Poeg ¤ sedda tahhab ilmutada.

22. Viskas man yra mano Tėvo atiduota. Ir niekas nežino, kas yra Sūnus, tik Tėvas, nei kas yra Tėvas, tik Sūnus ir tas, kam Sūnus nori apreikšti’‘.

22. Es ist mir alles übergeben von meinem Vater. Und niemand weiß, wer der Sohn sei, denn nur der Vater; noch wer der Vater sei, denn nur der Sohn und welchem es der Sohn will offenbaren.

22. Toutes choses m'ont été données par mon Père; et nul ne connaît qui est le Fils, que le Père, ni qui est le Père, que le Fils, et celui à qui le Fils le voudra révéler.

22. Todas las cosas me son entregadas de mi Padre; y nadie sabe quien sea el Hijo, sino el Padre; ni quien sea el Padre, sino el Hijo, y aquel a quien el Hijo le quisiere revelar.

22 Alle dingen zijn Mij van Mijn Vader overgegeven; en niemand weet, wie de Zoon is, dan de Vader; en wie de Vader is, dan de Zoon, en dien het de Zoon zal willen openbaren.

22. Wszystkie rzeczy dane mi są od Ojca mego, a nikt nie zna, kto jest Syn, tylko Ojciec, i kto jest Ojciec, tylko Syn, a komu by chciał Syn objawić.

22. Mindent nékem [15†] adott az én Atyám: és senki sem tudja, kicsoda a Fiú, csak az Atya; és kicsoda az Atya, hanem [16†] csak a Fiú, és a kinek a Fiú [17†] akarja megjelenteni.

22 И, обратившись к ученикам, сказал: все предано Мне Отцем Моим; и кто есть Сын, не знает никто, кроме Отца, и кто есть Отец, не знает никто , кроме Сына, и кому Сын хочет открыть.

22. Усе передане менї від Отця; і нїхто не знає, хто Син, тільки Отець, і хто Отець, тільки Син та кому схоче Син одкрити.

23 Ja hän kääntyi opetuslapsiinsa erikseen ja sanoi: "Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette.

23 Kääntyen opetuslasten puoleen erikseen Hän sanoi: "Autuaat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette!

23. Ja hän kääntyi opetuslastensa puoleen erinänsä, ja sanoi: autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, joita te näette:

23. JA hän käänsi hänens Opetuslastens puoleen ja sanoi: Autuat owat ne silmät jotca näkewät jota te näettä:

23. Ja he' kiensi hene's Opetuslaste's tyge ia sanoi erinens/ Autuat ouat ne Silmet iotca näkeuet iota te näette/ (Ja hän käänsi hänens opetuslastensa tykö ja sanoi erinensä/ Autuaat owat ne silmät jotka näkewät jota te näette/)

23. καὶ στραφεὶς πρὸς τοὺς μαθητὰς κατ’ ἰδίαν εἶπε· Μακάριοι οἱ ὀφθαλμοὶ οἱ βλέποντες ἃ βλέπετε.

23. και στραφεις προς τους μαθητας κατ ιδιαν ειπεν μακαριοι οι οφθαλμοι οι βλεποντες α βλεπετε 23. kai strafeis pros toυs mathetas kat idian eipen makarioi oi ofthalmoi oi βlepontes a βlepete

23 And having turned to the disciples, he said privately, The eyes which see what you° see are fortunate.

23. And he turned him unto his disciples, and said privately, Blessed are the eyes which see the things that ye see:

23. Og han vendte sig til Disciplene i Særdeleshed og sagde til dem: salige ere de Øine, som see det, I see.

23. Och han vände sig om till sina Lärjungar afsides, och sade: Salig äro de ögon, som se det I sen.

23. Ja temma pöris ennast jüngritte pole ja ütles neile isseärranis: Önsad on need silmad, kes näwad, mis teie näte:

23. Atsigręžęs vien tik į mokinius, Jis tarė: ‘‘Palaimintos akys, kurios regi, ką jūs regite.

23. Und er wandte sich zu seinen Jüngern und sprach insonderheit: Selig sind die Augen, die da sehen, was ihr sehet.

23. Puis, se tournant vers ses disciples, il leur dit en particulier: Heureux les yeux qui voient ce que vous voyez!

23. Y vuelto particularmente a sus discípulos, dijo: Bienaventurados los ojos que ven lo que vosotros veis;

23 En Zich kerende naar de discipelen, zeide Hij tot hen alleen: Zalig zijn de ogen, die zien, hetgeen gij ziet.

23. Tedy obróciwszy się do uczniów, rzekł im z osobna: Błogosławione oczy, które widzą, co wy widzicie.

23. És a tanítványokhoz fordulván, monda ő magoknak: Boldog [18†] szemek, a melyek látják azokat, [19†] a melyeket ti láttok.

23 И, обратившись к ученикам, сказал им особо: блаженны очи, видящие то, что вы видите!

23. І, обернувшись до учеників на самотї, рече: Блаженні очі, котрі бачять, що ви бачите:

24 Sillä minä sanon teille: monet profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet."

24 Sillä sanon teille, että monet profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet."

24. Sillä minä sanon teille: monta prophetaa ja kuningasta tahtoivat nähdä, joita te näette, ja ei nähneet, ja kuulla, joita te kuulette, ja ei kuulleet.

24. Sillä minä sanon teille: monda Prophetat ja Cuningast tahdoit nähdä jota te näettä ja ei nähnet ja cuulla jota te cuuletta ja ei cuullet.

24. Sille mine sano' teille ette mo'da prophetat ia Kuningast tahdoit nähdä iota te näette/ ia eiuet nähnet/ ia cwlla iota te cwletta/ ia eiuet cwluet. (Sillä minä sanon teille että monta prophetat ja kuningasta tahdoit nähdä jota te näette/ ja eiwät nähneet/ ja kuulla jota te kuulette/ ja eiwät kuulleet.)

24. λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι πολλοὶ προφῆται καὶ βασιλεῖς ἠθέλησαν ἰδεῖν ἃ ὑμεῖς βλέπετε, καὶ οὐκ εἶδον, καὶ ἀκοῦσαι ἃ ἀκούετε, καὶ οὐκ ἤκουσαν.

24. λεγω γαρ υμιν οτι πολλοι προφηται και βασιλεις ηθελησαν ιδειν α υμεις βλεπετε και ουκ ειδον και ακουσαι α ακουετε και ουκ ηκουσαν 24. lego gar υmin oti polloi profetai kai βasileis ethelesan idein a υmeis βlepete kai oυk eidon kai akoυsai a akoυete kai oυk ekoυsan

24 For* I say to you°, that many prophets and kings wished to see the things which you° are seeing and did not see them, and to hear the things which you° are hearing and did not hear them. {Luk 10:25-37; Probably Judea; no parallel.}

24. For I tell you, that many prophets and kings have desired to see those things which ye see, and have not seen them; and to hear those things which ye hear, and have not heard them.

24. Thi jeg siger Eder, at mange Propheter og Konger vilde seet det, I see, og have det ikke seet; og hørt det, I høre, og have det ikke hørt.

24. Ty jag säger eder: Månge Propheter och Konungar åstundade se det I sen, och fingo dock icke set; och höra det I hören, och fingo dock icke hörat.

24. Sest minna ütlen teile, et paljo prohwetid ja kunningaid on tahtnud nähha, mis teie näte, ja ei olle sedda mitte näinud, ja kuulda, mis teie kulete, ja ei olle sedda mitte kuulnud.

24. Sakau jums: daugel pranašų ir karalių troško pamatyti, ką jūs matote, bet nepamatė, ir išgirsti, ką jūs girdite, bet neišgirdo’‘.

24. Denn ich sage euch: Viele Propheten und Könige wollten sehen, was ihr sehet, und haben's nicht gesehen, und hören, was ihr höret, und haben's nicht gehört.

24. Car je vous dis que plusieurs prophètes et plusieurs rois ont désiré de voir ce que vous voyez, et ne l'ont point vu; et d'entendre ce que vous entendez, et ne l'ont point entendu.

24. Porque os digo, que muchos profetas y reyes desearon ver lo que vosotros veis, y no lo vieron; y oir lo que oís, y no lo oyeron.

24 Want Ik zeg u, dat vele profeten en koningen hebben begeerd te zien, hetgeen gij ziet, en hebben het niet gezien; en te horen, hetgeen gij hoort, en hebben het niet gehoord.

24. Bo powiadam wam, iż wiele proroków i królów żądali widzieć, co wy widzicie, ale nie widzieli; i słyszeć, co wy słyszycie, ale nie słyszeli.

24. Mert mondom néktek, hogy sok próféta és király kívánta látni, a miket ti láttok, de nem látták; és hallani, a miket hallotok, de nem hallották.

24 ибо сказываю вам, что многие пророки и цари желали видеть, что вы видите, и не видели, и слышать, что вы слышите, и не слышали.

24. глаголю бо вам: Що многі пророки й царі хотїли бачити, що ви бачите, та й не бачили, й чути, що ви чуєте, та й не чули.

25 Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"

25 Katso, muuan lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten Häntä "Opettaja, mitä minun on tehtävä periäkseni iäisen elämän?”

25. Ja katso, yksi lainoppinut nousi ja kiusasi häntä, sanoen: Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin?

25. Ja cadzo Lainoppenut nousi ja kiusais händä sanoden: Mestari mitä minun pitä tekemän että minä ijancaickisen elämän perisin?

25. Ja catzo/ nin yxi Lainoppenut ylesnousi/ kiusasi hende sanoden/ Mestari/ mite minun pite tekemen ette mine ijancaikisen Elemen perisin? (Ja katosi/ niin yksi lainoppinut ylösnousi/ kiusasi hänta sanoen/ Mestari/ mitä minun pitää tekeman että minä iankaikkisen elämän perisin?)

25. Καὶ ἰδοὺ νομικός τις ἀνέστη ἐκπειράζων αὐτὸν καὶ λέγων· Διδάσκαλε, τί ποιήσας ζωὴν αἰώνιον κληρονομήσω;

25. και ιδου νομικος τις ανεστη εκπειραζων αυτον και λεγων διδασκαλε τι ποιησας ζωην αιωνιον κληρονομησω 25. kai idoυ nomikos tis aneste ekpeirazon aυton kai legon didaskale ti poiesas zoen aionion kleronomeso

25 And behold, a certain professor of the law stood up, testing him and saying, Teacher, (by) having practiced what, will I be inheriting everlasting life?

25. And, behold, a certain lawyer stood up, and tempted him, saying, Master, what shall I do to inherit eternal life?

25. Og see, en Lovkyndig stod op, og fristede ham og sagde: Mester! hvad skal jeg gjøre, at jeg kan arve et evigt Liv?

25. Och si, en lagklok stod upp, och frestade honom, sägandes: Mästar, hvad skall jag göra, att jag må få evinnerligit lif?

25. Ja wata, üks kässotundia wottis kätte, kiusas tedda ja ütles: Öppetaja, mis pean ma teggema, et ma iggawesse ello pärrin?

25. Štai atsistojo vienas Įstatymo mokytojas ir, mėgindamas Jį, paklausė: ‘‘Mokytojau, ką turiu daryti, kad paveldėčiau amžinąjį gyvenimą?’‘

25. Und siehe, da stand ein Schriftgelehrter auf, versuchte ihn und sprach: Meister, was muß ich tun, daß ich das ewige Leben ererbe?

25. Alors un docteur de la loi se leva et dit à Jésus, pour l'éprouver: Maître, que faut-il que je fasse pour hériter de la vie éternelle?

25. Y he aquí, que un doctor de la ley se levantó tentándole, y diciendo: Maestro, ¿haciendo qué cosa poseeré la vida eterna?

25 En ziet, een zeker wetgeleerde stond op, Hem verzoekende, en zeggende: Meester, wat doende zal ik het eeuwige leven beerven?

25. A oto niektóry zakonnik powstał, kusząc go i mówiąc: Nauczycielu! co czyniąc odziedziczę żywot wieczny?

25. És ímé egy törvénytudó felkele, kísértvén őt, és mondván: Mester, mit cselekedjem, hogy az örök életet vehessem?

25 И вот, один законник встал и, искушая Его, сказал: Учитель! что мне делать, чтобы наследоватьжизнь вечную?

25. І ось, законник один устав, спокушуючи Його й кажучи: Учителю, що робивши, життє вічнє наслїджу?

26 Niin hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?"

26 Hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinka luet?"

26. Mutta hän sanoi hänelle: mitä laissa on kirjoitettu? kuinkas luet?

26. Hän sanoi hänelle: mitä Lais kirjoitettu on? cuingas luet?

26. Nin hen sanoi henelle/ Mite Lais kirioitettu on? Quingas luet? (Niin hän sanoi hänelle/ Mitä laissa kirjoitettu on? Kuinkas luet?)

26. ὁ δὲ εἶπε πρὸς αὐτόν· Ἐν τῷ νόμῳ τί γέγραπται; πῶς ἀναγινώσκεις;

26. ο δε ειπεν προς αυτον εν τω νομω τι γεγραπται πως αναγινωσκεις 26. o de eipen pros aυton en to nomo ti gegraptai pos anaginoskeis

26 But he said to him, What has been written in the law? How do you read (it)?

26. He said unto him, What is written in the law how readest thou

26. Men han sagde til ham: hvad er skrevet i Loven, hvorledes læser du?

26. Då sade han till honom: Hvad är skrifvet i lagen? Huru läs du?

26. Agga temma ütles temmale: Mis on kässo ramatusse kirjotud? kuida sa loed?

26. Jis tarė: ‘‘O kas parašyta Įstatyme? Kaip skaitai?’‘

26. Er aber sprach zu ihm: Wie steht im Gesetz geschrieben? Wie lieset du?

26. Jésus lui dit: Qu'est-ce qui est écrit dans la loi, et qu'y lis-tu?

26. Y él le dijo: ¿Qué está escrito en la ley? ¿Cómo lees?

26 En Hij zeide tot hem: Wat is in de wet geschreven? Hoe leest gij?

26. A on rzekł do niego: W zakonie co napisano, jako czytasz?

26. Ő pedig monda annak: A törvényben mi van megírva? mint olvasod?

26 Он же сказал ему: в законе что написано? как читаешь?

26. Він же рече до него: В законї що написано? як читаєш?

27 Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

27 Tämä vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

27. Ja hän vastasi ja sanoi: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sinun sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun voimastas, ja kaikesta sinun mieleltäs: ja sinun lähimmäistäs niinkuin itsiäs.

27. Hän wastais ja sanoi: Racasta sinun HERras Jumalatas caikesta sinun sydämestäs ja caikesta sinun sielustas ja caikesta sinun woimastas ja caikesta sinun mielestäs ja sinun lähimmäistäs nijncuin idziäs.

27. Hen wastasi ia sanoi/ Racasta sinun HErras Jumalas caikest sinun sydhemestes ia caikest sinun Sielustas/ ia caikest sinun woimastas/ ia caikest sinun mielestes. Ja sinun Lehimeistes/ ninquin itzies. (Hän wastasi ja sanoi/ Rakasta sinun Herraasi Jumalaasi kaikesta sinun sydämestäsi ja kaikesta sinun sielustasi/ ja kaikesta sinun woimastasi/ ja kaikesta sinun mielestäsi. Ja sinun lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.)

27. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν· Ἀγαπήσεις Κύριον τὸν Θεόν σου ἐξ ὅλης τῆς καρδίας σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς ψυχῆς σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς ἰσχύος σου καὶ ἐξ ὅλης τῆς διανοίας σου, καὶ τὸν πλησίον σου ὡς σεαυτόν·

27. ο δε αποκριθεις ειπεν αγαπησεις κυριον τον θεον σου εξ ολης της καρδιας σου και εξ ολης της ψυχης σου και εξ ολης της ισχυος σου και εξ ολης της διανοιας σου και τον πλησιον σου ως σεαυτον 27. o de apokritheis eipen agapeseis kυrion ton theon soυ eks oles tes kardias soυ kai eks oles tes psυches soυ kai eks oles tes ischυos soυ kai eks oles tes dianoias soυ kai ton plesion soυ os seaυton

27 But he answered and said, ‘You will love* the Lord your God from your whole heart and from your whole soul and from your whole strength and from your whole mind, and your neighbor like yourself.’ {Deu 6:5 & Lev 19:18}

27. And he answering said, Thou shalt love the Lord thy God with all thy heart, and with all thy soul, and with all thy strength, and with all thy mind; and thy neighbour as thyself.

27. Men han svarede og sagde til ham: du skal elske Herren din Gud af dit ganske Hjerte, og afdin ganske Sjæl og af din ganske Styrke og af dit ganske Sind og din Næste som dig selv.

27. Svarade han, och sade: Du skall älska din Herra Gud, af allt ditt hjerta, och af allo dine själ, och af alla dina krafter, och af allom dinom håg; och din nästa, såsom dig sjelf.

27. Agga temma wastas ja ütles: Sinna pead Issandat omma Jummalat armastama keigest ommast süddamest, ja keigest ommast hingest, ja keigest ommast wäest, ja keigest ommast melest: ja omma liggimest kui isseennast.

27. Tas atsakė: ‘‘ ‘Mylėk Viešpatį, savo Dievą, visa savo širdimi, visa savo siela, visomis savo jėgomis ir visu savo protu, ir savo artimą kaip save patį’ ‘‘.

27. Er antwortete und sprach: "Du sollst Gott, deinen HERRN, lieben von ganzem Herzen, von ganzer Seele, von allen Kräften und von ganzem Gemüte und deinen Nächsten als dich selbst."

27. Il répondit: Tu aimeras le Seigneur ton Dieu de tout ton cœur, de toute ton âme, de toute ta force et de toute ta pensée; et ton prochain comme toi-même.

27. Y él respondiendo, dijo: Amarás al Señor tu Dios de todo tu corazón, y de toda tu alma, y de todas tus fuerzas, y de todo tu entendimiento; y a tu prójimo, como a tí mismo.

27 En hij, antwoordende, zeide: Gij zult den Heere, uw God, liefhebben, uit geheel uw hart, en uit geheel uw ziel, en uit geheel uw kracht, en uit geheel uw verstand; en uw naaste als uzelven.

27. A on odpowiadając rzekł: Będziesz miłował Pana, Boga twego, ze wszystkiego serca twego, i ze wszystkiej duszy twojej, i ze wszystkiej siły twojej, i ze wszystkiej myśli twojej; a bliźniego twego, jako samego siebie.

27. Az pedig felelvén, monda: Szeresd az Urat, [20†] a te Istenedet teljes szívedből és teljes lelkedből és minden erődből és teljes elmédből; és a te felebarátodat, mint magadat.

27 Он сказал в ответ: возлюби Господа Богатвоего всем сердцем твоим, и всею душею твоею, и всею крепостию твоею, и всем разумением твоим, и ближнего твоего, как самого себя.

27. Він же, озвавшись, каже: Люби Господа Бога твого всїм серцем твоїм, і всією душею твоєю, і всією силою твоєю, і всією думкою твоєю, та ближнього твого, як себе самого.

28 Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää".

28 Niin Hän sanoi hänelle: ”Oikein vastasit. Tee se, niin saat elää.”

28. Niin hän sanoi hänelle: oikein sinä vastasit; tee se, niin sinä saat elää.

28. Nijn hän sanoi hänelle: oikein sinä wastaisit tee se nijns saat elä.

28. Nin sanoi he' henelle/ Oikein sine wastasit/ Teghe se/ nin sine saat ele. (Niin sanoi hän hänelle/ Oikein sinä wastasit/ Tee se/ niin sinä saat elää.)

28. εἶπε δὲ αὐτῷ· Ὀρθῶς ἀπεκρίθης· τοῦτο ποίει καὶ ζήσῃ.

28. ειπεν δε αυτω ορθως απεκριθης τουτο ποιει και ζηση 28. eipen de aυto orthos apekrithes toυto poiei kai zese

28 But he said to him, You answered correctly. Do this and you will live.

28. And he said unto him, Thou hast answered right: this do, and thou shalt live.

28. Men han sagde til ham: du svarede ret; gjør dette, saa skal du leve.

28. Då sade han till honom: Rätteliga svarade du; gör det, så får du lefva.

28. Agga ta ütles temmale: Sinna olled öiete wastanud, te sedda, siis pead sa ellama;

28. Jėzus jam tarė: ‘‘Gerai atsakei. Tai daryk, ir gyvensi’‘.

28. Er aber sprach zu ihm: Du hast recht geantwortet; tue das, so wirst du leben.

28. Et Jésus lui dit: Tu as bien répondu; fais cela, et tu vivras.

28. Y le dijo: Bien has respondido: haz esto, y vivirás.

28 En Hij zeide tot hem: Gij hebt recht geantwoord; doe dat, en gij zult leven.

28. I rzekł mu: Dobrześ odpowiedział; to czyó, a będziesz żył.

28. Monda pedig annak: Jól felelél; ezt cselekedd, és [21†] élsz.

28 Иисус сказал ему: правильно ты отвечал; так поступай, и будешь жить.

28. Рече ж йому: Право відказав єси. Се чини, то й жити меш.

29 Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on minun lähimmäiseni?"

29 Mutta tahtoessaan näyttää vanhurskaalta hän sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on lähimmäiseni?"

29. Mutta hän tahtoi itsensa vanhurskaaksi tehdä ja sanoi Jesukselle: kukas minun lähimmäiseni on?

29. Mutta hän tahdoi idzens wanhurscaxi tehdä ja sanoi Jesuxelle: cucasta minun lähimmäisen on?

29. Mutta hen tactoi itzens wanhurskaxi tehdä/ ia sanoi Iesuselle/ Ja cuca sis ombi minun Lehimeisen? (Mutta hän tahtoi itsensä wanhurskaaksi tehdä/ ja sanoi Jesukselle/ Ja kuka siis ompi minun lähimmäiseni?)

29. ὁ δὲ θέλων δικαιοῦν ἑαυτὸν εἶπε πρὸς τὸν Ἰησοῦν· Καὶ τίς ἐστί μου πλησίον;

29. ο δε θελων δικαιουν εαυτον ειπεν προς τον ιησουν και τις εστιν μου πλησιον 29. o de thelon dikaioυn eaυton eipen pros ton iesoυn kai tis estin moυ plesion

29 But he, wishing to make himself righteous, said to Jesus, And who is my neighbor?

29. But he, willing to justify himself, said unto Jesus, And who is my neighbour?

29. Men han vilde gjøre sig selv retfærdig og sagde til Jesus: hvo er da min Næste?

29. Då ville han göra sig sjelfvan rättfärdigan, och sade till Jesum: Hvilken är då min näste?

29. Agga temma tahtis isseennast öigeks panna ja ütles Jesusse wasto: Kes siis on mo liggimenne?

29. Norėdamas pateisinti save, anas paklausė Jėzų: ‘‘O kas gi mano artimas?’‘

29. Er aber wollte sich selbst rechtfertigen und sprach zu Jesus: "Wer ist denn mein Nächster?"

29. Mais cet homme voulant paraître juste, dit à Jésus: Et qui est mon prochain?

29. Mas él, queriéndose justificar a sí mismo, dijo a Jesús: ¿Y quién es mi prójimo?

29 Maar hij, willende zichzelven rechtvaardigen, zeide tot Jezus: En wie is mijn naaste?

29. A on chcąc samego siebie usprawiedliwić, rzekł do Jezusa: I któż jest mi bliźni?

29. Az pedig igazolni akarván magát, monda Jézusnak: De ki az én felebarátom?

29 Но он, желая оправдать себя, сказал Иисусу: а кто мой ближний?

29. Він же, хотївши оправдити себе, каже до Ісуса: Хто ж мій ближнїй?

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Muuan mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti ja löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.

30. Jesus vastasi ja sanoi: yksi ihminen meni alas Jerusalemista Jerikoon, ja tuli ryövärien käsiin, jotka hänen alasti riisuivat ja haavoittivat, menivät pois ja jättivät hänen puolikuolleeksi.

30. Jesus wastais ja sanoi: yxi ihminen waelsi Jerusalemist Jerichoon ja tuli ryöwäritten käsijn jotca hänen alasti rijsuit ja haawoitit poismenit ja jätit hänen puolicuolluxi.

30. Nin wastasi Iesus ia sanoi/ Yxi Inhiminen alasmeni Jerusalemist nin Jerichoon/ ia tuli Röueriten käsijn/ iotca mös hene' alastirijsuit/ ia Haauoitit henen/ ia poismenit ia ietit hene' policolun. (Niin wastasi Jesus ja sanoi/ Yksi ihminen alas meni Jerusalemista niin Jerichoon/ ja tuli ryöwärien käsiin/ jotka myös hänen alasti riisuit/ ja haawoitit hänen/ ja pois menit ja jätit hänen puolikuolleeksi.)

30. ὑπολαβὼν δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἄνθρωπός τις κατέβαινεν ἀπὸ Ἱερουσαλὴμ εἰς Ἰεριχὼ, καὶ λῃσταῖς περιέπεσεν· οἳ καὶ ἐκδύσαντες αὐτὸν καὶ πληγὰς ἐπιθέντες ἀπῆλθον ἀφέντες ἡμιθανῆ τυγχάνοντα.

30. υπολαβων δε ο ιησους ειπεν ανθρωπος τις κατεβαινεν απο ιερουσαλημ εις ιεριχω και λησταις περιεπεσεν οι και εκδυσαντες αυτον και πληγας επιθεντες απηλθον αφεντες ημιθανη τυγχανοντα 30. υpolaβon de o iesoυs eipen anthropos tis kateβainen apo ieroυsalem eis iericho kai lestais periepesen oi kai ekdυsantes aυton kai plegas epithentes apelthon afentes emithane tυgchanonta

30 But Jesus, having taken (it in), said, A certain man was going-down from Jerusalem to Jericho, and he fell among robbers, who both stripped him and laid wounds (on him). They went away, (and) left (him,) being half dead.

30. And Jesus answering said, A certain man went down from Jerusalem to Jericho, and fell among thieves, which stripped him of his raiment, and wounded him, and departed, leaving him half dead.

30. Men Jesus svarede og sagde: et Menneske gik fra Jerusalem til Jericho og faldt iblandt Røvere, hvilke baade klædte ham af og sloge ham og gik bort og lode ham ligge halvdød.

30. Då svarade Jesus, och sade: En man for ned af Jerusalem till Jericho, och kom i röfvarehänder; och de klädde af honom, och sargade honom, och gingo dädan, och läto honom ligga halfdödan.

30. Agga Jesus wastas se sanna peäle, ja ütles: Üks innimenne läks Jerusalem̃ast alla Jeriko pole, ja sattus rööwlitte kätte: kui need temma rided said ärrarisunud ja peälegi hopa annud, läksid nemmad ärra, ja jätsid tedda pool surnud mahha.

30. Jėzus atsakydamas tarė: ‘‘Vienas žmogus keliavo iš Jeruzalės į Jerichą ir pakliuvo į plėšikų rankas. Tie išrengė jį, sumušė ir nuėjo sau, palikdami pusgyvį.

30. Da antwortete Jesus und sprach: Es war ein Mensch, der ging von Jerusalem hinab gen Jericho und fiel unter die Mörder; die zogen ihn aus und schlugen ihn und gingen davon und ließen ihn halbtot liegen.

30. Et Jésus, reprenant la parole, dit: Un homme descendit de Jérusalem à Jérico, et tomba entre les mains des brigands, qui le dépouillèrent; et après l'avoir blessé de plusieurs coups, ils s'en allèrent, le laissant à demi mort.

30. Y respondiendo Jesús, dijo: Un hombre descendía de Jerusalem a Jericó, y cayó entre ladrones; los cuales le despojaron, e hiriéndole, se fueron, dejándole medio muerto.

30 En Jezus, antwoordende, zeide: Een zeker mens kwam af van Jeruzalem naar Jericho, en viel onder de moordenaars, welke, hem ook uitgetogen, en daartoe zware slagen gegeven hebbende, heengingen, en lieten hem half dood liggen.

30. Ale Jezus odpowiadając rzekł: Człowiek niektóry zstępował z Jeruzalemu do Jerycha, i wpadł między zbójców, którzy złupiwszy go i rany mu zadawszy, odeszli, na pół umarłego zostawiwszy.

30. Jézus pedig felelvén, monda: Egy ember megy vala alá Jeruzsálemből Jerikóba, és rablók kezébe esék, a kik azt kifosztván és megsebesítvén, elmenének, és ott hagyák félholtan.

30 На это сказал Иисус: некоторый человек шел из Иерусалима в Иерихон и попался разбойникам, которые сняли с него одежду, изранили его и ушли, оставив его едва живым.

30. Підхопивши ж Ісус, рече: Чоловік один ійшов з Єрусалиму в Єрихон, і попав ся розбійникам, котрі, обдерши його й рани завдавши, пійшли, зоставивши півмертвого.

31 Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä ja näki hänet ja meni ohitse.

31 Niin kulki sattumalta muuan pappi alas sitä tietä ja nähdessään hänet meni ohi.

31. Niin tapahtui, että yksi pappi sitä tietä vaelsi, ja kuin hän hänen näki, meni hän ohitse.

31. Nijn tapahtui että yxi Pappi sitä tietä waelsi ja cuin hän hänen näki meni hän ohidze.

31. Nin se tapactui ette yxi Pappi sama tiete alastuli/ ia quin he' hene' näki/ meni he' ohitze. (Niin se tapahtui että yksi pappi samaa tietä alas tuli/ ja kuin hän hänen näki/ meni hän ohitse.)

31. κατὰ συγκυρίαν δὲ ἱερεύς τις κατέβαινεν ἐν τῇ ὁδῷ ἐκείνῃ, καὶ ἰδὼν αὐτὸν ἀντιπαρῆλθεν.

31. κατα συγκυριαν δε ιερευς τις κατεβαινεν εν τη οδω εκεινη και ιδων αυτον αντιπαρηλθεν 31. kata sυgkυrian de iereυs tis kateβainen en te odo ekeine kai idon aυton antiparelthen

31 But by coincidence, a certain priest was going-down on that road, and having seen him, he evaded (him).

31. And by chance there came down a certain priest that way: and when he saw him, he passed by on the other side.

31. Men ved en Hændelse drog en Præst den samme Vei ned, og der han saae ham, gik han forbi.

31. Så hände sig, att en Prest for neder åt samma vägen; och då han fick se honom, gick han framom honom.

31. Agga üks preester läks koggematta sedda teed alla, ja kui ta tedda näggi, läks temma möda,

31. Atsitiktinai tuo pačiu keliu ėjo vienas kunigas ir, pamatęs jį, praėjo kita kelio puse.

31. Es begab sich aber ungefähr, daß ein Priester dieselbe Straße hinabzog; und da er ihn sah, ging er vorüber.

31. Or, il se rencontra qu'un sacrificateur descendait par ce chemin-là, et ayant vu cet homme, il passa outre.

31. Y aconteció, que descendió un sacerdote por el mismo camino; y viéndole, se pasó del un lado.

31 En bij geval kwam een zeker priester denzelven weg af, en hem ziende, ging hij tegenover hem voorbij.

31. I przydało się, że kapłan niektóry szedł tą drogą, a ujrzawszy go, pominął.

31. Történet szerint pedig megy vala alá azon az úton egy pap, a ki azt látván, elkerülé.

31 По случаю один священник шел тою дорогою и, увидев его, прошел мимо.

31. Случаєм ійшов якийся священик дорогою тією, і, побачивши його, пройшов мимо.

32 Samoin leeviläinenkin: kun hän tuli sille paikalle ja näki hänet, meni hän ohitse.

32 Samoin *paikalle osunut leeviläinenkin tuli ja näki ja meni* ohi.

32. Niin myös Leviläinen, kuin hän tuli sille paikalle, ja näki hänen, ja meni ohitse.

32. Nijn myös Levita cuin hän tuli sille paicalle käwi hän ja näki hänen ja meni ohidze.

32. Samalmoto mös yxi Leuita quin hen tuli sille paical/ edeskewi he' ia näki hene'/ ia meni ohitze. (Samalla muotoa myös yksi lewita kuin hän tuli sille paikalle/ edeskäwi hän ja näki hänen/ ja meni ohitse.)

32. ὁμοίως δὲ καὶ Λευῒτης γενόμενος κατὰ τὸν τόπον, ἐλθὼν καὶ ἰδὼν ἀντιπαρῆλθε.

32. ομοιως δε και λευιτης γενομενος κατα τον τοπον ελθων και ιδων αντιπαρηλθεν 32. omoios de kai leυites genomenos kata ton topon elthon kai idon antiparelthen

32 Now likewise, a Levite also happened (to be) in the place, (when) he came and saw him, he evaded (him too).

32. And likewise a Levite, when he was at the place, came and looked on him, and passed by on the other side.

32. Desligeste ogsaa en Levit, der han kom til Stedet, gik han til og saae ham og gik forbi.

32. Sammalunda ock en Levit, då han kom till det samma rummet, gick han fram, och såg på honom; och gick sedan framom honom.

32. Ja nendasam̃oti ka üks Lewiit, kui ta senna paika sai, tulli tem̃a ja watis, ja läks möda.

32. Taip pat ir levitas, pro tą vietą eidamas, jį pamatė ir praėjo kita kelio puse.

32. Desgleichen auch ein Levit; da er kam zu der Stätte und sah ihn, ging er vorüber.

32. Un lévite étant aussi venu dans le même endroit, et le voyant, passa outre.

32. Y asimismo un Levita, llegando cerca de aquel lugar, y mirándole, se pasó del un lado.

32 En desgelijks ook een Leviet, als hij was bij die plaats, kwam hij, en zag hem, en ging tegenover hem voorbij.

32. Także i Lewita, dostawszy się na ono miejsce, a przyszedłszy i ujrzawszy go, pominął.

32. Hasonlóképen egy Lévita is, mikor arra a helyre ment, és azt látta, elkerülé.

32 Также и левит, быв на том месте, подошел, посмотрел и прошел мимо.

32. Так само ж і левит, лучившись на те місце, приступивши й подивившись, пройшов мимо.

33 Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.

33 Mutta kun muuan matkustava samarialainen tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, hänen kävi miestä sääli.

33. Mutta yksi Samarialainen vaelsi, ja tuli hänen tykönsä, ja kuin hän näki hänen, armahti hän häntä,

33. Mutta yxi Samaritanus waelsi ja tuli hänen tygöns ja cuin hän näki hänen armahti hän händä.

33. Mutta yxi Samaritan9 waelsi sama tiete/ tuli hene' tygens/ ia quin hen näki hene'/ armachti hen henen pälens/ (Mutta yksi samaritan waelsi samaa tietä/ tuli hänen tykönsä/ ja kuin hän näki hänen/ armahti hän hänen päällensä/)

33. Σαμαρείτης δέ τις ὁδεύων ἦλθε κατ’ αὐτὸν, καὶ ἰδὼν αὐτὸν ἐσπλαγχνίσθη,

33. σαμαρειτης δε τις οδευων ηλθεν κατ αυτον και ιδων αυτον εσπλαγχνισθη 33. samareites de tis odeυon elthen kat aυton kai idon aυton esplagchnisthe

33 But a certain traveling Samaritan came to him, and having seen him, had compassion.

33. But a certain Samaritan, as he journeyed, came where he was: and when he saw him, he had compassion on him,

33. Men en Samaritan reiste og kom til ham, og der han saae ham, ynkedes han inderligen.

33. Men en Samaritan reste samma vägen, och kom till honom; och när han såg honom, varkunnade han sig öfver honom;

33. Agga üks Samariamees käis sedda teed, ja tulli temma jure; ja kui ta sedda näggi, sai temma südda halledaks.

33. O vienas samarietis keliaudamas užtiko jį ir pasigailėjo.

33. Ein Samariter aber reiste und kam dahin; und da er ihn sah, jammerte ihn sein,

33. Mais un Samaritain, passant son chemin, vint vers cet homme, et le voyant, il fut touché de compassion.

33. Y un Samaritano, que iba su camino, viniendo cerca de él, y viéndole, fué movido a misericordia;

33 Maar een zeker Samaritaan, reizende, kwam omtrent hem, en hem ziende, werd hij met innerlijke ontferming bewogen.

33. Ale Samarytanin niektóry jadąc, przyjechał do niego, a ujrzawszy, użalił się go.

33. Egy samaritánus [22†] pedig az úton menvén, odaért, a hol az vala: és mikor azt látta, könyörületességre indula.

33 Самарянин же некто, проезжая, нашел на него и, увидев его, сжалился

33. Самарянин же один, ідучи дорогою, прийшов до него й, побачивши його, милосердував ся,

34 Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.

34 Astuttuaan luo hän sitoi hänen haavansa ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, ja nostettuaan hänet oman juhtansa selkään vei hänet majataloon ja hoiti häntä.

34. Ja tuli ja sitoi hänen haavansa ja vuodatti siihen öljyä ja viinaa, ja pani juhtansa päälle, ja vei hänen majaan, ja korjasi häntä.

34. Ja tuli ja sidoi hänen haawans ja wuodatti sijehen Öljyä ja wijna ja pani juhtans päälle ja wei hänen majaan ja corjais händä.

34. ia edeskeuden sidoi henen Hawans/ ia sisellewodhatti Ölio ia wina/ ia pani henen iuchtans päle/ ia wei henen Maiahan/ ia coriasi hende. (ja edeskäyden sitoi hänen haawansa/ ja sisälle wuodatti öljyä ja wiina/ ja pani hänen juhtansa päälle/ ja wei hänen majahan/ ja korjasi häntä.)

34. καὶ προσελθὼν κατέδησε τὰ τραύματα αὐτοῦ ἐπιχέων ἔλαιον καὶ οἶνον, ἐπιβιβάσας δὲ αὐτὸν ἐπὶ τὸ ἴδιον κτῆνος ἤγαγεν αὐτὸν εἰς πανδοχεῖον καὶ ἐπεμελήθη αὐτοῦ·

34. και προσελθων κατεδησεν τα τραυματα αυτου επιχεων ελαιον και οινον επιβιβασας δε αυτον επι το ιδιον κτηνος ηγαγεν αυτον εις πανδοχειον και επεμεληθη αυτου 34. kai proselthon katedesen ta traυmata aυtoυ epicheon elaion kai oinon epiβiβasas de aυton epi to idion ktenos egagen aυton eis pandocheion kai epemelethe aυtoυ

34 And having gone to him, he bound up his trauma, pouring on (them) oil and wine. And having mounted him upon his own animal, he led him to an inn and cared for him.

34. And went to him, and bound up his wounds, pouring in oil and wine, and set him on his own beast, and brought him to an inn, and took care of him.

34. Og han gik til ham, forbandt hans Saar og gød Olie og Viin derudi, løftede ham paa sit eget Dyr og førte ham til Herberge og røgtede ham.

34. Och gick till, och förband hans sår, och göt der oljo och vin in; och laden på sin ök, och förde honom till herberget, och skötte honom.

34. Ja ta tulli temma jure, ja siddus temma hawad kinni, ja wallas ölli ja wina sisse, töstis tedda ka omma ennese weikse selga, ja wiis tedda körtso, ja kandis hoolt temma eest.

34. Priėjęs jis aprišo jo žaizdas, užpildamas aliejaus ir vyno, užkėlė ant savo gyvulio, nugabeno į užeigą ir slaugė jį.

34. ging zu ihm, verband ihm seine Wunden und goß darein Öl und Wein und hob ihn auf sein Tier und führte ihn in die Herberge und pflegte sein.

34. Et s'approchant, il banda ses plaies, et il y versa de l'huile et du vin; puis il le mit sur sa monture, et le mena à une hôtellerie, et prit soin de lui.

34. Y llegándose, le vendó las heridas, echándole en ellas aceite y vino; y poniéndole sobre su cabalgadura, le llevó al mesón, y cuidó de él.

34 En hij, tot hem gaande, verbond zijn wonden, gietende daarin olie en wijn; en hem heffende op zijn eigen beest, voerde hem in de herberg en verzorgde hem.

34. A przystąpiwszy zawiązał rany jego, a nalawszy oliwy i wina, i włożywszy go na bydlę swoje, wiódł go do gospody, i miał staranie o nim.

34. És hozzájárulván, bekötözé annak sebeit, olajat és bort töltvén azokba; és azt felhelyezvén az ő tulajdon barmára, vivé a vendégfogadó házhoz, és gondját viselé néki.

34 и, подойдя, перевязал ему раны, возливая масло и вино; и, посадив его на своего осла, привез его в гостиницу и позаботился о нем;

34. і, приступивши, обвязав рани його, ллючи оливу та вино, й, посадивши його на свою скотину, привів його в гостинницю, і пильнував його;

35 Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan'.

35 Seuraavana aamuna hän (lähtiessään) otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle sanoen: 'Hoida häntä, ja mitä tahansa lisää kulutat maksan sinulle palatessani.'

35. Ja toisena päivänä matkusti hän, ja otti kaksi pennikiä ja antoi isännälle, ja sanoi hänelle: korjaa häntä, ja jos sinä enemmän kulutat, niin minä palatessani maksan sinulle.

35. Ja toisna päiwänä matcusti hän ja otti caxi penningitä ja andoi Isännälle ja sanoi hänelle: corja händä ja jos sinä enämmän culutat nijn minä palaitesan maxan sinulle.

35. Ja toisna peiuen waelsi hen/ ia edhesweti caxi peningite/ ia annoi Isenelle/ ia sanoi henelle/ Coria hende/ ia ios sine iotain sen ylitzen cwlutat/ mine palaitesan maxan sinun. (Ja toisena päiwän waelsi hän/ ja edesweti kaksi penninkiä/ ja antoi isännälle/ ja sanoi hänelle/ Korjaa häntä/ ja jos sinä jotain sen ylitsen kulutat/ minä palatessan maksan sinun.)

35. καὶ ἐπὶ τὴν αὔριον ἐξελθὼν, ἐκβαλὼν δύο δηνάρια ἔδωκε τῷ πανδοχεῖ καὶ εἶπεν αὐτῷ· ἐπιμελήθητι αὐτοῦ, καὶ ὅ,τι ἂν προσδαπανήσῃς, ἐγὼ ἐν τῷ ἐπανέρχεσθαί με ἀποδώσω σοι.

35. και επι την αυριον εξελθων εκβαλων δυο δηναρια εδωκεν τω πανδοχει και ειπεν αυτω επιμεληθητι αυτου και ο τι αν προσδαπανησης εγω εν τω επανερχεσθαι με αποδωσω σοι 35. kai epi ten aυrion ekselthon ekβalon dυo denaria edoken to pandochei kai eipen aυto epimeletheti aυtoυ kai o ti an prosdapaneses ego en to epanerchesthai me apodoso soi

35 And upon the next-day, (after) he went out, having put out two denarii, he gave them to the innkeeper and said, Care for him, and if you spend anything over that, I will be repaying you, while* I am coming back (through) again.

35. And on the morrow when he departed, he took out two pence, and gave them to the host, and said unto him, Take care of him; and whatsoever thou spendest more, when I come again, I will repay thee.

35. Og den anden Dag, der han reiste bort, tog han to Penge ud og gav Værden dem og sagde til ham: røgt ham! og hvad du udlægger mere, vil jeg betale dig, naar jeg kommer igjen.

35. Den andra dagen for han dädan, och tog fram två penningar, och gaf värdenom, och sade till honom: Sköt honom; och hvad du mer kostar på honom, vill jag betala dig, när jag kommer igen.

35. Ja kui temma teisel päwal ärraläks, wottis ta kaks tenari-rahha wälja ja andis körtsmikkule, ja ütles temmale: Kañna hoolt temma eest, ja mis sa ial weel peaksid kullutama, sedda tahhan ma taggasi tulles sulle maksta.

35. Kitą dieną iškeliaudamas jis išsiėmė du denarus, padavė užeigos šeimininkui ir tarė: ‘Slaugyk jį, o jeigu ką išleisi viršaus, sugrįžęs atsilyginsiu’.

35. Des anderen Tages reiste er und zog heraus zwei Groschen und gab sie dem Wirte und sprach zu ihm: Pflege sein; und so du was mehr wirst dartun, will ich dir's bezahlen, wenn ich wiederkomme.

35. Le lendemain, en partant, il tira deux deniers d'argent, et les donna à l'hôte, et lui dit: Aie soin de lui, et tout ce que tu dépenseras de plus, je te le rendrai à mon retour.

35. Y al otro día partiéndose, sacó dos denarios y los dió al mesonero, y le dijo: Cuida de él; y todo lo que de más gastares, yo cuando vuelva, te lo pagaré.

35 En des anderen daags weggaande, langde hij twee penningen uit, en gaf ze den waard, en zeide tot hem: Draag zorg voor hem: en zo wat gij meer aan hem ten koste zult leggen, dat zal ik u wedergeven, als ik wederkom.

35. A nazajutrz odjeżdżając, wyjął dwa grosze, i dał gospodarzowi, mówiąc: Miej o nim staranie, a cokolwiek nadto wyłożysz, ja, gdy się wrócę, oddam ci.

35. Másnap pedig elmenőben két pénzt kivévén, adá a gazdának, és monda néki: Viselj gondot reá, és valamit ezen fölül reáköltesz, én mikor visszatérek, megadom néked.

35 а на другой день, отъезжая, вынул два динария, дал содержателю гостиницы и сказал ему: позаботься о нем; и если издержишь что более, я, когда возвращусь, отдам тебе.

35. а назавтра, одходячи, вийняв два денариї, дав гостинникові, та й каже йому: Доглядай його, і що над се видаси, я, вернувшись, оддам тобі.

36 Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?"

36 Kuka (siis) näistä kolmesta näyttää mielestäsi olleen ryövärien käsiin joutuneen lähimmäinen?"

36. Kuka siis näistä kolmesta oli sinun nähdäkses hänen lähimmäisensä, joka ryövärien käsiin oli tullut?

36. Cuca näistä colmesta oli sinun nähdäxes hänen lähimmäisens joca ryöwäritten käsijn oli tullut?

36. Cuca neist colmest sinun nähdexes oli henen Lehimeisens ioca Röuerin käsijn oli tullut? (Kuka näistä kolmesta sinun nähdäksesi oli hänen lähimmäisensä joka ryöwärin käsiin oli tullut?)

36. τίς οὖν τούτων τῶν τριῶν πλησίον δοκεῖ σοι γεγονέναι τοῦ ἐμπεσόντος εἰς τοὺς λῃστάς;

36. τις ουν τουτων των τριων δοκει σοι πλησιον γεγονεναι του εμπεσοντος εις τους ληστας 36. tis oυn toυton ton trion dokei soi plesion gegonenai toυ empesontos eis toυs lestas

36 Therefore, who of these three seems to have become a neighbor to the one who fell among the robbers?

36. Which now of these three, thinkest thou, was neighbour unto him that fell among the thieves?

36. Hvilken af disse Tre tykkes dig nu at have været hans Næste, der var falden iblandt Røvere?

36. Hvilken af dessa tre synes dig nu hafva varit hans näste, som för röfvarena kommen var?

36. Kedda sa nüüd neist kolmest arwad selle lähhema ollewad olnud, kes rööwlitte kätte olli sattund?

36. Kas iš šitų trijų tau atrodo buvęs artimas patekusiam į plėšikų rankas?’‘

36. Welcher dünkt dich, der unter diesen Dreien der Nächste sei gewesen dem, der unter die Mörder gefallen war?

36. Lequel donc de ces trois te semble avoir été le prochain de celui qui est tombé entre les mains des voleurs?

36. ¿Quién, pues, de estos tres te parece que fué el prójimo de aquel que cayó entre ladrones?

36 Wie dan van deze drie dunkt u de naaste geweest te zijn desgenen, die onder de moordenaars gevallen was?

36. Któryż tedy z tych trzech zda się tobie bliźnim być onemu, co był wpadł między zbójców?

36. E három közül azért kit gondolsz, hogy felebarátja volt annak, a ki a rablók kezébe esett?

36 Кто из этих троих, думаешь ты, был ближний попавшемуся разбойникам?

36. Хто ж оце з тих трох здаєть ся тобі ближнїм тому, що попавсь між розбійники?

37 Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta". Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin".

37 Hän sanoi: "Se joka osoitti hänelle laupeutta." Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee samoin."

37. Niin hän sanoi: joka laupiuden teki hänen kohtaansa. Niin sanoi Jesus hänelle: mene ja tee sinä myös niin.

37. Hän sanoi: joca laupiuden teki hänen cohtans. Nijn sanoi Jesus hänelle: mene ja tee myös nijn.

37. Nin hen sanoi/ Joca Laupiudhen teki henen coctans. Nin sanoi sis Iesus henelle/ Mene ia teghe samalmoto. (Niin hän sanoi/ Joka laupeuden teki hänen kohtaansa. Niin sanoi siis Jesus hänelle/ Mene ja tee samalla muotoa.)

37. ὁ δὲ εἶπεν· Ὁ ποιήσας τὸ ἔλεος μετ’ αὐτοῦ. εἶπεν οὖν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Πορεύου καὶ σὺ ποίει ὁμοίως.

37. ο δε ειπεν ο ποιησας το ελεος μετ αυτου ειπεν ουν αυτω ο ιησους πορευου και συ ποιει ομοιως 37. o de eipen o poiesas to eleos met aυtoυ eipen oυn aυto o iesoυs poreυoυ kai sυ poiei omoios

37 Now he said, He who did (an act of) mercy with him. Therefore, Jesus said to him, Travel, and you, do likewise! {Luk 10:38-42; Bethany, near Jerusalem; no parallel.}

37. And he said, He that shewed mercy on him. Then said Jesus unto him, Go, and do thou likewise.

37. Men han sagde: den, som gjorde Barmhjertighed imod ham. Derfor sagde Jesus til ham: gak bort og gjør du ligesaa!

37. Sade han: Den som beviste honom barmhertighet. Då sade Jesus till honom: Gack, och gör du sammaledes.

37. Agga temma ütles: Se, kes temma peäle hallastas. Siis ütles Jesus tem̃a wasto: Minne, ja te sinna nendasammoti.)

37. Jis atsakė: ‘‘Tas, kuris jo pasigailėjo’‘. Jėzus jam tarė: ‘‘Eik ir tu taip daryk!’‘

37. Er sprach: Der die Barmherzigkeit an ihn tat. Da sprach Jesus zu ihm: So gehe hin und tue desgleichen!

37. Le docteur dit: C'est celui qui a exercé la miséricorde envers lui. Jésus donc lui dit: Va, et fais la même chose.

37. Y él dijo: El que usó de misericordia con él. Entónces Jesús le dijo: Vé, y haz tu lo mismo.

37 En hij zeide: Die barmhartigheid aan hem gedaan heeft. Zo zeide dan Jezus tot hem: Ga heen, en doe gij desgelijks.

37. A on rzekł: Ten, który uczynił miłosierdzie nad nim. Rzekł mu tedy Jezus: Idźże, i ty uczyó także.

37. Az pedig monda: Az, a ki könyörült rajta. Monda azért néki Jézus: Eredj el, és te is a képen cselekedjél.

37 Он сказал: оказавший ему милость. Тогда Иисус сказал ему: иди, и ты поступай так же.

37. Він же каже: Хто зробив милость йому. Рече тодї йому Ісус: Іди й ти чини так.

38 Ja heidän vaeltaessaan hän meni muutamaan kylään. Niin eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa.

38 Heidän vaeltaessaan Hän meni erääseen kylään. Niin muuan nainen nimeltä Martta otti Hänet kotiinsa.

38. Niin tapahtui, kuin he vaelsivat, meni hän yhteen kylään, ja yksi vaimo, Martta nimeltä, otti hänen huoneesensa,

38. NIjn tapahtui cosca he waelsit meni hän yhten wähän kylän ja yxi waimo Martha nimeldä otti hänen huonesens.

38. Nin se tapactui coska he waelsit/ meni hen ychten wähen Kylen/ ia yxi waimo Martha nimelde/ hen otti henen Honesens. (Niin se tapahtui koska he waelsit/ meni hän yhteen wähään kylään/ ja yksi waimo Martha nimeltä/ hän otti hänen huoneeseensa.)

38. Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ πορεύεσθαι αὐτοὺς καὶ αὐτὸς εἰσῆλθεν εἰς κώμην τινά. γυνὴ δέ τις ὀνόματι Μάρθα ὑπεδέξατο αὐτὸν εἰς τὸν οἴκον αὐτῆς.

38. εγενετο δε εν τω πορευεσθαι αυτους και αυτος εισηλθεν εις κωμην τινα γυνη δε τις ονοματι μαρθα υπεδεξατο αυτον εις τον οικον αυτης 38. egeneto de en to poreυesthai aυtoυs kai aυtos eiselthen eis komen tina gυne de tis onomati martha υpedeksato aυton eis ton oikon aυtes

38 But it happened while* they were also traveling, he entered into a certain village, and a certain woman, Martha by name, accepted him into her house.

38. Now it came to pass, as they went, that he entered into a certain village: and a certain woman named Martha received him into her house.

38. Men det begav sig, der de vandrede, gik han ind i en By; men der var en Kvinde, som hedte Martha, hun annammede ham i sit Huus.

38. Men det begaf sig, då de vandrade, gick han uti en liten stad; och en qvinna, benämnd Martha, undfick honom uti sitt hus.

38. Agga se sündis, kui nemmad käisid, siis läks temma ühhe allewisse; agga üks naene, Marta nimmi, wottis tedda wasto omma maiasse.

38. Jiems keliaujant toliau, Jėzus užsuko į vieną kaimą. Ten viena moteris, vardu Morta, pakvietė Jį į savo namus.

38. Es begab sich aber, da sie wandelten, ging er in einen Markt. Da war ein Weib mit Namen Martha, die nahm ihn auf in ihr Haus.

38. Comme ils étaient en chemin, il entra dans un bourg, et une femme, nommée Marthe, le reçut dans sa maison.

38. Y aconteció, que yendo, entró él en una aldea; y una mujer llamada Marta le recibió en su casa.

38 En het geschiedde, als zij reisden, dat Hij kwam in een vlek; en een zekere vrouw, met name Martha, ontving Hem in haar huis.

38. I stało się, gdy oni szli, że on wszedł do niektórego miasteczka, a niewiasta niektóra, imieniem Marta, przyjęła go do domu swego.

38. Lőn pedig, mikor az úton menének, hogy ő beméne egy [23†] faluba; egy Mártha nevű asszony pedig befogadá őt házába.

38 В продолжение пути их пришел Он в одно селение; здесь женщина, именем Марфа, приняла Его в дом свой;

38. Стало ся ж, як ійшли вони, увійшов Він ув одно село; жінка ж одна, на ймя Марта, прийняла Його в господу свою.

39 Ja hänellä oli sisar, Maria niminen, joka asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa.

39 Hänellä oli sisar, Maria-niminen, joka myös istuutui Jeesuksen* jalkojen juureen ja kuunteli Hänen puhettaan.

39. Ja hänellä oli sisar, joka kutsuttiin Maria, joka myös istui Jesuksen jalkain juureen ja kuulteli hänen puhettansa.

39. Ja hänellä oli sisar joca cudzuttin Maria hän istui Jesuxen jalcain juuren ja cuuldeli hänen puhettans.

39. Ja henelle oli yxi Sisar/ ioca cutzuttin Maria/ hen istui Iesusen ialcain iureen/ ia cwli hene' Puhens. (Ja hänellä oli yksi sisar/ joka kutsuttiin Maria/ hän istui Jesuksen jalkain juureen/ ja kuuli hänen puheensa.)

39. καὶ τῇδε ἦν ἀδελφὴ καλουμένη Μαρία, ἣ καὶ παρακαθίσασα παρὰ τοὺς πόδας τοῦ Ἰησοῦ ἤκουε τὸν λόγον αὐτοῦ.

39. και τηδε ην αδελφη καλουμενη μαρια η και παρακαθισασα παρα τους ποδας του ιησου ηκουεν τον λογον αυτου 39. kai tede en adelfe kaloυmene maria e kai parakathisasa para toυs podas toυ iesoυ ekoυen ton logon aυtoυ

39 And she was a sister (to one) called Mary, who also sat beside the feet of Jesus and was hearing his word.

39. And she had a sister called Mary, which also sat at Jesus' feet, and heard his word.

39. Og hun havde en Søster, som hedte Maria, og hun satte sig ved Jesu Fødder og hørte hans Tale.

39. Och hon hade en syster, benämnd Maria; hon satte sig vid Jesu fötter, och hörde hans ord.

39. Ja temmal olli üks ödde, kedda Mariaks hüti, se istus ka Jesusse jalgade ees, ja kulis temma könne.

39. Ji turėjo seserį, vardu Marija. Ši, atsisėdusi prie Viešpaties kojų, klausėsi Jo žodžių.

39. Und sie hatte eine Schwester, die hieß Maria; die setzte sich zu Jesu Füßen und hörte seiner Rede zu.

39. Elle avait une sœur nommée Marie, qui, se tenant assise aux pieds de Jésus, écoutait sa parole.

39. Y esta tenía una hermana, que se llamaba María, la cual sentándose a los piés de Jesús oía su palabra.

39 En deze had een zuster, genaamd Maria, welke ook, zittende aan de voeten van Jezus, Zijn woord hoorde.

39. A ta miała siostrę, którą zwano Maryją, która usiadłszy u nóg Jezusowych, słuchała słów jego.

39. És ennek vala egy Mária nevezetű testvére, ki is Jézus [24†] lábainál leülvén, hallgatja vala az ő beszédét.

39 у нее была сестра, именем Мария, которая села у ног Иисуса и слушала слово Его.

39. А була в неї сестра, звана Мария, котра, сївши в ногах у Ісуса, слухала слово Його.