16 luku

Jeesus puhuu väärän huoneenhaltijan oveluudesta ja kehoittaa uskollisuuteen maallisen tavaran käyttämisessä 1 – 13, nuhtelee fariseuksia 14, 15, puhuu lain pysyväisyydestä 16, 17, avioerosta 18 sekä rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta 19 – 31.

1 Ja hän puhui myös opetuslapsilleen: "Oli rikas mies, jolla oli huoneenhaltija, ja hänelle kanneltiin, että tämä hävitti hänen omaisuuttansa.

1 Hän puhui myös opetuslapsilleen: "Oli muuan rikas mies, jolla oli taloudenhoitaja. Hänelle kannettiin, että tämä hävitti hänen omaisuuttaan.

1. Mutta hän sanoi myöskin opetuslapsillensa: oli rikas mies, jolla oli huoneenhaltia, ja hänen edessänsä kannettiin hänen päällensä, että hän oli hukuttanut hänen hyvyytensä.

1. SAnoi hän myös Opetuslapsillens: oli yxi ricas mies jolla oli huonenhaldia ja hänen edesäns cannettin että hän oli hucuttanut hänen hywydens.

1. SAnoi hen mös Opetuslapsille's/ Oli yxi Ricas mies/ iolla oli yxi Honenhaltia/ ia se cannettin henen edesens/ ette hen oli hucuttanut hene' Hywuydens. (Sanoi hän myös opetuslapsillensa/ Oli yksi rikas mies/ jolla oli yksi huoneenhaltija/ ja se kannettiin hänen edessänsä/ että hän oli hukuttanut hänen hywyyttänsä.)

1. Ἔλεγε δὲ καὶ πρὸς τοὺς μαθητάς αὐτοῦ· Ἄνθρωπός τις ἦν πλούσιος, ὃς εἶχεν οἰκονόμον, καὶ οὗτος διεβλήθη αὐτῷ ὡς διασκορπίζων τὰ ὑπάρχοντα αὐτοῦ.

1. ελεγεν δε και προς τους μαθητας αυτου ανθρωπος τις ην πλουσιος ος ειχεν οικονομον και ουτος διεβληθη αυτω ως διασκορπιζων τα υπαρχοντα αυτου 1. elegen de kai pros toυs mathetas aυtoυ anthropos tis en ploυsios os eichen oikonomon kai oυtos dieβlethe aυto os diaskorpizon ta υparchonta aυtoυ

1 Now he also said to his disciples, There was a certain rich man, who had a steward, and he was indicted by him as (one) squandering his possessions.

1. And he said also unto his disciples, There was a certain rich man, which had a steward; and the same was accused unto him that he had wasted his goods.

1. Men han sagde og til sine Disciple: der var en rig Mand, som havde en Huusholder, og denne blev beført for ham, at han ødte hans Gods.

1. Sade han ock till sina Lärjungar: Det var en riker man, som hade en gårdsfogda; den vardt beryktad för honom, att han förfor hans ägodelar.

1. Agga ta ütles ka omma jüngritte wasto: Üks innimenne olli rikkas, sel olli maia-piddaja, ja selle peäle olli temma ette könne töstetud, kui peaks ta temma warra ärrahukkama.

1. Jėzus kalbėjo ir savo mokiniams: ‘‘Buvo vienas turtingas žmogus ir turėjo ūkvedį. Tas buvo jam apskųstas, esą eikvojąs jo turtą.

1. Er aber sprach zu seinen Jüngern: Es war ein reicher Mann, der hatte einen Haushalter; der ward von ihm berüchtigt, als hätte er ihm seine Güter umgebracht.

1. Jésus disait aussi à ses disciples: Un homme riche avait un économe qui fut accusé devant lui de lui dissiper son bien.

1. Y DECÍA también a sus discípulos: Había un hombre rico, el cual tenía un mayordomo; y éste fué acusado delante de él, como disipador de sus bienes.

1 En Hij zeide ook tot Zijn discipelen: Er was een zeker rijk mens, welke een rentmeester had; en deze werd bij hem verklaagd, als die zijn goederen doorbracht.

1. Mówił też i do uczniów swoich: Człowiek niektóry był bogaty, który miał szafarza, a ten był odniesiony do niego, jakoby rozpraszał dobra jego.

1. Monda pedig az ő tanítványainak is: Vala egy gazdag ember, kinek vala egy sáfára; és az bevádoltaték nála, hogy javait eltékozolja.

1 Сказал же и к ученикам Своим: один человек был богат и имел управителя, на которого донесенобыло ему, что расточает имение его;

1. Промовив же і до учеників своїх: Один чоловік був багатий, що мав приставника; і обвинувачено сього йому, що розсипає маєток його.

2 Ja hän kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Mitä minä kuulenkaan sinusta? Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä sinä et saa enää minun huonettani hallita.'

2 Kutsuttuaan hänet hän sanoi hänelle: 'Mitä kuulenkaan sinusta? Tee tili taloudenhoidostasi, sillä et sinä enää voi hoitaa talouttani.'

2. Ja hän kutsui hänen ja sanoi hänelle: miksi minä sinusta sen kuulen? tee luku hallituksestas; sillä et sinä saa tästedes hallita.

2. Ja hän cudzui hänen ja sanoi hänelle: mixi minä sinusta sen cuulen? tee lucu hallituswirastas: sillä et sinä saa tästedes hallita.

2. Ja hen cutzui hene' ia sanoi henelle/ Mixi mine sen sinusta cwlen? Tee lucu sinu' Hallituswirghastas/ Sille ett sine szaa testedes hallita. (Ja hän kutsui hänen ja sanoi hänelle/ Miksi minä sen sinusta kuulen? Tee luku sinun hallituswirastasi/ Sillä et sinä saa tästedes hallita.)

2. καὶ φωνήσας αὐτὸν εἶπεν αὐτῷ· τί τοῦτο ἀκούω περὶ σοῦ; ἀπόδος τὸν λόγον τῆς οἰκονομίας σου· οὐ γὰρ δύνῃ ἔτι οἰκονομεῖν.

2. και φωνησας αυτον ειπεν αυτω τι τουτο ακουω περι σου αποδος τον λογον της οικονομιας σου ου γαρ δυνηση ετι οικονομειν 2. kai fonesas aυton eipen aυto ti toυto akoυo peri soυ apodos ton logon tes oikonomias soυ oυ gar dυnese eti oikonomein

2 And having summoned him, he said to him, What is this that I am hearing concerning you? Give (me) the account of your stewardship; for* you are not still able to be a steward.

2. And he called him, and said unto him, How is it that I hear this of thee? give an account of thy stewardship; for thou mayest be no longer steward.

2. Og han kaldte ham og sagde til ham: hvi hører jeg dette om dig? Gjør Regnskab for din Huusholdning; thi du kan ikke længere forstaae Huset.

2. Då kallade han honom, och sade till honom: Hvi hörer jag sådant af dig? Gör räkenskap af ditt fögderi; ty du måste icke länger vara min fogde.

2. Ja temma kutsus tedda ja ütles temmale: Kuida ma sedda sinnust kulen? te arro ommast maiapiddamissest, sest sinna ei woi ennam mitte maia piddada.

2. Tuomet, pasišaukęs jį, šeimininkas pasakė: ‘Ką aš girdžiu apie tave šnekant? Duok savo ūkvedžiavimo apyskaitą, nes daugiau nebegalėsi būti ūkvedžiu’.

2. Und er forderte ihn und sprach zu ihm: Wie höre ich das von dir? Tu Rechnung von deinem Haushalten; denn du kannst hinfort nicht Haushalter sein!

2. Et l'ayant fait venir, il lui dit: Qu'est-ce que j'entends dire de toi? Rends compte de ton administration; car tu ne pourras plus administrer mon bien.

2. Y le llamó, y le dijo: ¿Qué es esto que oigo de tí? dá cuenta de tu mayordomía; porque ya no podrás más ser mayordomo.

2 En hij riep hem, en zeide tot hem: Hoe hoor ik dit van u? Geef rekenschap van uw rentmeesterschap; want gij zult niet meer kunnen rentmeester zijn.

2. A zawoławszy go, rzekł mu: Cóż słyszę o tobie? Oddaj liczbę z szafarstwa twego; albowiem już więcej nie będziesz mógł szafować.

2. Hívá azért azt, és monda néki: Mit hallok felőled? Adj számot a te sáfárságodról; mert nem lehetsz tovább sáfár.

2 и, призвав его, сказал ему: что это я слышу о тебе? дай отчет в управлении твоем, ибо ты не можешь более управлять.

2. І, покликавши його, каже йому: Що се чую про тебе? Дай менї перелїк з твого приставництва, бо не можна вже тобі бути приставником.

3 Niin huoneenhaltija sanoi mielessään: 'Mitä minä teen, kun isäntäni ottaa minulta pois huoneenhallituksen? Kaivaa minä en jaksa, kerjuuta häpeän.

3 Niin taloudenhoitaja sanoi itsekseen: 'Mitä teen, koska herrani ottaa minulta taloudenhoidon? Kaivaa en jaksa, kerjuuta häpeän.

3. Niin huoneenhaltia sanoi itsellensä: mitä minä teen, sillä minun herrani ottaa minulta pois hallituksen? en minä voi kaivaa, häpeen minä kerjätä.

3. Nijn huonenhaldia sanoi idzelläns: mitä minä teen? Sillä minun Herran otta minulda pois wiran en minä woi caiwa häpen minä kerjätä.

3. Nin sanoi se Honenhalltia itzellens. Mite mine teen? Sille minun Herran poisotta minulda wirghan/ Em mine woi caiwa/ Häpien mine kieriete. (Niin sanoi se huoneenhaltija itsellensä. Mitä minä teen? Sillä minun Herran pois ottaa minulta wiran/ En minä woi kaiwaa/ Häpeän minä kerjätä.)

3. εἶπε δὲ ἐν ἑαυτῷ ὁ οἰκονόμος· τί ποιήσω, ὅτι ὁ κύριός μου ἀφαιρεῖται τὴν οἰκονομίαν ἀπ’ ἐμοῦ; σκάπτειν οὐκ ἰσχύω, ἐπαιτεῖν αἰσχύνομαι·

3. ειπεν δε εν εαυτω ο οικονομος τι ποιησω οτι ο κυριος μου αφαιρειται την οικονομιαν απ εμου σκαπτειν ουκ ισχυω επαιτειν αισχυνομαι 3. eipen de en eaυto o oikonomos ti poieso oti o kυrios moυ afaireitai ten oikonomian ap emoυ skaptein oυk ischυo epaitein aischυnomai

3 But the steward said in himself, What should I do, because my lord is taking away the stewardship from me? I am not strong-enough to dig; I am ashamed to beg.

3. Then the steward said within himself, What shall I do? for my lord taketh away from me the stewardship: I cannot dig; to beg I am ashamed.

3. Men Huusholderen sagde ved sig selv: hvad skal jeg gjøre, efterdi min Herren tager Huusholdningen fra mig? Jeg formaaer ikke at grave, jeg skammer mig ved at trygle.

3. Då sade fogden vid sig sjelf: Hvad skall jag göra? Ty min herre tager ifrå mig fögderiet; grafva orkar jag icke, tigga blyges jag.

3. Agga se maiapiddaja mötles issienneses: Mis ma pean teggema? minno Issand wottab maiapiddamist minnust ärra: kaewada ei suda minna mitte; häbbi on mul kerjades.

3. O ūkvedys tarė sau: ‘Ką veiksiu, kad šeimininkas atima iš manęs ūkvedžiavimą? Kasti neįstengiu, o elgetauti­gėda.

3. Der Haushalter sprach bei sich selbst: Was soll ich tun? Mein Herr nimmt das Amt von mir; graben kann ich nicht, so schäme ich mich zu betteln.

3. Alors cet économe dit en lui-même: Que ferai-je, puisque mon maître m'ôte l'administration de son bien? Je ne saurais travailler à la terre, j'aurais honte de mendier.

3. Entónces el mayordomo dijo dentro de sí: ¿Qué haré? que mi señor me quita la mayordomía. Cavar, no puedo: mendigar, tengo vergüenza.

3 En de rentmeester zeide bij zichzelven: Wat zal ik doen, dewijl mijn heer dit rentmeesterschap van mij neemt? Graven kan ik niet; te bedelen schaam ik mij.

3. I rzekł on szafarz sam w sobie: Cóż uczynię, gdyż pan mój odbiera ode mnie szafarstwo? Kopać nie mogę, żebrać się wstydzę.

3. Monda pedig magában a sáfár: Mit míveljek, mivelhogy az én uram elveszi tőlem a sáfárságot? Kapálni nem tudok; koldulni szégyenlek!

3 Тогда управитель сказал сам в себе: чтомне делать? господин мой отнимает у меня управление домом; копать не могу, просить стыжусь;

3. Каже ж у собі приставник: Що менї робити, що пан мій бере приставництво від мене? Копати не вмію, просити соромлюсь.

4 Minä tiedän, mitä teen, että ottaisivat minut taloihinsa, kun minut pannaan pois huoneenhallituksesta.'

4 Tiedän, mitä teen, jotta ottaisivat minut taloihinsa, kun minut pannaan pois taloudenhoidosta.'

4. Minä tiedän, mitä minä teen, että kuin minä viralta pannaan pois, niin he korjaavat minun huoneesensa.

4. Minä tiedän mitä minä teen: cosca minä wiralda poispannan nijn he corjawat minun heidän huonesens.

4. Mine tiedhe' mite mine teen/ coska mine nyt wirghasta poispannan/ nin he coriauat minun heiden Honesens. (Minä tiedän mitä minä teen/ koska minä nyt wirasta pois pannaan/ niin he korjaawat minun heidän huoneessansa.)

4. ἔγνων τί ποιήσω, ἵνα, ὅταν μετασταθῶ ἐκ τῆς οἰκονομίας, δέξωνταί με εἰς τοὺς οἴκους ἑαυτῶν.

4. εγνων τι ποιησω ινα οταν μετασταθω της οικονομιας δεξωνται με εις τους οικους αυτων 4. egnon ti poieso ina otan metastatho tes oikonomias deksontai me eis toυs oikoυs aυton

4 I know what I should do, in order that whenever I am removed (from) the stewardship, they may accept me into their houses.

4. I am resolved what to do, that, when I am put out of the stewardship, they may receive me into their houses.

4. Jeg veed, hvad jeg vil gjøre, at de skulle tage mig i deres Huse, naar jeg bliver sat fra Huusholdningen.

4. Nu väl, jag vet hvad jag vill göra, att, då jag varder satt af mitt fögderi, måga de anamma mig uti sin hus.

4. Ma tean, mis ma tahhan tehha, et, kui minna maiapiddamissest lahti saan, nemmad mind wastowotwad omma koddade sisse.

4. Žinau, ką daryti, kad žmonės mane priimtų į savo namus, kai būsiu atleistas iš tarnybos’.

4. Ich weiß wohl, was ich tun will, wenn ich nun von dem Amt gesetzt werde, daß sie mich in ihre Häuser nehmen.

4. Je sais ce que je ferai, afin que quand on m'aura ôté mon administration, il y ait des gens qui me reçoivent dans leurs maisons.

4. Yo sé lo que haré, para que cuando fuere quitado de la mayordomía, me reciban en sus casas.

4 Ik weet, wat ik doen zal, opdat, wanneer ik van het rentmeesterschap afgezet zal wezen, zij mij in hun huizen ontvangen.

4. Wiem, co uczynię, że gdy będę złożony z szafarstwa, przyjmą mię do domów swoich.

4. Tudom mit tegyek, hogy mikor a sáfárságtól megfosztatom, befogadjanak engem házaikba.

4 знаю, что сделать, чтобы приняли меня в домы свои, когда отставлен буду от управления домом.

4. Знаю, що зроблю, щоб, як відставлений буду від приставництва, прийняли мене в господи свої.

5 Ja hän kutsui luoksensa jokaisen herransa velallisista ja sanoi ensimmäiselle: 'Paljonko sinä olet velkaa minun herralleni?'

5 Kutsuttuaan luokseen jokaisen herransa velallisista hän sanoi ensimmäiselle: 'Paljonko olet velkaa herralleni?'

5. Ja hän kutsui tykönsä kaikki herransa velvolliset ja sanoi ensimäiselle: kuinka paljo sinä olet minun herralleni velkaa?

5. Ja hän cudzui tygöns caicki Herrans welgolliset ja sanoi ensimäiselle: cuinga paljo sinä olet minun Herralleni welca?

5. Ja hen cutzui tyge's caiki hene' Herrans welgoliset/ ia sanoi ensimeiselle/ Quinga palio sine olet minun Herrani welca? (Ja hän kutsui tykönsä kaikki hänen Herransa welkolliset/ ja sanoi ensimmäiselle/ Kuinka paljon sinä olet minun Herrani welkaa?)

5. καὶ προσκαλεσάμενος ἕνα ἕκαστον τῶν χρεοφειλετῶν τοῦ κυρίου ἔλεγε τῷ πρώτῳ· πόσον ὀφείλεις σὺ τῷ κυρίῳ μου;

5. και προσκαλεσαμενος ενα εκαστον των χρεωφειλετων του κυριου εαυτου ελεγεν τω πρωτω ποσον οφειλεις τω κυριω μου 5. kai proskalesamenos ena ekaston ton chreofeileton toυ kυrioυ eaυtoυ elegen to proto poson ofeileis to kυrio moυ

5 And having called to him each one of his lord’s debtors, he said to the first, How-much do you owe to my lord?

5. So he called every one of his lord's debtors unto him, and said unto the first, How much owest thou unto my lord?

5. Og han fremkaldte enhver af sin Herres Skyldnere og sagde til den første: hvor meget er du min Herre skyldig?

5. Då kallade han till sig alla sins herras gäldenärar, och sade till den första: Huru mycket äst du min herra skyldig?

5. Ja temma kutsus ennese jure iggaühhe omma Issanda wölglasist, ja ütles essimesse wasto: Paljuks sul mo Issandaga wölgo on?

5. Jis pasikvietė po vieną savo šeimininko skolininkus ir klausė pirmąjį: ‘Kiek esi skolingas mano šeimininkui?’

5. Und er rief zu sich alle Schuldner seines Herrn und sprach zu dem ersten: Wie viel bist du meinem Herrn schuldig?

5. Alors il fit venir séparément chacun des débiteurs de son maître, et il dit au premier: Combien dois-tu à mon maître?

5. Y llamando a cada uno de los deudores de su señor, dijo al primero: ¿Cuánto debes a mi señor?

5 En hij riep tot zich een iegelijk van de schuldenaars zijns heeren, en zeide tot den eersten: Hoeveel zijt gij mijn heer schuldig?

5. Zawoławszy tedy do siebie każdego z dłużników pana swego rzekł pierwszemu: Wieleś winien panu memu?

5. És magához hivatván az ő urának minden egyes adósát, monda az elsőnek: Mennyivel tartozol az én uramnak?

5 И, призвав должников господина своего, каждого порознь, сказал первому: сколько ты должен господину моему?

5. І покликавши кожного з довжників пана свого, каже первому: Скільки ти винен панові моєму?

6 Tämä sanoi: 'Sata astiaa öljyä'. Niin hän sanoi hänelle: 'Tässä on velkakirjasi, istu ja kirjoita pian viisikymmentä'.

6 Tämä vastasi: 'Sata astiaa öljyä.' Niin hän sanoi hänelle: 'Ota velkakirjasi ja istu ja kirjoita pian viisikymmentä:

6. Mutta se sanoi: sata tynnyriä öljyä. Ja hän sanoi hänelle: ota kirjas ja istu pian, ja kirjoita viisikymmentä.

6. Se sanoi sata tynnyritä Öljyä. Hän sanoi hänelle: Ota kirjas ja istu pian ja kirjoita wijsikymmendä.

6. Nin hen sanoi/ Sata tynnyrite Ölio. Ja hen sanoi henelle/ Ota sinun kirias ia istu pian/ ia kiriota wisikymende. (Niin hän sanoi/ Sata tynnyriä öljyä. Ja hän sanoi hänelle/ Ota sinun kirjasi ja istu pian/ ja kirjoita wiisikymmentä.)

6. ὁ δὲ εἶπεν· ἑκατὸν βάτους ἐλαίου. καὶ εἶπεν αὐτῷ· δέξαι σου τὸ γράμμα καὶ καθίσας ταχέως γράψον πεντήκοντα.

6. ο δε ειπεν εκατον βατους ελαιου και ειπεν αυτω δεξαι σου το γραμμα και καθισας ταχεως γραψον πεντηκοντα 6. o de eipen ekaton βatoυs elaioυ kai eipen aυto deksai soυ to gramma kai kathisas tacheos grapson pentekonta

6 Now he said, A hundred eight-gallon-containers of oil. And he said to him, Accept your contract {Greek: writing} and (after) you (have) sat down, quickly write fifty.

6. And he said, An hundred measures of oil. And he said unto him, Take thy bill, and sit down quickly, and write fifty.

6. Men denne sagde: hundrede Fade Olie. Og han sagde til ham: tag dit Brev og sæt dig snart ned, og skriv helvtredsindstyve.

6. Sade han: Hundrade tunnor oljo. Då sade han till honom: Tag ditt bref, och sätt dig snart ned, och skrif femtio.

6. Ja se ütles: Sadda wati ölli. Ja temma ütles temmale: Wotta omma ramatto, ja istu mahha, ja kirjota warsi wiiskümmend.

6. Šis atsakė: ‘Šimtą statinių aliejaus’. Tada jis tarė: ‘Imk savo skolos raštą, sėsk ir tuoj pat rašyk: penkiasdešimt’.

6. Er sprach: Hundert Tonnen Öl. Und er sprach zu ihm: Nimm deinen Brief, setze dich und schreib flugs fünfzig.

6. Il répondit: Cent mesures d'huile. Et l'économe lui dit: Reprends ton billet; assieds-toi, et écris-en promptement un autre de cinquante.

6. Y él dijo: Cien batos de aceite. Y le dijo: Toma tu obligación, y siéntate presto, y escribe cincuenta.

6 En hij zeide: Honderd vaten olie. En hij zeide tot hem: Neem uw handschrift, en nederzittende, schrijf haastelijk vijftig.

6. A on rzekł: Sto bareł oliwy. I rzekł mu: Weźmij zapis twój, a siadłszy prędko, napisz pięćdziesiąt.

6. Az pedig monda: Száz bátus olajjal. És monda néki: Vedd a te írásodat, és leülvén, hamar írj ötvent.

6 Он сказал: сто мер масла. И сказал ему: возьми твою расписку и садись скорее, напиши: пятьдесят.

6. Він же каже: Сто мір оливи. І каже йому: Візьми твою розписку, та сївши хутко, пиши пятьдесять.

7 Sitten hän sanoi toiselle: 'Entä sinä, paljonko sinä olet velkaa?' Tämä sanoi: 'Sata tynnyriä nisuja'. Hän sanoi hänelle: 'Tässä on velkakirjasi, kirjoita kahdeksankymmentä'.

7 Sitten hän sanoi toiselle: 'Entä sinä, paljonko olet velkaa?' Tämä vastasi: 'Sata tynnyriä vehnää.' Hän sanoi hänelle: 'Ota velkakirjasi ja kirjoita kahdeksankymmentä.'

7. Sitte hän sanoi toiselle: kuinka paljon sinä olet velkaa? ja se sanoi: sata puntaa nisuja. Hän sanoi hänelle: ota kirjas ja kirjoita kahdeksankymmentä.

7. Sijtte hän sanoi toiselle paljoco sinä olet welca? Hän sanoi: sata punda nisuja. Hän sanoi hänelle: ota kirjas ja kirjoita cahdexankymmendä.

7. Sijtte hen toiselle sanoi/ Palioco sine olet welca? Hen sanoi/ Sata punda Nisuija. Ja hen sanoi henelle/ Ota sinun kirias/ ia kirioita cadhexankymende. (Sitten hän toiselle sanoi/ Paljonko sinä olet welkaa? Hän sanoi/ Sata puntaa nisuja. Ja hän sanoi hänelle/ Ota sinun kirjasi/ ja kirjoita kahdeksankymmentä.)

7. ἔπειτα ἑτέρῳ εἶπε· σὺ δὲ πόσον ὀφείλεις; ὁ δὲ εἶπεν ἑκατὸν κόρους σίτου. καὶ λέγει αὐτῷ· δέξαι σου τὸ γράμμα καὶ γράψον ὀγδοήκοντα.

7. επειτα ετερω ειπεν συ δε ποσον οφειλεις ο δε ειπεν εκατον κορους σιτου και λεγει αυτω δεξαι σου το γραμμα και γραψον ογδοηκοντα 7. epeita etero eipen sυ de poson ofeileis o de eipen ekaton koroυs sitoυ kai legei aυto deksai soυ to gramma kai grapson ogdoekonta

7 Thereafter, he said to a different (one), and how-much do you owe? Now he said, A hundred twelve-bushel-containers of grain. And he says to him, Accept your contract {Greek: writing} and write eighty.

7. Then said he to another, And how much owest thou? And he said, An hundred measures of wheat. And he said unto him, Take thy bill, and write fourscore.

7. Derefter sagde han til en anden: men du, hvor meget er du skyldig? Men denne sagde: hundrede Maader Hvede. Og han sagde til ham: tag dit Brev og skriv firsindstyve.

7. Sedan sade han till den andra: Huru mycket äst du skyldig? Sade han till honom: Hundrade pund hvete. Sade han till honom: Tag ditt bref, och skrif åttatio.

7. Pärrast ütles ta teisele: Agga paljuks sul wölgo on? ja temma ütles: Sadda wakka nisso; ja temma ütles temmale: Wotta omma ramatto ja kirjota kahheksakümmend.

7. Paskui klausė kitą: ‘O kiek tu skolingas?’ Anas atsakė: ‘Šimtą saikų kviečių’. Jis tarė: ‘Imk skolos raštą ir rašyk: aštuoniasdešimt’.

7. Darnach sprach er zu dem andern: Du aber, wie viel bist du schuldig? Er sprach: Hundert Malter Weizen. Und er sprach zu ihm: Nimm deinen Brief und schreib achtzig.

7. Il dit ensuite à un autre: Et toi, combien dois-tu? Il dit: Cent mesures de froment. Et l'économe lui dit: Reprends ton billet, et écris-en un autre de quatre-vingts.

7. Después dijo a otro: ¿Y tú, cuánto debes? Y él dijo: Cien coros de trigo. Y él le dijo: Toma tu obligación, y escribe ochenta.

7 Daarna zeide hij tot een anderen: En gij, hoeveel zijt gij schuldig? En hij zeide: Honderd mudden tarwe. En hij zeide tot hem: Neem uw handschrift, en schrijf tachtig.

7. Potem drugiemu rzekł: A tyś wiele winien? A on mu rzekł: Sto korcy pszenicy. I rzekł mu: Weźmij zapis twój, a napisz ośmdziesiąt.

7. Azután monda másnak: Te pedig mennyivel tartozol? Az pedig monda: Száz kórus búzával. És monda annak: Vedd a te írásodat, és írj nyolczvanat.

7 Потом другому сказал: а ты сколько должен? Он отвечал: сто мер пшеницы. И сказал ему: возьмитвою расписку и напиши: восемьдесят.

7. Потім другому каже: Ти ж скільки винен? Він же каже: Сто мір пшеницї. І каже йому: Візьми твою розписку, та напиши вісїмдесять.

8 Ja herra kehui väärää huoneenhaltijaa siitä, että hän oli menetellyt ovelasti. Sillä tämän maailman lapset ovat omaa sukukuntaansa kohtaan ovelampia kuin valkeuden lapset.

8 Mutta herra kehui väärää taloudenhoitajaa, että tämä oli menetellyt viisaasti. Sillä tämän maailmanajan lapset ovat omaa sukukuntaansa kohtaan viisaampia kuin valon lapset.

8. Ja herra kiitti väärää huoneenhaltiata, että hän toimellisesti teki; sillä tämän maailman lapset ovat toimellisemmat kuin valkeuden lapset heidän sukukunnassansa.

8. Ja Herra kijtti sitä wäärä huonenhaldiata että hän toimellisest teki: sillä tämän mailman lapset owat toimellisemmat cuin walkeuden lapset heidän sugusans.

8. Ja se HERRA kijtti site wäre Honenhaltia ette hen toimelisest teki/ Sille ette temen Mailman Lapset ouat toimelisemat quin walkeudhen Lapset heiden Sughusans. (Ja se HERRA kiitti sitä wäärää huoneenhaltijaa että hän toimellisesti teki/ Sillä että tämän maailman lapset owat toimellisemmat kuin walkeuden lapset heidän suwussansa.)

8. καὶ ἐπῄνεσεν ὁ κύριος τὸν οἰκονόμον τῆς ἀδικίας, ὅτι φρονίμως ἐποίησεν· ὅτι οἱ υἱοὶ τοῦ αἰῶνος τούτου φρονιμώτεροι ὑπὲρ τοὺς υἱοὺς τοῦ φωτὸς εἰς τὴν γενεὰν τὴν ἑαυτῶν εἰσι.

8. και επηνεσεν ο κυριος τον οικονομον της αδικιας οτι φρονιμως εποιησεν οτι οι υιοι του αιωνος τουτου φρονιμωτεροι υπερ τους υιους του φωτος εις την γενεαν {VAR1: την } εαυτων εισιν 8. kai epenesen o kυrios ton oikonomon tes adikias oti fronimos epoiesen oti oi υioi toυ aionos toυtoυ fronimoteroi υper toυs υioυs toυ fotos eis ten genean {VAR1: ten } eaυton eisin

8 And his lord praised the steward of unrighteousness because he did prudently, because the sons of this world are more prudent to their own generation; (even) beyond the sons of the light.

8. And the lord commended the unjust steward, because he had done wisely: for the children of this world are in their generation wiser than the children of light.

8. Og Herren lovede den uretfærdige Huusholder, at han gjorde snildeligen; thi denne Verdens Børn ere klogere end Lysets Børn mod deres Slægt.

8. Och herren prisade den orätta fogdan, att han visliga gjorde; ty denna verldenes barn äro visare än ljusens barn, uti sitt slägte.

8. Ja se issand kitis sedda üllekohtust maia-piddajat, et ta targaste olli teinud, sest sesinnatse ma-ilma lapsed on ennam moistlikkud, kui walgusse lapsed omma suggu rahwa seas.

8. Šeimininkas pagyrė neteisųjį ūkvedį, kad jis gudriai pasielgė. Šio pasaulio vaikai sumanesni tarp savųjų negu šviesos vaikai’‘.

8. Und der HERR lobte den ungerechten Haushalter, daß er klüglich gehandelt hatte; denn die Kinder dieser Welt sind klüger als die Kinder des Lichtes in ihrem Geschlecht.

8. Et le maître loua cet économe infidèle de ce qu'il avait agi avec habileté; car les enfants de ce siècle sont plus prudents dans leur génération, que les enfants de lumière.

8. Y alabó el señor al mayordomo malo, por haber hecho prudentemente; porque los hijos de este siglo más prudentes son en su generación que los hijos de luz.

8 En de heer prees den onrechtvaardigen rentmeester, omdat hij voorzichtiglijk gedaan had; want de kinderen dezer wereld zijn voorzichtiger, dan de kinderen des lichts, in hun geslacht.

8. I pochwalił pan szafarza niesprawiedliwego, iż roztropnie uczynił; bo synowie tego świata roztropniejsi są nad syny światłości w rodzaju swoim.

8. És dícséré az úr a hamis sáfárt, hogy eszesen cselekedett, mert e világnak fiai eszesebbek a [1†] világosságnak fiainál a maguk nemében.

8 И похвалил господин управителя неверного, что догадливо поступил; ибо сыны века сего догадливее сынов света всвоем роде.

8. І похвалив пан приставника неправедного, що мудро вчинив; сини бо віку сього мудріщі над синів сьвітла в родї своїм.

9 Ja minä sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä väärällä mammonalla, että he, kun se loppuu, ottaisivat teidät iäisiin majoihin.

9 Minäkin sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä *petollisella rikkaudella*, että kun te kuolette, he ottaisivat teidät iäisiin majoihin.

9. Ja minä myös sanon teille: tehkäät teillenne ystäviä väärästä mammonasta, että kuin te tarvitsette, niin he korjaavat teitä ijankaikkisiin majoihin.

9. Ja minä myös sanon teille: tehkät teillen ystäwitä wäärästä Mammonasta että cosca te tarwidzetta nijn he corjawat teitä ijancaickisijn majoihin.

9. Ja mine mös sanon teille/ Tehcket teille Ysteuite sijte * wärest Mammonast/ Senpäle ette costa te taruitzet/ nin he coriauat teite ijancaikisin Maiohin. (Ja minä myös sanon teille/ Tehkäät teille ystäwiä siitä wäärästä mammonasta/ Sen päälle että koska te tarwitset/ niin he korjaawat teitä iankaikkisiin majoihin.)

9. κἀγὼ ὑμῖν λέγω· ποιήσατε ἑαυτοῖς φίλους ἐκ τοῦ μαμωνᾶ τῆς ἀδικίας, ἵνα, ὅταν ἐκλίπητε, δέξωνται ὑμᾶς εἰς τὰς αἰωνίους σκηνάς.

9. καγω υμιν λεγω ποιησατε εαυτοις φιλους εκ του μαμωνα της αδικιας ινα οταν εκλιπητε δεξωνται υμας εις τας αιωνιους σκηνας 9. kago υmin lego poiesate eaυtois filoυs ek toυ mamona tes adikias ina otan eklipete deksontai υmas eis tas aionioυs skenas

9 And I say to you°, Make*° friends for yourselves out of the money of unrighteousness; in order that, whenever it fails, they may accept you° into the everlasting tabernacles.

9. And I say unto you, Make to yourselves friends of the mammon of unrighteousness; that, when ye fail, they may receive you into everlasting habitations.

9. Og jeg siger Eder: gjører Eder Venner ved den urette Mammon, at, naar I skilles herfra, de skulle annamme Eder i de evige Boliger.

9. Och jag säger eder: Görer eder vänner af den orätta Mammon, på det att, när I behöfven, skola de anamma eder uti evinnerliga hyddor.

9. Ja minnage ütlen teile: Tehke ennestele söbro üllekohtusest Mammonast, et, kui teie keikist lahti sate, nemmad teid wastowotwad iggaweste maiadesse.)

9. ‘‘Ir Aš jums sakau: darykitės bičiulių neteisiosios Mamonos dėka, kad, jūsų galui atėjus, jie priimtų jus į amžinuosius namus.

9. Und ich sage euch auch: Machet euch Freunde mit dem ungerechten Mammon, auf daß, wenn ihr nun darbet, sie euch aufnehmen in die ewigen Hütten.

9. Et moi, je vous dis: Faites-vous des amis avec les richesses injustes, afin que quand vous mourrez, ils vous reçoivent dans les tabernacles éternels.

9. Y yo os digo: Hacéos amigos de las riquezas de maldad, para que cuando faltareis, os reciban en las moradas eternas.

9 En Ik zeg ulieden: Maakt uzelven vrienden uit den onrechtvaardigen Mammon, opdat, wanneer u ontbreken zal, zij u mogen ontvangen in de eeuwige tabernakelen.

9. I jać wam powiadam: Czyócie sobie przyjacioły z mammony niesprawiedliwości, aby gdy ustaniecie, przyjęli was do wiecznych przybytków.

9. Én is mondom néktek, szerezzetek magatoknak barátokat a hamis mammonból, hogy mikor meghaltok, befogadjanak benneteket az örök [2†] hajlékokba.

9 И Я говорю вам: приобретайте себе друзей богатством неправедным, чтобы они, когда обнищаете, приняли вас в вечные обители.

9. І я вам глаголю: Робіть собі приятелів від мамони неправди, щоб, як будете в недостатках, прийняли вас у вічні оселї.

10 Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä.

10 Joka on vähimmässä uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka on vähimmässä väärä on paljossakin väärä.

10. Joka vähemmässä on uskollinen, se on myös paljossa uskollinen, ja joka vähemmässä on väärä, se on myös paljossa petollinen.

10. Joca wähemmäs on uscollinen hän on myös paljos uscollinen ja joca wähemmäs on wäärä se myös paljos on petollinen.

10. Joca wehimes on wskolinen/ hen mös palios on wskolinen/ Ja ioca wehimes wärä ombi/ se mös palios on wärä. (Joka wähimmässä on uskollinen/ hän myös paljossa on uskollinen/ Ja joka wähimmässä wäärä ompi/ se myös paljossa on wäärä.)

10. ὁ πιστὸς ἐν ἐλαχίστῳ καὶ ἐν πολλῷ πιστός ἐστι, καὶ ὁ ἐν ἐλαχίστῳ ἄδικος καὶ ἐν πολλῷ ἄδικός ἐστιν.

10. ο πιστος εν ελαχιστω και εν πολλω πιστος εστιν και ο εν ελαχιστω αδικος και εν πολλω αδικος εστιν 10. o pistos en elachisto kai en pollo pistos estin kai o en elachisto adikos kai en pollo adikos estin

10 The faithful in (the) least (matters) is also faithful in much, and the unrighteous in (the) least (matters) is also unrighteous in much.

10. He that is faithful in that which is least is faithful also in much: and he that is unjust in the least is unjust also in much.

10. Hvo som er tro i det Mindste er og tro i Meget; og hvo som er uretfærdig i det Mindste, er og uretfærdig i Meget.

10. Den der trogen är i det minsta, han är ock trogen i det mer är; och den i det minsta orätt är, han är ock orätt i det mer är.

10. Kes keigewähhema sees ustaw on, se on ka sures ustaw: ja kes keigewähhema sees üllekohtune on, se on ka sure sees üllekohtune.

10. Kas ištikimas mažame dalyke, tas ištikimas ir dideliame, o kas neteisingas mažame, tas neteisingas ir dideliame.

10. Wer im geringsten treu ist, der ist auch im Großen treu; und wer im Geringsten unrecht ist, der ist auch im Großen unrecht.

10. Celui qui est fidèle dans les petites choses sera aussi fidèle dans les grandes; et celui qui est injuste dans les petites choses sera aussi injuste dans les grandes.

10. El que es fiel en lo muy poco, también en lo más es fiel; y el que en lo muy poco es injusto, también en lo más es injusto.

10 Die getrouw is in het minste, die is ook in het grote getrouw; en die in het minste onrechtvaardig is, die is ook in het grote onrechtvaardig.

10. Kto wierny jest w małem, i w wielu wiernym jest; a kto w małem niesprawiedliwy, i w wielu niesprawiedliwym jest.

10. A ki hű a kevesen, [3†] a sokon is hű az; és a ki a kevesen hamis, a sokon is hamis az.

10 Верный в малом и во многом верен, а неверный в малом неверен и во многом.

10. Вірний у найменшому, і в великому вірний, а в найменшому неправедний, і в великому неправедний.

11 Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä, mikä oikeata on?

11 Jos ette siis ole olleet uskolliset *petollisen rikkauden hoidossa*, kuka teille uskoo oikeaa?

11. Jollette siis ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille sitä uskoo, mikä oikia on?

11. Jollet te sijs ollet uscolliset sijnä wääräs Mammonas cuca teille sitä usco cuin totinen on?

11. Jollei te sis olluet wskoliset sijne wäres Mammonas/ cuca teille site wskopi quin totinen on? (Jollei te siis olleet uskolliset siinä wäärässä mammonassa/ kuka teille sitä uskoopi kuin totinen on?)

11. εἰ οὖν ἐν τῷ ἀδίκῳ μαμωνᾷ πιστοὶ οὐκ ἐγένεσθε, τὸ ἀληθινὸν τίς ὑμῖν πιστεύσει;

11. ει ουν εν τω αδικω μαμωνα πιστοι ουκ εγενεσθε το αληθινον τις υμιν πιστευσει 11. ei oυn en to adiko mamona pistoi oυk egenesthe to alethinon tis υmin pisteυsei

11 Therefore, if you° did not become faithful in the unrighteous money, who will be entrusting the true (riches) to you°?

11. If therefore ye have not been faithful in the unrighteous mammon, who will commit to your trust the true riches?

11. Dersom I da ikke have været troe i den urette Mammon, hvo vil betroe Eder den sande?

11. Ären I nu icke trogne uti den orätta Mammon; ho vill då betro eder om det sannskyldiga?

11. Kui teie nüüd üllekohtuse Mammona sees ustawad ei olnud, kes woib sedda tössist teie kätte uskuda?

11. Jei nebuvote ištikimi, tvarkydami neteisiąją Mamoną, tai kas jums patikės tikruosius turtus?

11. So ihr nun in dem ungerechten Mammon nicht treu seid, wer will euch das Wahrhaftige vertrauen?

11. Si donc vous n'avez pas été fidèles dans les richesses injustes, qui vous confiera les véritables?

11. Pues si en las malas riquezas no fuisteis fieles, ¿lo que es verdadero, quién os lo confiará?

11 Zo gij dan in den onrechtvaardigen Mammon niet getrouw zijt geweest, wie zal u het ware vertrouwen?

11. Ponieważeście tedy w mammonie niesprawiedliwej wiernymi nie byli, prawdziwego któż wam powierzy?

11. Ha azért a hamis mammonon hívek nem voltatok, ki bízná reátok az igazi kincset?

11 Итак, если вы в неправедном богатстве не были верны,кто поверит вам истинное?

11. Коли ж оце у неправедній мамонї вірні не будете, то правдиве хто вам звірить?

12 Ja jos ette ole olleet uskolliset siinä, mikä on toisen omaa, kuka teille antaa sitä, mikä teidän omaanne on?

12 Ja ellette toisen oman suhteen ole olleet uskolliset, kuka teille antaa teidän omaanne?

12. Ja ellette ole olleet toisen omassa uskolliset, kuka teille antaa sen, mikä teidän omanne on?

12. Ja ellet te ole toisen omas uscolliset cuca teille anda sen cuin teidän oman on?

12. Ja ellei te ole wieralises wskoliset/ cuca teille sen andapi quin teiden oman on? (Ja ellei te ole wieraallisessa uskolliset/ kuka teille sen antaapi kuin teidän oman on?)

12. καὶ εἰ ἐν τῷ ἀλλοτρίῳ πιστοὶ οὐκ ἐγένεσθε, τὸ ὑμέτερον τίς ὑμῖν δώσει;

12. και ει εν τω αλλοτριω πιστοι ουκ εγενεσθε το υμετερον τις υμιν δωσει 12. kai ei en to allotrio pistoi oυk egenesthe to υmeteron tis υmin dosei

12 And if you° did not become faithful in what is another’s, who will be giving you° what is yours°?

12. And if ye have not been faithful in that which is another man's, who shall give you that which is your own?

12. Og dersom I ikke have været troe i det Fremmede, hvo vil give Eder Noget selv at eie?

12. Och om I ären icke trogne uti ens annars; ho vill få eder det edart är?

12. Ja kui teie woöra asja sees ustawad ei olnud, kes woib teile teie omma kätte anda?

12. Ir jeigu nebuvote ištikimi su svetimu daiktu, tai kas jums duos tai, kas jūsų?

12. Und so ihr in dem Fremden nicht treu seid, wer wird euch geben, was euer ist?

12. Et si vous n'avez pas été fidèles dans ce qui est à autrui, qui vous donnera ce qui est à vous?

12. Y si en lo ajeno no fuisteis fieles, ¿lo que es vuestro, quién os lo dará?

12 En zo gij in eens anders goed niet getrouw zijt geweest, wie zal u het uwe geven?

12. A jeźliście w cudzem wiernymi nie byli, któż wam da, co waszego jest?

12. És ha a másén hívek nem voltatok, ki adja oda néktek, a mi a tiétek?

12 И если в чужом не были верны, кто даст вам ваше?

12. І коли у чужому вірні не були, ваше хто вам дасть?

13 Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa."

13 Kukaan palvelija ei voi palvella kahta herraa. Sillä hän joko vihaa toista ja rakastaa toista tai liittyy toiseen ja halveksii toista. Ette voi palvella Jumalaa ja rikkautta*."

13. Ei yksikään palvelia taida kahta herraa palvella; sillä taikka hän yhtä vihaa ja toista rakastaa, eli yhdessä hän kiinni riippuu ja toisen katsoo ylön. Ette taida palvella Jumalaa ja mammonaa.

13. Ei yxikän palwelia taida cahta Herra palwella sillä taicka hän yhtä wiha ja toista racasta eli yhdes hän kijnnirippu ja toisen ylöncadzo. Et te taida palwella Jumalata ja Mammonat.

13. Eikengen Paluelia taidha cachta Herra paluella/ Sille taicka hen ychte wihapi/ ia toista racastapi/ Eli hen yhdes kijnirippu/ ia toista ylencatzo. Ette te taidha Jumalata paluella ia mammon. (Ei kenkään palwelija taida kahta herraa palwella/ Sillä taikka hän yhtä wihaapi/ ja toista rakastaapi/ Eli hän yhdessä kiinni riippuu/ ja toista ylen katsoo. Ette te taida Jumalata palwella ja mammonaa.)

13. Οὐδεὶς οἰκέτης δύναται δυσὶ κυρίοις δουλεύειν· ἢ γὰρ τὸν ἕνα μισήσει καὶ τὸν ἕτερον ἀγαπήσει, ἢ ἑνὸς ἀνθέξεται καὶ τοῦ ἑτέρου καταφρονήσει. οὐ δύνασθε Θεῷ δουλεύειν καὶ μαμωνᾷ.

13. ουδεις οικετης δυναται δυσι κυριοις δουλευειν η γαρ τον ενα μισησει και τον ετερον αγαπησει η ενος ανθεξεται και του ετερου καταφρονησει ου δυνασθε θεω δουλευειν και μαμωνα 13. oυdeis oiketes dυnatai dυsi kυriois doυleυein e gar ton ena misesei kai ton eteron agapesei e enos antheksetai kai toυ eteroυ katafronesei oυ dυnasthe theo doυleυein kai mamona

13 No domestic (servant) is able to serve* two lords; for* either he will hate the one and love* the other; for* either he will hold to one and despise the other. You° are not able to serve* God and money.

13. No servant can serve two masters: for either he will hate the one, and love the other; or else he will hold to the one, and despise the other. Ye cannot serve God and mammon.

13. Ingen Huussvend kan tjene to Herrer; thi han skal enten hade den ene og elske den anden, eller holde sig til den ene og foragte den anden; I kunne ikke tjene Gud og Mammon.

13. Ingen tjenare kan tjena två herrar; ty antingen skall han hata den ena, och älska den andra; eller ock hålla sig intill den ena, och förakta den andra. I kunnen icke tjena Gudi och Mammon.

13. Ükski koiasullane ei woi kahte issandat tenida: sest ehk ta wihkab ühhe, ja armastab teise; ehk hoiab ühhe pole, ja pölgab teist ärra; teie ei woi mitte Jummalat tenida ja Mammonat.

13. Joks tarnas negali tarnauti dviem šeimininkams, nes jis arba vieno nekęs, o kitą mylės, arba prie vieno prisiriš, o kitą nieku vers. Negalite tarnauti Dievui ir Mamonai’‘.

13. Kein Knecht kann zwei Herren dienen: entweder er wird den einen hassen und den andern lieben, oder er wird dem einen anhangen und den andern verachten. Ihr könnt nicht Gott samt dem Mammon dienen.

13. Nul serviteur ne peut servir deux maîtres; car, ou il haïra l'un, et aimera l'autre; ou il s'attachera à l'un, et méprisera l'autre. Vous ne pouvez servir Dieu et Mammon.

13. Ningún siervo puede servir a dos señores; porque, o aborrecerá al uno, y amará al otro, o se allegará al uno, y menospreciará al otro. No podéis servir a Dios, y a las riquezas.

13 Geen huisknecht kan twee heren dienen; want of hij zal den enen haten, en den anderen liefhebben, of hij zal den enen aanhangen, en den anderen verachten; gij kunt God niet dienen en den Mammon.

13. Żaden sługa nie może dwom panom służyć, gdyż albo jednego będzie miał w nienawiści, a drugiego będzie miłował; albo się jednego trzymać będzie, a drugim pogardzi; nie możecie Bogu służyć i mammonie.

13. Egy szolga sem [4†] szolgálhat két úrnak: mert vagy az egyiket gyűlöli és a másikat szereti; vagy az egyikhez ragaszkodik, és a másikat megveti. Nem szolgálhattok az Istennek és a mammonnak.

13 Никакой слуга не может служить двум господам, ибоили одного будет ненавидеть, а другого любить, или одному станет усердствовать, а о другомнерадеть. Не можете служить Богу и маммоне.

13. Жаден слуга не може двом панам служити: або одного ненавидїти ме, а другого любити ме; або до одного прихилить ся, а другим гордувати ме. Не можете Богові служити й мамонї.

14 Tämän kaiken kuulivat fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat häntä.

14 Tämän kaiken kuulivat (myös) fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat Häntä.

14. Mutta kaikki nämät kuulivat nekin Pharisealaiset, jotka ahneet olivat, ja pilkkasivat häntä.

14. CAicki nämät cuulit nekin Phariseuxet jotca ahnet olit ja nauroit händä.

14. Caiki nämet cwlit mös Phariseuset iotca ahnet olit/ ia nauroit hende. (Kaikki nämät kuulit myös phariseukset jotka ahneet olit/ ja nauroit häntä.)

14. Ἤκουον δὲ ταῦτα πάντα οἱ Φαρισαῖοι φιλάργυροι ὑπάρχοντες, καὶ ἐξεμυκτήριζον αὐτόν.

14. ηκουον δε ταυτα παντα και οι φαρισαιοι φιλαργυροι υπαρχοντες και εξεμυκτηριζον αυτον 14. ekoυon de taυta panta kai oi farisaioi filargυroi υparchontes kai eksemυkterizon aυton

14 Now the Pharisees, who are* money-lovers, were also hearing all these things, and they were ridiculing him.

14. And the Pharisees also, who were covetous, heard all these things: and they derided him.

14. Men alt dette hørte ogsaa Pharisæerne, som vare pengegjerrige, og de spottede ham.

14. Allt detta hörde ock de Phariseer, som girige voro, och gjorde spe af honom.

14. Agga sedda keik kuulsid ka Wariserid, kes rahha peäle ahned ollid: ja nemmad hirwitasid tedda.

14. Visa tai girdėjo mėgstantys pinigus fariziejai ir šaipėsi iš Jėzaus.

14. Das alles hörten die Pharisäer auch, und waren geizig, und spotteten sein.

14. Les pharisiens, qui étaient avares, écoutaient tout cela, et se moquaient de lui.

14. Y oían también los Fariseos todas estas cosas, los cuales eran avaros; y burlaban de él.

14 En al deze dingen hoorden ook de Farizeen, die geldgierig waren, en zij beschimpten Hem.

14. A słuchali tego wszystkiego i Faryzeuszowie, którzy byli łakomi, i naśmiewali się z niego.

14. Hallák pedig mindezeket a farizeusok is, kik pénzszeretők valának; és csúfolák őt.

14 Слышали все это и фарисеи, которые были сребролюбивы, и они смеялись над Ним.

14. Чули ж се все й Фарисеї, що були сріблолюбцями, та й насьміхались із Него.

15 Ja hän sanoi heille: "Te juuri olette ne, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus.

15 Niin Hän sanoi heille: "Te olette niitä, jotka tekevät itsensä vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee sydämenne. Sillä mikä ihmisten kesken on korkeaa, se on Jumalan edessä kauhistus.

15. Ja hän sanoi heille: te olette ne, jotka itsenne hurskaiksi teette ihmisten edessä; mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä se mikä ihmisille on korkia, se on Jumalan edessä kauhistus.

15. Ja hän sanoi heille: te oletta ne jotca idzen hurscaxi teette ihmisten edes mutta Jumala tunde teidän sydämen: sillä se cuin ihmisille on corkia se on Jumalalle cauhistus.

15. Ja hen sanoi heille/ Te oletta ne iotca itzen hurskaxi teette Inhimisten edes/ mutta Jumala tundepi teiden sydhemenne/ Sille ette mite corckia on Inhimisten edes/ se ombi cauhistos Jumalan edes. (Ja hän sanoi heille/ Te olette ne jotka itsenne hurskaaksi teette ihmisten edessä/ mutta Jumala tunteepi teidän sydämenne/ Sillä että mitä korkea on ihmisten edessä/ se ompi kauhistus Jumalan edessä.)

15. καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ὑμεῖς ἐστε οἱ δικαιοῦντες ἑαυτοὺς ἐνώπιον τῶν ἀνθρώπων, ὁ δὲ Θεὸς γινώσκει τὰς καρδίας ὑμῶν· ὅτι τὸ ἐν ἀνθρώποις ὑψηλὸν βδέλυγμα ἐνώπιον τοῦ Θεοῦ.

15. και ειπεν αυτοις υμεις εστε οι δικαιουντες εαυτους ενωπιον των ανθρωπων ο δε θεος γινωσκει τας καρδιας υμων οτι το εν ανθρωποις υψηλον βδελυγμα ενωπιον του θεου εστιν 15. kai eipen aυtois υmeis este oi dikaioυntes eaυtoυs enopion ton anthropon o de theos ginoskei tas kardias υmon oti to en anthropois υpselon βdelυgma enopion toυ theoυ estin

15 And he said to them, You° are those who are making yourselves righteous in the sight of men, but God knows your° hearts, because what is exalted among men (is) an abomination in God’s sight.

15. And he said unto them, Ye are they which justify yourselves before men; but God knoweth your hearts: for that which is highly esteemed among men is abomination in the sight of God.

15. Og han sagde til dem: I ere de, som retfærdiggjøre Eder selv for Menneskene; men Gud kjender Eders Hjerter; thi hvad som er høit iblandt Mennesker, er en VederStyggelighed for Gud.

15. Och han sade till dem: I ären de som gören eder sjelfva rättfärdiga för menniskom; men Gud vet edor hjerta; ty det som för menniskom högt är, der stygges Gud vid.

15. Ja temma ütles neile: Teie ollete need, kes ennast öigeks pannewad rahwa ees ; agga Jummal tunneb teie süddamed ¤; sest, mis innimeste seas körge, on, se on Jummala ees üks hirmus assi.

15. O Jis jiems pasakė: ‘‘Jūs žmonių akyse dedatės teisūs, bet Dievas mato jūsų širdis. Nes tai, kas žmonėse aukštinama, Dievo akyse bjauru’‘.

15. Und er sprach zu ihnen: Ihr seid's, die ihr euch selbst rechtfertigt vor den Menschen; aber Gott kennt eure Herzen; denn was hoch ist unter den Menschen, das ist ein Greuel vor Gott.

15. Et il leur dit: Pour vous, vous voulez passer pour justes devant les hommes; mais Dieu connaît vos cœurs; car ce qui est élevé devant les hommes est une abomination devant Dieu.

15. Y les dijo: Vosotros sois los que os justificais a vosotros mismos delante de los hombres; mas Dios conoce vuestros corazones; porque lo que los hombres tienen en alto aprecio, delante de Dios es abominación.

15 En Hij zeide tot hen: Gij zijt het, die uzelven rechtvaardigt voor de mensen; maar God kent uw harten; want dat hoog is onder de mensen, is een gruwel voor God.

15. I rzekł im: Wy jesteście, którzy sami siebie usprawiedliwiacie przed ludźmi, ale Bóg zna serca wasze; bo co jest u ludzi wyniosłego, obrzydliwością jest przed Bogiem.

15. És monda nékik: Ti vagytok, a kik az emberek előtt [5†] magatokat megigazítjátok; de az Isten ismeri a [6†] ti szíveteket: mert a mi az emberek közt magasztos, az Isten előtt útálatos.

15 Он сказал им: вы выказываете себя праведниками пред людьми, но Бог знает сердца ваши, ибо чтовысоко у людей, то мерзость пред Богом.

15. І рече їм: Ви оправдуєте себе перед людьми, Бог же знає серця ваші, бо що в людей високе, те огида перед Богом.

16 Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.

16 Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti. Siitä lähtien julistetaan ilosanomaa Jumalan valtakunnasta, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.

16. Laki ja prophetat ovat Johannekseen asti, ja siitä ajasta ilmoitetaan Jumalan valtakunta, ja jokainen siihen itseänsä väellä tunkee.

16. Laki ja Prophetat ennustit Johannexen asti ja sijtä ajasta on ilmoitettu Jumalan waldacunda Evangeliumin cautta ja jocainen sijhen idziäns wäellä tunge.

16. Laki ia Prophetat noidhuit Johannesen asti/ ia sijte aijasta ilmoitetan Jumalan Waldakunda Euangeliumin cautta/ ia iocainen sihen siselle wäelle tunge. (Laki ja prophetat noiduit Johannekseen asti/ ja siitä ajasta ilmoitetaan Jumalan waltakunta ewankeliumin kautta/ ja jokainen siihen sisälle wäellä tunkee.)

16. Ὁ νόμος καὶ οἱ προφῆται ἕως Ἰωάννου· ἀπὸ τότε ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ εὐαγγελίζεται καὶ πᾶς εἰς αὐτὴν βιάζεται.

16. ο νομος και οι προφηται εως ιωαννου απο τοτε η βασιλεια του θεου ευαγγελιζεται και πας εις αυτην βιαζεται 16. o nomos kai oi profetai eos ioannoυ apo tote e βasileia toυ theoυ eυaggelizetai kai pas eis aυten βiazetai

16 The law and the prophets (were) until John; from then the good-news of the kingdom of God is proclaimed, and everyone violently-enters into it.

16. The law and the prophets were until John: since that time the kingdom of God is preached, and every man presseth into it.

16. Loven og Propheterne indtil Johannes spaaede; fra den Tid forkyndes Guds Rige ved Evangelium og hver trænger derind med Magt.

16. Lagen och Propheterna hafva propheterat intill Johannem; ifrå den tiden varder Guds rike förkunnadt genom Evangelium, och hvar man gör våld på det.

16. Kässoöppetus ja prohwetid ullatawad Joannessest sadik: sest aiast kulutakse armoöppetust Jummala rigist, ja iggaüks käib wäggise selle Jummala rigi peäle.

16. ‘‘Įstatymas ir pranašai­iki Jono; nuo tada skelbiama Dievo karalystė, ir kiekvienas į ją veržiasi.

16. Das Gesetz und die Propheten weissagen bis auf Johannes; und von der Zeit wird das Reich Gottes durchs Evangelium gepredigt, und jedermann dringt mit Gewalt hinein.

16. La loi et les prophètes vont jusqu'à Jean; depuis ce temps-là le royaume de Dieu est annoncé,

16. La ley y los profetas fueron hasta Juan: desde entónces el reino de Dios es anunciado, y todos hacen fuerza contra él.

16 De wet en de profeten zijn tot op Johannes; van dien tijd af wordt het Koninkrijk Gods verkondigd, en een iegelijk doet geweld op hetzelve.

16. Zakon i prorocy aż do Jana; a od tego czasu królestwo Boże opowiadane bywa, a każdy się do niego gwałtem ciśnie.

16. A törvény és a próféták Keresztelő Jánosig [7†] valának: az időtől fogva az Istennek [8†] országa hirdettetik, és mindenki erőszakkal tör abba.

16 Закон и пророки до Иоанна; с сего времени Царствие Божие благовествуется, и всякий усилием входит в него.

16. Закон і пророки до Йоана. З того ж часу царство Боже благовіствуєть ся, і кожен силою здобуває його.

17 Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää.

17 Mutta helpompi on taivaan ja maan hukkua kuin yhdenkään piirron laista hävitä.

17. Pikemmin taivas ja maa hukkuu, kuin rahtukaan laista putoo.

17. Pikemmin Taiwas ja maa hucku cuin rahtucan Laista.

17. Pikemin Taiuas ia maa huckupi/ quin yxi rachtu Laista langesis. (Pikemmin taiwas ja maa hukkuupi/ kuin yksi rahtu laista lankeisisi.)

17. εὐκοπώτερον δέ ἐστι τὸν οὐρανὸν καὶ τὴν γῆν παρελθεῖν ἢ τοῦ νόμου μίαν κεραίαν πεσεῖν.

17. ευκοπωτερον δε εστιν τον ουρανον και την γην παρελθειν η του νομου μιαν κεραιαν πεσειν 17. eυkopoteron de estin ton oυranon kai ten gen parelthein e toυ nomoυ mian keraian pesein

17 But it is easier (for) the heaven and the earth to pass away, than (for) one serif of the law to fall short.

17. And it is easier for heaven and earth to pass, than one tittle of the law to fail.

17. Men det er lettere, at Himmelen og Jorden forgaae, end at een Tøddel af Loven bortfalder.

17. Men snarare skola himmel och jord förgås, än en titel af lagen falla.

17. Agga se on kergem, et taewas ja Ma hukka lähhäwad, kui et üks tähheke kässoöppetussest peaks kadduma.

17. Greičiau dangus ir žemė praeis, negu iš Įstatymo iškris bent vienas brūkšnelis.

17. Es ist aber leichter, daß Himmel und Erde vergehen, denn daß ein Tüttel am Gesetz falle.

17. Et chacun y entre par la violence. Mais il est plus aisé que le ciel et la terre passent, qu'il n'est possible qu'un seul trait de lettre de la loi soit aboli.

17. Empero más fácil cosa es pasar el cielo y la tierra, que caer una tilde de la ley.

17 En het is lichter, dat de hemel en de aarde voorbijgaan, dan dat een tittel der wet valle.

17. I łatwiej jest niebu i ziemi przeminąć, niżeli jednej kresce zakonu upaść.

17. Könnyebb pedig a mennynek és a [9†] földnek elmúlni, hogynem a törvényből egy [10†] pontocskának elesni.

17 Но скорее небо и земля прейдут, нежели одна черта из закона пропадет.

17. Легше ж небу та землї перейти, нїж із закону одній титлї пропасти.

18 Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee huorin; ja joka nai miehensä hylkäämän, tekee huorin.

18 Jokainen, joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, tekee aviorikoksen, ja (jokainen) joka nai miehensä hylkäämän, tekee aviorikoksen.

18. Joka emäntänsä hylkää ja nai toisen, hän tekee huorin, ja joka sen mieheltä hyljätyn nai, hän tekee huorin.

18. Joca emändäns hyljä ja nai toisen hän teke huorin: ja joca sen mieheldä hyljätyn nai hän teke myös huorin.

18. Joca henen Emenens ylenanda/ ia toisen naipi/ hen tekepi Hoorin. Ja ioca sen Miehelde hylietyn naipi/ hen tekepi mös Hoorin. (Joka hänen emäntänsä ylen antaa/ ja toisen naipi/ hän tekeepi huorin. Ja joka sen mieheltä hyljätyn naipi/ hän tekeepi myös huorin.)

18. Πᾶς ὁ ἀπολύων τὴν γυναῖκα αὐτοῦ καὶ γαμῶν ἑτέραν μοιχεύει, καὶ πᾶς ὁ ἀπολελυμένην ἀπὸ ἀνδρὸς γαμῶν μοιχεύει.

18. πας ο απολυων την γυναικα αυτου και γαμων ετεραν μοιχευει και πας ο απολελυμενην απο ανδρος γαμων μοιχευει 18. pas o apolυon ten gυnaika aυtoυ kai gamon eteran moicheυei kai pas o apolelυmenen apo andros gamon moicheυei

18 Everyone who divorces his wife and marries a different (one) is committing adultery, and everyone who marries her who has been divorced from a husband, is committing adultery. {Mat 5:32, 19:9}

18. Whosoever putteth away his wife, and marrieth another, committeth adultery: and whosoever marrieth her that is put away from her husband committeth adultery.

18. Hver, som skiller sig fra sin Hustru og tager en anden til Ægte, bedriver Hoer, og hver, som tager den til Ægte, der er skilt fra Manden bedriver Hoer.

18. Den der öfvergifver sina hustru, och tager ena andra, han bedrifver hor; och den der tager henne, som af mannen öfvergifven är, han bedrifver hor.

18. Iggaüks, kest ommast naesest lahkub ja wottab teise, se rikkub abbiello: ja iggaüks, kes sedda mehhest ärralahhutud naest wottab, se rikkub abbiello ärra.

18. Kiekvienas, kuris atleidžia žmoną ir veda kitą­svetimauja. Ir kas veda vyro atleistąją, taip pat svetimauja’‘.

18. Wer sich scheidet von seinem Weibe und freit eine andere, der bricht die Ehe; und wer die von dem Manne Geschiedene freit, der bricht auch die Ehe.

18. Quiconque répudie sa femme et en épouse une autre, commet un adultère, et quiconque épouse celle que son mari a répudiée, commet un adultère.

18. Cualquiera que despide a su mujer, y se casa con otra, adultera; y el que se casa con la despedida del marido, adultera.

18 Een iegelijk, die zijn vrouw verlaat, en een andere trouwt, die doet overspel; en een iegelijk, die de verlatene van den man trouwt, die doet ook overspel.

18. Wszelki, który opuszcza żonę swoję, a inną pojmuje, cudzołoży; a kto od męża opuszczoną pojmuje, cudzołoży.

18. Valaki elbocsátja [11†] feleségét, és mást vesz el, paráználkodik; és valaki férjétől elbocsátott asszonyt vesz feleségül, paráználkodik.

18 Всякий, разводящийся с женою своею и женящийся на другой, прелюбодействует, и всякий, женящийся на разведенной с мужем, прелюбодействует.

18. Всякий, хто розводить ся з жінкою своєю, і женить ся з иншою, робить перелюб; і всякий, хто женить ся з розведеною з чоловіком, робить перелюб.

19 Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti.

19 Oli muuan rikas mies. Hän pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin iloitellen joka päivä loisteliaasti.

19. Oli yksi rikas mies, joka vaatetti itsensä purpuralla ja kalliilla liinavaatteilla, ja eli joka päivä ilossa herkullisesti.

19. NIjn oli ricas mies joca puetettin Purpuralla ja calleilla lijnawaatteilla ja eli jocapäiwä ilos hercullisest.

19. Nin oli yxi Ricas mies/ ioca pughetettin purpuralla ia Callilla Lina waatteil/ ia eli iocapeiue herculisest. (Niin oli yksi rikas mies/ joka puetettiin purppuralla ja kalliilla liinawaatteilla/ ja eli jokapäiwä herkullisesti.)

19. Ἄνθρωπος δέ τις ἦν πλούσιος, καὶ ἐνεδιδύσκετο πορφύραν καὶ βύσσον εὐφραινόμενος καθ’ ἡμέραν λαμπρῶς.

19. ανθρωπος δε τις ην πλουσιος και ενεδιδυσκετο πορφυραν και βυσσον ευφραινομενος καθ ημεραν λαμπρως 19. anthropos de tis en ploυsios kai enedidυsketo porfυran kai βυsson eυfrainomenos kath emeran lampros

19 Now there was a certain rich man and he was clothing himself in purple and fine-linen, having been radiantly joyous daily.

19. There was a certain rich man, which was clothed in purple and fine linen, and fared sumptuously every day:

19. Men der var en rig Mand, og han klædte sig i Purpur og kosteligt Linklæde og levede hver Dag herligen og i Glæde.

19. Det var en riker man, som klädde sig i purpur och kosteligit linkläde, och lefde hvar dag kräseliga.

19. Agga üks rikkas innimenne olli, ja se ehhitas ennast purpuri ja kalli linnase ridega, ja ellas iggapääw röömsaste ja sureste.

19. ‘‘Gyveno vienas turtuolis. Jis vilkėjo purpuru bei ploniausia drobe ir kasdien ištaigingai linksminosi.

19. Es war aber ein reicher Mann, der kleidete sich mit Purpur und köstlicher Leinwand und lebte alle Tage herrlich und in Freuden.

19. Il y avait un homme riche, qui se vêtait de pourpre et de fin lin, et qui se traitait chaque jour magnifiquement.

19. Y había un hombre rico, que se vestía de púrpura y de lino fino, y hacía cada día banquete espléndidamente.

19 En er was een zeker rijk mens, en was gekleed met purper en zeer fijn lijnwaad, levende allen dag vrolijk en prachtig.

19. A był niektóry człowiek bogaty, który się obłóczył w szarłat i w bisior, i używał na każdy dzieó hojnie.

19. Vala pedig egy gazdag ember, és öltözik vala bíborba és patyolatba, mindennap dúsan vigadozván:

19 Некоторый человек был богат, одевался в порфиру ивиссон и каждый день пиршествовал блистательно.

19. Один же чоловік був заможний, і одягавсь у кармазин та висон, і жив що-дня пишно.

20 Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita

20 Ja eräs köyhä mies nimeltä Lasarus, joka täynnä paiseita makasi hänen ovensa edessä.'

20. Oli myös kerjääjä, nimeltä Latsarus, joka makasi hänen ovensa edessä täynnänsä paisumia,

20. Oli myös kerjäjä nimeldä Lazarus joca macais hänen porttins edes täynäns paisumita:

20. Nin oli mös yxi Kierijeie nimelde Lazarus/ ioca makasi henen portins edes teunens Paiseita/ (Niin oli myös yksi kerjääjä nimeltä Lazarus/ joka makasi hänen porttinsa edes täynnänsä paiseita/)

20. πτωχὸς δέ τις ἦν ὀνόματι Λάζαρος, ὃς ἐβέβλητο πρὸς τὸν πυλῶνα αὐτοῦ ἡλκωμένος

20. πτωχος δε τις ην ονοματι λαζαρος ος εβεβλητο προς τον πυλωνα αυτου ηλκωμενος 20. ptochos de tis en onomati lazaros os eβeβleto pros ton pυlona aυtoυ elkomenos

20 Now there was a certain poor (man,) Lazarus by name, who had been put before his gate, having been full of sores,

20. And there was a certain beggar named Lazarus, which was laid at his gate, full of sores,

20. Der var og en Fattig ved Navn Lazarus, som var lagt for hans Dør, fuld af Saar.

20. Och det var ock en fattig, benämnd Lazarus, den der låg för hans dörr, full med sår;

20. Agga üks waene olli, Laatsarus nimmi, se olli maas temma wärrawa ees täis paisisid,

20. O prie jo vartų gulėjo votimis aptekęs elgeta, vardu Lozorius.

20. Es war aber ein armer Mann mit Namen Lazarus, der lag vor seiner Tür voller Schwären

20. Il y avait aussi un pauvre, nommé Lazare, qui était couché à sa porte, couvert d'ulcères;

20. Había también un mendigo llamado Lázaro, el cual estaba echado a la puerta de él, lleno de llagas,

20 En er was een zeker bedelaar, met name Lazarus, welke lag voor zijn poort vol zweren;

20. Był też niektóry żebrak, imieniem Łazarz, który leżał u wrót jego owrzodziały.

20. És vala egy Lázár nevű koldus, ki az ő kapuja elé volt vetve, fekélyekkel tele.

20 Был также некоторый нищий, именем Лазарь, который лежал у ворот его в струпьях

20. Убогий же один був, на ймя Лазар, що лежав перед ворітьми його ввесь у струпі,

21 ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa.

21 Hän halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka rikkaan pöydältä putosivat. Koiratkin tulivat nuolemaan hänen paiseitaan.

21. Ja pyysi ravittaa niistä muruista, jotka rikkaan pöydältä putosivat; mutta koirat myös tulivat ja nuolivat hänen paisumansa.

21. Ja pyysi rawita nijstä muruista jotca rickan pöydäldä putoisit. Mutta coirat tulit ja nuolit hänen paisumans.

21. ia pysi rauitta nijste muruista iotca langesit sen Rickan peudelde. Mutta quitengin tulit coirat/ ia nolit henen paiseinsa. (ja pyysi rawittaa niistä muruista jotka lankesit sen rikkaan pöydältä. Mutta kuitenkin tulit koirat/ ja nuolit hänen paiseensa.)

21. καὶ ἐπιθυμῶν χορτασθῆναι ἀπὸ τῶν ψιχίων τῶν πιπτόντων ἀπὸ τῆς τραπέζης τοῦ πλουσίου· ἀλλὰ καὶ οἱ κύνες ἐρχόμενοι ἐπέλειχον τὰ ἕλκη αὐτοῦ.

21. και επιθυμων χορτασθηναι απο των ψιχιων των πιπτοντων απο της τραπεζης του πλουσιου αλλα και οι κυνες ερχομενοι απελειχον τα ελκη αυτου 21. kai epithυmon chortasthenai apo ton psichion ton piptonton apo tes trapezes toυ ploυsioυ alla kai oi kυnes erchomenoi apeleichon ta elke aυtoυ

21 and desiring to be fully-fed from the falling crumbs of the rich man’s table. But even the dogs, coming (to him), were licking his sores.

21. And desiring to be fed with the crumbs which fell from the rich man's table: moreover the dogs came and licked his sores.

21. Og han begjerede af mættes af de Smuler, som faldt af den Riges Bord; men og Hundene kom og slikkede hans Saar.

21. Begärandes släcka sin hunger af de smulor, som föllo af dens rika mansens bord. Dock kommo hundar, och slekte hans sår.

21. Ja püdis omma köhto täis sada neist leiwa rasokessist, mis rikka laua peält mahhalangsid: agga koeradke tullid ja lakkusid temma paised.

21. Jis troško numarinti alkį bent trupiniais nuo turtuolio stalo, bet tik šunys atbėgę laižydavo jo votis.

21. und begehrte sich zu sättigen von den Brosamen, die von des Reichen Tische fielen; doch kamen die Hunde und leckten ihm seine Schwären.

21. Il désirait de se rassasier des miettes qui tombaient de la table du riche; et les chiens même venaient lécher ses ulcères.

21. Y deseando hartarse de las migajas que caían de la mesa del rico; y aun los perros venían, y le lamían las llagas.

21 En begeerde verzadigd te worden van de kruimkens, die van de tafel des rijken vielen; maar ook de honden kwamen en lekten zijn zweren.

21. Pragnąc być nasycony z odrobin, które padały z stołu bogaczowego; ale i psy przychodząc lizały wrzody jego.

21. És kíván vala megelégedni a morzsalékokkal, melyek hullanak vala a gazdagnak asztaláról; de az ebek is eljővén, nyalják vala az ő sebeit.

21 и желал напитаться крошками, падающими со стола богача, и псы, приходя, лизали струпья его.

21. і бажав погодуватись окрушинами, що падали з стола багатиревого; тільки ж і собаки приходячи лизали рани його.

22 Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.

22 Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänen Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.

22. Niin tapahtui, että kerjääjä kuoli ja vietiin enkeleiltä Abrahamin helmaan: niin kuoli myös rikas ja haudattiin.

22. Nijn tapahtui että kerjäjä cuoli ja wietin Engeleildä Abrahamin helmaan: cuoli myös ricas ja haudattin.

22. Nin tapachtui ette se Kierijeie cooli/ ia wietin Engelilde Abrahamin helmahan. Cooli mös se Rickas/ ia haudhattijn. (Niin tapahtui että se kerjääjä kuoli/ ja wietiin enkeliltä Abrahamin helmaan. Kuoli myös se rikas/ ja haudattiin.)

22. ἐγένετο δὲ ἀποθανεῖν τὸν πτωχὸν καὶ ἀπενεχθῆναι αὐτὸν ὑπὸ τῶν ἀγγέλων εἰς τὸν κόλπον Ἀβραάμ· ἀπέθανε δὲ καὶ ὁ πλούσιος καὶ ἐτάφη.

22. εγενετο δε αποθανειν τον πτωχον και απενεχθηναι αυτον υπο των αγγελων εις τον κολπον του αβρααμ απεθανεν δε και ο πλουσιος και εταφη 22. egeneto de apothanein ton ptochon kai apenechthenai aυton υpo ton aggelon eis ton kolpon toυ aβraam apethanen de kai o ploυsios kai etafe

22 Now it happened, that the poor (man) died and that he was carried away by the messengers into Abraham’s bosom, and the rich man also died and was buried.

22. And it came to pass, that the beggar died, and was carried by the angels into Abraham's bosom: the rich man also died, and was buried;

22. Men det begav sig, at den Fattige døde, og at han blev henbaaren af Englene i Abrahams Skjød; men den Rige døde ogsaa og blev begraven.

22. Så hände det sig, att den fattige blef död, och vardt förder af Änglarna uti Abrahams sköt. Blef ock den rike död, och vardt begrafven.

22. Agga se sündis, et se waene surri, ja et tedda inglidest kanti Abraami süllesse; agga se rikkas surri ka ja maeti mahha.

22. Ir štai elgeta mirė ir buvo angelų nuneštas į Abraomo prieglobstį. Mirė ir turtuolis ir buvo palaidotas.

22. Es begab sich aber, daß der Arme starb und ward getragen von den Engeln in Abrahams Schoß. Der Reiche aber starb auch und ward begraben.

22. Or, il arriva que le pauvre mourut, et il fut porté par les anges dans le sein d'Abraham; le riche mourut aussi, et fut enseveli.

22. Y aconteció, que murió el mendigo, y fué llevado por los ángeles al seno de Abraham; y murió también el rico, y fué sepultado.

22 En het geschiedde, dat de bedelaar stierf, en van de engelen gedragen werd in den schoot van Abraham.

22. I stało się, że umarł on żebrak, i odniesiony był od Aniołów na łono Abrahamowe; umarł też i bogacz, i pogrzebiony jest.

22. Lőn pedig, hogy meghala a koldus, és viteték az angyaloktól az Ábrahám kebelébe; meghala pedig a gazdag is, és eltemetteték.

22 Умер нищий и отнесен был Ангелами на лоно Авраамово. Умер и богач, и похоронили его.

22. Стало ся ж, що вмер убогий, і перенесли його ангели на лоно Авраамове; умер же й багатир і поховали його.

23 Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.

23 Nostaessaan silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, hän näki kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.

23. Ja kuin hän helvetissä vaivassa oli, nosti hän silmänsä ja näki Abrahamin taampana ja Latsaruksen hänen helmassansa.

23. Cosca hän Helwetis waiwas oli nosti hän silmäns ja näki Abrahamin taambana ja Lazaruxen hänen helmasans huusi hän ja sanoi:

24. Quin hen nyt Heluettis pijnas oli/ ylesnosti hen silmens/ ia näki Abrahamin taambana/ ia Lazarusen henen helmasans/ husi hen ia sanoi/ (Kuin hän nyt helwetissä piinas oli/ ylös nosti hän silmänsä/ ja näki Abrahamin taampana/ ja Lazaruksen hänen helmassansa/ huusi hän ja sanoi/)

23. καὶ ἐν τῷ ᾅδῃ ἐπάρας τοὺς ὀφθαλμοὺς αὐτοῦ, ὑπάρχων ἐν βασάνοις, ὁρᾷ Ἀβραὰμ ἀπὸ μακρόθεν καὶ Λάζαρον ἐν τοῖς κόλποις αὐτοῦ.

23. και εν τω αδη επαρας τους οφθαλμους αυτου υπαρχων εν βασανοις ορα τον αβρααμ απο μακροθεν και λαζαρον εν τοις κολποις αυτου 23. kai en to ade eparas toυs ofthalmoυs aυtoυ υparchon en βasanois ora ton aβraam apo makrothen kai lazaron en tois kolpois aυtoυ

23 And he lifted up his eyes in Hades, being* in torments, and he sees Abraham from afar, and Lazarus in his bosom.

23. And in hell he lift up his eyes, being in torments, and seeth Abraham afar off, and Lazarus in his bosom.

23. Og der han opløftede sine Øine i Helvede, der han var i Pine, saae han Abraham langt borte, og Lazarus i hans Skjød.

23. Som han nu i helvetet och i pinone var, lyfte han sin ögon upp, och fick se Abraham långt ifrån, och Lazarum i hans sköt;

23. Ja, kui ta pörgus sures wallus olli, ja ommad silmad üllestöstis, siis näggi ta Abraami kaugelt, ja Laatsarust temma sülles.

23. Kentėdamas pragare, jis pakėlė akis ir iš tolo pamatė Abraomą ir jo prieglobstyje Lozorių.

23. Als er nun in der Hölle und in der Qual war, hob er seine Augen auf und sah Abraham von ferne und Lazarus in seinem Schoß.

23. Et étant en enfer, dans les tourments, il leva les yeux, et vit de loin Abraham, et Lazare dans son sein;

23. Y en el infierno, alzando sus ojos, estando en tormentos, vió a Abraham léjos, y a Lázaro en su seno.

23 En de rijke stierf ook, en werd begraven. En als hij in de hel zijn ogen ophief, zijnde in de pijn, zag hij Abraham van verre, en Lazarus in zijn schoot.

23. A będąc w piekle, podniósłszy oczy swe, gdy był w mękach, ujrzał Abrahama z daleka, i Łazarza na łonie jego.

23. És a pokolban felemelé az ő szemeit, kínokban lévén, és látá Ábrahámot távol, és Lázárt annak kebelében.

23 И в аде, будучи в муках, он поднял глаза свои, увидел вдали Авраама и Лазаря на лоне его

23. І в пеклї зняв він очі свої, бувши в муках, і побачив оддалеки Авраама, й Лазаря на лонї його.

24 Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'

24 Niin hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään kieltäni, sillä kärsin tuskaa tässä liekissä.'

24. Ja hän huusi, sanoen: isä Abraham, armahda minun päälleni ja lähetä Latsarus kastamaan sormensa pää veteen, että hän jäähdyttäis minun kieleni; sillä minä kovin vaivataan tässä liekissä.

24. Isä Abraham armahda minun päälleni ja lähetä Lazarus castaman sormens pää weteen että hän jähdytäis minun kieleni sillä minä waiwatan täsä liekisä.

25. Ise Abraham/ armadha minun pälen/ ia lehette Lazarus castaman henen Sormens pä weten/ ia iehdyteis minun Kieleni/ Sille ette mine pinatan tesse liekisse. (Isä Abraham/ armahda minun päälleni/ ja lähetä Lazarus kastamaan hänen sormensa pää weteen/ ja jäähdyttäisi minun kieleni/ Sillä että minä piinataan tässä liekissä.)

24. καὶ αὐτὸς φωνήσας εἶπε· πάτερ Ἀβραάμ, ἐλέησόν με καὶ πέμψον Λάζαρον ἵνα βάψῃ τὸ ἄκρον τοῦ δακτύλου αὐτοῦ ὕδατος καὶ καταψύξῃ τὴν γλῶσσάν μου, ὅτι ὀδυνῶμαι ἐν τῇ φλογὶ ταύτῃ.

24. και αυτος φωνησας ειπεν πατερ αβρααμ ελεησον με και πεμψον λαζαρον ινα βαψη το ακρον του δακτυλου αυτου υδατος και καταψυξη την γλωσσαν μου οτι οδυνωμαι εν τη φλογι ταυτη 24. kai aυtos fonesas eipen pater aβraam eleeson me kai pempson lazaron ina βapse to akron toυ daktυloυ aυtoυ υdatos kai katapsυkse ten glossan moυ oti odυnomai en te flogi taυte

24 And having shouted, he said, Father Abraham, show-mercy to me, and send Lazarus in order that he may dip the tip of his finger in water and may cool my tongue, because I am in anguish in this flame.

24. And he cried and said, Father Abraham, have mercy on me, and send Lazarus, that he may dip the tip of his finger in water, and cool my tongue; for I am tormented in this flame.

24. Og han raabte og sagde: Fader Abraham! forbarm dig over mig, og send Lazarus, at han dypper det Yderste af sin Finger i Vand og lædsker min Tunge; thi jeg pines svarligen i denne lue.

24. Ropade han, och sade: Fader Abraham, varkunna dig öfver mig, och sänd Lazarum, att han doppar det yttersta af sitt finger i vatten, och svalar mina tungo; ty jag pinas svårliga i denna låganom.

24. Ja temma hüdis ja ütles: Issa Abraam, heida armo mo peäle, ja läkkita Laatsarust, et ta omma sörme otsa wette kastaks, ja minno keelt jahhutaks, sest mind waewatakse wägga sesinnatse tullelekes;

24. Jis ėmė šaukti: ‘Tėve Abraomai, pasigailėk manęs! Atsiųsk Lozorių, kad, suvilgęs vandenyje piršto galą, atvėsintų man liežuvį, nes baisiai kenčiu šioje liepsnoje’.

24. Und er rief und sprach: Vater Abraham, erbarme dich mein und sende Lazarus, daß er die Spitze seines Fingers ins Wasser tauche und kühle meine Zunge; denn ich leide Pein in dieser Flamme.

24. Et s'écriant, il dit: Père Abraham, aie pitié de moi, et envoie Lazare, afin qu'il trempe dans l'eau le bout de son doigt, pour me rafraîchir la langue: Car je suis extrêmement tourmenté dans cette flamme.

24. Entónces él, dando voces, dijo: Padre Abraham, ten misericordia de mí, y envía a Lázaro que moje la punta de su dedo en agua, y refresque mi lengua; porque soy atormentado en esta llama.

24 En hij riep en zeide: Vader Abraham, ontferm u mijner, en zend Lazarus, dat hij het uiterste zijns vingers in het water dope, en verkoele mijn tong; want ik lijde smarten in deze vlam.

24. Tedy bogacz zawoławszy, rzekł: Ojcze Abrahamie! zmiłuj się nade mną, a poślij Łazarza, aby omoczył koniec palca swego w wodzie, a ochłodził język mój, bo męki cierpię w tym płomieniu.

24. És ő kiáltván, monda: Atyám Ábrahám! könyörülj rajtam, és bocsásd el Lázárt, hogy mártsa az ő ujjának hegyét vízbe, és hűsítse meg az én nyelvemet; mert gyötrettetem e [12†] lángban.

24 и, возопив, сказал: отче Аврааме! умилосердись надомною и пошли Лазаря, чтобы омочил конец перста своего в воде и прохладил язык мой, ибо я мучаюсь впламени сем.

24. І покликнувши він, каже: Отче Аврааме, помилуй мене та пішли Лазаря, нехай умочить конець пальця свого в воду та прохолодить язик мій; бо я мучусь у поломї сьому.

25 Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.

25 Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä sait elämäsi aikana hyväsi ja Lasarus samoin pahaa. Mutta nyt hän [täällä] saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.

25. Niin sanoi Abraham: poikani, muista, että sinä sait sinun hyvääs elämässä, niin myös Latsarus pahaa. Mutta nyt hän lohdutetaan, ja sinä vaivataan.

25. Nijn sanoi Abraham: poican muista ettäs sait hywä eläisäs ja Lazarus sitä wastan paha.

26. Nin sanoi Abraham/ Poican/ muista ettes saidh hywydhes eleises/ ia Lazarus samalmoto site wastan paha. (Niin sanoi Abraham/ poikan/ muista ettäs sait hywyyden eläissäsi/ ja Lazarus samalla muotoa sitä wastaan pahaa.)

25. εἶπε δὲ Ἀβραάμ· τέκνον, μνήσθητι ὅτι ἀπέλαβες σὺ τὰ ἀγαθά σου ἐν τῇ ζωῇ σου, καὶ Λάζαρος ὁμοίως τὰ κακά· νῦν δὲ ὧδε παρακαλεῖται, σὺ δὲ ὀδυνᾶσαι·

25. ειπεν δε αβρααμ τεκνον μνησθητι οτι απελαβες συ τα αγαθα σου εν τη ζωη σου και λαζαρος ομοιως τα κακα νυν δε οδε παρακαλειται συ δε οδυνασαι 25. eipen de aβraam teknon mnestheti oti apelaβes sυ ta agatha soυ en te zoe soυ kai lazaros omoios ta kaka nυn de ode parakaleitai sυ de odυnasai

25 But Abraham said, Child, remember that you received your good things in your life and Lazarus likewise evil things, but now he is comforted here and you are in anguish.

25. But Abraham said, Son, remember that thou in thy lifetime receivedst thy good things, and likewise Lazarus evil things: but now he is comforted, and thou art tormented.

25. Men Abraham sagde: Søn! kom ihu, at du har annammet dit Gode i din Livstid, og Lazarus ligesaa det Onde; men nu trøstes han, og du pines.

25. Då sade Abraham: Min son, tänk uppå, att du hade godt medan du lefde, och Lazarus hade deremot ondt; men nu hafver han hugnad, och du pinas.

25. Agga Abraam ütles: Poeg, mötle, et sa omma head pölwe ommas ellus olled kätte sanud, ja nendasammoti Laatsarus kurja; agga nüüd römustakse tedda siin, ja sind waewatakse.

25. Bet Abraomas atsakė: ‘Atsimink, sūnau, kad tu gyvendamas atsiėmei savo gėrybes, o Lozorius­tik nelaimes. Todėl jis susilaukė paguodos, o tu kenti.

25. Abraham aber sprach: Gedenke, Sohn, daß du dein Gutes empfangen hast in deinem Leben, und Lazarus dagegen hat Böses empfangen; nun aber wird er getröstet, und du wirst gepeinigt.

25. Mais Abraham répondit: Mon fils, souviens-toi que tu as eu tes biens pendant ta vie, et que Lazare y a eu des maux; maintenant il est consolé, et toi tu es dans les tourments.

25. Y le dijo Abraham: Hijo, acuérdate que recibiste tus bienes en tu vida, y Lázaro también males; mas ahora éste es consolado, y tú atormentado.

25 Maar Abraham zeide: Kind, gedenk, dat gij uw goed ontvangen hebt in uw leven, en Lazarus desgelijks het kwade; en nu wordt hij vertroost, en gij lijdt smarten.

25. I rzekł Abraham: Synu! wspomnij, żeś ty odebrał dobre rzeczy twoje za żywota twego, a Łazarz także złe; a teraz on ma pociechę, a ty męki cierpisz.

25. Monda pedig Ábrahám: Fiam, emlékezzél meg róla, hogy te javaidat elvetted a te életedben, hasonlóképen Lázár is az ő bajait: most pedig ez vígasztaltatik, te pedig gyötrettetel.

25 Но Авраам сказал: чадо! вспомни, что ты получил уже доброе твое в жизни твоей, а Лазарь – злое; ныне же он здесь утешается, а ты страдаешь;

25. Рече ж Авраам: Дитино, спогадай, що прийняв єси добре твоє в життю твоїм, а Лазар так само лихе; тепер же він тут утїшаєть ся, а ти мучиш ся.

26 Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.'

26 Kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, jotta ne, jotka tahtovat mennä täältä luoksenne eivät voisi, eivätkä he sieltä kulkisi yli meidän luoksemme.'

26. Ja paitsi kaikkia näitä on meidän ja teidän välillä suuri juopa kiinnitetty, että ne, jotka tahtovat, ei he voi, eikä sieltä tännekään tulla.

26. Mutta nyt hän lohdutetan ja sinä waiwatan. Ja paidzi caickia näitä on meidän ja teidän wälilläm suuri juopa kijnnitetty että ne jotca tahtowat tääldä sinne teidän tygönne mennä ei he woi eikä sieldä tännekän tulla.

27. Mutta nyt hen lodhutosta nautitze/ ia sine pinatan. Ja ylitze caiki neite/ ombi meiden ia teiden welille swri iopa kinitetty/ nin ette ne/ ioca tachtouat telde menne sinne teiden tygen/ eiuet he woi/ eike mös sielde tenne ylessastua. (Mutta nyt hän lohdutusta nautitsee/ ja sinä piinataan. Ja ylitse kaikkia näitä/ ompi meidän ja teidän wälilla suuri juopa kiinnitetty/ niin että ne/ jotka tahtowat täältä mennä sinne teidän tykön/ eiwät he woi/ eikä myös sieltä tänne ylös astua.)

26. καὶ ἐπὶ πᾶσι τούτοις μεταξὺ ἡμῶν καὶ ὑμῶν χάσμα μέγα ἐστήρικται, ὅπως οἱ θέλοντες διαβῆναι ἔνθεν πρὸς ὑμᾶς μὴ δύνωνται, μηδὲ οἱ ἐκεῖθεν πρὸς ἡμᾶς διαπερῶσιν.

26. και επι πασιν τουτοις μεταξυ ημων και υμων χασμα μεγα εστηρικται οπως οι θελοντες διαβηναι εντευθεν προς υμας μη δυνωνται μηδε οι εκειθεν προς ημας διαπερωσιν 26. kai epi pasin toυtois metaksυ emon kai υmon chasma mega esteriktai opos oi thelontes diaβenai enteυthen pros υmas me dυnontai mede oi ekeithen pros emas diaperosin

26 And upon all things, a great chasm is established between us and you°, *that those who wish to cross over from here to you° may not be able, nor may they ferry over from there to us.

26. And beside all this, between us and you there is a great gulf fixed: so that they which would pass from hence to you cannot; neither can they pass to us, that would come from thence.

26. Og foruden alt dette er imellem os og Eder et stort Svælg befæstet, at de, som ville fare herfra ned til Eder, kunne ikke, og de kunne ikke heller fare derfra over til os.

26. Och öfver allt detta, är emellan oss och eder befäst ett stort svalg, så att de, som vilja fara hädan till eder, de komma dess icke vid; ej heller fara dädan, och hitöfver till oss.

26. Ja peäle keik on meie ja teie wahhel suur wahhe kinnitud, et need, kes siit tahtwad senna teie jure miñna, ei woi mitte, egga need, kes seäl on, ei sa seält tenna meie jure tulla.

26. Be to, mus nuo jūsų skiria milžiniška praraja, ir niekas iš čia panorėjęs negali nueiti pas jus, nei iš ten persikelti pas mus’.

26. Und über das alles ist zwischen uns und euch eine große Kluft befestigt, daß die wollten von hinnen hinabfahren zu euch, könnten nicht, und auch nicht von dannen zu uns herüberfahren.

26. Outre cela, il y a un grand abîme entre vous et nous, de sorte que ceux qui voudraient passer d'ici à vous, ne le peuvent; non plus que ceux qui voudraient traverser de là jusqu'à nous.

26. Y además de todo esto, una grande sima está confirmada entre nosotros y vosotros, así que los que quisieren pasar de aquí a vosotros, no pueden , ni de allá pasar acá.

26 En boven dit alles, tussen ons en ulieden is een grote klove gevestigd, zodat degenen, die van hier tot u willen overgaan, niet zouden kunnen, noch ook die daar zijn, van daar tot ons overkomen.

26. A nad to wszystko między nami i wami otchłaó wielka jest utwierdzona, aby ci, którzy chcą stąd przyjść do was, nie mogli, ani owi stamtąd przyjść do nas.

26. És mindenekfelett, mi köztünk és ti közöttetek nagy közbevetés van, úgy, hogy a kik akarnának innét ti hozzátok általmenni, nem mehetnek, sem azok onnét hozzánk át nem jöhetnek.

26 и сверх всего того между нами и вами утверждена великая пропасть, так что хотящие перейти отсюда к вам не могут, также и оттуда к нам не переходят.

26. Та ще й до того, між нами й вами пропасть велика утвердилась, щоб которі схотїли перейти звідсїля до вас, не здолїли; анї звідтіля до нас не перейшли.

27 Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon

27 Mutta hän sanoi: 'Niin rukoilen siis sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon —

27. Niin hän sanoi: minä rukoilen siis sinua, isä, ettäs lähetät hänen minun isäni kotoon;

27. Nijn hän sanoi: minä rucoilen sijs sinua Isä ettäs lähetät hänen minun Isäni cotoon:

28. Nin hen sanoi/ Mine rucolen sis sinua Ise/ ettes lehetet henen minun Iseni Coton/ (Niin hän sanoi/ Minä rukoilen siis sinua isä/ ettäs lähetät hänen minun isäni kotiin/)

27. εἶπε δέ· ἐρωτῶ οὖν σε, πάτερ, ἵνα πέμψῃς αὐτὸν εἰς τὸν οἶκον τοῦ πατρός μου·

27. ειπεν δε ερωτω ουν σε πατερ ινα πεμψης αυτον εις τον οικον του πατρος μου 27. eipen de eroto oυn se pater ina pempses aυton eis ton oikon toυ patros moυ

27 But he said, Therefore father, I am requesting (him) in order that you should send him to my father’s house;

27. Then he said, I pray thee therefore, father, that thou wouldest send him to my father's house:

27. Men han sagde: saa beder jeg dig, Fader! at du sender ham til min Faders Huus;

27. Då sade han: Så beder jag då dig, fader, att du sänder honom uti mins faders hus;

27. Agga temma ütles: Ma pallun siis sind, issa, et sa tedda läkkitad minno issa kotta,

27. Tas vėl tarė: ‘Tai meldžiu tave, tėve, nusiųsk jį bent į mano tėvo namus,

27. Da sprach er: So bitte ich dich, Vater, daß du ihn sendest in meines Vaters Haus;

27. Et le riche dit: Je te prie donc, père Abraham, d'envoyer Lazare dans la maison de mon père

27. Entónces dijo: Ruégote, pues, padre, que le envies a la casa de mi padre;

27 En hij zeide: Ik bid u dan, vader, dat gij hem zendt tot mijns vaders huis;

27. A on rzekł: Proszę cię tedy, ojcze! abyś posłał do domu ojca mego:

27. Monda pedig amaz: Kérlek azért téged Atyám, hogy bocsásd el őt az én atyámnak házához;

27 Тогда сказал он: так прошу тебя, отче, пошли его в дом отца моего,

27. Каже ж він: Благаю ж тебе, отче, щоб післав його до дому батька мого:

28 — sillä minulla on viisi veljeä — todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan'.

28 sillä minulla on viisi veljeä — todistamaan heille, jotteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan.'

28. Sillä minulla on viisi veljeä, todistamaan heille, ettei hekin tulisi tähän vaivan siaan.

28. Sillä minulla on wijsi welje todistaman heille ettei hekän tulis tähän waiwan siaan.

29. Sille minulla ombi wisi Welie/ ette hen todhistais heille/ senpäle/ ettei hekin mös tulisi tehen pinan sijaan. (Sillä minulla ompi wiisi weljeä/ että hän todistaisi heille/ sen päälle/ ettei hekin myös tulisi tähän piinan sijaan.)

28. ἔχω γὰρ πέντε ἀδελφούς· ὅπως διαμαρτύρηται αὐτοῖς, ἵνα μὴ καὶ αὐτοὶ ἔλθωσιν εἰς τὸν τόπον τοῦτον τῆς βασάνου.

28. εχω γαρ πεντε αδελφους οπως διαμαρτυρηται αυτοις ινα μη και αυτοι ελθωσιν εις τον τοπον τουτον της βασανου 28. echo gar pente adelfoυs opos diamartυretai aυtois ina me kai aυtoi elthosin eis ton topon toυton tes βasanoυ

28 for* I have five brethren; *that he may thoroughly testify to them, in order that they may not even come into this place of torment.

28. For I have five brethren; that he may testify unto them, lest they also come into this place of torment.

28. thi jeg har fem Brødre; paa det han kan vidne for dem, at ikke ogsaa de komme i denne Pines Sted.

28. Ty jag hafver fem bröder, att han förvarar dem, att de ock icke komma uti detta pinorummet.

28. Sest mul on wiis wenda, et ta neile kinnitaks, et nemmadke ei sa seie wallo paika.

28. nes aš turiu penkis brolius. Teįspėja juos, kad ir jie nepatektų į šią kančių vietą’.

28. denn ich habe noch fünf Brüder, daß er ihnen bezeuge, auf daß sie nicht auch kommen an diesen Ort der Qual.

28. (Car j'ai cinq frères), pour leur attester ces choses, de peur qu'ils ne viennent aussi dans ce lieu de tourments.

28. Porque tengo cinco hermanos, para que les proteste; porque no vengan ellos también a este lugar de tormento.

28 Want ik heb vijf broeders; dat hij hun dit betuige, opdat ook zij niet komen in deze plaats der pijniging.

28. Albowiem mam pięć braci, aby im świadectwo wydał, żeby też i oni nie przyszli na to miejsce męki.

28. Mert van öt testvérem; hogy bizonyságot tegyen nékik, hogy ők is ide, e gyötrelemnek helyére ne jussanak.

28 ибо у меня пять братьев; пусть онзасвидетельствует им, чтобы и они не пришли в это место мучения.

28. маю бо пять братів; нехай сьвідкує їм, щоб і вони не прийшли у се місце муки.

29 Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä'.

29 [Mutta] Aabraham sanoi (hänelle): 'Heillä on Mooses ja profeetat. Kuunnelkoot heitä.'

29. Sanoi hänelle Abraham: heillä on Moses ja prophetat; kuulkoot niitä.

29. Sanoi hänelle Abraham: heillä on Moses ja Prophetat cuulcan nijtä.

30. Sanoi henelle Abraham/ Ombi heille Moses ia Prophetat/ cwlcaat heite. (Sanoi hänelle Abraham/ Ompi heillä Moses ja prophetat/ kuulkaat heitä.)

29. λέγει αὐτῷ Ἀβραάμ· ἔχουσι Μωϋσέα καὶ τοὺς προφήτας· ἀκουσάτωσαν αὐτῶν.

29. λεγει αυτω αβρααμ εχουσιν μωσεα και τους προφητας ακουσατωσαν αυτων 29. legei aυto aβraam echoυsin mosea kai toυs profetas akoυsatosan aυton

29 But Abraham says to him, They have Moses and the prophets. Let them hear them.

29. Abraham saith unto him, They have Moses and the prophets; let them hear them.

29. Abraham sagde til ham: de have Moses og Propheterne, lad dem høre dem.

29. Sade Abraham till honom: De hafva Mosen och Propheterna, höre dem.

29. Abraam ütles temmale: Neil on Moses ja prohwetid, kuulgo nemmad neid.

29. Abraomas atsiliepė: ‘Jie turi Mozę bei pranašus, tegul jų klauso!’

29. Abraham sprach zu ihm: Sie haben Mose und die Propheten; laß sie dieselben hören.

29. Abraham lui répondit: Ils ont Moïse et les prophètes; qu'ils les écoutent.

29. Y Abraham le dice: A Moisés, y a los profetas tienen, oíganlos.

29 Abraham zeide tot hem: Zij hebben Mozes en de profeten, dat zij die horen.

29. I rzekł mu Abraham: Mająć Mojżesza i proroków, niechże ich słuchają.

29. Monda néki Ábrahám: Van Mózesök és prófétáik; hallgassák [13†] azokat.

29 Авраам сказал ему: у них есть Моисей и пророки; пусть слушают их.

29. Рече йому Авраам: Мають вони Мойсея і пророків; нехай слухають їх.

30 Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen'.

30 Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham, vaan jos joku kuolleista menisi heidän luokseen, he muuttaisivat mielensä.'

30. Mutta hän sanoi: ei, isä Abraham: vaan jos joku kuolleista menis heidän tykönsä, niin he parannuksen tekisivät.

30. Mutta hän sanoi: ei Isä Abraham jos jocu cuolleista menis heidän tygöns nijn he parannuxen tekisit.

31. Mutta hen sanoi/ Ei Ise Abraham/ mutta ios iocu coolleista menis heiden tygens/ nin he parannoxen tekisit. (Mutta hän sanoi/ Ei isä Abraham/ mutta jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä/ niin he parannuksen tekisit.)

30. ὁ δὲ εἶπεν· οὐχί, πάτερ Ἀβραάμ, ἀλλ’ ἐάν τις ἀπὸ νεκρῶν πορευθῇ πρὸς αὐτοὺς, μετανοήσουσιν.

30. ο δε ειπεν ουχι πατερ αβρααμ αλλ εαν τις απο νεκρων πορευθη προς αυτους μετανοησουσιν 30. o de eipen oυchi pater aβraam all ean tis apo nekron poreυthe pros aυtoυs metanoesoυsin

30 But he said, No, father Abraham, but if someone travels to them from the dead, they will be repenting.

30. And he said, Nay, father Abraham: but if one went unto them from the dead, they will repent.

30. Men han sagde: ak nei, Fader Abraham! men dersom Nogen fra de Døde gik til dem, da omvendte de sig.

30. Då sade han: Nej, fader Abraham; men kommer någor till dem af de döda, då bättra de sig.

30. Agga temma ütles: Ei mitte, issa Abraam, waid, kui kegi surnust nende jure lähhäks, siis parrandaksid nemmad meelt.

30. O anas atsakė: ‘Ne, tėve Abraomai! Bet jei kas iš mirusiųjų nueitų pas juos, jie atgailautų!’

30. Er aber sprach: Nein, Vater Abraham! sondern wenn einer von den Toten zu ihnen ginge, so würden sie Buße tun.

30. Le riche dit: Non, père Abraham; mais si quelqu'un des morts va vers eux, ils se repentiront.

30. El entónces dijo: No, padre Abraham; mas si alguno fuere a ellos de los muertos se arrepentirán.

30 En hij zeide: Neen, vader Abraham, maar zo iemand van de doden tot hen heenging, zij zouden zich bekeren.

30. A on rzekł: Nie, ojcze Abrahamie! ale gdyby kto z umarłych szedł do nich, będą pokutować.

30. Ama pedig monda: Nem úgy, atyám Ábrahám; hanem ha a halottak közül megy valaki hozzájok, megtérnek!

30 Он же сказал: нет, отче Аврааме, но если кто из мертвых придет к ним, покаются.

30. Він же каже: Нї, отче Аврааме; тільки ж, коли б хто з мертвих прийшов до них, покають ся.

31 Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös'."

31 Mutta hän sanoi hänelle: 'Elleivät he kuuntele Moosesta ja profeettoja, eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi.'"

31. Hän sanoi hänelle: ellei he Mosesta ja prophetaita kuule, niin ei he myös usko, jos joku kuolleista nousis ylös.

31. Hän sanoi hänelle: ellei he Mosest ja Prophetaita cuule nijn ei he myös usco jos jocu cuolleista ylösnousis.

32. Mutta hen sanoi henelle/ Ellei he Mosest ia Prophetait cwle/ nin eiuet mös he wsko/ ios iocu coolluista ylesnousis. (Mutta hän sanoi hänelle/ Ellei he Mosesta ja prophetait kuule/ niin eiwät myös he usko/ jos joku kuolleista ylösnousisi.)

31. εἶπε δὲ αὐτῷ· εἰ Μωϋσέως καὶ τῶν προφητῶν οὐκ ἀκούουσιν, οὐδὲ ἐάν τις ἐκ νεκρῶν ἀναστῇ πεισθήσονται.

31. ειπεν δε αυτω ει μωσεως και των προφητων ουκ ακουουσιν ουδε εαν τις εκ νεκρων αναστη πεισθησονται 31. eipen de aυto ei moseos kai ton profeton oυk akoυoυsin oυde ean tis ek nekron anaste peisthesontai

31 But he said to him, If they do not hear Moses and the prophets, neither will they be persuaded, if someone rises* up from the dead.

31. And he said unto him, If they hear not Moses and the prophets, neither will they be persuaded, though one rose from the dead.

31. Men han sagde til ham: høre de ikke Moses og Propheterne, da troe de ikke heller, om Nogen opstod fra de Døde.

31. Då sade han till honom: Höra de icke Mosen och Propheterna, så tro de icke heller, om någor af de döda uppstode.

31. Agga ta ütles temmale: Kui nemmad Mosest ja prohwetid ei kule, egga nemmad ialge wottaks nou, kui kegi surnust üllestouseks.

31. Tačiau Abraomas tarė: ‘Jeigu jie neklauso Mozės ir pranašų, tai nepatikės, jei kas ir iš numirusių prisikeltų’ ‘‘.

31. Er sprach zu ihm: Hören sie Mose und die Propheten nicht, so werden sie auch nicht glauben, wenn jemand von den Toten aufstünde.

31. Et Abraham lui dit: S'ils n'écoutent pas Moïse et les prophètes, ils ne seraient pas non plus persuadés, quand même l'un des morts ressusciterait.

31. Mas Abraham le dijo: Si no oyen a Moisés, y a los profetas, tampoco se persuadirán, aunque alguno se levantare de entre los muertos.

31 Doch Abraham zeide tot hem: Indien zij Mozes en de profeten niet horen, zo zullen zij ook, al waren het, dat er iemand uit de doden opstond, zich niet laten gezeggen.

31. I rzekł mu: Ponieważ Mojżesza i proroków nie słuchają, tedy, choćby też kto zmartwychwstał, nie uwierzą.

31. Ő pedig monda néki: Ha Mózesre és a prófétákra nem hallgatnak, az sem győzi meg őket, ha valaki a halottak közül feltámad.

31 Тогда Авраам сказал ему: если Моисея и пророков не слушают, то если бы кто и из мертвых воскрес, не поверят.

31. Рече ж йому: Коли Мойсея і пророків не слухають, то, коли б хто й з мертвих воскрес, не піймуть віри.