5 luku

Jeesus opettaa Gennesaretin järven rannalla ja antaa Pietarin seuralaisineen saada suuren kalansaaliin 1 – 11, parantaa pitalisen 12 – 16 ja halvatun miehen 17 – 26, kutsuu Leevin 27 – 32 ja puhuu paastoamisesta 33 – 39. (V. – 11vert. Matt.4:18 – 22 Mark.1:16 – 20.)

1 Kun kansa tunkeutui hänen ympärilleen kuulemaan Jumalan sanaa ja hän seisoi Gennesaretin järven rannalla,

1 Kun kansa tunkeili Hänen ympärillään kuullakseen Jumalan sanaa ja Hän seisoi Gennesaretin järven rannalla,

1. Niin tapahtui, kuin kansa tunki hänen tykönsä, kuulemaan Jumalan sanaa, että hän seisoi Genesaretin meren tykönä.

1. NIjn tapahtui cosca Canssa tungi hänen tygöns cuuleman Jumalan sana että hän seisoi Genezarethin meren tykönä.

1. NIn se tapactui/ coska Canssa tu'gihit henen tygens/ cwleman Jumalan Sana. Ja hen seisoi Genezarethin meren tyken. (Niin se tapahtui/ koska kansa tungit hänen tykönsä/ kuulemaan Jumalan Sanaa. Ja hän seisoi Genesarethin meren tykönä.)

1. Ἐγένετο δὲ ἐν τῷ τὸν ὄχλον ἐπικεῖσθαι αὐτῷ τοῦ ἀκούειν τὸν λόγον τοῦ Θεοῦ καὶ αὐτὸς ἦν ἑστὼς παρὰ τὴν λίμνην Γεννησαρέτ,

1. εγενετο δε εν τω τον οχλον επικεισθαι αυτω του ακουειν τον λογον του θεου και αυτος ην εστως παρα την λιμνην γεννησαρετ 1. egeneto de en to ton ochlon epikeisthai aυto toυ akoυein ton logon toυ theoυ kai aυtos en estos para ten limnen gennesaret

1 {Mar 1:16-20 & Mat 4:18-22 & Luk 5:1-11 Sea of Galilee near Capernaum.} Now it happened, while* the crowd jammed against him to hear the word of God, that he was standing beside the lake of Gennesaret;

1. And it came to pass, that, as the people pressed upon him to hear the word of God, he stood by the lake of Gennesaret,

1. Men det begav sig, der Folket trængte sig til ham for at høre Guds Ord, og han stod ved Genezareths Sø,

1. Och det begaf sig, då folket föll honom öfver, på det de skulle höra Guds ord; och han stod utmed sjön Genesaret;

1. Agga se sündis, kui rahwas temma jure tungis Jummala sanna kuulma, ja temma isse seisis Kenetsareti järwe äres,

1. Kartą, kai minios veržėsi prie Jo klausytis Dievo žodžio, Jis stovėjo prie Genezareto ežero

1. Es begab sich aber, da sich das Volk zu ihm drängte, zu hören das Wort Gottes, daß er stand am See Genezareth

1. Comme Jésus était sur le bord du lac de Génézareth, la foule se jetait sur lui pour entendre la parole de Dieu.

1. Y ACONTECIÓ, que estando él junto al lago de Genesaret, la multitud se derribaba sobre él por oir la palabra de Dios.

1 En het geschiedde, als de schare op Hem aandrong, om het Woord Gods te horen, dat Hij stond bij het meer Gennesareth.

1. I stało się, gdy naó lud nalegał, aby słuchał słowa Bożego, że on stał podle jeziora Gienezaretskiego.

1. És lőn, hogy mikor a sokaság hozzá tódult, hogy hallgassa az Isten beszédét, ő a Genezáret tavánál áll vala;

1 Однажды, когда народ теснился к Нему, чтобы слышатьслово Божие, а Он стоял у озера Геннисаретского,

1. І сталось, як народ товпивсь до Него слухати слово Боже, Він стояв коло озера Генисарецького.

2 niin hän näki järven rannassa kaksi venhettä; mutta kalastajat olivat niistä lähteneet ja huuhtoivat verkkojaan.

2 niin Hän näki kaksi venettä olevan järven rannassa. Mutta kalastajat olivat lähteneet niistä ja huuhtoivat verkkoja.

2. Ja näki kaksi venhettä olevan meren tykönä; mutta kalamiehet olivat niistä lähteneet ja pesivät verkkoja.

2. Ja näki caxi wenhettä olewan meren tykönä joista calamiehet olit lähtenet ja pesit heidän werckojans.

2. Ja näki caxi Wenehte seisoua' Meren tykön/ mutta Calamiehet olit heiste vloskieunet ia pesit heiden Wercoijans. (Ja näki kaksi wenettä seisowan meren tykönä/ mutta kalamiehet olit heistä ulos käyneet ja pesit heidän werkkojansa.)

2. καὶ εἶδε δύο πλοῖα ἑστῶτα παρὰ τὴν λίμνην· οἱ δὲ ἁλιεῖς ἀποβάντες ἀπ’ αὐτῶν ἀπέπλυνον τὰ δίκτυα.

2. και ειδεν δυο πλοια εστωτα παρα την λιμνην οι δε αλιεις αποβαντες απ αυτων απεπλυναν τα δικτυα 2. kai eiden dυo ploia estota para ten limnen oi de alieis apoβantes ap aυton apeplυnan ta diktυa

2 and he saw two ships standing (empty) beside the lake, but the fishermen, having stepped away from them, rinsed their nets.

2. And saw two ships standing by the lake: but the fishermen were gone out of them, and were washing their nets.

2. og saae to Skibe ligge paa Søen, som Fiskerne vare bortgangne fra for at toe deres Garn:

2. Och han såg två båtar stå i sjöstranden; men fiskarena voro utgångne af dem, till att två sin nät.

2. Ja näggi kaks laewa järwe äres seiswad, agga kallamehhed ollid neist wäljaläinud, ja lopputasid note ärra:

2. ir pamatė dvi valtis, stovinčias prie ežero kranto. Žvejai buvo išlipę iš jų ir plovė tinklus.

2. und sah zwei Schiffe am See stehen, die Fischer aber waren ausgetreten und wuschen ihre Netze.

2. Et ayant vu, au bord du lac, deux barques, dont les pêcheurs étaient descendus et lavaient leurs filets, il monta dans l'une de ces barques, qui était à Simon,

2. Y vió dos naves que estaban cerca de la orilla del lago; y los pescadores, habiendo descendido de ellas, lavaban sus redes.

2 En Hij zag twee schepen aan den oever van het meer liggende, en de vissers waren daaruit gegaan, en spoelden de netten.

2. I ujrzał dwie łodzi stojące przy jeziorze; ale rybitwi wyszedłszy z nich, płukali sieci.

2. És láta két hajót állani a vizen: a halászok pedig, miután azokból kiszállottak, mossák vala az ő hálóikat.

2 увидел Он две лодки, стоящие на озере; а рыболовы, выйдя из них, вымывали сети.

2. І побачив два човни, що стояли край озера, рибалки ж, одійшовши від них, полоскали неводи.

3 Ja hän astui toiseen niistä, joka oli Simonin, ja pyysi häntä viemään sen vähän matkaa maasta; ja hän istui ja opetti kansaa venheestä.

3 Hän astui *toiseen veneeseen,* joka oli Simonin, ja pyysi tätä viemään sen vähän matkaa maasta; ja Hän istuutui ja opetti kansaa' veneestä.

3. Niin hän meni yhteen venheeseen, joka oli Simonin, ja käski hänen vähän maasta laskea ulos; ja hän istui ja opetti kansaa venheestä.

3. Nijn hän meni yhten wenhesen joca oli Simonin ja käski hänen wähä maasta uloslaske: ja hän istui wenhes ja opetti Canssa.

3. Nin hen yhden Wenhen sisellemeni/ ioca oli Simonin/ ia keski henen wehe maasta vloslaskea. Ja hen istudhen opetti Wenheste Canssa. (Niin hän yhden wenheen sisälle meni/ joka oli Simonin/ ja käski hänen wenhe maasta uloslaskea. Ja hän istuen opetti wenheestä kansaa.)

3. ἐμβὰς δὲ εἰς ἓν τῶν πλοίων, ὃ ἦν Σίμωνος, ἠρώτησεν αὐτὸν ἀπὸ τῆς γῆς ἐπαναγαγεῖν ὀλίγον· καὶ καθίσας ἐδίδασκεν ἐκ τοῦ πλοίου τοὺς ὄχλους.

3. εμβας δε εις εν των πλοιων ο ην του σιμωνος ηρωτησεν αυτον απο της γης επαναγαγειν ολιγον και καθισας εδιδασκεν εκ του πλοιου τους οχλους 3. emβas de eis en ton ploion o en toυ simonos erotesen aυton apo tes ges epanagagein oligon kai kathisas edidasken ek toυ ploioυ toυs ochloυs

3 Now he stepped onto one of the ships, which was Simon’s, and asked him to set-sail a few (feet) from the land. And having sat down, he was teaching the crowds out of the ship.

3. And he entered into one of the ships, which was Simon's, and prayed him that he would thrust out a little from the land. And he sat down, and taught the people out of the ship.

3. traadte han ind i eet af Skibene, som var Simons, og bad ham at lægge lidet fra Landet; og han satte sig og lærte Folket af Skibet.

3. Då gick han in uti en båt, som var Simons, och bad honom, att han skulle lägga litet ut ifrå landet. Och han satte sig, och lärde folket utu båten.

3. Siis läks tem̃a ühhe laewa peäle, mis Simona pärralt olli, ja pallus tedda, et ta mäelt nattukest piddi ärrasoudma: ja temma istus mahha, ja öppetas rahwast laewa seest.

3. Įlipęs į vieną valtį, kuri buvo Simono, Jis paprašė truputį atsistumti nuo kranto ir atsisėdęs mokė minias iš valties.

3. Da trat er in der Schiffe eines, welches Simons war, und bat ihn, daß er's ein wenig vom Lande führte. Und er setzte sich und lehrte das Volk aus dem Schiff.

3. Et il le pria de s'éloigner un peu du rivage; et s'étant assis, il enseignait le peuple de dessus la barque.

3. Y entrado en una de estas naves, la cual era de Simón, le rogó que la desviase de tierra un poco; y sentándose, enseñaba desde la nave al pueblo.

3 En Hij ging in een van die schepen, hetwelk van Simon was, en bad hem, dat hij een weinig van het land afstak; en nederzittende, leerde Hij de scharen uit het schip.

3. A wstąpiwszy w jedną z tych łodzi, która była Szymonowa, prosił go, aby maluczko odjechał od brzegu; a usiadłszy, uczył on lud z onej łodzi.

3. És ő bemenvén az egyik hajóba, a mely a Simoné vala, kéré őt, hogy vigye egy kissé beljebb a földtől: és mikor leült, a hajóból tanítá a sokaságot.

3 Войдя в одну лодку, которая была Симонова, Он просил его отплыть несколько от берега и, сев,учил народ из лодки.

3. Ввійшовши ж ув один з човнів, що був Симонів, просив його від землї відчалити трохи. І сївши, навчав народ із човна.

4 Mutta puhumasta lakattuaan hän sanoi Simonille: "Vie venhe syvälle ja heittäkää verkkonne apajalle".

4 Mutta puhumasta lakattuaan Hän sanoi Simonille. "Vie syvälle ja heittäkää verkkonne apajalle."

4. Mutta kuin hän lakkasi puhumasta, sanoi hän Simonille: vie syvälle, ja heittäkää verkkonne apajalle.

4. Ja cuin hän lackais puhumast sanoi hän Simonille: wie sywälle ja heittäkät werckon apajalle.

4. Ja quin he' lackasi puhumast/ sanoi he' Simonille/ Wie syuelle/ ia wlosheitteke teiden wercko'na apaialle. (Ja kuin hän lakkasi puhumasta/ sanoi hän Simonille/ Wie sywälle/ ja ulos heittäkää teidän werkkonne apajalle.)

4. ὡς δὲ ἐπαύσατο λαλῶν, εἶπε πρὸς τὸν Σίμωνα· Ἐπανάγαγε εἰς τὸ βάθος καὶ χαλάσατε τὰ δίκτυα ὑμῶν εἰς ἄγραν.

4. ως δε επαυσατο λαλων ειπεν προς τον σιμωνα επαναγαγε εις το βαθος και χαλασατε τα δικτυα υμων εις αγραν 4. os de epaυsato lalon eipen pros ton simona epanagage eis to βathos kai chalasate ta diktυa υmon eis agran

4 Now as he ceased speaking, he said to Simon, Set-sail into the deep and lower° your° nets *for a catch.

4. Now when he had left speaking, he said unto Simon, Launch out into the deep, and let down your nets for a draught.

4. Men der han lod af at tale, sagde han til Simon: far ud paa Dybet, og kaster Eders Garn ud til en Dræt.

4. Då han vände igen tala, sade han till Simon: Lägg ut på djupet, och kaster edor nät ut till drägt.

4. Agga kui ta löppes räkimast, ütles temma Simona wasto: Soua senna süggawa kohta, ja laske ommad nodad sisse ühhe loma katseks.

4. Baigęs kalbėti, Jis tarė Simonui: ‘‘Irkis į gilumą ir išmeskite tinklus valksmui’‘.

4. Und als er hatte aufgehört zu reden, sprach er zu Simon: Fahre auf die Höhe und werfet eure Netze aus, daß ihr einen Zug tut.

4. Et quand il eut cessé de parler, il dit à Simon: Avance en pleine eau, et jetez vos filets pour pêcher.

4. Y como cesó de hablar, dijo a Simón: Entra en alta mar, y echad vuestras redes para pescar.

4 En als Hij afliet van spreken, zeide Hij tot Simon: Steek af naar de diepte, en werp uw netten uit om te vangen.

4. A gdy przestał mówić, rzekł do Szymona: Zajedź na głębię, a zapuśćcie sieci wasze ku łowieniu.

4. Mikor pedig megszünt beszélni, monda Simonnak: Evezz a mélyre, és vessétek ki hálóitokat fogásra.

4 Когда же перестал учить, сказал Симону: отплыви на глубину и закиньте сети свои для лова.

4. Як же перестав глаголати, рече до Симона: Поступи на глибінь, та закиньте неводи ваші на ловитву.

5 Niin Simon vastasi ja sanoi hänelle: "Mestari, koko yön me olemme tehneet työtä emmekä ole mitään saaneet; mutta sinun käskystäsi minä heitän verkot".

5 Simon vastasi ja sanoi Hänelle: "Mestari, koko yön olemme tehneet työtä emmekä ole saaneet mitään. Mutta sinun käskystäsi heitän verkon.*”

5. Ja Simon vastaten sanoi hänelle: Mestari! me olemme kaiken yön työtä tehneet ja emme mitään saaneet; mutta sinun käskystäs minä heitän ulos verkon.

5. Ja Simon wastaten sanoi hänelle: Mestari me olemma caiken yön työtä tehnet ja en mitän saanet mutta sinun käskystäs minä cuitengin heitän ulos wercon.

5. Ja Simon wastate' sanoi henelle/ Mestari/ Me olema caiken öen töte tehnyet/ ia ei miteken szanuet/ Mutta sinu' käskylles mine quitengin vlosheiten wercon. (Simon wastaten sanoi hänelle/ Mestari/ Me olemme kaiken yön työtä tehneet/ ja ei mitäkään saaneet/ Mutta sinun käskylläsi minä kuitenkin ulos heitän werkon.)

5. καὶ ἀποκριθεὶς Σίμων εἶπεν αὐτῷ· Ἐπιστάτα, δι’ ὅλης νυκτὸς κοπιάσαντες οὐδὲν ἐλάβομεν· ἐπὶ δὲ τῷ ῥήματί σου χαλάσω τὸ δίκτυον.

5. και αποκριθεις ο σιμων ειπεν αυτω επιστατα δι ολης της νυκτος κοπιασαντες ουδεν ελαβομεν επι δε τω ρηματι σου χαλασω το δικτυον 5. kai apokritheis o simon eipen aυto epistata di oles tes nυktos kopiasantes oυden elaβomen epi de to remati soυ chalaso to diktυon

5 And Simon answered and said to him, Master*, we labored through the whole night and took nothing, but at your declaration I will lower the net.

5. And Simon answering said unto him, Master, we have toiled all the night, and have taken nothing: nevertheless at thy word I will let down the net.

5. Og Simon svarede og sagde til ham: Mester! vi have arbeidet den ganske Nat og fik Intet; men paa dit Ord vil jeg udkaste Garnet.

5. Då svarade Simon, och sade till honom: Mästar, vi hafve arbetat hela nattena, och fått intet; men på din ord vill jag kasta ut näten.

5. Ja Simon wastas ja ütles temmale: Öppetaja, meie olleme keige se ö tööd teinud, ja ep olle ühtegi sanud agga, sinno sanna peäle tahhan ma nota sisse lasta.

5. Simonas Jam atsakė: ‘‘Mokytojau, visą naktį vargę, mes nieko nesugavome, bet dėl Tavo žodžio užmesiu tinklą’‘.

5. Und Simon antwortete und sprach zu ihm: Meister, wir haben die ganze Nacht gearbeitet und nichts gefangen, aber auf dein Wort will ich das Netz auswerfen.

5. Simon lui répondit: Maître, nous avons travaillé toute la nuit sans rien prendre; toutefois, sur ta parole, je jetterai le filet.

5. Y respondiendo Simón, le dijo: Maestro, habiendo trabajado toda la noche, nada hemos tomado; mas en tu palabra echaré la red.

5 En Simon antwoordde en zeide tot Hem: Meester, wij hebben den gehelen nacht over gearbeid, en niet gevangen; doch op Uw woord zal ik het net uitwerpen.

5. A odpowiadając Szymon, rzekł mu: Mistrzu! przez całą noc robiąc, niceśmy nie pojmali, wszakże na słowo twoje zapuszczę sieć.

5. És felelvén Simon, monda néki: Mester, jóllehet az egész éjszaka fáradtunk, még sem fogtunk semmit: mindazáltal a te parancsolatodra levetem a hálót.

5 Симон сказал Ему в ответ: Наставник! мы трудились всю ночь и ничего не поймали, но по слову Твоему закину сеть.

5. І озвавшись Симон, каже Йому: Наставниче, всю ніч трудившись, нїчого не піймали ми; тільки ж, по слову Твоєму, закину невода.

6 Ja sen tehtyään he saivat kierretyksi suuren joukon kaloja, ja heidän verkkonsa repeilivät.

6 Tämän tehtyään he saivat kierretyksi suuren joukon kaloja, ja heidän verkkonsa repeili*.

6. Ja kuin he sen tekivät, sulkivat he suuren kalain paljouden, ja heidän verkkonsa repesi.

6. Ja cuin he sen teit suljit he suuren calain paljouden ja heidän werckons repeisit.

6. Ja quin he sen teit/ sulghit he swren Calain palioudhen/ Ja heiden wercons repeisit. (Ja kuin he sen teit/ suljit he suuren kalain paljouden/ Ja heidän werkkonsa repesit.)

6. καὶ τοῦτο ποιήσαντες συνέκλεισαν πλῆθος ἰχθύων πολύ· διερρήγνυτο δὲ τὸ δίκτυον αὐτῶν.

6. και τουτο ποιησαντες συνεκλεισαν ιχθυων πληθος πολυ διερρηγνυτο δε το δικτυον αυτων 6. kai toυto poiesantes sυnekleisan ichthυon plethos polυ dierregnυto de to diktυon aυton

6 And having done this, they locked up together a large multitude of fish, and their net was being ripped;

6. And when they had this done, they inclosed a great multitude of fishes: and their net brake.

6. Og der de gjorde det, fangede de en stor Hob Fiske; men deres Garn sønderreves.

6. Och då de det gjorde, beslöto de en mägta stor hop fiskar; och deras nät gick sönder.

6. Ja kui nemmad sedda teggid, said nem̃ad sure hulga kallo; agga nende noot kärrises löhki.

6. Tai padarę, jie užgriebė didelę daugybę žuvų, kad net jų tinklas pradėjo trūkinėti.

6. Und da sie das taten, beschlossen sie eine große Menge Fische, und ihr Netz zerriß.

6. Et l'ayant fait, ils prirent une grande quantité de poissons;

6. Y habiéndolo hecho, encerraron tan gran multitud de peces, que su red se rompía.

6 En als zij dat gedaan hadden, besloten zij een grote menigte vissen, en hun net scheurde.

6. A gdy to uczynili, zagarnęli ryb mnóstwo wielkie, tak że się rwała sieć ich.

6. És ezt megtévén, halaknak nagy sokaságát keríték be; szakadoz vala pedig az ő hálójuk.

6 Сделав это, они поймали великое множество рыбы, и дажесеть у них прорывалась.

6. І, се зробивши, вловили пребагато риби; роздер ся ж невід їх,

7 Niin he viittasivat toisessa venheessä oleville tovereilleen, että nämä tulisivat auttamaan heitä; ja he tulivat. Ja he täyttivät molemmat venheet, niin että ne olivat uppoamaisillaan.

7 Niin he viittasivat toisessa veneessä oleville tovereilleen, että nämä tulisivat heitä auttamaan, ja he tulivat. Niin he täyttivät molemmat veneet, niin että ne olivat uppoamaisillaan.

7. Ja he viittasivat kumppaneillensa, jotka olivat toisessa venheessä, tulemaan ja auttamaan heitä. Ja he tulivat ja täyttivät molemmat venheet, niin että he rupesivat vajoomaan.

7. Ja wijttaisit cumpanillens jotca olit toises wenhes tuleman ja auttaman heitäns. Ja he tulit ja täytit molemmat wenhet nijn että he rupeisit wajoman.

7. Ja he wijttasit Cu'panille's iotca olit toises wenhes/ tulema' ia auttaman heite's. Ja he tulit/ ia teutit molemat wenhet/ nijn ette he rupesit waiomaa'. (Ja he wiittasit kumppanillensa jotka olit toisessa wenheessä/ tulemaan ja auttamaan heitänsä. Ja he tulit/ ja täytit molemmat wenheet/ niin että he rupesit wajoaman.)

7. καὶ κατένευσαν τοῖς μετόχοις τοῖς ἐν τῷ ἑτέρῳ πλοίῳ τοῦ ἐλθόντας συλλαβέσθαι αὐτοῖς· καὶ ἦλθον, καὶ ἔπλησαν ἀμφότερα τὰ πλοῖα, ὥστε βυθίζεσθαι αὐτά.

7. και κατενευσαν τοις μετοχοις τοις εν τω ετερω πλοιω του ελθοντας συλλαβεσθαι αυτοις και ηλθον και επλησαν αμφοτερα τα πλοια ωστε βυθιζεσθαι αυτα 7. kai kateneυsan tois metochois tois en to etero ploio toυ elthontas sυllaβesthai aυtois kai elthon kai eplesan amfotera ta ploia oste βυthizesthai aυta

7 and they signaled to their companions, those in the other ship, that they should come to help them. And they came and filled both the ships, so-that they (are about) to be submerged.

7. And they beckoned unto their partners, which were in the other ship, that they should come and help them. And they came, and filled both the ships, so that they began to sink.

7. Og de vinkede ad deres Medbrødre, som vare i det andet Skib, at de skulde komme og hjælpe dem; og de kom og fyldte begge Skibene, saa at de vare nær ved at synke.

7. Och de vinkade till sina stallbröder, som voro uti den andra båten, att de skulle komma och hjelpa dem. Och de kommo, och uppfyllde båda båtarna, så att de begynte sjunka.

7. Ja nemmad tombasid käega ommad seltsimeeste wasto, kes teises laewas ollid, et nemmad piddid tullema, ja neid aitma. Ja nemmad tullid ja täitsid mollemad laewad täide, nenda et nemmad wausid;

7. Jie pamojo savo bendrininkams, buvusiems kitoje valtyje, atplaukti į pagalbą. Tie atplaukė ir pripildė žuvų abi valtis, kad jos beveik skendo.

7. Und sie winkten ihren Gesellen, die im andern Schiff waren, daß sie kämen und hülfen ihnen ziehen. Und sie kamen und füllten beide Schiffe voll, also daß sie sanken.

7. Et comme leur filet se rompait, ils firent signe à leurs compagnons, qui étaient dans l'autre barque, de venir les aider; ils y vinrent, et ils remplirent les deux barques, tellement qu'elles s'enfonçaient.

7. E hicieron señas a los compañeros que estaban en la otra nave, que viniesen a ayudarles; y vinieron, y llenaron ambas naves de tal manera que se anegaban.

7 En zij wenkten hun medegenoten, die in het andere schip waren, dat zij hen zouden komen helpen. En zij kwamen, en vulden beide de schepen, zodat zij bijna zonken.

7. I skinęli na towarzysze, którzy byli w drugiej łodzi, aby przybywszy ratowali ich; i przybyli i napełnili obie łodzi, aż się zanurzały.

7. Intének azért társaiknak, a kik a másik hajóban valának, hogy jőjjenek és segítsenek nékik. És eljövén, megtölték mind a két hajót, annyira, hogy csaknem elsülyedének.

7 И дали знак товарищам, находившимся на другой лодке, чтобы пришли помочь им; и пришли, и наполнили обе лодки, так что они начинали тонуть.

7. і махнули вони на товаришів своїх, що були в другому човнї, щоб прийшли помогти їм. І прийшли вони, й сповнили обидва човни, так що потопали вони.

8 Kun Simon Pietari sen näki, lankesi hän Jeesuksen polvien eteen ja sanoi: "Mene pois minun tyköäni, Herra, sillä minä olen syntinen ihminen".

8 Tämän nähdessään Simon Pietari heittäytyi Jeesuksen polvien eteen ja sanoi: "Mene pois luotani, Herra, sillä olen syntinen mies."

8. Kuin Simon Pietari sen näki, lankesi hän Jesuksen polvien tykö, sanoen: Herra, mene pois minun tyköäni, sillä minä olen syntinen ihminen.

8. Cosca Simon Petari sen näki langeis hän Jesuxen polwein tygö sanoden: HERra mene pois minun tyköni sillä minä olen syndinen ihminen:

8. Coska Simon Petari sen näki/ langes hen Iesusen poluein tyge sanoden/ HERRA/ poismene minun tykeeni/ Sille mine olen syndinen Inhiminen. (Koska Simon Petari sen näki/ lankesi hän Jesuksen polwien tykö sanoen/ HERRA/ pois mene minun tyköäni/ Sillä minä olen syntinen ihminen.)

8. ἰδὼν δὲ Σίμων Πέτρος προσέπεσε τοῖς γόνασιν Ἰησοῦ λέγων· Ἔξελθε ἀπ’ ἐμοῦ, ὅτι ἀνὴρ ἁμαρτωλός εἰμι, Κύριε·

8. ιδων δε σιμων πετρος προσεπεσεν τοις γονασιν του ιησου λεγων εξελθε απ εμου οτι ανηρ αμαρτωλος ειμι κυριε 8. idon de simon petros prosepesen tois gonasin toυ iesoυ legon ekselthe ap emoυ oti aner amartolos eimi kυrie

8 But having seen it, Simon Peter fell (down) before Jesus’ knees, (and) said, Go away from me, because I am a man, a sinner, O Lord.

8. When Simon Peter saw it, he fell down at Jesus' knees, saying, Depart from me; for I am a sinful man, O Lord.

8. Men der Simon Peter saae det, faldt han ned for Jesu Knæ og sagde: Herre! gak ud fra mig, thi jeg er en syndig Mand.

8. Då Simon Petrus det såg, föll han till Jesu knä, sägandes: Herre, gack ut ifrå mig; ty jag är en syndig menniska.

8. Agga kui Simon Peetrus sedda näggi, heitis temma Jesusse pölwede ette mahha, ja ütles: Issand, minne minnust ärra, sest ma ollen üks pattune innimenne:

8. Tai matydamas, Simonas Petras puolė Jėzui po kojų, sakydamas: ‘‘Pasitrauk nuo manęs, Viešpatie, nes aš­nusidėjėlis!’‘

8. Da das Simon Petrus sah, fiel er Jesu zu den Knieen und sprach: HERR, gehe von mir hinaus! ich bin ein sündiger Mensch.

8. Simon Pierre, ayant vu cela, se jeta aux pieds de Jésus et lui dit: Seigneur, retire-toi de moi; car je suis un homme pécheur.

8. Lo cual viendo Simón Pedro, se derribó a las rodillas de Jesús, diciendo: Sálte de conmigo, Señor, porque soy hombre pecador.

8 En Simon Petrus, dat ziende, viel neder aan de knieen van Jezus, zeggende: Heere! ga uit van mij; want ik ben een zondig mens.

8. Co widząc Szymon Piotr, przypadł do kolan Jezusowych, mówiąc: Wynijdź ode mnie; bom jest człowiek grzeszny, Panie!.

8. Látván pedig ezt Simon Péter, Jézusnak lábai elé esék, mondván: Eredj el én tőlem, mert én bűnös ember vagyok, Uram!

8 Увидев это, Симон Петр припал к коленям Иисуса и сказал: выйди от меня, Господи! потому что я человек грешный.

8. Бачивши ж Симон Петр, припав до колїн Ісусових, кажучи: Йди від мене: бо я чоловік грішний, Господи.

9 Sillä kalansaaliin tähden, jonka he olivat saaneet, oli hämmästys vallannut hänet ja kaikki ne, jotka olivat hänen kanssaan,

9 Sillä kalansaaliin vuoksi, jonka he olivat saaneet, oli hämmästys vallannut hänet ja kaikki, jotka olivat hänen kanssaan,

9. Sillä hämmästys oli hänen käsittänyt ja kaikki, jotka hänen kanssaan olivat, kalan saaliin tähden, jonka he saaneet olivat,

9. Sillä hämmästys oli hänen käsittänyt ja caicki jotca hänen cansans olit calan saalin tähden jonga he saanet olit.

9. Sille ette hämmestus oli henen käsittenyt/ Ja caicki iotca henen cansans olit/ Calan Salin ylitzen/ ionga he olit szaneet. (Sillä että hämmästys oli hänen käsittänyt/ Ja kaikki jotka hänen kanssansa olit/ kalan saaliin ylitsen/ jonka he olit saaneet.)

9. θάμβος γὰρ περιέσχεν αὐτὸν καὶ πάντας τοὺς σὺν αὐτῷ ἐπὶ τῇ ἄγρᾳ τῶν ἰχθύων ᾗ συνέλαβον,

9. θαμβος γαρ περιεσχεν αυτον και παντας τους συν αυτω επι τη αγρα των ιχθυων η συνελαβον 9. thamβos gar perieschen aυton kai pantas toυs sυn aυto epi te agra ton ichthυon e sυnelaβon

9 For* amazement engulfed him and all those together with him, at the catch of the fish in which they took (in);

9. For he was astonished, and all that were with him, at the draught of the fishes which they had taken:

9. thi en Rædsel var paakommen ham og alle dem, som vare med ham, for den Fiskedræt, som de havde fanget med hverandre;

9. Ty en förskräckelse var kommen öfver honom, och öfver alla de med honom voro, för detta fiskafängets skull, som de fått hade;

9. Sest suur ehmatus olli temma peäle tulnud ja keikide peäle, kes temmaga ollid, se kallasagi pärrast, mis nemmad ühhes ollid sanud.

9. Mat jį ir visus draugus apėmė nuostaba dėl to valksmo žuvų, kurias jie sugavo;

9. Denn es war ihn ein Schrecken angekommen, ihn und alle, die mit ihm waren, über diesen Fischzug, den sie miteinander getan hatten;

9. Car la frayeur l'avait saisi, et tous ceux qui étaient avec lui, à cause de la pêche des poissons qu'ils avaient faite; de même que Jacques et Jean, fils de Zébédée, qui étaient compagnons de Simon.

9. Porque temor le había rodeado, y a todos los que estaban con él, a causa de la presa de los peces que habían tomado:

9 Want verbaasdheid had hem bevangen, en allen, die met hem waren, over de vangst der vissen, die zij gevangen hadden;

9. Albowiem go był strach ogarnął, i wszystkie, co z nim byli, z onego obłowu ryb, które byli zagarnęli.

9. Mert félelem fogta körül őt és mindazokat, a kik ő vele valának, a halfogás miatt, a melyet fogtak;

9 Ибо ужас объял его и всех, бывших с ним, от этого лова рыб, ими пойманных;

9. Страх бо обняв його і всїх із ним од улову риби, що вловили.

10 ja samoin myös Simonin kalastuskumppanit, Jaakobin ja Johanneksen, Sebedeuksen pojat. Mutta Jeesus sanoi Simonille: "Älä pelkää, tästedes sinä saat saaliiksi ihmisiä".

10 samoin myös Jaakobin ja Johanneksen, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kumppaneja. Mutta Jeesus sanoi Simonille: "Älä pelkää, tästä lähin saat saaliiksi ihmisiä."

10. Niin myös Jakobin ja Johanneksen, Zebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kumppanit. Ja Jesus sanoi Simonille: älä pelkää, tästedes sinä saat ihmisiä.

10. Nijn myös Jacobin ja Johannexen Zebedeuxen pojat jotca olit Simonin cumpanit. Ja Jesus sanoi Simonille: älä pelkä tästedes sinä saat ihmisiä.

10. Samalmoto mös Jacobin ia Johannesen Zebedeusen poigat/ iotca olit Simonin Cumpanit. Ja sanoi IesuS Simonille/ Ele pelke/ testedes sine saad Inhimisi. (Samalla muotoa myös Jakobin ja Johanneksen Zebedeuksen pojat/ jotka olit Simonin kumppanit. Ja sanoi Jesus Simonille/ Älä pelkää/ tästedes sinä saat ihmisiä.)

10. ὁμοίως δὲ καὶ Ἰάκωβον καὶ Ἰωάννην, υἱοὺς Ζεβεδαίου, οἳ ἦσαν κοινωνοὶ τῷ Σίμωνι. καὶ εἶπε πρὸς τὸν Σίμωνα ὁ Ἰησοῦς· Μὴ φοβοῦ· ἀπὸ τοῦ νῦν ἀνθρώπους ἔσῃ ζωγρῶν.

10. ομοιως δε και ιακωβον και ιωαννην υιους ζεβεδαιου οι ησαν κοινωνοι τω σιμωνι και ειπεν προς τον σιμωνα ο ιησους μη φοβου απο του νυν ανθρωπους εση ζωγρων 10. omoios de kai iakoβon kai ioannen υioυs zeβedaioυ oi esan koinonoi to simoni kai eipen pros ton simona o iesoυs me foβoυ apo toυ nυn anthropoυs ese zogron

10 and likewise also James and John, sons of Zebedee, who were partners with Simon. And Jesus said to Simon, Do not fear; from hereafter you will be catching live men.

10. And so was also James, and John, the sons of Zebedee, which were partners with Simon. And Jesus said unto Simon, Fear not; from henceforth thou shalt catch men.

10. disligeste ogsaa Jakob og Johannes, Zebedæus' Sønner, som vare Simons Stalbrødre. Og Jesus sagde til Simon: frygt ikke, fra nu af skal du fange Mennesker.

10. Sammalunda ock öfver Jacobum och Johannem, Zebedei söner, som Simons stallbröder voro. Då sade Jesus till Simon: Var icke förfärad; härefter skall du taga menniskor.

10. Nendasammoti ka tulli suur ehmatus Jakobusse ja Joannesse Sebedeusse poegade peäle, kes Simona seltsimehhed ollid. Ja Jesus ütles Simona wasto: Ärra karda, sest aiast pead sa innimessi püüdma.

10. taip pat Zebediejaus sūnus Jokūbą ir Joną, kurie buvo Petro bendrai. O Jėzus tarė Simonui: ‘‘Nebijok! Nuo šiol žmones žvejosi’‘.

10. desgleichen auch Jakobus und Johannes, die Söhne des Zebedäus, Simons Gesellen. Und Jesus sprach zu Simon: Fürchte dich nicht; denn von nun an wirst du Menschen fangen.

10. Et Jésus dit à Simon: N'aie point de peur; désormais tu seras pêcheur d'hommes vivants.

10. Y asimismo a Santiago y a Juan, hijos de Zebedeo, que eran compañeros de Simón. Y Jesús dijo a Simón: No temas: desde ahora tomarás hombres.

10 En desgelijks ook Jakobus en Johannes, de zonen van Zebedeus, die medegenoten van Simon waren. En Jezus zeide tot Simon: Vrees niet; van nu aan zult gij mensen vangen.

10. Także i Jakóba i Jana, syny Zebedeuszowe, którzy byli towarzysze Szymonowi. I rzekł Jezus do Szymona: Nie bój się; od tego czasu ludzi łowić będziesz.

10. Hasonlóképen Jakabot és Jánost is, a Zebedeus fiait, a kik Simonnak társai valának. És monda Simonnak Jézus: Ne félj; mostantól fogva [1†] embereket fogsz.

10 также и Иакова и Иоанна, сыновей Зеведеевых, бывшихтоварищами Симону. И сказал Симону Иисус: не бойся; отныне будешь ловить человеков.

10. Так само й Якова і Йоана, синів Зеведеєвих, що були спільниками Симоновими. І рече до Симона Ісус: Не лякай ся, від нинї людей ловити меш.

11 Ja he veivät venheet maihin, jättivät kaikki ja seurasivat häntä.

11 Ja vietyään veneet maihin he jättivät kaiken ja seurasivat Häntä.

11. Ja he vetivät venheet maalle ja antoivat ylön kaikki, ja seurasivat häntä.

11. Ja he wedit wenhens maalle ja ylönannoit caicki ja seuraisit händä.

11. Ja he wedhit wenhens maalle/ ia ylenannoit caiki/ ia seurasit hende. (Ja he wedit wenheensä maalle/ ja ylenannoit kaikki/ ja seurasit häntä.)

11. καὶ καταγαγόντες τὰ πλοῖα ἐπὶ τὴν γῆν, ἀφέντες ἅπαντα ἠκολούθησαν αὐτῷ.

11. και καταγαγοντες τα πλοια επι την γην αφεντες απαντα ηκολουθησαν αυτω 11. kai katagagontes ta ploia epi ten gen afentes apanta ekoloυthesan aυto

11 And having brought* their ships to land, they left all and followed him. {Mar 1:40-45 & Mat 8:2-4 & Luk 5:12-16.}

11. And when they had brought their ships to land, they forsook all, and followed him.

11. Og de førte Skibene til Landet og forlode alle Ting og fulgte ham.

11. Och de förde båda båtarna i land, och öfvergåfvo alltsammans, och följde honom.

11. Ja nemmad aiasid laewadega mäele, ja jätsid keik mahha, ja käisid temma järrel.)

11. Išvilkę į krantą valtis, jie viską paliko ir nusekė paskui Jį.

11. Und sie führten die Schiffe zu Lande und verließen alles und folgten ihm nach.

11. Et ayant ramené leurs barques à bord, ils abandonnèrent tout et le suivirent.

11. Y como llegaron a tierra las naves, dejándolo todo, le siguieron.

11 En als zij de schepen aan land gestuurd hadden, verlieten zij alles, en volgden Hem.

11. A oni wyciągnąwszy łódź na brzeg, wszystko opuściwszy, poszli za nim.

11. És a hajókat a szárazra vonván, elhagyák mindenöket és követék őt.

11 И, вытащив обе лодки на берег, оставили все и последовали за Ним.

11. І пригнавши вони човни свої до берега, та покинувши все, пійшли слїдом за Ним.

12 Ja kun hän oli eräässä kaupungissa, niin katso, siellä oli mies, yltänsä pitalissa. Ja nähdessään Jeesuksen hän lankesi kasvoilleen ja rukoili häntä sanoen: "Herra, jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa".

12 Ja katso, kun Hän oli eräässä kaupungissa, tapahtui, että mies kokonaan pitaalissa, Jeesuksen nähdessään heittäytyi kasvoilleen ja rukoili Häntä sanoen: "Herra, jos tahdot, sinä voit minut puhdistaa."

12. Ja tapahtui, kuin hän oli yhdessä kaupungissa, katso, niin siinä oli mies spitalia täynnä; ja kuin hän näki Jesuksen, lankesi hän kasvoillensa, rukoili häntä, sanoen: Herra, jos sinä tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa.

12. JA tapahtui cosca hän oli yhdes Caupungis Cadzo nijn sijnä oli yxi mies spitalita täynäns cuin hän näki Jesuxen langeis hän caswoillens rucoili händä sanoden: HERra jos sinä tahdot nijn sinä woit minun puhdista.

12. Ja se tapachtui/ coska hen oli yhdes Caupungis/ Ja catzo/ sijnä oli yxi Mies spitalita teunnä. Quin hen näki IesuM langes hen caswoillens/ rucoli hende sanoden/ HERRA/ ios sine tahdot/ Sine woit minun puhdista. (Ja se tapahtui/ koska hän oli yhdessä kaupungissa/ Ja katso/ siinä oli yksi mies spitaalia täynnä. Kuin hän näki Jesuksen lankesi hän kaswoillensa/ rukoili häntä sanoen/ HERRA/ jos sinä tahdot/ Sinä woit minun puhdistaa.)

12. Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ εἶναι αὐτὸν ἐν μιᾷ τῶν πόλεων καὶ ἰδοὺ ἀνὴρ πλήρης λέπρας· καὶ ἰδὼν τὸν Ἰησοῦν, πεσὼν ἐπὶ πρόσωπον ἐδεήθη αὐτοῦ λέγων· Κύριε, ἐὰν θέλῃς, δύνασαί με καθαρίσαι.

12. και εγενετο εν τω ειναι αυτον εν μια των πολεων και ιδου ανηρ πληρης λεπρας και ιδων τον ιησουν πεσων επι προσωπον εδεηθη αυτου λεγων κυριε εαν θελης δυνασαι με καθαρισαι 12. kai egeneto en to einai aυton en mia ton poleon kai idoυ aner pleres lepras kai idon ton iesoυn peson epi prosopon edeethe aυtoυ legon kυrie ean theles dυnasai me katharisai

12 And it happened, while* he was in one of the cities, behold, a man full of leprosy. And (after) he saw Jesus, he fell upon his face, (and) besought of him, saying, Lord, if you are willing, you are able to cleanse me.

12. And it came to pass, when he was in a certain city, behold a man full of leprosy: who seeing Jesus fell on his face, and besought him, saying, Lord, if thou wilt, thou canst make me clean.

12. Og det begav sig, der han var i een af Stæderne, see, da var der en Mand fuld af Spedalskhed; og der han saae Jesus, faldt han paa sit Ansigt, bad ham og sagde: Herre! om du vil, kan du rense mig.

12. Så begaf det sig, då han var uti en stad, och si, der var en man full med spitelsko; när han fick se Jesum, föll han ned på sitt ansigte, och bad honom, sägandes: Herre, om du vill, kan du göra mig renan.

12. Ja se sündis, kui ta ühhes liñnas olli, ja wata, seäl olli üks mees täis piddalitöbbe: ja kui ta Jesust näggi, heitis temma silmili mahha, pallus tedda ja ütles: Issand, kui sa tahhad, woid sa mind puhtaks tehha.

12. Jam esant viename mieste, atėjo vyras, visas raupsuotas. Pamatęs Jėzų, jis parpuolė ant žemės ir maldavo: ‘‘Viešpatie, jei nori, gali mane apvalyti!’‘

12. Und es begab sich, da er in einer Stadt war, siehe, da war ein Mann voll Aussatz. Da der Jesum sah, fiel er auf sein Angesicht und bat ihn und sprach: HERR, willst du, so kannst du mich reinigen.

12. Comme il était dans une des villes de la Galilée, un homme tout couvert de lèpre, ayant vu Jésus, se jeta la face contre terre, et le pria, disant: Seigneur, si tu le veux, tu peux me nettoyer.

12. Y aconteció que estando en una ciudad, he aquí, un hombre lleno de lepra, el cual viendo a Jesús, postrándose sobre el rostro le rogó, diciendo: Señor, si quisieres, puedes limpiarme.

12 En het geschiedde, als Hij in een dier steden was, ziet, er was een man vol melaatsheid; en Jezus ziende, viel hij op het aangezicht, en bad Hem, zeggende: Heere! zo Gij wilt, Gij kunt mij reinigen.

12. I stało się, gdy był w niektórem mieście, że oto był tam mąż pełen trądu, który ujrzawszy Jezusa, padł na twarz, i prosił go, mówiąc: Panie! jeźli chcesz, możesz mię oczyścić.

12. És lőn, hogy mikor az egyik városban vala, ímé vala ott egy poklossággal teljes ember: és mikor meglátta Jézust, arczra borulva kéré [2†] őt, mondván: Uram, ha akarod, megtisztíthatsz engem!

12 Когда Иисус был в одном городе, пришел человек весь в проказе и, увидев Иисуса, пал ниц, умоляя Его и говоря: Господи! если хочешь, можешь меня очистить.

12. І сталось, як був Він ув однім городї, аж ось чоловік увесь у проказї. І, побачивши Ісуса, упавши на лице, благав Його, кажучи: Господи, коли хочеш, можеш мене очистити.

13 Niin hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: "Minä tahdon; puhdistu". Ja kohta pitali lähti hänestä.

13 Niin Hän ojensi kätensä* ja kosketti häntä sanoen: "Minä tahdon, puhdistu." Ja heti pitaali lähti hänestä.

13. Ja hän ojensi kätensä ja rupesi häneen, sanoen: minä tahdon, ole puhdas! Ja kohta spitali läksi hänestä.

13. Ja hän ojensi kätens ja rupeis häneen ja sanoi: minä tahdon ole puhdas. Ja cohta spitali läxi hänestä.

13. Ja hen oijensi kätens ia rupeis henen ia sanoi/ Mine tahdon/ ole puhdas. Ja cochta Spitali lexi henest. (Ja hän ojensi kätensä ja rupesi häneen ja sanoi/ Minä tahdon/ ole puhdas. Ja kohta spitali läksi hänestä.)

13. καὶ ἐκτείνας τὴν χεῖρα ἥψατο αὐτοῦ εἰπών· Θέλω, καθαρίσθητι. καὶ εὐθέως ἡ λέπρα ἀπῆλθεν ἀπ’ αὐτοῦ.

13. και εκτεινας την χειρα ηψατο αυτου ειπων θελω καθαρισθητι και ευθεως η λεπρα απηλθεν απ αυτου 13. kai ekteinas ten cheira epsato aυtoυ eipon thelo katharistheti kai eυtheos e lepra apelthen ap aυtoυ

13 And having stretched out his hand, he touched him, (and) said, I am willing; be cleansed. And immediately the leprosy went away from him.

13. And he put forth his hand, and touched him, saying, I will: be thou clean. And immediately the leprosy departed from him.

13. Og han udrakte sin Haand og rørte ved ham og sagde: jeg vil; vorde reen! Og strax gik Spedalskheden bort fra ham.

13. Då räckte han ut handena, och tog på honom, sägandes: Jag vill, var ren. Och straxt gick spitelskan bort af honom.

13. Ja tem̃a sirrutas kät, ja putus temmasse, ja ütles: Ma tahhan, sa puhtaks; ja seddamaid läks se piddalitöbbi temmast ärra.

13. Jėzus, ištiesęs ranką, palietė raupsuotąjį ir tarė: ‘‘Noriu, būk švarus!’‘ Ir iškart raupsai pranyko.

13. Und er streckte die Hand aus und rührte ihn an und sprach: Ich will's tun; sei gereinigt! Und alsobald ging der Aussatz von ihm.

13. Et Jésus étendit la main, le toucha et lui dit: Je le veux, sois nettoyé.Et au même instant la lèpre le quitta.

13. Entónces extendiendo la mano le tocó, diciendo: Quiero: sé limpio. Y luego la lepra se fué de él.

13 En Hij, de hand uitstrekkende, raakte hem aan; en zeide: Ik wil, word gereinigd! En terstond ging de melaatsheid van hem.

13. Tedy wyciągnąwszy Jezus rękę, dotknął się go, mówiąc: Chcę, bądź oczyszczony; i zaraz odszedł trąd od niego.

13. Jézus pedig kinyújtván kezét, illeté azt, mondván: Akarom, tisztulj meg. És azonnal eltávozék tőle a bélpoklosság.

13 Он простер руку, прикоснулся к нему и сказал: хочу, очистись. И тотчас проказа сошла с него.

13. І простягши Він руку, приторкнувсь до него, глаголючи: Хочу, очистись. І зараз проказа покинула його.

14 Ja hän kielsi häntä siitä kenellekään puhumasta ja sanoi: "Mene, näytä itsesi papille, ja uhraa puhdistumisestasi, niinkuin Mooses on säätänyt, todistukseksi heille".

14 Ja Hän kielsi häntä kenellekään puhumasta: "Mene kuitenkin ja näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi niin kuin Mooses on säätänyt, todistukseksi heille.

14. Ja hän kielsi hänen kellenkään sanomasta: vaan mene, (sanoi hän) ja osoita itses papille, ja uhraa sinun puhditukses edestä, niin kuin Moses käski, heille todistukseksi.

14. Ja hän kielsi hänen kellengän sanomast: waan mene sanoi hän ja osota idzes Papille ja uhra sinun puhdistuxes edest nijncuin Moses heille käski todistuxexi.

14. Ja hen kielsi henen/ ettei hen kellengen sanoisi/ waan mene (ma hen) osota itzes Papille/ ia wffra sinun puhdastuxes edhest/ ninquin Moses keski heille todhistoxexi. (Ja hän kielsi hänen/ ettei hän kellenkään sanoisi/ waan mene osoita itsesi papille/ ja uhraa sinun puhdistuksesi edestä/ niinkuin Moses käski heille todistukseksi.)

14. καὶ αὐτὸς παρήγγειλεν αὐτῷ μηδενὶ εἰπεῖν, ἀλλὰ ἀπελθὼν δεῖξον σεαυτὸν τῷ ἱερεῖ καὶ προσένεγκε περὶ τοῦ καθαρισμοῦ σου καθὼς προσέταξε Μωϋσῆς εἰς μαρτύριον αὐτοῖς.

14. και αυτος παρηγγειλεν αυτω μηδενι ειπειν αλλα απελθων δειξον σεαυτον τω ιερει και προσενεγκε περι του καθαρισμου σου καθως προσεταξεν μωσης εις μαρτυριον αυτοις 14. kai aυtos pareggeilen aυto medeni eipein alla apelthon deikson seaυton to ierei kai prosenegke peri toυ katharismoυ soυ kathos prosetaksen moses eis martυrion aυtois

14 And he commanded him to tell no one, (saying), But (after) you (have) gone away, show yourself to the priest and offer (the gift) concerning your cleansing, just-as Moses commanded, *for a testimony to them. {Lev 13:49 and 14:2-4}

14. And he charged him to tell no man: but go, and shew thyself to the priest, and offer for thy cleansing, according as Moses commanded, for a testimony unto them.

14. Og han bød ham, at han skulde Ingen sige det, men sagde: gak bort, og betee dig for Præsten, og offre for din Renselse, som Moses har befalet, dem til Vidnesbyrd.

14. Och han böd honom, att han det för ingom säga skulle; utan gack (sade han), och visa dig Prestenom, och offra för din renselse, efter som Mose budit hafver, dem till vittnesbörd.

14. Ja temma kelis tedda sedda ei kellelegi ütlemast, waid temma ütles: Minne ärra ja näita ennast preestrile, ja ohwerda omma puhhastamisse eest, nenda kui Moses on käsknud, neile tunnistusseks.

14. Jėzus jam liepė niekam šito nepasakoti: ‘‘Tik nueik, pasirodyk kunigui ir atiduok auką už pagijimą, kaip Mozės įsakyta, jiems paliudyti’‘.

14. Und er gebot ihm, daß er's niemand sagen sollte; sondern "gehe hin und zeige dich dem Priester und opfere für deine Reinigung, wie Mose geboten, ihnen zum Zeugnis".

14. Et Jésus lui défendit de le dire à personne; mais va, lui dit-il, montre-toi au sacrificateur, et offre pour ta purification ce que Moïse a commandé, afin que cela leur serve de témoignage.

14. Y él le mandó que no lo dijese a nadie: Mas vé (le dice,) muéstrate al sacerdote, y ofrece por tu limpieza, como mandó Moisés, por testimonio a ellos.

14 En Hij gebood hem, dat hij het niemand zeggen zou; maar ga heen, zeide Hij, vertoon uzelven den priester, en offer voor uw reiniging, gelijk Mozes geboden heeft, hun tot een getuigenis.

14. I przykazał mu, aby tego nikomu nie powiadał: ale rzekł: Idź, a ukaż się kapłanowi, i ofiaruj za oczyszczenie twoje, tak jako rozkazał Mojżesz, na świadectwo przeciwko nim.

14. És ő megparancsolá néki, hogy azt senkinek se mondja el; hanem eredj el, úgymond, mutasd meg magad a papnak, és vígy áldozatot a te megtisztulásodért, a mint Mózes parancsolta, [3†] bizonyságul ő nékik.

14 И Он повелел ему никому не сказывать, а пойти показаться священнику и принести жертву за очищение свое, как повелел Моисей, во свидетельство им.

14. І наказав Він йому нїкому не говорити, а, пійшовши, покажи себе священикові та принеси за очищеннє твоє, як звелїв Мойсей, на сьвідкуваннє їм.

15 Mutta sanoma hänestä levisi vielä enemmän; ja paljon kansaa kokoontui kuulemaan häntä ja parantuakseen vaivoistansa.

15 Mutta sanoma Hänestä levisi vielä enemmän, ja suuret kansanjoukot kokoontuivat kuuntelemaan ja parantuakseen (Hänen avullaan) vaivoistaan.

15. Niin sanoma levisi enemmin hänestä, ja paljo kansaa kokoontui kuulemaan ja että he parannettaisiin häneltä taudeistansa.

15. Nijn sanoma lewis enämmin hänestä ja paljo Canssa cocondui cuuleman händä ja että he parataisin häneldä heidän taudeistans.

15. Nin sanoma wiele leuisi enemin henest/ Ja palio Canssa cokounsi cwleman/ ia henen cauttans parattaman heiden Taudhistans. (Niin sanoma wielä lewisi enemmin hänestä/ Ja paljon kansaa kokoontui kuulemaan/ ja hänen kauttansa parannettaman heidän taudistansa.)

15. διήρχετο δὲ μᾶλλον ὁ λόγος περὶ αὐτοῦ, καὶ συνήρχοντο ὄχλοι πολλοὶ ἀκούειν καὶ θεραπεύεσθαι ὑπ’ αὐτοῦ ἀπὸ τῶν ἀσθενειῶν αὐτῶν·

15. διηρχετο δε μαλλον ο λογος περι αυτου και συνηρχοντο οχλοι πολλοι ακουειν και θεραπευεσθαι υπ αυτου απο των ασθενειων αυτων 15. diercheto de mallon o logos peri aυtoυ kai sυnerchonto ochloi polloi akoυein kai therapeυesthai υp aυtoυ apo ton astheneion aυton

15 But the word concerning him was going through (the land even) more, and large crowds were coming together to hear and to be healed by him from their sicknesses.

15. But so much the more went there a fame abroad of him: and great multitudes came together to hear, and to be healed by him of their infirmities.

15. Men Rygtet om ham udbredte sig end mere, og meget Folk kom sammen at høre og at helbredes af ham for deres Sygdomme.

15. Och ryktet gick ändå vidare ut om honom, och mycket folk församlade sig, att de skulle höra honom, och blifva botade af honom ifrå deras krankheter.

15. Agga se könne temmast laggus laiemale, ja paljo rahwast tulli kokko tedda kuulma, ja temmalt terwist sama omma többedest.

15. Tačiau garsas apie Jį sklido vis plačiau, ir didelės minios rinkdavosi Jo pasiklausyti bei pagyti nuo savo ligų.

15. Es kam aber die Sage von ihm immer weiter aus, und kam viel Volks zusammen, daß sie ihn hörten und durch ihn gesund würden von ihren Krankheiten.

15. Et sa réputation se répandait de plus en plus, et une foule de gens s'assemblaient pour l'entendre et pour être guéris par lui de leurs maladies.

15. Empero el hablar de él andaba tanto más; y se juntaban grandes multitudes a oir, y ser sanados por él de sus enfermedades.

15 Maar het gerucht van Hem ging te meer voort; en vele scharen kwamen samen om Hem te horen, en door Hem genezen te worden van hun krankheden.

15. I rozchodziła się tem więcej powieść o nim; i schodziły się mnóstwa wielkie, aby go słuchały i uzdrowieni byli od niego od niemocy swoich.

15. A hír azonban annál inkább terjedt ő felőle; és nagy sokaság gyűle egybe, hogy őt hallgassák, és hogy általa meggyógyuljanak az ő betegségeikből.

15 Но тем более распространялась молва о Нем, и великое множество народа стекалось к Нему слушать и врачеваться у Него от болезней своих.

15. Та слово про Него розійшлось тим більш, і насходилось народу пребагато слухати й сцїлятись у Него від недуг своїх.

16 Mutta hän vetäytyi pois ja oleskeli erämaassa ja rukoili.

16 Mutta Hän vetäytyi autioihin paikkoihin ja rukoili.

16. Mutta hän meni korpeen, ja rukoili.

16. Mutta hän meni corpeen ja rucoili.

16. Mutta hen poismeni harhaan corpeen/ ia rucoli. (Mutta hän pois meni harhaan korpeen/ ja rukoili.)

16. αὐτὸς δὲ ἦν ὑποχωρῶν ἐν ταῖς ἐρήμοις καὶ προσευχόμενος.

16. αυτος δε ην υποχωρων εν ταις ερημοις και προσευχομενος 16. aυtos de en υpochoron en tais eremois kai proseυchomenos

16 But he was departing by himself in the wilderness and prayed. {Mar 2:1-12 & Mat 9:2-8 & Luk 5:17-26.}

16. And he withdrew himself into the wilderness, and prayed.

16. Men han veg bort i Ørkerne og bad.

16. Men han gick afsides bort i ödemarkena, och bad.

16. Agga temma läks körwale senna, kus tühjad paigad ollid, ja pallus Jummalat.

16. O Jis pasitraukdavo į dykvietes melstis.

16. Er aber entwich in die Wüste und betete.

16. Mais il se tenait retiré dans les déserts, et il priait.

16. Mas él se apartaba a los desiertos, y oraba.

16 Maar Hij vertrok in de woestijnen, en bad aldaar.

16. Ale on odchodził na pustynią, i modlił się.

16. De ő félrevonula a pusztákba, és imádkozék.

16 Но Он уходил в пустынные места и молился.

16. Він же виходив у пустиню та молив ся.

17 Ja eräänä päivänä, kun hän opetti, istui siinä fariseuksia ja lainopettajia, joita oli tullut kaikista Galilean ja Juudean kylistä ja Jerusalemista; ja Herran voima vaikutti, niin että hän paransi sairaat.

17 Eräänä päivänä tapahtui, että Hän opetti ja siinä istui fariseuksia ja lainopettajia, joita oli tullut kaikista Galilean ja Juudean kylistä ja Jerusalemista. Ja Herran voima ilmeni parantaen sairaita*.

17. Ja tapahtui yhtenä päivänä, kuin hän opetti, ja Pharisealaiset myös istuivat ja lainopettajat, jotka tulleet olivat jokaisesta Galilean ja Juudean kylästä ja Jerusalemista: ja Herran voima oli parantamassa heitä;

17. JA tapahtui yhtenä päiwänä cosca hän opetti että siellä istuit myös Phariseuxet ja Lainopettajat jotca tullet olit jocaidzest Caupungist Galileast Judeast ja Jerusalemist. Ja HERran woima oli parandaman heitä.

17. Ja se tapchtui ychten peiuen coska hen opetti/ ia sielle istuit mös Phariseuset/ ia lain opettaijat/ iotca tullet olit iocaitzest Caupungist Galileast ia Judeast ia Jerusalemist. Ja HERRAN Woima lesse oli parandaman heite. (Ja se tapahtui yhtenä päiwän koska hän opetti/ ja siellä istuit myös phariseukset/ ja lain opettajat/ jotka tulleet olit jokaisesta kaupungista Galileasta ja Judeasta ja Jerusalemista. Ja HERRAN woima läsnä oli parantamaan heitä.)

17. Καὶ ἐγένετο ἐν μιᾷ τῶν ἡμερῶν καὶ αὐτὸς ἦν διδάσκων, καὶ ἦσαν καθήμενοι Φαρισαῖοι καὶ νομοδιδάσκαλοι οἳ ἦσαν ἐληλυθότες ἐκ πάσης κώμης τῆς Γαλιλαίας καὶ Ἰουδαίας καὶ Ἱερουσαλήμ· καὶ δύναμις Κυρίου ἦν εἰς τὸ ἰᾶσθαι αὐτούς.

17. και εγενετο εν μια των ημερων και αυτος ην διδασκων και ησαν καθημενοι φαρισαιοι και νομοδιδασκαλοι οι ησαν εληλυθοτες εκ πασης κωμης της γαλιλαιας και ιουδαιας και ιερουσαλημ και δυναμις κυριου ην εις το ιασθαι αυτους 17. kai egeneto en mia ton emeron kai aυtos en didaskon kai esan kathemenoi farisaioi kai nomodidaskaloi oi esan elelυthotes ek pases komes tes galilaias kai ioυdaias kai ieroυsalem kai dυnamis kυrioυ en eis to iasthai aυtoυs

17 And it happened on one of those days, that he was teaching, and Pharisees and teachers of the law were seated, who had come out of every village of Galilee and Judea and Jerusalem, and the power of (the) Lord was (there), *that* he might heal them.

17. And it came to pass on a certain day, as he was teaching, that there were Pharisees and doctors of the law sitting by, which were come out of every town of Galilee, and Judaea, and Jerusalem: and the power of the Lord was present to heal them.

17. Og det begav sig paa een af Dagene, at han lærte, og der sadde Pharisæer og Lovlærere, som var komne fra alle Byer i Galilæa og Judæa og fra Jerusalem, og Herrens Kraft viste sig i at helbrede.

17. Och det begaf sig på en dag, då han lärde, och der voro de Phariseer och Skriftlärde sittande, som komne voro utaf alla städer i Galileen, och Judeen, och af Jerusalem; och Herrans kraft var till att göra dem helbregda.

17. Ja se sündis ühhel päwal, et ta öppetas, ja seäl ollid Wariserid ja kässotundiad istmas, kes ollid tulnud keikist Kalilea- ja Juda-ma allewist ja Jerusalemmast: ja Issanda wäggi olli seäl neid terweks teggemas.

17. Vieną dieną, kai Jis mokė žmones, ten sėdėjo fariziejų bei Įstatymo mokytojų, susirinkusių iš visų Galilėjos ir Judėjos kaimų bei Jeruzalės. Ir ten buvo Viešpaties jėga, kad gydytų žmones.

17. Und es begab sich auf einen Tag, daß er lehrte; und es saßen da die Pharisäer und Schriftgelehrten, die da gekommen waren aus allen Märkten in Galiläa und Judäa und von Jerusalem. Und die Kraft des HERRN ging von ihm, und er half jedermann.

17. Or, un jour qu'il enseignait, et que des pharisiens et des docteurs de la loi, qui étaient venus de tous les bourgs de la Galilée et de la Judée, et de Jérusalem, étaient là assis, la puissance du Seigneur agissait pour guérir les malades.

17. Y aconteció un día, que él estaba enseñando, y Fariseos y doctores de la ley estaban sentados, los cuales habían venido de todas las aldeas de Galilea, y de Judea, y de Jerusalem; y la virtud del Señor estaba allí para sanarlos.

17 En het geschiedde in een dier dagen, dat Hij leerde, en er zaten Farizeen en leraars der wet, die van alle vlekken van Galilea, en Judea, en Jeruzalem gekomen waren; en de kracht des Heeren was er om hen te genezen.

17. I stało się dnia niektórego, że on nauczał, a siedzieli też tam i Faryzeuszowie i nauczyciele Zakonu, którzy się byli zeszli ze wszystkich miasteczek Galilejskich i Judzkich, i z Jeruzalemu; a moc Paóska przytomna była uzdrawianiu ich.

17. És lőn egy napon, hogy ő tanít vala: és ott ülének a farizeusok és a törvénynek tanítói, a kik jöttek Galileának és Júdeának minden faluiból és Jeruzsálemből: és az Úrnak hatalma vala ő vele, hogy gyógyítson.

17 В один день, когда Он учил, и сидели тут фарисеи и законоучители, пришедшие из всех мест Галилеи и Иудеи и из Иерусалима, и сила Господня являлась в исцелении больных , –

17. І сталось одного дня, що Він учив, і сидїли Фарисеї та учителї закону, що поприходили з усїх сїл Галилейських та Юдейських і з Єрусалиму, й сила Господня була на сцїленнє їх.

18 Ja katso, muutamat miehet kantoivat vuoteella miestä, joka oli halvattu; ja he koettivat viedä hänet sisään ja asettaa Jeesuksen eteen.

18 Ja katso, miehet kantoivat vuoteella miestä, joka oli halvautunut, ja koettivat viedä hänet sisään ja asettaa *Jeesuksen eteen*.

18. Ja katso, miehet kantoivat vuoteessa ihmisen, joka oli halvattu, ja he pyysivät häntä viedä sisähälle ja panna hänen eteensä.

18. Ja cadzo muutamat miehet cannoit yhden halwatun ihmisen wuotesa ja he pyysit händä wiedä sisälle ja panna hänen eteens.

18. Ja catzo/ mutamat miehet cannoit yhden Inhimisen wooteisa/ ioca oli Haluattu/ Ja he pydhit hende sisellewiedhä pannaxens henen etens. (Ja katso/ muutamat miehet kannoit yhden ihmisen wuoteissa/ joka oli halwattu/ Ja he pyydit häntä sisälle wiedä pannaksen hänen eteensä.)

18. καὶ ἰδοὺ ἄνδρες φέροντες ἐπὶ κλίνης ἄνθρωπον ὃς ἦν παραλελυμένος, καὶ ἐζήτουν αὐτὸν εἰσενεγκεῖν καὶ θεῖναι ἐνώπιον αὐτοῦ.

18. και ιδου ανδρες φεροντες επι κλινης ανθρωπον ος ην παραλελυμενος και εζητουν αυτον εισενεγκειν και θειναι ενωπιον αυτου 18. kai idoυ andres ferontes epi klines anthropon os en paralelυmenos kai ezetoυn aυton eisenegkein kai theinai enopion aυtoυ

18 And behold, (some) men are carrying a man who was paralyzed upon a cot, and they were seeking to bring him in and to place him in his sight.

18. And, behold, men brought in a bed a man which was taken with a palsy: and they sought means to bring him in, and to lay him before him.

18. Og see, nogle Mænd bare paa en Seng et Menneske, som var værkbruden, og denne søgte de at bringe ind og lægge for ham.

18. Och si, någre män båro ena mennisko på en säng, hvilken borttagen var, och de sökte efter, huru de skulle komma honom in, och läggan framför honom.

18. Ja wata, ühhed mehhed töid wodi peäl ühhe innimesse, kes olli alwatud: ja nemmad püüdsid tedda sisse wia, ja tem̃a ette panna.

18. Štai vyrai neštuvais atnešė paralyžiuotą žmogų. Jie bandė jį įnešti į vidų ir paguldyti priešais Jėzų.

18. Und, siehe, etliche Männer brachten einen Menschen auf seinem Bette, der war gichtbrüchig; und sie suchten, wie sie ihn hineinbrächten und vor ihn legten.

18. Alors il survint des gens qui portaient sur un lit un homme perclus, et ils cherchaient à le faire entrer dans la maison et à le mettre devant Jésus.

18. Y, he aquí, unos hombres, que traían en una cama un hombre que estaba paralítico; y buscaban por donde meterle, y ponerle delante de él.

18 En ziet, enige mannen brachten op een bed een mens, die geraakt was, en zochten hem in te brengen, en voor Hem te leggen.

18. A oto mężowie nieśli na łożu człowieka powietrzem ruszonego, i szukali, jakoby go wnieść i postawić przed nim.

18. És ímé valami férfiak ágyon egy embert hozának, a [4†] ki gutaütött vala; és igyekezének azt bevinni és ő elébe tenni.

18 вот, принесли некоторые на постели человека, которыйбыл расслаблен, и старались внести его в дом и положить перед Иисусом;

18. І ось мужі принесли на постелї чоловіка, що був розслаблений, і шукали, як би внести його та положити перед Ним.

19 Ja kun he väentungokselta eivät saaneet viedyksi häntä sisään muuta tietä, nousivat he katolle ja laskivat hänet vuoteineen tiilikaton läpi heidän keskellensä Jeesuksen eteen.

19 Kun he eivät keksineet, mitä tietä veisivät hänet sisälle kansanjoukon välitse, he nousivat katolle ja laskivat hänet vuoteineen tiilikaton läpi joukon keskelle Jeesuksen eteen.

19. Ja kuin ei he löytäneet kansan tähden, kusta puolesta he olisivat hänen saaneet sisälle, astuivat he katon päälle ja laskivat hänen lävitse katon vuoteinensa juuri Jeesuksen eteen.

19. Ja cuin ei he löynnet Canssan tähden custa puolesta he olisit hänen parahin sisälle saanet astuit he caton päälle ja laskit hänen läpidze caton wuoteinens juuri Jesuxen eteen.

19. Ja quin eiuet he leunneet Canssan tähden/ custa polesta he olisit henen parahin siselleszaneet/ ylesastuit he Caton päle/ ia Caton lepitze alaslaskit henen Woteinens keskelle Iesusen eten. (Ja kuin eiwät he löynneet kansan tähden/ kusta puolesta he olisit hänen parahin sisälle saaneet/ ylösastuit he katon päälle/ ja katon läwitse alaslaskit hänen wuoteinensa keskelle Jesuksen eteen.)

19. καὶ μὴ εὑρόντες ποίας εἰσενέγκωσιν αὐτὸν διὰ τὸν ὄχλον, ἀναβάντες ἐπὶ τὸ δῶμα διὰ τῶν κεράμων καθῆκαν αὐτὸν σὺν τῷ κλινιδίῳ εἰς τὸ μέσον ἔμπροσθεν τοῦ Ἰησοῦ.

19. και μη ευροντες δια ποιας εισενεγκωσιν αυτον δια τον οχλον αναβαντες επι το δωμα δια των κεραμων καθηκαν αυτον συν τω κλινιδιω εις το μεσον εμπροσθεν του ιησου 19. kai me eυrontes dia poias eisenegkosin aυton dia ton ochlon anaβantes epi to doma dia ton keramon kathekan aυton sυn to klinidio eis to meson emprosthen toυ iesoυ

19 And having not found from what (way, that) they might bring him in because of the crowd, they went-up to the housetop and dropped him down through the tiles together with his cot, into the middle, before Jesus.

19. And when they could not find by what way they might bring him in because of the multitude, they went upon the housetop, and let him down through the tiling with his couch into the midst before Jesus.

19. Og der de formedelst Folket ikke kunde finde, hvorledes de skulde bringe ham ind, stege de op paa taget og lode ham tilligemed Sengen ned imellem Tagstenene midt iblandt Folket for Jesus.

19. Och då de icke funno, för folkets skull, på hvilko sidon de skulle bäst komma honom in, stego de upp på taket, och släppte honom ned genom taket, med sängen, midt för Jesum.

19. Ja kui nemmad rahwa pärrast, kust nemmad piddid tedda sisse wima, maad ei leidnud, läksid nemmad ülles kattukse peäle, ja lasksid tedda kiwwi laest läbbi mahha wodiga hopis kesk paika Jesusse ette.

19. Nerasdami pro kur įnešti dėl žmonių gausybės, jie užlipo ant stogo ir, praardę jį, nuleido ligonį kartu su neštuvais žemyn ties Jėzumi.

19. Und da sie vor dem Volk nicht fanden, an welchen Ort sie ihn hineinbrächten, stiegen sie auf das Dach und ließen ihn durch die Ziegel hernieder mit dem Bettlein mitten unter sie, vor Jesum.

19. Et ne sachant par où le faire entrer à cause de la foule, ils montèrent sur la maison, et le descendirent par les tuiles avec son lit, au milieu de la foule,

19. Y no hallando por donde meterle a causa de la multitud, subieron encima de la casa, y por el tejado le bajaron con la cama en medio, delante de Jesús.

19 En niet vindende, waardoor zij hem inbrengen mochten, overmits de schare, zo klommen zij op het dak, en lieten hem door de tichelen neder met het beddeken, in het midden, voor Jezus.

19. A gdy nie znaleźli, którędy by go wnieśli, dla ciżby, wstąpiwszy na dach, przez posowę spuścili go łożem w pośrodek przed Jezusa.

19. De nem találván módot, hogy a sokaság miatt mikép vigyék őt be, felhágának a háztetőre, és a cseréphéjazaton át bocsáták őt alá ágyastól Jézus elé a középre.

19 и, не найдя, где пронести его замноголюдством, влезли на верх дома и сквозь кровлю спустили его с постелью на средину пред Иисуса.

19. І, не знайшовши, як би внести його кріз натовп, вилїзли на хату, й кріз черепяну стелю спустили його з постїллю в середину перед Ісуса.

20 Ja nähdessään heidän uskonsa hän sanoi: "Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut".

20 Nähdessään heidän uskonsa Hän sanoi: "Ihminen, syntisi ovat sinulle anteeksi annetut."

20. Ja kuin hän näki heidän uskonsa, sanoi hän sille: ihminen, sinun syntis anteeksi annetaan sinulle.

20. Ja cuin hän näki heidän uscons sanoi hän sille: ihminen sinun syndis andexi annetan sinulle.

20. Ja quin hen näki heiden vskons sanoi hen sille/ Inhiminen/ sinun syndis annetan sinulle andexi. (Ja kuin hän näki heidän uskonsa sanoi hän sille/ Ihminen/ sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.)

20. καὶ ἰδὼν τὴν πίστιν αὐτῶν εἶπεν αὐτῷ· Ἄνθρωπε, ἀφέωνταί σοι αἱ ἁμαρτίαι σου.

20. και ιδων την πιστιν αυτων ειπεν αυτω ανθρωπε αφεωνται σοι αι αμαρτιαι σου 20. kai idon ten pistin aυton eipen aυto anthrope afeontai soi ai amartiai soυ

20 And having seen their faith, he said to him, Man, your sins have been forgiven to you.

20. And when he saw their faith, he said unto him, Man, thy sins are forgiven thee.

20. Og der han saae deres Tro, sagde han til ham: Menneske! dine Synder ere dig forladne.

20. Och då han såg deras tro, sade han till honom: Menniska, dina synder varda dig förlåtna.

20. Ja kui ta nende usko näggi, ütles ta temma wasto: Innimenne, sinno pattud on sulle andeks antud.

20. Matydamas jų tikėjimą, Jis tarė: ‘‘Žmogau, tavo nuodėmės tau atleistos!’‘

20. Und da er ihren Glauben sah, sprach er zu ihm: Mensch, deine Sünden sind dir vergeben.

20. Devant Jésus, qui, ayant vu leur foi, lui dit: O homme, tes péchés te sont pardonnés.

20. El cual, viendo la fé de ellos, le dice: Hombre, tus pecados te son perdonados.

20 En Hij ziende hun geloof, zeide tot hem: Mens, uw zonden zijn u vergeven.

20. Który ujrzawszy wiarę ich, rzekł mu: Człowiecze! odpuszczone są tobie grzechy twoje.

20. És látván azoknak hitét, monda: Ember, megbocsáttattak néked a te bűneid.

20 И Он, видя веру их, сказал человеку тому: прощаются тебе грехи твои.

20. І, бачивши віру їх, рече йому: Чоловіче, оставляють ся тобі гріхи твої.

21 Niin kirjanoppineet ja fariseukset rupesivat ajattelemaan ja sanomaan: "Kuka tämä on, joka puhuu Jumalan pilkkaa? Kuka voi antaa syntejä anteeksi, paitsi Jumala yksin?"

21 Niin kirjanoppineet ja fariseukset alkoivat ajatella ja sanoivat: "Kuka tämä on, joka rienaa? Kuka voi antaa syntejä anteeksi paitsi Jumala yksin?"

21. Ja kirjanoppineet ja Pharisealaiset rupesivat ajattelemaan, sanoen: kuka tämä on, joka pilkkasanoja puhuu? kuka voi synnit antaa anteeksi, paitsi ainoastaan Jumala?

21. Ja Kirjanoppenet ja Phariseuxet rupeisit ajatteleman sanoden: cuca tämä Jumalan pilckaja on? cuca woi synnit anda andexi mutta ainoa Jumala.

21. Ja ne Kirianoppenuet ia Phariseuset rupesit aijattelman sanoden/ Cuca ombi teme/ ioca JUMALAN pilcka puhupi? Cuca woipi synnit andexianda/ mutta ainoa JUMALA? (Ja ne kirjanoppineet ja phariseukset rupesit ajattelemaan sanoen/ Kuka ompi tämä/ joka JUMALAN pilkkaa puhuupi? Kuka woipi synnit anteeksi antaa/ mutta ainoa JUMALA?)

21. καὶ ἤρξαντο διαλογίζεσθαι οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι λέγοντες· Τίς ἐστιν οὗτος ὃς λαλεῖ βλασφημίας; τίς δύναται ἀφιέναι ἁμαρτίας εἰ μὴ μόνος ὁ Θεός;

21. και ηρξαντο διαλογιζεσθαι οι γραμματεις και οι φαρισαιοι λεγοντες τις εστιν ουτος ος λαλει βλασφημιας τις δυναται αφιεναι αμαρτιας ει μη μονος ο θεος 21. kai erksanto dialogizesthai oi grammateis kai oi farisaioi legontes tis estin oυtos os lalei βlasfemias tis dυnatai afienai amartias ei me monos o theos

21 And the scribes and the Pharisees began to reason, saying, Who is this one, who is speaking blasphemies? Who is able to forgive sins, except God only?

21. And the scribes and the Pharisees began to reason, saying, Who is this which speaketh blasphemies? Who can forgive sins, but God alone?

21. Og de Skriftkloge og Pharisæerne begyndte at tænke og sagde: hvo er denne, som taler Gudsbespottelser? hvo kan forlade Synder uden Gud alene?

21. Och de Skriftlärde och Phariseer begynte tänka, sägande: Ho är denne, som talar Guds hädelse? Ho kan förlåta synder, utan Gud allena?

21. Ja kirjatundiad ja Wariserid hakkasid mötlema, ja ütlesid: Kes on se, kes Jummala teotussi rägib? kes woib pattud andeks anda, kui agga Jummal üksi?

21. Tada Rašto žinovai ir fariziejai pradėjo svarstyti: ‘‘Kas per vienas šitas piktžodžiaujantis? Kas gali atleisti nuodėmes, jei ne vienas Dievas?’‘

21. Und die Schriftgelehrten und Pharisäer fingen an, zu denken und sprachen: Wer ist der, daß er Gotteslästerungen redet? Wer kann Sünden vergeben denn allein Gott?

21. Alors les scribes et les pharisiens commencèrent à raisonner et à dire: Qui est celui-ci, qui prononce des blasphèmes? Qui peut pardonner les péchés, que Dieu seul?

21. Entónces los escribas y los Fariseos comenzaron a pensar, diciendo: ¿Quién es éste que habla blasfemias? ¿Quién puede perdonar pecados, sino solo Dios?

21 En de Schriftgeleerden en de Farizeen begonnen te overdenken, zeggende: Wie is Deze, Die gods lastering spreekt? Wie kan de zonden vergeven, dan God alleen?

21. Tedy poczęli myślić nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie, mówiąc: Któż to jest, co mówi bluźnierstwa? Któż może odpuszczać grzechy, tylko sam Bóg.

21. Az írástudók pedig és a farizeusok elkezdének tanakodni, mondván: Kicsoda ez, a ki ily káromlást szól? Ki bocsáthatja meg a bűnt, hanemha egyedül az [5†] Isten?

21 Книжники и фарисеи начали рассуждать, говоря: кто это, который богохульствует? кто может прощать грехи, кроме одного Бога?

21. І почали міркувати письменники та Фарисеї, кажучи: Хто сей, що говорить хулу? Хто може оставляти гріхи, як тільки один Бог?

22 Mutta kun Jeesus tiesi heidän ajatuksensa, vastasi hän ja sanoi heille: "Mitä te ajattelette sydämessänne?

22 Kun Jeesus tiesi heidän ajatuksensa Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä ajattelette sydämessänne?

22. Mutta kuin Jesus tunsi heidän ajatuksensa, vastasi hän ja sanoi heille: mitä te ajattelette sydämessänne?

22. Cosca Jesus ymmärsi heidän ajatuxens sanoi hän heille: mitä te ajatteletta teidän sydämisän?

22. Coska nyt IesuS tunsi heiden aijatoxens/ wastaten sanoi hen heille/ Mite te aiattelette teiden sydemesen? (Koska nyt Jesus tunsi heidän ajatuksensa/ wastaten sanoi hän heille/ Mitä te ajattelette teidän sydämessän?)

22. ἐπιγνοὺς δὲ ὁ Ἰησοῦς τοὺς διαλογισμοὺς αὐτῶν ἀποκριθεὶς εἶπε πρὸς αὐτούς· Τί διαλογίζεσθε ἐν ταῖς καρδίαις ὑμῶν;

22. επιγνους δε ο ιησους τους διαλογισμους αυτων αποκριθεις ειπεν προς αυτους τι διαλογιζεσθε εν ταις καρδιαις υμων 22. epignoυs de o iesoυs toυs dialogismoυs aυton apokritheis eipen pros aυtoυs ti dialogizesthe en tais kardiais υmon

22 But Jesus fully knowing their reasonings, answered and said to them, What are you° reasoning in your° hearts?

22. But when Jesus perceived their thoughts, he answering said unto them, What reason ye in your hearts

22. Men der Jesus fornam deres tanker, svarede han og sagde til dem: hvad tænkte I udi Eders Hjerter?

22. Då Jesus förmärkte deras tankar, svarade han, och sade till dem: Hvad tänken I uti edor hjerta?

22. Agga kui Jesus nende mötlemissed tundis, kostis temma ja ütles nende wasto: Mis teie mötlete ommas süddames?

22. Jėzus, supratęs jų mintis, prabilo: ‘‘Kodėl taip svarstote savo širdyse?

22. Da aber Jesus ihre Gedanken merkte, antwortete er und sprach zu ihnen: Was denket ihr in euren Herzen?

22. Mais Jésus, connaissant leurs pensées, prit la parole et leur dit: Quel raisonnement faites-vous dans vos cœurs?

22. Jesús entónces, conociendo los pensamientos de ellos, respondiendo les dijo: ¿Qué pensais en vuestros corazones?

22 Maar Jezus, hun overdenkingen bekennende, antwoordde en zeide tot hen: Wat overdenkt gij in uw harten?

22. Ale Jezus poznawszy myśli ich, odpowiadając rzekł do nich: Cóż myślicie w sercach waszych?

22. Jézus pedig észrevévén az ő tanakodásukat, felelvén, monda nékik: Mit tanakodtok a ti szívetekben?

22 Иисус, уразумев помышления их, сказал им в ответ: что вы помышляете в сердцах ваших?

22. Постерігши ж Ісус думки їх і озвавшись, рече до них: Що ви говорите в серцях ваших?

23 Kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut', vai sanoa: 'Nouse ja käy'?

23 Kumpi on helpompaa, sanoako: 'Syntisi ovat sinulle anteeksi annetut' vai sanoa: 'Nouse ja käy'?

23. Kumpi on keveämpi? sanoa: sinun syntis anteeksi annetaan sinulle! taikka sanoa: nouse ja käy!

23. Cumbi on kewembi? sanoa sinun syndis andexi annetan sinulle taicka sanoa nouse ja käy?

23. Cumbi on keuie'bi sanoa/ sinulle synnit andexiannetan/ taicka sanoa/ Ylesnouse ia kiew? (Kumpi on keweämpi sanoa/ sinulle synnit anteeksi annetaan/ taikka sanoa/ Ylös nouse ja käy?)

23. τί ἐστιν εὐκοπώτερον, εἰπεῖν, ἀφέωνταί σοι αἱ ἁμαρτίαι σου, ἢ εἰπεῖν, ἔγειρε καὶ περιπάτει;

23. τι εστιν ευκοπωτερον ειπειν αφεωνται σοι αι αμαρτιαι σου η ειπειν εγειραι και περιπατει 23. ti estin eυkopoteron eipein afeontai soi ai amartiai soυ e eipein egeirai kai peripatei

23 What is easier, to say, Your sins have been forgiven to you; or to say, Lift yourself up and walk?

23. Whether is easier, to say, Thy sins be forgiven thee; or to say, Rise up and walk?

23. Hvilket er lettere, at sige: dig ere dine Synder forladne? eller at sige: staa op og vandre?

23. Hvilket är lättare säga: Dina synder varda dig förlåtna; eller säga: Statt upp, och gack?

23. Kumb on kergem öölda: Sinno pattud on sulle andeks antud, ehk öölda: Touse ülles ja könni?

23. Kas lengviau­ar pasakyti: ‘Tavo nuodėmės tau atleistos’, ar pasakyti: ‘Kelkis ir vaikščiok’?

23. Welches ist leichter: zu sagen: Dir sind deine Sünden vergeben, oder zu sagen: Stehe auf und wandle?

23. Lequel est le plus aisé, de dire: Tes péchés te sont pardonnés; ou de dire: Lève-toi, et marche?

23. ¿Cuál es más fácil; decir: Tus pecados te son perdonados; o decir: Levántate, y anda?

23 Wat is lichter te zeggen: Uw zonden zijn u vergeven, of te zeggen: Sta op en wandel?

23. Cóż jest łatwiejszego, rzec: Odpuszczone są tobie grzechy twoje, czyli rzec: Wstaó a chodź?

23. Melyik könnyebb, azt mondani: Megbocsáttattak néked a te bűneid; vagy azt mondani: Kelj fel és járj?

23 Что легче сказать: прощаются тебе грехи твои, или сказать: встань и ходи?

23. Що легше? сказати: Оставляють ся тобі гріхи твої; або сказати: Встань та й ходи?

24 Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi," — hän sanoi halvatulle — "minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."

24 Mutta tietääksenne että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi" — Hän sanoi halvautuneelle — "sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."

24. Vaan että te tietäisitte Ihmisen Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa (sanoi hän halvatulle:) minä sanon sinulle: nouse ja ota vuotees, ja mene kotias!

24. Että te tiedäisitte ihmisen Pojalla olewan wallan maan päällä synnit andexi anda sanoi hän halwatulle: minä sanon sinulle: nouse ja ota wuotes ja mene cotias.

24. Senteden sis ette teiden pite tietemen/ ette Inhimisen Poialla on walda maan päle syndi andexianda/ sanoi hen Haluattulle/ Sinulle mine sanon/ Ylesnouse ia ota Wotes/ ia mene Cotias. (Sentähden siis että teidän pitää tietämän/ että Ihmisen Pojalla on walta maan päällä synti anteeksi antaa/ sanoi hän halwatulle/ Sinulle minä sanon/ Ylös nouse ja ota wuoteesi/ ja mene kotiasi.)

24. ἵνα δὲ εἰδῆτε ὅτι ἐξουσίαν ἔχει ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐπὶ τῆς γῆς ἀφιέναι ἁμαρτίας - εἶπε τῷ παραλελυμένῳ· Σοὶ λέγω, ἔγειρε καὶ ἄρας τὸ κλινίδιόν σου πορεύου εἰς τὸν οἶκόν σου.

24. ινα δε ειδητε οτι εξουσιαν εχει ο υιος του ανθρωπου επι της γης αφιεναι αμαρτιας ειπεν τω παραλελυμενω σοι λεγω εγειραι και αρας το κλινιδιον σου πορευου εις τον οικον σου 24. ina de eidete oti eksoυsian echei o υios toυ anthropoυ epi tes ges afienai amartias eipen to paralelυmeno soi lego egeirai kai aras to klinidion soυ poreυoυ eis ton oikon soυ

24 But in order that you° may know that the Son of Man has authority upon the earth to forgive sins, (he said to the one who has been paralyzed), I say to you, Lift yourself up! And (after) you (have) taken up your cot, travel to your house!

24. But that ye may know that the Son of man hath power upon earth to forgive sins, (he said unto the sick of the palsy,) I say unto thee, Arise, and take up thy couch, and go into thine house.

24. Men at I skulle vide, at Menneskens Søn har Magt paa Jorden at forlade Synder, (sagde han til den Værkbrudne): jeg siger dig, staa op, tag din Seng op og gak til dit Huus.

24. Men på det I skolen veta, att Menniskones Son hafver magt på jordene förlåta synder, sade han till den borttagna: Dig säger jag, statt upp, tag dina säng, och gack i ditt hus.

24. Agga teie peate teäda sama, et innimesse Poial melewald on Ma peäl pattud andeks anda, (ütles ta selle wasto, kes olli alwatud:) Ma ütlen sulle, touse ülles, ja tösta omma wodi ülles, ja minne ärra omma kotta.

24. O kad žinotumėte Žmogaus Sūnų turint žemėje valdžią atleisti nuodėmes,­čia Jis tarė paralyžiuotajam,­sakau tau: kelkis, imk savo gultą ir eik namo!’‘

24. Auf das ihr aber wisset, daß des Menschen Sohn Macht hat, auf Erden Sünden zu vergeben, (sprach er zu dem Gichtbrüchigen): Ich sage dir stehe auf und hebe dein Bettlein auf und gehe heim!

24. Or, afin que vous sachiez que le Fils de l'homme a sur la terre le pouvoir de pardonner les péchés: Lève-toi,dit-il au paralytique, je te le dis, emporte ton lit, et t'en va dans ta maison.

24. Pues porque sepais que el Hijo del hombre tiene potestad en la tierra de perdonar pecados, (dice al paralítico:) A tí digo: Levántate, toma tu cama; y véte a tu casa.

24 Doch opdat gij moogt weten, dat de Zoon des mensen macht heeft op de aarde, de zonde te vergeven (zeide Hij tot den geraakte): Ik zeg u, sta op, en neem uw beddeken op, en ga heen naar uw huis.

24. Ale iżbyście wiedzieli, że Syn człowieczy ma moc na ziemi odpuszczać grzechy, (rzekł powietrzem ruszonemu:) Tobie mówię: Wstaó, a wziąwszy na się łoże swoje, idź do domu twego.

24. Hogy pedig megtudjátok, hogy az ember Fiának van hatalma e földön megbocsátani a [6†] bűnöket, (monda a gutaütöttnek): Néked mondom, kelj fel, és fölvévén nyoszolyádat, eredj haza!

24 Но чтобы вы знали, что Сын Человеческий имеет власть на земле прощать грехи, – сказал Он расслабленному: тебе говорю: встань, возьми постель твою и иди в дом твой.

24. От же, щоб знали ви, що власть має Син чоловічий на землї оставляти гріхи, (рече розслабленому:) Тобі глаголю: Устань, і, взявши постїль твою, йди до дому твого.

25 Ja kohta hän nousi heidän nähtensä, otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa ylistäen Jumalaa.

25 Heti hän nousi heidän nähtensä, otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa ylistäen Jumalaa.

25. Ja hän nousi kohta heidän nähtensä ja korjasi vuotehensa, jossa hän maannut oli, ja meni kotiansa, kunnioittain Jumalaa.

25. Ja hän nousi cohta heidän nähdens ja corjais wuotens josa hän maannut oli ja meni cotians cunnioittain Jumalata.

25. Ja cochta sillens hen ylesnousi heiden edhesens/ ia coriasi wotens/ iossa hen maanut oli/ ia meni Cotians cunnioittain JUMALATA. (Ja kohta sillens hän ylösnousi heidän edessänsä/ ja korjasi wuoteensa/ jossa hän maannut oli/ ja meni kotiansa kunnioittaen JUMALATA.)

25. καὶ παραχρῆμα ἀναστὰς ἐνώπιον αὐτῶν, ἄρας ἐφ’ ὃ κατέκειτο ἀπῆλθεν εἰς τὸν οἶκον αὐτοῦ δοξάζων τὸν Θεόν.

25. και παραχρημα αναστας ενωπιον αυτων αρας εφ ω κατεκειτο απηλθεν εις τον οικον αυτου δοξαζων τον θεον 25. kai parachrema anastas enopion aυton aras ef o katekeito apelthen eis ton oikon aυtoυ doksazon ton theon

25 And instantly he stood up in their sight, (after) he lifted up (that) upon which he was reclining, and went away to his house, glorifying God.

25. And immediately he rose up before them, and took up that whereon he lay, and departed to his own house, glorifying God.

25. Og han stod strax op for deres Øine og tog op det, som han laae paa, og gik hen til sit Huus og prisede Gud.

25. Och han stod straxt upp för deras ögon, tog sängen, deruti han legat hade, och gick sina färde hem i sitt hus, och prisade Gud.

25. Ja seddamaid tousis ta ülles nende nähhes, töstis omma wodi ülles, mis peäl temma olli magganud, ja läks omma koio Jummalat kites.

25. Tas tuojau atsikėlė jų akivaizdoje, pasiėmė neštuvus ir, šlovindamas Dievą, nuėjo namo.

25. Und alsbald stand er auf vor ihren Augen und hob das Bettlein auf, darauf er gelegen hatte, und ging heim und pries Gott.

25. Et à l'instant il se leva en leur présence; il emporta le lit sur lequel il avait été couché, et s'en alla dans sa maison, donnant gloire à Dieu.

25. Y luego, él, levantándose en presencia de ellos, y tomando aquello en que estaba echado, se fué a su casa glorificando a Dios.

25 En hij, terstond voor Hem opstaande, en opgenomen hebbende hetgeen, daar hij op gelegen had, ging heen naar zijn huis, God verheerlijkende.

25. A on zarazem wstawszy przed nimi, wziąwszy na się to, na czem leżał, szedł do domu swego, wielbiąc Boga.

25. És az rögtön felkelvén azok szemeláttára, fölvevé a min feküdt, és elméne haza, dicsőítvén az Istent.

25 И он тотчас встал перед ними, взял, на чем лежал, и пошел в дом свой, славя Бога.

25. І зараз уставши перед ними й узявши на чому лежав, пійшов до дому свого, прославляючи Бога.

26 Ja heidät kaikki valtasi hämmästys, ja he ylistivät Jumalaa; ja pelkoa täynnä he sanoivat: "Me olemme tänään nähneet ihmeellisiä".

26 Hämmästys valtasi kaikki ja he ylistivät Jumalaa. He täyttyivät myös pelolla ja sanoivat: "Olemme tänään nähneet ihmeellisiä."

26. Ja suuri hämmästys tuli kaikkiin ja kunnioittivat Jumalaa, ja he täytettiin pelvolla, sanoen: me näimme tänäpänä kamalia.

26. Ja he hämmästyit caicki ja cunnioidzit Jumalata ja he täytettin caicki pelgolla sanoden: me näimmä tänäpän camaloita.

26. Ja he hämmestuit caiki/ ia cunnioitzit JUMALATA/ Ja he caiki teutettin pelgolla sanoden/ Me neime tenepene camaloit. (Ja he hämmästyit kaikki/ ja kunnioitsit JUMALATA/ Ja he kaikki täytettiin pelolla sanoen/ Me näimme tänäpänä kamaloita.)

26. καὶ ἔκστασις ἔλαβεν ἅπαντας καὶ ἐδόξαζον τὸν Θεόν, καὶ ἐπλήσθησαν φόβου λέγοντες ὅτι Εἴδομεν παράδοξα σήμερον.

26. και εκστασις ελαβεν απαντας και εδοξαζον τον θεον και επλησθησαν φοβου λεγοντες οτι ειδομεν παραδοξα σημερον 26. kai ekstasis elaβen apantas kai edoksazon ton theon kai eplesthesan foβoυ legontes oti eidomen paradoksa semeron

26 And astonishment took all and they were glorifying God, and they were filled with fear, saying, We (have) seen glorious things today. {Mar 2:13-14 & Mat 9:9 & Luk 5:27-28 At or near Capernaum.}

26. And they were all amazed, and they glorified God, and were filled with fear, saying, We have seen strange things to day.

26. Og en stor Forfærdelse betog dem alle, og de prisede Gud; og de bleve fulde af Frygt og sagde: vi have i dag seet utrolige Ting.

26. Och de förskräcktes alle, och lofvade Gud, och vordo fulle med fruktan, sägande: Vi hafve sett i dag sällsynt ting.

26. Ja suur ehmatus tulli keikide peäle, ja auustasid Jummalat, ja said täis kartust ja ütlesid: Meie olleme tänna immelikkud asjad näinud.

26. Visi didžiai stebėjosi ir šlovino Dievą. Apimti baimės, jie kalbėjo: ‘‘Šiandien matėme stebinančių dalykų!’‘

26. Und sie entsetzten sich alle und priesen Gott und wurden voll Furcht und sprachen: Wir haben heute seltsame Dinge gesehen.

26. Et ils furent tous saisis d'étonnement, et ils glorifiaient Dieu; ils furent remplis de crainte, et ils disaient: Nous avons vu aujourd'hui des choses étranges.

26. Y tomó espanto a todos, y glorificaban a Dios; y fueron llenos de temor, diciendo: Hemos visto maravillas hoy.

26 En ontzetting heeft hen allen bevangen, en zij verheerlijkten God, en werden vervuld met vreze, zeggende: Wij hebben heden ongelofelijke dingen gezien.

26. I zdumieli się wszyscy, i chwalili Boga, i napełnieni byli bojaźnią, mówiąc: Widzieliśmy dziś dziwne rzeczy.

26. És az álmélkodás elfogá mindnyájukat, és dicsőíték az Istent, és betelének félelemmel, mondván: Bizony csodadolgokat láttunk ma!

26 И ужас объял всех, и славили Бога и, быв исполнены страха, говорили: чудные дела видели мы ныне.

26. І острах обняв усїх, і прославляли Бога, й сповнили ся страхом, кажучи: Що бачили предивне сьогоднї.

27 Ja sen jälkeen hän lähti sieltä ja näki tulliasemalla istumassa publikaanin, jonka nimi oli Leevi, ja sanoi hänelle: "Seuraa minua".

27 Sen jälkeen Hän lähti pois ja näki veronkantajan nimeltä Leevi istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua."

27. Sitte läksi hän ulos ja näki Publikanin nimeltä Levin, istuvan tullihuoneessa, ja sanoi hänelle: seuraa minua!

27. SIjtte läxi hän ja näki Publicanin nimeldä Lewin istuwan Tullihuones ja sanoi hänelle: seura minua.

27. Ja sijtte hen vloslexi/ ia näki weronottaian nimelde Leui istuuan Tulli hones/ ia sanoi henelle/ Seura minua. (Ja sitten hän ulos läksi/ ja näki weronottajan nimeltä Lewi istuwan tullihuoneessa/ ja sanoi hänelle/ Seuraa minua.)

27. Καὶ μετὰ ταῦτα ἐξῆλθε καὶ ἐθεάσατο τελώνην ὀνόματι Λευῒν, καθήμενον ἐπὶ τὸ τελώνιον, καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ἀκολούθει μοι.

27. και μετα ταυτα εξηλθεν και εθεασατο τελωνην ονοματι λευιν καθημενον επι το τελωνιον και ειπεν αυτω ακολουθει μοι 27. kai meta taυta ekselthen kai etheasato telonen onomati leυin kathemenon epi to telonion kai eipen aυto akoloυthei moi

27 And after these things, he went forth and saw a tax collector, Levi by name, sitting at the tax-office and said to him, Follow me.

27. And after these things he went forth, and saw a publican, named Levi, sitting at the receipt of custom: and he said unto him, Follow me.

27. Derefter gik han ud og saae en Tolder, som hedte Levi, siddende i Toldboden, og sagde til ham: følg mig!

27. Sedan gick han ut, och fick se en Publican, benämnd Levi, sittandes vid tullen, och sade till honom: Följ mig.

27. Ja pärrast sedda läks temma wälja, ja näggi ühhe tölneri, Lewi nimmi, tolli-hones istuwad, ja ütles temmale: Käi minno järrel.

27. Po to išėjęs Jis pastebėjo muitininką, vardu Levį, sėdintį muitinėje, ir jam tarė: ‘‘Sek paskui mane!’‘

27. Und darnach ging er aus und sah einen Zöllner mit Namen Levi am Zoll sitzen und sprach zu ihm: Folge mir nach!

27. Après cela il sortit, et il vit un péager nommé Lévi, assis au bureau des impôts;

27. Y después de estas cosas salió; y vió a un publicano llamado Leví, sentado al banco de los tributos, y le dijo: Sígueme.

27 En na dezen ging Hij uit, en zag een tollenaar, met name Levi, zitten in het tolhuis, en zeide tot hem: Volg Mij.

27. A potem wyszedł i ujrzał celnika, imieniem Lewiego, siedzącego na cle, i rzekł mu: Pójdź za mną.

27. Ezek után pedig kiméne, és láta egy [7†] Lévi nevű vámszedőt, a ki a vámnál ül vala, és monda néki: Kövess engem!

27 После сего Иисус вышел и увидел мытаря, именем Левия, сидящего у сбора пошлин, и говоритему: следуй за Мною.

27. А після сього вийшов, і побачив митника на ймя Левію, сидячого на митницї, і рече йому: Йди слїдом за мною.

28 Niin tämä jätti kaikki, nousi ja seurasi häntä.

28 Jättäen kaikki tämä nousi ja seurasi Häntä.

28. Ja hän antoi ylön kaikki, nousi ja seurasi häntä.

28. Ja hän ylönandoi caicki nousi ja seurais händä.

28. Ja hen ylenannoi caiki/ ylesnousi ia seurasi hende. (Ja hän ylen antoi kaikki/ ylös nousi ja seurasi häntä.)

28. καὶ καταλιπὼν ἅπαντα ἀναστὰς ἠκολούθησεν αὐτῷ.

28. και καταλιπων απαντα αναστας ηκολουθησεν αυτω 28. kai katalipon apanta anastas ekoloυthesen aυto

28 And having left all, he stood up and followed him. {Mar 2:15-22 & Mat 9:10-17 & Luk 5:29-39 Capernaum.}

28. And he left all, rose up, and followed him.

28. Og han forlod alle Ting og stod op og fulgte ham.

28. Han stod upp, och följde honom, och öfvergaf alltsamman.

28. Ja temma jättis keik mahha, tousis ülles ja käis temma järrel.

28. Tas atsikėlė ir, viską palikęs, nusekė paskui Jį.

28. Und er verließ alles, stand auf und folgte ihm nach.

28. Et il lui dit: Suis-moi. Et lui, quittant tout, se leva et le suivit.

28. Y dejadas todas cosas, levantándose, le siguió.

28 En hij, alles verlatende, stond op en volgde Hem.

28. I opuścił wszystko, a wstawszy, szedł za nim.

28. És az mindeneket elhagyván, felkele és követé őt.

28 И он, оставив все, встал и последовал за Ним.

28. І, зоставивши все, уставши пійшов слїдом за Ним.

29 Ja Leevi valmisti hänelle suuret pidot kodissaan; ja siellä oli suuri joukko publikaaneja ja muita aterioimassa heidän kanssaan.

29 Ja Leevi valmisti Hänelle suuret pidot kotonaan, ja oli suuri joukko veronkantajia ja muita aterioimassa heidän kanssaan.

29. Ja Levi teki hänelle kotonansa suuren pidon, ja paljo Publikaneja ja muita atrioitsivat heidän kanssansa.

29. Ja Lewi teki hänelle cotonans suuren pidon ja paljo Publicaneja ja muita atrioidzit heidän cansans.

29. Ja teki Leui henelle swren weraspidhon cotonans/ ia oli palio Weronottaiaden wäki/ ia muita/ iotca heiden cansans atrioitzit. (Ja teki Lewi hänelle suuren wieraspidon kotonansa/ ja oli paljon weronottajaiden wäkeä/ ja muita/ jotka heidän kanssansa aterioitsit.)

29. καὶ ἐποίησε δοχὴν μεγάλην Λευῒς αὐτῷ ἐν τῇ οἰκίᾳ αὐτοῦ, καὶ ἦν ὄχλος τελωνῶν πολὺς καὶ ἄλλων οἳ ἦσαν μετ’ αὐτῶν κατακείμενοι.

29. και εποιησεν δοχην μεγαλην ο λευις αυτω εν τη οικια αυτου και ην οχλος τελωνων πολυς και αλλων οι ησαν μετ αυτων κατακειμενοι 29. kai epoiesen dochen megalen o leυis aυto en te oikia aυtoυ kai en ochlos telonon polυs kai allon oi esan met aυton katakeimenoi

29 And Levi made* for himself a great banquet in his house and there was a large crowd of tax collectors and others who were reclining (at the meal) with them.

29. And Levi made him a great feast in his own house: and there was a great company of publicans and of others that sat down with them.

29. Og samme Levi gjorde et stort Gjestebud for ham i sit Huus; og der var en stor Hob af Toldere og Andre, som sadde med dem tilbords.

29. Och Levi gjorde honom ett stort gästabåd i sitt hus; och der voro en stor hop Publicaner, och andre som med dem till bords såto.

29. Ja Lewi teggi temmale suurt woöraspiddo ommas koias, ja suur hulk tölnerid ja teisi ollid temmaga laudas istmas.

29. Levis savo namuose iškėlė Jam didelį pokylį. Prie stalo susirinko gausus būrys muitininkų ir kitų svečių.

29. Und Levi richtete ihm ein großes Mahl zu in seinem Hause, und viele Zöllner und andere saßen mit ihm zu Tisch.

29. Et Lévi lui fit un grand festin dans sa maison, et un grand nombre de péagers et d'autres gens étaient à table avec eux.

29. E hizo Leví un gran banquete en su casa, y había mucha compañía de publicanos, y de otros, los cuales estaban a la mesa con ellos.

29 En Levi richtte Hem een groten maaltijd aan, in zijn huis; en er was een grote schare van tollenaren, en van anderen, die met hen aanzaten.

29. I sprawił mu lewi ucztę wielką w domu swoim; a było wielkie zgromadzenie celników i innych, którzy z nim za stołem siedzieli.

29. És Lévi nagy lakomát készíte néki az ő házánál; és vala ott nagy sokasága a vámszedőknek és egyebeknek, a kik ő velök letelepedtek volt.

29 И сделал для Него Левий в доме своем большое угощение; и там было множество мытарей и других, которые возлежали с ними.

29. І справив гостину велику Левій Йому у господї своїй, і було там багато митників і инших, що сидїли з ними.

30 Niin fariseukset ja heidän kirjanoppineensa napisivat hänen opetuslapsiansa vastaan ja sanoivat: "Miksi te syötte ja juotte publikaanien ja syntisten kanssa?"

30 Niin *heidän kirjanoppineensa ja fariseukset* nurisivat Hänen opetuslapsilleen sanoen: "Miksi te syötte ja juotte veronkantajain ja syntisten kanssa?"

30. Ja heidän kirjanoppineensa ja Pharisealaiset napisivat hänen opetuslapsiansa, sanoen: miksi te Publikanien ja syntisten kanssa syötte ja juotte?

30. Mutta Kirjanoppenet ja Phariseuxet napisit hänen Opetuslapsians sanoden: Mixi te Publicanein ja synneisten cansa syötte ja juotte?

30. Ja ne Kirianoppenet ia Phariseuset napitzit henen Opetuslastens wastan/ sanoden/ Mixi te weronottaiten ia Synneisten cansa sööte ia iootta? (Ja ne kirjanoppineet ja phariseukset napitsit hänen opetuslastensa wastaan/ sanoen/ Miksi te weronottajaiden ja syntisten kanssa syötte ja juotte?)

30. καὶ ἐγόγγυζον οἱ γραμματεῖς αὐτῶν καὶ οἱ Φαρισαῖοι πρὸς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ λέγοντες· Διατί μετὰ τῶν τελωνῶν καὶ ἁμαρτωλῶν ἐσθίετε καὶ πίνετε;

30. και εγογγυζον οι γραμματεις αυτων και οι φαρισαιοι προς τους μαθητας αυτου λεγοντες δια τι μετα τελωνων και αμαρτωλων εσθιετε και πινετε 30. kai egoggυzon oi grammateis aυton kai oi farisaioi pros toυs mathetas aυtoυ legontes dia ti meta telonon kai amartolon esthiete kai pinete

30 And the Pharisees and their scribes were murmuring to his disciples, saying, Why do you° eat and drink with the tax collectors and sinners?

30. But their scribes and Pharisees murmured against his disciples, saying, Why do ye eat and drink with publicans and sinners?

30. Og deres Skriftkloge og Pharisæerne knurrede imod hans Disciple og sagde: hvorfor æde og drikke I med Toldere og Syndere?

30. Och de Skriftlärde och Phariseer knorrade emot hans Lärjungar, sägande: Hvi äten I och dricken med de Publicaner och syndare?

30. Ja kirjatundiad ja Wariserid nurrisesid temma jüngritte wasto ja ütlesid: Mikspärrast söte ja jote teie tölneritte ja pattustega?

30. Rašto žinovai ir fariziejai murmėjo ir prikaišiojo Jėzaus mokiniams: ‘‘Kodėl jūs valgote ir geriate su muitininkais ir nusidėjėliais?’‘

30. Und die Schriftgelehrten und Pharisäer murrten wider seine Jünger und sprachen: Warum esset und trinket ihr mit den Zöllnern und Sündern?

30. Et ceux d'entre eux qui étaient scribes et pharisiens murmuraient et disaient à ses disciples: Pourquoi mangez-vous et buvez-vous avec des péagers et des gens de mauvaise vie?

30. Y los escribas y los Fariseos murmuraban contra sus discípulos, diciendo: ¿Por qué coméis y bebéis con los publicanos y pecadores?

30 En hun Schriftgeleerden en de Farizeen murmureerden tegen Zijn discipelen, zeggende: Waarom eet en drinkt gij met tollenaren en zondaren?

30. Tedy szemrali nauczeni w Piśmie i Faryzeuszowie, mówiąc do uczniów jego: Przecz z celnikami i z grzesznikami jecie i pijecie?

30. És köztük az írástudók és farizeusok zúgolódának az ő tanítványai ellen, mondván: Miért esztek és isztok a vámszedőkkel és a bűnösökkel?

30 Книжники же и фарисеи роптали и говорили ученикам Его: зачем вы едите и пьете с мытарями и грешниками?

30. І нарікали письменники їх та Фарисеї на учеників Його, кажучи: На що з митниками та грішниками їсте й пєте?

31 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

31 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

31. Ja Jesus vastaten sanoi heille: ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

31. Ja Jesus wastaten sanoi heille: ei terwet tarwidze Läkäritä waan sairat.

31. Ja IesuS wastaten sanoi heille/ Ei ne Teruehet taruitze Läkerite/ waan ne Sairat. (Ja Jesus wastaten sanoi heille/ Ei ne terweet tarwitse lääkäriä/ waan ne sairaat.)

31. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπε πρὸς αὐτούς· Οὐ χρείαν ἔχουσιν οἱ ὑγιαίνοντες ἰατροῦ, ἀλλ’ οἱ κακῶς ἔχοντες·

31. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν προς αυτους ου χρειαν εχουσιν οι υγιαινοντες ιατρου αλλ οι κακως εχοντες 31. kai apokritheis o iesoυs eipen pros aυtoυs oυ chreian echoυsin oi υgiainontes iatroυ all oi kakos echontes

31 And Jesus answered and said to them, Those who are healthy have no need of a physician, but those who have ill(ness).

31. And Jesus answering said unto them, They that are whole need not a physician; but they that are sick.

31. Og Jesus svarede og sagde til dem: de Karske have ikke Læge behov, men de, som lide ilde.

31. Då svarade Jesus, och sade till dem: De behöfva icke läkare, som helbregda äro, utan de som kranke äro.

31. Ja Jesus wastas ja ütles nende wasto: Neil, kes terwed on, ei olle arsti tarwis, waid haigedel.

31. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Ne sveikiesiems reikia gydytojo, bet ligoniams.

31. Und Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Die Gesunden bedürfen des Arztes nicht, sondern die Kranken.

31. Et Jésus, prenant la parole, leur dit: Ce ne sont pas ceux qui sont en santé qui ont besoin de médecin;

31. Y respondiendo Jesús, les dijo: Los que están sanos no han menester médico, sino los que están enfermos.

31 En Jezus, antwoordende, zeide tot hen: Die gezond zijn, hebben den medicijnmeester niet van node, maar die ziek zijn.

31. A Jezus odpowiadając, rzekł do nich: Nie potrzebująć zdrowi lekarza, ale ci, co się źle mają;

31. És felelvén Jézus, monda nékik: Az egészségeseknek nincs szükségük orvosra, [8†] hanem a betegeknek.

31 Иисус же сказал им в ответ: не здоровые имеют нужду во враче, но больные;

31. І озвавшись Ісус, рече до них: Не треба здоровому лїкаря, а недужому.

32 En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä parannukseen."

32 En ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä mielenmuutokseen."

32. En ole minä tullut vanhurskaita kutsumaan, vaan syntisiä parannukseen.

32. En ole minä tullut wanhurscaita cudzuman waan syndisitä parannuxeen.

32. Em mine ole tullut nijte wanhurskaita cutzuma'/ waan nijte Syndisite Paranoxeen. (En minä ole tullut niitä wanhurskaita kutsumaan/ waan niitä syntisiä parannukseen.)

32. οὐκ ἐλήλυθα καλέσαι δικαίους, ἀλλὰ ἁμαρτωλοὺς εἰς μετάνοιαν.

32. ουκ εληλυθα καλεσαι δικαιους αλλα αμαρτωλους εις μετανοιαν 32. oυk elelυtha kalesai dikaioυs alla amartoloυs eis metanoian

32 I have not come to call the righteous but sinners to repentance.

32. I came not to call the righteous, but sinners to repentance.

32. Jeg er ikke kommen at kalde Retfærdige, men Syndere til Omvendelse.

32. Jag är icke kommen till att kalla de rättfärdiga, utan syndare, till bättring.

32. Minna ei olle tulnud öigid kutsma, waid pattusid mele-parrandamisse pole.

32. Aš atėjau šaukti ne teisiųjų, bet nusidėjėlių atgailai’‘.

32. Ich bin gekommen zu rufen die Sünder zur Buße, und nicht die Gerechten.

32. Mais ceux qui se portent mal. Je suis venu appeler à la repentance, non les justes, mais les pécheurs.

32. No he venido a llamar a los justos, sino a los pecadores a arrepentimiento.

32 Ik ben niet gekomen om te roepen rechtvaardigen, maar zondaren tot bekering.

32. Nie przyszedłem, wzywać sprawiedliwych, ale grzesznych do pokuty.

32. Nem azért jöttem, hogy az igazakat hívjam, hanem a bűnösöket a megtérésre.

32 Я пришел призвать не праведников, а грешников к покаянию.

32. Не прийшов я кликати праведників, а грішників до покаяння.

33 Niin he sanoivat hänelle: "Johanneksen opetuslapset paastoavat usein ja pitävät rukouksia, samoin fariseustenkin, mutta sinun opetuslapsesi syövät ja juovat".

33 Niin he sanoivat Hänelle: "(Miksi) Johanneksen opetuslapset paastoavat usein ja pitävät rukouksia, samoin fariseuksetkin, mutta sinun opetuslapsesi syövät ja *juovat?'"

33. Niin he sanoivat hänelle: miksi Johanneksen opetuslapset usein paastoavat ja rukouksia pitävät, niin myös Pharisealaisten (opetuslapset), mutta sinun syövät ja juovat?

33. NIjn he sanoit hänelle: mixi Johannexen Opetuslapset ja Phariseusten Opetuslapset vsein paastowat ja rucoilewat mutta sinun Opetuslapses syöwät ja juowat?

33. Nin he sanoit henelle/ Mixi Joha'nesen Opetuslapset wsein paastouat ia rucoleuat/ samalmoto mös Phariseuste' opetuslapset Mutta sinu' Opetuslapses söuet ia iouat? (Niin he sanoit hänelle/ Miksi Johanneksen opetuslapset usein paastoawat ja rukoilewat/ samalla muotoa myös phariseusten opetuslapset. Mutta sinun opetuslapsesi syöwät ja juowat?)

33. Οἱ δὲ εἶπον πρὸς αὐτόν· Διατί οἱ μαθηταὶ Ἰωάννου νηστεύουσι πυκνὰ καὶ δεήσεις ποιοῦνται, ὁμοίως καὶ οἱ τῶν Φαρισαίων, οἱ δὲ σοὶ ἐσθίουσι καὶ πίνουσιν;

33. οι δε ειπον προς αυτον δια τι οι μαθηται ιωαννου νηστευουσιν πυκνα και δεησεις ποιουνται ομοιως και οι των φαρισαιων οι δε σοι εσθιουσιν και πινουσιν 33. oi de eipon pros aυton dia ti oi mathetai ioannoυ nesteυoυsin pυkna kai deeseis poioυntai omoios kai oi ton farisaion oi de soi esthioυsin kai pinoυsin

33 But they said to him, Why do the disciples of John fast frequently and are making* supplications; likewise also the (disciples) of the Pharisees, but yours eat and drink?

33. And they said unto him, Why do the disciples of John fast often, and make prayers, and likewise the disciples of the Pharisees; but thine eat and drink?

33. Men de sagde til ham: hvorfor faste Johannes' Disciple saa ofte og holde Bønner, og Pharisæernes ligesaa; men dine æde og drikke?

33. Då sade de till honom: Hvi fasta Johannis lärjungar så ofta, och bedja så mycket, sammalunda ock de Phariseers lärjungar; men dine Lärjungar äta och dricka?

33. Agga nem̃ad ütlesid temma wasto: Miks Joannesse jüngrid paastwad ni saggedaste ja tewad palwesid, nendasammoti ka Wariseride jüngrid; agga sinno jüngrid söwad ja jowad?

33. Tada jie sakė Jam: ‘‘Kodėl Jono mokiniai dažnai pasninkauja ir meldžiasi, taip pat ir fariziejų mokiniai, o Tavieji valgo ir geria?’‘

33. Und sie sprachen zu ihm: Warum fasten des Johannes Jünger so oft und beten so viel, desgleichen der Pharisäer Jünger; aber deine Jünger essen und trinken?

33. Ils lui dirent aussi: Pourquoi les disciples de Jean jeûnent-ils souvent et font-ils des prières, de même que ceux des pharisiens; au lieu que les tiens mangent et boivent?

33. Entónces ellos le dijeron: ¿Por qué los discípulos de Juan ayunan muchas veces, y hacen oraciones, y asimismo los de los Fariseos; mas tus discípulos comen y beben?

33 En zij zeiden tot Hem: Waarom vasten de discipelen van Johannes dikmaals, en doen gebeden, desgelijks ook de discipelen der Farizeen, maar de Uwe eten en drinken?

33. A oni mu rzekli: Przecz uczniowie Janowi często poszczą i modlą się, także i Faryzejscy, a twoi jedzą i piją?

33. Azok pedig mondának néki: Mi az oka, hogy a János tanítványai gyakorta bőjtölnek [9†] és imádkoznak, valamint a farizeusokéi is; a te tanítványaid pedig esznek és isznak?

33 Они же сказали Ему: почему ученики Иоанновы постятся часто и молитвы творят, также и фарисейские, а Твои едят и пьют?

33. Вони ж казали до Него: Чого ж ученики Йоанові постять часто й молять ся, так само й Фарисейські, Твої ж їдять і пють?

34 Jeesus sanoi heille: "Ettehän voi vaatia häävieraita paastoamaan silloin, kun ylkä on heidän kanssaan?

34 Hän sanoi heille: ”Ette kai voi panna häävieraita paastoamaan, kun ylkä on heidän kanssaan?

34. Mutta hän sanoi heille: ette voi hääjoukkoa niinkauvan paastoomaan vaatia, kuin ylkä on heidän kanssansa.

34. Hän sanoi heille: et te woi hääcanssa nijncauwan paastoman waatia cuin ylkä on heidän cansans.

34. Sanoi he' heille/ Ette te woi Hääcanssa paastoman watija nincauuan quin Ylke ombi heiden cansans. (Sanoi hän heille/ Ette te woi hääkansa paastoamaan waatia niinkauan kuin ylkä ompi heidän kanssansa.)

34. ὁ δὲ εἶπε πρὸς αὐτούς· Μὴ δύνασθε τοὺς υἱοὺς τοῦ νυμφῶνος, ἐν ᾧ ὁ νυμφίος μετ’ αὐτῶν ἐστι, ποιῆσαι νηστεῦειν;

34. ο δε ειπεν προς αυτους μη δυνασθε τους υιους του νυμφωνος εν ω ο νυμφιος μετ αυτων εστιν ποιησαι νηστευειν 34. o de eipen pros aυtoυs me dυnasthe toυs υioυs toυ nυmfonos en o o nυmfios met aυton estin poiesai nesteυein

34 But he said to them, The sons of the bridal-party {companions or guests} are not able to make* (or) to fast, in which the bridegroom is with them, are they?

34. And he said unto them, Can ye make the children of the bridechamber fast, while the bridegroom is with them

34. Men han sagde til dem: kunne I komme Bryllupsfolket til at faste, saa længe Brudgommen er hos dem?

34. Sade han till dem: Icke kunnen I drifva bröllopsfolket till att fasta, så länge brudgummen är när dem?

34. Agga temma ütles nende wasto: Kas teie woite pulma rahwast paastma panna, kunni peigmees nende jures on?

34. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Argi galite versti pasninkauti vestuvininkus, kol su jais yra jaunikis?

34. Er sprach aber zu ihnen: Ihr könnt die Hochzeitleute nicht zu fasten treiben, solange der Bräutigam bei ihnen ist.

34. Il leur dit: Pouvez-vous faire jeûner les amis de l'époux, pendant que l'époux est avec eux?

34. Y él les dijo: ¿Podéis hacer que los que están de bodas ayunen, entre tanto que el eposo está con ellos?

34 Doch Hij zeide tot hen: Kunt gij de bruiloftskinderen, terwijl de Bruidegom bij hen is, doen vasten?

34. A on im rzekł: Izali możecie uczynić, żeby synowie łożnicy małżeóskiej pościli, póki z nimi jest oblubieniec?

34. Ő pedig monda nékik: Avagy mívelhetitek-é azt, hogy a lakodalmasok bőjtöljenek, a míg a vőlegény velök van?

34 Он сказал им: можете ли заставить сынов чертога брачного поститься, когда с ними жених?

34. Він же рече до них: Чи зможете синів весїльних, поки жених з ними, заставити постити?

35 Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin, niinä päivinä, he paastoavat."

35 Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois. Silloin, niinä päivinä he paastoavat."

35. Mutta päivät tulevat, että ylkä otetaan heiltä pois, silloin pitää heidän paastooman niinä päivinä.

35. Waan cosca ylkä otetan pois heildä nijnä päiwinä pitä heidän paastoman.

35. Waan ne peiuet tuleuat/ coska Ylke heilde poisotetan/ silloin he paastouat nijne peiuine. (Waan ne päiwät tulewat/ koska ylkä heiltä pois otetaan/ sillon he paastoawat niinä päiwinä.)

35. ἐλεύσονται δὲ ἡμέραι, καὶ ὅταν ἀπαρθῇ ἀπ’ αὐτῶν ὁ νυμφίος, τότε νηστεύσουσιν ἐν ἐκείναις ταῖς ἡμέραις.

35. ελευσονται δε ημεραι και οταν απαρθη απ αυτων ο νυμφιος τοτε νηστευσουσιν εν εκειναις ταις ημεραις 35. eleυsontai de emerai kai otan aparthe ap aυton o nυmfios tote nesteυsoυsin en ekeinais tais emerais

35 But the days will come, whenever the bridegroom is taken away from them, then they will be fasting in those days.

35. But the days will come, when the bridegroom shall be taken away from them, and then shall they fast in those days.

35. De Dage skulle komme, naar Brudgommen skal tages fra dem, da skulle de faste i de samme Dage.

35. Men de dagar skola komma, att brudgummen varder tagen ifrå dem; då skola de fasta i de dagar.

35. Agga päwad tullewad, kui se peigmees neist saab ärrawoetud, et nemmad siis paastwad neil päiwil.

35. Ateis dienos, kai jaunikis bus iš jų atimtas, ir tada, tomis dienomis, jie pasninkaus’‘.

35. Es wird aber die Zeit kommen, daß der Bräutigam von ihnen genommen wird; dann werden sie fasten.

35. Mais des jours viendront où l'époux leur sera ôté; alors ils jeûneront en ces jours.

35. Empero vendrán dias cuando el esposo les será quitado; entónces ayunarán en aquellos dias.

35 Maar de dagen zullen komen, wanneer de Bruidegom van hen zal weggenomen zijn, dan zullen zij vasten in die dagen.

35. Lecz przyjdą dni, gdy oblubieniec odjęty będzie od nich; tedy w one dni pościć będą.

35. De eljőnek a napok, és mikor a vőlegény elvétetik ő tőlök, akkor majd bőjtölnek azokban a napokban.

35 Но придут дни, когда отнимется у них жених, и тогда будут поститься в те дни.

35. Прийдуть же днї, що візьмуть жениха від них, тодї постити муть у ті днї.

36 Ja hän sanoi heille myös vertauksen: "Ei kukaan leikkaa uudesta vaipasta paikkaa ja pane vanhaan vaippaan; muutoin hän rikkoo uuden vaipan, eikä uudesta vaipasta otettu paikka vanhaan sovi.

36 Hän puhui heille myös vertauksen: "Ei kukaan pane uudesta vaatteesta paikkaa vanhaan vaatteeseen: muuten hän leikkaa rikki myös uuden eikä uudesta saatu paikka sovi vanhaan.

36. Mutta hän sanoi myös heille vertauksen: ei paikkaa kenkään uuden veran tilalla vanhaa vaatetta: muutoin myös se uusi repäisee, ja uusi paikka ei sovi vanhaan.

36. Ja hän sanoi myös heille wertauxen: ei paicka kengän vdella weran tilgalla wanha waatetta sillä hän rewäise vden ja vsi paicka ei sowi wanhaan.

36. Nin hen sanoi mös heille wertauxen/ Eikengen wdhen waathen tilca paicka wanha' waatesen/ mutoin hen reueise sen wdhen/ ia se paicka sijte wdhest ei souita itzens sen wa'han möte. (Niin hän sanoi myös heille wertauksen/ Eikenkään uuden waatteen tilkka paikkaa wanhaan waatteeseen/ muutoin hän rewäisee sen uuden/ ja se paikka siita uudesta ei sowita itsensä sen wanhan myötä.)

36. Ἔλεγε δὲ καὶ παραβολὴν πρὸς αὐτοὺς ὅτι Οὐδεὶς ἐπίβλημα ἱματίου καινοῦ ἐπιβάλλει ἐπὶ ἱμάτιον παλαιόν· εἰ δὲ μήγε, καὶ τὸ καινὸν σχίσει καὶ τῷ παλαιῷ οὐ συμφωνεῖ τὸ ἐπίβλημα τὸ ἀπὸ τοῦ καινοῦ.

36. ελεγεν δε και παραβολην προς αυτους οτι ουδεις επιβλημα ιματιου καινου επιβαλλει επι ιματιον παλαιον ει δε μηγε και το καινον σχιζει και τω παλαιω ου συμφωνει επιβλημα το απο του καινου 36. elegen de kai paraβolen pros aυtoυs oti oυdeis epiβlema imatioυ kainoυ epiβallei epi imation palaion ei de mege kai to kainon schizei kai to palaio oυ sυmfonei epiβlema to apo toυ kainoυ

36 But he also spoke a parable to them: No one puts a patch from a new garment upon an old garment; otherwise, the new (and old) will split-apart and also the (patch) from the new will not agree together with the old.

36. And he spake also a parable unto them; No man putteth a piece of a new garment upon an old; if otherwise, then both the new maketh a rent, and the piece that was taken out of the new agreeth not with the old.

36. Men han sagde og en Lignelse til dem: Ingen sætter en Klud af nyt Klæde paa et gammelt Klædebon, ellers river baade det nye det gamle sønder, og Kluden af det nye skikker sig ikke paa det gamle.

36. Och han sade ock till dem en liknelse: Ingen sätter en klut af nytt kläde på gammalt kläde; annars söndersliter han det nya, och den kluten af det nya skickar sig icke efter det gamla.

36. Agga temma ütles ka neile ühhe tähhendamisse sanna: Ükski ei panne ue kue paika ühhe wanna kue peäle, muido se uus kärristab sedda wanna, ja se ue ride paik ei sünni mitte se wanna peäle.

36. Jėzus dar pasakė jiems palyginimą: ‘‘Niekas neplėšia lopo iš naujo drabužio ir nesiuva jo ant seno. Nes ir naująjį jis suplėšytų, ir senajam netiktų lopas iš naujojo.

36. Und er sagte zu ihnen ein Gleichnis: Niemand flickt einen Lappen von einem neuen Kleid auf ein altes Kleid; sonst zerreißt er das neue, und der Lappen vom neuen reimt sich nicht auf das alte.

36. Il leur dit aussi une parabole: Personne ne met une pièce d'un habit neuf à un vieil habit; autrement, le neuf déchire le vieux, et la pièce prise du neuf ne s'accorde pas avec le vieux.

36. Y les decía también una parábola: Nadie pone remiendo de paño nuevo en vestido viejo: de otra manera el nuevo rompe, y al viejo no conviene remiendo nuevo.

36 En Hij zeide ook tot hen een gelijkenis: Niemand zet een lap van een nieuw kleed op een oud kleed; anders zo scheurt ook dat nieuwe het oude, en de lap van het nieuwe komt met het oude niet overeen.

36. Powiedział im też podobieóstwo: Iż żaden łaty z szaty nowej nie przyprawia do szaty wiotchej; bo inaczej to, co jest nowego, drze wiotche, a do wiotchego nie zgadza się łata z nowego.

36. És monda nékik példabeszédet is: Senki nem toldja az új [10†] posztó foltot az ó posztóhoz; mert különben az újat is megszakasztja és az ó posztóhoz nem illik az újból való folt.

36 При сем сказал им притчу: никто неприставляет заплаты к ветхой одежде, отодрав от новой одежды; а иначе и новую раздерет, и к старой не подойдет заплата от новой.

36. Сказав же й приповість до них: Що нїхто латки з одежини нової не пришиває до одежини старої; коли ж нї, то й нову розідре, й старій не личить латка з нового.

37 Eikä kukaan laske nuorta viiniä vanhoihin nahkaleileihin; muutoin nuori viini pakahuttaa leilit, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat.

37 Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin nahkaleileihin, muuten uusi viini pakahuttaa leilit ja se vuotaa pois ja leilit turmeltuvat.

37. ja ei pane kenkään nuorta viinaa vanhoihin leileihin: muutoin nuori viina rikkoo leilit, ja se vuotaa ulos, ja leilit turmellaan.

37. Ja ei pane kengän nuorta wijna wanhoin leileihin sillä nuori wijna ricko leilit ja se uloswuota ja leilit turmellan.

37. Ja eikenge' pane Norta wijna wanhoin Leilein/ mutoin se nori wijna ricko Leilit/ ia se vloskatu/ ia Leilit huckuuat. (Ja eikenkään pane nuorta wiinaa wanhoihin leileihin/ muutoin se nuori wiina rikkoo leilit/ ja se ulos kaatuu/ ja leilit hukkuwat.)

37. καὶ οὐδεὶς βάλλει οἶνον νέον εἰς ἀσκοὺς παλαιούς· εἰ δὲ μήγε, ῥήξει ὁ οἶνος ὁ νέος τοὺς ἀσκούς, καὶ αὐτὸς ἐκχυθήσεται καὶ οἱ ἀσκοὶ ἀπολοῦνται·

37. και ουδεις βαλλει οινον νεον εις ασκους παλαιους ει δε μηγε ρηξει ο νεος οινος τους ασκους και αυτος εκχυθησεται και οι ασκοι απολουνται 37. kai oυdeis βallei oinon neon eis askoυs palaioυs ei de mege reksei o neos oinos toυs askoυs kai aυtos ekchυthesetai kai oi askoi apoloυntai

37 And no one puts new wine into old wineskins; otherwise, the new wine will burst the (old) wineskins, and it will be poured out and the wineskins will be destroyed.

37. And no man putteth new wine into old bottles; else the new wine will burst the bottles, and be spilled, and the bottles shall perish.

37. Og Ingen lader ny Viin i gamle Læderflasker; ellers sønderriver den nye Viin Læderflaskerne, og den spildes, og Læderflaskerne fordærves.

37. Och ingen låter nytt vin i gamla flaskor; annars slår det nya vinet flaskorna sönder, och spilles ut, och flaskorna blifva förderfvade;

37. Ja ükski ei panne wärsket wina wanna nahk-astjade sisse, muido aiab se wärske wiin need nahk-astjad löhki, ja temma joseb mahha, ja need nahk-astjad lähhäwad hukka.

37. Taip pat niekas nepila jauno vyno į senus vynmaišius. Jaunas vynas suplėšytų vynmaišius, pats ištekėtų, ir vynmaišiai niekais nueitų.

37. Und niemand faßt Most in alte Schläuche; sonst zerreißt der Most die Schläuche und wird verschüttet, und die Schläuche kommen um.

37. Personne non plus ne met le vin nouveau dans de vieux vaisseaux; autrement le vin nouveau romprait les vaisseaux, et se répandrait, et les vaisseaux seraient perdus.

37. Y nadie echa vino nuevo en cueros viejos: de otra manera el vino nuevo romperá los cueros, y el vino se derramará, y los cueros se perderán.

37 En niemand doet nieuwen wijn in oude leder zakken; anders zo zal de nieuwe wijn de leder zakken doen bersten, en de wijn zal uitgestort worden, en de leder zakken zullen verderven.

37. I nikt nie leje wina nowego w stare statki; bo inaczej wino młode rozsadzi statki, i samo wyciecze, i statki się popsują.

37. És senki sem tölti az új bort [11†] ó tömlőkbe; mert különben az új bor megszakasztja a tömlőket, és a bor kiömöl, és a tömlők is elvesznek.

37 И никто не вливает молодого вина в мехи ветхие; а иначе молодое вино прорвет мехи, и само вытечет, и мехи пропадут;

37. І нїхто не наливає вина нового в бурдюки старі; коли ж нї, порве нове вино бурдюки, й вино витече, й бурдюки пропадуть.

38 Vaan nuori viini on laskettava uusiin leileihin (ja molemmat säilyvät).

38 Vaan uusi viini on laskettava uusiin leileihin (ja molemmat säilyvät).

38. Mutta nuorta viinaa pitää pantaman uusiin leileihin: niin ne molemmat tallella ovat.

38. Mutta nuori wijna pitä pandaman vsijn leileihin nijn he molemmat tallella owat.

38. Mutta nori wijna pite pandaman wsijn Leilijn/ nin he molemat ouat tallella. (Mutta nuori wiina pitää pantaman uusiin leiliin/ niin ne molemmat owat tallella.)

38. ἀλλὰ οἶνον νέον εἰς ἀσκοὺς καινοὺς βλητέον καὶ ἀμφότεροι συντηροῦνται.

38. αλλα οινον νεον εις ασκους καινους βλητεον και αμφοτεροι συντηρουνται 38. alla oinon neon eis askoυs kainoυs βleteon kai amfoteroi sυnteroυntai

38 But new wine is put into new wineskins, and both are protected together.

38. But new wine must be put into new bottles; and both are preserved.

38. Men man skal lade ny Viin i nye Læderflasker, saa blive de begge bevarede.

38. Utan nytt vin skall man låta uti nya flaskor, och så blifva de både förvarad.

38. Waid wärsket wina peab ute nahk-astjade sisse pandama, siis seiswad mollemad terwed.

38. Jauną vyną reikia pilti į naujus vynmaišius, ir tada abeji išsilaiko.

38. Sondern den Most soll man in neue Schläuche fassen, so werden sie beide erhalten.

38. Mais le vin nouveau se met dans des vaisseaux neufs, et les deux se conservent ensemble.

38. Mas el vino nuevo en cueros nuevos se ha de echar; y lo uno y lo otro se conserva.

38 Maar nieuwen wijn moet men in nieuwe leder zakken doen, en zij worden beide te zamen behouden.

38. Ale młode wino ma być wlewane w statki nowe; a tak oboje bywają zachowane.

38. Hanem az új bort új tömlőkbe kell tölteni, és mind a kettő megmarad.

38 но молодое вино должно вливать в мехи новые; тогда сбережется и то и другое.

38. А вино нове в бурдюки нові наливають, то й буде все цїле.

39 Eikä kukaan, joka juo vanhaa viiniä, halua nuorta, sillä hän sanoo: 'Vanha on hyvää'."

39 Eikä kukaan vanhaa juotuaan halua (heti) uutta, sillä hän sanoo: 'Vanha on parempaa*'."

39. Ja ei tahdo kenkään, joka juo vanhaa viinaa, kohta nuorta juoda; sillä hän sanoo: vanha on parempi.

39. Ja ei tahdo kengän joca juo wanha wijna cohta nuorta juoda sillä hän sano wanha on parambi.

39. Ja eikengen/ ioca wanha wina ioopi/ cochta tachto site noorta/ sille hen sanopi/ Se wanha ombi parambi. (Ja eikenkään/ joka wanhaa wiinaa juopi/ kohta tahdo sitä nuorta/ sillä hän sanoopi/ Se wanha ompi parempi.)

39. καὶ οὐδεὶς πιὼν παλαιὸν εὐθέως θέλει νέον· λέγει γάρ· ὁ παλαιὸς χρηστότερός ἐστιν.

39. και ουδεις πιων παλαιον ευθεως θελει νεον λεγει γαρ ο παλαιος χρηστοτερος εστιν 39. kai oυdeis pion palaion eυtheos thelei neon legei gar o palaios chrestoteros estin

39 And no one having drank old (wine), immediately wishes (for) new; for* he says, The old is smoother.

39. No man also having drunk old wine straightway desireth new: for he saith, The old is better.

39. Og Ingen, som drikker den gamle, vil strax drikke den nye; thi han siger: den gamle er bedre.

39. Och ingen, som dricker gammalt vin, begärar straxt nytt; ty han säger: Det gamla är bättre.

39. Ja ükski, kes wanna jonud, ei tahha warsi wärsket, sest ta ütleb: Wanna on parrem.

39. Ir niekas, gėręs seno vyno, nenori jauno; jis sako: ‘Senasis geresnis!’ ‘‘

39. Und niemand ist, der vom alten trinkt und wolle bald den neuen; denn er spricht: Der alte ist milder.

39. Et il n'y a personne qui, buvant du vin vieux, en veuille aussitôt du nouveau; car, dit-il, le vieux est meilleur.

39. Y ninguno que bebiere el viejo, quiere luego el nuevo; porque dice: El viejo es mejor.

39 En niemand, die ouden drinkt, begeert terstond nieuwen; want hij zegt: De oude is beter.

39. A nikt, kto się napił starego, nie zaraz chce młodego; ale mówi: Lepsze jest stare.

39. És senki, a ki ó bort iszik, mindjárt újat nem kiván, mert azt mondja: Jobb az ó.

39 И никто, пив старое вино , не захочет тотчас молодого, ибо говорит: старое лучше.

39. Нїхто, пивши старе, не бажає зараз нового; каже бо: Старе лучче.