21 luku

Jeesus puhuu lesken rovosta 1 – 4, pyhäkön kukistamisesta 5 – 7, vääristä kristuksista 8, 9, kristittyjen vainosta 10 – 19, Jerusalemin hävityksestä 20 – 24, maailman lopun enteistä ja tulemuksestaan 25 – 28, puhuu vertauksen viikunapuusta 29 – 33 ja kehoittaa valppauteen 34 – 36; opettaa päivin pyhäkössä ja viettää yöt Öljymäellä 37, 38.

1 Ja hän katsahti ja näki rikkaiden panevan lahjoja uhriarkkuun.

1 Nostaessaan katseensa Jeesus* näki rikkaitten panevan lahjojaan uhriarkkuun.

1. Mutta kuin hän katsoi, näki hän rikkaat panevan lahjojansa uhri-arkkkuun.

1. JA hän cadzoi cuinga rickat panit lahjojans uhri arckuun.

1. IA hen catzoi quinga ne Rickat panit Lahioians Wffriarkuun. (Ja hän katsoi kuinka ne rikkaat panit lahjojansa uhriarkkuun.)

1. Ἀναβλέψας δὲ εἶδε τοὺς βάλλοντας τὰ δῶρα αὐτῶν εἰς τὸ γαζοφυλάκιον πλουσίους.

1. αναβλεψας δε ειδεν τους βαλλοντας τα δωρα αυτων εις το γαζοφυλακιον πλουσιους 1. anaβlepsas de eiden toυs βallontas ta dora aυton eis to gazofυlakion ploυsioυs

1 {Mar 12:41-44 & Luk 21:1-4 In the Temple Treasury, Tues.} Now he looked up and saw the rich (men) casting their gifts into the treasury.

1. And he looked up, and saw the rich men casting their gifts into the treasury.

1. Men idet han saae op, blev han de Rige vaer, som lagde deres Gaver i Templets Kiste.

1. Och han såg till, aktandes på huru de rike lade sina gåfvor uti offerkistona.

1. Agga temma watis ja näggi rikkaid ommad andid ohwri-rahha-kirsto pañewad.

1. Pažvelgęs Jis pamatė turtinguosius, dedančius savo dovanas į iždinę.

1. Er sah aber auf und schaute die Reichen, wie sie ihre Opfer einlegten in den Gotteskasten.

1. Ayant levé les yeux, Jésus vit des riches qui mettaient leurs offrandes dans le trésor du temple.

1. Y MIRANDO, vió a los ricos que echaban sus ofrendas en el arca del tesoro.

1 En opziende, zag Hij de rijken hun gaven in de schatkist werpen.

1. A spojrzawszy ujrzał bogacze rzucające dary swoje do skarbnicy.

1. És mikor feltekintett, látá, hogy a gazdagok hányják az ő ajándékaikat [1†] a perselybe.

1 Взглянув же, Он увидел богатых, клавших дары свои в сокровищницу;

1. Поглянувши ж побачив, як кидали дари свої в скарбону заможні.

2 Niin hän näki myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.

2 Ja Hän näki myös (erään) köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa*.

2. Hän näki myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.

2. Hän näki myös köyhän lesken panewan sinne caxi ropoja.

2. Näki hen mös yhden kieuhen Lesken paneuan sinne Caxi ropoija. (Näki hän myös yhden köyhän lesken panewan sinne kaksi ropoa.)

2. εἶδε δέ τινα χήραν πενιχρὰν βάλλουσαν ἐκεῖ λεπτὰ δύο,

2. ειδεν δε και τινα χηραν πενιχραν βαλλουσαν εκει δυο λεπτα 2. eiden de kai tina cheran penichran βalloυsan ekei dυo lepta

2 But he also saw a certain poor widow casting two bronze-coins in there.

2. And he saw also a certain poor widow casting in thither two mites.

2. Men han saae og en fattig Enke, som lagde to Skjerve deri.

2. Så fick han ock se ena fattiga enko, som lade der två skärfvar in.

2. Agga temma näggi ka ühhe waese lesse-naese kaks weringit senna pannewad.

2. Jis pamatė ir vieną beturtę našlę, kuri įmetė du smulkius pinigėlius.

2. Er sah aber auch eine arme Witwe, die legte zwei Scherflein ein.

2. Il vit aussi une pauvre veuve qui y mettait deux pites.

2. Y vió también a una viuda pobre, que echaba allí dos blancas.

2 En Hij zag ook een zekere arme weduwe twee kleine penningen daarin werpen.

2. Ujrzał też i niektórą wdowę ubożuchną, wrzucającą tamże dwa drobne pieniążki.

2. Láta pedig egy szegény özvegy asszonyt is, hogy abba két fillért vete.

2 увидел также и бедную вдову, положившую туда две лепты,

2. Побачив же й одну вдовицю вбогу, що кидала туди дві лепти.

3 Silloin hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut.

3 Niin Hän sanoi: "Totisesti sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut.

3. Ja sanoi: totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin nämät kaikki.

3. Ja hän sanoi: totisest sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enämmän cuin nämät caicki.

3. Ja hen sanoi/ Totisesta mine sanon teille/ ette teme kieuhe Leski enemen pani quin nämet caiki/ (Ja hän sanoi/ Totisesti minä sanon teille/ että tämä köyhä leski enemmän pani kuin nämät kaikki/)

3. καὶ εἶπεν· Ἀληθῶς λέγω ὑμῖν ὅτι ἡ χήρα ἡ πτωχὴ αὕτη πλεῖον πάντων ἔβαλεν·

3. και ειπεν αληθως λεγω υμιν οτι η χηρα η πτωχη αυτη πλειον παντων εβαλεν 3. kai eipen alethos lego υmin oti e chera e ptoche aυte pleion panton eβalen

3 And he said, Truly I say to you°, This poor widow cast in more-than they all.

3. And he said, Of a truth I say unto you, that this poor widow hath cast in more than they all:

3. Og han sagde: sandelig siger jeg Eder: denne fattige Enke har lagt Mere end alle.

3. Och han sade: Sannerliga säger jag eder: Denna fattiga enkan lade mer in, än alle de andre;

3. Ja temma ütles: Töest minna ütlen teile, et sesinnane waene lesknaene on ennam, kui keik muud, sisse pannud.

3. Ir Jis tarė: ‘‘Iš tiesų sakau jums, ši beturtė našlė įmetė daugiau už visus.

3. Und er sprach: Wahrlich ich sage euch: Diese arme Witwe hat mehr denn sie alle eingelegt.

3. Et il dit: Je vous dis en vérité, que cette pauvre veuve a plus mis que personne.

3. Y dijo: De verdad os digo, que esta viuda pobre echó más que todos.

3 En Hij zeide: Waarlijk, Ik zeg u, dat deze arme weduwe meer dan allen heeft ingeworpen.

3. I rzekł: Prawdziwieć wam powiadam, żeć ta uboga wdowa więcej niż ci wszyscy wrzuciła.

3. És monda: Igazán mondom néktek, hogy e szegény özvegy mindenkinél többet vete: [2†]

3 и сказал: истинно говорю вам, что эта бедная вдова больше всех положила;

3. І рече: Правдиво глаголю вам, що вдовиця вбога ся більш усїх укинула:

4 Sillä kaikki nuo panivat lahjansa liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan, koko elämisensä, mikä hänellä oli."

4 Sillä kaikki nuo panivat liiastaan (Jumalan) uhrilahjojen joukkoon, mutta tämä pani puutteestaan koko elantonsa, mikä hänellä oli."

4. Sillä kaikki nämät panivat siitä, mitä heillä liiaksi oli, Jumalan uhriski, vaan tämä pani köyhyydestänsä kaiken tavaransa, mikä hänellä oli.

4. Sillä nämät panit heidän kyllydestäns Jumalan uhrixi waan tämä pani köyhydestäns caiken hänen tawarans cuin hänellä oli.

4. Sille ette nämet caiki panit heiden kyllydhestens siselle Jumalan wffrixi/ Waan teme pani kieuhydhestens caiken tauarans quin henelle oli. (Sillä että nämät kaikki panit heidän kyllyydestänsä sisälle Jumalan uhriksi/ Waan tämä pani köyhyydestänsä kaiken tawaransa kuin hänellä oli.)

4. ἅπαντες γὰρ οὗτοι ἐκ τοῦ περισσεύοντος αὐτοῖς ἔβαλον εἰς τὰ δῶρα τοῦ Θεοῦ, αὕτη δὲ ἐκ τοῦ ὑστερήματος αὐτῆς ἅπαντα τὸν βίον ὃν εἶχεν ἔβαλε.

4. απαντες γαρ ουτοι εκ του περισσευοντος αυτοις εβαλον εις τα δωρα του θεου αυτη δε εκ του υστερηματος αυτης απαντα τον βιον ον ειχεν εβαλεν 4. apantes gar oυtoi ek toυ perisseυontos aυtois eβalon eis ta dora toυ theoυ aυte de ek toυ υsterematos aυtes apanta ton βion on eichen eβalen

4 For* all these cast into the gifts of God out of what is abounding to them, but she cast in out of her lacking, all the livelihood that she had. {Luk 21:5-24 & Mat 24:1-28 & Mar 13:1-23 Destruction of Jerusalem in 70 AD. See also: Luk 19:41-44 & Luk 23:28-31.}

4. For all these have of their abundance cast in unto the offerings of God: but she of her penury hath cast in all the living that she had.

4. Thi alle disse have lagt af deres Overflod som Gaver for Gud; men denne har af sin Armod lagt al sin Eiendom.

4. Ty de hafva alle inlagt, till Guds offer, af det dem till öfverlopps är; men hon hafver, af sin fattigdom, inlagt allt det hon ägde.

4. Sest needsinnatsed keik on ommast liast warrandussest sisse pannud Jummalale anniks; agga sesinnane on ommast waesussest keik toidust, mis temmal olli, sisse pannud.

4. Nes anie visi iš savo pertekliaus aukojo dovanų Dievui, o ji iš savo nepritekliaus įmetė viską, ką turėjo pragyvenimui’‘.

4. Denn diese alle haben aus ihrem Überfluß eingelegt zu dem Opfer Gottes; sie aber hat von ihrer Armut alle ihre Nahrung, die sie hatte, eingelegt.

4. Car tous ceux-là ont mis, dans les offrandes de Dieu, de leur superflu; mais celle-ci y a mis de son nécessaire tout ce qu'elle avait pour vivre.

4. Porque todos estos, de lo que les sobra echaron para las ofrendas de Dios; mas esta de su pobreza echó todo su sustento que tenía.

4 Want die allen hebben van hun overvloed geworpen tot de gaven Gods; maar deze heeft van haar gebrek, al den leeftocht, dien zij had, daarin geworpen.

4. Ci bowiem wszyscy z tego, co im zbywało, wrzucili do darów Bożych, ale ta z niedostatku swego wszystkę żywność, którą miała, wrzuciła.

4. Mert mind ezek az ő fölöslegükből vetettek Istennek az ajándékokhoz: ez pedig az ő szegénységéből minden vagyonát, a mije volt, oda veté.

4 ибо все те от избытка своего положили в дар Богу, а она от скудости своей положила все пропитание свое, какое имела.

4. всї бо ті з достатку свого кидали у дари Божі, ся ж з недостатку свого увесь прожиток свій, що мала, вкинула.

5 Ja kun muutamat puhuivat pyhäköstä, kuinka se oli kauniilla kivillä ja temppelilahjoilla kaunistettu, sanoi hän:

5 Kun muutamat puhuivat pyhäköstä, että se oli kaunistettu kauniilla kivillä ja temppelilahjoilla, sanoi Hän:

5. Ja kuin muutamat sanoivat hänelle templistä, kuinka kauniilla kivillä ja kappaleilla se kaunistettu oli, niin hän sanoi:

5. JA cuin muutamat sanoit hänelle Templist: cuinga caunilla kiwillä ja cappaleilla se caunistettu oli nijn hän sanoi:

5. Ja quin mwtomat sanoit henelle Templist/ ette se caunille kiuille ia Cappaleilla caunistettu oli/ nin hen sanoi/ (Ja kuin muutamat sanoit hänelle templistä/ että se kauniilla kiwilla ja kappaleilla kaunistettu oli/ niin hän sanoi/)

5. Καί τινων λεγόντων περὶ τοῦ ἱεροῦ ὅτι λίθοις καλοῖς καὶ ἀναθήμασι κεκόσμηται, εἶπε·

5. και τινων λεγοντων περι του ιερου οτι λιθοις καλοις και αναθημασιν κεκοσμηται ειπεν 5. kai tinon legonton peri toυ ieroυ oti lithois kalois kai anathemasin kekosmetai eipen

5 And (while) some are speaking concerning the temple, how it has been adorned with beautiful stones and votive-offerings, he said,

5. And as some spake of the temple, how it was adorned with goodly stones and gifts, he said,

5. Og der Nogle sagde om Templet at det var prydet med deilige Stene og Klenodier, sagde han:

5. Och då somlige sade om templet, att det var prydt med härliga stenar och klenodier, sade han:

5. Ja kui monningad rääksid pühhast koiast, et temma illusatte kiwwide ja andidega olli ehhitud, siis ütles temma:

5. Kai kuriems kalbant apie šventyklą, kad ji išpuošta gražiais akmenimis bei dovanomis, Jėzus prabilo:

5. Und da etliche sagten von dem Tempel, daß er geschmückt wäre mit feinen Steinen und Kleinoden, sprach er:

5. Et comme quelques-uns disaient que le temple était orné de belles pierres et d'offrandes, il dit:

5. Y a unos que decían del templo, que estaba adornado de hermosas piedras y dones, dijo:

5 En als sommigen zeiden van den tempel, dat hij met schone stenen en begiftigingen versierd was, zeide Hij:

5. A gdy niektórzy mówili o kościele, iż był pięknym kamieniem i upominkami ozdobiony, rzekł:

5. És mikor némelyek mondának a templom felől, hogy szép [3†] kövekkel és ajándékokkal van felékesítve, monda:

5 И когда некоторые говорили о храме, что он украшендорогими камнями и вкладами, Он сказал:

5. І як деякі говорили про церкву, що каміннєм красним та посьвятами украшена, рече:

6 Päivät tulevat, jolloin tästä, mitä katselette, ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta.

6 ”Päivät tulevat, jolloin tästä mitä katselette, ei jää kiveä kiven päälle maahan sortumatta."

6. Näitäkö te katselette? Ne päivät pitää tuleman, joina ei pidä kiveä kiven päälle jätettämän, jota ei maahan jaoteta.

6. Se aica tule cosca caikista cuin te näettä ei pidä kiwi kiwen päälle jätettämän jota ei ricota.

6. Se aica tulepi/ coska caiki quin te näet/ ei kiui pihhe kiuen päle iätettemen/ ioca ei ricota. (Se aika tuleepi/ koska kaikki kuin te näet/ ei kiwi pidä kiwen päälle jätettämän/ joka ei rikota.)

6. Ταῦτα ἃ θεωρεῖτε, ἐλεύσονται ἡμέραι ἐν αἷς οὐκ ἀφεθήσεται λίθος ἐπὶ λίθῳ ὃς οὐ καταλυθήσεται.

6. ταυτα α θεωρειτε ελευσονται ημεραι εν αις ουκ αφεθησεται λιθος επι λιθω ος ου καταλυθησεται 6. taυta a theoreite eleυsontai emerai en ais oυk afethesetai lithos epi litho os oυ katalυthesetai

6 (As for) these things which you° are viewing, (the) days will be coming in which a stone will not be left here upon (another) stone, that will not be torn-down.

6. As for these things which ye behold, the days will come, in the which there shall not be left one stone upon another, that shall not be thrown down.

6. hvad angaaer disse Ting, som I skue, skulle de Dage komme, paa hvilke der ikke skal lades Steen paa Steen, som jo skal nedbrydes.

6. De dagar varda kommande, att utaf allt, det I sen, skall icke låtas sten uppå sten, den icke skall afbruten varda.

6. Kül need päwad tullewad, et sest keigest, mis teie näte, ei jäeta kiwwi kiwwi peäle, mis ei pea ärrakistama.

6. ‘‘Ateis dienos, kai iš to, ką matote, neliks akmens ant akmens, viskas bus išgriauta’‘.

6. Es wird die Zeit kommen, in welcher von dem allem, was ihr sehet, nicht ein Stein auf dem andern gelassen wird, der nicht zerbrochen werde.

6. Vous contemplez ces choses! Des jours viendront où il n'y sera laissé pierre sur pierre, qui ne soit renversée.

6. De estas cosas que veis, dias vendrán, en que no quedará piedra sobre piedra que no sea derribada.

6 Wat deze dingen aangaat, die gij aanschouwt, er zullen dagen komen, in welke niet een steen op den anderen steen zal gelaten worden, die niet zal worden afgebroken.

6. Z tego, co widzicie, przyjdą dni, w które nie będzie zostawiony kamieó na kamieniu, który by nie był rozwalony.

6. Ezekből, a miket láttok, jőnek napok, melyekben kő kövön [4†] nem marad, mely le nem romboltatnék.

6 придут дни, в которые из того, что вы здесь видите,не останется камня на камне; все будетразрушено.

6. Із сього, що бачите, прийдуть днї, в котрі не зоставить ся камінь на каменї, щоб не зруйновано.

7 Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Opettaja, milloin tämä sitten tapahtuu? Ja mikä on oleva merkki tämän tulemisesta?"

7 Niin he kysyivät Häneltä sanoen: "Opettaja, milloin tämä sitten tapahtuu? Ja mikä on merkkinä, kun tämä alkaa toteutua?"

7. Niin he kysyivät häneltä ja sanoivat: Mestari, koskas nämät tapahtuvat? ja mikä merkki on, koska nämät tulevat?

7. Nijn he kysyit hänelle ja sanoit: Mestari coscasta nämät tapahtuwat? ja mikä mercki on cosca nämät tulewat?

7. Nin he kysyit henelle ia sanoit/ Mestari/ coska sis nämet tapactuuat? ia mike Mercki on/ coska nämet tuleuat? (Niin he kysyit häneltä ja sanoit/ Mestari/ koska siis nämät tapahtuwat? ja mikä merkki on/ koska nämät tulewat?)

7. ἐπηρώτησαν δὲ αὐτὸν λέγοντες· Διδάσκαλε, πότε οὖν ταῦτα ἔσται, καὶ τί τὸ σημεῖον ὅταν μέλλῃ ταῦτα γίνεσθαι;

7. επηρωτησαν δε αυτον λεγοντες διδασκαλε ποτε ουν ταυτα εσται και τι το σημειον οταν μελλη ταυτα γινεσθαι 7. eperotesan de aυton legontes didaskale pote oυn taυta estai kai ti to semeion otan melle taυta ginesthai

7 Now they asked him, saying, Therefore teacher, when will these things be? And what will be the sign whenever these things are about to happen?

7. And they asked him, saying, Master, but when shall these things be? and what sign will there be when these things shall come to pass?

7. Da spurgte de ham og sagde: Mester! naar skal dette da være? og hvilket er Tegnet, naardette skal skee?

7. Då frågade de honom, och sade: Mästar, när skall detta ske? Och hvad tecken är, när detta ske skall?

7. Agga nemmad küssisid temmalt, ja ütlesid: Öppetaja, millal peab se siis ollema? ja mis peab se täht ollema, millal se peab sündima?

7. Jie paklausė: ‘‘Mokytojau, kada tai įvyks? Ir koks bus ženklas, kai visa tai pradės pildytis?’‘

7. Sie fragten ihn aber und sprachen: Meister, wann soll das werden? und welches ist das Zeichen, wann das geschehen wird?

7. Et ils lui demandèrent: Maître, quand donc ces choses arriveront-elles, et par quel signe connaîtra-t-on qu'elles sont sur le point d'arriver?

7. Y le preguntaron, diciendo: Maestro, ¿cuándo será esto? ¿Y qué señal habrá cuándo estas cosas hayan de comenzar a ser hechas?

7 En zij vraagden Hem, zeggende: Meester, wanneer zullen dan deze dingen zijn, en welk is het teken, wanneer deze dingen zullen geschieden?

7. I pytali go, mówiąc: Nauczycielu! kiedyż to będzie? a co za znak, gdy się to będzie miało dziać?

7. Megkérdék pedig őt, mondván: Mester, mikor lesznek azért ezek? és mi lesz a jel, mikor mind ezek meglesznek?

7 И спросили Его: Учитель! когда же это будет? и какой признак, когда это должно произойти?

7. Питали ж Його, кажучи: Учителю, коли ж се буде? й що за ознака, коли се має стати ся?

8 Niin hän sanoi: "Katsokaa, ettei teitä eksytetä. Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen se', ja: 'Aika on lähellä'. Mutta älkää menkö heidän perässään.

8 Hän sanoi: ”Varokaa, ettei teitä eksytetä. Sillä monet tulevat nimessäni sanoen: *'Minä olen'* ja: 'Aika on lähellä.' Älkää siis menkö heidän perässään.

8. Hän sanoi: katsokaat, ettei teitä petetä; sillä moni tulee minun nimeeni ja sanoo: minä se olen! aika on kyllä läsnä, älkäät kuitenkaan heitä seuratko.

8. Hän sanoi: cadzocat ettei teitä petetä: sillä moni tule minun Nimeeni ja sano: minä se olen: aica on kyllä läsnä älkät cuitengan heitä seuratco.

8. Nin sanoi hen/ Catzocat/ ettei teite petete/ Sille ette moni tule minun Nimeni/ ia sanouat Heidens Christusexi/ Ja aica ombi lesne/ elket quitengan heite seuratko. (Niin sanoi hän/ Katsokaat/ ettei teitä petetä/ Sillä että moni tulee minun nimeeni/ ja sanowat heidäns Kristukseksi/ Ja aika ompi läsnä/ älkäät kuitenkaan heitä seuratko.)

8. ὁ δὲ εἶπε· Βλέπετε μὴ πλανηθῆτε· πολλοὶ γὰρ ἐλεύσονται ἐπὶ τῷ ὀνόματί μου λέγοντες ὅτι ἐγώ εἰμι καί ὁ καιρὸς ἤγγικε. μὴ οὖν πορευθῆτε ὀπίσω αὐτῶν.

8. ο δε ειπεν βλεπετε μη πλανηθητε πολλοι γαρ ελευσονται επι τω ονοματι μου λεγοντες οτι εγω ειμι και ο καιρος ηγγικεν μη ουν πορευθητε οπισω αυτων 8. o de eipen βlepete me planethete polloi gar eleυsontai epi to onomati moυ legontes oti ego eimi kai o kairos eggiken me oυn poreυthete opiso aυton

8 And he said, Beware°, do° not be misled; for* many will be coming in my name, saying, I am (he), and, The time has drawn near. You° therefore, do° not travel after them.

8. And he said, Take heed that ye be not deceived: for many shall come in my name, saying, I am Christ; and the time draweth near: go ye not therefore after them.

8. Men han sagde: seer til, I ikke blive forførte; thi Mange skulle komme under mit Navn og sige, at det er mig, og at Tiden er kommen nær. Gaaer derfor ikke efter dem.

8. Sade han: Ser till, att I icke varden förförde; ty månge skola komma under mitt Namn, och säga: Jag äret; och tiden instundar. Följer dem icke efter.

8. Agga temma ütles: Katske, et teid ärra ei eksita: sest paljo tullewad minno nimme peäle, ja ütlewad, et minna se ollen; ja se aeg on liggi sanud, sepärrast ärge minge mitte nende järrele.

8. Jis pasakė: ‘‘Žiūrėkite, kad nebūtumėte suklaidinti, nes daugelis ateis mano vardu, ir sakys: ‘Tai Aš!’ ir: ‘Atėjo metas!’ Neikite paskui juos!

8. Er aber sprach: Sehet zu, lasset euch nicht verführen. Denn viele werden kommen in meinem Namen und sagen, ich sei es, und: "Die Zeit ist herbeigekommen." Folget ihnen nicht nach!

8. Et il dit: Prenez garde de ne pas être séduits; car plusieurs viendront en mon nom, disant: C'est moi qui suis le Christ, et le temps approche. Ne les suivez donc pas.

8. El entónces dijo: Mirád, no seais engañados; porque vendrán muchos en mi nombre, diciendo: Yo soy el Cristo; y el tiempo está cerca: por tanto no vayais en pos de ellos.

8 En Hij zeide: Ziet, dat gij niet verleid wordt; want velen zullen er komen onder Mijn Naam, zeggende: Ik ben de Christus; en de tijd is nabij gekomen, gaat dan hen niet na.

8. A on rzekł: Patrzcie, abyście nie byli zwiedzeni; boć wiele ich przyjdzie w imieniu mojem, mówiąc: Jam jest Chrystus, a czas się przybliżył; nie udawajcież się tedy za nimi.

8. Ő pedig monda: Meglássátok, hogy el ne hitessenek benneteket: [5†] mert sokan jőnek el az én nevemben, kik ezt mondják: Én vagyok; és: Az idő elközelgett; ne menjetek azért utánok.

8 Он сказал: берегитесь, чтобы вас не ввели в заблуждение, ибо многие придут под именем Моим, говоря, что это Я; и это время близко: не ходите вслед их.

8. Він же рече: Гледїть, щоб не були зведені; многі бо прийдуть в імя моє, кажучи: Що се я. А час приближив ся; не йдїть же за ними.

9 Ja kun kuulette sotien ja kapinain melskettä, älkää peljästykö. Sillä näitten täytyy ensin tapahtua, mutta loppu ei tule vielä heti."

9 Kun kuulette sodista ja kapinoista, älkää pelästykö. Sillä näitten täytyy ensin tapahtua, mutta loppu ei ole vielä heti."

9. Mutta kuin te kuulette sotia ja kapinoita, niin älkäät peljästykö; sillä nämät pitää ensin tapahtuman, vaan ei kohta loppu ole.

9. Mutta cosca te cuuletta sotia ja capinoita nijn älkät peljätkö: sillä nämät pitä ensin tuleman waan ei cohta loppu ole.

9. Mutta coska te cwletta Sodhat ia Capinat/ nin elket pelietkö/ Sille ette nämet pite ensin tuleman/ Waan ei cochta loppu ole. (Mutta koska te kuulette sodat ja kapinat/ niin älkäät peljätkö/ Sillä että nämät pitaa ensin tuleman/ Waan ei kohta loppu ole.)

9. ὅταν δὲ ἀκούσητε πολέμους καὶ ἀκαταστασίας, μὴ πτοηθῆτε· δεῖ γὰρ ταῦτα γενέσθαι πρῶτον, ἀλλ’ οὐκ εὐθέως τὸ τέλος.

9. οταν δε ακουσητε πολεμους και ακαταστασιας μη πτοηθητε δει γαρ ταυτα γενεσθαι πρωτον αλλ ουκ ευθεως το τελος 9. otan de akoυsete polemoυs kai akatastasias me ptoethete dei gar taυta genesthai proton all oυk eυtheos to telos

9 But whenever you° hear of wars and unrest, do° not be terrified; for* it is essential (for) these things to happen first, but the end (is) not immediately (here).

9. But when ye shall hear of wars and commotions, be not terrified: for these things must first come to pass; but the end is not by and by.

9. Men naar I høre om Krig og Oprør, forfærdes ikke; thi dette bør først at skee, men Enden er ikke strax.

9. Men när I hören örlig och uppror, varer icke förfärade; ty sådant måste först ske, men det är icke straxt änden.

9. Agga kui teie söddadest ja seggasist asjust kulete, ärge kohkuge: sest se peab enne sündima; agga otsa ep olle weel ni pea kä.

9. O kai išgirsite apie karus ir maištus, nenusigąskite, nes visa tai turi pirmiau įvykti, bet dar negreit galas’‘.

9. Wenn ihr aber hören werdet von Kriegen und Empörungen, so entsetzet euch nicht. Denn solches muß zuvor geschehen; aber das Ende ist noch nicht so bald da.

9. Or quand vous entendrez parler de guerres et de séditions, ne vous épouvantez pas; car il faut que ces choses arrivent auparavant; mais ce ne sera pas si tôt la fin.

9. Empero cuando oyereis de guerras y sediciones, no os espantéis; porque es menester que estas cosas acontezcan primero; mas no luego será el fin.

9 En wanneer gij zult horen van oorlogen en beroerten, zo wordt niet verschrikt; want deze dingen moeten eerst geschieden; maar nog is terstond het einde niet.

9. A gdy usłyszycie o wojnach i rozruchach, nie lękajcie się; albowiem musi to być pierwej, aleć jeszcze nie tu jest koniec.

9. És mikor hallotok háborúkról és zendülésekről, meg ne félemljetek; mert ezeknek meg kell lenni előbb, de nem jő mindjárt a vég.

9 Когда же услышите о войнах и смятениях, не ужасайтесь, ибо этому надлежит быть прежде; но не тотчас конец.

9. Як же почуєте про войни та ворохобнї, не полохайтесь; мусить бо перш се статись; тільки ж не зараз конець.

10 Sitten hän sanoi heille: "Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan,

10 Sitten Hän sanoi heille: "Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan.

10. Niin hän sanoi heille: kansa nousee kansaa vastaan, ja valtakunta valtakuntaa vastaan.

10. Nijn hän sanoi heille: Canssa nouse Canssa wastan ja waldacunda waldacunda wastan:

10. Nin sanoi hen heille/ Canssa ylesnouse cansan wastan/ ia Waldakunda Waldakunnan wastan/ (Niin sanoi hän heille/ Kansa ylös nousee kansan wastaan/ ja waltakuntaa waltakunnan wastaan/)

10. τότε ἔλεγεν αὐτοῖς· Ἐγερθήσεται ἔθνος ἐπὶ ἔθνος καὶ βασιλεία ἐπὶ βασιλείαν,

10. τοτε ελεγεν αυτοις εγερθησεται εθνος επι εθνος και βασιλεια επι βασιλειαν 10. tote elegen aυtois egerthesetai ethnos epi ethnos kai βasileia epi βasileian

10 Then he said to them, Nation will arise against nation and kingdom against kingdom;

10. Then said he unto them, Nation shall rise against nation, and kingdom against kingdom:

10. Da, sagde han til dem, skal Folk reise sig mod Folk, og Rige mod Rige.

10. Och han sade till dem: Folk skall resa sig upp emot folk, och rike emot rike.

10. Siis ütles temma neile: Rahwas touseb rahwa wasto ülles, ja kunningriik kunningrigi wasto.

10. Ir dar jiems sakė: ‘‘Tauta sukils prieš tautą ir karalystė prieš karalystę.

10. Da sprach er zu ihnen: Ein Volk wird sich erheben wider das andere und ein Reich wider das andere,

10. Il leur dit aussi: Une nation s'élèvera contre une autre nation, et un royaume contre un autre royaume;

10. Entónces les dijo: Se levantará nación contra nación, y reino contra reino;

10 Toen zeide Hij tot hen: Het ene volk zal tegen het andere volk opstaan, en het ene koninkrijk tegen het andere koninkrijk.

10. Tedy im mówił: Powstanie naród przeciwko narodowi, i królestwo przeciwko królestwu;

10. Akkor monda nékik: Nemzet nemzet ellen támad, és ország ország ellen;

10 Тогда сказал им: восстанет народ на народ, и царство на царство;

10. Тодї рече їм: Устане нарід на нарід і царство на царство,

11 ja tulee suuria maanjäristyksiä, tulee ruttoa ja nälänhätää monin paikoin, ja taivaalla on oleva peljättäviä näkyjä ja suuria merkkejä.

11 Monin paikoin on oleva suuria maanjäristyksiä ja *nälänhätää ja ruttoa*. On myös pelottavia näkyjä ja suuria merkkejä taivaalla.

11. Ja suuret maan vapistukset pitä joka paikassa tuleman, nälkä ja rutto, kauhistukset ja suuret ihmeet taivaasta tapahtuvat.

11. Ja suuret maan wapistuxet pitä jocapaicas tuleman nälkä ja rutto cauhistuxet ja suuret ihmet Taiwast tapahtuwat.

11. ia swret maan Wapistoxet ioca paicas tuleman pite/ Nelke ia Ruttotaudhit/ ia mös Cauhistoxet ia swret Ihmet Taiuahast tapactauat. (ja suuret maan wapistukset joka paikassa tuleman pitää/ Nälkä ja ruttotaudit/ ja myös kauhistukset ja suuret ihmeet taiwaasta tapahtuwat.)

11. σεισμοί τε μεγάλοι κατὰ τόπους καὶ λιμοὶ καὶ λοιμοὶ ἔσονται, φόβητρά τε καὶ σημεῖα ἀπ’ οὐρανοῦ μεγάλα ἔσται.

11. σεισμοι τε μεγαλοι κατα τοπους και λιμοι και λοιμοι εσονται φοβητρα τε και σημεια απ ουρανου μεγαλα εσται 11. seismoi te megaloi kata topoυs kai limoi kai loimoi esontai foβetra te kai semeia ap oυranoυ megala estai

11 and there will be great earthquakes in (different) places and famines and plagues. There will be both terrors and great signs from heaven.

11. And great earthquakes shall be in divers places, and famines, and pestilences; and fearful sights and great signs shall there be from heaven.

11. Og der skal skee store Jordskjælv her og der og Hunger og Pestilentse og skee skrækkelige Ting og store Tegn af Himmelen.

11. Och stor jordbäfning skall varda mångastäds, och hunger, och pestilentier; och förskräckelse, och stor tecken skola ske utaf himmelen.

11. Sured ma-wärrisemissed peawad ka ollema monnes paikas, ja nälg ja katk, ja hirmsad asjad, ja sured imme-tähhed taewast peawad sündima.

11. Įvairiose vietose bus didelių žemės drebėjimų, badmečių, marų, bus baisių įvykių ir didelių ženklų iš dangaus.

11. und es werden geschehen große Erdbeben hin und wieder, teure Zeit und Pestilenz; auch werden Schrecknisse und große Zeichen am Himmel geschehen.

11. Et il y aura de grands tremblements de terre en divers lieux, et des famines et des pestes; et il paraîtra des choses épouvantables, et de grands signes dans le ciel.

11. Y habrá grandes terremotos en cada lugar, y hambres, y pestilencias; y habrá prodigios, y grandes señales del cielo.

11 En er zullen grote aardbevingen wezen in verscheidene plaatsen, en hongersnoden, en pestilentien; er zullen ook schrikkelijke dingen, en grote tekenen van den hemel geschieden.

11. I będą miejscami wielkie trzęsienia ziemi, i głody i mory, także strachy i znaki wielkie z nieba będą.

11. És minden felé nagy földindulások lesznek, és éhségek és döghalálok; és rettegtetések és nagy jelek lesznek az égből.

11 будут большие землетрясения по местам, и глады, иморы, и ужасные явления, и великие знамения с неба.

11. і трус великий по місцях, і голоднеча, й помір буде, й страхи, й ознаки з неба великі будуть.

12 Mutta ennen tätä kaikkea he käyvät teihin käsiksi ja vainoavat teitä ja vetävät teidät synagoogiin ja heittävät vankiloihin ja vievät teidät kuningasten ja maaherrain eteen minun nimeni tähden.

12 Mutta ennen tätä kaikkea he käyvät teihin käsiksi ja vainoavat teitä ja luovuttavat synagoogiin ja vankiloihin ja vievät kuningasten ja maaherrain eteen minun nimeni vuoksi.

12. Mutta ennen näitä kaikkia heittävät he kätensä teidän päällenne, vainoovat ja antavat ylön teitä synagogiin ja vankiuteen, ja vetävät teitä kuningasten ja esimiesten eteen, minun nimeni tähden.

12. MUtta ennen näitä caickia heittäwät he kätens teidän päällenne wainowat ja ylönandawat teitä Rastupijn ja fangiuxeen ja wetäwät teitä Cuningasten ja Esimiesten eteen minun Nimeni tähden:

12. Mutta enne' neite caiki heitteuet he kätens teiden pälen/ ia wainouat ia ylenandauat teiden/ heiden Rastupijns ia Fangiuxen/ ia weteuet teite Kuningasten ia Esimiesten eten/ minun Nimeni tedhen/ (Mutta ennen näitä kaikkia heittäwät he kätensä teidän päällen/ ja wainoawat ja ylenantawat teidän/ heidän raastupiinsa ja wankeukseen/ ja wetäwät teitä kuningasten ja esimiesten eteen/ minun nimeni tähden/)

12. πρὸ δὲ τούτων πάντων ἐπιβαλοῦσιν ἐφ’ ὑμᾶς τὰς χεῖρας αὐτῶν καὶ διώξουσι, παραδιδόντες εἰς συναγωγὰς καὶ φυλακάς, ἀγομένους ἐπὶ βασιλεῖς καὶ ἡγεμόνας ἕνεκεν τοῦ ὀνόματός μου·

12. προ δε τουτων απαντων επιβαλουσιν εφ υμας τας χειρας αυτων και διωξουσιν παραδιδοντες εις συναγωγας και φυλακας αγομενους επι βασιλεις και ηγεμονας ενεκεν του ονοματος μου 12. pro de toυton apanton epiβaloυsin ef υmas tas cheiras aυton kai dioksoυsin paradidontes eis sυnagogas kai fυlakas agomenoυs epi βasileis kai egemonas eneken toυ onomatos moυ

12 But before all these things, they will be putting their hands upon you° and will be persecuting you°, giving you° up to the synagogues and prisons, leading you° in front of kings and governors because of my name.

12. But before all these, they shall lay their hands on you, and persecute you, delivering you up to the synagogues, and into prisons, being brought before kings and rulers for my name's sake.

12. Men for alt dette skulle de lægge Haand paa Eder og forfølge og overantvorede Eder i Synagoger og Fængsler og føre Eder for Konger og Fyrster for mit Navns Skyld.

12. Men för allt detta skola de taga fatt på eder, och förfölja eder och öfverantvarda eder in på sin Råd, och i häktelse; dragande eder för Konungar och Förstar, för mitt Namns skull.

12. Agga enne sedda keik pistwad nemmad omma käed teie külge, ja kiusawad teid takka, ja andwad teid ärra koggodusse-koddadesse ja wangi, ja wiwad teid kunningatte ja mawallitsejatte ette miño nim̃e pärrast.

12. Bet prieš tai jie pakels prieš jus rankas ir dėl mano vardo jus persekios, tempdami į sinagogas ir kalėjimus, ves pas karalius ir valdytojus.

12. Aber vor diesem allem werden sie die Hände an euch legen und euch verfolgen und werden euch überantworten in ihre Schulen und Gefängnisse und vor Könige und Fürsten ziehen um meines Namens willen.

12. Mais, avant tout cela, ils mettront les mains sur vous, et vous persécuteront, vous livrant aux synagogues, et vous mettant en prison, et vous menant devant les rois et devant les gouverneurs, à cause de mon nom.

12. Mas ántes de todas estas cosas os echarán mano, y perseguirán, entregándoos a las sinagogas, y a las cárceles, trayéndoos ánte los reyes, y a los presidentes, por causa de mi nombre.

12 Maar voor dit alles, zullen zij hun handen aan ulieden slaan, en u vervolgen, u overleverende in de synagogen en gevangenissen; en gij zult getrokken worden voor koningen en stadhouders, om Mijns Naams wil.

12. Ale przed tem wszystkiem wrzucą na was ręce swoje, i będą was prześladować, podawając do bóżnic i do więzienia, wodząc przed króle i przed starosty dla imienia mego.

12. De mind ezeknek előtte kezeiket reátok vetik, és üldöznek titeket, adván a gyülekezetek elé, és [6†] tömlöczökbe és királyok és helytartók elé visznek az én nevemért.

12 Прежде же всего того возложат на вас руки и будут гнать вас , предавая в синагоги и в темницы, и поведут пред царей и правителей за имя Мое;

12. Та перш того всього наложать на вас руки свої і гонити муть, видаючи в школи й темницї, і водячи перед царі та ігемони задля імя мого.

13 Ja näin te joudutte todistamaan.

13 Mutta se koituu teille todistamiseksi.

13. Mutta se tapahtuu teille todistukseksi.

13. Mutta se tapahtu teille todistuxexi.

13. Mutta se tapactu teille todhistuxexi. (Mutta se tapahtuu teille todistukseksi.)

13. ἀποβήσεται δὲ ὑμῖν εἰς μαρτύριον.

13. αποβησεται δε υμιν εις μαρτυριον 13. apoβesetai de υmin eis martυrion

13 But it will be transpiring into a testimony for you°.

13. And it shall turn to you for a testimony.

13. Men det skal vederfares Eder til et Vidnesbyrd.

13. Och det skall eder vederfaras till ett vittnesbörd.

13. Agga se peab teile tunnistusseks sündima.

13. Tai bus jums proga liudyti.

13. Das wird euch aber widerfahren zu einem Zeugnis.

13. Et cela sera pour vous une occasion de témoignage.

13. Y os será esto para testimonio.

13 En dit zal u overkomen tot een getuigenis.

13. A to was spotka na świadectwo.

13. De ebből néktek lesz tanúbizonyságotok.

13 будет же это вам для свидетельства.

13. І станеть ся воно вам на сьвідкуваннє.

14 Pankaa siis sydämellenne, ettette edeltäpäin huolehdi, miten te vastaatte puolestanne.

14 Pankaa siis sydämellenne, ettette etukäteen valmistaudu puolustautumaan.

14. Niin pankaat nyt se teidän sydämeenne, ettette ennen ajattelisi, kuinka teidän pitää edestänne vastaaman:

14. Nijn pangat nyt se sydämeen ettet te murehdis cuinga teidän pitä edestänne wastaman:

14. Nin pangat nyt se wahwast teiden Sydhemehen/ ettei teiden pide murectiman/ quinga teiden pite edhesten wastama'/ (Niin pankaat nyt se wahwasti teidän sydämeen/ ettei teidän pidä murehtiman/ kuinka teidän pitää edestän wastaaman/)

14. θέτε οὖν εἰς τὰς καρδίαις ὑμῶν μὴ προμελετᾶν ἀπολογηθῆναι·

14. θεσθε ουν εις τας καρδιας υμων μη προμελεταν απολογηθηναι 14. thesthe oυn eis tas kardias υmon me promeletan apologethenai

14 Therefore place (it) into your° hearts, not to meditate beforehand how to make a defense.

14. Settle it therefore in your hearts, not to meditate before what ye shall answer:

14. Lægger det da paa Hjerte, at I ikke forud betænkte, hvorledes I skulle forsvare Eder.

14. Så håller det fast uti edor hjerta, att I ingen omsorg hafven, huru I skolen försvara eder;

14. Sepärrast pange omma süddamesse, et teie enne ei mötle se peäle, mis teie enneste eest peate wastma:

14. Taigi įsidėkite sau į širdis iš anksto negalvoti, kaip ginsitės,

14. So nehmet nun zu Herzen, daß ihr nicht sorget, wie ihr euch verantworten sollt.

14. Mettez-vous donc dans l'esprit de ne point préméditer votre défense.

14. Ponéd pues en vuestros corazones de no pensar ántes como hayais de responder.

14 Neemt dan in uw harten voor, van te voren niet te overdenken, hoe gij u verantwoorden zult;

14. Przetoż złóżcie to do serc waszych, abyście przed czasem nie myślili, jako byście odpowiadać mieli.

14. Tökéljétek el azért a ti szívetekben, hogy nem gondoskodtok előre, hogy mit feleljetek [7†] védelmetekre:

14 Итак положите себе на сердце не обдумывать заранее,что отвечать,

14. Постановіть же в серцях ваших наперед, не готовитись відказувати:

15 Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota vastaan eivät ketkään teidän vastustajanne kykene asettumaan tai väittämään.

15 Sillä minä annan teille puhekyvyn* ja viisauden, jota vastaan eivät ketkään vastustajanne kykene väittämään tai asettumaan.

15. Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota ei he voi puhua vastaan eikä seisoa vastaan, kaikki jotka teitä vastaan ovat.

15. Sillä minä annan teille suun ja wijsauden jota ei he woi wastan puhua eikä caicki teidän wastanseisojan taida wastan olla:

15. Sille ette mine annan teille Suun ia Wijsaudhen/ ionga wastan eiuet he woi wastansano/ eike wastanseiso Caiki teiden wastanseisoijat. (Sillä että minä annan teille suun ja wiisauden/ jonka wastaan eiwät he woi wastaan sanoa/ eikä wastaan seisoa teidän wastaanseisojat.)

15. ἐγὼ γὰρ δώσω ὑμῖν στόμα καὶ σοφίαν, ᾗ οὐ δυνήσονται ἀντειπεῖν οὐδὲ ἀντιστῆναι πάντες οἱ ἀντικείμενοι ὑμῖν.

15. εγω γαρ δωσω υμιν στομα και σοφιαν η ου δυνησονται αντειπειν ουδε αντιστηναι παντες οι αντικειμενοι υμιν 15. ego gar doso υmin stoma kai sofian e oυ dυnesontai anteipein oυde antistenai pantes oi antikeimenoi υmin

15 For* I will be giving you° a mouth and wisdom, which all who lay in opposition to you° will not be able to stand against, nor to speak against.

15. For I will give you a mouth and wisdom, which all your adversaries shall not be able to gainsay nor resist.

15. Thi jeg vil give Eder Mund og Viisdom, hvilke alle Eders Modstandere ikke skulle kunne modsige og ei modstaae.

15. Ty jag skall gifva eder mun och visdom, der alle de, som sätta sig emot eder, icke skola kunna emotsäga, ej heller emotstå.

15. Sest minna tahhan teile suud ja tarkust anda, mis wasto ei pea woima räkida egga panna ei ükski, kes teie wastased on.

15. nes Aš jums duosiu tokios iškalbos ir išminties, kad nė vienas jūsų priešininkas negalės nei atsispirti, nei prieštarauti.

15. Denn ich will euch Mund und Weisheit geben, welcher nicht sollen widersprechen können noch widerstehen alle eure Widersacher.

15. Car je vous donnerai une bouche et une sagesse à laquelle tous vos adversaires ne pourront contredire, ni résister.

15. Porque yo os daré boca y sabiduría, a la cual no podrán resistir, ni contradecir todos los que se os opondrán.

15 Want Ik zal u mond en wijsheid geven, welke niet zullen kunnen tegenspreken, noch wederstaan allen, die zich tegen u zetten.

15. Albowiem ja wam dam usta i mądrość, której nie będą mogli odeprzeć, ani się sprzeciwić wszyscy przeciwnicy wasi.

15. Mert én adok [8†] néktek szájat és bölcseséget, melynek ellene nem szólhatnak, sem ellene nem állhatnak mind azok, a kik magokat ellenetekbe vetik.

15 ибо Я дам вам уста и премудрость, которой не возмогут противоречить ни противостоять все, противящиеся вам.

15. я бо дам вам уста й премудрість, котрій не здолїють противитись, анї встояти усї противники ваші.

16 Omat vanhemmatkin ja veljet ja sukulaiset ja ystävät antavat teidät alttiiksi; ja muutamia teistä tapetaan,

16 Myös vanhemmat ja veljet ja sukulaiset ja ystävät antavat teitä alttiiksi ja tappavat joitakin teistä.

16. Niin te myös annetaan ylön vanhimmilta, veljiltä, langoilta ja ystäviltä, ja muutamat teistä he tappavat,

16. Nijn te myös ylönannetan wanhimmildanne weljildänne langoildanne ja ystäwildänne ja muutamat teistä he tappawat.

16. Nin te mös ylena'netan Wanhemildan/ welijlden Langoildan ia Ysteuilden/ ia monicadhat teiste he tappauat. (Niin te myös ylenannetaan wanhemmiltan/ weljiltään langoiltaan ja ystäwiltän/ ja monikahdat teistä he tappawat.)

16. παραδοθήσεσθε δὲ καὶ ὑπὸ γονέων καὶ συγγενῶν καὶ φίλων καὶ ἀδελφῶν, καὶ θανατώσουσιν ἐξ ὑμῶν,

16. παραδοθησεσθε δε και υπο γονεων και αδελφων και συγγενων και φιλων και θανατωσουσιν εξ υμων 16. paradothesesthe de kai υpo goneon kai adelfon kai sυggenon kai filon kai thanatosoυsin eks υmon

16 But you° will be given up even by parents and relatives and friends, and brethren, and they will be slaying (some) out of you°.

16. And ye shall be betrayed both by parents, and brethren, and kinsfolks, and friends; and some of you shall they cause to be put to death.

16. Men I skulle og forraades af Forældre og Brødre og Frænder og Venner, og de skulle slaae Nogle af Eder ihjel.

16. I skolen ock öfverantvardas af föräldrar, och af bröder, fränder och vänner; och de skola döda somliga af eder.

16. Agga teid peab ärraantama ka teie wannemist, ja wendadest, ja suggulasist, ja söbradest, ja nemmad wotwad monningad teie seast ärra tappa.

16. Jus išdavinės tėvai, broliai, giminės ir draugai; kai kuriuos iš jūsų jie žudys.

16. Ihr werdet aber überantwortet werden von den Eltern, Brüdern, Gefreunden und Freunden; und sie werden euer etliche töten.

16. Vous serez même livrés par vos parents, par vos frères, par vos proches et par vos amis; et ils feront mourir plusieurs d'entre vous.

16. Mas seréis entregados aun por vuestros padres, y hermanos, y parientes, y amigos; y matarán a algunos de vosotros.

16 En gij zult overgeleverd worden ook van ouders, en broeders, en magen, en vrienden; en zij zullen er sommigen uit u doden.

16. A będziecie też wydani od rodziców i od braci i od krewnych i od przyjaciół, i zabiją niektóre z was;

16. Elárulnak pedig titeket szülők és testvérek is, rokonok [9†] és barátok is; és [10†] megölnek némelyeket ti közületek.

16 Преданы также будете и родителями, ибратьями, и родственниками, и друзьями, и некоторых из вас умертвят;

16. Будете ж видавані й від родителїв, і братів, і родини, й приятелїв: і вбивати муть деяких з вас.

17 ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden.

17 Ja te tulette kaikkien vihattaviksi minun nimeni vuoksi.

17. Ja te tulette vihattaviksi kaikilta, minun nimeni tähden.

17. Ja te ylöncadzotan caikilda minun Nimeni tähden:

17. Ja te ylencatzotan caikilda minun Nimeni tedhen/ (Niin te ylenkatsokaan kaikilta minun nimeni tähden/)

17. καὶ ἔσεσθε μισούμενοι ὑπὸ πάντων διὰ τὸ ὄνομά μου·

17. και εσεσθε μισουμενοι υπο παντων δια το ονομα μου 17. kai esesthe misoυmenoi υpo panton dia to onoma moυ

17 And you° will be hated by all men because of my name.

17. And ye shall be hated of all men for my name's sake.

17. Og I skulle hades af Alle for mit Navns Skyld.

17. Och I skolen varda hatade af allom, för mitt Namns skull;

17. Ja teid peab sama wihkatud keikist minno nimme pärrast.

17. Būsite visų nekenčiami dėl mano vardo.

17. Und ihr werdet gehaßt sein von jedermann um meines Namens willen.

17. Et vous serez haïs de tout le monde, à cause de mon nom.

17. Y seréis aborrecidos de todos, por causa de mi nombre.

17 En gij zult van allen gehaat worden om Mijns Naams wil.

17. Będziecie w nienawiści u wszystkich dla imienia mego.

17. És gyűlöletesek lesztek mindenki előtt [11†] az én nevemért.

17 и будете ненавидимы всеми за имя Мое,

17. І будете ненавиджені від усїх задля імя мого.

18 Mutta ei hiuskarvaakaan teidän päästänne katoa.

18 Mutta ei hiuskaan päästänne katoa.

18. Vaan ei hiuskarvakaan pidä teidän päästänne hukkuman.

18. Waan ei hiuscarwacan pidä teidän päästänne huckuman.

18. waan eiswinga hiuscarua pidhe teiden päästen huckuman. (waan ei suinkaan hiuskarwa pidän teidän päästään hukkuman.)

18. καὶ θρὶξ ἐκ τῆς κεφαλῆς ὑμῶν οὐ μὴ ἀπόληται·

18. και θριξ εκ της κεφαλης υμων ου μη αποληται 18. kai thriks ek tes kefales υmon oυ me apoletai

18 And a hair out of your° head should never perish.

18. But there shall not an hair of your head perish.

18. Dog ikke et Haar af Eders Hoved skal forkomme.

18. Och ett hår af edart hufvud skall icke förgås.

18. Agga ei ühte juukse-karwa ei pea teie peast hukka sama.

18. Tačiau nė plaukas nuo jūsų galvos nenukris.

18. Und ein Haar von eurem Haupte soll nicht umkommen.

18. Mais il ne se perdra pas un cheveu de votre tête.

18. Mas un pelo de vuestra cabeza no perecerá.

18 Doch niet een haar uit uw hoofd zal verloren gaan.

18. Ale ani włos z głowy waszej nie zginie.

18. De fejeteknek egy hajszála [12†] sem vész el.

18 но и волос с головы вашей не пропадет, –

18. Та й волосина з голови вашої не загине.

19 Kestäväisyydellänne te voitatte omaksenne elämän.

19 *Omistakaa elämänne kestävyytenne avulla.*

19. Pitäkäät teidän sielunne kärsivällisyydessä.

19. Pitäkät teidän sielunne kärsimises.

19. Omistacat teiden Sielun kersimisen cautta. (Omistakaat teidän sielun kärsimisen kautta.)

19. ἐν τῇ ὑπομονῇ ὑμῶν κτήσασθε τὰς ψυχὰς ὑμῶν.

19. εν τη υπομονη υμων κτησασθε τας ψυχας υμων 19. en te υpomone υmon ktesasthe tas psυchas υmon

19 (You)° (will) procure° your° souls in your° endurance.

19. In your patience possess ye your souls.

19. Ved Eders Bestandighed bevarer Eders Sjæle.

19. I skolen behålla edra själar genom edart tålamod.

19. Hoidke ommad hinged omma kannatusse läbbi.

19. Savo ištverme išlaikykite savo sielas’‘.

19. Fasset eure Seelen mit Geduld.

19. Possédez vos âmes par votre patience.

19. En vuestra paciencia poseed vuestras almas.

19 Bezit uw zielen in uw lijdzaamheid.

19. W cierpliwości waszej posiadajcie dusze wasze.

19. A ti béketűréstek által nyeritek meg lelketeket.

19 терпением вашим спасайте души ваши.

19. У терпінню вашому осягнїть душі ваші.

20 Mutta kun te näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen hävitys on lähellä.

20 Mutta kun näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen hävitys on lähellä.

20. Mutta kuin te näette Jerusalemin sotaväeltä piiritettävän, niin tietäkäät, että hänen perikatonsa on lähestynyt.

20. COsca te näettä Jerusalemin sotawäeldä pijritettäwän nijn tietkät että hänen pericatons on lähestynyt.

20. Coska te nyt näette Jerusalemin ymberipiritetteuen Sotawäelde/ nin te tietke ette hene' pericatons ombi lehestynyt. (Koska te nyt näette Jerusalemin ympäri piiritettäwän sotawäeltä/ niin te tietäkää että hänen perikatonsa ompi lähestynyt.)

20. ὅταν δὲ ἴδητε κυκλουμένην ὑπὸ στρατοπέδων τὴν Ἱερουσαλήμ, τότε γνῶτε ὅτι ἤγγικεν ἡ ἐρήμωσις αὐτῆς.

20. οταν δε ιδητε κυκλουμενην υπο στρατοπεδων την ιερουσαλημ τοτε γνωτε οτι ηγγικεν η ερημωσις αυτης 20. otan de idete kυkloυmenen υpo stratopedon ten ieroυsalem tote gnote oti eggiken e eremosis aυtes

20 But whenever you° behold Jerusalem surrounded by encamped armies, then know° that her desolation has drawn near.

20. And when ye shall see Jerusalem compassed with armies, then know that the desolation thereof is nigh.

20. Men naar I see Jerusalem rundt omkring beleiret af Krigshære, da mærker, at dens Ødelæggelse er komme nær.

20. När I nu sen, att Jerusalem varder belagdt med en här, då skolen I veta, att dess förödelse är för handen.

20. Agga kui teie näte söawäest Jerusalemma ümberpiirtud ollewad, siis tundke, et tem̃a ärrakautamiñe on liggi tulnud.

20. ‘‘Kai pamatysite Jeruzalę supamą kariuomenės, žinokite, jog prisiartino jos sunaikinimas.

20. Wenn ihr aber sehen werdet Jerusalem belagert mit einem Heer, so merket daß herbeigekommen ist seine Verwüstung.

20. Et quand vous verrez Jérusalem environnée par les armées, sachez que sa désolation approche.

20. Y cuando viereis a Jerusalem cercada de ejércitos, sabád entónces que su destrucción ha llegado.

20 Maar wanneer gij zien zult, dat Jeruzalem van heirlegers omsingeld wordt, zo weet alsdan, dat haar verwoesting nabij gekomen is.

20. A gdy ujrzycie Jeruzalem od wojsk otoczone, tedy wiedzcie, żeć się przybliżyło spustoszenie jego.

20. Mikor pedig látjátok Jeruzsálemet hadseregektől körülvéve, akkor tudjátok meg, hogy elközelgett [13†] az ő elpusztulása.

20 Когда же увидите Иерусалим, окруженный войсками, тогда знайте, что приблизилось запустение его:

20. Як же побачите, що обгорнуто таборами Єрусалим, тодї знайте, що наближило ся спустїннє його.

21 Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille, ja jotka ovat kaupungissa, lähtekööt sieltä pois, ja jotka maalla ovat, älkööt sinne menkö.

21 Silloin Juudeassa olevat paetkoot vuorille, ja Jerusalemissa* olevat lähtekööt pois, ja maaseudulla olevat älkööt menkö sinne.

21. Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkaan vuorille, ja jotka hänen keskellänsä ovat, ne lähtekään sieltä ulos, ja jotka maalla ovat, älkään häneen menkö sisälle.

21. Silloin ne jotca Judeas owat paetcan mäkein puoleen: ja jotca hänen keskelläns owat ne sieldä pois mengän: ja jotca maalla owat älkän sisälle mengö.

21. Silloin ne iotca Judeas ouat/ paetkaat mäkein polen/ Ja iotca henen keskellens ouat/ ne sielde poismengen/ Ja iotca Maalla ouat/ elket he sisellemengö. (Silloin ne jotka Judeassa owat/ paetkaat mäkein puoleen/ Ja jotka hänen keskellänsä owat/ ne sieltä pois menkään/ Ja jotak maalla owat/ älkäät he sisälle menkö.)

21. τότε οἱ ἐν τῇ Ἰουδαίᾳ φευγέτωσαν εἰς τὰ ὄρη, καὶ οἱ ἐν μέσῳ αὐτῆς ἐκχωρείτωσαν, καὶ οἱ ἐν ταῖς χώραις μὴ εἰσερχέσθωσαν εἰς αὐτήν,

21. τοτε οι εν τη ιουδαια φευγετωσαν εις τα ορη και οι εν μεσω αυτης εκχωρειτωσαν και οι εν ταις χωραις μη εισερχεσθωσαν εις αυτην 21. tote oi en te ioυdaia feυgetosan eis ta ore kai oi en meso aυtes ekchoreitosan kai oi en tais chorais me eiserchesthosan eis aυten

21 Then those who are in Judea, let them flee to the mountains, and those who are in the midst of her, let them vacate, and those who are in the region, do not let them enter in it.

21. Then let them which are in Judaea flee to the mountains; and let them which are in the midst of it depart out; and let not them that are in the countries enter thereinto.

21. De, som da ere i Judæa, flye til Bjergene; og de, som ere midt i Staden, vige derudfra; og de, som ere paa Landet, komme ikke ind i den!

21. De då äro i Judeen, de fly upp åt bergen; och de der midt inne äro, de gånge ut; och de som ute i landet äro, de gånge icke derin;

21. Siis pöggenego need, kes Juda-maal on, mäggede peäle, ja need, kes keskpaikas seäl sees on, need mingo ärra: ja kes wäljas on, ärgo mingo nemmad mitte siñna sisse.

21. Tada, kas bus Judėjoje, tebėga į kalnus, kas mieste­teišeina iš jo, kas apylinkėse­tenegrįžta.

21. Alsdann, wer in Judäa ist, der fliehe auf das Gebirge, und wer drinnen ist, der weiche heraus, und wer auf dem Lande ist, der komme nicht hinein.

21. Alors, que ceux qui seront dans la Judée s'enfuient aux montagnes; que ceux qui seront au milieu de Jérusalem se retirent; et que ceux qui seront à la campagne ne rentrent point.

21. Entónces los que estuvieren en Judea, huyan a los montes; y los que estuvieren en medio de ella, váyanse; y los que en las otras regiones, no entren en ella.

21 Alsdan die in Judea zijn, dat zij vlieden naar de bergen; en die in het midden van dezelve zijn, dat zij daaruit trekken; en die op de velden zijn, dat zij in dezelve niet komen.

21. Tedy ci, co są w Judzkiej ziemi, niech uciekają na góry, a ci, co są w pośrodku jej, niech wychodzą, a ci, co są w polach, niechaj nie wchodzą do niej.

21. Akkor a kik Júdeában lesznek, fussanak a hegyekre; és a kik annak közepette, menjenek ki abból; és a kik a mezőben, ne menjenek be abba.

21 тогда находящиеся в Иудее да бегут в горы; и кто вгороде, выходи из него; и кто в окрестностях, не входи в него,

21. Тодї, хто в Юдеї, нехай біжять у гори; а хто в серединї в йому, нехай виходять; а ті, що по селах, нехай не ввіходять у него.

22 Sillä ne ovat koston päiviä, että kaikki täyttyisi, mikä kirjoitettu on.

22 Sillä ne ovat koston päiviä, jotta kaikki toteutuisi, mikä on kirjoitettu.

22. Sillä ne ovat kostopäivät, että kaikki täytettäisiin, mitkä kirjoitetut ovat.

22. Sillä ne owat costopäiwät että caicki pitä täytettämän cuin kirjoitetut owat.

22. Sille ne ouat Costo peiuet/ ette caiki teutettemen pite quin kirioitetudh ouat. (Sillä ne owat kostopäiwät/ että kaikki täytettämän pitää kuin kirjoitetut owat.)

22. ὅτι ἡμέραι ἐκδικήσεως αὗταί εἰσι τοῦ πληρωθῆναι πάντα τὰ γεγραμμένα.

22. οτι ημεραι εκδικησεως αυται εισιν του πληρωθηναι παντα τα γεγραμμενα 22. oti emerai ekdikeseos aυtai eisin toυ plerothenai panta ta gegrammena

22 Because these are days of vengeance, that all things which have been written may be fulfilled.

22. For these be the days of vengeance, that all things which are written may be fulfilled.

22. Thi disse ere Hevnens Dage, da Alt, hvad skrevet er, skal fuldkommes.

22. Ty att då äro hämndadagarne, att fullbordas skall allt det som skrifvet är.

22. Sest needsinnatsed on kättemaksmisse päwad, et keik peab töeks sama, mis on kirjotud.

22. Nes tai bus bausmės dienos, kad išsipildytų visa, kas parašyta.

22. Denn das sind die Tage der Rache, daß erfüllet werde alles, was geschrieben ist.

22. Car ce seront des jours de châtiment, afin que toutes les choses qui sont écrites s'accomplissent.

22. Porque estos son dias de venganza, para que se cumplan todas las cosas que están escritas.

22 Want deze zijn dagen der wraak, opdat alles vervuld worde, dat geschreven is.

22. Albowiem te dni są pomsty, aby się wypełniło wszystko, co napisane.

22. Mert azok a bosszúállásnak napjai, hogy beteljesedjenek mind azok, a [14†] mik megírattak.

22 потому что это дни отмщения, да исполнится все написанное.

22. Бо се днї мести, щоб справдилось усе написане.

23 Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan;

23 Voi raskaita ja imettäviä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan.

23. Mutta voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri vaiva pitää maan päällä oleman ja viha tämän kansan päällä.

23. Mutta woi rascaita ja imettäwäisiä nijnä päiwinä. Sillä suuri waiwa pitä maan päällä oleman ja wiha tämän Canssan päällä.

23. Mutta We Raskaille ia imetteuille nine peiuine. Sille ette swri Waiua pite olema' Maan päle/ ia yxi Wiha teme' Ca'ssan ylitze/ (Mutta woi raskaille ja imettäwille niinä päiwinä. Sillä että suuri waiwa pitää oleman maan päällä/ ja yksi wiha tämän kansan ylitse/)

23. οὐαὶ δὲ ταῖς ἐν γαστρὶ ἐχούσαις καὶ ταῖς θηλαζούσαις ἐν ἐκείναις ταῖς ἡμέραις· ἔσται γὰρ τότε ἀνάγκη μεγάλη ἐπὶ τῆς γῆς καὶ ὀργὴ τῷ λαῷ τούτῳ,

23. ουαι δε ταις εν γαστρι εχουσαις και ταις θηλαζουσαις εν εκειναις ταις ημεραις εσται γαρ αναγκη μεγαλη επι της γης και οργη εν τω λαω τουτω 23. oυai de tais en gastri echoυsais kai tais thelazoυsais en ekeinais tais emerais estai gar anagke megale epi tes ges kai orge en to lao toυto

23 But woe to those who are holding (a child) in (their) womb {i.e. pregnant} and to those who are nursing in those days! For* a great calamity will be upon the land, and wrath among this people.

23. But woe unto them that are with child, and to them that give suck, in those days! for there shall be great distress in the land, and wrath upon this people.

23. Men vee de Frugtsommelige og dem, som give Die, i de Dage; thi der skal være stor Nød paa Jorden og Vrede over dette Folk.

23. Men ve dem som hafvande äro, och dem som dia gifva i de dagar; ty stor plåga varder på jordene, och vrede öfver detta folk.

23. Agga hädda neile, kes käima peäl on, ja neile, kes immetawad neil päiwil: sest seäl maal peab suur hädda ollema, ja wihha sesinnatse rahwa peäle.

23. Vargas nėščioms ir žindančioms tomis dienomis! Nes baisi nelaimė ir rūstybė ištiks šitą tautą.

23. Weh aber den Schwangern und Säugerinnen in jenen Tagen! Denn es wird große Not auf Erden sein und ein Zorn über dies Volk,

23. Malheur aux femmes enceintes, et à celles qui allaiteront en ces jours-là; car il y aura une grande calamité sur ce pays, et de la colère contre ce peuple.

23. Mas, ¡ay de las preñadas, y de las que crian en aquellos dias! porque habrá apretura grande sobre la tierra, e ira sobre este pueblo.

23 Doch wee den bevruchten en den zogenden vrouwen in die dagen, want er zal grote nood zijn in het land, en toorn over dit volk.

23. Ale biada brzemiennym i piersiami karmiącym w owe dni! albowiem będzie ucisk wielki w tej ziemi i gniew Boży nad tym ludem.

23. Jaj pedig a terhes és szoptató asszonyoknak azokban a napokban; mert nagy szükség lesz e földön, és harag e népen.

23 Горе же беременным и питающим сосцами в те дни; ибо великое будет бедствие на земле и гнев на народ сей:

23. Горе ж важким і годуючим у ті днї! буде бо біда велика на землї, і гнїв на народї сьому.

24 ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.

24 He kaatuvat miekan terään ja heidät viedään vankeuteen kaikkien kansojen sekaan. Ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.

24. Ja heidän pitää lankeeman miekan terään, ja he viedään vangiksi kaikkinaisen kansan sekaan. Ja Jerusalem pitää tallattaman pakanoilta, siihen asti kuin pakanain aika täytetään.

24. Ja heidän pitä langeman miecan terän edesä ja he wiedän fangixi caickinaisen Canssan secaan. Ja Jerusalem pitä tallattaman pacanoilda sijhenasti cuin pacanain aica täytetän.

24. Ja heiden pite langeman Miecan teren edes/ ia he wiedhen Fangina caikinaisen Canssan secan. Ja Jerusalem pite tallattaman Pacanoilda/ sihenasti ette Pacanaiden aica pite teutettemen. (Ja heidän pitää lankeaman miekan terän edessä/ ja he wiedään wankina kaikkinaisen kansan sekaan. Ja Jerusalem pitää tallattaman pakanoilta/ siihen asti että pakanaiden aika pitää täytettämän.)

24. καὶ πεσοῦνται στόματι μαχαίρας, καὶ αἰχμαλωτισθήσονται εἰς πάντα τὰ ἔθνη, καὶ Ἱερουσαλὴμ ἔσται πατουμένη ὑπὸ ἐθνῶν ἄχρι οὗ πληρωθῶσι καιροὶ ἐθνῶν.

24. και πεσουνται στοματι μαχαιρας και αιχμαλωτισθησονται εις παντα τα εθνη και ιερουσαλημ εσται πατουμενη υπο εθνων αχρι πληρωθωσιν καιροι εθνων 24. kai pesoυntai stomati machairas kai aichmalotisthesontai eis panta ta ethne kai ieroυsalem estai patoυmene υpo ethnon achri plerothosin kairoi ethnon

24 And they will be falling by the edge of the sword and will be captured into all the nations, and Jerusalem will be trampled on by the Gentiles, till the times of the Gentiles should be fulfilled. {Luk 21:25-28 & Mat 24:27, 24:29-31 & Mar 13:24-37 & Acts 1:11 & 1Th 4:13-17 & 2Th 1:7-9 & 1Co 15:51-15:58 & Rev 1:7 Second Coming.}

24. And they shall fall by the edge of the sword, and shall be led away captive into all nations: and Jerusalem shall be trodden down of the Gentiles, until the times of the Gentiles be fulfilled.

24. Og de skulle falde for Sværdets Æg og føres fangne til alle Hedningerne; og Jerusalem skal nedtrædes af Hedningerne, indtil Hedningernes Tider fuldkommes.

24. Och de skola falla för svärdsegg, och fångne bortförde varda till allahanda folk; och Jerusalem skall förtrampadt varda af Hedningom, tilldess Hedningarnes tid fullkomnad varder.

24. Ja nemmad peawad langema moöga terra läbbi, ja neid peab wangi widama keige pagganatte sekka, ja Jerusalem peab pagganist ärratallatud ollema, kunni pagganatte aeg täis saab.

24. Žmonės kris nuo kalavijo ašmenų ir bus išvaryti nelaisvėn į visas tautas, o Jeruzalę mindžios pagonys, kol baigsis pagonių laikai’‘.

24. und sie werden fallen durch des Schwertes Schärfe und gefangen geführt werden unter alle Völker; und Jerusalem wird zertreten werden von den Heiden, bis daß der Heiden Zeit erfüllt wird.

24. Ils tomberont sous le tranchant de l'épée, et ils seront menés captifs parmi toutes les nations, et Jérusalem sera foulée par les nations, jusqu'à ce que les temps des nations soient accomplis.

24. Y caerán a filo de espada, y serán llevados cautivos por todas las naciones; y Jerusalem será hollada de los Gentiles, hasta que los tiempos de los Gentiles sean cumplidos.

24 En zij zullen vallen door de scherpte des zwaards, en gevankelijk weggevoerd worden onder alle volken; en Jeruzalem zal van de heidenen vertreden worden, totdat de tijden der heidenen vervuld zullen zijn.

24. I polegną od ostrza miecza, i zapędzeni będą w niewolę między wszystkie narody, i będzie Jeruzalem deptane od pogan, aż się wypełnią czasy pogan.

24. És elhullanak fegyvernek éle által, és fogva vitetnek minden pogányok közé; és Jeruzsálem megtapodtatik a pogányoktól, míglen betelik a [15†] pogányok ideje.

24 и падут от острия меча, и отведутся в плен во все народы; и Иерусалим будет попираем язычниками, доколе не окончатся времена язычников.

24. І поляжуть від гострого меча, й позаймані будуть у полонь до всїх поган; і топтати муть Єрусалим погане, доки сповнять ся часи поган.

25 Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat.

25 On oleva merkkejä auringossa ja kuussa ja tähdissä ja kansoilla epätoivoinen ahdistus maan päällä *pauhaavan meren aallokon* vuoksi.

25. Ja merkit pitää oleman auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja maassa kansalla ahdistus epäilyksen tähden. Ja meri ja aallot pitää pauhaaman.

25. JA merkit pitä oleman Auringos ja Cuus ja Tähdeis. Ja maasa Canssalla ahdistus epäillyxen tähden. Ja Meri ja Allot pitä pauhaman.

25. Ja merckit pite oleman Auringos ia Cuus ia Tehdhis. Ja maas Canssalla adhistos epelyxen teden. Ja Meri ia Allot pite pauhaman. (Ja merkit pitää oleman auringossa ja kuussa ja tähdissä. Ja maassa kansalla ahdistus epäilyksen tähden. Ja meri ja aallot pitää pauhaaman.)

25. Καὶ ἔσται σημεῖα ἐν ἡλίῳ καὶ σελήνῃ καὶ ἄστροις, καὶ ἐπὶ τῆς γῆς συνοχὴ ἐθνῶν ἐν ἀπορίᾳ ἠχούσης θαλάσσης καὶ σάλου,

25. και εσται σημεια εν ηλιω και σεληνη και αστροις και επι της γης συνοχη εθνων εν απορια ηχουσης θαλασσης και σαλου 25. kai estai semeia en elio kai selene kai astrois kai epi tes ges sυnoche ethnon en aporia echoυses thalasses kai saloυ

25 And there will be signs in the sun and moon and stars, and dismay of nations upon the earth, in perplexity from the noisy sea and the (noisy) billows;

25. And there shall be signs in the sun, and in the moon, and in the stars; and upon the earth distress of nations, with perplexity; the sea and the waves roaring;

25. Og der skal skee Tegn i Sol og Maane og Stjerner, og paa Jorden skulle Folkene Ængstes i Fortvivlelse, naar Havet og Bølgerne bruse,

25. Och skola ske tecken i solen, och i månan, och i stjernorna; och på jordene varder folkena ångest, och de skola förtvifla. Och hafvet och vågen skola mycket bullra;

25. Ja päwas, kuus ja tähtede sees peawad imme-tähhed ollema, ja Ma peäl peab rahwal ahhastus ollema ilmanouta, et merri ja wee woud kohhisewad.

25. ‘‘Bus ženklų saulėje, mėnulyje ir žvaigždėse, o žemėje blaškysis sielvarto slegiamos tautos, jūrai baisiai šniokščiant ir šėlstant.

25. Und es werden Zeichen geschehen an Sonne und Mond und Sternen; und auf Erden wird den Leuten bange sein, und sie werden zagen, und das Meer und die Wassermengen werden brausen,

25. Et il y aura des signes dans le soleil, dans la lune et dans les étoiles; et sur la terre, les peuples seront dans la consternation et ne sachant que devenir, la mer et les flots faisant un grand bruit.

25. Entónces habrá señales en el sol, y en la luna, y en las estrellas; y en la tierra apretura de naciones, con perplejidad; bramando la mar y las ondas;

25 En er zullen tekenen zijn in de zon, en maan, en sterren, en op de aarde benauwdheid der volken met twijfelmoedigheid, als de zee en watergolven groot geluid zullen geven;

25. Tedy będą znaki na słoócu i na księżycu i na gwiazdach, a na ziemi uciśnienie narodów z rozpaczą, gdy zaszumi morze i wały;

25. És lesznek jelek a napban, holdban és csillagokban; és a földön pogányok szorongása a kétség miatt, mikor a tenger és a hab zúgni fog,

25 И будут знамения в солнце и луне и звездах, а на земле уныние народов и недоумение; и море восшумит и возмутится;

25. І будуть ознаки на сонцї, й місяцї, й зорях, а на землї переполох народів у заколотї; як зареве море та филї.

26 Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät.

26 Ihmiset menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa, sillä taivaitten voimat järkkyvät.

26. Ja ihmiset maassa pitää nääntymän pelvon ja odottamisen tähden niitä, mitkä maan piirin päälle tulevat; sillä taivaan voimat pitää liikutettaman.

26. Ja ihmiset maasa pitä cuiwettuman pelgon tähden ja odottamisen tähden nijtä cuin maan pijrin päälle tulewat: sillä Taiwan woimat pitä lijcutettaman.

26. Ja Inhimiset maasa pite quiuettuman pelghon teden/ ia odottamisen teden/ nijte/ quin tuleuat Maan pijrin päle/ Sille ette Taiua' auwd pite licutettaman. (Ja ihmiset maassa pitää kuiwettuman pelon tähden/ ja odottamisen tähden/ niitä/ kuin tulewat maan piirin päälle/ Sillä että taiwaan awut pitää liikutettaman.)

26. ἀποψυχόντων ἀνθρώπων ἀπὸ φόβου καὶ προσδοκίας τῶν ἐπερχομένων τῇ οἰκουμένῃ· αἱ γὰρ δυνάμεις τῶν οὐρανῶν σαλευθήσονται.

26. αποψυχοντων ανθρωπων απο φοβου και προσδοκιας των επερχομενων τη οικουμενη αι γαρ δυναμεις των ουρανων σαλευθησονται 26. apopsυchonton anthropon apo foβoυ kai prosdokias ton eperchomenon te oikoυmene ai gar dυnameis ton oυranon saleυthesontai

26 men passing-out from fear and expectation of the things which are coming upon the inhabited-earth; for* the powers of the heavens will be shaken.

26. Men's hearts failing them for fear, and for looking after those things which are coming on the earth: for the powers of heaven shall be shaken.

26. naar Menneskene forsmægte af Frygt og de Tings Forventelse, som skulle komme over Jorderige; thi Himmelens Kræfter skulle røres.

26. Och menniskorna borttorkas, för räddhågas skull, deraf att de förbida det som hela verldena öfvergå skall; ty himmelens krafter skola bäfva.

26. Ja innimessed lähhäwad rammotummaks kartusse ja nende asjade ootmisse pärrast, mis ma-ilma peäle peawad tullema; sest taewa wäed peawad köikutadama.

26. Žmonės sustings iš baimės, laukdami to, kas turės ištikti pasaulį, nes dangaus galybės bus sudrebintos.

26. und Menschen werden verschmachten vor Furcht und vor Warten der Dinge, die kommen sollen auf Erden; denn auch der Himmel Kräfte werden sich bewegen.

26. Les hommes seront comme rendant l'âme de frayeur, dans l'attente des choses qui surviendront dans le monde; car les puissances des cieux seront ébranlées.

26. Secándose los hombres a causa del temor, y esperando las cosas que sobrevendrán a la redondez de la tierra; porque las virtudes de los cielos serán conmovidas.

26 En den mensen het hart zal bezwijken van vrees en verwachting der dingen, die het aardrijk zullen overkomen; want de krachten der hemelen zullen bewogen worden.

26. Tak, iż ludzie drętwieć będą przed strachem i oczekiwaniem tych rzeczy, które przyjdą na wszystek świat; albowiem mocy niebieskie poruszą się.

26. Mikor az emberek elhalnak a félelem miatt és azoknak várása miatt, a mik e föld kerekségére következnek: mert az egek erősségei megrendülnek.

26 люди будут издыхать от страха и ожидания бедствий , грядущих на вселенную, ибо силы небесные поколеблются,

26. І омертвіють люде від страху та дожидання того, що прийде на вселенну: сили бо небесні захитають ся.

27 Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä suurella voimalla ja kirkkaudella.

27 Silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvessä ylen voimallisena ja kirkkaana.

27. Ja silloin heidän pitää näkemän Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla.

27. Ja silloin heidän pitä näkemän ihmisen Pojan tulewan pilwis suurella woimalla ja cunnialla.

27. Ja silloin heiden pite näkemen Inhimisen Poian tuleua' piluis swrella woimalla ia Cunnialla. (Ja silloin heidän pitää näkemän Ihmisen Pojan tulewan pilwes suurella woimalla ja kunnialla.)

27. καὶ τότε ὄψονται τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου ἐρχόμενον ἐν νεφέλῃ μετὰ δυνάμεως καὶ δόξης πολλῆς.

27. και τοτε οψονται τον υιον του ανθρωπου ερχομενον εν νεφελη μετα δυναμεως και δοξης πολλης 27. kai tote opsontai ton υion toυ anthropoυ erchomenon en nefele meta dυnameos kai dokses polles

27 And then they will be seeing the Son of Man coming in a cloud with power and much glory.

27. And then shall they see the Son of man coming in a cloud with power and great glory.

27. Og da skulle de see Menneskens Søn komme i Skyen med megen Kraft og Herlighed.

27. Och då skola de få se menniskones Son komma i skyn, med magt och stora härlighet.

27. Ja siis näwad nemmad innimesse Poega tullewad pilwes sure wäe ja auga.

27. Tada jie išvys Žmogaus Sūnų, ateinantį debesyje su jėga ir didžia šlove.

27. Und alsdann werden sie sehen des Menschen Sohn kommen in der Wolke mit großer Kraft und Herrlichkeit.

27. Et alors ils verront venir le Fils de l'homme sur une nuée, avec une grande puissance et une grande gloire.

27. Y entónces verán al Hijo del hombre, que vendrá en una nube con poder y grande gloria.

27 En alsdan zullen zij den Zoon des mensen zien komen in een wolk, met grote kracht en heerlijkheid.

27. A tedy ujrzą Syna człowieczego, przychodzącego w obłoku z mocą i chwałą wielką.

27. És akkor meglátják az embernek Fiát eljőni a felhőben, [16†] hatalommal és nagy dicsőséggel.

27 и тогда увидят Сына Человеческого, грядущего на облаке с силою и славою великою.

27. І тодї побачять Сина чоловічого, йдучого на хмарі з силою і славою великою.

28 Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä."

28 Mutta kun nämä alkavat tapahtua. rohkaiskaa* itsenne ja nostakaa päänne, sillä vapautuksenne on lähellä."

28. Mutta kuin nämät rupeevat tapahtumaan, niin katsokaat, ja nostakaat päänne ylös; sillä teidän lunastuksenne silloin lähestyy.

28. Cosca nämät rupewat tapahtuman nijn cadzocat ja nostacat päänne ylös: sillä teidän lunastuxenne silloin lähesty.

28. Coska nämet rupeuat tapactuman/ nin yleskatzocat ia ylesnostacat teiden Päen/ senteden ette teiden Lunastuxen silloin lehestupi. (Koska nämät rupeawat tapahtuman/ niin ylenkatsowat ja ylösnostakaat teidän pään/ sentähden että teidän lunastuksen silloin lähestyypi.)

28. ἀρχομένων δὲ τούτων γίνεσθαι ἀνακύψατε καὶ ἐπάρατε τὰς κεφαλὰς ὑμῶν, διότι ἐγγίζει ἡ ἀπολύτρωσις ὑμῶν.

28. αρχομενων δε τουτων γινεσθαι ανακυψατε και επαρατε τας κεφαλας υμων διοτι εγγιζει η απολυτρωσις υμων 28. archomenon de toυton ginesthai anakυpsate kai eparate tas kefalas υmon dioti eggizei e apolυtrosis υmon

28 But (while) these things are beginning to happen, stand-erect° and lift° up your° heads, because your° redemption is drawing near. {Luk 21:29-33 & Mat 24:32-35 & Mar 13:28-31 Destruction of Jerusalem AD 70.}

28. And when these things begin to come to pass, then look up, and lift up your heads; for your redemption draweth nigh.

28. Men naar disse Ting begynde at skee, da seer op, og opløfter Eders Hoveder, efterdi Eders Forløsning stunder til.

28. Men då detta begynner ske, ser upp, och lyfter edor hufvud upp; ty då nalkas edor förlossning.

28. Agga kui se keik hakkab sündima, siis waatke ülles, ja töstke ommad Pead ülles, sepärrast et teie ärralunnastaminne liggi tulleb.

28. Kai tai prasidės, atsitieskite ir pakelkite galvas, nes artėja jūsų atpirkimas’‘.

28. Wenn aber dieses anfängt zu geschehen, so sehet auf und erhebet eure Häupter, darum daß sich eure Erlösung naht.

28. Or quand ces choses commenceront d'arriver, regardez en haut, et levez la tête, parce que votre délivrance approche.

28. Y cuando estas cosas comenzaren a hacerse, mirád, y levantád vuestras cabezas; porque vuestra redención está cerca.

28 Als nu deze dingen beginnen te geschieden, zo ziet omhoog, en heft uw hoofden opwaarts, omdat uw verlossing nabij is.

28. A gdy się to pocznie dziać, spoglądajcież a podnoście głowy wasze, przeto iż się przybliża odkupienie wasze.

28. Mikor pedig ezek kezdenek meglenni, nézzetek fel és emeljétek fel a ti fejeteket; mert elközelget a [17†] ti váltságtok.

28 Когда же начнет это сбываться, тогда восклонитесь иподнимите головы ваши, потому что приближается избавление ваше.

28. Як же зачне се дїятись, випростуйтесь і підіймайте голови ваші; бо наближилось викупленнє ваше.

29 Ja hän puhui heille vertauksen: "Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita.

29 Hän puhui heille myös vertauksen: "Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita.

29. Ja hän sanoi heille vertauksen: katsokaat fikunapuuta ja kaikkia puita.

29. Ja hän sanoi heille wertauxen: cadzocat ficunapuuta ja caickia puita cosca ne puhkewat

29. Ja hen sanoi heille Wertauxen/ Catzocat Fikuna puuta/ ia caiki Puita/ coska he wlospuhckeuat/ (Ja hän sanoi heille wertauksen/ Katsokaat wiikunapuuta/ ja kaikkia puita/ koska he ulospuhkeawat/)

29. Καὶ εἶπε παραβολὴν αὐτοῖς· Ἴδετε τὴν συκῆν καὶ πάντα τὰ δένδρα.

29. και ειπεν παραβολην αυτοις ιδετε την συκην και παντα τα δενδρα 29. kai eipen paraβolen aυtois idete ten sυken kai panta ta dendra

29 And he spoke to them a parable: Behold° the fig tree and all the trees.

29. And he spake to them a parable; Behold the fig tree, and all the trees;

29. Og han sagde til dem en Lignelse: seer Figentræet og alle Træer;

29. Och han sade dem en liknelse: Ser på fikonaträt och all trä.

29. Ja temma ütles neile ühhe tähhendamisse sanna: Wadage wigipuud ja keik puud:

29. Ir Jis jiems pasakė palyginimą: ‘‘Stebėkite figmedį bei visus kitus medžius.

29. Und er sagte ihnen ein Gleichnis: Sehet an den Feigenbaum und alle Bäume:

29. Et il leur dit une similitude: Voyez le figuier et tous les arbres;

29. Y les dijo también una parábola: Mirád la higuera, y todos los árboles:

29 En Hij zeide tot hen een gelijkenis: Ziet den vijgeboom, en al de bomen.

29. I powiedział im podobieóstwo: Spojrzyjcie na figowe drzewo i na wszystkie drzewa;

29. Monda pedig nékik egy példázatot: Tekintsétek meg a fügefát [18†] és minden fákat:

29 И сказал им притчу: посмотрите на смоковницу и навсе деревья:

29. І сказав приповість їм: Бачте смоківницю і всякі дерева:

30 Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä.

30 Kun ne jo puhkeavat lehteen, näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä on jo lähellä.

30. Kuin ne jo puhkeevat, niin te näette ja itse teistänne ymmärrätte, että suvi on jo läsnä.

30. Nijn te idze nijstä näette ja ymmärrätte että suwi on läsnä.

30. Nin te itze nijste näet ia merkitzet ette Suui on lesse. (Niin te itse niistä näet ja merkitset että suwi on läsnä.)

30. ὅταν προβάλωσιν ἤδη, βλέποντες ἀφ’ ἑαυτῶν γινώσκετε ὅτι ἤδη ἐγγὺς τὸ θέρος ἐστίν·

30. οταν προβαλωσιν ηδη βλεποντες αφ εαυτων γινωσκετε οτι ηδη εγγυς το θερος εστιν 30. otan proβalosin ede βlepontes af eaυton ginoskete oti ede eggυs to theros estin

30 Whenever they already cast forth (leaves), you° know from looking (at them) yourselves that the summer is already near.

30. When they now shoot forth, ye see and know of your own selves that summer is now nigh at hand.

30. Naar de springe ud, da skjønne I af Eder selv, at sommeren nu er nær.

30. När de nu knoppas, kunnen I då se och veta af eder sjelf, att sommaren är när.

30. Kui nemmad jo pakkatawad, ja teie sedda näte, siis tunnete teie issiennesest, et sui jo liggi on:

30. Kai jie ima sprogti, jūs patys matote ir žinote, kad vasara jau arti.

30. wenn sie jetzt ausschlagen, so sehet ihr's an ihnen und merket, daß jetzt der Sommer nahe ist.

30. Quand ils poussent, vous jugez de vous-mêmes, en les voyant, que l'été est proche.

30. Cuando ya brotan, viéndolos, de vosotros mismos entendéis que el verano está ya cerca:

30 Wanneer zij nu uitspruiten, en gij dat ziet, zo weet gij uit uzelven, dat de zomer nu nabij is.

30. Gdy się już pukają, widząc to sami to uznawacie, że już blisko jest lato.

30. Mikor immár hajtanak, és ezt látjátok, ti magatoktól tudjátok, hogy már közel van a nyár.

30 когда они уже распускаются, то, видя это, знаете сами, что уже близко лето.

30. Як розпукують ся вже, бачивши самі розумієте, що вже близько лїто.

31 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä.

31 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä.

31. Niin myös te, kuin te näette nämät tapahtuvan, tietäkäät, että Jumalan valtakunta on läsnä.

31. Nijn myös te cosca te näette nämät tapahtuwan sijtä tietkät että Jumalan waldacunda on läsnä.

31. Nin mös te/ coska te näet nemet tapactuuan/ sijtte tietket ette Jumalan Waldakunda ombi lesse. (Niin myös te/ koska te näet nämät tapahtuwan/ siitä tietkää että Jumalan waltakunta ompi läsnä.)

31. οὕτω καὶ ὑμεῖς, ὅταν ἴδητε ταῦτα γινόμενα, γινώσκετε ὅτι ἐγγύς ἐστιν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ.

31. ουτως και υμεις οταν ιδητε ταυτα γινομενα γινωσκετε οτι εγγυς εστιν η βασιλεια του θεου 31. oυtos kai υmeis otan idete taυta ginomena ginoskete oti eggυs estin e βasileia toυ theoυ

31 So also you°, whenever you° behold° these things happening, know° that the kingdom of God is near.

31. So likewise ye, when ye see these things come to pass, know ye that the kingdom of God is nigh at hand.

31. Ligesaa og I, naar I see disse Ting at skee, da kjende I, at Guds Rige er nær.

31. Alltså ock I, när I sen detta ske, skolen I veta, att Guds rike är när.

31. Nenda ka teie, kui teie näte sedda sündiwad, siis tundke, et Jummala riik liggi on.

31. Taip pat pamatę visa tai vykstant, žinokite, kad arti yra Dievo karalystė.

31. Also auch ihr: wenn ihr dies alles sehet angehen, so wisset, daß das Reich Gottes nahe ist.

31. De même, lorsque vous verrez arriver ces choses, sachez que le royaume de Dieu est proche.

31. Así también vosotros, cuando viereis hacerse estas cosas, entendéd que está cerca el reino de Dios.

31 Alzo ook gij, wanneer gij deze dingen zult zien geschieden, zo weet, dat het Koninkrijk Gods nabij is.

31. Także i wy, gdy ujrzycie, iż się to dzieje, wiedzcie, że blisko jest królestwo Boże.

31. Ezenképen ti is, mikor látjátok, hogy ezek meglesznek, tudjátok meg, hogy közel van az Isten országa.

31 Так, и когда вы увидите то сбывающимся, знайте, что близко Царствие Божие.

31. Так і ви, коли побачите, як се станеть ся, знайте, що близько царство Боже.

32 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu.

32 Totisesti sanon teille: tämä sukukunta ei katoa, kunnes kaikki on tapahtunut.

32. Totisesti minä sanon teille: ei tämän sukukunnan pidä suinkaan hukkuman, siihenasti kuin nämät kaikki tapahtuvat.

32. Totisest minä sanon teille: ei tämän sucucunnan pidä ennen huckuman cuin nämät caicki tapahtuwat.

32. Totisesta sano mine teille/ Ettei teme Sucukunda pide ennen huckundeman/ quin nämet caiki tapactuuat. (Totisesti sanon minä teille/ Ettei tämä sukukunta pidä ennen hukkaantuman/ kuin nämät kaikki tapahtuwat.)

32. ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι οὐ μὴ παρέλθῃ ἡ γενεὰ αὕτη ἕως ἂν πάντα γένηται.

32. αμην λεγω υμιν οτι ου μη παρελθη η γενεα αυτη εως αν παντα γενηται 32. amen lego υmin oti oυ me parelthe e genea aυte eos an panta genetai

32 Assuredly I am saying to you°, This generation should never pass away, until all things should happen.

32. Verily I say unto you, This generation shall not pass away, till all be fulfilled.

32. Sandelig siger jeg Eder, at denne Slægt skal ikke forgaae, førend det skeer altsammen.

32. Sannerliga säger jag eder: Detta slägtet skall icke förgås, förr än det allt skedt är.

32. Töest minna ütlen teile, et sesinnatse pölwe rahwas ei löppe mitte ärra, kunni se keik saab sündinud.

32. Iš tiesų sakau jums: ši karta nepraeis, iki visa tai įvyks.

32. Wahrlich ich sage euch: Dies Geschlecht wird nicht vergehen, bis daß es alles geschehe.

32. Je vous dis en vérité, que cette génération ne passera point, que toutes ces choses n'arrivent.

32. De cierto os digo, que no pasará esta generación, hasta que todo sea hecho.

32 Voorwaar Ik zeg u, dat dit geslacht geenszins zal voorbijgaan, totdat alles zal geschied zijn.

32. Zaprawdę powiadam wam, żeć nie przeminie ten wiek, ażby się to wszystko stało.

32. Bizony mondom néktek, hogy e nemzetség el nem múlik, mígnem mind ezek meglesznek.

32 Истинно говорю вам: не прейдет род сей, как все это будет;

32. Істино глаголю вам: Ще не перейде рід сей, доки все станеть ся.

33 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.

33 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.

33. Taivas ja maa on hukkuva, vaan minun sanani ei pidä ikänä hukkaantuman.

33. Taiwas ja maa on huckuwa waan minun sanani ei pidä huckanduman.

33. Taiuas ia Maa huckupi/ waan minu' Sanani ei pidhe huckanduma'. (Taiwas ja maa hukkuupi/ waan minun sanani ei pidä hukkaantuman.)

33. ὁ οὐρανὸς καὶ ἡ γῆ παρελεύσονται, οἱ δὲ λόγοι μου οὐ μὴ παρέλθωσι.

33. ο ουρανος και η γη παρελευσονται οι δε λογοι μου ου μη παρελθωσιν 33. o oυranos kai e ge pareleυsontai oi de logoi moυ oυ me parelthosin

33 The heaven and the earth will be passing away, but my words should never pass away. {Luk 21:34-36 & Mat 24:36-44 & Mar 13:32-37 Second Coming.}

33. Heaven and earth shall pass away: but my words shall not pass away.

33. Himmelen og Jorden skulle forgaae; men mine Ord skulle ingenlunde forgaae.

33. Himmel och jord skola förgås; men min ord skola icke förgås.

33. Taewas ja Ma lähhäwad hukka; agga minno sannad ei lähhä mitte hukka.

33. Dangus ir žemė praeis, o mano žodžiai nepraeis.

33. Himmel und Erde werden vergehen; aber meine Worte vergehen nicht.

33. Le ciel et la terre passeront, mais mes paroles ne passeront point.

33. El cielo y la tierra pasarán, mas mis palabras no pasarán.

33 De hemel en de aarde zullen voorbijgaan, maar Mijn woorden zullen geenszins voorbijgaan.

33. Niebo i ziemia przeminą, ale słowa moje nie przeminą.

33. Az ég és a föld [19†] elmúlnak, de az [20†] én beszédeim semmiképen el nem múlnak.

33 небо и земля прейдут, но слова Мои не прейдут.

33. Небо й земля перейде, слова ж мої не перейдуть.

34 Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta

34 Mutta ottakaa vaari itsestänne, ettei sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous ja elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät *äkkiarvaamatta.

34. Mutta kavahtakaat, ettei teidän sydämenne koskaan raskauteta ylönsyömisestä ja juopumisesta ja elatuksen murheesta, ja se päivä tulee äkisti teidän päällenne.

34. MUtta cawahtacat teitän ettei teidän sydämen coscan rascauteta syömisest ja juomisest ja elatuxen murhest ja se päiwä tule äkist teidän päällen.

34. Mutta cauattaca teiten/ ettei teiden Sydhemen coskan raskateta Sömisest ia Jomisest/ ia elatoxe' murehest ia teme peiue tule eckist teiden pälen. (Mutta kawahtakaa teitän/ ettei teidän sydämen koskaan raskauteta syömisestä ja juomisesta/ ja elatuksen murheesta ja tämä päiwä tule äkisti teidän päällen.)

34. Προσέχετε δὲ ἑαυτοῖς μήποτε βαρηθῶσιν ὑμῶν αἱ καρδίαι ἐν κραιπάλῃ καὶ μέθῃ καὶ μερίμναις βιωτικαῖς, καὶ αἰφνίδιος ἐφ’ ὑμᾶς ἐπιστῇ ἡ ἡμέρα ἐκείνη·

34. προσεχετε δε εαυτοις μηποτε βαρυνθωσιν υμων αι καρδιαι εν κραιπαλη και μεθη και μεριμναις βιωτικαις και αιφνιδιος εφ υμας επιστη η ημερα εκεινη 34. prosechete de eaυtois mepote βarυnthosin υmon ai kardiai en kraipale kai methe kai merimnais βiotikais kai aifnidios ef υmas episte e emera ekeine

34 But take-heed° to yourselves, lest your° hearts might be burdened in a hangover and drunkenness, and anxieties of everyday life, and that day might suddenly stand upon you°;

34. And take heed to yourselves, lest at any time your hearts be overcharged with surfeiting, and drunkenness, and cares of this life, and so that day come upon you unawares.

34. Men vogter Eder, at Eders Hjerter ikke nogen Tid besværes med Fraadseri og Drukkenskab og med Sorrig for Næring, og denne Dag skal komme pludselig over Eder.

34. Men vakter eder, att edor hjerta icke förtungad varda med svalg och dryckenskap, och med detta lefvernes omsorg, så att den dagen kommer eder för hastigt uppå.

34. Agga hoidke ennast, et teie süddamed ei sa koormatud liasömisse, ei liajomisse, egga peatoidusse murrettega, ja et se samma pääw äkkitselt teie peäle ei tulle.

34. Saugokitės, kad jūsų širdys nebūtų apsunkintos nesaikingumo, girtavimo ir gyvenimo rūpesčių, kad toji diena neužkluptų jūsų netikėtai.

34. Hütet euch aber, daß eure Herzen nicht beschwert werden mit Fressen und Saufen und mit Sorgen der Nahrung und komme dieser Tag schnell über euch;

34. Prenez donc garde à vous-mêmes, de peur que vos cœurs ne soient appesantis par la débauche, par l'ivrognerie et par les inquiétudes de cette vie; et que ce jour-là ne vous surprenne subitement.

34. Y mirád por vosotros, que vuestros corazones no sean cargados de glotonería y embriaguez, y de los cuidados de esta vida, y venga de improviso sobre vosotros aquel día.

34 En wacht uzelven, dat uw harten niet te eniger tijd bezwaard worden met brasserij en dronkenschap, en zorgvuldigheden dezes levens, en dat u die dag niet onvoorziens over kome.

34. A strzeżcie się, aby snać nie były obciążone serca wasze obżarstwem i opilstwem i pieczołowaniem o ten żywot, a nagle by na was przyszedł ten dzieó.

34. De vigyázzatok magatokra, hogy valamikor meg ne nehezedjék a ti szívetek dobzódásnak, részegségnek és [21†] ez élet gondjainak miatta, és váratlanul reátok ne jőjjön az a [22†] nap:

34 Смотрите же за собою, чтобы сердца ваши не отягчались объядением и пьянством и заботами житейскими, и чтобы день тот не постиг вас внезапно,

34. Остерегайте ся ж, щоб часом не обтягчились ваші серця прожорством, та пянством, та журбою життя сього, й щоб несподївано на вас не настиг день той.

35 niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat.

35 Sillä niin kuin paula, se* saavuttaa kaikki, jotka koko maan päällä asuvat.

35. Sillä se tulee niinkuin paula kaikkein ylitse, jotka koko maan päällä asuvat.

35. Sillä nijncuin paula tule caickein ylidze jotca coco maan päällä asuwat.

35. Sille ninquin yxi Paula hen tulepi caikein ylitze/ iotca asuuat coco maan päle. (Sillä niinkuin yksi paula hän tuleepi kaikkein ylitse/ jotka asuwat koko maan päällä.)

35. ὡς παγὶς γὰρ ἐπελεύσεται ἐπὶ πάντας τοὺς καθημένους ἐπὶ πρόσωπον πάσης τῆς γῆς.

35. ως παγις γαρ επελευσεται επι παντας τους καθημενους επι προσωπον πασης της γης 35. os pagis gar epeleυsetai epi pantas toυs kathemenoυs epi prosopon pases tes ges

35 for* it will be coming like a snare upon all those sitting upon the face of all the earth.

35. For as a snare shall it come on all them that dwell on the face of the whole earth.

35. Thi den skal komme som en Snare over alle dem, som boe paa den ganske Jord.

35. Ty han varder kommandes, såsom en snara, öfver alla som bo på jordene.

35. Sest kui linnopael tulleb temma keikide peäle, kes keige se Ma peäl asset on.

35. It žabangai ji užgrius visus žemės gyventojus.

35. denn wie ein Fallstrick wird er kommen über alle, die auf Erden wohnen.

35. Car il surprendra comme un filet tous ceux qui habitent sur la face de la terre.

35. Porque como un lazo vendrá sobre todos los que habitan sobre la haz de toda la tierra.

35 Want gelijk een strik zal hij komen over al degenen, die op den gansen aardbodem gezeten zijn.

35. Albowiem jako sidło przypadnie na wszystkie, którzy mieszkają na obliczu wszystkiej ziemi.

35. Mert mintegy tőr, [23†] úgy lep meg mindeneket, a kik az egész föld színén lakoznak.

35 ибо он, как сеть, найдет на всех живущих по всему лицу земному;

35. Бо, як сїтка, впаде на всїх, що живуть на лицї всієї землї.

36 Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä."

36 Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että *teidät katsottaisiin arvollisiksi* pakenemaan tätä kaikkea, mikä on tuleva, ja seisomaan Ihmisen Pojan edessä."

36. Sentähden valvokaat ja aina rukoilkaat, että te mahdolliset olisitte kaikkia näit välttämään, jotka pitää tapahtuman, ja seisomaan Ihmisen Pojan edessä.

36. Nijn olcat nyt aina walpat ja rucoilcat että te mahdolliset olisitta caickia näitä wälttämän jotca pitä tapahtuman ja seisoman ihmisen Pojan edes.

36. Nin olcat nyt aina walpaat/ ia rucolcat/ Ette te madholiset olisit caikia neite weltemen iotca tapactaman pite/ ia seisoman Inhimisen Poian edes. (Niin olkat nyt aina walppaat/ ja rukoilkaat/ Että te mahdolliset olisit kaikkia näitä wälttämän jotka tapahtuman pitää/ ja seisoman Ihmisen Pojan edessä.)

36. ἀγρυπνεῖτε οὖν ἐν παντὶ καιρῷ δεόμενοι ἵνα καταξιωθῆτε ἐκφυγεῖν πάντα τὰ μέλλοντα γίνεσθαι καὶ σταθῆναι ἔμπροσθεν τοῦ υἱοῦ τοῦ ἀνθρώπου.

36. αγρυπνειτε ουν εν παντι καιρω δεομενοι ινα καταξιωθητε εκφυγειν ταυτα παντα τα μελλοντα γινεσθαι και σταθηναι εμπροσθεν του υιου του ανθρωπου 36. agrυpneite oυn en panti kairo deomenoi ina kataksiothete ekfυgein taυta panta ta mellonta ginesthai kai stathenai emprosthen toυ υioυ toυ anthropoυ

36 Therefore, watch° in every season, beseeching, in order that you° might be deemed worthy to flee away from all the things which are about to happen, and to stand before the Son of Man. {Mar 11:19-26 & Mat 21:20-22 & Luk 21:37-38 Road from Bethany to Jerusalem Tues.}

36. Watch ye therefore, and pray always, that ye may be accounted worthy to escape all these things that shall come to pass, and to stand before the Son of man.

36. Derfor vaager og beder til enhver Tid, at I kunne agtes værdige til at undflyde alle disse Ting, som skee skulle og til at bestaae for Menneskens Søn.

36. Så vaker nu alltid, och beder, att I mågen undfly allt detta som komma skall, och stå för menniskones Son.

36. Sepärrast walwage ja palluge iggal aial, et teid wäärt arwatakse ärrapöggeneda keige se eest, mis peab sündima, ja seista innimesse Poia ees.)

36. Todėl visą laiką budėkite ir melskitės, kad būtumėt palaikyti vertais išvengti visko, kas įvyks, ir stoti prieš Žmogaus Sūnų’‘.

36. So seid nun wach allezeit und betet, daß ihr würdig werden möget, zu entfliehen diesem allem, das geschehen soll, und zu stehen vor des Menschen Sohn.

36. Veillez donc, et priez en tout temps, afin que vous soyez trouvés dignes d'éviter toutes ces choses qui doivent arriver, et de subsister devant le Fils de l'homme.

36. Velád, pues, orando a todo tiempo, que seais habidos dignos de evitar todas estas cosas que han de venir, y de estar en pié delante del Hijo del hombre.

36 Waakt dan te aller tijd, biddende, dat gij moogt waardig geacht worden te ontvlieden al deze dingen, die geschieden zullen, en te staan voor den Zoon des mensen.

36. Przetoż czujcie, modląc się na każdy czas, abyście byli godni ujść tego wszystkiego, co się dziać ma, i stanąć przed Synem człowieczym.

36. Vigyázzatok [24†] azért minden időben, kérvén, hogy méltókká tétessetek arra, hogy elkerüljétek mindezeket, a mik bekövetkeznek, és megállhassatok az embernek Fia előtt!

36 итак бодрствуйте на всякое время и молитесь, дасподобитесь избежать всех сих будущих бедствий и предстать пред Сына Человеческого.

36. Пильнуйте, по всяк час молячись, щоб удостоїли ся втекти від того всього, що має статись, і станути перед Сином чоловічим.

37 Ja hän opetti päivät pyhäkössä, mutta öiksi hän lähti pois ja vietti ne vuorella, jota kutsutaan Öljymäeksi.

37 Ja Hän opetti päivät pyhäkössä, mutta öiksi Hän lähti pois ja yöpyi vuorella, jota kutsutaan Öljyvuoreksi.

37. Ja hän opetti päivällä templissä, mutta yöllä meni hän ulos ja oli yötä vuorella, joka kutsutaan Öljymäeksi.

37. Ja hän opetti päiwällä Templis mutta yöllä meni hän ulos ja oli Öljymäellä yötä.

37. Ja hen opetti peiuelle Templis/ Mutta ölle hen wlosmeni/ ia oli Olio mäelle yli öte. (Ja hän opetti päiwällä templissä/ Mutta yöllä hän ulos meni/ ja oli Öljymäellä yli yötä.)

37. Ἦν δὲ τὰς ἡμέρας ἐν τῷ ἱερῷ διδάσκων, τὰς δὲ νύκτας ἐξερχόμενος ηὐλίζετο εἰς τὸ ὄρος τὸ καλούμενον ἐλαιῶν·

37. ην δε τας ημερας εν τω ιερω διδασκων τας δε νυκτας εξερχομενος ηυλιζετο εις το ορος το καλουμενον ελαιων 37. en de tas emeras en to iero didaskon tas de nυktas ekserchomenos eυlizeto eis to oros to kaloυmenon elaion

37 Now every day, he was teaching in the temple, and every night he went out and was camping in the mountain, being called Olives. {Mat 24:45-51 & Luk 21:37.}

37. And in the day time he was teaching in the temple; and at night he went out, and abode in the mount that is called the mount of Olives.

37. Men han lærte om Dagene i Templet, men om Nætterne gik han ud og opholdt sig Natten over paa det Bjerg, som kaldes Oliebjerget.

37. Och han lärde om dagen i templet; men om natten gick han ut, och vistades på Oljoberget.

37. Agga temma öppetas päwa aial pühhas koias, agga öseks läks ta wälja, ja olli ö-maial se mäe peäl, mis hütakse öllimäeks.

37. Taip Jėzus dienomis mokydavo šventykloje, o naktis praleisdavo vadinamajame Alyvų kalne.

37. Und er lehrte des Tages im Tempel; des Nachts aber ging er hinaus und blieb über Nacht am Ölberge.

37. Or, Jésus enseignait dans le temple pendant le jour, et, la nuit, il sortait et se tenait sur la montagne appelée des Oliviers.

37. Y enseñaba entre día en el templo; y de noche saliendo, estábase en el monte que se llama de las Olivas.

37 Des daags nu was Hij lerende in den tempel; maar des nachts ging Hij uit, en vernachtte op den berg, genaamd den Olijf berg.

37. I nauczał we dnie w kościele; ale w nocy wychodząc, przebywał na górze, którą zowią oliwną.

37. Tanít vala pedig naponta a templomban; éjszakára [25†] pedig kimenvén, a hegyen vala, mely Olajfák hegyének neveztetik.

37 Днем Он учил в храме, а ночи, выходя, проводил на горе, называемой Елеонскою.

37. Навчав же днями в церкві, ночами ж виходячи, пробував на горі, званій Оливною.

38 Ja kaikki kansa tuli varhain aamuisin hänen tykönsä pyhäkköön kuulemaan häntä.

38 Ja kaikki kansa tuli aamuvarhaisella Hänen luokseen pyhäkköön kuuntelemaan Häntä.

38. Ja kaikki kansa tuli varhain hänen tykönsä templiin, häntä kuulemaan.

38. Ja caicki Canssa tuli warhain hänen tygöns Templijn händä cuuleman.

38. Ja caiki Canssa tuli warhaisin henen tygens Templijn hende cwleman. (Ja kaikki kansa tuli warhaisin hänen tykönsä templiin häntä kuulemaan.)

38. καὶ πᾶς ὁ λαὸς ὤρθριζε πρὸς αὐτὸν ἐν τῷ ἱερῷ ἀκούειν αὐτοῦ.

38. και πας ο λαος ωρθριζεν προς αυτον εν τω ιερω ακουειν αυτου 38. kai pas o laos orthrizen pros aυton en to iero akoυein aυtoυ

38 And all the people were arriving at daybreak to hear him in the temple.

38. And all the people came early in the morning to him in the temple, for to hear him.

38. Og alt Folket kom aarle til ham i Templet for at høre ham.

38. Och allt folket var bittida uppe till honom i templet, till att höra honom.

38. Ja keik rahwas tulli warra hom̃iko temma jure, tedda pühhas koias kuulma.

38. Ir nuo ankstyvo ryto visi žmonės rinkdavosi Jo pasiklausyti šventykloje.

38. Und alles Volk machte sich früh auf zu ihm, im Tempel ihn zu hören.

38. Et, dès le point du jour, tout le peuple venait à lui dans le temple pour l'écouter.

38. Y todo el pueblo venía a él por la mañana, para oirle en el templo.

38 En al het volk kwam des morgens vroeg tot Hem in den tempel, om Hem te horen.

38. A wszystek lud rano się schodził do niego, aby go słuchał w kościele.

38. És kora reggel hozzá megy vala az egész nép, hogy őt hallgassa a templomban.

38 И весь народ с утра приходил к Нему в храм слушать Его.

38. Усї ж люде сходились рано до Него в церкву слухати Його.