1 luku

Jumalan tykönä oleva Sana tulee ihmiseksi ja on täynnä armoa ja totuutta 1 – 18 Johannes Kastaja todistaa Kristuksesta 19 – 34 Jeesuksen opetuslapsiksi tulevat Johannes, Andreas ja Pietari 35 – 42, Filippus ja Natanael 43 – 51.

1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.

1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.

1. Alussa oli sana, ja se Sana oli Jumalan tykönä, ja Jumala oli se Sana.

1. ALgusa oli Sana ja se Sana oli Jumalan tykönä ja Jumala oli se Sana:

1. Algusa oli Sana/ Ja se Sana oli Jumalan tykene/ Ja Jumala oli se Sana/ (Alussa oli Sana/ Ja se Sana oli Jumalan tykönä/ Ja Jumala oli se Sana)

1. Ἐν ἀρχῇ ἦν ὁ Λόγος, καὶ ὁ Λόγος ἦν πρὸς τὸν Θεόν, καὶ Θεὸς ἦν ὁ Λόγος.

1. εν αρχη ην ο λογος και ο λογος ην προς τον θεον και θεος ην ο λογος 1. en arche en o logos kai o logos en pros ton theon kai theos en o logos

1 {Joh 1:1-18 Jesus’ Deity; see also Php 2:6, Gen 1:26.} In (the) beginning was the Word and the Word was with God and the Word was God.

1. In the beginning was the Word, and the Word was with God, and the Word was God.

1. I begyndelsen var Ordet, og Ordet var hos Gud, og Ordet var Gud.

1. I Begynnelsen var Ordet, och Ordet var när Gudi; och Gud var Ordet.

1. Algmisses olli se Sanna, ja se Sanna olli Jummala jures, ja se Sanna olli Jummal.

1. Pradžioje buvo Žodis, tas Žodis buvo pas Dievą, ir Žodis buvo Dievas.

1. Im Anfang war das Wort, und das Wort war bei Gott, und Gott war das Wort.

1. Au commencement était la Parole, la Parole était avec Dieu, et la Parole était Dieu.

1. EN el principio ya era el Verbo; y el Verbo era con Dios, y Dios era el Verbo.

1 In den beginne was het Woord, en het Woord was bij God, en het Woord was God.

1. Na początku było Słowo, a ono Słowo było u Boga, a Bogiem było ono Słowo.

1. Kezdetben vala az Íge, és az Íge vala az Istennél, és Isten vala az Íge.

1 В начале было Слово, и Слово было у Бога, и Слово было Бог.

1. У починї було Слово, й Слово було в Бога, й Бог було Слово.

2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.

2 Hän oli alussa Jumalan luona.

2. Tämä oli alussa Jumalan tykönä.

2. Tämä oli algusa Jumalan tykönä.

2. Teme oli algusa Jumalan tykene. (Tämä oli alussa Jumalan tykönä.)

2. Οὗτος ἦν ἐν ἀρχῇ πρὸς τὸν Θεόν.

2. ουτος ην εν αρχη προς τον θεον 2. oυtos en en arche pros ton theon

2 This one was in (the) beginning with God.

2. The same was in the beginning with God.

2. Det var i Begyndelsen hos Gud.

2. Det samma var i begynnelsen när Gudi.

2. Sesamma olli algmisses Jummala jures.

2. Jis pradžioje buvo pas Dievą.

2. Dasselbe war im Anfang bei Gott.

2. Elle était au commencement avec Dieu.

2. Este era en el principio con Dios.

2 Dit was in den beginne bij God.

2. To było na początku u Boga.

2. Ez kezdetben az Istennél vala.

2 Оно было в начале у Бога.

2. Воно було в починї у Бога.

3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

3 Kaikki on syntynyt Hänen välityksellään eikä ilman Häntä ole syntynyt mitään, mikä on syntynyt.

3. Kaikki ovat sen kautta tehdyt, ja ilman sitä ei ole mitään tehty, joka tehty on.

3. Caicki owat sen cautta tehdyt ja ilman sitä ei ole mitän tehty joca tehty on.

3. Caiki ouat sen cautta tehdhyt/ ia ilman site ei ole miten techty ioca techty ombi. (Kaikki owat sen kautta tehdyt/ ja ilman sitä ei ole mitään tehty joka tehty ompi.)

3. πάντα δι’ αὐτοῦ ἐγένετο, καὶ χωρὶς αὐτοῦ ἐγένετο οὐδὲ ἕν ὃ γέγονεν.

3. παντα δι αυτου εγενετο και χωρις αυτου εγενετο ουδε εν ο γεγονεν 3. panta di aυtoυ egeneto kai choris aυtoυ egeneto oυde en o gegonen

3 All things became through him, and without him not even one thing became which has become (into being).

3. All things were made by him; and without him was not any thing made that was made.

3. Alle Ting ere blevne ved det, og uden det er ikke een Ting bleven til af det, som er.

3. Genom det äro all ting gjord; och thy förutan är intet gjordt, det gjordt är.

3. Keik asjad on temma läbbi tehtud, ja ilma temmata ep olle ühtegi tehtud, mis tehtud on.

3. Visa per Jį atsirado, ir be Jo neatsirado nieko, kas yra atsiradę.

3. Alle Dinge sind durch dasselbe gemacht, und ohne dasselbe ist nichts gemacht, was gemacht ist.

3. Toutes choses ont été faites par elle, et rien de ce qui a été fait, n'a été fait sans elle.

3. Todas las cosas por éste fueron hechas; y sin él nada de lo que es hecho, fué hecho.

3 Alle dingen zijn door Hetzelve gemaakt, en zonder Hetzelve is geen ding gemaakt, dat gemaakt is.

3. Wszystkie rzeczy przez nie się stały, a bez niego nic się nie stało, co się stało.

3. Minden ő általa lett és nála nélkül semmi sem lett, a mi lett.

3 Все чрез Него начало быть, и без Него ничто не начало быть, что начало быть.

3. Все Ним стало ся; і без Него не стало ся нїщо, що стало ся.

4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.

4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo.

4. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus,

4. Hänes oli Elämä ja Elämä oli ihmisten Walkeus:

4. Henes Eleme oli/ ia se Eleme oli Inhimisten Walkeus/ (Hänessä elämä oli/ ja se elämä oli ihmisten Walkeus)

4. ἐν αὐτῷ ζωὴ ἦν, καὶ ἡ ζωὴ ἦν τὸ φῶς τῶν ἀνθρώπων.

4. εν αυτω ζωη ην και η ζωη ην το φως των ανθρωπων 4. en aυto zoe en kai e zoe en to fos ton anthropon

4 Life was in him, and the life was the light of men.

4. In him was life; and the life was the light of men.

4. I det var Livet, og Livet var Menneskenes Lys.

4. I thy var lifvet; och lifvet var menniskornas ljus;

4. Temma sees olli ello, ja se ello olli innimeste walgus,

4. Jame buvo gyvybė, ir gyvybė buvo žmonių šviesa.

4. In ihm war das Leben, und das Leben war das Licht der Menschen.

4. En elle était la vie, et la vie était la lumière des hommes.

4. En él estaba la vida, y la vida era la luz de los hombres.

4 In Hetzelve was het Leven, en het Leven was het Licht der mensen.

4. W niem był żywot, a żywot był oną światłością ludzką.

4. Ő benne vala az élet, és az élet vala az emberek világossága;

4 В Нем была жизнь, и жизнь была свет человеков.

4. У Йому життє було: й життє було сьвітлом людям.

5 Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.

5 Ja valo loistaa pimeässä, *mutta pimeä ei ole saanut sitä valtaansa*.

5. Ja valkeus paistaa pimeydessä, jota ei pimeys käsittänyt.

5. Ja se Walkeus pimeydes paista jota ei pimeydet käsittänet.

5. Ja se Walkeus Pimeydes paista/ ia ne pimeyxet eiuet site käsittenyet. (Ja se Walkeus pimeydessä paistaa/ ja pimeydet eivät sitä käsittäneet)

5. καὶ τὸ φῶς ἐν τῇ σκοτίᾳ φαίνει, καὶ ἡ σκοτία αὐτὸ οὐ κατέλαβεν.

5. και το φως εν τη σκοτια φαινει και η σκοτια αυτο ου κατελαβεν 5. kai to fos en te skotia fainei kai e skotia aυto oυ katelaβen

5 And the light is appearing in the darkness, and the darkness did not overtake {Or: comprehend} it.

5. And the light shineth in darkness; and the darkness comprehended it not.

5. Og Lyset skinnede i Mørket, og Mørket begreb det ikke.

5. Och ljuset lyser i mörkret; och mörkret hafver det icke begripit.

5. Ja se walgus paistas pimmedusses, ja pimmedus ei wotnud sedda wasto.

5. Šviesa šviečia tamsoje, ir tamsa jos neužgožė.

5. Und das Licht scheint in der Finsternis, und die Finsternis hat's nicht begriffen.

5. Et la lumière a lui dans les ténèbres, et les ténèbres ne l'ont point reçue.

5. Y la luz en las tinieblas resplandece; y las tinieblas no la comprendieron.

5 En het Licht schijnt in de duisternis, en de duisternis heeft hetzelve niet begrepen.

5. A ta światłość w ciemnościach świeci, ale ciemności jej nie ogarnęły.

5. És a világosság a sötétségben fénylik, de a sötétség nem fogadta be azt.

5 И свет во тьме светит, и тьма не объяла его.

5. І сьвітло у темряві сьвітить, і темрява Його не обняла.

6 Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes.

6 Oli mies, Jumalan lähettämä. Hänen nimensä oli Johannes.

6. Yksi mies oli lähetetty Jumalalta, jonka nimi oli Johannes:

6. YXi mies oli lähetetty Jumalalda jonga nimi oli Johannes.

6. Oli yxi Mies lehetetty Jumalalda/ ionga nimi oli Johannes. (Oli yksi mies lähetetty Jumalalta/ jonka nimi oli Johannes)

6. Ἐγένετο ἄνθρωπος ἀπεσταλμένος παρὰ Θεοῦ, ὄνομα αὐτῷ Ἰωάννης·

6. εγενετο ανθρωπος απεσταλμενος παρα θεου ονομα αυτω ιωαννης 6. egeneto anthropos apestalmenos para theoυ onoma aυto ioannes

6 It happened (that) a man (came), having been sent from God, (and) his name (was) John.

6. There was a man sent from God, whose name was John.

6. Der blev et Menneske udsendt af Gud, han hedte Johannes.

6. En man var sänd af Gudi, som het Johannes;

6. (Üks innimenne, Joannes nimmi, sai Jummalast läkkitud:

6. Buvo Dievo siųstas žmogus, vardu Jonas.

6. Es ward ein Mensch von Gott gesandt, der hieß Johannes.

6. Il y eut un homme, appelé Jean, qui fut envoyé de Dieu.

6. Fué un hombre enviado de Dios, el cual se llamaba Juan.

6 Er was een mens van God gezonden, wiens naam was Johannes.

6. Był człowiek posłany od Boga, któremu imię było Jan.

6. Vala egy Istentől küldött ember, kinek neve János.

6 Был человек, посланный от Бога; имя ему Иоанн.

6. Був чоловік посланий від Бога, ймя йому Йоан.

7 Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.

7 Hän tuli todistamista varten, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat hänen *sanansa perusteella*.

7. Se tuli valkeudesta todistamaan, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa.

7. Se tuli sijtä Walkeudesta todistaman että caicki uscoisit hänen cauttans.

7. Se sama tuli todhistaman/ ette henen pidheis sijte Walkeudhesta todhistaman/ Sempäle ette caiki vskoisit henen cauttans. (Se sama tuli todistamaan/ että hänen pitäisi siitä walkeudesta todistaman/ Senpäälle että kaikki uskoisit hänen kauttansa.)

7. οὗτος ἦλθεν εἰς μαρτυρίαν, ἵνα μαρτυρήσῃ περὶ τοῦ φωτός, ἵνα πάντες πιστεύσωσιν δι’ αὐτοῦ.

7. ουτος ηλθεν εις μαρτυριαν ινα μαρτυρηση περι του φωτος ινα παντες πιστευσωσιν δι αυτου 7. oυtos elthen eis martυrian ina martυrese peri toυ fotos ina pantes pisteυsosin di aυtoυ

7 This one came *for a testimony, in order that he might testify concerning the light, in order that all should believe through him.

7. The same came for a witness, to bear witness of the Light, that all men through him might believe.

7. Denne kom til et Vidnesbyrd, at han skulde vidne om Lyset, at alle skulde troe ved ham.

7. Han kom till vittnesbörd, på det han skulle vittna om Ljuset, att alle skulle tro genom honom.

7. Sesinnane tulli tunnistusseks, et temma sest walgussest piddi tunnistama, et keik temma läbbi piddid uskma.

7. Jis atėjo kaip liudytojas, kad paliudytų apie šviesą ir kad visi per jį įtikėtų.

7. Dieser kam zum Zeugnis, daß er von dem Licht zeugte, auf daß sie alle durch ihn glaubten.

7. Il vint pour être témoin, pour rendre témoignage à la lumière, afin que tous crussent par lui.

7. Este vino por testimonio, para que diese testimonio de la Luz, para que por él todos creyesen.

7 Deze kwam tot een getuigenis, om van het Licht te getuigen, opdat zij allen door hem geloven zouden.

7. Ten przyszedł na świadectwo, aby świadczył o tej światłości, aby przezeó wszyscy uwierzyli.

7. Ez jött tanúbizonyságul, hogy bizonyságot tegyen a világosságról, hogy mindenki higyjen ő általa.

7 Он пришел для свидетельства, чтобы свидетельствовать о Свете, дабы все уверовали чрез него.

7. Сей прийшов на сьвідкуваннє, щоб сьвідкувати про сьвітло, щоб усї вірували через него.

8 Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.

8 Ei hän ollut se valo, vaan hän tuli todistamaan valosta.

8. Ei hän ollut valkeus, mutta hän oli lähetetty valkeudesta todistamaan.

8. Ei hän ollut se Walkeus mutta hän oli lähetetty Walkeudesta todistaman.

8. Ei hen ollut se walkeus/ mutta hen oli lehetetty todhistaman sijte walkeudhesta. (Ei hän ollut se walkeus/ muttä hän oli lähetetty todistamaan siitä walkeudesta.)

8. οὐκ ἦν ἐκεῖνος τὸ φῶς, ἀλλ’ ἵνα μαρτυρήσῃ περὶ τοῦ φωτός.

8. ουκ ην εκεινος το φως αλλ ινα μαρτυρηση περι του φωτος 8. oυk en ekeinos to fos all ina martυrese peri toυ fotos

8 He was not the light, but (came) in order that he might testify concerning the light.

8. He was not that Light, but was sent to bear witness of that Light.

8. Han var ikke Lyset, men at han skulde vidne om Lyset.

8. Icke var han Ljuset; men (han var sänd) till att vittna om Ljuset.

8. Temma ep olnud mitte se walgus, waid, et tem̃a piddi tunnistama sest walgussest.)

8. Jis nebuvo šviesa, bet atėjo liudyti apie šviesą.

8. Er war nicht das Licht, sondern daß er zeugte von dem Licht.

8. Il n'était pas la lumière, mais il était envoyé pour rendre témoignage à la lumière.

8. El no era la Luz; mas fué enviado para que diese testimonio de la Luz.

8 Hij was het Licht niet, maar was gezonden, opdat hij van het Licht getuigen zou.

8. Nie byłci on tą światłością, ale przyszedł, aby świadczył o tej światłości.

8. Nem ő vala a világosság, hanem jött, hogy bizonyságot tegyen a világosságról.

8 Он не был свет, но был послан , чтобы свидетельствовать о Свете.

8. Не був він сьвітло, а щоб сьвідкувати про сьвітло.

9 Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.

9 Tosi valo, joka valistaa* jokaisen ihmisen, oli tuleva maailmaan.

9. Se oli totinen valkeus, joka valistaa kaikki ihmiset, jotka maailmaan tulevat;

9. Se oli totinen Walkeus joca walista caicki ihmiset jotca mailmaan tulewat.

9. Se walkeus oli yxi totinen walkeus/ ioca walista * caiki Inhimiset iotca tehen Mailman tuleuat. (Se walkeus oli yksi totinen walkeus/ joka walistaa * kaikki ihmiset, jotka tähän maailmaan tulewat.)

9. Ἦν τὸ φῶς τὸ ἀληθινόν, ὃ φωτίζει πάντα ἄνθρωπον, ἐρχόμενον εἰς τὸν κόσμον.

9. ην το φως το αληθινον ο φωτιζει παντα ανθρωπον ερχομενον εις τον κοσμον 9. en to fos to alethinon o fotizei panta anthropon erchomenon eis ton kosmon

9 He was the true light coming into the world, (the light) which illuminates every man.

9. That was the true Light, which lighteth every man that cometh into the world.

9. Det var det sande Lys, som oplyser hvert Menneske, der kom til Verden.

9. Det var det sanna Ljuset, hvilket upplyser alla menniskor, som komma i verlden.

9. Se olli se tössine walgus, kes walgustab keik innimessed, kui ta ma-ilma sisse tulli.

9. Buvo tikroji šviesa, kuri apšviečia kiekvieną žmogų, ateinantį į pasaulį.

9. Das war das wahrhaftige Licht, welches alle Menschen erleuchtet, die in diese Welt kommen.

9. La véritable lumière qui éclaire tout homme était venue dans le monde.

9. Aquella Palabra era la Luz verdadera, que alumbra a todo hombre, que viene en este mundo.

9 Dit was het waarachtige Licht, Hetwelk verlicht een iegelijk mens, komende in de wereld.

9. Tenci był tą prawdziwą światłością, która oświeca każdego człowieka, przychodzącego na świat.

9. Az igazi világosság eljött volt már a világba, a mely megvilágosít minden embert.

9 Был Свет истинный, Который просвещает всякого человека, приходящего в мир.

9. Було сьвітло правдиве, що просьвічує кожного чоловіка, що приходить на сьвіт.

10 Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut.

10 Hän oli maailmassa, ja maailma on syntynyt Hänen välityksellään, eikä maailma tuntenut Häntä.

10. Se oli maailmassa, ja maailma oli hänen kauttansa tehty, ja ei maailma häntä tuntenut.

10. Se oli mailmas ja mailma on hänen cauttans tehty ja ei mailma händä tundenut.

10. Se oli Mailmas/ ia mailma ombi sen saman cautta techty/ ia ei Mailma hende tundenut. (Se oli maailmassa/ ja maailma ompi sen saman kautta tehty/ ja ei maailma häntä tuntenut.)

10. ἐν τῷ κόσμῳ ἦν, καὶ ὁ κόσμος δι’ αὐτοῦ ἐγένετο, καὶ ὁ κόσμος αὐτὸν οὐκ ἔγνω.

10. εν τω κοσμω ην και ο κοσμος δι αυτου εγενετο και ο κοσμος αυτον ουκ εγνω 10. en to kosmo en kai o kosmos di aυtoυ egeneto kai o kosmos aυton oυk egno

10 He was in the world and the world became through him and the world did not know him.

10. He was in the world, and the world was made by him, and the world knew him not.

10. Han var i Verden, og Verden er gjort ved ham, og Verden Kjendte ham ikke.

10. I verldene var det, och igenom det är verlden gjord; och verlden kände det icke.

10. Temma olli ma-ilmas, ja ma-ilm on temma läbbi tehtud, ja ma-ilm ei tunnud tedda mitte.

10. Jis buvo pasaulyje, ir pasaulis per Jį atsirado, bet pasaulis Jo nepažino.

10. Es war in der Welt, und die Welt ist durch dasselbe gemacht; und die Welt kannte es nicht.

10. Elle était dans le monde, et le monde a été fait par elle; mais Lui le monde ne l'a pas connu.

10. En el mundo estaba, y el mundo fué hecho por él, y el mundo no le conoció.

10 Hij was in de wereld, en de wereld is door Hem gemaakt; en de wereld heeft Hem niet gekend.

10. Na świecie był, a świat przezeó uczyniony jest; ale go świat nie poznał.

10. A világban volt és a világ általa lett, de a világ nem ismerte meg őt.

10 В мире был, и мир чрез Него начал быть, и мир Его не познал.

10. На сьвітї був, і сьвіт Ним настав, і сьвіт Його не пізнав.

11 Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.

11 Hän tuli omiensa luo, eivätkä Hänen omansa ottaneet Häntä vastaan.

11. Hän tuli omillensa, ja ei hänen omansa häntä ottaneet vastaan,

11. Hän tuli omillens ja ei hänen omans händä ottanet wastan.

11. Hen tuli Omillens/ ia henen omans eiuet hende wastanottanet. (Hän tuli omillensa/ ja hänen omansa eiwät häntä wastaanottaneet.)

11. εἰς τὰ ἴδια ἦλθεν, καὶ οἱ ἴδιοι αὐτὸν οὐ παρέλαβον.

11. εις τα ιδια ηλθεν και οι ιδιοι αυτον ου παρελαβον 11. eis ta idia elthen kai oi idioi aυton oυ parelaβon

11 He came to his own and those who were his own did not receive him.

11. He came unto his own, and his own received him not.

11. Han kom til sit Eget, og hans Egne annammede ham ikke.

11. Han kom till sitt eget, och hans egne anammade honom icke.

11. Temma tulli omma sisse, ja need ommaksed ei wotnud tedda mitte wasto;

11. Jis atėjo pas savuosius, ir savieji Jo nepriėmė.

11. Er kam in sein Eigentum; und die Seinen nahmen ihn nicht auf.

11. Il est venu chez les siens; et les siens ne l'ont point reçu.

11. A lo suyo vino; y los suyos no le recibieron.

11 Hij is gekomen tot het Zijne, en de Zijnen hebben Hem niet aangenomen.

11. Do swej własności przyszedł, ale go właśni jego nie przyjęli.

11. Az övéi közé jöve, és az övéi nem fogadák be őt.

11 Пришел к своим, и свои Его не приняли.

11. У своє прийшов, і свої не прийняли Його.

12 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,

12 Mutta kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi oikeuden* tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat Hänen nimeensä,

12. Mutta niille, jotka hänen ottivat vastaan, antoi hän voiman Jumalan lapsiksi tulla, jotka uskovat hänen nimensä päälle,

12. Mutta nijlle jotca hänen otit wastan andoi hän woiman Jumalan lapsixi tulla jotca uscowat hänen nimens päälle.

12. Mutta nin monda quin hende wastanotit/ nijlle hen annoi woiman Jumalan Lapsixi tulla/ iotca henen Nimens päle wskouat. (Mutta niin monta kuin häntä wastaanotit/ niille hän antoi woiman Jumalan lapsiksi tulla/ jotka hänen nimensä päälle uskowat.)

12. ὅσοι δὲ ἔλαβον αὐτόν, ἔδωκεν αὐτοῖς ἐξουσίαν τέκνα Θεοῦ γενέσθαι, τοῖς πιστεύουσιν εἰς τὸ ὄνομα αὐτοῦ,

12. οσοι δε ελαβον αυτον εδωκεν αυτοις εξουσιαν τεκνα θεου γενεσθαι τοις πιστευουσιν εις το ονομα αυτου 12. osoi de elaβon aυton edoken aυtois eksoυsian tekna theoυ genesthai tois pisteυoυsin eis to onoma aυtoυ

12 But as many as received him, he gave to them (the) authority to become children of God, to those who believe in his name,

12. But as many as received him, to them gave he power to become the sons of God, even to them that believe on his name:

12. Men saa Mange, som ham annammede, dem har han givet Magt at vorde Guds Børn, dem, som troe paa hans Navn;

12. Men allom dem, som honom anammade, gaf han magt att blifva Guds barn, dem som tro på hans Namn;

12. Agga ni mitto, kui tedda wastowotsid, neile andis tem̃a melewalda Jum̃ala lapsiks sada, kes temma nimme sisse uskwad,

12. Visiems, kurie Jį priėmė, Jis davė galią tapti Dievo vaikais­ tiems, kurie tiki Jo vardą,

12. Wie viele ihn aber aufnahmen, denen gab er Macht, Kinder Gottes zu werden, die an seinen Namen glauben;

12. Mais à tous ceux qui l'ont reçu, il leur a donné le droit d'être faits enfants de Dieu, savoir, à ceux qui croient en son nom,

12. Mas a todos los que le recibieron, dióles poder de ser hechos hijos de Dios, esto es, a los que creen en su nombre:

12 Maar zovelen Hem aangenomen hebben, dien heeft Hij macht gegeven kinderen Gods te worden, namelijk die in Zijn Naam geloven;

12. Lecz którzykolwiek go przyjęli, dał im tę moc, aby się stali synami Bożymi, to jest tym, którzy wierzą w imię jego.

12. Valakik pedig befogadák őt, hatalmat ada azoknak, hogy Isten fiaivá legyenek, azoknak, a kik az ő nevében hisznek;

12 А тем, которые приняли Его, верующим во имя Его, дал власть быть чадами Божиими,

12. Которі ж прийняли Його, дав їм власть дїтьми Божими стати ся, що вірують в імя Його:

13 jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

13 jotka eivät ole syntyneet verestä* eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

13. Jotka ei verestä eikä lihan tahdosta ei myös miehen tahdosta, mutta Jumalasta syntyneet ovat.

13. Jotca ei werest eikä lihan tahdost ei myös miehen tahdost mutta Jumalast syndynet owat.

13. Jotca ei werist eike Lihan tadhost/ eike mös miehen tadhost/ mutta Jumalast syndynet ouat. (Jotka ei weristä eikä lihan tahdosta/ eikä myös miehen tahdosta/ mutta Jumalasta syntyneet owat.)

13. οἳ οὐκ ἐξ αἱμάτων, οὐδὲ ἐκ θελήματος σαρκὸς, οὐδὲ ἐκ θελήματος ἀνδρὸς, ἀλλ’ ἐκ Θεοῦ ἐγεννήθησαν.

13. οι ουκ εξ αιματων ουδε εκ θεληματος σαρκος ουδε εκ θεληματος ανδρος αλλ εκ θεου εγεννηθησαν 13. oi oυk eks aimaton oυde ek thelematos sarkos oυde ek thelematos andros all ek theoυ egennethesan

13 who were born, not from bloods, nor from the will of the flesh, nor from the will of man, but from God.

13. Which were born, not of blood, nor of the will of the flesh, nor of the will of man, but of God.

13. hvilke ikke ere fødte af Blod; ei heller af Kjøds Villie, ei heller af Mands Villie, men af Gud.

13. Hvilke icke af blod, icke heller af köttslig vilja, icke heller af någors mans vilja, utan af Gudi födde äro.

13. Kes ep olle werrest, ei lihha tahtmissest, egga mehhe tahtmissest, waid Jummalast sündinud.

13. kurie ne iš kraujo, ne iš kūno norų ir ne iš vyro norų, bet iš Dievo gimę.

13. welche nicht von dem Geblüt noch von dem Willen des Fleisches noch von dem Willen eines Mannes, sondern von Gott geboren sind.

13. Qui ne sont point nés du sang, ni de la volonté de la chair, ni de la volonté de l'homme, mais de Dieu.

13. Los cuales no son engendrados de sangres, ni de voluntad de la carne, ni de voluntad de hombre, sino de Dios.

13 Welke niet uit den bloede, noch uit den wil des vleses, noch uit den wil des mans, maar uit God geboren zijn.

13. Którzy nie z krwi, ani z woli ciała, ani z woli męża, ale z Boga narodzeni są.

13. A kik nem vérből, sem a testnek akaratából, sem a férfiúnak indulatjából, hanem Istentől születtek.

13 которые ни от крови, ни от хотения плоти, ни от хотения мужа, но от Бога родились.

13. що не від крові, нї від хотїння тїлесного, нї від хотїння мужеського, а від Бога родили ся.

14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

14 Sana tuli lihaksi ja asui keskellämme. Ja me katselimme Hänen kirkkauttansa, sellaista kirkkautta kuin ainosyntyisellä Pojalla on Isältä — täynnä armoa ja totuutta.

14. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän seassamme, (ja me näimme hänen kunniansa niinkuin ainoan Pojan kunnian Isästä,) täynnä armoa ja totuutta.

14. Ja Sana tuli Lihaxi ja asui meidän seasam ja me näimme hänen cunnians nijncuin ainoan Pojan cunnian Isäst täynäns armoja ja totutta.

14. Ja se Sana tuli Lihaxi/ ia asui meidhen seas/ Ja me neim henen Cunnians/ ninquin Ainocaisen Poian Cunnian Isest teunnens Armoia ia Totwtta. (Ja se Sana tuli lihaksi/ ja asui meidän seassa/ Ja me näimme hänen kunniansa/ niinkuin Ainokaisen Pojan kunnian Isästä, täynnänsä Armoa ja Totuutta.)

14. Καὶ ὁ Λόγος σὰρξ ἐγένετο καὶ ἐσκήνωσεν ἐν ἡμῖν, καὶ ἐθεασάμεθα τὴν δόξαν αὐτοῦ, δόξαν ὡς μονογενοῦς παρὰ πατρός, πλήρης χάριτος καὶ ἀληθείας.

14. και ο λογος σαρξ εγενετο και εσκηνωσεν εν ημιν και εθεασαμεθα την δοξαν αυτου δοξαν ως μονογενους παρα πατρος πληρης χαριτος και αληθειας 14. kai o logos sarks egeneto kai eskenosen en emin kai etheasametha ten doksan aυtoυ doksan os monogenoυs para patros pleres charitos kai aletheias

14 And the Word became flesh and resided among us (and we saw his glory, glory like (that) of the only begotten from the Father), full of favor and truth.

14. And the Word was made flesh, and dwelt among us, (and we beheld his glory, the glory as of the only begotten of the Father,) full of grace and truth.

14. Og ordet blev Kjød og boede iblandt os, (og vi saae hans Herlighed, en Herlighed, som den Eenbarnes af Faderen), fuld af Naade og Sandhed.

14. Och Ordet vardt kött, och bodde ibland oss; och vi sågom hans härlighet, såsom enda Sonsens härlighet af Fadrenom, full med nåd och sanning.

14. Ja se Sanna sai lihhaks, ja wottis kui ühhes maias meie seas ellada (ja meie näggime temma au, kui Issast ainosündinud Poia au) täis armo ja töt).

14. Tas Žodis tapo kūnu ir gyveno tarp mūsų; mes regėjome Jo šlovę­šlovę Tėvo viengimio, pilno malonės ir tiesos.

14. Und das Wort ward Fleisch und wohnte unter uns, und wir sahen seine Herrlichkeit, eine Herrlichkeit als des eingeborenen Sohnes vom Vater, voller Gnade und Wahrheit.

14. Et la Parole a été faite chair, et a habité parmi nous, pleine de grâce et de vérité, et nous avons contemplé sa gloire, une gloire comme celle du Fils unique venu du Père.

14. Y el Verbo fué hecho carne, y habitó entre nosotros; y vimos su gloria, gloria como del unigénito del Padre, lleno de gracia y de verdad.

14 En het Woord is vlees geworden, en heeft onder ons gewoond (en wij hebben Zijn heerlijkheid aanschouwd, een heerlijkheid als des Eniggeborenen van den Vader), vol van genade en waarheid.

14. A to Słowo ciałem się stało, i mieszkało między nami, i widzieliśmy chwałę jego, chwałę jako jednorodzonego od Ojca, pełne łaski i prawdy.

14. És az Íge testté lett és lakozék mi közöttünk (és láttuk az ő dicsőségét, mint az Atya egyszülöttjének dicsőségét), a ki teljes vala kegyelemmel és igazsággal.

14 И Слово стало плотию, и обитало с нами, полное благодати и истины; и мы видели славу Его, славу,как Единородного от Отца.

14. І Слово тїлом стало ся, і пробувало між нами (й бачили ми славу Його, славу, яко Єдинородного від Отця), повне благодати і правди.

15 Johannes todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä."

15 Johannes todisti Hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta sanoin: joka tulee minun jälkeeni, on minua suurempi, sillä Hän on ollut ennen minua.

15. Johannes todisti hänestä, ja huusi, sanoen: tämä oli se, josta minä sanoin: minun jälkeeni on tuleva, joka minun edelläni on ollut; sillä hän oli ennen kuin minä.

15. Johannes todista hänest huuta ja sano: tämä oli se josta minä sanoin: minun jälkeni on tulewa joca minun edelläni on ollut: sillä hän oli ennen cuin minä.

15. Johannes todhista henest/ huta ia sano/ Teme oli se iosta mine sanoin/ Minun ielkijni on tuleua/ ioca minun edhellen ombi ollut/ Sille ette hen oli ennen quin mine/ (Johannes todistaa hänestä/ huutaa ja sanoo/ Tämä oli se, josta minä sanoin/ Minun jälkeeni on tulewa/ joka minun edelläni ompi ollut/ Sillä että hän oli ennen kuin minä/)

15. Ἰωάννης μαρτυρεῖ περὶ αὐτοῦ καὶ κέκραγεν λέγων· Οὗτος ἦν ὃν εἶπον, Ὁ ὀπίσω μου ἐρχόμενος ἔμπροσθέν μου γέγονεν, ὅτι πρῶτός μου ἦν.

15. ιωαννης μαρτυρει περι αυτου και κεκραγεν λεγων ουτος ην ον ειπον ο οπισω μου ερχομενος εμπροσθεν μου γεγονεν οτι πρωτος μου ην 15. ioannes martυrei peri aυtoυ kai kekragen legon oυtos en on eipon o opiso moυ erchomenos emprosthen moυ gegonen oti protos moυ en

15 John testifies concerning him and cried, saying, This one was he of whom I spoke, He who is coming after me, has become before me, because he was first, (then) me.

15. John bare witness of him, and cried, saying, This was he of whom I spake, He that cometh after me is preferred before me: for he was before me.

15. Johannes vidnede om ham og raabte, sigende: denne er det, om hvem jeg sagde: den, som kommer efter mig, har været for mig; thi han var førend jeg.

15. Johannes vittnar om honom, ropar, och säger: Denne varet, om hvilken jag sagt hafver: Efter mig skall komma, den för mig varit hafver; ty han var förr än jag;

15. Joannes tunnistas temmast, kissendas ja ütles: Sesinnane olli, kellest minna ollen üttelnud: kes mo järrele tulleb, se on enne mind olnud, sest temma olli enne kui minna.

15. Jonas apie Jį liudija ir šaukia: ‘‘Čia Tas, apie kurį kalbėjau: Tas, kuris eina paskui mane, pirmesnis už mane yra, nes Jis buvo anksčiau už mane’‘.

15. Johannes zeugt von ihm, ruft und spricht: Dieser war es, von dem ich gesagt habe: Nach mir wird kommen, der vor mir gewesen ist; denn er war eher als ich.

15. Jean lui rendit témoignage, lorsqu'il s'écria en disant: C'est ici celui dont je disais: Celui qui vient après moi est au-dessus de moi, parce qu'il était avant moi.

15. Juan dió testimonio de él, y clamó, diciendo: Este es del que yo decía: El que viene en pos de mí, es mayor que yo; porque es primero que yo.

15 Johannes getuigt van Hem, en heeft geroepen, zeggende: Deze was het, van Welken ik zeide: Die na mij komt, is voor mij geworden, want Hij was eer dan ik.

15. Jan świadczył o nim, i wołał, mówiąc: Tenci był, o którymem powiadał: Który po mnie przyszedłszy, uprzedził mię; bo pierwej był niż ja.

15. János bizonyságot tett ő róla, és kiáltott, mondván: Ez vala, a kiről mondám: A ki utánam jő, előttem lett, [1†] mert előbb volt nálamnál.

15 Иоанн свидетельствует о Нем и, восклицая, говорит: Сей был Тот, о Котором я сказал, что Идущий за мною стал впереди меня, потому что был прежде меня.

15. Йоан сьвідкує про Него, й покликував, глаголючи: Се той, про кого казав я: За мною грядущий поперед мене був; бо перш мене був.

16 Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle.

16 Kaikki olemme saaneet Hänen täydestään ja armoa armon lisäksi.

16. Ja me olemme kaikki hänen täydellisyydestänsä saaneet ja armon armosta.

16. Ja me olemma caicki hänen täydellisydestäns saanet ja armon armosta.

16. Ja henen teudhelisestens caiki me olema ottaneet * Ja armo armon edeste. (Ja hänen täydellisestäns kaikki me olemme ottaneet * Ja armo armon edestä.)

16. Καὶ ἐκ τοῦ πληρώματος αὐτοῦ ἡμεῖς πάντες ἐλάβομεν, καὶ χάριν ἀντὶ χάριτος·

16. και εκ του πληρωματος αυτου ημεις παντες ελαβομεν και χαριν αντι χαριτος 16. kai ek toυ pleromatos aυtoυ emeis pantes elaβomen kai charin anti charitos

16 And we all received out of his fullness and favor in exchange-for favor.

16. And of his fulness have all we received, and grace for grace.

16. Og af hans Fylde have vi annammet, ja, Naade over Naade.

16. Och af hans fullhet hafve vi alle fått, och nåd för nåd.

16. Ja temma täiussest olleme meie keik wotnud kül armo armo pärrast:

16. Ir iš Jo pilnatvės mes visi gavome malonę po malonės.

16. Und von seiner Fülle haben wir alle genommen Gnade um Gnade.

16. Et nous avons tous reçu de sa plénitude, et grâce sur grâce.

16. Y de su plenitud tomamos todos, y gracia por gracia.

16 En uit Zijn volheid hebben wij allen ontvangen, ook genade voor genade.

16. A z pełności jego myśmy wszyscy wzięli i łaskę za łaskę.

16. És az ő teljességéből vettünk mindnyájan kegyelmet is kegyelemért.

16 И от полноты Его все мы приняли и благодать на благодать,

16. І з повноти Його ми всї прийняли й благодать за благодать.

17 Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.

17 Sillä laki on annettu Mooseksen välityksellä. Armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen välityksellä.

17. Sillä laki on Moseksen kautta annettu: armo ja totuus on Jesuksen Kristuksen kautta tullut.

17. Sillä Laki on Mosexen cautta annettu armo ja totuus on Jesuxen Christuxen cautta tullut.

17. Sille ette Laki ombi Mosesen cautta annettu/ Armo ia totuus ombi IesuSEN CHRISTUSEN cautta tullut. (Sillä että laki ompi Moseksen kautta annettu/ Armo ja totuus onpi Jesuksen KRISTUKSEN kautta tullut.)

17. ὅτι ὁ νόμος διὰ Μωϋσέως ἐδόθη, ἡ χάρις καὶ ἡ ἀλήθεια διὰ Ἰησοῦ Χριστοῦ ἐγένετο.

17. οτι ο νομος δια μωσεως εδοθη η χαρις και η αληθεια δια ιησου χριστου εγενετο 17. oti o nomos dia moseos edothe e charis kai e aletheia dia iesoυ christoυ egeneto

17 Because the law was given through Moses; the favor and the truth became through Jesus Christ.

17. For the law was given by Moses, but grace and truth came by Jesus Christ.

17. Thi Loven er given ved Moses; Naaden og Sandheden er vorden ved Jesus Christus.

17. Ty genom Mosen är lagen gifven; nåd och sanning är kommen genom Jesum Christum.

17. Sest kässoöppetus on Mosesse läbbi antud: se arm ja se tödde on Jesusse Kristusse läbbi sanud.

17. Nes Įstatymas buvo duotas per Mozę, o malonė ir tiesa atėjo per Jėzų Kristų.

17. Denn das Gesetz ist durch Moses gegeben; die Gnade und Wahrheit ist durch Jesum Christum geworden.

17. Car la loi a été donnée par Moïse, la grâce et la vérité sont venues par Jésus-Christ.

17. Porque la ley por Moisés fué dada; mas la gracia y la verdad por Jesu Cristo vinieron.

17 Want de wet is door Mozes gegeven, de genade en de waarheid is door Jezus Christus geworden.

17. Albowiem zakon przez Mojżesza jest dany, a łaska i prawda przez Jezusa Chrystusa stała się.

17. Mert a törvény Mózes által adatott, a kegyelem pedig és az igazság Jézus Krisztus által lett.

17 ибо закон дан чрез Моисея; благодать же и истинапроизошли чрез Иисуса Христа.

17. Бо закон через Мойсея даний був; благодать і правда через Ісуса Христа стала ся.

18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.

18 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainosyntyinen Poika, joka on Isän helmassa, on* Hänet ilmoittanut."

18. Ei ole kenkään koskaan Jumalaa nähnyt: ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, hän ilmoitti meille.

18. Ei ole kengän coscan Jumalata nähnyt ainocainen Poica joca on Isän helmas hän on meille sen ilmoittanut.

18. Eikengen ole Jumalata coskan nähnyt Se ainocainen Poica ioca on Isen helmas/ se o'bi meille sen ilmoittanut. (Ei kenkään ole Jumalaa koskaan nähnyt/ Se ainokainen Poika, joka on Isän helmassa/ se ompi meille sen ilmoittanut.)

18. Θεὸν οὐδεὶς ἑώρακεν πώποτε· ὁ μονογενὴς υἱὸς ὁ ὢν εἰς τὸν κόλπον τοῦ πατρὸς ἐκεῖνος ἐξηγήσατο.

18. θεον ουδεις εωρακεν πωποτε ο μονογενης υιος ο ων εις τον κολπον του πατρος εκεινος εξηγησατο 18. theon oυdeis eoraken popote o monogenes υios o on eis ton kolpon toυ patros ekeinos eksegesato

18 No one has seen God at anytime; the only begotten Son, who is in the bosom of the Father, that one (has) described (him). {Joh 1:19-34 Bethany beyond Jordan, Feb. 27 AD; no parallel.}

18. No man hath seen God at any time; the only begotten Son, which is in the bosom of the Father, he hath declared him.

18. Ingen har nogen Tid seet Gud; den eenbaarne Søn, som er i Faderens Skjød, han har kundgjort det.

18. Ingen hafver någon tid sett Gud; ende Sonen, som är i Fadrens sköt, han hafver det kungjort.

18. Ükski ei olle ial Jummalat näinud, se ainussündinud Poeg, kes Issa sülles on, se on meile ärraselletanud.

18. Dievo niekas niekada nėra matęs, tiktai viengimis Sūnus, Tėvo prieglobstyje esantis, mums Jį apreiškė.

18. Niemand hat Gott je gesehen; der eingeborene Sohn, der in des Vaters Schoß ist, der hat es uns verkündigt.

18. Personne n'a jamais vu Dieu; le Fils unique, qui est dans le sein du Père, est celui qui l'a fait connaître.

18. A Dios nadie le vió jamás: el unigénito hijo que está en el seno del Padre, él nos le declaró.

18 Niemand heeft ooit God gezien; de eniggeboren Zoon, Die in den schoot des Vaders is, Die heeft Hem ons verklaard.

18. Boga nikt nigdy nie widział: on jednorodzony syn, który jest w łonie ojcowskiem, ten nam opowiedział.

18. Az Istent soha senki nem látta; az egyszülött Fiú, a ki az Atya kebelében van, az jelentette ki őt.

18 Бога не видел никто никогда; Единородный Сын, сущий в недре Отчем, Он явил.

18. Бога нїхто не бачив нїколи; єдинородний Син, що в лонї Отця, той вияснив.

19 Ja tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luoksensa Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?"

19 Tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät [hänen luokseen] Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?"

19. Ja tämä on Johenneksen todistus, kuin Juudalaiset lähettivät Jerusalemista papit ja Leviläiset kysymään häneltä: kukas olet?

19. JA tämä on Johannexen todistus cosca Judalaiset lähetit Jerusalemist Papit ja Lewitat kysymän häneldä: cucas olet?

19. Ja teme ombi Johannesen Todhistos/ Coska Juttat lehetit Jerusalemist Papit ia Leuitit/ kysymen henelde Cucas olet? (Ja tämä ompi Johanneksen todistus/ Koska juuttaat lähetit Jerusalemista papit ja leviatat/ Kysymään häneltä: Kukas olet?)

19. Καὶ αὕτη ἐστὶν ἡ μαρτυρία τοῦ Ἰωάννου, ὅτε ἀπέστειλαν οἱ Ἰουδαῖοι ἐξ Ἱεροσολύμων ἱερεῖς καὶ Λευίτας ἵνα ἐρωτήσωσιν αὐτόν· Σὺ τίς εἶ;

19. και αυτη εστιν η μαρτυρια του ιωαννου οτε απεστειλαν οι ιουδαιοι εξ ιεροσολυμων ιερεις και λευιτας ινα ερωτησωσιν αυτον συ τις ει 19. kai aυte estin e martυria toυ ioannoυ ote apesteilan oi ioυdaioi eks ierosolυmon iereis kai leυitas ina erotesosin aυton sυ tis ei

19 And this is the testimony of John, when the Jews sent priests and Levites from Jerusalem in order that they might ask him, Who are you?

19. And this is the record of John, when the Jews sent priests and Levites from Jerusalem to ask him, Who art thou?

19. Og dette er Johannes' Vidnesbyrd, der Jøderne sendte fra Jerusalem Præster og Levitter, at de skulde spørge ham: hvo er du?

19. Och detta är Johannis vittnesbörd, då Judarna sände Prester och Leviter af Jerusalem, att de skulle fråga honom: Ho äst du?

19. Ja se on Joannesse tunnistus, kui Juda-rahwas läkkitasid Jerusalemmast preestrid ja Lewitid, et nemmad temmalt piddid küssima, kes sa olled?

19. Toks buvo Jono liudijimas, kai žydai iš Jeruzalės atsiuntė pas jį kunigų ir levitų paklausti: ‘‘Kas tu esi?’‘

19. Und dies ist das Zeugnis des Johannes, da die Juden sandten von Jerusalem Priester und Leviten, daß sie ihn fragten: Wer bist du?

19. C'est ici le témoignage de Jean, lorsque les Juifs envoyèrent de Jérusalem des sacrificateurs et des lévites pour lui demander: Qui es-tu?

19. Y éste es el testimonio de Juan, cuando los Judíos enviaron de Jerusalem sacerdotes y Levitas, que le preguntasen: ¿Tú, quién eres?

19 En dit is de getuigenis van Johannes, toen de Joden enige priesters en Levieten afzonden van Jeruzalem, opdat zij hem zouden vragen: Wie zijt gij?

19. A toć jest świadectwo Janowe, gdy posłali Żydzi z Jeruzalemu kapłany i Lewity, aby go pytali: Ty ktoś jest?

19. És ez a János bizonyságtétele, a mikor a zsidók papokat és Lévitákat küldöttek Jeruzsálemből, hogy megkérdezzék őt: Kicsoda vagy te?

19 И вот свидетельство Иоанна, когда Иудеи прислали изИерусалима священников и левитов спросить его: кто ты?

19. І се сьвідченнє Йоанове, як післали Жиди з Єрусалиму священиків та левитів, щоб спитали Його: Хто ти єси?

20 Ja hän tunnusti eikä kieltänyt; ja hän tunnusti: "Minä en ole Kristus".

20 Hän tunnusti eikä kieltänyt, ja hän tunnusti: "En ole Kristus."

20. Ja hän todisti ja ei kieltänyt, ja hän todisti, sanoen: en minä ole Kristus.

20. Ja hän todisti ja ei kieldänyt. Ja hän todisti sanoden: en minä ole Christus.

20. Ja hen todhisti/ ia ei kieldenyt. Ja hen todhisti sanodhen/ (Ja hän todisti/ ja ei kieltänyt. Ja hän todisti sanoen/)

20. καὶ ὡμολόγησεν καὶ οὐκ ἠρνήσατο· καὶ ὡμολόγησεν ὅτι Ἐγὼ οὐκ εἰμὶ ὁ Χριστός.

20. και ωμολογησεν και ουκ ηρνησατο και ωμολογησεν οτι ουκ ειμι εγω ο χριστος 20. kai omologesen kai oυk ernesato kai omologesen oti oυk eimi ego o christos

20 And he confessed and did not deny, and he confessed, I am not the Christ.

20. And he confessed, and denied not; but confessed, I am not the Christ.

20. Han bekjendte og nægtede ikke og bekjendte: jeg er ikke den Christus.

20. Och han bekände, och försakade icke; och bekände han: Icke är jag Christus.

20. Ja ta tunnistas, ja ei salgand mitte, ja tunnistas: Minna ep olle mitte se Kristus.

20. Jis išpažino ir neišsigynė. Jis išpažino: ‘‘Aš nesu Kristus!’‘

20. Und er bekannte und leugnete nicht; und er bekannte: Ich bin nicht Christus.

20. Il le confessa, et ne le désavoua point; il le confessa en disant: Je ne suis point le Christ.

20. Y confesó, y no negó; mas confesó: Yo no soy el Cristo.

20 En hij beleed en loochende het niet; en beleed: Ik ben de Christus niet.

20. I wyznał, a nie zaprzał, a wyznał, żem ja nie jest Chrystus.

20. És megvallá és nem tagadá; és megvallá, hogy: Nem én vagyok [2†] a Krisztus.

20 Он объявил, и не отрекся, и объявил, что я не Христос.

20. І визнав, і не відпер ся; а визнав: Що я не Христос.

21 Ja he kysyivät häneltä: "Mikä sitten? Oletko sinä Elias?" Hän sanoi: "En ole". "Se profeettako olet?" Hän vastasi: "En".

21 He kysyivät häneltä: "Mikä sitten? Oletko Elia?" Hän sanoi: "En ole." — "Se profeettako olet?" Hän vastasi: "En."

21. Ja he kysyivät häneltä: kukas siis? oletkos Elias? Hän sanoi: en. Oletkos propheta? Hän vastasi: en.

21. Ja he kysyit hänelle: cucast sijs? Oletcos Elias? Hän sanoi: en. Oletcos Propheta? Hän wastais: en.

21. Em mine ole Christus. Ja he kysyit henelle/ Mike sis? Olecos Elias? Hen sanoi/ En ole. Olecos Propheta? (En minä ole Kristus. Ja he kysyit häneltä/ Mikä siis? Oletko Elias? Hän sanoi/ En ole/ Oletkos propheta?)

21. καὶ ἠρώτησαν αὐτόν· Τί οὖν; Ἠλίας εἶ σύ ; καὶ λέγει· Οὐκ εἰμί. Ὁ προφήτης εἶ σύ; καὶ ἀπεκρίθη, Οὔ.

21. και ηρωτησαν αυτον τι ουν ηλιας ει συ και λεγει ουκ ειμι ο προφητης ει συ και απεκριθη ου 21. kai erotesan aυton ti oυn elias ei sυ kai legei oυk eimi o profetes ei sυ kai apekrithe oυ

21 And they asked him, Therefore, what? Are you Elijah? And he says, I am not. Are you the prophet? And he answered, No.

21. And they asked him, What then? Art thou Elias? And he saith, I am not. Art thou that prophet? And he answered, No.

21. Og de spurgte ham: hvad da? er du Elias? og han sagde: jeg er det ikke; er du den Prophet? og han svarede: nei;

21. Då frågade de honom: Hvad då; äst du Elias? Han sade: Jag är det icke. Äst du en Prophet? Och han svarade: Nej.

21. Ja nemmad küssisid temmalt: Mis siis, olled sinna Elias? temma ütles: Polle mitte; olled sinna se Prohwet? ja tem̃a kostis: ei mitte.

21. Jie klausė: ‘‘Tai kas gi? Gal Elijas?’‘ Jis atsakė: ‘‘Ne!’‘­’‘Tai gal tu pranašas?’‘ Jis atsakė: ‘‘Ne!’‘

21. Und sie fragten ihn: Was denn? Bist du Elia? Er sprach: Ich bin's nicht. Bist du der Prophet? Und er antwortete: Nein!

21. Qu'es-tu donc, lui demandèrent-ils? Es-tu Élie? Et il dit: Je ne le suis point. Es-tu le prophète? Et il répondit: Non.

21. Y le preguntaron: ¿Qué pues? ¿Eres tú Elías? Dijo: No soy. ¿Eres tú el profeta? Y respondió: No.

21 En zij vraagden hem: Wat dan? Zijt gij Elias? En hij zeide: Ik ben die niet. Zijt gij de profeet? En hij antwoordde: Neen.

21. I pytali go: Cóżeś tedy? Elijasześ ty? A on rzekł: Nie jestem. A oni: Prorokiemeś ty? i odpowiedział: Nie jestem.

21. És kérdezék őt: Kicsoda tehát? Illés vagy-é te? És monda: Nem vagyok. A próféta vagy-é te? És ő felele: Nem.

21 И спросили его: что же? ты Илия? Он сказал: нет. Пророк? Он отвечал: нет.

21. І питали його: Що ж? Ілия єси ти? І рече: Нї. Пророк єси ти? І відказав: Нї.

22 Niin he sanoivat hänelle: "Kuka olet, että voisimme antaa vastauksen niille, jotka meidät lähettivät? Mitä sanot itsestäsi?"

22 Niin he sanoivat hänelle: "Sano kuka olet, jotta antaisimme vastauksen niille, jotka meidät lähettivät. Mitä sanot itsestäsi?"

22. Niin he sanoivat hänelle: kukas olet? että me antaisimme niille vastauksen, jotka meidät lähettivät: mitäs sanot itsestäs?

22. Nijn he sanoit hänelle: cucastas sijs olet? että me andaisimme nijlle wastauxen jotca meidän lähetit. Mitäs sanot idzestäs?

22. Ja hen wastasi/ En. Nin he sanoit henelle/ Mikes sis olet? Ette me wastauxen annaisime niden iotca meite lehdetit? Mites sanot itzestes? (Ja hän wastasi/ En. Niin he sanoit hänelle/ Mikäs siis olet? Että me wastauksen antaisimme niiden, jotka meidät lähetit? Mitäs sanot itsestäsi?)

22. εἶπoν οὖν αὐτῷ· Τίς εἶ; ἵνα ἀπόκρισιν δῶμεν τοῖς πέμψασιν ἡμᾶς· τί λέγεις περὶ σεαυτοῦ;

22. ειπον ουν αυτω τις ει ινα αποκρισιν δωμεν τοις πεμψασιν ημας τι λεγεις περι σεαυτου 22. eipon oυn aυto tis ei ina apokrisin domen tois pempsasin emas ti legeis peri seaυtoυ

22 Therefore they said to him, Who are you? In order that we might give an answer to those who sent us. What do you say concerning yourself?

22. Then said they unto him, Who art thou? that we may give an answer to them that sent us. What sayest thou of thyself?

22. da sagde de til ham: hvo er du? at vi kunne give dem Svar, som have udsendt os; hvad siger du om dig selv?

22. Då sade de till honom: Ho äst du, att vi måge gifva dem svar, som oss sändt hafva? Hvad säger du om dig sjelf?

22. Siis ütlesid nemmad temma wasto: Kes sa siis olled? et meie wastust woime wia neile, kes meid on läkkitanud, mis sa ütled issiennesest?

22. Tada jie tęsė: ‘‘Tai kas gi tu, kad mes galėtume duoti atsakymą tiems, kurie mus siuntė? Ką sakai apie save?’‘

22. Da sprachen sie zu ihm: Was bist du denn? Daß wir Antwort geben denen, die uns gesandt haben. Was sagst du von dir selbst?

22. Ils lui dirent donc: Qui es-tu? afin que nous rendions réponse à ceux qui nous ont envoyés. Que dis-tu de toi-même?

22. Dijéronle pues: ¿Quién eres? para que demos respuesta a los que nos enviaron. ¿Qué dices de tí mismo?

22 Zij zeiden dan tot hem: Wie zijt gij? opdat wij antwoord geven mogen dengenen, die ons gezonden hebben; wat zegt gij van uzelven?

22. Rzekli mu tedy: Któżeś jest, żebyśmy odpowiedź dali tym, którzy nas posłali? Cóż wżdy powiadasz o sobie?

22. Mondának azért néki: Kicsoda vagy? Hogy megfelelhessünk azoknak, a kik minket elküldöttek: Mit mondasz magad felől?

22 Сказали ему: кто же ты? чтобы нам дать ответ пославшим нас: что ты скажешь о себе самом?

22. Казали ж йому: Хто ж єси? щоб нам одповідь дати тим, що післали нас. Що кажеш про себе?

23 Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa: 'Tehkää tie tasaiseksi Herralle', niinkuin profeetta Esaias on sanonut."

23 Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni autiomaassa: 'Tehkää Herran tie suoraksi' niin kuin profeetta Jesaja on sanonut."

23. Hän sanoi: minä olen huutava ääni korvessa: valmistakaat Herran tietä, niinkuin Jesaias propheta sanoi.

23. Hän sanoi: minä olen huutawan äni corwes walmistacat Herran tietä nijncuin Esaias Propheta sanoi.

23. Hen sanoi/ Mine olen Hwtauaisen äni Corues Walmistaca Herran tiete ninquin Esaias Propheta sanoi. (Hän sanoi/ Minä ole huutawaisen ääni korvessa. Walmistakaa Herran tietä, niinkuin Esaias propheta sanoi.)

23. ἔφη· Ἐγὼ φωνὴ βοῶντος ἐν τῇ ἐρήμῳ, εὐθύνατε τὴν ὁδὸν Κυρίου, καθὼς εἶπεν Ἡσαΐας ὁ προφήτης.

23. εφη εγω φωνη βοωντος εν τη ερημω ευθυνατε την οδον κυριου καθως ειπεν ησαιας ο προφητης 23. efe ego fone βoontos en te eremo eυthυnate ten odon kυrioυ kathos eipen esaias o profetes

23 He said, I am (the) voice of one crying in the wilderness. Make° straight the way of the Lord, just-as Isaiah the prophet said. {Isa 40:3}

23. He said, I am the voice of one crying in the wilderness, Make straight the way of the Lord, as said the prophet Esaias.

23. Han sagde: jeg er hans Røst, som raaber i Ørken: jævner Herrens Vei, som Propheten Esaias har sagt.

23. Sade han: Jag är ens ropandes röst i öknene: Rödjer Herrans väg, som Esaias Propheten sagt hafver.

23. Temma ütles: Ma ollen ühhe hüdia heäl körbes: Tehke tassaseks Issanda teed, nenda kui prohwet Jesaia on üttelnud.

23. Jis tarė: ‘‘Aš­‘dykumoje šaukiančiojo balsas: Ištiesinkite Viešpačiui kelią!’, kaip yra pasakęs pranašas Izaijas’‘.

23. Er sprach: Ich bin eine Stimme eines Predigers in der Wüste: Richtet den Weg des HERRN! wie der Prophet Jesaja gesagt hat.

23. Il dit: Je suis la voix de celui qui crie dans le désert: Aplanissez le chemin du Seigneur, comme a dit le prophète Ésaïe.

23. Dijo: Yo soy la voz del que clama en el desierto: Enderezád el camino del Señor, como dijo Isaías profeta.

23 Hij zeide: Ik ben de stem des roependen in de woestijn: Maakt den weg des Heeren recht, gelijk Jesaja, de profeet, gesproken heeft.

23. Rzekł: Jam jest głos wołającego na puszczy: Prostujcie drogę Paóską, jako powiedział Izajasz prorok.

23. Monda: [3†] Én kiáltó szó vagyok a pusztában. Egyengessétek az Úrnak útját, a mint megmondotta Ésaiás próféta.

23 Он сказал: я глас вопиющего в пустыне: исправьте путь Господу, как сказал пророк Исаия.

23. Рече: Я голос покликуючого в пустинї: Випростайте дорогу Господню, як глаголав Ісаїя пророк.

24 Ja lähetetyt olivat fariseuksia;

24 Lähetetyt olivat fariseuksia.

24. Ja jotka lähetetyt olivat, olivat Pharisealaisista.

24. Ja jotca lähetetyt olit olit Phariseuxet.

24. Ja ne iotca lehetetyt olit/ olit niste Phariseusist. (Ja ne, jotka lähetetyt olit/ olit niistä phariseuksista.)

24. Καὶ ἀπεσταλμένοι ἦσαν ἐκ τῶν Φαρισαίων·

24. και οι απεσταλμενοι ησαν εκ των φαρισαιων 24. kai oi apestalmenoi esan ek ton farisaion

24 And those who had been sent, were from the Pharisees.

24. And they which were sent were of the Pharisees.

24. Og de, som vare udsendte, vare af Pharisæerne.

24. Och de, som sände voro, voro af de Phariseer.

24. Ja need, kes ollid läkkitud, ollid Wariseride seast.

24. Atsiųstieji buvo iš fariziejų.

24. Und die gesandt waren, die waren von den Pharisäern.

24. Or, ceux qui avaient été envoyés, étaient des pharisiens.

24. Y los que habían sido enviados eran de los Fariseos.

24 En de afgezondenen waren uit de Farizeen;

24. A ci, którzy byli posłani, byli z Faryzeuszów.

24. És a küldöttek a farizeusok közül valók voltak:

24 А посланные были из фарисеев;

24. А послані були з Фарисеїв.

25 ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: "Miksi sitten kastat, jos et ole Kristus etkä Elias etkä se profeetta?"

25 He kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: "Miksi siis kastat, jos et ole Kristus etkä Elia etkä se profeetta?"

25. Ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: miksi siis sinä kastat, jos et ole Kristus, etkä Elias, etkä propheta?

25. Ja he kysyit hänelle ja sanoit: mixi sijs sinä castat jos et sinä ole Christus etkä Elias etkä Propheta?

25. Ja ne kysyit henelle/ ia sanoit henelle/ Mixi sis sine castat/ ios ei sine ole Christus/ eike Elias/ eike Propheta? (Ja ne kysyit hänelle/ ja sanoit hänelle/ Miksi siis sinä kastat/ jos ei sinä ole Kristus/ eikä Elias/ eikä propheta?)

25. καὶ ἠρώτησαν αὐτὸν καὶ εἶπον αὐτῷ· Τί οὖν βαπτίζεις, εἰ σὺ οὐκ εἶ ὁ Χριστὸς οὔτε Ἠλίας οὔτε ὁ προφήτης;

25. και ηρωτησαν αυτον και ειπον αυτω τι ουν βαπτιζεις ει συ ουκ ει ο χριστος ουτε ηλιας ουτε ο προφητης 25. kai erotesan aυton kai eipon aυto ti oυn βaptizeis ei sυ oυk ei o christos oυte elias oυte o profetes

25 And they asked him, and said to him, Therefore why do you immerse*, if you are not the Christ, neither Elijah, nor the prophet?

25. And they asked him, and said unto him, Why baptizest thou then, if thou be not that Christ, nor Elias, neither that prophet?

25. Og de spurgte ham og sagde til ham: hvi døber du da, dersom du ikke er Christus, ei heller Elias, ei heller den Prophet?

25. Och de frågade honom, och sade till honom: Hvi döper du då, medan du äst icke Christus, icke heller Elias, icke heller en Prophet?

25. Ja nemmad küssisid tem̃alt ja ütlesid temma wasto: Miks sinna siis ristid, kui sa ep olle se Kristus, egga Elias, egga se Prohwet?

25. Jie dar jį paklausė: ‘‘Tai kodėl krikštiji, jei nesi nei Kristus, nei Elijas, nei pranašas?’‘

25. Und sie fragten ihn und sprachen zu ihm: Warum taufst du denn, so du nicht Christus bist noch Elia noch der Prophet?

25. Ils lui demandèrent: Pourquoi donc baptises-tu, si tu n'es ni le Christ, ni Élie, ni le prophète?

25. Y preguntáronle, y le dijeron: ¿Por qué pues bautizas, si tú no eres el Cristo, ni Elías, ni el profeta?

25 En zij vraagden hem en spraken tot hem: Waarom doopt gij dan, zo gij de Christus niet zijt, noch Elias, noch de profeet?

25. I pytali go i rzekli mu: Czemuż tedy chrzcisz, jeźliżeś ty nie jest Chrystus, ani Elijasz, ani prorok?

25. És megkérdék őt és mondának néki: Miért keresztelsz tehát, ha te nem vagy a Krisztus, sem Illés, sem a próféta?

25 И они спросили его: что же ты крестишь, если ты ни Христос, ни Илия, ни пророк?

25. І питали вони його, й казали йому: Чого ж хрестиш, коли ти не Христос, нї Ілия, нї пророк.

26 Johannes vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo hän, jota te ette tunne.

26 Johannes vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedessä. Mutta keskellänne seisoo Hän, jota te ette tunne.

26. Johannes vastasi heitä ja sanoi: minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo, jota ette tunne:

26. Johannes wastais heitä ja sanoi: minä castan wedellä mutta teidän keskellän on jota et te tunne.

26. Joha'nes wastasi heite ia sanoi/ Mine castan wedhelle/ Mutta se teidhen keskellen seiso iota ei te tunne/ (Johannes wastasi heitä ja sanoi/ Minä kastan wedellä/ Mutta se teidän keskellän seisoo jota ei te tunne/)

26. ἀπεκρίθη αὐτοῖς ὁ Ἰωάννης λέγων· Ἐγὼ βαπτίζω ἐν ὕδατι· μέσος δὲ ὑμῶν ἕστηκεν ὃν ὑμεῖς οὐκ οἴδατε,

26. απεκριθη αυτοις ο ιωαννης λεγων εγω βαπτιζω εν υδατι μεσος δε υμων εστηκεν ον υμεις ουκ οιδατε 26. apekrithe aυtois o ioannes legon ego βaptizo en υdati mesos de υmon esteken on υmeis oυk oidate

26 John answered them, saying, I immerse* in water, but one is standing in your° midst whom you° do not know.

26. John answered them, saying, I baptize with water: but there standeth one among you, whom ye know not;

26. Johannes svarede dem og sagde: jeg døber med Vand; men han staaer midt iblandt Eder, den I ikke kjende.

26. Svarade dem Johannes, och sade: Jag döper med vatten; men midt ibland eder står den I icke kännen.

26. Joannes kostis neile ja ütles: Minna ristin weega; agga se seisab kesk teie seas, kedda teie mitte ei tunne.

26. Jonas jiems atsakė: ‘‘Aš krikštiju vandeniu,­bet tarp jūsų stovi Tas, kurio jūs nepažįstate.

26. Johannes antwortete ihnen und sprach: Ich taufe mit Wasser; aber er ist mitten unter euch getreten, den ihr nicht kennt.

26. Jean leur répondit et dit: Pour moi, je baptise d'eau; mais il y a quelqu'un parmi vous, que vous ne connaissez point.

26. Y Juan les respondió, diciendo: Yo bautizo con agua; mas en medio de vosotros está uno, a quien vosotros no conocéis:

26 Johannes antwoordde hun, zeggende: Ik doop met water, maar Hij staat midden onder ulieden, Dien gij niet kent;

26. Odpowiedział im Jan, mówiąc: Jać chrzczę wodą; ale w pośrodku was stoi, którego wy nie znacie.

26. Felele nékik János, mondván: Én vízzel keresztelek; de köztetek van, a kit ti nem ismertek.

26 Иоанн сказал им в ответ: я крещу в воде; но стоит среди вас Некто , Котороговы не знаете.

26. Відказав їм Йоан, глаголючи: Я хрещу вас водою; серед вас же стоїть, котрого ви не знаєте:

27 Hän on se, joka tulee minun jälkeeni ja jonka kengänpaulaa minä en ole arvollinen päästämään."

27 Hän on se, joka tulee jälkeeni (ja Hän on minua suurempi). Hänen kengännauhaansa en ole arvollinen päästämään."

27. Hän on se, joka minun jälkeeni tulee, joka minun edelläni on ollut, jonka kengän rihmoja en minä ole kelvollinen päästämään.

27. Hän on se joca minun jälkeni tule joca minun edellänikin on ollut jonga kengän rihmoja en minä ole kelwollinen päästämän.

27. Se se ombi/ ioca minun ielkeni tulepi/ ioca minun edhelen on ollut/ Jonga mine en ole keluolinen Kengen Rihmoi pästemen. (Se se ompi/ joka minun jälkeeni tuleepi/ joka minun edellän on ollut/ Jonka minä en ole kelwollinen kengän rihmoja päästämän.)

27. αὐτὸς ἐστιν ὁ ὀπίσω μου ἐρχόμενος, ὃς ἔμπροσθέν μου γέγονεν, οὗ ἐγὼ οὐκ εἰμὶ ἄξιος ἵνα λύσω αὐτοῦ τὸν ἱμάντα τοῦ ὑποδήματος.

27. αυτος εστιν ο οπισω μου ερχομενος ος εμπροσθεν μου γεγονεν ου εγω ουκ ειμι αξιος ινα λυσω αυτου τον ιμαντα του υποδηματος 27. aυtos estin o opiso moυ erchomenos os emprosthen moυ gegonen oυ ego oυk eimi aksios ina lυso aυtoυ ton imanta toυ υpodematos

27 It is he who is coming after me, who has become before me. I am not worthy that* I should loose the strap of his shoes.

27. He it is, who coming after me is preferred before me, whose shoe's latchet I am not worthy to unloose.

27. Han er den, som kommer efter mig, hvilken har været for mig, hvis Skotvinge jeg ikke er værdig at opløse.

27. Han är den som efter mig komma skall, hvilken för mig varit hafver; hvilkens skotväng jag icke värdig är upplösa.

27. Se on sesamma, kes pärrast mind tulleb, kes enne mind on olnud, kelle wäärt minna ep olle, et ma temma kinga paela lahti peästan.

27. Jis yra Tas, kuris po manęs ateina, kuris pirmesnis už mane yra. Jam aš nevertas atrišti sandalų dirželio’‘.

27. Der ist's, der nach mir kommen wird, welcher vor mir gewesen ist, des ich nicht wert bin, daß ich seine Schuhriemen auflöse.

27. C'est celui qui vient après moi et qui est au-dessus de moi, et je ne suis pas digne de délier la courroie de ses souliers.

27. Este es el que ha de venir en pos de mí, el cual es mayor que yo, del cual yo no soy digno de desatar la correa del zapato.

27 Dezelve is het, Die na mij komt, Welke voor mij geworden is, Wien ik niet waardig ben, dat ik Zijn schoenriem zou ontbinden.

27. Tenci jest, który po mnie przyszedłszy, uprzedził mię, któremum ja nie jest godzien, żebym rozwiązał rzemyk obuwia jego.

27. Ő az, a ki utánam jő, a ki előttem lett, [4†] a kinek én nem [5†] vagyok méltó, hogy saruja szíjját megoldjam.

27 Он-то Идущий за мною, но Который стал впереди меня. Я недостоин развязать ремень у обуви Его.

27. се за мною Грядущий, що поперед мене був; котрому я недостоєн розвязати ременя обувя Його.

28 Tämä tapahtui Betaniassa, Jordanin tuolla puolella, jossa Johannes oli kastamassa.

28 Tämä tapahtui Betabarassa*, Jordanin tuolla puolen, jossa Johannes oli kastamassa.

28. Nämät tapahtuivat Betabarassa, sillä puolella Jordania, kussa Johannes kasti.

28. Nämät tapahduit Bethabaras sillä puolella Jordanin cusa Johannes castoi

28. Neme tapactuit Bethabaras/ sillepolen Jordanin/ cussa Johannes castoi. (Näma tapahtuit Bethabarassa/ sillä puolen Jordanin/ kussa Johannes kastoi.)

28. Ταῦτα ἐν Βηθανίᾳ ἐγένετο πέραν τοῦ Ἰορδάνου, ὅπου ἦν Ἰωάννης βαπτίζων.

28. ταυτα εν βηθαβαρα εγενετο περαν του ιορδανου οπου ην ιωαννης βαπτιζων 28. taυta en βethaβara egeneto peran toυ iordanoυ opoυ en ioannes βaptizon

28 These things happened in Bethany beyond-that (area) of the Jordan, where John was immersing*. {Maybe: Mat 3:11-17, Mar 1:7-11, Luk 3:21-22 & Joh 1:29-34}

28. These things were done in Bethabara beyond Jordan, where John was baptizing.

28. Dette skete i Bethabara paa hiin Side Jordan, hvor Johannes døbte.

28. Detta skedde i Bethabara, på hinsidon Jordan, der Johannes döpte.

28. Se sündis Petabaras teisel polel Jordani, kus Joannes ristis.)

28. Tai atsitiko Betanijoje, anapus Jordano, kur Jonas krikštijo.

28. Dies geschah zu Bethabara jenseit des Jordans, wo Johannes taufte.

28. Ces choses se passèrent à Béthabara, au-delà du Jourdain, où Jean baptisait.

28. Estas cosas fueron hechas en Betabara de la otra parte del Jordan, donde Juan bautizaba.

28 Deze dingen zijn geschied in Bethabara, over de Jordaan, waar Johannes was dopende.

28. To się stało w Betabarze za Jordanem, gdzie Jan chrzcił.

28. Ezek Béthabarában lettek, a Jordánon túl, a hol János keresztel vala.

28 Это происходило в Вифаваре при Иордане, где крестил Иоанн.

28. Се в Витаварі стало ся, за Йорданом, де Йоан хрестив.

29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

29 Seuraavana päivänä Johannes näki Jeesuksen tulevan luokseen ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!

29. Toisena päivänä näki Johannes Jesuksen tykönsä tulevan, ja sanoi: katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin!

29. Toisna päiwänä näki Johannes Jesuxen tygöns tulewan ja sanoi: Cadzo Jumalan Caridza joca otta pois mailman synnin.

29. Toisna peiuenä näki Joha'nes Iesusen tygens tuleuan/ ia sanoi/ Catzo Teme o'bi Jumalan Caritza/ ioca Poisotta Mailman Synnin (Toisena päiwänä näki Johannes Jesuksen tykönsä tulewan/ ja sanoi/ Katso tämä ompi Jumalan Karitsa/ joka pois ottaa maailman synnin.)

29. Τῇ ἐπαύριον βλέπει ὁ Ἰωάννης τὸν Ἰησοῦν ἐρχόμενον πρὸς αὐτόν, καὶ λέγει· Ἴδε ὁ ἀμνὸς τοῦ Θεοῦ ὁ αἴρων τὴν ἁμαρτίαν τοῦ κόσμου.

29. τη επαυριον βλεπει ο ιωαννης τον ιησουν ερχομενον προς αυτον και λεγει ιδε ο αμνος του θεου ο αιρων την αμαρτιαν του κοσμου 29. te epaυrion βlepei o ioannes ton iesoυn erchomenon pros aυton kai legei ide o amnos toυ theoυ o airon ten amartian toυ kosmoυ

29 On the next-day he sees Jesus coming toward him and says, Behold, the Lamb of God, who is taking away the sin of the world!

29. The next day John seeth Jesus coming unto him, and saith, Behold the Lamb of God, which taketh away the sin of the world.

29. Den anden Dag seer Johannes Jesus komme til sig og siger: see det Guds Lam, som bærerVerdens Synd!

29. Dagen derefter såg Johannes Jesum komma till sig, och sade: Si, Guds Lamb, som borttager verldenes synd.

29. Teisel päwal nääb Joannes Jesust ennese jure tullewad, ja ütleb: Wata, se on Jummala Tal , kes ma-ilma patto ärrakannab.

29. Kitą dieną Jonas, matydamas pas jį ateinantį Jėzų, prabilo: ‘‘Štai Dievo Avinėlis, kuris naikina pasaulio nuodėmę!

29. Des andern Tages sieht Johannes Jesum zu ihm kommen und spricht: Siehe, das ist Gottes Lamm, welches der Welt Sünde trägt!

29. Le lendemain, Jean vit Jésus qui venait à lui, et il dit: Voici l'agneau de Dieu, qui ôte le péché du monde.

29. El siguiente día ve Juan a Jesús que venía a él, y dice: He aquí el Cordero de Dios, que quita el pecado del mundo.

29 Des anderen daags zag Johannes Jezus tot zich komende, en zeide: Zie het Lam Gods, Dat de zonde der wereld wegneemt!

29. A nazajutrz ujrzał Jan Jezusa idącego do siebie, i rzekł: Oto Baranek Boży, który gładzi grzech świata.

29. Másnap látá János Jézust ő hozzá menni, és monda: Ímé az [6†] Istennek ama báránya, a ki [7†] elveszi a világ bűneit!

29 На другой день видит Иоанн идущего кнему Иисуса и говорит: вот Агнец Божий, Который берет на Себя грех мира.

29. Назавтра бачить Йоан, що Ісус ійде до него, й рече: Ось Агнець Божий, що бере на себе гріхи сьвіта.

30 Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä'.

30 Tämä on se josta sanoin: ’Minun jälkeeni tulee mies, joka on minua suurempi, sillä Hän on ollut ennen minua’.

30. Tämä on se, josta minä sanoin: minun jälkeeni tulee mies, joka minun edelläni on ollut; sillä hän oli ennen kuin minä.

30. Tämä on se josta minä sanoin: minun jälkeni tule mies joca ennen minua on ollut: sillä hän oli ennen cuin minä.

30. Teme ombi se iosta mine sanoin/ Minun ielkeni tulepi Mies/ ioca ennen minua ombi ollut. Sille ette hen oli ennen quin mine/ (Tämä ompi se josta minä sanoin/ Minun jälkeeni tuleepi mies/ joka ennen minua ompi ollut. Sillä että hän oli ennen kuin minä/)

30. οὗτός ἐστι περὶ οὗ ἐγὼ εἶπον· Ὀπίσω μου ἔρχεται ἀνὴρ ὃς ἔμπροσθέν μου γέγονεν, ὅτι πρῶτός μου ἦν.

30. ουτος εστιν περι ου εγω ειπον οπισω μου ερχεται ανηρ ος εμπροσθεν μου γεγονεν οτι πρωτος μου ην 30. oυtos estin peri oυ ego eipon opiso moυ erchetai aner os emprosthen moυ gegonen oti protos moυ en

30 This one is he, concerning whom I said, A man is coming after me who has become before me, because he was first; (then) me.

30. This is he of whom I said, After me cometh a man which is preferred before me: for he was before me.

30. Han er den, som hvilken jeg sagde: efter mig kommer en mand, hvilken har været for mig; thi han var førend jeg.

30. Denne äret, om hvilken jag sagt hafver: Efter mig skall komma en man, den för mig varit hafver; ty han var förr än jag:

30. Sesinnane on, kellest ma ollen üttelnud: Mo järrele tulleb üks mees, kes enne mind on olnud, sest ta olli enne kui minna.

30. Čia Tas, apie kurį pasakiau: po manęs ateina vyras, kuris pirmesnis už mane yra, nes anksčiau už mane buvo.

30. Dieser ist's, von dem ich gesagt habe: Nach mir kommt ein Mann, welcher vor mir gewesen ist; denn er war eher denn ich.

30. C'est celui dont je disais: Il vient après moi un homme qui est au-dessus de moi, car il était avant moi.

30. Este es del que dije: Tras mí viene un varón, el cual es mayor que yo; porque era primero que yo.

30 Deze is het, van Welken ik gezegd heb: Na mij komt een Man, Die voor mij geworden is, want Hij was eer dan ik.

30. Tenci jest, o którymem powiadał, że idzie za mną mąż, który mię uprzedził; bo pierwej był niż ja.

30. Ez az, a kiről én ezt mondám: Én utánam jő egy férfiú, a ki [8†] előttem lett, mert előbb volt nálamnál.

30 Сей есть, о Котором я сказал: за мною идет Муж, Который стал впереди меня, потому что Он был прежде меня.

30. Се Той, про кого я казав: За мною гряде муж, що поперед мене був, бо перше мене був.

31 Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan."

31 Minä en tuntenut Häntä. Mutta sitä varten, että Hän tulisi julki Israelille, olen tullut vedessä kastamaan."

31. Ja en minä häntä tuntenut; mutta että hän ilmestyisi Israelissa, sentähden tulin minä vedellä kastamaan.

31. Ja en minä händä tundenut mutta että hänen piti ilmestymän Israelis tulin minä wedellä castaman.

31. ia em mine hende tundenut. Mutta sempäle ette henen piti ilmestymen Israelis/ senteden mine tulin castaman wedhellä. (ja en minä häntä tuntenut. Mutta senpäälle että hänen piti ilmestymän Israelissa/ sentähden minä tulin kastamaan wedellä)

31. κἀγὼ οὐκ ᾔδειν αὐτόν, ἀλλ’ ἵνα φανερωθῇ τῷ Ἰσραὴλ, διὰ τοῦτο ἦλθον ἐγὼ ἐν τῷ ὕδατι βαπτίζων.

31. καγω ουκ ηδειν αυτον αλλ ινα φανερωθη τω ισραηλ δια τουτο ηλθον εγω εν τω υδατι βαπτιζων 31. kago oυk edein aυton all ina fanerothe to israel dia toυto elthon ego en to υdati βaptizon

31 And I did not know him, but in order that he should be manifested to Israel. I came immersing* in water because of this.

31. And I knew him not: but that he should be made manifest to Israel, therefore am I come baptizing with water.

31. Og jeg kjendte ham ikke; men paa det han skulde aabenbares for Israel, derfor er jeg kommen og døber med Vand.

31. Och jag kände honom icke; men på det han skulle varda uppenbar i Israel, fördenskull är jag kommen, till att döpa med vatten.

31. Ja minna ei tunnud tedda mitte: waid et ta piddi Israelis awwalikkuks sama, sepärrast ollen ma tulnud ristima weega.

31. Aš Jo nepažinojau, bet tam, kad Jis būtų apreikštas Izraeliui, atėjau krikštyti vandeniu’‘.

31. Und ich kannte ihn nicht; sondern auf daß er offenbar würde in Israel, darum bin ich gekommen, zu taufen mit Wasser.

31. Et pour moi, je ne le connaissais pas; mais je suis venu baptiser d'eau, afin qu'il soit manifesté à Israël.

31. Y yo no le conocía; mas para que fuese manifestado a Israel, por eso vine yo bautizando con agua.

31 En ik kende Hem niet; maar opdat Hij aan Israel zou geopenbaard worden, daarom ben ik gekomen, dopende met het water.

31. A jam go nie znał; ale aby był objawiony Izraelowi, dlategom ja przyszedł, chrzcząc wodą.

31. És én nem ismertem őt; de hogy megjelentessék Izráelnek, azért jöttem én, a ki vízzel keresztelek.

31 Я не знал Его; но для того пришелкрестить в воде, чтобы Он явлен был Израилю.

31. І я не знав Його, та, щоб явив ся Ізраїлеві, для того прийшов я, хрестячи водою.

32 Ja Johannes todisti sanoen: "Minä näin Hengen laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja (Hän) se jäi hänen päällensä.

32 Vielä Johannes todisti sanoen: "Näin Hengen laskeutuvan alas taivaasta niin kuin kyyhkysen, ja Hän jäi Hänen päällensä."

32. Ja Johannes todisti, sanoen: minä näin Hengen taivaasta tulevan alas niinkuin kyyhkyisen ja seisahtavan hänen päällensä.

32. Ja Johannes todisti ja sanoi: minä näin Hengen taiwast tulewan alas nijncuin mettisen ja seisattawan hänen päällens.

32. Ja Johannes todhisti ia sanoi Mine näin Hengen alastuleuan Taiuahast ninquin Mettisen ia iei henen pälens/ (Ja Johannes todisti ja sanoi Minä näin Hengen alastulewan taiwahasta niinkuin mettisen ja jäi hänen päällens/)

32. Καὶ ἐμαρτύρησεν Ἰωάννης λέγων ὅτι τεθέαμαι τὸ Πνεῦμα καταβαῖνον ὡς περιστερὰν ἐξ οὐρανοῦ, καὶ ἔμεινεν ἐπ’ αὐτόν·

32. και εμαρτυρησεν ιωαννης λεγων οτι τεθεαμαι το πνευμα καταβαινον ωσει περιστεραν εξ ουρανου και εμεινεν επ αυτον 32. kai emartυresen ioannes legon oti tetheamai to pneυma kataβainon osei peristeran eks oυranoυ kai emeinen ep aυton

32 And John testified, saying, I have seen the Spirit descending like a dove from heaven, and it remained upon him.

32. And John bare record, saying, I saw the Spirit descending from heaven like a dove, and it abode upon him.

32. Og Johannes vidnede og sagde: jeg saae, at Aanden foer ned som en Due fra Himmelen, og den blev over ham.

32. Och Johannes vittnade, och sade: Jag såg Andan nederkomma i dufvoliknelse af himmelen, och blef på honom;

32. Ja Joannes tunnistas ja ütles: Minna näggin Waimo otse kui tui taewast mahha tullewad, ja temma jäi temma peäle.

32. Jonas paliudijo, sakydamas: ‘‘Aš mačiau Dvasią, lyg balandį nusileidžiančią iš dangaus, ir Ji pasiliko ant Jo.

32. Und Johannes zeugte und sprach: Ich sah, daß der Geist herabfuhr wie eine Taube vom Himmel und blieb auf ihm.

32. Jean rendit encore ce témoignage, disant: J'ai vu l'Esprit descendre du ciel comme une colombe, et il s'est arrêté sur lui.

32. Y Juan dió testimonio, diciendo: Ví al Espíritu que descendía del cielo como paloma, y reposó sobre él.

32 En Johannes getuigde, zeggende: Ik heb den Geest zien nederdalen uit den hemel, gelijk een duif, en bleef op Hem.

32. I świadczył Jan, mówiąc: Widziałem Ducha zstępującego jako gołębicę z nieba, i został na nim.

32. És bizonyságot tőn János, mondván: Láttam a Lelket leszállani az égből, mint egy galambot; [9†] és megnyugovék ő rajta.

32 И свидетельствовал Иоанн, говоря: я видел Духа,сходящего с неба, как голубя, и пребывающего на Нем.

32. І сьвідкував Йоан, глаголючи: Що бачив я Духа, злинувшого як голуб з неба, і став він над Ним.

33 Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä'.

33 Ja minä en tuntenut Häntä. Mutta Hän, joka lähetti minut vedessä kastamaan sanoi minulle: 'Jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän Hänen päälleen, Hän on se, joka kastaa Pyhässä Hengessä.'

33. Ja en minä häntä tuntenut; mutta joka minun lähetti vedellä kastamaan, se sanoi minulle: jonka päälle sinä näet Hengen tulevan alas ja seisahtavan hänen päällesä, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.

33. Ja en minä händä tundenut mutta joca minun lähetti wedellä castaman se sanoi minulle: jonga päälle sinä näet Hengen tulewan ja seisattawan hän on se joca casta Pyhällä Hengellä.

33. ia em mine tundenut hende Mutta ioca minun lehetti castaman wedhelle/ se minulle sanoi/ Jonga päle sine neget Hengen alastuleuan/ ia ieuen henen pälens/ se sama se on ioca pyhelle Hengelle castapi. (ja en minä tuntenut häntä Mutta joka minun lähetti kastamaan wedellä/ se minulle sanoi/ Jonka päälle sinä näet Hengen alas tulewan/ ja jääwän hänen päällensä/ se sama se on joka Pyhällä Hengellä kastaapi.)

33. κἀγὼ οὐκ ᾔδειν αὐτόν, ἀλλ’ ὁ πέμψας με βαπτίζειν ἐν ὕδατι, ἐκεῖνός μοι εἶπεν· Ἐφ’ ὃν ἂν ἴδῃς τὸ Πνεῦμα καταβαῖνον καὶ μένον ἐπ’ αὐτόν, οὗτός ἐστιν ὁ βαπτίζων ἐν Πνεύματι ἁγίῳ.

33. καγω ουκ ηδειν αυτον αλλ ο πεμψας με βαπτιζειν εν υδατι εκεινος μοι ειπεν εφ ον αν ιδης το πνευμα καταβαινον και μενον επ αυτον ουτος εστιν ο βαπτιζων εν πνευματι αγιω 33. kago oυk edein aυton all o pempsas me βaptizein en υdati ekeinos moi eipen ef on an ides to pneυma kataβainon kai menon ep aυton oυtos estin o βaptizon en pneυmati agio

33 And I did not know him, but he who sent me to immerse* in water, that one said to me, Upon whomever you see the Spirit descending and remaining upon him, this one is he who immerses* in (the) Holy Spirit.

33. And I knew him not: but he that sent me to baptize with water, the same said unto me, Upon whom thou shalt see the Spirit descending, and remaining on him, the same is he which baptizeth with the Holy Ghost.

33. Og jeg kjendte ham ikke; men den, som sendte mig at døbe med Vand, han sagde til mig: paa hvem du seer Aanden fare ned og blive over ham, han er den, som døber med den Hellig Aand.

33. Och jag kände honom icke; men den som mig sände, till att döpa med vatten, han sade till mig: Öfver hvilken du far se Andan nederkomma, och blifva på honom, han är den som döper med den Helga Anda.

33. Ja minna ei tunnud tedda mitte; agga, kes mind läkkitas weega ristima, se ütles mulle: Kelle peäle sa nääd Waimo mahha tullewad, ja temma peäle jäwad, sesinnane on, kes pühha Waimoga ristib.

33. Aš Jo nepažinojau, bet Tas, kuris mane siuntė krikštyti vandeniu, man pasakė: ‘Ant ko pamatysi nusileidžiančią ir pasiliekančią Dvasią, bus Tas, kuris krikštys Šventąja Dvasia’.

33. Und ich kannte ihn nicht; aber der mich sandte, zu taufen mit Wasser, der sprach zu mir: Auf welchen du sehen wirst den Geist herabfahren und auf ihm bleiben, der ist's, der mit dem heiligen Geist tauft.

33. Pour moi, je ne le connaissais pas; mais celui qui m'a envoyé baptiser d'eau, m'a dit: Celui sur qui tu verras l'Esprit descendre et s'arrêter, c'est celui qui baptise du Saint-Esprit.

33. Y yo no le conocía; mas el que me envió a bautizar con agua, aquel me dijo: Sobre aquel que vieres descender el Espíritu, y que reposa sobre él, éste es el que bautiza con el Espíritu Santo.

33 En ik kende Hem niet; maar Die mij gezonden heeft, om te dopen met water, Die had mij gezegd: Op Welken gij den Geest zult zien nederdalen, en op Hem blijven, Deze is het, Die met den Heiligen Geest doopt.

33. A jam go nie znał; ale który mię posłał chrzcić wodą, ten mi rzekł: Na kogo byś ujrzał Ducha zstępującego i zostającego na nim, tenci jest, który chrzci Duchem Świętym.

33. És én nem ismertem őt; de a ki elkülde engem, hogy vízzel kereszteljek, az mondá nékem: A kire látod a Lelket leszállani és rajta megnyugodni, az az, a ki keresztel [10†] Szent Lélekkel.

33 Я не знал Его; но Пославший меня крестить в воде сказал мне: на Кого увидишь Духа сходящего и пребывающего на Нем, Тот есть крестящий Духом Святым.

33. І я не знав Його; та пославший мене хрестити водою, той менї глаголав: На кого побачиш, що Дух злине та стане над Ним, се той, що хрестить Духом сьвятим.

34 Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."

34 Ja minä olen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."

34. Ja minä näin sen ja todistin hänen olevan Jumalan Pojan.

34. Ja minä näin sen ja todistin hänen olewan Jumalan Pojan.

34. Ja mine sen näin ia todhistin/ Temen oleua' Jumalan Poian. (Ja minä sen näin ja todistin/ Tämän olewan Jumalan Pojan.)

34. κἀγὼ ἑώρακα, καὶ μεμαρτύρηκα ὅτι οὗτός ἐστιν ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ.

34. καγω εωρακα και μεμαρτυρηκα οτι ουτος εστιν ο υιος του θεου 34. kago eoraka kai memartυreka oti oυtos estin o υios toυ theoυ

34 And I have seen, and have testified, that this is the Son of God. {Joh 1:35-51 Bethany beyond Jordan, Spring 27 AD.}

34. And I saw, and bare record that this is the Son of God.

34. Og jeg har seet det og vidnet, at denne er Guds Søn.

34. Och jag såg det, och vittnade att han är Guds Son.

34. Ja ma ollen näinud ja tunnistanud, et sesinnane on se Jummala Poeg.

34. Ir aš mačiau, ir liudiju, kad šitas yra Dievo Sūnus’‘.

34. Und ich sah es und zeugte, daß dieser ist Gottes Sohn.

34. Et j'ai vu, et j'ai rendu témoignage que c'est lui qui est le Fils de Dieu.

34. Y yo ví, y he dado testimonio, que éste es el Hijo de Dios.

34 En ik heb gezien, en heb getuigd, dat Deze de Zoon van God is.

34. A jam widział i świadczył, że ten jest Syn Boży.

34. És én láttam, és bizonyságot tettem, hogy ez az Isten Fia.

34 И я видел и засвидетельствовал, что Сей есть Сын Божий.

34. І бачив я, і сьвідкував, що се Син Божий.

35 Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa.

35 Seuraavana päivänä Johannes jälleen seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistaan.

35. Toisena päivänä seisoi Johannes taas ja kaksi hänen opetuslapsistansa,

35. TOisna päiwänä seisoi Johannes taas ja caxi hänen Opetuslastans.

35. Toisna peiuen seisoi tas Johannes ia caxi henen Opetuslastans. (Toisena päiwänä seisoi taas Johannes ja kaksi hänen opetuslastansa.)

35. Τῇ ἐπαύριον πάλιν εἱστήκει ὁ Ἰωάννης καὶ ἐκ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ δύο,

35. τη επαυριον παλιν ειστηκει ο ιωαννης και εκ των μαθητων αυτου δυο 35. te epaυrion palin eistekei o ioannes kai ek ton matheton aυtoυ dυo

35 Again on the next-day, John and two (others) from his disciples stood (around).

35. Again the next day after John stood, and two of his disciples;

35. Den anden Dag stod atter Johannes der og to af hans Disciple.

35. Dagen derefter stod åter Johannes, och två af hans lärjungar.

35. Teisel päwal seisis Joannes ta, ja kaks temma jüngrittest.

35. Kitą dieną vėl stovėjo Jonas ir du jo mokiniai.

35. Des andern Tages stand abermals Johannes und zwei seiner Jünger.

35. Le lendemain, Jean était encore là avec deux de ses disciples,

35. El siguiente día otra vez estaba Juan, y dos de sus discípulos.

35 Des anderen daags wederom stond Johannes, en twee uit zijn discipelen.

35. Nazajutrz zasię stał Jan i dwaj z uczniów jego.

35. Másnap ismét ott állt vala János és kettő az ő tanítványai közül;

35 На другой день опять стоял Иоанн и двое из учеников его.

35. Назавтра знов стояв Йоан і два з учеників його;

36 Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!"

36 Katsoen Jeesukseen, joka siinä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!"

36. Ja kuin hän näki Jesuksen käyvän, sanoi hän: katso, Jumalan Karitsa!

36. Ja cuin hän näki Jesuxen waeldawan sanoi hän: Cadzo Jumalan Caridza.

36. Ja quin hen näki Iesusen waeldauan/ sanoi hen/ Catzo/ Se ombi Jumalan Caritza. (Ja kun hän näki Jesuksen waeltawan/ sanoi hän/ Katso/ Se ompi Jumalan Karitsa.)

36. καὶ ἐμβλέψας τῷ Ἰησοῦ περιπατοῦντι λέγει· Ἴδε ὁ ἀμνὸς τοῦ Θεοῦ.

36. και εμβλεψας τω ιησου περιπατουντι λεγει ιδε ο αμνος του θεου 36. kai emβlepsas to iesoυ peripatoυnti legei ide o amnos toυ theoυ

36 And having looked at Jesus walking, he says, Behold, the Lamb of God!

36. And looking upon Jesus as he walked, he saith, Behold the Lamb of God!

36. Og der han saae paa Jesus, som gik der, sagde han: see, det Guds Lam!

36. Och som han fick se Jesum gå, sade han: Si, Guds Lamb.

36. Ja kui temma näggi Jesust köndiwad, ütles temma: Ennä, se on Jummala Tal.

36. Išvydęs einantį Jėzų, jis tarė: ‘‘Štai Dievo Avinėlis!’‘

36. Und als er Jesum sah wandeln, sprach er: Siehe, das ist Gottes Lamm!

36. Et voyant Jésus qui marchait, il dit: Voilà l'agneau de Dieu.

36. Y mirando a Jesús que andaba por allí, dijo: He aquí el Cordero de Dios.

36 En ziende op Jezus, daar wandelende, zeide hij: Ziet, het Lam Gods!

36. A ujrzawszy Jezusa chodzącego, rzekł: Oto Baranek Boży.

36. És ránézvén Jézusra, a mint ott jár vala, monda: Ímé az Isten Báránya! [11†]

36 И, увидев идущего Иисуса, сказал: вот Агнец Божий.

36. і, споглянувши на Ісуса йдучого, рече: ось Агнець Божий.

37 Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen näin puhuvan ja seurasivat Jeesusta.

37 Ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen puhuvan ja seurasivat Jeesusta.

37. Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen puhuvan, ja seurasivat Jesusta.

37. Ja caxi hänen Opetuslastans cuulit hänen puhuwan ja seuraisit Jesusta.

37. Ja caxi henen Opetuslastans cwlit henen puhuan/ ia seurasit Iesust. (Ja kaksi hänen opetuslastansa kuulit hänen puhuwan/ ja seurasit Jesusta.)

37. καὶ ἤκουσαν αὐτοῦ οἱ δύο μαθηταὶ λαλοῦντος καὶ ἠκολούθησαν τῷ Ἰησοῦ.

37. και ηκουσαν αυτου οι δυο μαθηται λαλουντος και ηκολουθησαν τω ιησου 37. kai ekoυsan aυtoυ oi dυo mathetai laloυntos kai ekoloυthesan to iesoυ

37 And the two disciples heard him speak and they followed Jesus.

37. And the two disciples heard him speak, and they followed Jesus.

37. Og de to Disciple hørte ham tale, og de fulgte Jesus.

37. Och de två hans lärjungar hörde honom tala, och följde Jesum.

37. Ja need kaks jüngrit kuulsid tedda räkiwad, ja käisid Jesusse järrel.

37. Išgirdę tuos žodžius, abu mokiniai nusekė paskui Jėzų.

37. Und die zwei Jünger hörten ihn reden und folgten Jesu nach.

37. Et les deux disciples l'ayant entendu parler ainsi, suivirent Jésus.

37. Y oyéronle los dos discípulos hablar, y siguieron a Jesús.

37 En die twee discipelen hoorden hem dat spreken, en zij volgden Jezus.

37. I słyszeli go oni dwaj uczniowie mówiącego, i szli za Jezusem.

37. És hallá őt a két tanítvány, a mint szól vala, és követék Jézust.

37 Услышав от него сии слова, оба ученика пошли за Иисусом.

37. І чули його два ученики глаголючого, й пійшли слїдом за Ісусом.

38 Niin Jeesus kääntyi ja nähdessään heidän seuraavan sanoi heille: "Mitä te etsitte?" He vastasivat hänelle: "Rabbi" — se on käännettynä: opettaja — "missä sinä majailet?"

38 Jeesus kääntyi ja nähdessään heidän seuraavan sanoi heille: "Mitä etsitte?" He vastasivat Hänelle: "Rabbi" — se on käännettynä: 'opettaja' —”missä majailet?”

38. Mutta Jesus käänsi itsensä ja näki ne seuraavan, ja sanoi heille: 39. Mitä te etsitte? Niin he sanoivat hänelle: Rabbi (se on niin paljo sanottu: opettaja) kussas asut?

38. Mutta Jesus käänsi idzens ja näki ne händäns seurawan ja sanoi heille: mitä te edzittä?

38. Mutta Iesus kensi ymberins/ ia näki ne hendens seurauan ia sanoi heille/ Mite te etzitte? (Mutta Jesus käänsi ympärinsä/ ja näki ne häntäns seuraawan ja sanoi heille/ Mitäs te etsitte?)

38. στραφεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς καὶ θεασάμενος αὐτοὺς ἀκολουθοῦντας λέγει αὐτοῖς·

38. στραφεις δε ο ιησους και θεασαμενος αυτους ακολουθουντας λεγει αυτοις τι ζητειτε οι δε ειπον αυτω ραββι ο λεγεται ερμηνευομενον διδασκαλε που μενεις 38. strafeis de o iesoυs kai theasamenos aυtoυs akoloυthoυntas legei aυtois ti zeteite oi de eipon aυto raββi o legetai ermeneυomenon didaskale poυ meneis

38 Now Jesus, having turned, saw them following, and says to them, What are you° seeking? But they said to him, Rabbi (which is to say, by translation: teacher), where do you abide?

38. Then Jesus turned, and saw them following, and saith unto them, What seek ye They said unto him, Rabbi, (which is to say, being interpreted, Master,) where dwellest thou

38. Men Jesus vendte sig om og saae dem følge og sagde til dem:

38. Då vände Jesus sig om, och såg dem följa sig, och sade till dem: Hvad söken I? Då sade de till honom: Rabbi (det betyder Mästar), hvar vistas du?

38. Agga Jesus pöris ennast ümber, ja näggi neid ennese järrel käiwad, ja ütles neile: Mis teie otsite? Agga nemmad ütlesid temmale: Rabbi! (se on, kui sedda ärraselletakse, Öppetaja) kus sinna asset olled?

38. Jėzus, atsigręžęs ir pamatęs juos sekančius, paklausė: ‘‘Ko ieškote?’‘ Jie atsakė: ‘‘Rabi (tai reiškia: ‘‘Mokytojau’‘), kur gyveni?’‘

38. Jesus aber wandte sich um und sah sie nachfolgen und sprach zu ihnen: Was suchet ihr? Sie aber sprachen zu ihm: Meister, wo bist du zur Herberge?

38. Jésus s'étant retourné et voyant qu'ils le suivaient, leur dit: Que cherchez-vous?Ils lui répondirent: Rabbi (c'est-à-dire, maître), où demeures-tu?

38. Y volviéndose Jesús, y viéndoles seguirle, díceles: ¿Qué buscáis? Y ellos le dijeron: Rabbi, (que interpretado, quiere decir, Maestro,) ¿dónde moras?

38 En Jezus Zich omkerende, en ziende hen volgen, zeide tot hen: (1:39) Wat zoekt gij? En zij zeiden tot Hem: Rabbi! (hetwelk is te zeggen, overgezet zijnde, Meester) waar woont Gij?

38. A obróciwszy się Jezus i ujrzawszy je za sobą idące, rzekł do nich: Czego szukacie? A oni mu rzekli: Rabbi! (co się wykłada: Mistrzu), gdzie mieszkasz?

38. Jézus pedig hátrafordulván és látván, hogy követik azok, monda nékik:

38 Иисус же, обратившись и увидев их идущих, говорит им: что вам надобно? Они сказали Ему: Равви, –что значит: учитель, – где живешь?

38. І обернувшись Ісус та побачивши їх слїдом ідучих, рече їм: Чого шукаєте? Вони ж сказали Йому: Рави (що єсть перекладом: Учителю), де пробуваєш?

39 Hän sanoi heille: "Tulkaa ja katsokaa". Niin he menivät ja näkivät, missä hän majaili, ja viipyivät hänen tykönään sen päivän. Silloin oli noin kymmenes hetki.

39 Hän sanoi heille: "Tulkaa ja katsokaa." He menivät ja näkivät, missä Hän majaili, ja viipyivät Hänen luonaan sen päivän. Ja oli noin kymmenes tunti*.

39. Hän sanoi heille: tulkaat ja katsokaat; ja he tulivat ja näkivät, kussa hän asui, ja olivat sen päivän hänen tykönänsä, ja se oli lähes kymmenes hetki.

39. Nijn he sanoit hänelle: Rabbi se on opettaja cusas asut? Hän sanoi heille: tulcat ja cadzocat ja he tulit ja näit cusa hän asui ja olit sen päiwän hänen tykönäns ja jo oli lähes kymmenes hetki.

39. Nin he sanoit henelle/ Rabbi (se on tulkittu) Mestari/ cussas asut? Hen sanoi heille/ Tulcat ia catzocat. He tulit ia näit cussa hen asui/ ia olit henen tykenens sen päiuen. Nin oli lähes io kymmenes hetki. (Niin he sanoit hänelle/ Rabbi (se on tulkittu) Mestari/ kussas asut? Hän sanoi heille/ Tulkaat ja katsokaat. He tulit ja näit kussa hän asui/ ja olit hänen tykönänsä sen päiwän. Niin oli lähes jo kymmenes hetki.)

39. Τί ζητεῖτε; οἱ δὲ εἶπον αὐτῷ· Ραββί· ὃ λέγεται μεθερμηνευόμενον Διδάσκαλε· ποῦ μένεις;

39 He says to them, Come° and see°. They went and saw where he abode, and they remained with him that day. It was approximately the tenth hour.

39. He saith unto them, Come and see. They came and saw where he dwelt, and abode with him that day: for it was about the tenth hour.

39. hvad søge I efter? Men de sagde til ham: Rabbi (hvilket udlagt betyder: Mester), hvor opholder dudig?

39. Då sade han till dem: Kommer, och ser. De kommo, och sågo hvar han vistades, och blefvo den dagen när honom; och det var vid tionde timman.

39. Temma ütles neile: Tulge ja wadage. Nemmad tullid ja waatsid, kus ta piddi asset ollema, ja jäid sel päwal temma jure: agga se olli liggi kümnes tund.

39. Jis jiems tarė: ‘‘Ateikite ir pamatysite’‘. Jie nuėjo, pamatė, kur Jis gyvena, ir tą dieną praleido pas Jį. Tai buvo apie dešimtą valandą.

39. Er sprach zu ihnen: Kommt und sehet's! Sie kamen und sahen's und blieben den Tag bei ihm. Es war aber um die zehnte Stunde.

39. Il leur dit: Venez et voyez.Ils allèrent et virent où il logeait, et ils demeurèrent avec lui ce jour-là, car il était environ la dixième heure.

39. Díceles: Veníd, y ved. Vinieron, y vieron donde moraba; y quedáronse con él aquel día; porque era como la hora décima.

39 (1:40) Hij zeide tot hen: Komt en ziet! Zij kwamen en zagen, waar Hij woonde, en bleven dien dag bij Hem. En het was omtrent de tiende ure.

39. Rzekł im: Pójdźcie, a oglądajcie. I szli i widzieli, gdzie mieszkał, a zostali przy nim onego dnia; bo było około dziesiątej godziny.

39. Mit kerestek? Azok pedig mondának néki: Rabbi, (a mi megmagyarázva azt teszi: Mester) hol lakol?

39 Говорит им: пойдите и увидите. Они пошли и увидели, где Он живет; и пробыли у Него день тот. Было около десятого часа.

39. Рече їм: Ідїть і подивіть ся. Пійшли вони, та й бачили, де пробуває, і перебули в Него день той; було ж коло десятої години.

40 Andreas, Simon Pietarin veli, oli toinen niistä kahdesta, jotka olivat kuulleet, mitä Johannes sanoi, ja seuranneet Jeesusta.

40 Andreas, Simon Pietarin veli, oli toinen niistä kahdesta, jotka olivat kuulleet *Johanneksen todistuksen* ja seuranneet Jeesusta.

40. Andreas, Simon Pietarin veli, oli yksi niistä kahdesta, jotka sen Johannekselta kuulleet olivat ja häntä seurasivat.

40. Yxi nijstä cahdest jotca Johannexelda cuulit ja Jesusta seuraisit oli Andreas Simon Petarin weli.

40. Yxi nijste cadhest iotca Johanneselda cwlit/ ia Iesusta seurasit/ oli Andreas Simo' Petarin welij/ (Yksi niistä kahdesta jotka Johannekselta kuulit/ ja Jesusta seurasit/ oli Andreas Simon Petarin weli/)

40. λέγει αὐτοῖς· Ἔρχεσθε καὶ ἵδετε. ἦλθαν οὖν καὶ εἶδον ποῦ μένει, καὶ παρ’ αὐτῷ ἔμειναν τὴν ἡμέραν ἐκείνην· ὥρα ἦν ὡς δεκάτη.

39. λεγει αυτοις ερχεσθε και ιδετε ηλθον και ειδον που μενει και παρ αυτω εμειναν την ημεραν εκεινην ωρα δε ην ως δεκατη 39. legei aυtois erchesthe kai idete elthon kai eidon poυ menei kai par aυto emeinan ten emeran ekeinen ora de en os dekate

40 One out of the two who heard (this) from John was Andrew, Simon Peter’s brother and he followed him.

40. One of the two which heard John speak, and followed him, was Andrew, Simon Peter's brother.

40. Han sagde til dem: kommer og seer. De kom og saae, hvor han opholdt sig, og bleve samme Dag hos ham; thi det var ved den tiende Time.

40. Och var Andreas, Simonis Petri broder, en af de två, som hade hört af Johanne; och följde Jesum.

40. Üks neist kahhest, kes Joannesest kuulsid, ja Jesusse järrel käisid, olli Andreas, Simona ja Peetrusse wend:

40. Vienas iš tų dviejų, kurie girdėjo Jono žodžius ir nusekė paskui Jėzų, buvo Simono Petro brolis Andriejus.

40. Einer aus den zweien, die von Johannes hörten und Jesus nachfolgten, war Andreas, der Bruder des Simon Petrus.

40. André, frère de Simon Pierre, était l'un des deux qui avaient entendu ce que Jean disait, et qui avaient suivi Jésus.

40. Era Andrés, el hermano de Simón Pedro, uno de los dos que habían oido hablar a Juan, y le habían seguido.

40 (1:41) Andreas, de broeder van Simon Petrus, was een van de twee, die het van Johannes gehoord hadden, en Hem gevolgd waren.

40. A był Andrzej, brat Szymona Piotra, jeden z onych dwóch, którzy to słyszeli od Jana, i szli byli za nim.

40. Monda nékik: Jőjjetek és lássátok meg. Elmenének és megláták, hol lakik; és nála maradának azon a napon: vala pedig körülbelül tíz óra.

40 Один из двух, слышавших от Иоанна об Иисусе и последовавших за Ним, был Андрей, брат Симона Петра.

40. Один з двох, що чули від Йоана та й пійшли слїдом за ним, був Андрей, брат Симона Петра.

41 Hän tapasi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet Messiaan", se on käännettynä: Kristus.

41 Hän tapasi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Olemme löytäneet Messiaan" — se on käännettynä 'Kristus.'

41. Tämä löysi ensin veljensä Simonin, ja sanoi hänelle: me löysimme Messiaan; se on niin paljo kuin: voideltu.

41. Se löysi ensin hänen weljens Simonin ja sanoi hänelle: me löysimme Messian se on Woidellun.

41. Se sama leusi ensin henen weliens Simonin ia sanoi henelle/ Me leusime Messiasen (quin on tulkittu) sen woidheltun. (Se sama löysi ensin hänen weljensä Simonin ja sanoi hänelle/ Me löysimme Messiaan (kuin on tulkittu) sen woidellun.)

41. Ἦν Ἀνδρέας ὁ ἀδελφὸς Σίμωνος Πέτρου εἷς ἐκ τῶν δύο τῶν ἀκουσάντων παρὰ Ἰωάννου καὶ ἀκολουθησάντων αὐτῷ·

40. ην ανδρεας ο αδελφος σιμωνος πετρου εις εκ των δυο των ακουσαντων παρα ιωαννου και ακολουθησαντων αυτω 40. en andreas o adelfos simonos petroυ eis ek ton dυo ton akoυsanton para ioannoυ kai akoloυthesanton aυto

41 This one finds first his own brother Simon and says to him, We have found the Messiah (which is, (after) being translated, The Christ).

41. He first findeth his own brother Simon, and saith unto him, We have found the Messias, which is, being interpreted, the Christ.

41. Een af de To, som havde hørt dette af Johannes og havde fulgt ham, var Andreas, Simon Peters Broder.

41. Han fann först sin broder Simon, och sade till honom: Vi hafve funnit Messiam, det betyder den Smorda.

41. Sesinnane leiab essite omma wenna Simona, ja ütleb temmale: Meie olleme Messiast leidnud, se on ärraselletud, se Kristus.

41. Jis pirmiausia susiieškojo savo brolį Simoną ir jam pranešė: ‘‘Radome Mesiją!’‘ (išvertus tai reiškia: ‘‘Kristų’‘).

41. Der findet am ersten seinen Bruder Simon und spricht zu ihm: Wir haben den Messias gefunden (welches ist verdolmetscht: der Gesalbte),

41. André trouva le premier Simon son frère, et il lui dit: Nous avons trouvé le Messie (c'est-à-dire, le Christ, l'Oint).

41. Este halló primero a su hermano Simón, y le dijo: Hemos hallado al Mesías, que interpretado es, el Cristo.

41 (1:42) Deze vond eerst zijn broeder Simon, en zeide tot hem: Wij hebben gevonden den Messias, hetwelk is, overgezet zijnde, de Christus.

41. Ten najpierw znalazł Szymona, brata swego własnego, i rzekł mu: Znaleźliśmy Mesyjasza, co się wykłada Chrystus.

41. A kettő közül, a kik Jánostól ezt hallották és őt követték vala, [12†] András volt az egyik, a Simon Péter testvére.

41 Он первый находит брата своего Симона и говорит ему: мы нашли Мессию, что значит: Христос;

41. Він знаходить первий брата свого Симона, й каже йому: Знайшли ми Месию (що єсть перекладом: Христос).

42 Ja hän vei hänet Jeesuksen tykö. Jeesus kiinnitti katseensa häneen ja sanoi: "Sinä olet Simon, Johanneksen poika; sinun nimesi on oleva Keefas", joka käännettynä on Pietari.

42 Ja hän vei hänet Jeesuksen luo. Katsoen häneen Jeesus sanoi: "Sinä olet Simon, Joonaan* poika. Sinun nimesi on oleva Keefas", joka käännettynä on 'Pietari'.

42. Ja hän toi hänen Jesuksen tykö. Mutta kuin Jesus katsoi hänen päällensä, sanoi hän: sinä olet Simon Jonan poika, ja sinä pitää kutsuttaman Kephas; se on niin paljo kuin: kallio.

42. Ja he toit en Jesuxen tygö. Cosca Jesus hänen näki sanoi hän: sinä olet Simon Jonan poica ja sinä pitä cudzuttaman Cephas se on callio.

42. Ja toidh sen Iesusen tyge. (Ja toit sen Jesuksen tykö.)

42. εὑρίσκει οὗτος πρῶτον τὸν ἀδελφὸν τὸν ἴδιον Σίμωνα καὶ λέγει αὐτῷ· Εὑρήκαμεν τὸν Μεσσίαν· ὅ ἐστιν μεθερμηνευόμενον Χριστός·

41. ευρισκει ουτος πρωτος τον αδελφον τον ιδιον σιμωνα και λεγει αυτω ευρηκαμεν τον μεσσιαν ο εστιν μεθερμηνευομενον ο χριστος 41. eυriskei oυtos protos ton adelfon ton idion simona kai legei aυto eυrekamen ton messian o estin methermeneυomenon o christos

42 And he led him toward Jesus. Jesus looked at him and said, You are Simon, the Son of Jonah, you will be called Cephas, which is by translation, a Pebble.

42. And he brought him to Jesus. And when Jesus beheld him, he said, Thou art Simon the son of Jona: thou shalt be called Cephas, which is by interpretation, A stone.

42. Denne fandt først sin Broder Simon og sagde til ham: vi have fundet Messias, (hvilket er udlagt: Christus).

42. Och han hade honom till Jesum. Då Jesus fick se honom, sade han: Du äst Simon, Jona son; du skall heta Cephas, det betyder hälleberg.

42. Ja temma wiis tedda Jesusse jure. Agga, kui Jesus tedda näggi, ütles temma: Sinna olled Simon Jona poeg, sind peab hütama Kewaks, se on ärraselletud: Peetrus.

42. Ir nusivedė jį pas Jėzų. Jėzus pažvelgė į jį ir tarė: ‘‘Tu esi Simonas, Jonos sūnus, o vadinsies Kefas’‘ (išvertus tai reiškia: ‘‘Akmuo’‘).

42. und führte ihn zu Jesu. Da ihn Jesus sah, sprach er: Du bist Simon, Jona's Sohn; du sollst Kephas (Fels) heißen.

42. Et il l'amena à Jésus. Jésus, l'ayant regardé, lui dit: Tu es Simon, fils de Jona; tu seras appelé Céphas(c'est-à-dire, Pierre).

42. Y le trajo a Jesús. Y mirándole Jesús, dijo: Tú eres Simón, hijo de Jonás: tú serás llamado Céfas, que quiere decir, Piedra.

42 (1:43) En hij leidde hem tot Jezus. En Jezus, hem aanziende, zeide: Gij zijt Simon, de zoon van Jonas; gij zult genaamd worden Cefas, hetwelk overgezet wordt Petrus.

42. I przywiódł go do Jezusa. A wejrzawszy naó Jezus, rzekł: Tyś jest Szymon, syn Jonasza; ty będziesz nazwany Kiefas, co się wykłada Piotr.

42. Találkozék ez először a maga testvérével, Simonnal, és monda néki: Megtaláltuk a Messiást (a mi megmagyarázva azt teszi: Krisztus);

42 и привел его к Иисусу. Иисус же, взглянув на него, сказал: ты – Симон, сын Ионин; ты наречешься Кифа, что значит: камень Петр.

42. І привів його до Ісуса. Поглянувши ж на него Ісус, рече: Ти єси Симон, син Йони; ти назвеш ся Кифа (що єсть перекладом: Петр).

43 Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan; ja hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua".

43 Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan. Ja Hän tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua."

43. Toisena päivänä tahtoi Jesus mennä Galileaan, ja löysi Philippuksen ja sanoi hänelle: seuraa minua!

43. Toisna päiwänä tahdoi Jesus taas mennä Galileaan ja löysi Philippuxen ja sanoi hänelle: seura minua:

43. Coska Iesus sen näki sanoi hen/ Sine olet Simon Jonan poica/ sine pite cutzuttaman Cephas (se on tulkittu) Callio. (Koska Jesus sen näki sanoi hän/ Sinä olet Simon Jonan poika/ sinä pitää kutsuttaman Cephas (se on tulkittu) kallio.)

43. καὶ ἤγαγεν αὐτὸν πρὸς τὸν Ἰησοῦν. ἐμβλέψας αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν· Σὺ εἶ Σίμων ὁ υἱὸς Ἰωνᾶ· σὺ κληθήσῃ Κηφᾶς, ὃ ἑρμηνεύεται Πέτρος.

42. και ηγαγεν αυτον προς τον ιησουν εμβλεψας δε αυτω ο ιησους ειπεν συ ει σιμων ο υιος ιωνα συ κληθηση κηφας ο ερμηνευεται πετρος 42. kai egagen aυton pros ton iesoυn emβlepsas de aυto o iesoυs eipen sυ ei simon o υios iona sυ klethese kefas o ermeneυetai petros

43 On the next-day, he wished to go out into Galilee, and he finds Philip, and Jesus says to him, Follow me.

43. The day following Jesus would go forth into Galilee, and findeth Philip, and saith unto him, Follow me.

43. Og han førte ham til Jesus. Men der Jesus saae paa ham, sagde han: du er Simon, Jonas' Søn; du skal hedde Kephas, (det er udlagt Petrus).

43. Dagen derefter ville Jesus gå ut i Galileen; och fann Philippum, och sade till honom: Följ mig.

43. Teisel päwal tahtis Jesus Kalilea-male miñna, ja leiab Wilippust ja ütleb temmale: Käi minno järrel.

43. Kitą dieną Jėzus panoro vykti į Galilėją. Jis sutiko Pilypą ir tarė jam: ‘‘Sek paskui mane!’‘

43. Des andern Tages wollte Jesus wieder nach Galiläa ziehen und findet Philippus und spricht zu ihm: Folge mir nach!

43. Le lendemain, Jésus voulut s'en aller en Galilée, et il trouva Philippe, et il lui dit: Suis-moi.

43. El día siguiente quiso Jesús ir a Galilea, y halla a Felipe; y le dice: Sígueme.

43 (1:44) Des anderen daags wilde Jezus heengaan naar Galilea, en vond Filippus, en zeide tot hem: Volg Mij.

43. A nazajutrz chciał Jezus wynijść do Galilei, i znalazł Filipa i rzekł mu: Pójdź za mną.

43. És vezeté őt Jézushoz. Jézus pedig reá tekintvén, monda: Te Simon vagy, a Jóna [13†] fia; te Kéfásnak fogsz hivatni (a mi megmagyarázva: Kőszikla).

43 На другой день Иисус восхотел идти в Галилею, и находит Филиппа и говорит ему: иди за Мною.

43. Назавтра хотїв Ісус вийти в Галилею, і знаходить Филипа, й рече йому: Йди слїдом за мною.

44 Ja Filippus oli Beetsaidasta, Andreaan ja Pietarin kaupungista.

44 Mutta Filippus oli Beetsaidasta, Andreaan ja Pietarin kaupungista.

44. Mutta Philippus oli Betsaidasta, Andreaksen ja Pietarin kaupungista.

44. Mutta Philippus oli Bethsaidasta Andreaxen ja Petarin Caupungist.

44. Toisna peiuen tactoi Iesus taas menne Galilean/ ia leusi Philippusen ia sanoi henelle/ Seura minua. (Toisena päiwänä tahtoi Jesus taas mennä Galileaan/ ja löysi Philippuksen ja sanoi hänelle/ Seuraa minua.)

44. Τῇ ἐπαύριον ἠθέλησεν ὁ Ἰησοῦς ἐξελθεῖν εἰς τὴν Γαλιλαίαν, καὶ εὑρίσκει Φίλιππον καὶ λέγει αὐτῷ· Ἀκολούθει μοι.

43. τη επαυριον ηθελησεν ο ιησους εξελθειν εις την γαλιλαιαν και ευρισκει φιλιππον και λεγει αυτω ακολουθει μοι 43. te epaυrion ethelesen o iesoυs ekselthein eis ten galilaian kai eυriskei filippon kai legei aυto akoloυthei moi

44 Now Philip was from Bethsaida, from the city of Andrew and Peter.

44. Now Philip was of Bethsaida, the city of Andrew and Peter.

44. Den anden Dag vilde Jesus drage hen til Galilæa; og han fandt Philippus og sagde til ham: følg mig.

44. Och var Philippus af Bethsaida, Andree och Petri stad.

44. Agga Wilippus olli pärrit Petsaidast, Andrea ja Peetrusse liñnast.

44. Pilypas buvo iš Betsaidos­Andriejaus ir Petro miesto.

44. Philippus aber war von Bethsaida, aus der Stadt des Andreas und Petrus.

44. Or, Philippe était de Bethsaïda, la ville d'André et de Pierre.

44. Y era Felipe de Betsaida, la ciudad de Andrés y de Pedro.

44 (1:45) Filippus nu was van Bethsaida, uit de stad van Andreas en Petrus.

44. A Filip był z Betsaidy, z miasta Andrzejowego i Piotrowego.

44. A következő napon Galileába akart menni Jézus; és találkozék Fileppel, és monda néki: Kövess engem!

44 Филипп же был из Вифсаиды, из одного города с Андреем и Петром.

44. Був же Филип із Витсаїди, з города Андреєвого та Петрового.

45 Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista".

45 Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan (joka on) Nasaretista."

45. Philippus löysi Natanaelin ja sanoi hänelle: me olemme löytäneet sen, josta Moses kirjoitti laissa ja prophetat, Jesuksen, Josephin pojan Natsaretista.

45. Philippus löysi Nathanaelin ja sanoi hänelle: me olema sen löynnet josta Moses Lais ja Prophetat kirjoitit Jesuxen Josephin Pojan Nazarethist.

45. Mutta Philippus oli Bethsaidast/ Andreasen ia Petarin caupungist. (Mutta Philippus oli Betsaidasta/ Andreasen ja Pietarin kaupungista.)

45. ἦν δὲ ὁ Φίλιππος ἀπὸ Βηθσαϊδά, ἐκ τῆς πόλεως Ἀνδρέου καὶ Πέτρου.

44. ην δε ο φιλιππος απο βηθσαιδα εκ της πολεως ανδρεου και πετρου 44. en de o filippos apo βethsaida ek tes poleos andreoυ kai petroυ

45 Philip finds Nathanael and says to him, We have found him, of whom Moses in the law and the prophets wrote, Jesus from Nazareth, the son of Joseph.

45. Philip findeth Nathanael, and saith unto him, We have found him, of whom Moses in the law, and the prophets, did write, Jesus of Nazareth, the son of Joseph.

45. Men Philippus var fra Bethsaida, fra Andreas' og Peters Stad.

45. Philippus fann Nathanael, och sade till honom: Den som Mose hafver skrifvit om i lagen, och Propheterna, hafve vi funnit, Jesum, Josephs son af Nazareth.

45. Wilippus leiab Natanaeli, ja ütleb temmale: Kellest Moses on kirjotanud kässoramatusse, ja prohwetid, sedda olleme meie leidnud, Jesust Josepi poega Naatsarettist.

45. Pilypas sutiko Natanaelį ir sako jam: ‘‘Radome Tą, apie kurį rašė Mozė Įstatyme ir pranašai­ Jėzų iš Nazareto, Juozapo sūnų’‘.

45. Philippus findet Nathanael und spricht zu ihm: Wir haben den gefunden, von welchem Moses im Gesetz und die Propheten geschrieben haben, Jesum, Joseph's Sohn von Nazareth.

45. Philippe trouva Nathanaël et lui dit: Celui de qui Moïse a écrit dans la loi, et que les prophètes ont annoncé, nous l'avons trouvé; c'est Jésus, le fils de Joseph, de Nazareth.

45. Felipe halló a Natanael, y le dice: Hemos hallado a aquel de quien escribió Moisés en la ley, y los profetas: Jesús de Nazaret, el hijo de José.

45 (1:46) Filippus vond Nathanael en zeide tot hem: Wij hebben Dien gevonden, van Welken Mozes in de wet geschreven heeft, en de profeten, namelijk Jezus, den zoon van Jozef, van Nazareth.

45. Filip znalazł Natanaela i rzekł mu: Znaleźliśmy onego, o którym pisał Mojżesz w zakonie i prorocy, Jezusa, syna Józefowego, z Nazaretu.

45. Filep pedig Bethsaidából, [14†] az András és Péter városából való volt.

45 Филипп находит Нафанаила и говорит ему: мы нашли Того, о Котором писали Моисей в законе и пророки, Иисуса, сына Иосифова, из Назарета.

45. Знаходить Филип Натанаїла, й каже йому: Про кого писав Мойсей у законї й пророки, знайшли ми, Ісуса, сина Йосифового, що з Назарету.

46 Natanael sanoi hänelle: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" Filippus sanoi hänelle: "Tule ja katso".

46 Natanael sanoi hänelle: "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?" Filippus sanoi hänelle: "Tule ja katso."

46. Ja Natanael sanoi hänelle: tulleeko Natsaretista jotain hyvää? Philippus sanoi hänelle: tule ja katso.

46. Ja Nathanael sanoi hänelle: tulleco Nazarethist jotain hywä? Philippus sanoi hänelle: tule ja cadzo.

46. Philippus leusi Nathanael ia sanoi henelle/ Me olema sen leuneet/ iosta Moses Lais ia Prophetat kirioitit/ Iesusen Josephin Poian Nazaretist. (Philippus löysi Nathanael ja sanoi hänelle/ Me olemme sen löytäneet/ josta Moses laissa ja prophetat kirjoitit/ Jesuksen Josephin pojan Nazaretista.)

46. εὑρίσκει Φίλιππος τὸν Ναθαναὴλ καὶ λέγει αὐτῷ· Ὃν ἔγραψε Μωϋσῆς ἐν τῷ νόμῳ καὶ οἱ προφῆται, εὑρήκαμεν, Ἰησοῦν τὸν υἱὸν τοῦ Ἰωσὴφ τὸν ἀπὸ Ναζαρέτ.

45. ευρισκει φιλιππος τον ναθαναηλ και λεγει αυτω ον εγραψεν μωσης εν τω νομω και οι προφηται ευρηκαμεν ιησουν τον υιον του ιωσηφ τον απο {VAR1: ναζαρετ } {VAR2: ναζαρεθ } 45. eυriskei filippos ton nathanael kai legei aυto on egrapsen moses en to nomo kai oi profetai eυrekamen iesoυn ton υion toυ iosef ton apo {VAR1: nazaret } {VAR2: nazareth }

46 And Nathanael said to him, Is any good thing able to be (coming) out of Nazareth? Philip says to him, Come and behold!

46. And Nathanael said unto him, Can there any good thing come out of Nazareth? Philip saith unto him, Come and see.

46. Philippus fandt Nathanael og sagde til ham: vi have fundet den, om hvem Moses i Loven og Propheterne have skrevet, Jesus, den Jofephs Søn, af Nazareth.

46. Och Nathanael sade till honom: Kan något godt komma af Nazareth? Philippus sade till honom: Kom, och se.

46. Ja Natanael ütles temmale: Kas Naatsarettist woib middagi head tulla? Wilippus ütles temmale: Tulle ja wata.

46. Natanaelis jam tarė: ‘‘Ar iš Nazareto gali būti kas gero?’‘ Pilypas atsakė: ‘‘Ateik ir pažiūrėk!’‘

46. Und Nathanael sprach zu ihm: Was kann von Nazareth Gutes kommen? Philippus spricht zu ihm: Komm und sieh es!

46. Nathanaël lui dit: Peut-il venir quelque chose de bon de Nazareth?

46. Y le dijo Natanael: ¿De Nazaret puede haber algo de bueno? Dícele Felipe: Ven, y vé.

46 (1:47) En Nathanael zeide tot hem: Kan uit Nazareth iets goeds zijn? Filippus zeide van hem: Kom en zie.

46. I rzekł mu Natanael: Możesz z Nazaretu być co dobrego? Rzekł mu Filip: Pójdź, a oglądaj!

46. Találkozék Filep Nátánaellel, és monda néki: A ki felől írt Mózes a törvényben, [15†] és a próféták, megtaláltuk a názáreti Jézust, Józsefnek fiát.

46 Но Нафанаил сказал ему: из Назарета может ли быть что доброе? Филипп говорит ему: пойди ипосмотри.

46. І каже Натанаїл до него: З Назарету хиба може що добре бути? Каже йому Филип: Іди та й подивись!

47 Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!"

47 Jeesus näki Natanaelin tulevan luokseen ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!"

47. Jesus näki Natanaelin tykönsä tulevan, ja sanoi hänestä: katso, totisesti oikia Israelilainen, jossa ei petosta ole.

47. Cosca Jesus näki Nathanaelin tygöns tulewan sanoi hän: cadzo totisest oikia Israelita josa ei petost ole. Nathanael sanoi hänelle: mistäs minun tunnet?

47. Ja Nathanael sanoi henelle/ Mite hyue Nazaretist woi tulla? Philippus sanoi henelle/ Tule ia catzo. (Ja Nathanael sanoi hänelle/ Mitä hywää Nazaretista woi tulla? Philippus sanoi hänelle/ Tule ja katso.)

47. καὶ εἶπεν αὐτῷ Ναθαναήλ· Ἐκ Ναζαρὲτ δύναταί τι ἀγαθὸν εἶναι; λέγει αὐτῷ Φίλιππος· Ἔρχου καὶ ἴδε.

46. και ειπεν αυτω ναθαναηλ εκ {VAR1: ναζαρετ } {VAR2: ναζαρεθ } δυναται τι αγαθον ειναι λεγει αυτω φιλιππος ερχου και ιδε 46. kai eipen aυto nathanael ek {VAR1: nazaret } {VAR2: nazareth } dυnatai ti agathon einai legei aυto filippos erchoυ kai ide

47 Jesus saw Nathanael coming toward him and says concerning him, Behold, an Israelite in whom there truly is no treachery!

47. Jesus saw Nathanael coming to him, and saith of him, Behold an Israelite indeed, in whom is no guile!

47. Og Nathanael sagde til ham: kan noget Godt være fra Nazareth? Philippus sagde til ham: kom og see.

47. Jesus såg Nathanael komma till sig, och sade om honom: Si, en rätt Israelit, i hvilkom intet svek är.

47. Jesus näggi Natanaeli ennese jure tullewad ja ütles temmast: Ennä! üks tössine Israeli-mees, kenne sees ei olle kawwalust.

47. Pamatęs ateinantį Natanaelį, Jėzus pasakė apie jį: ‘‘Štai tikras izraelitas, kuriame nėra klastos!’‘

47. Jesus sah Nathanael zu sich kommen und spricht von ihm: Siehe, ein rechter Israeliter, in welchem kein Falsch ist.

47. Philippe lui dit: Viens et vois. Jésus vit venir à lui Nathanaël, et il dit de lui: Voici un véritable Israélite, en qui il n'y a point de fraude.

47. Jesús vió venir a sí a Natanael, y dijo de él: He aquí un verdaderamente Israelita, en el cual no hay engaño.

47 (1:48) Jezus zag Nathanael tot Zich komen, en zeide van hem: Zie, waarlijk een Israeliet, in welken geen bedrog is.

47. Ujrzawszy tedy Jezus Natanaela idącego do siebie, rzekł o nim: Oto prawdziwie Izraelczyk, w którym nie masz zdrady.

47. És monda néki Nátánael: Názáretből támadhat-é [16†] valami jó? Monda néki Filep: Jer és lásd meg!

47 Иисус, увидев идущего к Нему Нафанаила, говорит о нем: вот подлинно Израильтянин, в котором нет лукавства.

47. Побачив Ісус Натанаїла, йдучого до Него, й рече про него: Ось справдї Ізраїлитянин, що в йому підступу нема.

48 Natanael sanoi hänelle: "Mistä minut tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut".

48 Natanael sanoi Hänelle: "Mistä minut tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Ennen kuin Filippus kutsui sinua viikunapuun alla ollessasi, näin minä sinut."