22 luku

Ahab ja Joosafat lähtevät vastoin profeetta Miikan varoitusta sotaan aramilaisia vastaan. Ahabin kuolema. Joosafat Juudan kuninkaana. Ahasja Israelin kuninkaana.

1. He olivat alallaan kolme vuotta: ei ollut sotaa Aramin ja Israelin välillä.

1. Ja he olivat kolme ajastaikaa levossa, ettei ollut sotaa Syrialaisten ja Israelin vaiheilla.

1. JA colmena ajastaicana ei ollut sota Syrialaisten ja Israelin waihella.

1 And they continued three years without war between Syria and Israel.

1. And they continued three years without war between Syria and Israel.

1. Og de sade stille tre Aar; der var ingen Krig imellem Syrerne og Israel.

1. Och gingo tre år om, att intet örlig var emellan de Syrer och Israel.

1. Ja nemmad ellasid kolm aastat rahho sees, ei olnud södda Siria-rahwa ja Israeli wahhel.

1. Trejus metus nebuvo karo tarp Sirijos ir Izraelio.

1. Und es vergingen drei Jahre, daß kein Krieg war zwischen den Syrern und Israel.

1. Or on demeura trois ans sans qu'il y eût guerre entre la Syrie et Israël.

1. REPOSARON tres años sin gue- rra entre los Siros e Israel.

1 En zij zaten drie jaren stil, dat er geen krijg was tussen Syrie en tussen Israel.

1. A nie było przez trzy lata wojny między Syryjczykami i między Izraelczykami.

1. És három esztendő lefolyt úgy, hogy nem volt hadakozás a Siriabeliek és az Izráel között.

1 Прожили три года, и не было войны между Сириею и Израилем.

1. Проминуло три роки й не було війни між Сириєю й Ізраїлем.

2. Mutta kolmantena vuotena tuli Joosafat, Juudan kuningas, Israelin kuninkaan luo.

2. Mutta kolmantena vuonna meni Josaphat Juudan kuningas Israelin kuninkaan tykö,

2. Mutta colmandena wuonna meni Josaphat Judan Cuningas Israelin Cuningan tygö.

2 And it happened in the third year, that Jehoshaphat the king of Judah came down to the King of Israel.

2. And it came to pass in the third year, that Jehoshaphat the king of Judah came down to the king of Israel.

2. Men det skete i det tredje Aar, da drog Josafat, Judas Konge, ned til Israels Konge.

2. I tredje årena drog Josaphat, Juda Konung, ned till Israels Konung.

2. Ja se sündis kolmandal aastal, et Josawat Juda kunningas allaläks Israeli kunninga jure.

2. Trečiaisiais metais Judo karalius Juozapatas atvyko pas Izraelio karalių.

2. Im dritten Jahr aber zog Josaphat, der König Juda's hinab zum König Israels.

2. Puis, la troisième année, Josaphat, roi de Juda, étant descendu vers le roi d'Israël,

2. Al tercero año aconteció, que Josafat rey de Judá descendió al rey de Israel.

2 Maar het geschiedde in het derde jaar, als Josafat, de koning van Juda, tot den koning van Israel afgekomen was,

2. I stało się roku trzeciego, że przyjechał Jozafat król Judzki, do króla Izraelskiego.

2. De a harmadik [1†] esztendőben aláméne Josafát, Júda királya az Izráel királyához,

2 На третий год Иосафат, царь Иудейский, пошел к царю Израильскому.

2. У третьому ж роцї прибув Йосафат, царь Юдин, до царя Ізраїлського.

3. Ja Israelin kuningas sanoi palvelijoillensa: Tiedättehän, että Gileadin Raamot on meidän. Ja kuitenkin me olemme toimettomat emmekä ota sitä pois Aramin kuninkaan käsistä.

3. Ja Israelin kuningas sanoi palvelioillensa: ettekö te tiedä Gileadin Ramotia olevan meidän omamme? ja me istumme ääneti ja emme ota sitä Syrian kuninkaan kädestä?

3. Ja Israelin Cuningas sanoi palwelioillens: ettekö te tiedä Gileadin Ramothi olewan meidän omam ja me istum äneti ja em ota sitä Syrian Cuningalda jällens?

3 And the King of Israel said to his servants, Know that Ramoth-gilead is ours and we are still and do not take it out of the hand of the king of Syria?

3. And the king of Israel said unto his servants, Know ye that Ramoth in Gilead is ours, and we be still, and take it not out of the hand of the king of Syria?

3. Og Israels Konge sagde til sine Tjenere: Vide I, at Ramoth i Gilead hører os til? og vi tie stille om at tage den tilbage af Syriens Konges Haand!

3. Och Israels Konung sade till sina tjenare: Veten I icke, att Ramoth i Gilead är vårt, och vi sitte stilla, och tage det icke igen utu Konungens hand i Syrien?

3. Ja Israeli kunningas ütles omma sullaste wasto: Eks teie tea, et Ramot Kileadi-maal on meie pärralt, ja meie seisame wait, et meie sedda ei wötta Siria kunninga käest.

3. Izraelio karalius kalbėjo savo tarnams: ‘‘Ar žinote, kad Ramot Gileadas mums priklauso, o mes delsiame jį atsiimti iš Sirijos karaliaus?’‘

3. Und der König Israels sprach zu seinen Knechten: Wißt ihr nicht, daß Ramoth in Gilead unser ist; und wir sitzen still und nehmen es nicht von der Hand des Königs von Syrien?

3. Le roi d'Israël dit à ses serviteurs: Savez-vous que Ramoth de Galaad nous appartient? Et nous nous tenons tranquilles, sans la reprendre des mains du roi de Syrie!

3. Y el rey de Israel dijo a sus siervos: ¿No sabéis que es nuestra Ramot de Galaad? Y nosotros cesamos de tomarla de mano del rey de Siria.

3 Dat de koning van Israel tot zijn knechten zeide: Weet gij, dat Ramoth in Gilead onze is? En wij zijn stil, zonder dat te nemen uit de hand van den koning van Syrie.

3. Tedy rzekł król Izraelski do sług swoich: Nie wiecież, iż nasze jest Ramot Galaad? A my zaniedbywamy odebrać go z ręki króla Syryjskiego.

3. Akkor monda az Izráel királya az ő szolgáinak: Nem tudjátok-é, hogy Rámoth [2†] Gileád a miénk? És mi hallgatunk és nem veszszük vissza azt Siria királyától?

3 И сказал царь Израильский слугам своим: знаете ли, что Рамоф Галаадский наш? А мы так долго молчим, и не берем его из руки царя Сирийского.

3. (А промовив був царь Ізраїлський до своїх слуг: Чи ви знаєте, що Рамот Галаадський до нас належить? Ми же мовчимо, замість щоб одняти його у царя Сирийського.)

4. Ja hän sanoi Joosafatille: Lähdetkö sinä minun kanssani sotaan Gileadin Raamotiin? Joosafat vastasi Israelin kuninkaalle: Minä niinkuin sinä, minun kansani niinkuin sinun kansasi, minun hevoseni niinkuin sinun hevosesi!

4. Ja hän sanoi Josaphatille: tuletkos minun kanssani sotimaan Gileadin Ramotia vastaan? Josaphat sanoi Israelin kuninkaalle: minä olen niinkuin sinä, ja minun kansani niinkuin sinun kansas, ja minun hevoseni niinkuin sinun hevoses.

4. Ja hän sanoi Josaphatille: tuleckos minun cansani sotiman Gileadin Ramothi wastan? Josaphat sanoi Israelin Cuningalle: minä olen nijncuin sinä ja minun Canssan nijncuin sinun Canssas ja minun hewoisen nijncuin sinun hewoises.

4 And he said to Jehoshaphat, Will you go with me to battle to Ramoth-gilead? And Jehoshaphat said to the King of Israel, I am as you are, my people as your people, my horses as your horses.

4. And he said unto Jehoshaphat, Wilt thou go with me to battle to Ramothgilead? And Jehoshaphat said to the king of Israel, I am as thou art, my people as thy people, my horses as thy horses.

4. Derefter sagde han til Josafat: Vil du drage med mig til Krig imod Ramoth i Gilead? og Josafat sagde til Israels Konge: Jeg vil være som du, mit Folk skal være som dit Folk, mine Heste som dine Heste.

4. Och sade till Josaphat: Vill du draga med mig i strid emot Ramoth i Gilead? Josaphat sade till Israels Konung: Jag vill vara såsom du, och mitt folk såsom ditt folk, och mina hästar såsom dina hästar.

4. Ja ta ütles Josawati wasto: Kas sa tahhad minnoga sötta miñna Ramoti Kileadi-male?ja Josawat ütles Israeli kunninga wasto: Otse kui sinna, nenda ollen ka minna, kui sinno rahwas, nenda minno rahwas, kui so hobbosed, nenda minno hobbosed.

4. Ahabas klausė Juozapato: ‘‘Ar eisi su manimi kariauti į Ramot Gileadą?’‘ Juozapatas atsakė Izraelio karaliui: ‘‘Kaip tu, taip ir aš, mano tauta­kaip tavoji ir mano žirgai­kaip tavo’‘.

4. Und sprach zu Josaphat: Willst du mit mir ziehen in den Streit gen Ramoth in Gilead? Josaphat sprach zum König Israels: ich will sein wie du, und mein Volk wie dein Volk, und meine Rosse wie deine Rosse.

4. Puis il dit à Josaphat: Viendras-tu avec moi à la guerre contre Ramoth de Galaad? Et Josaphat répondit au roi d'Israël: Dispose de moi comme de toi, de mon peuple comme de ton peuple, et de mes chevaux comme de tes chevaux.

4. Y dijo a Josafat: ¿Quieres venir conmigo a pelear contra Ramot de Galaad? Y Josafat respondió al rey de Israel: Como yo, así tú: y como mi pueblo, así tu pueblo: y como mis caballos, tus caballos.

4 Daarna zeide hij tot Josafat: Zult gij met mij trekken in den strijd naar Ramoth in Gilead? En Josafat zeide tot den koning van Israel: Zo zal ik zijn gelijk gij zijt, zo mijn volk als uw volk, zo mijn paarden als uw paarden.

4. Przetoż rzekł do Jozafata: Pociągnieszże ze mną na wojnę przeciwko Ramot Galaad? I rzekł Jozafat do króla Izraelskiego: Jakom ja, tak i ty; jako lud mój, tak lud twój; jako konie moje, tak konie twoje.

4. És monda Josafátnak: [3†] Feljössz-é velem e hadba Rámoth Gileád ellen? Felele Josafát az Izráel királyának: Úgy én, mint te, úgy az én népem, mint a te néped; úgy az én lovaim, mint a te lovaid.

4 И сказал он Иосафату: пойдешь ли ты со мною на войну против Рамофа Галаадского? И сказал Иосафат царю Израильскому: как ты, так и я; как твой народ, так и мой народ; как твоикони, так и мои кони.

4. І сказав він Йосафатові: Пійдеш зо мною на війну проти Рамоту Галаадського? І відказав Йосафат цареві Ізраїлському: Я хочу те, що й ти; мій люд як твій люд, мої конї як твої конї.

5. Mutta Joosafat sanoi Israelin kuninkaalle: Kysy kuitenkin ensin, mitä Herra sanoo.

5. Ja Josaphat sanoi vielä Israelin kuninkaalle: kysy siis tänäpänä Herran sanaa!

5. Ja Josaphat sanoi wielä Israelin Cuningalle: kysy sijs tänäpän HERran sana.

5 And Jehoshaphat said to the King of Israel, I beseech you, inquire first for the word of Jehovah.

5. And Jehoshaphat said unto the king of Israel, Enquire, I pray thee, at the word of the LORD to day.

5. Fremdeles sagde Josafat til Israels Konge: Kære, adspørg i Dag Herrens Ord!

5. Och Josaphat sade till Israels Konung: Fråga dock i dag om Herrans ord.

5. Ja Josawat ütles Israeli kunninga wasto: Küssi, pallun ma, sel päwal Jehowa sanna.

5. Juozapatas sakė Izraelio karaliui: ‘‘Pasiklausk, ką Viešpats sako’‘.

5. Und Josaphat sprach zum König Israels: Frage doch heute um das Wort des HERRN!

5. Et Josaphat dit au roi d'Israël: Consulte d'abord, je te prie, la parole de l'Éternel.

5. Y dijo Josafat al rey de Israel: Yo te ruego que consultes hoy la palabra de Jehová.

5 Verder zeide Josafat tot den koning van Israel: Vraag toch als heden naar het woord des HEEREN.

5. Nadto rzekł Jozafat do króla Izraelskiego: Spytaj się proszę dziś słowa Paóskiego.

5. És monda Josafát az Izráel királyának: Kérdezősködjél még ma az Úr beszéde [4†] után.

5 И сказал Иосафат царю Израильскому: спроси сегодня, что скажет Господь.

5. І сказав Йосафат цареві Ізраїлському: Поспитай перше, що казати ме про те Господь.

6. Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, noin neljäsataa miestä, ja sanoi heille: Onko minun lähdettävä sotaan Gileadin Raamotia vastaan vai oltava lähtemättä? He vastasivat: Lähde; Herra antaa sen kuninkaan käsiin.

6. Niin Israelin kuningas kokosi prophetaita liki neljäsataa miestä ja sanoi heille: pitääkö minun menemän Gileadin Ramotiin sotaan, taikka laakkaaman? He sanoivat: mene, ja Herra antaa sen kuninkaan käsiin.

6. Nijn Israelin Cuningas cocois Prophetait liki neljäsata miestä ja sanoi heille: pitäkö minun menemän Gileadin Ramothijn sotaan taicka lackaman? he sanoit: mene ja HERra anda sen Cuningan käsijn.

6 Then the King of Israel gathered the prophets together, about four hundred men and said to them, Shall I go against Ramoth-gilead to battle, or shall I forbear? And they said, Go up, for the Lord will deliver it into the hand of the king.

6. Then the king of Israel gathered the prophets together, about four hundred men, and said unto them, Shall I go against Ramothgilead to battle, or shall I forbear? And they said, Go up; for the Lord shall deliver it into the hand of the king.

6. Da samlede Israels Konge Profeterne, ved fire Hundrede Mænd, og sagde til dem: Skal jeg drage til Krig imod Ramoth i Gilead eller lade det være? og de sagde: Drag op, og Herren skal give den i Kongens Haand.

6. Då församlade Israels Konung Propheter vid fyrahundrad män, och sade till dem: Skall jag draga till Ramoth i Gilead till strid, eller skall jag låta bestå det? De sade: Drag ditupp; Herren varder det gifvandes i Konungens hand.

6. Ja Israeli kunningas koggus kokko prohwetid liggi nellisadda meest, ja ütles nende wasto: Kas ma pean minnema Kileadi-male Ramoti wasto söddima, ehk kas pean rahho seisma? Ja nemmad ütlesid: Minne ülles, sest ISsand annab sedda kunninga kätte.

6. Izraelio karalius sušaukė apie keturis šimtus pranašų ir jų klausė: ‘‘Ar man eiti kariauti prieš Ramot Gileadą, ar ne?’‘ Jie atsakė: ‘‘Eik! Viešpats jį atiduos į karaliaus rankas’‘.

6. Da sammelte der König Israels Propheten bei vierhundert Mann und sprach zu ihnen: Soll ich gen Ramoth in Gilead ziehen, zu streiten, oder soll ich's lassen anstehen? Sie sprachen: Zieh hinauf! der HERR wird's in die Hand des Königs geben.

6. Alors le roi d'Israël assembla les prophètes, environ quatre cents hommes, et leur dit: Irai-je à la guerre contre Ramoth de Galaad, ou y renoncerai-je? Et ils dirent: Monte; et le Seigneur la livrera entre les mains du roi.

6. Entónces el rey de Israel juntó como cuatrocientos varones profetas, a los cuales dijo: ¿Iré a la guerra contra Ramot de Galaad, o dejarla he? Y ellos dijeron: Sube, porque el Señor la entregará en manos del rey.

6 Toen vergaderde de koning van Israel de profeten, omtrent vierhonderd man, en hij zeide tot hen: Zal ik tegen Ramoth in Gilead ten strijde trekken, of zal ik het nalaten? En zij zeiden: Trek op, want de HEERE zal ze in de hand des konings geven.

6. A tak zebrał król Izraelski proroków około czterech set mężów, i rzekł do nich: Mamże ciągnąć na wojnę przeciwko Ramot Galaad? czy zaniechać? I odpowiedzieli mu: Ciągnij; bo je Pan da w ręce królewskie.

6. És összegyűjté az Izráel királya a prófétákat, közel négyszáz férfiút, és monda nékik: Elmenjek-é Rámoth Gileád ellen hadba, vagy elhagyjam? És mondának: Menj fel; mert az Úr kezébe adja azt a királynak.

6 И собрал царь Израильский пророков, около четырехсот человек и сказал им: идти ли мне войною на Рамоф Галаадский, или нет? Они сказали: иди, Господь предаст его в руки царя.

6. І зібрав царь Ізраїлський пророки, до чотирох сот чоловіка, і спитав їх: Чи йти менї проти Рамоту в Галаадї на війну, чи занехати се? Вони відказали: Йди, Господь оддасть їх на поталу цареві.

7. Mutta Joosafat sanoi: Eikö täällä ole enää ketään muuta Herran profeettaa, jolta voisimme kysyä?

7. Mutta Josaphat sanoi: eikö tässä ole vielä Herran prophetaa, kysyäksemme häneltä?

7. Mutta Josaphat sanoi: eiköst täsä ole wielä HERran Prophetat kysyäxem häneldä?

7 But Jehoshaphat said, Is there not here a prophet of Jehovah besides, that we may inquire of him?

7. And Jehoshaphat said, Is there not here a prophet of the LORD besides, that we might enquire of him?

7. Men Josafat sagde: Er her ikke endnu en Herrens Profet, at vi kunde spørge ham ad?

7. Men Josaphat sade: Är här nu ingen Herrans Prophet mer, att vi måge, fråga af honom?

7. Ja Josawat ütles: Eks siin olle weel üks Jehowa prohwet, et meie temma käest woiksime küssida?

7. Juozapatas klausė: ‘‘Ar čia nėra Viešpaties pranašo, kad jo galėtume pasiklausti?’‘

7. Josaphat aber sprach: Ist hier kein Prophet des HERRN mehr, daß wir durch ihn fragen?

7. Et Josaphat dit: N'y a-t-il point ici encore quelque prophète de l'Éternel par qui nous puissions le consulter

7. Y dijo Josafat: ¿Hay aun aquí algún profeta de Jehová por el cual consultemos?

7 Maar Josafat zeide: Is hier niet nog een profeet des HEEREN, dat wij het van hem vragen mochten?

7. Ale Jozafat rzekł: Nie maszże tu którego proroka Paóskiego, żebyśmy się go pytali?

7. És monda Josafát: Nincs itt már több prófétája az Úrnak, hogy attól is tudakozódhatnánk?

7 И сказал Иосафат: нет ли здесь еще пророка Господня, чтобы нам вопросить чрез него Господа?

7. Йосафат же каже: Чи нема тут ще й пророка Господнього, щоб нам через його поспитати Господа?

8. Israelin kuningas vastasi Joosafatille: On täällä vielä mies, jolta voisimme kysyä Herran mieltä, mutta minä vihaan häntä, sillä hän ei koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pahaa; se on Miika, Jimlan poika. Joosafat sanoi: Älköön kuningas niin puhuko.

8. Ja Israelin kuningas sanoi Josaphatille: vielä on yksi mies, Miika Jimlan poika, jolta kysyttäköön Herraa, mutta minä vihaan häntä; sillä ei hän minulle mitään hyvää ennusta, vaan pahaa. Josaphat sanoi: älköön kuningas niin puhuko.

8. Ja Israelin Cuningas sanoi Josaphatille: wielä on yxi mies Micha Jemlan poica jolda kysyttäkön HERra mutta minä wihan händä: sillä ei hän minulle mitän hywä ennusta waan paha. Josaphat sanoi: älkän Cuningas nijn puhuco.

8 And the King of Israel said to Jehoshaphat, there is yet one man by whom we may inquire of Jehovah, Micaiah the son of Imlah, but I hate him, for he does not prophesy good concerning me, but evil. And Jehoshaphat said, Do not let the king say so.

8. And the king of Israel said unto Jehoshaphat, There is yet one man, Micaiah the son of Imlah, by whom we may enquire of the LORD: but I hate him; for he doth not prophesy good concerning me, but evil. And Jehoshaphat said, Let not the king say so.

8. Og Israels Konge sagde til Josafat: Her er endnu een Mand, ved hvem man kan adspørge Herren, men jeg hader ham, fordi han spaar ikke godt over mig, men ondt, det er Mika, Jimlas Søn; og Josafat sagde: Kongen sige ikke saa!

8. Israels Konung sade till Josaphat: Der är ännu en man, Micha, Jimla son, af hvilkom vi måge fråga Herran; men jag är vred på honom, ty han spår mig intet godt, utan allt ondt. Josaphat sade: Konungen tale icke så.

8. Ja Israeli kunningas ütles Josawati wasto: Siin on weel üks mees Imla poeg Mika, et woiks temma käest Jehowa nou küssida, agga ma wihkan tedda, sest ta ei kuluta mulle head, kui agga kurja; ja Josawat ütles: Ärgo räkigo kunningas nenda.

8. Izraelio karalius atsakė Juozapatui: ‘‘Yra vienas­Imlos sūnus Michėjas, per kurį būtų galima paklausti Viešpaties, bet aš jo nekenčiu, nes jis niekad nepranašauja apie mane gerai, tik blogai’‘. Juozapatas atsakė: ‘‘Nekalbėk taip, karaliau’‘.

8. Der König Israels sprach zu Josaphat: Es ist noch ein Mann, Micha, der Sohn Jemlas, durch den man den HERR fragen kann. Aber ich bin ihm gram; denn er weissagt mir kein Gutes, sondern eitel Böses. Josaphat sprach: Der König rede nicht also.

8. Et le roi d'Israël dit à Josaphat: Il y a encore un homme par qui l'on peut consulter l'Éternel; mais je le hais; car il ne me prophétise rien de bon, mais seulement du mal: C'est Michée, fils de Jimla. Et Josaphat dit: Que le roi ne parle pas ainsi!

8. Y el rey de Israel respondió a Josafat: Aun hay un varón, por el cual podríamos consultar a Jehová, Miqueas, hijo de Jemla; mas yo le aborrezco, porque nunca me profetiza bien, sino solamente mal. Y Josafat dijo: No hable el rey así.

8 Toen zeide de koning van Israel tot Josafat: Er is nog een man, om door hem den HEERE te vragen; maar ik haat hem, omdat hij over mij niets goeds profeteert, maar kwaad: Micha, de zoon van Jimla. En Josafat zeide: De koning zegge niet alzo!

8. I rzekł król Izraelski do Jozafata: Jest jeszcze mąż jeden, przez któregobyśmy się mogli radzić Pana; ale go ja nienawidzę, bo mi nic dobrego nie prorokuje, jedno złe, Micheasz, syn Jemla. I rzekł Jozafat: Niech tak nie mówi król.

8. És monda az Izráel királya Josafátnak: Még van egy férfiú, a ki által megkérdhetjük az Urat, Mikeás, a Jemla fia; de én gyűlölöm őt, mert soha nem jövendöl nékem [5†] jót, hanem mindig csak rosszat. És monda Josafát: Ne beszéljen így a király!

8 И сказал царь Израильский Иосафату: есть еще один человек, чрез которого можно вопросить Господа, но я не люблю его, ибо он не пророчествует о мне доброго, а только худое, – это Михей, сын Иемвлая. И сказал Иосафат:не говори, царь, так.

8. Царь же Ізраїлський відказав Йосафатові: Є ще один тут такий, щоб через його можна поспитати в Господа, та я не люблю його, бо нїчого доброго менї не пророкує, а тільки лихе - се Михей Емблаєнко. Йосафат же каже: Не говори так, царю.

9. Niin Israelin kuningas kutsui erään hoviherran ja sanoi: Nouda kiiruusti Miika, Jimlan poika.

9. Niin Israelin kuningas kutsui yhden palvelian ja sanoi: tuo Miika Jimlan poika kiiruusti tänne!

9. Nijn Israelin Cuningas cudzui yhden palwelian ja sanoi: tuo Micha Jemlan poica kijrust tänne minun tygöni.

9 Then the King of Israel called an officer and said, Fetch quickly Micaiah the son of Imlah.

9. Then the king of Israel called an officer, and said, Hasten hither Micaiah the son of Imlah.

9. Da kaldte Israels Konge ad en af Kammertjenerne og sagde: Hent hurtigt Mika, Jimlas Søn!

9. Då kallade Israels Konung en kamererare, och sade: Haf med hast Micha, Jimla son, hit.

9. Ja Israeli kunningas kutsus ühhe üllema teenri ja ütles: Sada ruttuste seie Imla poega Mika.

9. Izraelio karalius pasišaukė vieną rūmų valdininką ir įsakė: ‘‘Skubiai atvesk Imlos sūnų Michėją!’‘

9. Da rief der König Israels einen Kämmerer und sprach: Bringe eilend her Micha, den Sohn Jemlas!

9. Alors le roi d'Israël appela un officier auquel il dit: Fais promptement venir Michée, fils de Jimla.

9. Entónces el rey de Israel llamó a un eunuco, y díjole: Trae presto a Miqueas, hijo de Jemla.

9 Toen riep de koning van Israel een kamerling, en hij zeide: Haal haastelijk Micha, den zoon van Jimla.

9. A tak zawołał król Izraelski komornika niektórego, i rzekł: Przywiedź tu rychło Micheasza, syna Jemlowego.

9. És előszólíta az Izráel királya egy udvariszolgát, és monda: Hívd ide hamar Mikeást, a Jemla fiát.

9 И позвал царь Израильский одного евнуха и сказал: сходи поскорее за Михеем, сыном Иемвлая.

9. І покликав царь Ізраїлський одного скопця й повелїв: Ійди скоро по Михея Емблаєнка.

10. Mutta Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, istuivat kumpikin valtaistuimellansa, puettuina kuninkaallisiin pukuihinsa, puimatantereella Samarian portin ovella; ja kaikki profeetat olivat hurmoksissa heidän edessänsä.

10. Mutta Israelin kuningas ja Josaphat Juudan kuningas istuivat molemmat kuninkaallisella istuimellansa, vaatetettuina (kuninkaallisiin) vaatteisiin Samarian portin raitilla; ja kaikki prophetat ennustivat heidän edessänsä.

10. Mutta Israelin Cuningas ja Josaphat Judan Cuningas istuit molemmin Cuningalisella istuimellans waatetettuna Cuningalisijn waatteisijn Samarian portin paicalla ja caicki Prophetat ennustit heidän edesäns.

10 Now the King of Israel and Jehoshaphat the king of Judah were sitting each on his throne, arrayed in their robes, in an open place at the entrance of the gate of Samaria. And all the prophets were prophesying before them.

10. And the king of Israel and Jehoshaphat the king of Judah sat each on his throne, having put on their robes, in a void place in the entrance of the gate of Samaria; and all the prophets prophesied before them.

10. Og Israels Konge og Josafat, Judas Konge, sade hver paa sin Trone, iførte Kongedragt, paa en fri Plads ved Indgangen til Samarias Port, og alle Profeterne spaaede for deres Ansigt.

10. Och Israels Konung, och Josaphat, Juda Konung, såto hvardera på sinom stol, klädde i Konungslig kläder, på platsen för portenom af Samarien; och alle Propheterna spådde för dem.

10. Ja Israeli kunningas ja Juda kunningas Josawat istusid iggamees omma aujärje peäl kalli riettega ehhitud laia platsi peäl Samaria wärrawa suus, ja keik prohwetid kulutasid prohweti wisil nende ees.

10. Izraelio karalius Ahabas ir Judo karalius Juozapatas sėdėjo savo sostuose apsivilkę karališkais drabužiais aikštėje prie Samarijos vartų, ir visi pranašai pranašavo priešais juos.

10. Der König aber Israels und Josaphat, der König Juda's, saßen ein jeglicher auf seinem Stuhl, mit ihren Kleidern angezogen, auf dem Platz vor der Tür am Tor Samarias; und alle Propheten weissagten vor ihnen.

10. Or, le roi d'Israël et Josaphat, roi de Juda, étaient assis, chacun sur son trône, revêtus de leurs habits, dans la place, vers l'entrée de la porte de Samarie; et tous les prophètes prophétisaient en leur présence.

10. Y el rey de Israel, y Josafat rey de Judá, estaban sentados cada uno en su trono real, vestidos de sus ropas reales, en la plaza junto a la entrada de la puerta de Samaria, y todos los profetas profetizaban delante de ellos.

10 De koning van Israel nu, en Josafat, de koning van Juda, zaten elk op zijn troon, bekleed met hun klederen, op het plein, aan de deur der poort van Samaria; en al de profeten profeteerden in hun tegenwoordigheid.

10. Między tem król Izraelski, i Jozafat, król Judzki, siedzieli na stolicach swoich, ubrani w szaty królewskie, na placu u wrót bramy Samaryjskiej, a wszyscy prorocy prorokowali przed nimi.

10. És ott ült az Izráel királya [6†] és Josafát, Júda királya, ruhákba öltözötten, mindenik a maga trónusán Samaria kapuja előtt a térségen, és a próféták mind ott jövendöltek előttük.

10 Царь Израильский и Иосафат, царь Иудейский, сидели каждый наседалище своем, одетые в царские одежды, на площади у ворот Самарии, и все пророки пророчествовали пред ними.

10. Тим часом царь Ізраїлський й Йосафат, царь Юдейський, одягнені в царські ризи, седїли на площі в воротях Самариї, кожен на престолї свойму, а всї пророки віщували перед ними:

11. Ja Sidkia, Kenaanan poika, teki itsellensä rautasarvet ja sanoi: Näin sanoo Herra: Näillä sinä pusket aramilaisia, kunnes teet heistä lopun.

11. Ja Zedekia Kenanan poika oli tehnyt itsellensä rautasarvet, ja sanoi: näin sanoo Herra: puske näillä Syrialaisia siihenasti kuin he kokonansa hävitetään.

11. Ja Zedekia Cnaenan poica oli tehnyt hänellens rautasarwet ja sanoi: näin sano HERra: loucka näillä Syrialaisia sijhenasti cuin he häwitetän.

11 And Zedekiah the son of Chenaanah made for him horns of iron and said, Jehovah says thus, With these you will push the Syrians until they are consumed.

11. And Zedekiah the son of Chenaanah made him horns of iron: and he said, Thus saith the LORD, With these shalt thou push the Syrians, until thou have consumed them.

11. Og Zedekia, Knaanas Søn havde gjort sig Jernhorn, og han sagde: Saaledes sagde Herren: Med disse skal du stange Syrerne, indtil de aldeles udryddes.

11. Och Zedekia, Chenaana son, hade gjort sig jernhorn, och sade: Detta säger Herren: Härmed skall du stöta de Syrer, tilldess du gör ända på dem.

11. Ja Kenaana poeg Sidkia olli ennesele raudsarwed teinud ja ütles: Nenda ütleb Jehowa, nisuggustega pead sa Siria-rahwast kaewama, kunni sa neid saad ärralöppetanud.

11. Kenaanos sūnus Sedekijas pasidarė geležinius ragus ir sakė: ‘‘Taip sako Viešpats: ‘Jais badysi sirus, kol juos pribaigsi’ ‘‘.

11. Und Zedekia, der Sohn Knaenas, hatte sich eiserne Hörner gemacht und sprach: So spricht der HERR: Hiermit wirst du die Syrer stoßen, bis du sie aufräumst.

11. Alors Tsidkija, fils de Kénaana, s'étant fait des cornes de fer, dit: Ainsi a dit l'Éternel: Avec ces cornes tu heurteras les Syriens jusqu'à les détruire.

11. Y Sedequias, hijo de Canaana, se había hecho unos cuernos de hierro, y dijo: Así dijo Jehová: Con estos acornearás a los Siros hasta acabarlos.

11 En Zedekia, de zoon van Kenaana, had zich ijzeren horens gemaakt; en hij zeide: Zo zegt de HEERE: Met deze zult gij de Syriers stoten, totdat gij hen gans verdaan zult hebben.

11. A Sedechyjasz, syn Chenaana, sprawił sobie rogi żelazne, i rzekł: Tak mówi Pan: Temi będziesz bódł Syryjczyki, aż je wyniszczysz.

11. És Sédékiás, a Kénaána fia, vasszarvakat készített, és monda: Ezt mondja az Úr: Ezekkel ökleled a Siriabelieket, míg meg nem emészted őket.

11 И сделал себе Седекия, сын Хенааны, железные рога, и сказал: так говорит Господь: сими избодешь Сириян до истребления их.

11. (Один з них) Седекія Хенааненко зробив собі зелїзні роги та й каже: Так говорить Господь: Сими виколеш ти Сирийцїв, поки їх не вигубиш.

12. Ja kaikki profeetat ennustivat samalla tavalla, sanoen: Mene Gileadin Raamotiin, niin sinä saat voiton; Herra antaa sen kuninkaan käsiin.

12. Niin myös kaikki prophetat ennustivat ja sanoivat: mene Gileadin Ramotiin, ja sinä menestyt, Jumala antaa sen kuninkaan käsiin.

12. Nijn myös caicki Prophetat ennustit ja sanoit: mene Gileadin Ramothijn ja sinä menestyt Jumala anda sen Cuningan käsijn.

12 And all the prophets prophesied so, saying, Go up to Ramoth-gilead and prosper, for Jehovah will deliver it into the hand of the king.

12. And all the prophets prophesied so, saying, Go up to Ramothgilead, and prosper: for the LORD shall deliver it into the king's hand.

12. Og alle Profeterne spaaede saaledes og sagde: Drag op imod Ramoth i Gilead og vær lykkelige, og Herren skal give den i Kongens Haand.

12. Och alle Propheterna spådde sammalunda, och sade: Drag upp till Ramoth i Gilead, och far lyckosamliga; Herren varder det gifvandes i Konungens hand.

12. Ja keik need prohwetid kulutasid nenda ja ütlesid: Minne ülles Kileadi male Ramoti, ja aia ommad asjad hästi, sest Jehowa annab sedda kunninga kätte.

12. Ir visi pranašai taip pranašavo: ‘‘Eik į Ramot Gileadą ir laimėk! Viešpats jį atiduos į karaliaus rankas’‘.

12. Und alle Propheten weissagten also und sprachen: Ziehe hinauf gen Ramoth in Gilead und fahre glücklich; der HERR wird's in die Hand des Königs geben.

12. Et tous les prophètes prophétisaient de même, disant: Monte à Ramoth de Galaad, et tu réussiras; et l'Éternel la livrera entre les mains du roi.

12. Y todos los profetas profetizaban de la misma manera, diciendo: Sube a Ramot de Galaad, y serás prosperado, que Jehová la dará en mano del rey.

12 En al de profeten profeteerden alzo, zeggende: Trek op naar Ramoth in Gilead, en gij zult voorspoedig zijn; want de HEERE zal hen in de hand des konings geven.

12. Także wszyscy prorocy prorokowali, mówiąc: Ciągnij do Ramot Galaad, a będzieć się szczęściło; albowiem je poda Pan w ręce królewskie.

12. És a próféták is mindnyájan ekképen jövendöltek, mondván: Menj fel Rámoth Gileád ellen, és jó szerencséd lesz; mert azt az Úr a király kezébe adja.

12 И все пророки пророчествовали то же, говоря: иди на Рамоф Галаадский, будет успех, Господь предаст его в руку царя.

12. І всї пророки віщували так само й мовляли: Іди на Рамат у Галаадї, пощастить тобі, Господь подасть його на поталу цареві.

13. Ja sanansaattaja, joka oli mennyt kutsumaan Miikaa, puhui hänelle sanoen: Katso, kaikki profeetat ovat yhdestä suusta luvanneet kuninkaalle hyvää; olkoon sinun sanasi heidän sanansa kaltainen, ja lupaa sinäkin hyvää.

13. Mutta sanansaattaja, joka oli mennyt Miikaa kutsumaan, puhui hänelle, sanoen: katso, kaikki prophetat ennustavat yhdestä suusta kuninkaalle hyvää: niin olkoon sinun sanas niinkuin heidänkin sanansa, ja puhu hyvää.

13. Mutta sanansaattaja joca oli mennyt Michat cudzuman puhui hänelle sanoden: cadzo caicki Prophetat ennustawat yximielisest Cuningan myötäkäymisest nijn olcon sinun sanas nijncuin heidängin sanans ja puhu hywä.

13 And the messenger who went to call Micaiah spoke to him, saying, Behold now, the words of the prophets (declare) good to the king with one mouth. I beseech you, let your word be like the word of one of them and speak good.

13. And the messenger that was gone to call Micaiah spake unto him, saying, Behold now, the words of the prophets declare good unto the king with one mouth: let thy word, I pray thee, be like the word of one of them, and speak that which is good.

13. Og Budet, som var gaaet bort for at kalde paa Mika, talte til ham sigende: Kære, se, Profeternes Ord ere som af een Mund gunstige for Kongen; kære, lad dit Ord være ligesom Ordet af en af dem og tal gunstigt!

13. Och bådet, som bortgånget var till att kalla Micha, sade till honom: Si, Propheternas tal är endrägteliga godt för Konungenom; så låt nu ditt tal ock vara såsom deras tal, och tala det godt är.

13. Ja se Käsk, kes läks Mika kutsma, räkis ta wasto ja ütles: Et wata, nende prohwetide sannad on head ühhest suust kunninga wasto: et olgo so sanna nenda, kui iggaühhe sanna nende seast, ja rägi head.

13. Pasiuntinys, nuėjęs pakviesti Michėjo, jam sakė: ‘‘Štai pranašų žodžiai vienbalsiai skelbia gerą žinią karaliui. Tebūna ir tavo žodis panašus į jų, kalbėk tai, kas gera’‘.

13. Und der Bote, der hingegangen war, Micha zu rufen, sprach zu ihm: Siehe, der Propheten Reden sind einträchtig gut für den König; so laß nun dein Wort auch sein wie das Wort derselben und rede Gutes.

13. Or le messager qui était allé appeler Michée, lui parla et lui dit: Voici, maintenant les prophètes prédisent tous d'une voix du bien au roi; je te prie, que ta parole soit semblable à celle de chacun d'eux, et annonce du bien.

13. Y el mensajero que había ido a llamar a Miqueas, le habló, diciendo: He aquí, las palabras de los profetas a una boca anuncían al rey bien: sea ahora tu palabra conforme a la palabra de alguno de ellos, y habla bien.

13 De bode nu, die henengegaan was, om Micha te roepen, sprak tot hem, zeggende: Zie toch, de woorden der profeten zijn uit een mond goed tot den koning; dat toch uw woord zij, gelijk als het woord van een uit hen, en spreek het goede.

13. Tedy poseł, który chodził, aby przyzwał Micheasza, rzekł do niego, mówiąc: Oto teraz słowa proroków jednemi usty dobrze tuszą królowi; niechże będzie proszę słowo twoje, jako słowo jednego z nich, a mów dobre rzeczy.

13. A követ pedig, a ki elment volt, hogy elhívja Mikeást, szóla néki, mondván: Ímé a próféták egyenlő akarattal jót jövendölnek a királynak: szólj, kérlek, te is úgy, mint azok közül egy, és jövendölj jót.

13 Посланный, который пошел позвать Михея, говорил ему: вот, речи пророков единогласно предвещают царю доброе; пусть бы и твое слово было согласно с словом каждого из них; изреки и ты доброе.

13. Посланець же, що пійшов кликати Михею, каже йому: Знай, що пророки в один голос віщують цареві добро, нехай же й твоє слово пристає до гурту, віщуй і ти добро.

14. Mutta Miika vastasi: Niin totta kuin Herra elää, sen minä puhun, minkä Herra minulle sanoo.

14. Niin Miika sanoi: niin totta kuin Herra elää, mitä Herra sanoo minulle, sitä minä puhun.

14. Nijn Micha sanoi: nijn totta cuin HERra elä mitä ikänäns HERra käske sitä minä puhun.

14 And Micaiah said, As Jehovah lives, what Jehovah says to me, that I will speak.

14. And Micaiah said, As the LORD liveth, what the LORD saith unto me, that will I speak.

14. Da sagde Mika: Saa vist som Herren lever, det som Herren siger mig, det vil jeg tale.

14. Micha sade: Så sant som Herren lefver, jag skall tala det som Herren mig sägandes varder.

14. Ja Mika ütles: Ni töeste kui Jehowa ellab, siis tahhan ma sedda öölda, mis Jehowa mo wasto rägib.

14. Michėjas atsakė: ‘‘Kaip Viešpats gyvas, ką Viešpats man sakys, tą kalbėsiu’‘.

14. Micha sprach: So wahr der HERR lebt, ich will reden, was der HERR mir sagen wird.

14. Mais Michée dit: L'Éternel est vivant, je dirai ce que l'Éternel me dira.

14. Y Miqueas respondió: Vive Jehová, que lo que Jehová me hablare, eso diré.

14 Doch Micha zeide: Zo waarachtig als de HEERE leeft, hetgeen de HEERE tot mij zeggen zal, dat zal ik spreken.

14. I rzekł Micheasz: Jako żywy Pan, że co mi kolwiek rzecze Pan, to mówić będę.

14. Mikeás pedig monda: Él az Úr, hogy csak azt fogom mondani, a mit az [7†] Úr mondánd nékem.

14 И сказал Михей: жив Господь! я изреку то, что скажет мне Господь.

14. Михея ж відказав: Так певно, як Господь живе, тільки те, що глаголати ме Господь менї, казати му.

15. Kun hän tuli kuninkaan eteen, sanoi kuningas hänelle: Miika, onko meidän lähdettävä sotaan Gileadin Raamotiin vai oltava lähtemättä? Hän vastasi hänelle: Lähde, niin saat voiton; Herra antaa sen kuninkaan käsiin.

15. Mutta kun Miika tuli kuninkaan tykö, sanoi kuningas hänelle: Miika, menemmekö sotimaan Gileadin Ramotiin, taikka lakkaammeko? Hän sanoi hänelle: mene, ja sinä menestyt; sillä Herra antaa sen kuninkaan käsiin.

15. MUtta cosca hän tuli Cuningan tygö sanoi Cuningas hänelle: Micha menemmekö me sotiman Gileadin Ramothijn taicka lackamengo? hän sanoi: mene ja sinä menestyt: sillä HERra anda sen Cuningan käsijn.

15 And when he came to the king, the king said to him, Micaiah, will we go to Ramoth-gilead to battle, or will we forbear? And he answered him, Go up and prosper and Jehovah will deliver it into the hand of the king.

15. So he came to the king. And the king said unto him, Micaiah, shall we go against Ramothgilead to battle, or shall we forbear? And he answered him, Go, and prosper: for the LORD shall deliver it into the hand of the king.

15. Og han kom til Kongen, og Kongen sagde til ham: Mika! skulle vi drage imod Ramoth i Gilead til Krig eller lade være? Og han sagde til ham: Drag op og vær lykkelig, og Herren skal give den i Kongens Haand.

15. Och då han kom till Konungen, sade Konungen till honom: Micha, skole vi draga till Ramoth i Gilead till att strida, eller skole vi låta det bestå? Han sade till honom: Ja, drag ditupp, och far lyckosamliga. Herren varder det gifvandes i Konungens hand.

15. Ja ta tulli kunninga jure, ja kunningas ütles ta wasto: Mika, kas peame meie minnema Kileadi-male Ramoti wasto söddima, ehk kas peame rahho seisma? ja temma ütles ta wasto: Minne ülles ja aia ommad asjad hästi, sest Jehowa annab sedda kunninga kätte.

15. Jam atėjus, karalius klausė: ‘‘Michėjau, ar mums eiti kariauti prieš Ramot Gileadą?’‘ Tas jam atsakė: ‘‘Eik ir laimėk! Viešpats jį atiduos į karaliaus rankas’‘.

15. Und da er zum König kam, sprach der König zu Ihm: Micha, sollen wir gen Ramoth in Gilead ziehen, zu streiten oder sollen wir's lassen anstehen? Er sprach zu Ihm: Ja, ziehe hinauf und fahre glücklich; der HERR wird's in die Hand des Königs geben.

15. Il vint donc vers le roi, et le roi lui dit: Michée, irons-nous à la guerre contre Ramoth de Galaad, ou y renoncerons-nous? Et il lui dit: Monte; et tu réussiras; et l'Éternel la livrera entre les mains du roi.

15. Y vino al rey, y el rey le dijo: Miqueas, ¿iremos a pelear contra Ramot de Galaad, o dejarla hemos? Y él le respondió: Sube, que serás prosperado, y Jehová la entregará en mano del rey.

15 Als hij tot den koning gekomen was, zo zeide de koning tot hem: Micha, zullen wij naar Ramoth in Gilead ten strijde trekken, of zullen wij het nalaten? En hij zeide tot hem: Trek op, en gij zult voorspoedig zijn, want de HEERE zal ze in de hand des konings geven.

15. A gdy przyszedł do króla, rzekł król do niego: Micheaszu, mamyż ciągnąć na wojnę przeciw Ramot Galaad, czyli zaniechać? A on mu rzekł: Ciągnij, a będzieć się szczęściło; albowiem je poda Pan w ręce królewskie.

15. És mikor a királyhoz ment, monda néki a király: Mikeás! elmenjünk-é Rámoth Gileád ellen hadba, vagy elhagyjuk? Ő pedig monda néki: Menj fel és járj szerencsével; az Úr kezébe adja azt a királynak.

15 И пришел он к царю. Царь сказал ему: Михей! идти ли нам войною на Рамоф Галаадский, или нет? И сказал тот ему: иди, будет успех, Господь предаст его в руку царя.

15. Як прийшов же він до царя, питає в його царь: Михею! чи нам ійти війною на Рамот Галаадський, чи се занехати? І відказав йому той: Йди, буде вдача тобі, й Господь оддасть його в руки цареві.

16. Mutta kuningas sanoi hänelle: Kuinka monta kertaa minun on vannotettava sinua, ettet puhu minulle muuta kuin totuutta Herran nimessä?

16. Ja kuningas sanoi taas hänelle: kuinka usein minun pitää sinua vannottaman, ettes minulle muuta sanoisi, kuin totuuden Herran nimeen?

16. Ja Cuningas sanoi taas hänelle: minä wannotan jällens sinua sanoman minulle totuuden HERran nimeen.

16 And the king said to him, How many times shall I make you swear that you speak to me nothing but the truth in the name of Jehovah?

16. And the king said unto him, How many times shall I adjure thee that thou tell me nothing but that which is true in the name of the LORD?

16. Og Kongen sagde til ham: Hvor mange Gange skal jeg besværge dig, at du intet siger mig uden Sandheden i Herrens Navn?

16. Konungen sade åter till honom: Jag besvär dig, att du icke annat säger mig än sanningen, i Herrans Namn.

16. Ja kunningas ütles ta wasto: Kui mitto korda pean ma pannema sind wanduma, et sa mo wasto ei pea muud räkima kui töt Jehowa nimmel?

16. Karalius jam tarė: ‘‘Kiek kartų reikės tave saikdinti, kad man nieko kito nekalbėtum, tik tiesą Viešpaties vardu?’‘

16. Der König sprach abermals zu ihm: Ich beschwöre dich, daß du mir nichts denn die Wahrheit sagst im Namen des HERRN.

16. Et le roi lui dit: Combien de fois t'adjurerai-je de ne me dire que la vérité au nom de l'Éternel?

16. Y el rey le dijo: ¿Hasta cuántas veces te conjurare, que no me digas sino la verdad, en el nombre de Jehová?

16 En de koning zeide tot hem: Tot hoe vele reizen zal ik u bezweren, opdat gij tot mij niet spreekt, dan alleen de waarheid, in den Naam des HEEREN?

16. I rzekł do niego król: A wieleż cię razy mam przysięgą obowiązać, abyś mi nie mówił jedno prawdę w imieniu Paóskiem?

16. És monda néki a király: Még hányszor kényszerítselek téged, hogy az [8†] igaznál egyebet ne mondj nékem az Úr nevében?

16 И сказал ему царь: еще и еще заклинаю тебя, чтобы ты не говорил мне ничего, кроме истины во имя Господа.

16. Царь же промовив до його: Ще раз і ще раз заклинаю тебе, щоб ти менї в імя Господнє нїчого не говорив, тільки правду!

17. Silloin hän sanoi: Minä näin koko Israelin hajallaan vuorilla niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta. Ja Herra sanoi: 'Näillä ei ole isäntää; palatkoot he kukin rauhassa kotiinsa.'

17. Hän sanoi: minä näin koko Israelin hajoitetuksi vuorille niinkuin lampaat, joilla ei paimenta ole. Ja Herra sanoi: ei näillä ole yhtään isäntää, palatkaan jokainen kotiansa rauhassa.

17. Hän sanoi: minä näin coco Israelin hajotetuxi wuorelle nijncuin lambat joilla ei paimenda ole. Ja HERra sanoi: ei näillä ole yhtän Herra palaitcan jocainen cotians rauhas.

17 And he said, I saw all Israel scattered upon the mountains, as sheep that have no shepherd. And Jehovah said, These have no master, let them return every man to his house in peace.

17. And he said, I saw all Israel scattered upon the hills, as sheep that have not a shepherd: and the LORD said, These have no master: let them return every man to his house in peace.

17. Da sagde han: Jeg saa al Israel adspredt paa Bjergene ligesom Faarene, der ingen Hyrde have; og Herren sagde: Disse have ingen Herre, lad dem vende tilbage hver til sit Hus med Fred!

17. Han sade: Jag såg hela Israel förströdd på bergen såsom får, de ingen herdan hafva; och Herren sade: Hafva desse ingen herra? Hvar och en vände om hem igen med frid.

17. Ja temma ütles: Ma näggin keik Israeli laiale pillatud ollewad mäggisid möda kui puddolojuksed, kel ei olle karjast; ja Jehowa ütles: Eks neil olle issandid? iggaüks mingo rahhoga taggasi omma koio.

17. Tada Michėjas atsakė: ‘‘Mačiau visą Izraelį išsklaidytą kalnuose kaip avis be piemens. O Viešpats tarė: ‘Šitie neturi valdovo, tegul kiekvienas grįžta ramybėje į savo namus’ ‘‘.

17. Er sprach: Ich sah ganz Israel zerstreut auf den Bergen wie die Schafe, die keinen Hirten haben. Und der HERR sprach: Diese haben keinen Herrn; ein jeglicher kehre wieder heim mit Frieden.

17. Et il répondit: J'ai vu tout Israël dispersé par les montagnes, comme un troupeau de brebis qui n'a point de pasteur; et l'Éternel a dit: Ces gens n'ont point de seigneur; que chacun retourne en paix dans sa maison!

17. Entónces él dijo: Yo ví a todo Israel esparcido por los montes como ovejas que no tienen pastor: y Jehová dijo: Estos no tienen señor, vuélvase cada uno a su casa en paz.

17 En hij zeide: Ik zag het ganse Israel verstrooid op de bergen, gelijk schapen, die geen herder hebben; en de HEERE zeide: Dezen hebben geen heer; een iegelijk kere weder naar zijn huis in vrede.

17. Przetoż rzekł: Widziałem wszystek lud Izraelski rozproszony po górach jako owce, które nie mają pasterza; bo rzekł Pan: Nie mają ci pana; niech się wróci każdy do domu swego w pokoju.

17. És monda: Látám az egész Izráelt szétszéledve a hegyeken, mint a juhokat, a melyeknek nincsen pásztoruk. És monda az Úr: Nincsen ezeknek urok? Térjen vissza kiki az ő házához békességben.

17 И сказал он: я вижу всех Израильтян, рассеянных по горам, как овец, у которых нет пастыря. И сказал Господь: нет у них начальника, пусть возвращаются с миром каждый в свой дом.

17. І сказав він: Я бачу всього Ізраїля розсипаного по горах, наче вівцї, що нема в їх пастуха. І каже Господь: Нема в їх пана; нехай байдужно вертається кожен додому.

18. Niin Israelin kuningas sanoi Joosafatille: Enkö minä sanonut sinulle, ettei tämä koskaan ennusta minulle hyvää, vaan aina pahaa?

18. Ja Israelin kuningas sanoi Josaphatille: enkö minä sinulle sanonut, ettei hän ennusta minulle hyvää, vaan pahaa?

18. Ja Israelin Cuningas sanoi Josaphatille: engö minä sinulle sanonut ettei hän ennusta minulle hywä waan paha?

18 And the King of Israel said to Jehoshaphat, Did I not tell you that he would not prophesy good concerning me, but evil?

18. And the king of Israel said unto Jehoshaphat, Did I not tell thee that he would prophesy no good concerning me, but evil?

18. Da sagde Israels Konge til Josafat: Har jeg ikke sagt dig: Han spaar mig ikke godt, men ondt?

18. Då sade Israels Konung till Josaphat: Hafver jag icke sagt dig, att han intet godt spår mig, utan allt ondt?

18. Ja Israeli kunningas ütles Josawati wasto: Eks ma so wasto üttelnud, temma ei kuluta mulle head, kui agga kurja?

18. Izraelio karalius sakė Juozapatui: ‘‘Ar tau nesakiau, kad jis nepranašauja apie mane gera, tik bloga?’‘

18. Da sprach der König Israels zu Josaphat: Habe ich dir nicht gesagt, daß er mir nichts Gutes weissagt, sondern eitel Böses?

18. Et le roi d'Israël dit à Josaphat: Ne t'ai-je pas dit qu'il ne prophétise rien de bon quand il s'agit de moi, mais seulement du mal?

18. Y el rey de Israel dijo a Josafat: ¿No te lo había yo dicho? Este ninguna cosa buena profetizará sobre mí, sino solamente mal.

18 Toen zeide de koning van Israel tot Josafat: Heb ik tot u niet gezegd: Hij zal over mij niets goed, maar kwaads profeteren?

18. I rzekł król Izraelski do Jozafata: Izażem ci nie powiadał, że mi nie miał prorokować dobrego, ale złe?

18. És monda az Izráel királya Josafátnak: Nemde nem megmondottam-é néked, [9†] hogy soha jót nékem nem jövendöl, hanem csak rosszat.

18 И сказал царь Израильский Иосафату: не говорил ли я тебе, что он не пророчествует о мне доброго, а только худое?

18. І сказав царь Ізрайлїв Йосафатові: Чи не казав же я тобі, що він не віщує менї нїчого доброго, тільки лихе?

19. Mutta hän sanoi: Kuule siis Herran sana: Minä näin Herran istuvan istuimellansa ja kaiken taivaan joukon seisovan hänen edessään, hänen oikealla ja vasemmalla puolellansa.

19. Ja hän sanoi: kuule siis Herran sanaa: minä näin Herran istuvan istuimellansa, ja koko taivaallisen sotajoukon seisovan hänen tykönänsä, oikialla ja vasemmalla puolella.

19. Hän sanoi: cuule nyt HERran sana minä näin HERran istuwan istuimellans ja coco taiwallisen sotajoucon hänen tykönäns oikialla ja wasemalla puolella.

19 And (Micaiah) said, Therefore hear the word of Jehovah. I saw Jehovah sitting on his throne and all the host of heaven standing by him on his right hand and on his left.

19. And he said, Hear thou therefore the word of the LORD: I saw the LORD sitting on his throne, and all the host of heaven standing by him on his right hand and on his left.

19. Og han sagde: Hør derfor Herrens Ord: Jeg saa Herren sidde paa sin Trone, og al Himmelens Hær staaende hos ham ved hans højre og ved hans venstre Side.

19. Han sade: Derföre hör nu Herrans ord: Jag såg Herran sitta på sinom stol; och allan himmelska hären stå der när honom, på hans högra sido, och hans venstra.

19. Ja Mika ütles: Sepärrast kule Jehowa sanna: ma näggin Jehowa istuwad omma aujärje peäl ja keige taewa söawäe ta körwas seiswad temma parremal ja ta pahhemal polel.

19. Michėjas tęsė: ‘‘Klausyk Viešpaties žodžio. Mačiau Viešpatį, sėdintį savo soste, ir visą dangaus kareiviją, stovinčią Jo dešinėje ir kairėje.

19. Er sprach: Darum höre nun das Wort des HERRN! Ich sah den HERRN sitzen auf seinem Stuhl und alles himmlische Heer neben ihm stehen zu seiner Rechten und Linken.

19. Et Michée dit: C'est pourquoi, écoute la parole de l'Éternel: J'ai vu l'Éternel assis sur son trône, et toute l'armée des cieux se tenant devant lui, à sa droite et à sa gauche.

19. Entónces él dijo: Oye pues palabra de Jehová: Yo ví a Jehová sentado en su trono, y todo el ejército de los cielos estaba junto a él, a su diestra y a su siniestra.

19 Verder zeide hij: Daarom hoort het woord des HEEREN: Ik zag den HEERE, zittende op Zijn troon, en al het hemelse heir staande nevens Hem, aan Zijn rechter hand en aan Zijn linkerhand.

19. A Micheasz rzekł: Słuchajże tedy słowa Paóskiego: Widziałem Pana siedzącego na stolicy swojej, i wszystko wojsko niebieskie stojące po prawicy jego, i po lewicy jego.

19. És monda Mikeás: Azért halld meg most az Úr beszédét: Látám az [10†] Urat az ő székiben ülni, és az egész mennyei sereget az ő jobb- és balkeze felől mellette állani.

19 И сказал Михей : выслушай слово Господне: я видел Господа, сидящего на престоле Своем, и все воинство небесное стояло при Нем, по правую и по левую руку Его;

19. І каже (Михея): Вислухай же слово Господнє: Я бачив Господа седячого на престолї свойму й все військо небесне стоїть праворуч і лїворуч його;

20. Ja Herra sanoi: 'Kuka viekoittelisi Ahabin lähtemään sotaan, että hän kaatuisi Gileadin Raamotissa?' Mikä vastasi niin, mikä näin.

20. Ja Herra sanoi: kuka pettäis Ahabin, että hän menis ja lankeis Gileadin Ramotissa? Yksi sanoi niin ja toinen näin.

20. Ja HERra sanoi: cuca pettä Ahabin että hän menis ja langeis Gileadin Ramothis? yxi sanoi nijn ja toinen näin.

20 And Jehovah said, Who will entice Ahab, that he may go up and fall at Ramoth-gilead? And one said on this manner and another said on that manner.

20. And the LORD said, Who shall persuade Ahab, that he may go up and fall at Ramothgilead? And one said on this manner, and another said on that manner.

20. Og Herren sagde: Hvo vil overtale Akab, at han skal drage op og falde ved Ramoth i Gilead? og den ene sagde saa, og den anden sagde saa.

20. Och Herren sade: Ho vill komma Achab i det sinnet, att han drager upp, och faller i Ramoth i Gilead? Och en sade det, och den andre det.

20. Ja Jehowa ütles: Kes tahhab Ahabi melitada, et ta ülleslähhäb ja langeb Ramoti, mis Kileadis? ja teine ütles sedda wisi, ja teine ütles teist wisi.

20. Viešpats klausė: ‘Kas įtikins Ahabą, kad jis eitų ir žūtų Ramot Gileade?’ Vieni sakė taip, kiti­ kitaip.

20. Und der HERR sprach: Wer will Ahab überreden, daß er hinaufziehe und falle zu Ramoth in Gilead? Und einer sagte dies, und der andere das.

20. Et l'Éternel dit: Qui est-ce qui séduira Achab, afin qu'il monte et qu'il périsse à Ramoth de Galaad? L'un répondait d'une façon et l'autre d'une autre.

20. Y Jehová dijo: ¿Quién inducirá a Acab, para que suba, y caiga en Ramot de Galaad? Y uno decía de una manera, y otro decía de otra.

20 En de HEERE zeide: Wie zal Achab overreden, dat hij optrekke en valle te Ramoth in Gilead? De een nu zeide aldus, en de andere zeide alzo.

20. I rzekł Pan: Kto zwiedzie Achaba, aby szedł a upadł w Ramot Galaad? A gdy mówił jeden tak, a drugi inaczej;

20. És monda az Úr: Kicsoda csalja meg Akhábot, hogy felmenjen, és elvesszen Rámoth Gileádnál? És ki egyet, ki mást szól vala hozzá.

20 и сказал Господь: кто склонил бы Ахава, чтобы он пошел и пал в Рамофе Галаадском? И один говорил так, другой говорил иначе;

20. І промовив Господь: Хто підманив би Ахаба, щоб двинув у поле та й полїг під Рамотом у Галаадї? І сей говорив так, а той инакше.

21. Silloin tuli henki ja asettui Herran eteen ja sanoi: 'Minä viekoittelen hänet.' Herra kysyi häneltä: 'Miten?'

21. Silloin läksi henki, joka seisoi Herran edessä, ja sanoi: minä petän hänen. Jolle Herra sanoi: missä?

21. Silloin läxi hengi joca seisoi HERran edes ja sanoi: minä petän hänen jolle HERra sanoi: misä?

21 And there came out a spirit and stood before Jehovah and said, I will entice him.

21. And there came forth a spirit, and stood before the LORD, and said, I will persuade him.

21. Da gik en Aand ud og stod for Herrens Ansigt og sagde: Jeg vil overtale ham; og Herren sagde til ham: Hvormed?

21. Då gick en ande ut, och steg fram för Herran, och sade: Jag vill komma honom i det sinnet. Herren sade till honom: Hvarmed?

21. Ja üks waim tulli wälja ja seisis Jehowa ees ja ütles: Minna tahhan tedda melitada; ja Jehowa ütles ta wasto: Misga?

21. Pagaliau išėjo dvasia ir atsistojusi Viešpaties akivaizdoje tarė: ‘Aš jį įtikinsiu’.

21. Da ging ein Geist heraus und trat vor den HERRN und sprach: Ich will ihn überreden. Der HERR sprach zu ihm:Womit?

21. Alors un esprit s'avança et se tint devant l'Éternel, et dit: Je le séduirai. Et l'Éternel lui dit: Comment?

21. Y salió un espíritu, y púsose delante de Jehová, y dijo: Yo le induciré. Y Jehová le dijo: ¿De qué manera?

21 Toen ging een geest uit, en stond voor het aangezicht des HEEREN, en zeide: Ik zal hem overreden.

21. Tedy wystąpił duch, i stanął przed Panem, mówiąc: Ja go zwiodę. A Pan mu rzekł: Przez cóż?

21. Akkor előjőve egy [11†] lélek, a ki az Úr eleibe álla, és monda: Én akarom megcsalni őt. Az Úr pedig monda néki: Miképen?

21 и выступил один дух, стал пред лицем Господа и сказал: я склоню его. И сказал ему Господь: чем?

21. Тодї виступив один дух, став перед Господом та й каже: Я підманю його. Господь же спитав: Чим?

22. Hän vastasi: 'Minä menen valheen hengeksi kaikkien hänen profeettainsa suuhun.' Silloin Herra sanoi: 'Saat viekoitella, siihen sinä pystyt; mene ja tee niin.'

22. Hän vastasi: minä menen ja olen valheen henki kaikkein hänen prophetainsa suussa. Hän sanoi: petä häntä, ja sinä taidat, mene ja tee niin.

22. Hän wastais: minä menen ja olen wietteliä hengi caickein hänen Prophetains suusa. Hän sanoi: petä händä ja sinä taidat mene ja tee nijn.

22 And Jehovah said to him, With what? And he said, I will go forth and will be a lying spirit in the mouth of all his prophets. And he said, You will entice him and will also prevail. Go forth and do so.

22. And the LORD said unto him, Wherewith? And he said, I will go forth, and I will be a lying spirit in the mouth of all his prophets. And he said, Thou shalt persuade him, and prevail also: go forth, and do so.

22. Og han sagde: Jeg vil gaa ud og være en løgnagtig Aand i alle hans Profeters Mund; og han sagde: Du skal overtale ham, ja ogsaa formaa det; gak ud og gør saa!

22. Han sade: Jag vill utgå, och vill vara en falsk ande uti alla hans Propheters mun. Han sade: Du skall komma honom i det sinnet, och få framgång; gack åstad, och gör alltså.

22. Ja ta ütles: Ma tahhan wäljaminna ja walle waim olla keige ta prohwetide suus; ja Jehowa ütles: Kül sinna tedda melitad ja saad ka woimust, minne wälja ja te nenda.

22. Viešpats ją klausė: ‘Kaip?’ Ji atsakė: ‘Aš eisiu ir būsiu melo dvasia visų karaliaus Ahabo pranašų lūpose’. Viešpats tarė: ‘Tau pavyks įtikinti. Eik ir daryk tai’.

22. Er sprach: Ich will ausgehen und will ein falscher Geist sein in aller Propheten Munde. Er sprach: Du sollst ihn überreden und sollst's ausrichten; gehe aus und tue also!

22. Et il répondit: Je sortirai, et je serai un esprit de mensonge dans la bouche de tous ses prophètes. Et l'Éternel dit: Tu le séduiras, et même tu en viendras à bout. Sors, et fais ainsi.

22. Y él dijo: Yo saldré, y seré espíritu de mentira en boca de todos sus profetas. Y él dijo: Inducirle has, y aun saldrás con ello: sal pues, y házlo así.

22 En de HEERE zeide tot hem: Waarmede? En hij zeide: Ik zal uitgaan, en een leugengeest zijn in den mond van al zijn profeten. En Hij zeide: Gij zult overreden, en zult het ook vermogen; ga uit en doe alzo.

22. Odpowiedział: Wynijdę, a będę duchem kłamliwym w ustach wszystkich proroków jego. I rzekł mu Pan: Zwiedziesz, i pewnie przemożesz. Idźże, a czyó tak.

22. És felele: Kimegyek és [12†] hazug lélek leszek minden ő prófétáinak szájában. Akkor monda az Úr: Csald meg és győzd meg; menj ki, és cselekedjél úgy.

22 Он сказал: я выйду и сделаюсь духом лживым в устах всех пророковего. Господь сказал: ты склонишь его и выполнишь это; пойди и сделай так.

22. І відказав (дух): Я вийду та й зроблюсь духом ложним в устах його пророків. Господь же сказав: Ти зробиш те й підманиш його; йди й вчини так.

23. Katso, nyt Herra on pannut valheen hengen kaikkien näiden sinun profeettaisi suuhun, sillä Herra on päättänyt sinun osaksesi onnettomuuden.

23. Ja katso, nyt Herra antoi valheen hengen kaikkein näiden sinun prophetais suuhun, ja Herra on puhunut sinua vastaan pahaa.

23. Ja cadzo nyt HERra andoi wietteliän hengen caickein näiden sinun Prophetais suuhun ja HERra on puhunut sinua wastan paha.

23 Now therefore, behold, Jehovah has put a lying spirit in the mouth of all these your prophets and Jehovah has spoken evil concerning you.

23. Now therefore, behold, the LORD hath put a lying spirit in the mouth of all these thy prophets, and the LORD hath spoken evil concerning thee.

23. Og nu, se, Herren har givet en løgnagtig Aand i alle disse dine Profeters Mund; men Herren har talt ondt over dig.

23. Nu se, Herren hafver gifvit en falsk anda uti alla dessa dina Propheters mun; och Herren hafver talat ondt öfver dig.

23. Ja nüüd, wata, Jehowa on walle waimo annud keik nendesinnaste so prohwetide suhho, ja Jehowa on so peäle kurja räkind.

23. Taigi Viešpats įdėjo melo dvasią į visų tavo pranašų lūpas, nes Viešpats kalbėjo prieš tave pikta’‘.

23. Nun siehe, der HERR hat einen falschen Geist gegeben in aller dieser deiner Propheten Mund; und der HERR hat böses über dich geredet.

23. Maintenant donc, voici, l'Éternel a mis un esprit de mensonge dans la bouche de tous tes prophètes que voilà; et l'Éternel a prononcé du mal contre toi.

23. Y ahora, he aquí, Jehová ha puesto espíritu de mentira en la boca de todos estos tus profetas, y Jehová ha decretado mal sobre tí.

23 Nu dan, zie, de HEERE heeft een leugengeest in den mond van al deze uw profeten gegeven; en de HEERE heeft kwaad over u gesproken.

23. Przetoż teraz oto dał Pan ducha kłamliwego w usta tych wszystkich proroków twoich, gdyż Pan wyrzekł przeciwko tobie złe.

23. Ímé az Úr a hazugságnak lelkét adta mindezeknek a te prófétáidnak szájába; és az Úr szólott veszedelmes dolgot ellened.

23 И вот, теперь попустил Господь духа лживого в уста всех сих пророков твоих; но Господь изрек о тебе недоброе.

23. Оце ж Господь, як бачиш, вложив ув уста всїм твоїм пророкам ложнього духа; тим часом як Господь недобре про тебе виповів.

24. Silloin astui esille Sidkia, Kenaanan poika, löi Miikaa poskelle ja sanoi: Mitä tietä Herran henki on poistunut minusta puhuakseen sinun kanssasi?

24. Niin astui Zedekia Kenanan poika edes, ja löi Miikaa poskelle, ja sanoi: onko Herran henki paennut minusta sinua puhuttelemaan?

24. SIlloin astui Zedekia Cnaenan poica edes ja löi Michat poskelle ja sanoi: ongo HERran hengi paennut minusta sinua puhutteleman?

24 Then Zedekiah the son of Chenaanah came near and killed* Micaiah on the cheek and said, Which way did the Spirit of Jehovah go from me to speak to you?

24. But Zedekiah the son of Chenaanah went near, and smote Micaiah on the cheek, and said, Which way went the Spirit of the LORD from me to speak unto thee?

24. Da gik Zedekia, Knaanas Søn, frem og slog Mika paa Kinden og sagde: Hvorledes? er Herrens Aand gaaet over fra mig for at tale med dig?

24. Då gick Zedekia fram, Chenaana son, och slog Micha vid kindbenet, och sade: Huru? Hafver då Herrans Ande öfvergifvit mig, och talat med dig?

24. Ja Kenaana poeg Sidkia tulli liggi, ja löi Mika körwa äre ja ütles: Mil wisil on Jehowa Waim mo jurest ärraläinud, et ta sinnoga piddi räkima?

24. Tada Keenanos sūnus Sedekijas, priėjęs prie Michėjo, trenkė jam į veidą ir tarė: ‘‘Kuriuo keliu Viešpaties Dvasia pasitraukė nuo manęs, kad kalbėtų tau?’‘

24. Da trat herzu Zedekia, der Sohn Knaenas, und schlug Micha auf den Backen und sprach: Wie? Ist der Geist des HERRN von mir gewichen, daß er mit dir redete?

24. Alors Tsidkija, fils de Kénaana, s'approcha et frappa Michée sur la joue, en disant: Par où l'Esprit de l'Éternel m'a-t-il quitté pour te parler?

24. Y llegándose Sedequias, hijo de Canaana, hirió a Miqueas en la mejilla, diciendo: ¿Por dónde se fué de mí el Espíritu de Jehová para hablarte a tí?

24 Toen trad Zedekia, de zoon van Kenaana, toe, en sloeg Micha op het kinnebakken; en hij zeide: Door wat weg is de geest des HEEREN van mij doorgegaan, om u aan te spreken?

24. Tedy przystąpiwszy Sedechyjasz, syn Chenaana, uderzył Micheasza w policzek, mówiąc: Kiedyż odszedł Duch Paóski odemnie, aby z tobą mówił?

24. Akkor odalépett Sédékiás, a Kénaána fia, és arczul [13†] csapván Mikeást, monda: Hogyan? Eltávozott volna én tőlem az Úrnak lelke, hogy csak néked szólana?

24 И подошел Седекия, сын Хенааны, и, ударив Михея по щеке, сказал: как, неужели от меня отошел Дух Господень, чтобы говорить в тебе?

24. І приступив Седекія Хенааненко, ударив Михея по щоцї та й каже: Як то - чи ж від мене відойшов дух Господень, щоб говорити в тобі?

25. Miika vastasi: Sen saat nähdä sinä päivänä, jona kuljet huoneesta huoneeseen piiloutuaksesi.

25. Miika vastasi: katso, sinä olet sen näkevä sinä päivänä, jona käyt majasta majaan lymytäkses.

25. Micha wastais: cadzo sinä olet näkewä sinä päiwänä jonas käyt majast majaan ettäs sinun lymytäisit.

25 And Micaiah said, Behold, you will see on that day when you will go into an inner chamber to hide yourself.

25. And Micaiah said, Behold, thou shalt see in that day, when thou shalt go into an inner chamber to hide thyself.

25. Og Mika sagde: Se, du skal se det paa den Dag, naar du gaar ind fra et Kammer til et andet for at skjule dig.

25. Micha sade: Du skall få set på den dagen, då du går utu den ena kammaren uti den andra, att du må förgömma dig.

25. Ja Mika ütles: Wata, sinna saad nähha sel päwal, kui sa ühhest kambrist teise lähhäd, eest ärrapuggema.

25. Michėjas atsakė: ‘‘Tu pamatysi tai tą dieną, kai bėgsi slėptis į vidinį kambarį’‘.

25. Micha sprach: Siehe, du wirst's sehen an dem Tage, wenn du von einer Kammer in die andere gehen wirst, daß du dich verkriechst.

25. Et Michée répondit: Voici, tu le verras au jour où tu iras de chambre en chambre pour te cacher!

25. Y Miqueas respondió: He aquí, tú lo verás en el mismo día, cuando te irás metiendo de cámara en cámara por esconderte.

25 En Micha zeide: Zie, gij zult het zien, op dienzelfden dag, als gij zult gaan van kamer in kamer, om u te versteken.

25. I odpowiedział Micheasz: Oto ty ujrzysz dnia onego, kiedy wnijdziesz do najskrytszej komory, abyś się skrył.

25. És monda Mikeás: Ímé meglátod azon a napon, a mikor az egyik kamarából a másik kamarába mégy be, [14†] hogy elrejtőzhess.

25 И сказал Михей: вот, ты увидишь это в тот день, когда будешь бегать из одной комнаты в другую, чтоб укрыться,

25. Михей же промовив: Ти взнаєш про се того дня, як бігати меш із однієї комірки в другу, щоб сховатись.

26. Mutta Israelin kuningas sanoi: Ota Miika ja vie hänet takaisin Aamonin, kaupungin päällikön, ja Jooaan, kuninkaan pojan, luo.

26. Niin sanoi Israelin kuningas: ota Miika ja vie häntä jälleen kaupungin päämiehen Amonin tykö ja Joaksen kuninkaan pojan tykö,

26. SIlloin sanoi Israelin Cuningas: ota Micha ja wie händä Caupungin päämiehen Amonin tygö ja Joaxen Cuningan pojan tygö.

26 And the King of Israel said, Take Micaiah and carry him back to Amon the governor of the city and to Joash the king's son,

26. And the king of Israel said, Take Micaiah, and carry him back unto Amon the governor of the city, and to Joash the king's son;

26. Da sagde Israels Konge: Tag Mika og før ham tilbage til Amon, Stadens Befalingsmand, og til Joas, Kongens Søn.

26. Israels Konung sade: Tag Micha, och låt honom blifva när Amon borgamästaren, och när Joas, Konungens son;

26. Ja Israeli kunningas ütles: Wötta Mika ja wi tedda taggasi liñna peälikko Ammoni jure ja kunninga poia Joasi jure,

26. Izraelio karalius įsakė sulaikyti Michėją, nuvesti jį pas miesto valdytoją Amoną ir pas karaliaus sūnų Jehoašą,

26. Der König Israels sprach: Nimm Micha und laß ihn bleiben bei Amon, dem Obersten der Stadt, und bei Joas, dem Sohn des Königs,

26. Alors le roi d'Israël dit à l'officier: Prends Michée, et mène-le vers Amon, capitaine de la ville, et vers Joas, fils du roi;

26. Entónces el rey de Israel dijo: Toma a Miqueas y vuélvele a Amón gobernador de la ciudad, y a Joas hijo del rey.

26 De koning van Israel nu zeide: Neem Micha, en breng hem weder tot Amon, den overste der stad, en tot Joas, den zoon des konings;

26. I rzekł król Izraelski: Weźmij Micheasza, a wiedź go do Amona, starosty miejskiego, i do Joasa, syna królewskiego.

26. Az Izráel királya pedig monda: Fogjad Mikeást, és vidd vissza őt Ammonhoz, a város fejedelméhez, és Joáshoz, a király fiához;

26 и сказал царь Израильский: возьмите Михея и отведите его к Амону градоначальнику и к Иоасу, сыну царя,

26. Царь же Ізрайлїв повелїв: Возьміте Михея й одведїте його до Амона, городського начальника, та до Йоаса царевича,

27. Ja sano: 'Näin sanoo kuningas: Pankaa tämä vankilaan ja elättäkää häntä vaivaisella vedellä ja leivällä, kunnes minä palaan voittajana takaisin.'

27. Ja sano: näin sanoo kuningas: pankaat tämä vankihuoneesen, ja ruokkikaat häntä murheen leivällä ja murheen vedellä, siihen asti kuin minä tulen rauhassa.

27. Ja sano: näin sano Cuningas: pangat tätä fangihuoneseen ja ruockicat händä murhen leiwällä ja wedellä sijhenasti cuin minä tulen rauhas.

27 and say, Thus says the king, Put this fellow in the prison and feed him with bread of affliction and with water of affliction until I come in peace.

27. And say, Thus saith the king, Put this fellow in the prison, and feed him with bread of affliction and with water of affliction, until I come in peace.

27. Og du skal sige: Saa siger Kongen: Sætter denne i Fængsels Hus og bespiser ham med Trængsels Brød og Trængsels vand, indtil jeg kommer med Fred.

27. Och säg: Detta säger Konungen: Sätter denna i fängsle, och spiser honom med bedröfvelses bröd och vatten, tilldess jag kommer igen med frid.

27. Ja ütle neile: Nenda ütleb kunningas, pange tedda wangi-kotta ja söötke tedda waewalt leiwaga ja waewalt wega, kunni ma rahhoga taggasi tullen.

27. sakydamas: ‘‘Laikykite jį kalėjime ir maitinkite sielvarto duona bei vandeniu, kol ramybėje sugrįšiu’‘.

27. und sprich: So spricht der König: Diesen setzt ein in den Kerker und speist ihn mit Brot und Wasser der Trübsal, bis ich mit Frieden wiederkomme.

27. Et tu diras: Ainsi a dit le roi: Mettez cet homme en prison, et nourrissez-le du pain de l'affliction et de l'eau de l'affliction, jusqu'à ce que je revienne en paix.

27. Y dirás: Así dijo el rey: Echád a este en la cárcel, y mantenédle con pan de angustia, y con agua de angustia, hasta que yo vuelva en paz.

27 En gij zult zeggen: Zo zegt de koning: Zet dezen in het gevangenhuis, en spijst hem met brood der bedruktheid, en met water der bedruktheid, totdat ik met vrede weder kom.

27. I rzeczesz: Tak mówi król: Wsadźcie tego męża do więzienia; a dawajcie mu jeść chleb utrapienia i wodę ucisku, aż się wrócę w pokoju.

27. És mondjad: Ezt mondja a király: Vessétek ezt a tömlöczbe, és tápláljátok őt a nyomorúság kenyerével és a nyomorúság vizével, míg békességgel megjövök.

27 и скажите: так говорит царь: посадите этого в темницу и кормите его скудно хлебом и скудно водою, доколе я не возвращусь в мире.

27. І з'ясїть: Так говорить царь: Посадїть його в темницю та давайте йому хлїба скупо й води скупо, покіль я щасливо вернусь.

28. Miika vastasi: Jos sinä palaat voittajana takaisin, niin ei Herra ole puhunut minun kauttani. Ja hän sanoi vielä: Kuulkaa tämä, kaikki kansat.

28. Miika sanoi: jos sinä toki palajat rauhassa, niin ei Herra ole puhunut minun kauttani; ja sanoi: kuulkaat, kaikki kansat!

28. Micha sanoi: jos sinä palajat rauhas nijn ei HERra ole puhunut minun cauttani. Ja sanoi: cuulcat caicki Canssa.

28 And Micaiah said, If you return at all in peace, Jehovah has not spoken by me. And he said, Hear, you* peoples, all of you*.

28. And Micaiah said, If thou return at all in peace, the LORD hath not spoken by me. And he said, Hearken, O people, every one of you.

28. Og Mika sagde: Dersom du kommer tilbage med Fred, da har Herren ikke talt ved mig; og han sagde Hører, I Folk alle sammen!

28. Micha sade: Kommer du med frid igen, så hafver icke Herren talat genom mig. Och sade: Hörer häruppå, allt folk.

28. Ja Mika ütles: Kui sinna hästi taggasi tulled rahhoga, ei olle Jehowa mitte mo sees räkinud; ja temma ütles: Kuulge keik rahwas.

28. Michėjas atsakė: ‘‘Jei tu sugrįši ramybėje, tai Viešpats nekalbėjo per mane’‘. Ir jis sakė: ‘‘Klausykite, visi žmonės!’‘

28. Micha sprach: Kommst du mit Frieden wieder, so hat der HERR nicht durch mich geredet. Und sprach: Höret zu, alles Volk!

28. Et Michée dit: Si jamais tu reviens en paix, l'Éternel n'aura point parlé par moi. Et il dit: Vous tous, peuples, entendez!

28. Y dijo Miqueas: Si volviendo volvieres en paz, Jehová no ha hablado por mí. Y tornó a decir: Oid todos los pueblos.

28 En Micha zeide: Indien gij enigszins met vrede wederkomt, zo heeft de HEERE door mij niet gesproken! Verder zeide hij: Hoort, gij volken altegaar!

28. Ale odpowiedział Micheasz: Jeźliże się wrócisz w pokoju, tedyć nie mówił Pan przez mię. Nadto rzekł: Słuchajcież wszyscy ludzie.

28. Monda pedig Mikeás: Ha békességgel térsz vissza, [15†] nem az Úr szólott én általam. Azután monda: Halljátok ezt meg minden népek!

28 И сказал Михей: если возвратишься в мире, то не Господь говорил чрез меня. И сказал: слушай, весь народ!

28. І промовив Михей: Коли вернешся щасливо, так не Господь говорив через мене. І сказав: Слухай, увесь народе!

29. Niin Israelin kuningas ja Joosafat, Juudan kuningas, menivät Gileadin Raamotiin.

29. Ja Israelin kuningas ja Josaphat, Juudan kuningas, meni ylös Gileadin Ramotiin.

29. JA Israelin Cuningas ja Josaphat Judan Cuningas meni Gileadin Ramothijn.

29 So the King of Israel and Jehoshaphat the king of Judah went up to Ramoth-gilead.

29. So the king of Israel and Jehoshaphat the king of Judah went up to Ramothgilead.

29. Saa drog Israels Konge og Josafat, Judas Konge, op imod Ramoth i Gilead.

29. Alltså drog Israels Konung och Josaphat, Juda Konung, upp till Ramoth i Gilead.

29. Ja Israeli kunningas läks ülles ja Juda kunningas Josawat Ramoti, mis Kileadis.

29. Izraelio ir Judo karaliai išėjo į Ramot Gileadą.

29. Also zog der König Israels und Josaphat, der König Juda's, hinauf gen Ramoth in Gilead.

29. Le roi d'Israël monta donc avec Josaphat, roi de Juda, à Ramoth de Galaad.

29. Así subió el rey de Israel, y Josafat rey de Judá a Ramot de Galaad.

29 Alzo toog de koning van Israel en Josafat, de koning van Juda, op naar Ramoth in Gilead.

29. A tak ciągnął król Izraelski i Jozafat, król Judzki, do Ramot Galaad.

29. És felvonult az Izráel királya, és Josafát, a Júda királya Rámoth Gileád ellen.

29 И пошел царь Израильский и Иосафат, царь Иудейский, к РамофуГалаадскому.

29. От і двинув царь Ізраїлський з Йосафатом, царем Юдейським, на Рамот у Галаадї.

30. Ja Israelin kuningas sanoi Joosafatille: Täytyypä pukeutua tuntemattomaksi, kun käy taisteluun, mutta ole sinä omissa vaatteissasi. Ja Israelin kuningas pukeutui tuntemattomaksi ja kävi taisteluun.

30. Ja Israelin kuningas sanoi Josaphatille, koska hän muutti vaatteensa sotaan lähtiessänsä: pue sinä itses omiin vaatteisiis. Ja Israelin kuningas muutti vaatteensa ja meni sotaan.

30. Ja Israelin Cuningas sanoi Josaphatille cosca hän muutti waattens sotaan lähteisäns: pue sinä sinun waatteisis. Ja Israelin Cuningas muutti waattens ja he menit sotaan.

30 And the King of Israel said to Jehoshaphat, I will disguise myself and go into the battle, but put on your robes. And the King of Israel disguised himself and went into the battle.

30. And the king of Israel said unto Jehoshaphat, I will disguise myself, and enter into the battle; but put thou on thy robes. And the king of Israel disguised himself, and went into the battle.

30. Og Israels Konge sagde til Josafat: Jeg vil forklæde mig og saa gaa i Kampen, men tag du dine egne Klæder paa; og Israels Konge forklædte sig og gik i Slaget.

30. Och Israels Konung sade till Josaphat: Jag vill förkläda mig, och komma i stridena; men du klädd i din egna kläder. Israels Konung förklädde sig, och drog i stridena.

30. Ja Israeli kunningas ütles Josawati wasto: Ma tahhan teised rided selga panna ja nenda sötta miñna, agga sinna panne ommad rided selga; ja Israeli kunningas panni teised rided selga ja läks sötta.

30. Izraelio karalius kalbėjo Juozapatui: ‘‘Aš persirengsiu ir eisiu į mūšį, o tu apsirenk savo drabužiais’‘. Izraelio karalius persirengė ir išėjo į mūšį.

30. Und der König Israels sprach zu Josaphat: Ich will mich verstellen und in den Streit kommen; du aber habe deine Kleider an. Und der König Israels verstellte sich und zog in den Streit.

30. Et le roi d'Israël dit à Josaphat: Je me déguiserai pour aller au combat; mais toi, revêts-toi de tes habits. Ainsi le roi d'Israël se déguisa et vint au combat.

30. Y el rey de Israel dijo a Josafat: Yo me disfrazaré, y así entraré en la batalla: y tú vístete tus vestidos. Y el rey de Israel se disfrazó, y entró en la batalla.

30 En de koning van Israel zeide tot Josafat: Als ik mij versteld heb, zal ik in den strijd komen; maar gij, trek uw klederen aan. Alzo verstelde zich de koning van Israel, en kwam in den strijd.

30. I rzekł król Izraelski do Jozafata: Odmienię się, gdy pójdę do bitwy; ale ty ubierz się w szaty twoje. I odmienił się król Izraelski, a szedł ku bitwie.

30. És monda az Izráel királya Josafátnak: Megváltoztatom [16†] ruhámat, és úgy megyek a viadalra, te pedig öltözzél fel ruhádba. És elváltoztatá ruháját az Izráel királya, és úgy méne a viadalra.

30 И сказал царь Израильский Иосафату: я переоденусь и вступлю в сражение, а ты надень твои царские одежды. И переоделся царь Израильский и вступил в сражение.

30. І каже царь Ізраїлський Йосафатові: Я переодягнусь та й пійду до бою, ти ж будь у своїй царській одежі. І переодягнувся царь Ізраїлський та й виступив до бою.

31. Mutta Aramin kuningas oli käskenyt sotavaunujen päälliköitä, joita hänellä oli kolmekymmentä kaksi, sanoen: Älkää ryhtykö taisteluun kenenkään muun kanssa, olkoon alempi tai ylempi, kuin ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa.

31. Mutta Syrian kuningas käski vaunuin päämiehille, joita hänellä oli kaksineljättäkymmentä, sanoen: ei teidän pidä sotiman pientä eli suurta vastaan, mutta ainoastansa Israelin kuningasta vastaan.

31. Mutta Syrian Cuningas käski waunuin päämiehelle joita hänellä oli caxineljättäkymmendä sanoden: ei teidän pidä sotiman piendä eli suurta wastan mutta ainoastans Israelin Cuningast wastan

31 Now the king of Syria had commanded the thirty-two captains of his chariots, saying, Fight neither with small nor great, except only with the King of Israel.

31. But the king of Syria commanded his thirty and two captains that had rule over his chariots, saying, Fight neither with small nor great, save only with the king of Israel.

31. Men Kongen af Syrien bød sine to og tredive øverste for Vognene og sagde: I skulle ikke stride imod liden eller stor, uden imod Israels Konge alene.

31. Men Konungen i Syrien böd sina öfverstar öfver hans vagnar, som voro två och tretio, och sade: I skolen icke strida antingen emot små eller stora, utan emot Israels Konung allena.

31. Ja Siria kunningas olli käsko annud söa-wankritte pealikkudele, neid olli temmal kaksneljatkümmend, ja üttelnud: Teie ei pea mitte söddima ei wähhema egga surema wasto, kui agga Israeli kunninga wasto üksi.

31. Sirijos karalius buvo įsakęs savo trisdešimt dviem kovos vežimų viršininkams nepulti nieko, tik Izraelio karalių.

31. Aber der König von Syrien gebot den Obersten über seine Wagen, deren waren zweiunddreißig, und sprach: Ihr sollt nicht streiten wider Kleine noch Große, sondern wider den König Israels allein.

31. Or le roi des Syriens avait donné cet ordre aux trente-deux chefs de ses chars, disant: Vous n'attaquerez ni petit ni grand, mais seulement le roi d'Israël.

31. Y el rey de Siria había mandado a sus treinta y dos capitanes de los carros, diciendo: No peléeis vosotros con grande ni con chico, sino contra solo el rey de Israel.

31 De koning nu van Syrie had geboden aan de oversten der wagenen, van welke hij twee en dertig had, zeggende: Gij zult noch kleinen noch groten bestrijden, maar den koning van Israel alleen.

31. A król Syryjski rozkazał był hetmanom, których było trzydzieści i dwa nad wozami jego, mówiąc: Nie potykajcie się ani z małym, ani z wielkim, tylko z samym królem Izraelskim.

31. Siria királya pedig megparancsolá az ő szekerei harminczkét fejedelmeinek, mondván: Ne vívjatok se kicsinynyel, se nagygyal, hanem egyedül csak az Izráel királya ellen vívjatok.

31 Сирийский царь повелел начальникам колесниц, которых у него было тридцать два, сказав: не сражайтесь ни с малым, ни с великим, а только с одним царем Израильским.

31. Царь же Сирийський повелїв трийцятьом і двом отаманам своїх боєвих колесниць: Не вдаряйте нї на простого, нї на знатнього, тільки на одного царя Ізраїлського.

32. Kun sotavaunujen päälliköt näkivät Joosafatin, ajattelivat he: Tuo on varmaankin Israelin kuningas, ja kääntyivät hyökkäämään häntä vastaan. Silloin Joosafat huusi.

32. Koska vaunuin päämiehet näkivät Josaphatin, sanoivat he: tämä on tosin Israelin kuningas, ja poikkesivat sotimaan häntä vastaan. Niin Josaphat huusi.

32. Cosca ylimmäiset näit Josaphatin waunun sanoit he: tämä on tosin Israelin Cuningas ja rupeisit sotiman händä wastan. Ja Josaphat huusi.

32 And it happened, when the captains of the chariots saw Jehoshaphat, that they said, Surely it is the King of Israel and they turned aside to fight against him. And Jehoshaphat cried out.

32. And it came to pass, when the captains of the chariots saw Jehoshaphat, that they said, Surely it is the king of Israel. And they turned aside to fight against him: and Jehoshaphat cried out.

32. Og det skete, der de øverste for Vognene saa Josafat, da sagde de: Han er visselig Israels Konge, og de bøjede af for at stride imod ham. Da raabte Josafat.

32. Och då de öfverste sågo Josaphats vagnar, mente de att det hade varit Israels Konung, och föllo till honom med stridene; men Josaphat ropade.

32. Ja se sündis, kui söa-wankritte pealikkud näggid Josawati, et nemmad ütlesid: Se on wist Israeli kunningas; ja läksid körwale ta wasto söddima, ja Josawat kissendas.

32. Kovos vežimų viršininkai, pamatę Juozapatą, palaikė jį Izraelio karaliumi ir puolė. Juozapatas šaukėsi pagalbos.

32. Und da die Obersten der Wagen Josaphat sahen, meinten sie er wäre der König Israels, und fielen auf ihn mit Streiten; aber Josaphat schrie.

32. Sitôt donc que les chefs des chars eurent vu Josaphat, ils dirent: C'est certainement le roi d'Israël. Et ils tournèrent vers lui pour l'attaquer; mais Josaphat poussa un cri.

32. Y como los capitanes de los carros vieron a Josafat, dijeron: Ciertamente este es el rey de Israel, y viniéronse a él para pelear con él: mas el rey Josafat dió voces.

32 Het geschiedde dan, als de oversten der wagenen Josafat zagen, dat zij zeiden: Gewisselijk, die is de koning van Israel, en zij keerden zich naar hem, om te strijden; maar Josafat riep uit.

32. I stało się, gdy ujrzeli Jozafata hetmani, co byli nad wozami, rzekli: Zaprawdę to król Izraelski; i obrócili się przeciwko niemu, chcąc się z nim potykać; ale Jozafat zawołał.

32. És a mikor meglátták a szekerek fejedelmei Josafátot, mondának: Nyilván ez az Izráel királya; és reá rohanván vívának ellene. De Josafát elkezdett kiáltani.

32 Начальники колесниц, увидев Иосафата, подумали: „верно это царьИзраильский", и поворотили на него, чтобы сразиться с ним . И закричал Иосафат.

32. Отамани колесниць, побачивши Йосафата, подумали: Се мабуть царь Ізраїлський, й навернувши, вдарили на його, й закричав Йосафат.

33. Kun sotavaunujen päälliköt näkivät, ettei se ollutkaan Israelin kuningas, vetäytyivät he hänestä pois.

33. Koska vaunuin päämiehet näkivät, ettei se ollut Israelin kuningas, luopuivat he hänestä.

33. Cosca waunuin päämiehet näit ettei se ollut Israelin Cuningas luowuit he hänestä.

33 And it happened, when the captains of the chariots saw that it was not the King of Israel, that they turned back from pursuing him.

33. And it came to pass, when the captains of the chariots perceived that it was not the king of Israel, that they turned back from pursuing him.

33. Og det skete, der de øverste for Vognene saa, at han ikke var Israels Konge, da vendte de tilbage fra ham.

33. Då nu då öfverste för vagnarna sågo, att det var icke Israels Konung, vände de tillbaka igen ifrå honom.

33. Ja se sündis, kui söa wankritte pealikkud näggid, et temma ei olnud Israeli kunningas, siis läksid nemmad taggasi ta jurest ärra.

33. Kovos vežimų viršininkai, supratę, kad jis ne Izraelio karalius, liovėsi jį puolę.

33. Da aber die Obersten der Wagen sahen, daß er nicht der König Israels war, wandten sie sich von ihm.

33. Et quand les chefs des chars virent que ce n'était pas le roi d'Israël, ils se détournèrent de lui.

33. Y viendo los capitanes de los carros que no era el rey de Israel, apartáronse de él.

33 En het geschiedde, als de oversten der wagenen zagen, dat hij de koning van Israel niet was, dat zij zich van achter hem afkeerden.

33. Wtem obaczywszy hetmani, co byli nad wozami, że nie ten był król Izraelski, odwrócili się od niego.

33. Mikor pedig látták a szekerek fejedelmei, hogy nem az Izráel királya, ott hagyták.

33 Начальники колесниц, видя, что это не Израильский царь, поворотили от него.

33. Скоро ж отамани колесниць постерегли, що се не царь Ізраїлський, одвернули від його.

34. Mutta eräs mies, joka oli jännittänyt jousensa ja ampui umpimähkään, satutti Israelin kuningasta vyöpanssarin ja rintahaarniskan väliin. Niin tämä sanoi vaunujensa ohjaajalle: Käännä vaunut ja vie minut pois sotarinnasta, sillä minä olen haavoittunut.

34. Mutta yksi mies jännitti joutsensa yksinkertaisuudessa ja ampui Israelin kuningasta rautapaidan jatkoon. Ja hän sanoi vaunumiehellensä: käännä kätes ja vie minua pois leiristä; sillä minä olen haavoitettu.

34. MUtta yxi mies jännitti joudzens yxikertaisudes ja ambuis Israelin Cuningast rautapantzarin jatcoon ja hän sanoi waunumiehellens: käännä kätes ja wie minua pois leirist: sillä minä olen sairas.

34 And a certain man drew his bow at a venture and killed* the King of Israel between the joints of the armor. Therefore he said to the driver of his chariot, Turn your hand and carry me out of the army, for I am severely wounded.

34. And a certain man drew a bow at a venture, and smote the king of Israel between the joints of the harness: wherefore he said unto the driver of his chariot, Turn thine hand, and carry me out of the host; for I am wounded.

34. Og en Mand spændte Buen paa Lykke og Fromme og skød Israels Konge mellem Remmene og Panseret; da sagde denne til sin Køresvend: Vend din Haand om og før mig ud af Hæren; thi jeg er saaret.

34. Och en man bände sin båga hårdt, och sköt Israels Konung emellan magan och lungorna. Och han sade till sin foroman: Vänd dina hand, och för mig utu hären; ty jag är sår.

34. Ja üks mees laskis ammoga om̃ast waggast melest ja oskas Israeli kunningast siñna wahhele, kus se raud-rie olli ühtepandud; ja temma ütles omma kutsarile: Kalla ümber ja wi mind lerist wälja, sest ma ollen hawa sanud.

34. Vienas vyras netaikydamas įtempė lanką ir iššovė. Strėlė pataikė Izraelio karaliui tarp šarvų. Tada jis tarė savo vežikui: ‘‘Išvežk mane iš kovos lauko, nes esu sužeistas’‘.

34. Ein Mann aber spannte den Bogen von ungefähr und schoß den König Israels zwischen Panzer und Wehrgehänge. Und er sprach zu seinem Fuhrmann: Wende deine Hand und führe mich aus dem Heer, denn ich bin wund!

34. Alors un homme tira de son arc tout au hasard, et frappa le roi d'Israël entre les jointures de la cuirasse. Et le roi dit à son cocher: Tourne, et mène-moi hors des rangs; car je suis blessé.

34. Mas un varón flechando su arco cuanto pudo, hirió al rey de Israel por entre las junturas y las corazas. Y él dijo a su carretero, vuelve las riendas, y sácame del campo, que estoy herido.

34 Toen spande een man den boog in zijn eenvoudigheid, en schoot den koning van Israel tussen de gespen en tussen het pantsier. Toen zeide hij tot zijn voerman: Keer uw hand, en voer mij uit het leger, want ik ben zeer verwond.

34. Lecz mąż niektóry strzelił z łuku na niepewne, i postrzelił króla Izraelskiego między nity i między pancerz; który rzekł woźnicy swemu: Nawróć, a wywieź mię z wojska; bom jest raniony.

34. Egy ember pedig csak úgy találomra kilövé az ő kézívét, és találá az Izráel királyát [17†] a pánczél és a kapocs között. És ő monda a kocsisának: Fordulj meg és vigy ki engem a táborból, mert megsebesültem!

34 А один человек случайно натянул лук и ранил царя Израильского сквозь швы лат. И сказал он своему вознице: повороти назад и вывези меня из войска, ибо я ранен.

34. Один же чоловік напяв лука та й пустив навманя стрілу й пострілив царя Ізраїлського між легкими й жолудком. І повелїв він свойму візникові: Одвертай та вивозь мене з боєвого натовпу, бо мене поранено.

35. Mutta kun taistelu sinä päivänä yltyi yltymistään, jäi kuningas seisomaan vaunuihinsa, päin aramilaisia. Illalla hän kuoli; ja verta oli vuotanut haavasta vaununpohjaan.

35. Ja sinä päivänä oli suuri sota, ja kuningas seisoi vaunuissansa Syrialaisia vastaan, ja kuoli ehtoona, ja veri vuoti hänen haavastansa vaunuin keskelle.

35. Ja sinä päiwänä oli suuri sota ja Cuningas seisoi waunuis Syrialaisia wastan ja cuoli ehtona ja weri wuoti waunuin keskelle.

35 And the battle increased that day. And the king was propped up in his chariot against the Syrians. And he died at evening and the blood ran out of the wound into the bottom of the chariot.

35. And the battle increased that day: and the king was stayed up in his chariot against the Syrians, and died at even: and the blood ran out of the wound into the midst of the chariot.

35. Og Kampen tog til paa den samme Dag, og Kongen blev holdt staaende i Vognen over for Syrerne, og han døde om Aftenen, og Blodet flød af Saaret midt i Vognen.

35. Och striden vardt svår i den dagen. Och Konungen stod uppå vagnen emot de Syrer, och om aftonen blef han död; och blodet flöt utaf såret midt i vagnen.

35. Ja taplus olli kange sel päwal, ja kunningas piddi jäma omma tölda Siria-rahwa wasto, ja surri öhto ärra; ja se hawa werri olli joosnud tölla pohja.

35. Tą dieną mūšis sustiprėjo, karalius stovėjo vežime prieš sirus ir vakare mirė. Kraujas tekėjo iš žaizdos į vežimą.

35. Und der Streit nahm überhand desselben Tages, und der König stand auf dem Wagen der Syrer und starb des Abends. Und das Blut floß von den Wunden mitten in den Wagen.

35. Or, en ce jour-là, le combat fut acharné et le roi fut retenu dans son char, vis-à-vis des Syriens; et il mourut sur le soir; et le sang de la blessure coula sur le fond du char.

35. La batalla se había encendido aquel día, y el rey estaba en su carro delante de los Siros: y a la tarde murió: y la sangre de la herida corría por el seno del carro.

35 En de strijd nam op denzelven dag toe, en de koning werd met den wagen staande gehouden tegenover de Syriers; maar hij stierf des avonds, en het bloed der wonde vloeide in den bak des wagens.

35. I wzmogła się bitwa dnia onego, a król stał na wozie przeciw Syryjczykom: potem umarł w wieczór, a krew ciekła z rany jego na wóz.

35. És az ütközet mind erősebb lett azon a napon, és a király az ő szekerében állott a Siriabeliek ellen, és meghalt este felé, és a vér a sebből a szekérbe csorgott.

35 Но сражение в тот день усилилось, и царь стоял на колеснице против Сириян, и вечером умер, и кровь из раны лилась в колесницу.

35. Та битва того дня щораз більш закипала, й царь стояв у колесницї проти Сирийцїв, і вечером умер; кров із рани стїкала в колесницю.

36. Ja auringon laskiessa kaikui kautta sotajoukon huuto: Joka mies kaupunkiinsa! Joka mies maahansa!

36. Ja auringon laskiessa kuulutettiin leirissä sanoen: menkään jokainen kaupunkiinsa ja maallensa!

36. Ja Auringon laskeis cuulutettin leiris sanoden: mengän jocainen Caupungijns ja maallens.

36 And there went a cry throughout the army about the going down of the sun, saying, Every man to his city and every man to his country.

36. And there went a proclamation throughout the host about the going down of the sun, saying, Every man to his city, and every man to his own country.

36. Og man udraabte igennem Lejren, der Solen gik ned, og sagde: Hver gaa til sin Stad og hver til sit Land!

36. Och man lät utropa i hären, då solen gick neder, och säga: Hvar och en gånge i sin stad, och i sitt land.

36. Ja kissendamisse heäl käis leri läbbi, kui pääw sai loja läinud, ja ööldi: Iggamees mingo omma liñna ja iggamees omma male.

36. Saulei leidžiantis, kariuomenei buvo pranešta: ‘‘Kiekvienas į savo kraštą ir į savo miestą’‘.

36. Und man ließ ausrufen im Heer, da die Sonne unterging, und sagen: Ein jeglicher gehe in seine Stadt und in sein Land.

36. Et, comme le soleil se couchait, ce cri passa dans les rangs: Chacun à sa ville, et chacun à son pays!

36. Y a puesta del sol pasó un pregón por el campo, diciendo: Cada uno se vaya a su ciudad: y cada uno a su tierra.

36 En er ging een uitroeping door het heirleger, als de zon onderging, zeggende: Een ieder kere naar zijn stad, en een ieder naar zijn land!

36. Tedy wołał woźny w wojsku, gdy już słoóce zachodziło, mówiąc: Wróć się każdy do miasta swego i każdy do ziemi swojej.

36. És kikiálták napnyugotkor a táborban, mondván: Minden ember menjen haza a maga városába és földjébe!

36 И провозглашено было по всему стану при захождении солнца: каждыйиди в свой город, каждый в свою землю!

36. І загукали під захід сонця в війську: Кожен, вертайсь у свій город і в свою землю!

37. Näin kuoli kuningas, ja hänet vietiin Samariaan; ja kuningas haudattiin Samariaan.

37. Ja kuningas kuoli ja vietiin Samariaan, ja he hautasivat kuninkaan Samariassa.

37. Ja Cuningas cuoli ja wietin Samariaan ja haudattin.

37 So the king died and was brought to Samaria and they buried the king in Samaria.

37. So the king died, and was brought to Samaria; and they buried the king in Samaria.

37. Saa døde Kongen og blev ført til Samaria, og de begrove Kongen i Samaria.

37. Alltså blef Konungen död, och vardt förd till Samarien; och de begrofvo honom i Samarien.

37. Ja kunningas olli surnud ja tedda widi Samaria, ja nemmad matsid kunningast Samaria.

37. Karalius mirė ir buvo parvežtas į Samariją. Ir jie palaidojo karalių Samarijoje.

37. Also starb der König und ward gen Samaria gebracht. Und sie begruben ihn zu Samaria.

37. Le roi donc entra mort à Samarie; et on l'y ensevelit.

37. Y el rey murió, y fué traido a Samaria; y sepultaron al rey en Samaria.

37 Alzo stierf de koning, en werd naar Samaria gebracht; en zij begroeven den koning te Samaria.

37. A tak umarł król, a odwiezion jest do Samaryi, i pochowano go w Samaryi.

37. És meghalt a király és visszavitetvén Samariába, eltemeték a királyt Samariában.

37 И умер царь, и привезен был в Самарию, и похоронили царя в Самарии.

37. І вмер царь, і привезли його в Самарию та й поховали царя в Самариї.

38. Ja kun vaunut huuhdottiin Samarian lammikolla, nuoleskelivat koirat hänen vertansa, ja portot peseytyivät siinä, sen sanan mukaan, jonka Herra oli puhunut.

38. Mutta kuin vaunut virutettiin Samarian kalalammikossa, nuolivat koirat hänen vertansa, ja portot pesivät, Herran sanan jälkeen, jonka hän puhui.

38. Mutta cosca waunut wirutettin Samarian calalammicos nuolit coirat hänen wertans ja portot pesit HERran sanan jälken jonga hän puhui.

38 And they washed the chariot by the pool of Samaria and the dogs licked up his blood (now the prostitutes washed themselves (there)), according to the word of Jehovah which he spoke.

38. And one washed the chariot in the pool of Samaria; and the dogs licked up his blood; and they washed his armour; according unto the word of the LORD which he spake.

38. Og man skyllede Vognen ved Samarias Dam; og Hundene slikkede hans Blod, hvor Skøgerne badede sig, efter Herrens Ord, som han havde talt.

38. Och då de tvådde vagnen vid dammen för Samarien, slekte hundar hans blod; och skökor tvådde honom, efter Herrans ord, det han talat hade.

38. Ja kui se töld Samaria tigi jures lopputati, siis lakkusid koerad temma werd, kus horad ennast pessesid, Jehowa sanna möda, mis ta olli räkinud.

38. Jiems plaunant vežimą prie Samarijos tvenkinio, šunys laižė jo kraują, o paleistuvės prausėsi tvenkinyje­viskas įvyko pagal Viešpaties žodį.

38. Und da sie den Wagen wuschen bei dem Teich Samarias, leckten die Hunde sein Blut (es wuschen ihn aber die Huren) nach dem Wort des HERRN, das er geredet hatte.

38. Et on lava le char dans l'étang de Samarie, et les chiens léchèrent son sang, comme aussi quand on lava ses armes, selon la parole que l'Éternel avait prononcée.

38. Y lavaron el carro en el estanque de Samaria, y los perros lamieron su sangre: y lavaron sus armas, conforme a la palabra de Jehová, que había hablado.

38 Als men nu den wagen in den vijver van Samaria spoelde, lekten de honden zijn bloed, waar de hoeren wiesen, naar het woord des HEEREN, dat Hij gesproken had.

38. A gdy umywano wóz w sadzawce Samaryjskiej, lizali psy krew jego, także gdy umywano zbroję jego: według słowa Paóskiego, które był powiedział.

38. És mikor mosták az ő szekerét a Samaria mellett lévő tóban: az [18†] ebek nyalták az ő vérét, és paráznák fürödtek ott, az Úrnak beszéde szerint, a melyet szólott volt.

38 И обмыли колесницу на пруде Самарийском, и псы лизали кровь его, и омывали блудницы, по слову Господа, которое Он изрек.

38. Як обмивали ж колесницю в ставу, лизали собаки кров його, а блудницї купались у їй, по слову, що глаголав Господь.

39. Mitä muuta on kerrottavaa Ahabista ja kaikesta, mitä hän teki, siitä norsunluisesta palatsista, jonka hän rakensi, ja kaikista kaupungeista, jotka hän linnoitti, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

39. Mitä Ahabista enempi on sanomista, ja kaikista hänen töistänsä, ja huoneesta, jonka hän elephantin luista rakensi, ja kaikista kaupungeista, jotka hän rakensi: eikö ne ole kirjoitetut Israelin kuningasten aikakirjassa?

39. Mitä Ahabist enämbi on sanomist ja caikist hänen töistäns ja huonest jonga hän Elephandin luista rakensi ja Caupungeist cadzo ne owat kirjoitetut Israelin Cuningasten Aicakirjas.

39 Now the rest of the acts of Ahab and all that he did and the ivory house which he built and all the cities that he built, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

39. Now the rest of the acts of Ahab, and all that he did, and the ivory house which he made, and all the cities that he built, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

39. Men det øvrige af Akabs Handeler, og alt det han gjorde, og om det Elfenbens Hus, som han byggede, og om alle Stæderne, som han byggede, er det ikke skrevet i Israels Kongers Krønikers Bog?

39. Hvad mer af Achab sägandes är, och hvad allt han gjort hafver, och om det elphenbenshus som han byggde, och om alla de städer som han byggde, si, det är skrifvet i Israels Konungars Chrönico.

39. Ja mis weel Ahabist tulleks öölda, ja keik mis ta teinud, ja se kodda, mis ta üllesehhitanud elewanti-luga, ja keik liñnad, mis ta üllesehhitanud, eks need asjad olle ülleskirjotud Israeli kunningatte asjade aia-ramatusse?

39. Visi kiti Ahabo darbai, dramblio kaulo namai, kuriuos jis pastatė, miestai, kuriuos sutvirtino, yra surašyta Izraelio karalių metraščių knygoje.

39. Was mehr von Ahab zu sagen ist und alles, was er getan hat, und das elfenbeinerne Haus, das er baute, und alle Städte, die er gebaut hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

39. Le reste des actions d'Achab, et tout ce qu'il fit, et la maison d'ivoire qu'il bâtit, et toutes les villes qu'il bâtit, tout cela n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois d'Israël?

39. Lo demás de los hechos de Acab, y todas las cosas que hizo, y la casa de marfil que edificó, y todas las ciudades, que edificó, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

39 Het overige nu der geschiedenissen van Achab, en al wat hij gedaan heeft, en het elpenbenen huis, dat hij gebouwd heeft, en al de steden, die hij gebouwd heeft, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Israel?

39. A inne sprawy Achabowe i wszystko, co czynił, i dom z kości słoniowych, który zbudował, wszystkie też miasta, które pobudował, azaż to nie jest spisane w kronikach o królach Izraelskich?

39. Akhábnak egyéb dolgai pedig és minden cselekedetei, az elefántcsontból építtetett ház, és mind a városok, a melyeket épített, vajjon nincsenek-é megírva az Izráel királyainak krónika-könyvében?

39 Прочие дела Ахава, все, что он делал, и дом из слоновой кости, который он построил, и все города, которые он строил, описаны в летописи царей Израильских.

39. Прочі дїї Ахаба, й про се, що він чинив, і про будинок із слонової костї, що збудував, і про всї городи, що він утверджував, - про се сказано в лїтописній книзї царів Ізрайлевих.

40. Ja niin Ahab meni lepoon isiensä tykö. Ja hänen poikansa Ahasja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

40. Ja niin Ahab nukkui isäinsä kanssa, ja hänen poikansa Ahasia tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

40. Ja nijn Ahab nuckui Isäins cansa ja hänen poicans Ahasia tuli Cuningaxi hänen siaans.

40 So Ahab slept with his fathers and Ahaziah his son reigned instead of him.

40. So Ahab slept with his fathers; and Ahaziah his son reigned in his stead.

40. Og Akab laa med sine Fædre, og Ahasia, hans Søn, blev Konge i hans Sted.

40. Alltså afsomnade Achab med sina fäder; och hans son Ahasia vardt Konung i hans stad.

40. Ja Ahab läks maggama omma wannemattega, ja Ahasja ta poeg sai kunningaks temma assemele.

40. Ahabas užmigo prie savo tėvų, o jo vietoje pradėjo karaliauti jo sūnus Ahazijas.

40. Also entschlief Ahab mit seinen Vätern; und sein Sohn Ahasja ward König an seiner Statt.

40. Et Achab s'endormit avec ses pères; et Achazia, son fils, régna à sa place.

40. Y durmió Acab con sus padres, y reinó en su lugar Ocozías su hijo.

40 Alzo ontsliep Achab met zijn vaderen; en zijn zoon Ahazia werd koning in zijn plaats.

40. I zasnął Achab z ojcami swymi, a królował Ochozyjasz, syn jego, miasto niego.

40. És elaluvék Akháb az ő atyáival; és uralkodék ő utána fia, Akházia.

40 И почил Ахав с отцами своими, и воцарился Охозия, сын его, вместонего.

40. І спочив Ахаб із батьками своїми, а син його Охозія став намість його царем.

41. Joosafat, Aasan poika, tuli Juudan kuninkaaksi Ahabin, Israelin kuninkaan, neljäntenä hallitusvuotena.

41. Mutta Josaphat Asan poika Juudan kuninkaaksi neljäntenä Ahabin Israelin kuninkaan vuonna.

41. MUtta Josaphat Assan poica tuli Judan Cuningaxi neljändenä Ahabin Israelin Cuningan wuonna.

41 And Jehoshaphat the son of Asa began to reign over Judah in the fourth year of Ahab King of Israel.

41. And Jehoshaphat the son of Asa began to reign over Judah in the fourth year of Ahab king of Israel.

41. Og Josafat, Asas Søn, blev Konge over Juda i Akabs, Israels Konges, fjerde Aar.

41. Och Josaphat, Asa son, vardt Konung öfver Juda, i fjerde årena Achabs, Israels Konungs;

41. Ja Josawat Asa poeg olli kunningaks sanud ülle Juda neljandal Ahabi Israeli kunninga aastal.

41. Asos sūnus Juozapatas pradėjo karaliauti Jude ketvirtaisiais Izraelio karaliaus Ahabo metais.

41. Und Josaphat, der Sohn Asas, ward König über Juda im vierten Jahr Ahabs, des Königs Israels,

41. Josaphat, fils d'Asa, avait commencé à régner sur Juda la quatrième année d'Achab, roi d'Israël.

41. Y Josafat, hijo de Asa, comenzó a reinar sobre Judá en el cuarto año de Acab rey de Israel.

41 Josafat nu, de zoon van Asa, werd koning over Juda, in het vierde jaar van Achab, den koning van Israel.

41. A Jozafat, syn Azy, począł królować nad Judą czwartego roku za panowania Achaba, króla Izraelskiego.

41. És Josafát, az Asa fia lett királylyá Júdában, Akhábnak, az Izráel királyának negyedik esztendejében.

41 Иосафат, сын Асы, воцарился над Иудеею в четвертый год Ахава, царя Израильского.

41. Йосафат Асенко став царем у Юдеї у четвертому роцї Ахаба, царя Ізраїлського.

42. Joosafat oli kolmenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kaksikymmentä viisi vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä oli nimeltään Asuba, Silhin tytär.

42. Ja Josaphat oli viiden ajastajan neljättäkymmentä vanha ruvetessansa hallitsemaan, ja hallitsi viisikolmattakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa. Ja hänen äitinsä nimi oli Ashuba Silhin tytär.

42. Ja Josaphat oli wijsineljättäkymmendä ajastaica wanha ruwetesans hallidzeman ja hallidzi wijsicolmattakymmendä ajastaica Jerusalemis. Ja hänen äitins nimi oli Asuba Silhin tytär.

42 Jehoshaphat was thirty-five years old when he began to reign and he reigned twenty-five years in Jerusalem. And his mother's name was Azubah the daughter of Shilhi.

42. Jehoshaphat was thirty and five years old when he began to reign; and he reigned twenty and five years in Jerusalem. And his mother's name was Azubah the daughter of Shilhi.

42. Josafat var fem og tredive Aar gammel, der han blev Konge, og regerede fem og tyve Aar i Jerusalem, og hans Moders Navn var Asuba, Silhis Datter.

42. Och var fem och tretio år gammal, då han vardt Konung, och regerade fem och tjugu år i Jerusalem; hans moder het Asuba, Silhi dotter;

42. Josawat olli wiis neljatkümmend aastat wanna, kui ta kunningaks sai, ja wallitses Jerusalemmas wiis kolmatkümmend aastat, ja ta emma nimmi olli Asuba Silli tüttar.

42. Jis, pradėdamas karaliauti, buvo trisdešimt penkerių metų amžiaus ir karaliavo dvidešimt penkerius metus Jeruzalėje. Jo motina buvo Šilhio duktė Azuba.

42. und war fünfunddreißig Jahre alt, da er König ward, und regierte fünfundzwanzig Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Asuba, eine Tochter Silhis. 22:43 Und er wandelte in allem Wege seines Vaters Asa und wich nicht davon; und er tat was dem HERRN wohl gefiel.

42. Josaphat était âgé de trente-cinq ans quand il commença à régner, et il régna vingt-cinq ans à Jérusalem. Le nom de sa mère était Asuba, et elle était fille de Shilchi.

42. Y era Josafat de treinta y cinco años, cuando comenzó a reinar, y reinó veinte y cinco años en Jerusalem. El nombre de su madre fué Azuba, hija de Salai.

42 Josafat was vijf en dertig jaren oud, als hij koning werd, en regeerde vijf en twintig jaren te Jeruzalem; en de naam zijner moeder was Azuba, de dochter van Silchi.

42. A Jozafat miał trzydzieści i pięć lat, gdy królować począł, a dwadzieścia i pięć lat królował w Jeruzalemie; a imię matki jego było Azuba, córka Salajowa.

42. És Josafát harminczöt esztendős volt, mikor uralkodni kezdett, és huszonöt esztendeig uralkodott Jeruzsálemben. Az ő anyjának Azuba volt a neve, Silhi leánya.

42 Тридцати пяти лет был Иосафат, когда воцарился, и двадцать пятьлет царствовал в Иерусалиме. Имя матери его Азува, дочь Салаиля.

42. Трийцять і пять год було віку Йосафатового, як зробивсь царем, а двайцять і пять год царював у Ерусалимі. Матїр його звали Азуба Салаїлівна.

43. Ja hän vaelsi kaikessa isänsä Aasan tietä, siltä poikkeamatta, ja teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä.

43. Ja hän vaelsi kaikissa isänsä Asan teissä, eikä poikennut niistä, ja teki mitä Herralle kelpasi.

43. Ja waelsi caikisa hänen Isäns Assan teisä ja teki mitä HERralle kelpais.

43 And he walked in all the way of Asa his father. He turned not aside from it, doing what was right in the eyes of Jehovah. However the high places were not taken away; the people still sacrificed and burnt incense in the high places.

43. And he walked in all the ways of Asa his father; he turned not aside from it, doing that which was right in the eyes of the LORD: nevertheless the high places were not taken away; for the people offered and burnt incense yet in the high places.

43. Og han vandrede i alle sin Fader Asas Veje og veg ikke derfra, men gjorde det, som var ret for Herrens Øjne.

43. Och vandrade uti allom sins faders Asa väg, och gick icke derifrå, och gjorde det Herranom behagade.

43. Ja ta käis keige omma issa Asa tee peäl, ei ta sest mitte ärra lahkund, ta teggi, mis öige olli Jehowa melest.

43. Jis vaikščiojo savo tėvo Asos keliais ir nenukrypo nuo jų, darydamas tai, kas teisinga Viešpaties akyse. Bet aukojimo aukštumų nepanaikino, žmonės tebeaukojo ir tebesmilkė aukštumose.

43. 22:44 Doch tat er die Höhen nicht weg, und das Volk opferte und räucherte noch auf den Höhen.

43. Il suivit entièrement la voie d'Asa, son père, et il ne s'en détourna point, faisant ce qui est droit aux yeux de l'Éternel.

43. Y anduvo en todo el camino de Asa su padre, sin declinar de él, haciendo lo que era recto en los ojos de Jehová.

43 En hij wandelde in al den weg van zijn vader Asa; hij week niet daarvan, doende dat recht was in de ogen des HEEREN. (22:44) Evenwel werden de hoogten niet weggenomen; het volk offerde en rookte nog op de hoogten.

43. I chodził po wszystkiej drodze Azy, ojca swego, a nie odchylał się od niej, czyniąc to, co było dobrego przed oczyma Paóskiemi.

43. És jára Asának, az ő atyjának minden útjában, és abból ki nem tére, azt cselekedvén, a mi az Úr szemei előtt kedves.

43 Он ходил во всем путем отца своего Асы, не сходил с него, делая угодное пред очами Господними. Только высоты не были отменены; народ еще совершал жертвы и курения на высотах.

43. І ходив він усе дорогою батька свого Аси, не звертав з неї та чинив те, що Господеві до вподоби.

44. Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla.

(H22:44) Mutta ei hän pannut pois korkeuksia, joissa kansa vielä uhrasi ja suitsutti.

44. Mutta ei hän pannut pois corkeuxia joisa Canssa wielä uhrais ja suidzutti.

44 And Jehoshaphat made peace with the King of Israel.

44. And Jehoshaphat made peace with the king of Israel.

44. Dog bleve Højene ikke borttagne; Folket ofrede endnu og gjorde Røgelse paa Højene.

44. Dock kastade han icke bort de höjder; och folket offrade och rökte ännu på höjderna.

44. Agga körged paigad ei sanud mitte ärra, rahwas ohwerdasid alles ja suitsetasid körge paikade peäl.

44. Juozapatas padarė taiką su Izraelio karaliumi.

44. 22:45 Und er hatte Frieden mit dem König Israels.

44. Seulement, les hauts lieux ne furent point détruits; le peuple y sacrifiait encore, et y offrait de l'encens.

44. Con todo eso los altos no fueron quitados; que aun el pueblo sacrificaba, y quemaba olores en los altos.

44 (22:45) En Josafat maakte vrede met den koning van Israel.

44. Wszakże iż wyżyn nie poburzyli, jeszcze lud ofiarował i kadził po wyżynach.

44. Csakhogy a magaslatokat [19†] nem rombolták le, és a nép még áldozott és tömjénezett a magaslatokon.

44 Иосафат заключил мир с царем Израильским.

44. Тільки висот не поруйновано, й все ще жертував і кадив люд на висотах.

45. Ja Joosafat teki rauhan Israelin kuninkaan kanssa.

45 (H22:45) Ja Josaphat teki rauhan Israelin kuninkaan kanssa.

45. Ja Josaphatilla oli rauha Israelin Cuningan cansa.

45 Now the rest of the acts of Jehoshaphat and his might that he showed and how he warred, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

45. Now the rest of the acts of Jehoshaphat, and his might that he shewed, and how he warred, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

45. Og Josafat holdt Fred med Israels Konge.

45. Och han hade frid med Israels Konung.

45. Ja Josawat teggi rahho Israeli kunningaga.

45. Visi kiti Juozapato darbai, jo galia, kurią jis parodė, jo kovos yra surašyta Judo karalių metraščių knygoje.

45. 22:46 Was aber mehr von Josaphat zu sagen ist und seine Macht, was er getan und wie er gestritten hat, siehe das ist geschrieben in der Chronik der Könige Juda's.

45. Josaphat fut en paix avec le roi d'Israël.

45. Y Josafat hizo paz con el rey de Israel.

45 (22:46) Het overige nu der geschiedenissen van Josafat, en zijn macht, die hij bewezen heeft, en hoe hij geoorloogd heeft, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Juda?

45. Uczynił też pokój Jozafat z królem Izraelskim.

45. És békességben élt Josafát az Izráel királyával.

45 Прочие дела Иосафата и подвиги его, какие он совершил, и как он воевал, описаны в летописи царей Иудейских.

45. І держав Йосафат мир із царем Ізрайлевим.

46. Mitä muuta on kerrottavaa Joosafatista, hänen urotöistään ja hänen sodistaan, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.

46. (H22:46) Mutta muut Josaphatin sanat ja hänen voimansa ja työnsä, ja sotansa: eikö ne ole kirjoitetut Juudan kuningasten aikakirjassa?

46. Mutta muut Josaphatin sanat ja tegot ja hänen sotans owat kirjoitetut Judan Cuningasten Aicakirjas.

46 And he put away out of the land the remnant of the sodomites, who remained in the days of his father Asa.

46. And the remnant of the sodomites, which remained in the days of his father Asa, he took out of the land.

46. Men det øvrige af Josafats Handeler og hans Magt, hvilken han skaffede sig, og hvorledes han har stridt, er det ikke skrevet i Judas Kongers Krønikers Bog?

46. Hvad nu mer af Josaphat sägandes är, och hans magt, hvad han gjort, och huru han stridt hafver, si, det är skrifvet i Juda Konungars Chrönico.

46. Ja mis weel Josawatist tulleks öölda, ja ta wäggi, mis ta teinud, ja kuida ta söddinud, eks need asjad olle ülleskirjotud Juda kunningatte asjade aia-ramatusse?

46. Jis išnaikino per jo tėvo Asos dienas krašte užsilikusius iškrypėlius.

46. 22:47 Auch tat er aus dem Lande, was noch übrige Hurer waren, die zu der Zeit seines Vaters Asa waren übriggeblieben.

46. Le reste des actions de Josaphat, les exploits qu'il fit et les guerres qu'il soutint, cela n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois de Juda?

46. Lo demás de los hechos de Josafat, y sus valentías, que hizo, y las guerras que hizo, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Judá?

46 (22:47) Ook deed hij uit het land weg de overige schandjongens, die in de dagen van zijn vader Asa overgebleven waren.

46. A inne sprawy Jozafatowe, i moc jego, której dokazywał, i jako walczył, azaż to nie jest napisane w kronikach królów Judzkich?

46. Josafátnak egyéb dolgai pedig és az ő ereje, a melylyel cselekedett, és a melylyel hadakozott, vajjon nincsenek-é megírva a Júda királyainak krónika-könyvében?

46 И остатки блудников, которые остались во дни отца его Асы, он истребил с земли.

46. Инші дїла Йосафатові, його хоробрі дїї, й як він воював, се прописано в книзї лїтописній царів Юдиних.

47. Hän hävitti maasta viimeiset niistä haureellisista pyhäkköpojista, jotka olivat jääneet jäljelle hänen isänsä Aasan ajoilta.

47. (H22:47) Ja mitä huorintekijöistä jäänyt oli hänen isänsä Asan aikana, ne ajoi hän pois maalta.

47. Ja huorintekiät jotca jäit hänen Isäns Assan aicana ajoi hän pois maalda.

47 And there was no king in Edom; a deputy was king.

47. There was then no king in Edom: a deputy was king.

47. Og de øvrige af Skørlevnerne, som vare blevne tilbage fra Asas, hans Faders, Dage, borttog han af Landet.

47. Och fördref han desslikes utu landena hvad ännu qvart var af de roffare, som i hans faders Asa tid igenblefne voro.

47. Ja need üllejänud pordo-mehhed, mis temma issa Asa päiwil jällejänud, satis temma seält maalt ärra.

47. Tuomet Edome nebuvo karaliaus ir jį valdė vietininkas.

47. 22:48 Und es war kein König in Edom; ein Landpfleger war König.

47. Quant au reste de ceux qui se prostituaient, qui étaient demeurés depuis le temps d'Asa, son père, il les fit disparaître du pays.

47. Y el resto de los sodomíticos que habían quedado en el tiempo de su padre Asa, él los barrió de la tierra.

47 (22:48) Toen was er geen koning in Edom, maar een stadhouder des konings.

47. Ten wyplenił z ziemi ostatek Sodomczyków, którzy byli pozostali za dni Azy, ojca jego.

47. A férfi [20†] paráznákat is, a kik még megmaradtak volt az ő atyjának, Asának idejéből, kiűzte az országból.

47 В Идумее тогда не было царя; был наместник царский.

47. Вигубив іще з землї останки блудників, що з часів отця його Аси зіставались.

48. Edomissa ei siihen aikaan ollut kuningasta; maaherra oli kuninkaana.

48. (H22:48) Ja silloin ei ollut kuningasta Edomissa, vaan yksi oli hänen siassansa.

48. Ja silloin ei ollut Cuningast Edomis waan yxi oli hänen siasans.

48 Jehoshaphat made ships of Tarshish to go to Ophir for gold, but they did not go, for the ships were broken at Ezion-geber.

48. Jehoshaphat made ships of Tharshish to go to Ophir for gold: but they went not; for the ships were broken at Eziongeber.

48. Og der var ingen Konge i Edom; men en Befalingsmand var Konge.

48. Och ingen Konung var i Edom; men en höfvitsman var regent.

48. Ja Edomis ei olnud kunningast, üks ma-wallitseja olli kunninga assemel.

48. Juozapatas pastatė laivų auksui gabenti iš Ofyro krašto. Bet jie nenuplaukė, nes laivai sudužo Ecion Geberyje.

48. 22:49 Und Josaphat hatte Schiffe lassen machen aufs Meer, die nach Ophir gehen sollten, Gold zu holen. Aber sie gingen nicht; denn sie wurden zerbrochen zu Ezeon-Geber.

48. Il n'y avait point alors de roi en Édom; mais le gouverneur était vice-roi.

48. Entónces no había rey en Edom, presidente había en lugar de rey.

48 (22:49) En Josafat maakte schepen van Tharsis, om naar Ofir te gaan om goud; maar zij gingen niet, want de schepen werden gebroken te Ezeon-geber.

48. Na ten czas nie było króla w Edomskiej ziemi; tylko starosta był miasto króla.

48. Akkor nem volt király Edomban, hanem csak [21†] helyettes király.

48 Иосафат сделал корабли на море, чтобы ходить вОфир за золотом; но они не дошли, ибо разбились в Ецион-Гавере.

48. Не було ж тодї царя в Едомі; наказний (намісник) був за царя.

49. Ja Joosafat oli teettänyt Tarsiin-laivoja, joiden oli määrä kulkea Oofiriin kultaa noutamaan; mutta laivat eivät päässeet lähtemään, sillä ne särkyivät Esjon-Geberissä.

49 (H22:49) Josaphat oli antanut tehdä haaksia Tarsikseen, jotka piti Ophririin purjehtiman, kultaa noutamaan; mutta ei ne tulleet matkaan, vaan tulivat särjetyiksi EtseonGeberissä.

49. Ja Josaphat oli andanut tehdä haaxia jotca piti Ophirijn purjehtiman culda noutaman mutta ei ne tullet matcaan waan tulit särjetyxi Ezeon Geberis.

49 Then Ahaziah the son of Ahab said to Jehoshaphat, Let my servants go with your servants in the ships. But Jehoshaphat would not.

49. Then said Ahaziah the son of Ahab unto Jehoshaphat, Let my servants go with thy servants in the ships. But Jehoshaphat would not.

49. Og Josafat havde ti Tharsisskibe, som skulde drage til Ofir efter Guld; men de droge ikke derhen, thi Skibene bleve sønderslagne i Ezion Geber.

49. Och Josaphat hade låtit göra skepp i hafvet, som skulle till Ophir att hemta guld; men de foro intet åstad; förty de vordo sönderslagne i EzionGeber.

49. Josawatil olli kümme Tarsisi laewa, et need piddid Owiri minnema kulda toma, ja ei saand siñna, sest need laewad läksid hukka Etsjonkaberis.

49. Ahabo sūnus Ahazijas pasiūlė Juozapatui: ‘‘Mano tarnai teplaukioja laivuose su tavo tarnais’‘, bet Juozapatas pasiūlymo nepriėmė.

49. 22:50 Dazumal sprach Ahasja, der Sohn Ahabs, zu Josaphat: Laß meine Knechte mit deinen Schiffen fahren! Josaphat aber wollte nicht.

49. Josaphat équipa une flotte de Tarsis, pour aller à Ophir chercher de l'or; mais on n'y alla point, parce que les navires furent brisés à Etsjon-Guéber.

49. Josafat había hecho navíos en Társis, los cuales habían de ir a Ofir por oro: mas no fueron, porque se rompieron en Asión-gaber.

49 (22:50) Toen zeide Ahazia, de zoon van Achab, tot Josafat: Laat mijn knechten met uw knechten op de schepen varen; maar Josafat wilde niet.

49. I nasprawiał Jozafat okrętów na morze, aby chodziły do Ofir po złoto. Ale nie doszły; bo się rozbiły one okręty w Asyjon Gaber.

49. És Josafát Társis hajókat csináltatott, hogy aranyért mennének Ofirba, de nem mehettek el; mert [22†] a hajók összetörtek [23†] Esiongáberben.

49 Тогда сказал Охозия, сын Ахава, Иосафату: пусть мои слуги пойдут с твоими слугами на кораблях. Но Иосафат не согласился.

49. Йосафат побудував був і кораблї на морі, щоб ходити в Офир і привозити золото; та вони не дійшли, бо порозбивались ув Езійон-Габері.

50. Silloin Ahasja, Ahabin poika, sanoi Joosafatille: Anna minun palvelijaini kulkea sinun palvelijaisi kanssa laivoissa. Mutta Joosafat ei tahtonut.

50 (H22:50) Silloin Ahaisa Ahabin poika sanoi Josaphatille: anna minun palveliaini mennä sinun palveliais kanssa haaksiin; mutta ei Josaphat tahtonut.

50. Silloin Ahasia Ahabin poica sanoi Josaphatille: anna minun palweliain mennä sinun palwelias cansa haaxijn. Mutta ei Josaphat tahtonut.

50 And Jehoshaphat slept with his fathers and was buried with his fathers in the city of David his father. And Jehoram his son reigned instead of him.

50. And Jehoshaphat slept with his fathers, and was buried with his fathers in the city of David his father: and Jehoram his son reigned in his stead.

50. Da sagde Ahasia, Akabs Søn, til Josafat: Lad mine Tjenere fare med dine Tjenere paa Skibene; men Josafat vilde ikke.

50. På den tiden sade Ahasia, Achabs son, till Josaphat: Låt mina tjenare fara med dina tjenare i skeppen; men Josaphat ville icke.

50. Siis olli Ahabi poeg Ahasja üttelnud Josawati wasto: Mingo mo sullased sinno sullastega nende laewade peäle; agga Josawat ei tahtnud mitte.

50. Juozapatas užmigo prie savo tėvų ir buvo palaidotas prie savo tėvų savo tėvo Dovydo mieste, o jo vietoje pradėjo karaliauti jo sūnus Jehoramas.

50. 22:51 Und Josaphat entschlief mit seinen Vätern und ward begraben mit seinen Vätern in der Stadt Davids, seines Vaters; und Joram, sein Sohn, ward König an seiner Statt.

50. Alors Achazia, fils d'Achab, dit à Josaphat: Que mes serviteurs aillent avec les tiens sur les navires. Mais Josaphat ne le voulut pas.

50. Entónces Ocozías, hijo de Acab, dijo a Josafat: Vayan mis siervos con los tuyos en los navíos: mas Josafat no quiso.

50 (22:51) En Josafat ontsliep met zijn vaderen, en werd bij zijn vaderen begraven in de stad van zijn vader David; en zijn zoon Joram werd koning in zijn plaats.

50. Rzekł także był Ochozyjasz, syn Achaba, do Jozafata: Niech jadą słudzy moi z sługami twymi w okrętach. Ale niechciał Jozafat.

50. Akkor mondá Akházia, az Akháb fia, Josafátnak: Hadd menjenek el az én szolgáim a te szolgáiddal e hajókon; de Josafát nem [24†] akará.

50 И почил Иосафат с отцами своими и был погребен с отцами своими в городе Давида, отца своего. И воцарился Иорам, сын его, вместонего.

50. Казав тодї Охозія Ахабенко Йосафатові: Нехай мої люде з твоїми людьми пливуть на кораблях. Йосафат же не схотїв.

51. Ja Joosafat meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen hänen isänsä Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Jooram tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

51. (H22:51) Ja Josaphat kuoli isäinsä kanssa ja haudattiin isänsä Davidin kaupunkiin. Ja Joram hallitsi hänen siassansa.

51. Ja Josaphat cuoli Isäins cansa ja haudattin Dawidin hänen Isäns Caupungijn. Ja Joram hallidzi hänen siasans.

51 Ahaziah the son of Ahab began to reign over Israel in Samaria in the seventeenth year of Jehoshaphat king of Judah and he reigned two years over Israel.

51. Ahaziah the son of Ahab began to reign over Israel in Samaria the seventeenth year of Jehoshaphat king of Judah, and reigned two years over Israel.

51. Og Josafat laa laa med sine Fædre og blev begraven med sine Fædre i Davids, sin Faders, Stad; og Joram, hans Søn, blev Konge i hans Sted.

51. Och Josaphat afsomnade med sina fäder, och vardt begrafven med sina fäder uti Davids hans faders stad; och Joram hans son vardt Konung i hans stad.

51. Ja kui Josawat sai maggama läinud omma wannemattega ja omma wannematte jure mahhamaetud omma issa Taweti liñna, siis sai ta poeg Joram kunningaks ta assemele.

51. Ahabo sūnus Ahazijas pradėjo karaliauti Izraelyje, Samarijoje, septynioliktais Judo karaliaus Juozapato metais ir karaliavo Izraelyje dvejus metus.

51. 22:52 Ahasja, der Sohn Ahabs, ward König über Israel zu Samaria im siebzehnten Jahr Josaphats, des Königs Juda's, und regierte über Israel zwei Jahre;

51. Et Josaphat s'endormit avec ses pères, et fut enseveli avec eux dans la cité de David, son père; et Joram, son fils, régna à sa place.

51. Y durmió Josafat con sus padres, y fué sepultado con sus padres en la ciudad de David su padre: y en su lugar reinó Joram su hijo.

51 (22:52) Ahazia, de zoon van Achab, werd koning over Israel te Samaria, in het zeventiende jaar van Josafat, den koning van Juda, en regeerde twee jaren over Israel.

51. Zasnął tedy Jozafat z ojcami swymi, i pochowany jest z ojcami swymi w mieście Dawida, ojca swego; a królował Joram, syn jego, miasto niego.

51. És elaluvék Josafát az ő atyáival; és eltemetteték az ő atyáival az ő atyjának, Dávidnak városában; és az ő fia, Jórám, uralkodék helyette.

51 Охозия, сын Ахава, воцарился над Израилем в Самарии, в семнадцатый год Иосафата, царя Иудейского, и царствовал над Израилем два года,

51. І почив Йосафат з своїми отцями й поховано його коло отцїв його в Давидовому городї, предківському. А син його Йорам зробився царем намість його.

52. Ahasja, Ahabin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa Joosafatin, Juudan kuninkaan, seitsemäntenätoista hallitusvuotena, ja hän hallitsi Israelia kaksi vuotta.

52. (H22:52) Ja Ahasia Ahabin poika tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa, Josaphatin kuninkaan seitsemäntenä vuonna toistakymmentä, ja hallitsi Israelia kaksi vuotta,

52. JA Ahasia Ahabin poica tuli Israelin Cuningaxi Samarias Josaphatin Judan Cuningan seidzemendenä wuonna toistakymmendä ja hallidzi Israeli caxi wuotta.

52 And he did what was evil in the sight of Jehovah and walked in the way of his father and in the way of his mother and in the way of Jeroboam the son of Nebat, how he made Israel to sin.

52. And he did evil in the sight of the LORD, and walked in the way of his father, and in the way of his mother, and in the way of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin:

52. Ahasia, Akabs Søn, blev Konge over Israel i Samaria udi Josafats, Judas Konges, syttende Aar og var Konge over Israel to Aar.

52. Ahasia, Achabs son, vardt Konung öfver Israel i Samarien, i sjuttonde årena i Josaphats, Juda Konungs, och regerade öfver Israel i tu år;

52. Ahabi poeg Ahasja sai kunningaks ülle Israeli Samarias Juda kunninga Josawati seitsmeteistkümnemal aastal, ja wallitses Israeli ülle kaks aastat.

52. Jis darė pikta Viešpaties akyse ir vaikščiojo savo tėvo, motinos ir Nebato sūnaus Jeroboamo, kuris įtraukė Izraelį į nuodėmę, keliais.

52. 22:53 und er tat, was dem HERRN übel gefiel, und wandelte in dem Wege seines Vaters und seiner Mutter und in dem Wege Jerobeams, des Sohnes Nebats, der Israel sündigen machte,

52. Achazia, fils d'Achab, commença à régner sur Israël, à Samarie, la dix-septième année de Josaphat, roi de Juda; et il régna deux ans sur Israël.

52. Y Ocozías, hijo de Acab, comenzó a reinar sobre Israel, en Samaria, el año diez y siete de Josafat rey de Judá, y reinó dos años sobre Israel.

52 (22:53) En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN; want hij wandelde in den weg van zijn vader, en in den weg van zijn moeder, en in den weg van Jerobeam, den zoon van Nebat, die Israel zondigen deed.

52. Ochozyjasz, syn Achaba, począł królować nad Izraelem w Samaryi roku siedmnastego Jozafata, króla Judzkiego, i królował nad Izraelem dwa lata.

52. Akházia pedig, az Akháb fia kezde uralkodni Izráelen Samariában, Josafátnak, a Júda királyának tizenhetedik esztendejében, és uralkodék Izráelben két esztendeig.

52 и делал неугодное пред очами Господа, и ходил путем отца своего и путем матери своей и путем Иеровоама, сына Наватова, который ввел Израиля в грех:

52. Охозія Ахабенко зробився царем у сїмнайцятому роцї Йосафатовому, царя Юдиного, й царював два роки над Ізраїлем в Самариї.

53. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi isänsä ja äitinsä tietä ja Jerobeamin, Nebatin pojan, tietä, hänen, joka oli saattanut Israelin tekemään syntiä.

52. (H22:53) Ja teki pahaa Herran edessä, ja vaelsi isänsä tiellä, ja äitinsä tiellä ja Jerobeamin Nebatin pojan tiellä, joka Israelin saatti syntiä tekemään.

53. Ja teki paha HERran edes ja waelsi Isäns ja äitins teillä ja Jerobeamin Nebathin pojan teillä joca Israelin saatti syndiä tekemän.

53 And he served Baal and worshiped him and provoked to anger Jehovah, the God of Israel, according to all that his father had done

53. For he served Baal, and worshipped him, and provoked to anger the LORD God of Israel, according to all that his father had done.

53. Og han gjorde det, som ondt var for Herrens Øjne, og vandrede i sin Faders Vej og i sin Moders Vej og i Jeroboams, Nebats Søns, Vej, hans, som kom Israel til at synde. Og han tjente Baal og tilbad ham og opirrede Herren, Israels Gud, alt ligesom hans Fader gjorde.

53. Och gjorde det ondt var för Herranom, och vandrade i sins faders och sine moders väg, och i Jerobeams, Nebats sons, väg, hvilken Israel kom till att synda. Och han tjente Baal, och tillbad honom, och förtörnade Herran Israels Gud, såsom hans fader gjorde.

53. Ja ta teggi kurja Jehowa silma ees ja käis omma issa tee peäl ja omma mma tee peäl, ja Nebati poia Jarobeami tee peäl, kes satis Israeli patto teggema.

53. Jis tarnavo Baalui, jį garbino ir sukėlė Viešpaties, Izraelio Dievo, pyktį kaip ir jo tėvas.

53. 22:54 und diente Baal und betete ihn an und erzürnte den HERRN, den Gott Israels, wie sein Vater tat.

53. Il fit ce qui est mal aux yeux de l'Éternel, et il marcha dans la voie de son père, et dans la voie de sa mère, et dans la voie de Jéroboam, fils de Nébat, qui avait fait pécher Israël.

53. E hizo lo malo en los ojos de Jehová, y anduvo en el camino de su padre, y en el camino de su madre, y en el camino de Jeroboam, hijo de Nabat, que hizo pecar a Israel. 54 Porque sirvió a Baal, y le adoró: y provocó a ira a Jehová Dios de Israel, conforme a todas las cosas que su padre había hecho.

53 (22:54) En hij diende Baal, en boog zich voor hem, en vertoornde den HEERE, den God Israels, naar alles, wat zijn vader gedaan had.

53. I czynił złe przed oczyma Paóskiemi, chodząc drogą ojca swego, i drogą matki swej, i drogą Jeroboama, syna Nabatowego, który przywiódł do grzechów Izraela.

53. És gonoszul cselekedék az Úrnak szemei előtt, járván az ő atyjának és anyjának útján, és Jeroboámnak, [25†] a Nébát fiának útján, a ki bűnbe ejté az Izráelt;

53 он служил Ваалу и поклонялся ему и прогневал Господа Бога Израилева всем тем, что делал отец его.

53. І чинив він те, що було Господеві не до вподоби, й ходив дорогою батька свого й дорогою матері своєї й дорогою Еробоамовою Набатенковою, що доводив Ізраїля до гріхів.

54. Hän palveli Baalia ja kumarsi häntä ja vihoitti Herran, Israelin Jumalan, aivan niinkuin hänen isänsä oli tehnyt.

54 (H22:54) Ja hän palveli Baalia ja kumartaen rukoili häntä, ja vihoitti Herran Israelin Jumalan, kaiken sen jälkeen minkä hänen isänsä oli tehnyt.

54. Ja hän palweli Baali ja rucoili händä ja wihoitti HERran Israelin Jumalan nijncuin myös hänen Isäns oli tehnyt.

54. Ja ta tenis Paali ja kummardas temma ette, ja ärritas Jehowat Israeli Jummalat keik sedda möda, kui ta issa teinud.

54. Il servit Baal et se prosterna devant lui; et il irrita l'Éternel, le Dieu d'Israël, comme l'avait fait son père.

54. Służył także Baalowi, a kłaniał mu się, i pobudzał do gniewu Pana, Boga Izraelskiego, według wszystkiego, co czynił ojciec jego.

54. És szolgála a Baálnak, [26†] és azt imádá és haragra indítá az Urat, Izráel Istenét, mint a hogy az ő atyja cselekedett.

54. І служив він Баалові, й вбоготворяв його, й запалював гнїв Господа, Бога Ізрайлевого, так само, як і батько його чинив.