18 luku

Elia näyttäytyy Ahabille. Ratkaisu Karmel-vuorella. Tulee sade.

1. Pitkän ajan kuluttua, kolmantena vuotena, tuli Elialle tämä Herran sana: Mene ja näyttäydy Ahabille, niin minä annan sateen maan päälle.

1. Ja monen päivän perästä tuli Herran sana Elian tykö kolmantena vuonna, sanoen: mene ja osoita sinus Ahabille, ja minä annan sataa maan päälle.

1. JA pitkän ajan peräst tuli HERran sana Elian tygö colmandena wuonna sanoden: mene ja osota sinus Ahabille ja minä annan sata maan päälle.

1 And it happened after many days, that the word of Jehovah came to Elijah, in the third year, saying, Go, show yourself to Ahab and I will send rain upon the earth.

1. And it came to pass after many days, that the word of the LORD came to Elijah in the third year, saying, Go, shew thyself unto Ahab; and I will send rain upon the earth.

1. Og det skete mange Dage derefter, at Herrens Ord skete til Elias i det tredje Aar og sagde: Gak, lad dig se for Akab, saa vil jeg give Regn paa Jorderige.

1. Efter en lång tid kom Herrans ord till Elia, i tredje årena, och sade: Gack bort, och te dig för Achab, att jag må låta regna på jordena.

1. Ja mitme päwa pärrast, siis sai Jehowa sanna Elia kätte kolmandamal aastal ja ütles: Minne, näita ennast Ahabile, ja ma tahhan wihma anda Ma peäle.

1. Trečiaisiais metais Viešpats vėl kalbėjo Elijui: ‘‘Eik ir pasirodyk Ahabui; Aš duosiu lietaus žemei’‘.

1. Und über eine lange Zeit kam das Wort des HERRN zu Elia, im dritten Jahr, und sprach: Gehe hin und zeige dich Ahab, daß ich regnen lasse auf Erden.

1. Et il s'écoula nombre de jours, et la parole de l'Éternel fut adressée à Élie, la troisième année, en ces mots: Va, montre-toi à Achab, et j'enverrai de la pluie sur la terre.

1. PASADOS muchos dias, fué palabra de Jehová al tercer año a Elías, diciendo: Vé, muestrate a Acab, y yo daré lluvia sobre la haz de la tierra.

1 En het gebeurde na vele dagen, dat het woord des HEEREN geschiedde tot Elia, in het derde jaar, zeggende: Ga heen, vertoon u aan Achab; want Ik zal regen geven op den aardbodem.

1. Potem po wielu dniach, mianowicie po onym roku trzecim, stało się słowo Paóskie do Elijasza, mówiąc: Idź, ukaż się Achabowi; bo spuszczę deszcz na ziemię.

1. És lőn sok idő multán, a harmadik esztendőben, az Úrnak beszéde Illéshez, mondván: Menj el, mutasd meg magadat Akhábnak, és [1†] esőt adok a föld színére.

1 По прошествии многих дней было слово Господне к Илии в третий год: пойди и покажись Ахаву, и Я дам дождь на землю.

1. По довгому часї прийшло слово Господнє до Ілиї, таке: Йди, покажись Ахабові, а дам дощ на землю.

2. Niin Elia meni näyttäytymään Ahabille. Mutta Samariassa oli kova nälänhätä.

2. Ja Elia meni näyttämään itsiänsä Ahabille; vaan sangen kallis aika oli Samariassa.

2. Ja Elia meni näyttämän idzens Ahabille waan sangen callis aica oli Samarias.

2 And Elijah went to show himself to Ahab. And the famine was severe in Samaria.

2. And Elijah went to shew himself unto Ahab. And there was a sore famine in Samaria.

2. Elias gik for at lade sig se for Akab. Og Hungeren var svar i Samaria.

2. Och Elia gick åstad, och tedde sig för Achab; men en ganska hård tid var i Samarien.

2. Ja Elias läks ennast näitama Ahabile, ja kange nälg olli Samarias.

2. Elijas išėjo pas Ahabą. Samarijoje buvo didelis badas.

2. Und Elia ging hin, daß er sich Ahab zeigte. Es war aber eine große Teuerung zu Samaria.

2. Et Élie s'en alla pour se montrer à Achab. Et la famine était grande à Samarie.

2. Y Elías fué para mostrarse a Acab: y había grande hambre en Samaria.

2 En Elia ging heen, om zich aan Achab te vertonen. En de honger was sterk in Samaria.

2. Szedł tedy Elijasz, aby się ukazał Achabowi; a był głód gwałtowny w Samaryi.

2. És elméne Illés, hogy megmutassa magát Akhábnak. Nagy éhség volt pedig [2†] Samariában.

2 И пошел Илия, чтобы показаться Ахаву. Голод же сильный был в Самарии.

2. І пійшов Ілия, щоб показатись Ахабові. Панувала ж велика голоднеча в Самариї.

3. Ja Ahab kutsui Obadjan, joka oli palatsin päällikkönä. Mutta Obadja oli hyvin Herraa pelkääväinen mies;

3. Ja Ahab kutsui Obadian, joka oli hänen huoneensa haltia: (Ja Obadia pelkäsi Herraa suuresti.

3. JA Ahab cudzui Obadian hänen huonens haldian (Ja Obadia pelkäis HERra suurest.

3 And Ahab called Obadiah, who was over the household. (Now Obadiah feared Jehovah greatly;

3. And Ahab called Obadiah, which was the governor of his house. (Now Obadiah feared the LORD greatly:

3. Og Akab havde kaldet ad Obadias, som var Hovmester; (men Obadias frygtede Herren saare;

3. Och Achab kallade Obadja sin hofmästare. Och Obadja fruktade Herran storliga;

3. Ja Ahab hüdis Obadja, kes ta koia ülle olli, ja Obadja kartis wägga Jehowat.

3. Ahabas pasišaukė Abdiją, rūmų valdytoją, kuris buvo labai dievobaimingas žmogus.

3. Und Ahab rief Obadja, seinen Hofmeister. (Obadja aber fürchtete den HERRN sehr.

3. Et Achab avait appelé Abdias, son maître d'hôtel. (Or Abdias craignait fort l'Éternel.

3. Y Acab llamó a Abdías su mayordomo, el cual Abdías era en grande manera temeroso de Jehová.

3 En Achab had Obadja, den hofmeester, geroepen; en Obadja was den HEERE zeer vrezende.

3. I zawołał Achab Abdyjasza, który był sprawcą domu jego. (A Abdyjasz się bardzo Pana bał;

3. És Akháb hivatá Abdiást, a ki az ő házának gondviselője volt. (Abdiás pedig felette igen féli vala az [3†] Urat;

3 И призвал Ахав Авдия, начальствовавшего над дворцом. Авдий же был человек весьмабогобоязненный,

3. І покликав Ахаб Абдію, начальника дворецького. Абдій ж був вельми богобоязливий.

4. niinpä Obadja oli silloin, kun Iisebel hävitti Herran profeetat, ottanut sata profeettaa ja piilottanut heidät luolaan, viisikymmentä kerrallaan, ja elättänyt heitä leivällä ja vedellä.

4. Sillä kun Isebel hukutti Herran prophetat, otti Obadia sata prophetaa ja kätki ne, viisikymmentä kuhunkin luolaan, ja elätti heidät leivällä ja vedellä.)

4. Sillä cosca Isebel hucutti HERran Prophetat otti Obadia sata Prophetat ja kätki ne luolijn wijsikymmendä tänne ja wijsikymmendä sinne ja elätti heidän leiwällä ja wedellä)

4 for it was so, when Jezebel cut off the prophets of Jehovah, that Obadiah took a hundred prophets and hid them by fifties in a cave and fed them with bread and water.)

4. For it was so, when Jezebel cut off the prophets of the LORD, that Obadiah took an hundred prophets, and hid them by fifty in a cave, and fed them with bread and water.)

4. thi det skete, der Jesabel udryddede Herrens Profeter, at Obadias tog hundrede Profeter og skjulte dem, halvtredsinds tyve Mænd i hver Hule, og forsørgede dem med Brød og Vand);

4. Förty då Isebel utrotade Herrans Propheter, tog Obadja hundrade Propheter, och gömde dem i kulor, femtio här, och femtio der; och försörjde dem med bröd och vatten.

4. Ja se sündis, kui Isebel Jehowa prohwetid wöttis ärrakautada, et Obadja wöttis sadda prohweti ja pettis neid eest ärra, wiiskümmend meest kummagi kopasse, ja toitis neid leiwaga ja weega.

4. Jezabelei naikinant Viešpaties pranašus, Abdijas paslėpė šimtą pranašų, po penkiasdešimt vienoje oloje, ir aprūpino juos duona bei vandeniu.

4. Denn da Isebel die Propheten des HERRN ausrottete, nahm Obadja hundert Propheten und versteckte sie in Höhlen, hier fünfzig und da fünfzig, und versorgte sie mit Brot und Wasser.)

4. Quand Jésabel exterminait les prophètes de l'Éternel, Abdias prit cent prophètes et les cacha, cinquante dans une caverne et cinquante dans une autre, et les y nourrit de pain et d'eau.)

4. Porque cuando Jezabel talaba los profetas de Jehová, Abdías tomó cien profetas, los cuales escondió de cincuenta en cincuenta por cuevas, y los sustentó a pan y agua.

4 Want het geschiedde, als Izebel de profeten des HEEREN uitroeide, dat Obadja honderd profeten nam, en verborg ze bij vijftig man in een spelonk, en onderhield hen met brood en water.

4. Bo gdy mordowała Jezabel proroki Paóskie, tedy wziął Abdyjasz sto proroków, i skrył ich po pięćdziesiąt do jaskini, i żywił je chlebem i wodą.)

4. Mert mikor Jézabel megölette az Úr prófétáit, Abdiás száz prófétát vett oltalmába, és rejtette el ötvenenként egy-egy barlangba, és ott táplálta őket kenyérrel és vízzel).

4 и когда Иезавель истребляла пророков Господних, Авдий взял сто пророков, и скрывал их, по пятидесяти человек, в пещерах, и питал их хлебом и водою.

4. І як Езабеля викореняла пророків Господнїх, то Абдій взяв сто пророків і ховав їх по півсотнї чоловіка по печерах та й обмисляв хлїбом і водою.

5. Ahab sanoi Obadjalle: Kulje maa, kaikki vesilähteet ja kaikki purot. Kenties me löydämme ruohoa pitääksemme hevoset ja muulit hengissä, niin ettei meidän tarvitse hävittää elukoita.

5. Niin sanoi Ahab Obadialle: vaella maan lävitse kaikkein veislähdetten tykö ja kaikkein ojain tykö, jos löydettäisiin ruohoja hevosille ja muuleille elatukseksi, ettei kaikki eläimet hukkuisi.

5. Nijn sanoi Ahab Obadialle: waella maan läpidze caickein lähdetten ja ojain tygö jos löytäisin ruohoja hewoisille ja muuleille elatuxexi ettei caicki carja huckuis.

5 And Ahab said to Obadiah, Go through the land, to all the fountains of water and to all the brooks. Perhaps we may find grass and save the horses and mules alive, that we not lose all the beasts.

5. And Ahab said unto Obadiah, Go into the land, unto all fountains of water, and unto all brooks: peradventure we may find grass to save the horses and mules alive, that we lose not all the beasts.

5. og Akab havde sagt til Obadias: Drag igennem Landet til alle Vandkilder og til alle Bække, maaske vi kunne finde Græs og beholde Hestene og Mulerne i Live, at ikke Kvæget omkommer for os.

5. Så sade nu Achab till Obadja: Drag igenom landet till alla vattubrunnar och bäcker, att vi måtte finna gräs, och behålla hästar och mular, så att boskapen icke all förgås.

5. Ja Ahab ütles Obadja wasto: Miñe maad läbbi keik wee-hallikatte ja keige jöggede jure; ehk leiame rohto, et meie hobbosid ja hobbo-eeslid ellus peame, et meie ühtegi ei lasse neist lojuksist hukka minna.

5. Ahabas tarė rūmų valdytojui Abdijui: ‘‘Eikime per kraštą ir apžiūrėkime vandens šaltinius ir upelius: gal rasime žolės žirgams ir mulams, kad neprarastume visų gyvulių’‘.

5. So sprach nun Ahab zu Obadja: Zieh durchs Land zu allen Wasserbrunnen und Bächen, ob wir möchten Heu finden und die Rosse und Maultiere erhalten, daß nicht das Vieh alles umkomme.

5. Achab dit donc à Abdias: Va par le pays, vers toutes les fontaines et vers tous les torrents; peut-être que nous trouverons de l'herbe, et que nous sauverons la vie aux chevaux et aux mulets, et n'aurons pas à détruire de bêtes.

5. Y dijo Acab a Abdías: Vé por la provincia a todas las fuentes de aguas, y a todos los arroyos, si a dicha hallaremos grama, con que conservemos la vida a los caballos y a las acémilas, para que no nos quedemos sin bestias.

5 En Achab had gezegd tot Obadja: Trek door het land, tot alle waterfonteinen en tot alle rivieren; misschien zullen wij gras vinden, opdat wij de paarden en de muilezelen in het leven behouden, en niets uitroeien van de beesten.

5. I rzekł Achab do Abdyjasza: Idź przez ziemię do wszystkich źródeł wód, i do wszystkich potoków, aza gdzie znajdziemy trawę, żebyśmy żywo zachowali konie i muły, i żebyśmy nie zgubili bydła.

5. És monda Akháb Abdiásnak: Menj el az országba szerén-szerte a [4†] vizek forrásaihoz és a patakokhoz, hogyha valami füvet találhatnánk, hogy a lovakat és öszvéreket megtarthatnánk életben, és ne hagynánk a barmokat mindenestől elpusztulni.

5 И сказал Ахав Авдию: пойди по земле ко всем источникам водным и ко всем потокам на земле, не найдем ли где травы, чтобы нам прокормить коней и лошаков и не лишиться скота.

5. І сказав Ахаб Абдієві: Пійди по царству по всїх криничинах і по всїх байрачних бурчаках, а може знайдеш де траву, щоб рятувати конї й мули, та щоб не повиздихала вся скотина.

6. Ja he jakoivat keskenään kuljettavansa maan. Ahab kulki toista tietä yksinänsä, ja Obadja kulki toista tietä yksinänsä.

6. Ja he jakoivat itsensä vaeltamaan maata lävitse: Ahab vaelsi yksinänsä yhtä tietä myöten ja Obadia toista tietä yksinänsä.

6. Ja he joait idzens waeldaman maata läpidzen Ahab waelsi yxinäns tietä myöden ja Obadia toisen tien cautta yxinäns.

6 So they divided the land between them to pass throughout it; Ahab went one way by himself and Obadiah went another way by himself.

6. So they divided the land between them to pass throughout it: Ahab went one way by himself, and Obadiah went another way by himself.

6. Og de delte Landet imellem sig for at drage igennem det; Akab drog alene paa en Vej, og Obadias drog alene paa en anden Vej.

6. Och de delade sig i landet, så att de drogo det igenom. Achab drog allena på en väg, och Obadja desslikes allena på den andra vägen.

6. Ja nemmad jaggasid se Ma issekeskes, mis nemmad piddid läbbikäima: Ahab läks teist teed issepäines, ja Obadja läks teist teed issepäines.

6. Jie pasidalino kraštą, kur kiekvienas eis. Ahabas ėjo vienu keliu, o Abdijas kitu.

6. Und sie teilten sich ins Land, daß sie es durchzogen. Ahab zog allein auf einem Wege und Obadja auch allein den andern Weg.

6. Et ils se partagèrent entre eux le pays pour le parcourir. Achab allait à part, par un chemin; et Abdias allait séparément, par un autre chemin.

6. Y partieron entre sí la provincia para andarla: Acab fué por sí por un camino, y Abdías fué por sí por otro.

6 En zij deelden het land onder zich, dat zij het doortogen; Achab ging bijzonder op een weg, en Obadja ging ook bijzonder op een weg.

6. I rozdzielili sobie ziemię, którą przejść mieli. Achab sam szedł jedną drogą, Abdyjasz też szedł drugą drogą osobno.

6. Eloszták azért magok közt a földet, a melyen kiki elmenjen. Akháb egyedül ment az egyik úton, és Abdiás is egyedül ment a másik úton.

6 И разделили они между собою землю, чтобы обойти ее: Ахав особо пошелодною дорогою, и Авдий особо пошел другою дорогою.

6. І подїлили вони між себе землю, щоб її скрізь обійти. Ахаб пійшов в один бік, а Абдій двинув у другий бік.

7. Kun nyt Obadja oli matkalla, niin katso, Elia tuli häntä vastaan. Tuntiessaan tämän hän heittäytyi kasvoillensa ja sanoi: Sinäkö se olet, herrani Elia?

7. Kun Obadia tiellä oli, katso, silloin kohtasi hänen Elia; ja kuin hän tunsi hänen, lankesi hän kasvoillensa ja sanoi: etkös ole herrani Elia?

7. COsca Obadia tiellä oli cadzo silloin cohtais hänen Elia ja cuin hän tunsi hänen langeis hän caswoillens ja sanoi: etkös ole minun Herran Elia?

7 And as Obadiah was in the way, behold, Elijah met him. And he knew him and fell on his face and said, Is it you, my lord Elijah?

7. And as Obadiah was in the way, behold, Elijah met him: and he knew him, and fell on his face, and said, Art thou that my lord Elijah?

7. Men det skete, der Obadias var paa Vejen, se, da mødte Elias ham, og han kendte ham og faldt paa sit Ansigt og sagde: Er det dig, min Herre Elias?

7. Då nu Obadja var på vägenom, si, då mötte honom Elia. Och som han kände honom, föll han uppå sitt anlete, och sade: Äst du icke min herre Elia?

7. Ja Obadja olli tee peäl, ja wata, Elias tulli ta wasto, ja Obadja tundis tedda ja heitis omma silmili mahha ja ütles: Olled sinna se, mo issand Elias?

7. Abdijas keliaudamas netikėtai sutiko Eliją. Jį atpažinęs, jis puolė ant kelių ir tarė: ‘‘Ar tai tu, Elijau, mano viešpatie?’‘

7. Da nun Obadja auf dem Wege war, siehe, da begegnete ihm Elia; und er erkannte ihn, fiel auf sein Antlitz und sprach: Bist du nicht mein Herr Elia?

7. Et comme Abdias était en chemin, voici Élie le rencontra; et Abdias le reconnut, et il tomba sur son visage, et dit: Est-ce toi, mon seigneur Élie?

7. Y yendo Abdías por el camino, topóse con Elías: y como le conoció, postróse sobre su rostro, y dijo: ¿No eres tú mi señor Elías?

7 Als nu Obadja op den weg was, ziet, zo was hem Elia tegemoet; en hem kennende, zo viel hij op zijn aangezicht, en zeide: Zijt gij mijn heer Elia?

7. A gdy Abdyjasz był w drodze, oto się z nim Elijasz spotkał, który gdy go poznał, upadł na oblicze swoje, i rzekł: A tyżeś jest pan mój Elijasz?

7. És mikor Abdiás az úton ment, ímé Illés előtalálá őt, és mikor felismerte őt, arczra borula és monda: Nem te vagy-é az, uram, Illés?

7 Когда Авдий шел дорогою, вот, навстречу ему идет Илия. Он узнал его и пал на лице свое и сказал: ты ли это, господин мой Илия?

7. Як же Абдій ійшов дорогою, зустрів його несподївано Ілия. Впізнавши його, припав Абдій лицем до землї й промовив: Чи справдї се ти, добродїю мій, Ілиє?

8. Tämä vastasi hänelle: Minä. Mene ja sano herrallesi: 'Katso, Elia on täällä.'

8. Hän sanoi: olen; mene ja sano herralles: katso, Elia on tässä.

8. Hän sanoi: olen mene ja sano HERralles: cadzo Elia on täsä.

8 And he answered him, It is I. Go, tell your lord, Behold, Elijah (is here).

8. And he answered him, I am: go, tell thy lord, Behold, Elijah is here.

8. Han sagde til ham: Det er mig; gak, sig til din Herre: Se, Elias er her! han sagde:

8. Han sade: Ja; gack och säg dinom herra: Si, Elia är här.

8. Ja ta ütles temmale: Se ma ollen, minne, ütle omma issandale, wata, Elias on siin.

8. Tas jam atsakė: ‘‘Aš. Eik ir pasakyk savo valdovui: ‘Elijas čia’ ‘‘.

8. Er sprach: Ja. Gehe hin und sage deinem Herrn: Siehe, Elia ist hier!

8. Et il dit: C'est moi; va, dis à ton maître: Voici Élie!

8. Y él respondió: Yo soy. Vé; dí a tu amo: He aquí Elías.

8 Hij zeide: Ik ben het; ga heen, zeg uw heer: Zie, Elia is hier.

8. I odpowiedział mu: Jam jest. Idź, powiedz panu twemu: Oto Elijasz tu jest.

8. Felele néki: Én vagyok; menj el, mondd meg a te uradnak: Ímé [5†] itt van Illés.

8 Тот сказал ему: я; пойди, скажи господину твоему: „Илия здесь".

8. Той відказує: Се я. Йди та скажи твойму панові: Ілия тут!

9. Niin hän sanoi: Mitä minä olen rikkonut, koska annat palvelijasi Ahabin käsiin, hänen surmattavakseen?

9. Ja hän sanoi: mitä minä olen rikkonut, ettäs annat palvelias Ahabin käsiin tappaa minua?

9. Ja hän sanoi: mitä minä olen rickonut ettäs annat sinun palwelias Ahabin käsijn tappa minua?

9 And he said, How have I sinned that you would deliver your servant into the hand of Ahab to kill me?

9. And he said, What have I sinned, that thou wouldest deliver thy servant into the hand of Ahab, to slay me?

9. Hvad har jeg syndet, at du vil give din Tjener i Akabs Hænder, at han skal dræbe mig?

9. Han sade: Hvad hafver jag syndat, att du vill gifva din tjenare i Achabs händer, att han skall dräpa mig?

9. Ja temma ütles: Mis patto ollen ma teinud, et sa omma sullast Ahabi kätte annad, et ta mind ärrasurmab?

9. Jis sakė: ‘‘Kuo nusidėjau, kad tu atiduodi savo tarną Ahabui nužudyti?

9. Er aber sprach: Was habe ich gesündigt, daß du deinen Knecht willst in die Hände Ahabs geben, daß er mich töte?

9. Et Abdias dit: Quel péché ai-je commis que tu livres ton serviteur entre les mains d'Achab, pour me faire mourir?

9. Y él dijo: ¿En qué he pecado, para que tú entregues tu siervo en mano de Acab, para que me mate?

9 Maar hij zeide: Wat heb ik gezondigd, dat gij uw knecht geeft in de hand van Achab, dat hij mij dode?

9. Do którego on rzekł: Cóżem zgrzeszył, iż wydawasz sługę twego w ręce Achabowe, aby mię zabił?

9. Ő pedig monda: Mit vétettem ellened, hogy a te szolgádat Akháb kezébe akarod adni, hogy megöljön engem?

9 Он сказал: чем я провинился, что ты предаешь раба твоего в руки Ахава, чтоб умертвить меня?

9. Він же каже: Чим провинив я тобі, що хочеш мене, раба твого, видати Ахабові, щоб убив мене?

10. Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, ei ole sitä kansaa eikä sitä valtakuntaa, josta minun herrani ei olisi lähettänyt etsimään sinua, mutta kun on vastattu: 'Ei hän ole täällä', on hän vannottanut sillä valtakunnalla ja sillä kansalla valan, ettei sinua ole löydetty.

10. Niin totta kuin Herra sinun Jumalas elää, ei ole yhtään kansaa eli valtakuntaa, kuhunka minun herrani ei ole lähettänyt, sinua etsimään. Ja koska he ovat sanoneet: ei hän ole tässä, on hän vannottanut sitä valtakuntaa ja kansaa, ettet sinä ole löydetty.

10. Nijn totta cuin HERra sinun Jumalas elä ei ole yhtän Canssa eli Cuningan waldacunda cuhunga minun Herran ei ole lähettänyt sinua edzimän. Ja cosca he owat sanonet: ei hän ole täsä on hän wannottanut sitä waldacunda ja Canssa ettet sinä ole löytty.

10 As Jehovah your God lives, there is no nation or kingdom where my lord has not sent to seek you. And when they said, He is not here, he took an oath from the kingdom and nation that they did not find you.

10. As the LORD thy God liveth, there is no nation or kingdom, whither my lord hath not sent to seek thee: and when they said, He is not there; he took an oath of the kingdom and nation, that they found thee not.

10. Saavist som Herren din Gud lever, der er intet Folk eller Rige, til hvilket min Herre jo har sendt hen, for at lede efter dig, og de sagde: Han er ikke her; og han tog en Ed af det Rige og det Folk, at man ikke havde fundet dig.

10. Så sant som Herren din Gud lefver, det är intet folk eller Konungarike, dit min herre icke sändt hafver till att söka dig, och när de hafva sagt: Han är icke här, hafver han tagit en ed af det riket och folket, att man icke hade funnit dig.

10. Ni töeste kui Jehowa so Jummal ellab, ep olle ühte rahwast egga sedda kunningriki, kuhho mo issand ep olleks läkkitand, sind otsima, ja nemmad ütlesid: Ei olle tedda siin; ja ta laskis sedda kunningriki ja rahwast se peäle wanduda, et nemmad sind ei woinud leida.

10. Kaip gyvas Viešpats, tavo Dievas, nėra tautos nė karalystės, kur mano valdovas nebūtų siuntęs tavęs ieškoti. O atsakius: ‘Jo čia nėra’, jis prisaikdindavo tą karalystę ar tautą, kad tu nerastas.

10. So wahr der HERR, dein Gott, lebt, es ist kein Volk noch Königreich, dahin mein Herr nicht gesandt hat, dich zu suchen; und wenn sie sprachen: Er ist nicht hier, nahm er einen Eid von dem Königreich und Volk, daß man dich nicht gefunden hätte.

10. L'Éternel ton Dieu est vivant! il n'y a point de nation, ni de royaume, où mon maître n'ait envoyé pour te chercher; et comme l'on répondait: Il n'y est point, il faisait jurer le royaume et la nation, qu'on ne pouvait te trouver.

10. Vive Jehová tu Dios, que ni ha habido nación, ni reino donde mi señor no haya enviado a buscarte: y respondiendo todos: No está aquí; él ha conjurado a reinos y a naciones, si te han hallado.

10 Zo waarachtig als de HEERE, uw God, leeft, zo er een volk of koninkrijk is, waar mijn heer niet gezonden heeft, om u te zoeken; en als zij zeiden: Hij is hier niet; zo nam hij dat koninkrijk en dat volk een eed af; dat zij u niet hadden gevonden.

10. Jako żywy Pan, Bóg twój, że niemasz narodu, i królestwa, gdzieby nie posłał Pan mój, aby cię szukano; a gdy powiedziano, iż cię niemasz, tedy obowiązał przysięgą królestwa i narody, jako cię znaleść nie mogą.

10. Él az Úr a te Istened: nincs sem nemzetség, sem ország, a hova el nem küldött volna az én uram, hogy megkeressen téged. És ha azt mondották: Nincs itt! az országot és a népet megesküdtette, hogy téged csakugyan nem találtak meg.

10 Жив Господь Бог твой! нет ни одного народа и царства, куда бы не посылал государь мой искать тебя; и когда ему говорили, что тебя нет, он брал клятву с того царства и народа, что не могли отыскать тебя;

10. Так певно, як живе Господь, Бог твій, нема нї народу, нї царства, куди б не посилав мій пан, тебе шукати. Як же йому казали: нема тут його, він брав клятву з царства й люду, що тебе не зустріли.

11. Ja nyt sinä sanot: 'Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä.'

11. Ja nyt sinä sanot: mene ja sano herralles: katso, Elia on tässä.

11. Ja sinä sanot: mene ja sano Herralles: cadzo Elia on täsä.

11 And now you say, Go, tell your lord, Behold, Elijah (is here).

11. And now thou sayest, Go, tell thy lord, Behold, Elijah is here.

11. Og du siger nu: Gak, sig din Herre: Se, Elias er her!

11. Och du säger nu: Gack och säg dinom herra: Si, Elia är här.

11. Ja nüüd ütled sa: Minne, ütle omma issandale: wata, Elias on siin.

11. O dabar tu sakai: ‘Eik ir sakyk savo valdovui, kad Elijas čia’.

11. Und du sprichst nun: Gehe hin, sage deinem Herrn: Siehe, Elia ist hier!

11. Et maintenant tu dis: Va, dis à ton maître: Voici Élie!

11. Y ahora tú dices: Vé; dí a tu amo: Aquí está Elías.

11 En nu zegt gij: Ga heen, zeg uw heer: Zie, Elia is hier.

11. A ty mi teraz mówisz: Idź, a powiedz panu twemu: Oto Elijasz.

11. És most te azt mondod: Menj el, mondd meg a te uradnak: Ímé itt van Illés.

11 а ты теперь говоришь: „пойди, скажи господину твоему: Илия здесь".

11. А тепер ти кажеш: Ійди, скажи панові твойму: Ілия тутеньки!

12. Kun minä lähden pois luotasi, niin Herran Henki kuljettaa sinut, en tiedä minne, ja kun minä menen ilmoittamaan Ahabille eikä hän löydä sinua, niin hän tappaa minut. Ja kuitenkin palvelijasi on peljännyt Herraa nuoruudestaan asti.

12. Ja taitais tapahtua, kuin minä menisin pois sinun tyköäs, niin ottais Herran henki sinun pois, ja en minä tietäisi kuhunka, ja minä sitte tulisin ja sanoisin sen Ahabille, ja hän ei löytäisi sinua, niin hän tappais minun. Mutta minä sinun palvelias pelkään Herraa hamasta nuoruudestani.

12. Ja cosca minä menen pois sinun tyköäs nijn otta HERran hengi sinun pois ja en minä tiedäis cuhunga paickan ja minä sijtte tulisin ja sanoisin sen Ahabille ja en löydäis sinua nijn hän tappais minun Mutta minä sinun palwelias pelkän HERra hamast minun nuorudestani.

12 And it will happen, as soon as I have gone from you, that the Spirit of Jehovah will carry you where I do not know. And so when I come and tell Ahab and he cannot find you, he will kill me. But I your servant fear Jehovah from my youth.

12. And it shall come to pass, as soon as I am gone from thee, that the Spirit of the LORD shall carry thee whither I know not; and so when I come and tell Ahab, and he cannot find thee, he shall slay me: but I thy servant fear the LORD from my youth.

12. Og det maatte ske, naar jeg gik fra dig, at Herrens Aand tog dig bort, jeg ved ikke hvorhen, og jeg kom at give Akab det til Kende, og han fandt dig ikke, da slog han mig ihjel; men din Tjener frygter dog Herren fra sin Ungdom af

12. När jag nu ginge ifrå dig, så toge Herrans Ande dig bort, jag vet icke hvart; och jag komme då och underviste det Achab, och funne dig icke, så sloge han mig ihjäl; men jag din tjenare fruktar Herran af minom ungdom.

12. Ja se sünniks, kui ma siñnust ärralähhän, et Jehowa waim sind ärrawiib, ei ma tea kuhho pole; ja minna tullen Ahabile teäda andma, ja ta ei leia sind mitte, siis ta tappab mind ärra; ja so sullane kardab Jehowat ommast norest pölwest.

12. Man nuėjus, Viešpaties Dvasia nuneš tave į man nežinomą vietą. Kai aš kalbėsiu Ahabui ir jis tavęs neras, jis nužudys mane, nors tavo tarnas bijo Viešpaties nuo pat savo jaunystės.

12. Wenn ich nun hinginge von dir, so würde dich der Geist des HERRN wegnehmen, weiß nicht, wohin; und wenn ich dann käme und sagte es Ahab an und er fände dich nicht, so erwürgte er mich. Aber dein Knecht fürchtet den HERRN von seiner Jugend auf.

12. Et il arrivera, quand je serai parti d'avec toi, que l'Esprit de l'Éternel te transportera où je ne saurai point; et j'irai faire mon rapport à Achab; et, ne te trouvant point, il me tuera. Or ton serviteur craint l'Éternel dès sa jeunesse.

12. Y acontecerá que desde que yo me haya partido de tí, el Espíritu de Jehová te llevará donde yo no sepa: y viniendo yo, y dando las nuevas a Acab, y no hallándote él, él me matará: y tu siervo teme a Jehová desde su mocedad.

12 En het mocht geschieden, wanneer ik van u zou weggegaan zijn, dat de Geest des HEEREN u wegnam, ik weet niet waarheen; en ik kwam, om dat Achab aan te zeggen, en hij vond u niet, zo zou hij mij doden; ik, uw knecht, nu vrees den HEERE van mijn jonkheid af.

12. I stałoby się, gdybym ja odszedł od ciebie, żeby cię Duch Paóski zaniósł, gdziebym nie wiedział; a ja szedłszy opowiedziałbym Achabowi, a gdyby cię nie znalazł, zabiłby mię; a sługa twój boi się Pana od dziecióstwa swego.

12. Ha most elmegyek tőled, téged pedig olyan helyre ragad el az Úrnak Lelke, a melyet én nem tudok, és én elmegyek, hogy megmondjam Akhábnak, és ha ő téged nem talál meg, engem öl meg; pedig a te szolgád féli az Urat gyermekségétől fogva.

12 Когда я пойду от тебя, тогда Дух Господень унесет тебя, не знаю,куда; и если я пойду уведомить Ахава, и он не найдет тебя, то он убьетменя; а раб твой богобоязнен от юности своей.

12. Коли ж я пійду від тебе, то дух Господень занесе тебе, хто знає, куди; а як я пійду звістити Ахабові, а він тебе не знайде, так він убє мене; раб же твій з молодощів боявся Господа.

13. Eikö herralleni ole kerrottu, mitä minä tein, kun Iisebel tappoi Herran profeetat: kuinka minä piilotin luolaan sata Herran profeettaa, viisikymmentä kerrallaan, ja elätin heitä leivällä ja vedellä?

13. Eikö minun herralleni ole sanottu, mitä minä tehnyt olen, kuin Isebel tappoi Herran prophetat? ja minä kätkin sata Herran prophetaa luoliin, viisikymmentä tänne ja viisikymmentä sinne, ja ruokin heidät leivällä ja vedellä.

13. Eikö minun Herralleni ole sanottu mitä minä tehnyt olen cosca Isebel tappoi HERran Prophetat ja minä kätkin sata HERran Prophetat luolijn wijsikymmendä tänne ja wijsikymmendä sinne ja ruokein heidän leiwällä ja wedellä?

13 Was it not told my lord what I did when Jezebel killed the prophets of Jehovah, how I hid a hundred men of Jehovah's prophets by fifties in a cave and fed them with bread and water?

13. Was it not told my lord what I did when Jezebel slew the prophets of the LORD, how I hid an hundred men of the LORD'S prophets by fifty in a cave, and fed them with bread and water?

13. Er det ikke givet min Herre til Kende, hvad jeg gjorde, der Jesabel slog Herrens Profeter ihjel, at jeg skjulte hundrede Mænd af Herrens Profeter, her halvtredsindstyve og der halvtredsindstyve Mænd i en Hule, og forsørgede dem med Brød og Vand?

13. Är minom herra icke undervist, hvad jag gjort hafver, då Isebel drap Herrans Propheter? att jag gömde hundrade Herrans Propheter, femtio här, och femtio der, uti kulor; och försörjde dem med bröd och vatten?

13. Eks olle mo issandale kulutud se, mis ma ollen teinud, kui Isebel Jehowa prohwetid ärratappis? et ma Jehowa prohwetidest sadda meest eest ärrapetsin, wiiskümmend meest kummagi kopasse, ja toitsin neid leiwaga ja weega.

13. Argi nebuvo pranešta mano viešpačiui, ką aš, Jezabelei žudant Dievo pranašus, padariau, kaip paslėpiau šimtą Viešpaties pranašų, po penkiasdešimt vienoje oloje, ir juos aprūpinau duona bei vandeniu?

13. Ist's meinem Herrn nicht angesagt, was ich getan habe, da Isebel die Propheten des HERR erwürgte? daß ich der Propheten des HERRN hundert versteckte, hier fünfzig und da fünfzig, in Höhlen und versorgte sie mit Brot und Wasser?

13. N'a-t-on pas dit à mon seigneur ce que je fis quand Jésabel tuait les prophètes de l'Éternel, comment j'en cachai cent, cinquante dans une caverne et cinquante dans une autre, et les y nourris de pain et d'eau?

13. ¿No ha sido dicho a mi señor lo que hice, cuando Jezabel mataba los profetas de Jehová; que escondí de los profetas de Jehová cien varones, de cincuenta en cincuenta en cuevas, y los mantuve a pan y agua?

13 Is mijn heer niet aangezegd, wat ik gedaan heb, als Izebel de profeten des HEEREN doodde? Dat ik van de profeten des HEEREN honderd man heb verborgen, elk vijftig man in een spelonk, en die met brood en water onderhouden heb?

13. Azaż nie powiedziano panu memu, com uczynił, gdy mordowała Jezabel proroki Paóskie? żem skrył z proroków Paóskich sto mężów, po pięćdziesiąt mężów w jaskini, i żywiłem je chlebem i wodą?

13. Nem mondották-é meg az én uramnak, mit cselekedtem, mikor Jézabel megölette az Úr prófétáit? hogy hogyan rejtettem el az Úr prófétái közül száz férfiút [6†] ötvenenként egy-egy barlangba és tápláltam őket kenyérrel és vízzel.

13 Разве не сказано господину моему, что я сделал, когда Иезавель убивала пророков Господних, как я скрывал сто человек пророков Господних, по пятидесяти человек, в пещерах и питал их хлебом и водою?

13. Хиба мойму добродїєві не переказано, що я вчинив, як Езабель вбивала пророки Господнї, як я сто чоловіка з пророків Господнїх скривав по півсотнї чоловіка в печерах і обмисляв їх хлїбом та водою?

14. Ja nyt sinä sanot: 'Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä', ja niin hän tappaa minut.

14. Ja nyt sinä sanot: mene ja sano herralles: katso, Elia on tässä: että hän minun tappais.

14. Ja sinä sanot: mene ja sano sinun Herralles: Elia on täsä että hän minun tappais.

14 And now you say, Go, tell your lord, Behold, Elijah (is here) and he will kill me.

14. And now thou sayest, Go, tell thy lord, Behold, Elijah is here: and he shall slay me.

14. Og du siger nu: Gak, sig din Herre: Se, Elias er her! og han vil slaa mig ihjel.

14. Och nu säger du: Gack bort, och säg dinom herra: Elia är här; att han må dräpa mig.

14. Ja nüüd ütled sa: Minne, ütle omma issandale: Wata Elias on siin; ja ta tappab mind ärra.

14. O dabar tu sakai: ‘Eik ir sakyk savo valdovui, kad Elijas čia’. Juk jis mane nužudys’‘.

14. Und du sprichst nun: Gehe hin, sage deinem Herrn: Elia ist hier! daß er mich erwürge.

14. Et maintenant, tu dis: Va, dis à ton maître: Voici Élie! Mais il me tuera!

14. ¿Y ahora dices tú: Vé; dí a tu amo: Aquí está Elías, para que él me mate?

14 En nu zegt gij: Ga heen, zeg uw heer: Zie, Elia is hier, en hij zou mij doodslaan.

14. A ty teraz mówisz: Idź, powiedz panu twemu: Oto Elijasz; i zabije mię.

14. És te mégis azt mondod: Menj el és mondd meg a te uradnak: Ímé itt van Illés; hogy megöljön engemet.

14 А ты теперь говоришь: „пойди, скажи господину твоему: Илия здесь"; онубьет меня.

14. А ти тепереньки кажеш: Ійди, скажи панові твойму: Ілия тут! він убє мене.

15. Mutta Elia sanoi: Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä minä seison, minä näyttäydyn tänä päivänä hänelle.

15. Elia sanoi: niin totta kuin Herra Zebaot elää, jonka edessä minä seison: tänäpänä minä itseni hänelle ilmoitan.

15. Elia sanoi: nijn totta cuin HERra Zebaoth elä jonga edes minä seison tänäpän minä idzeni hänelle ilmoitan.

15 And Elijah said, As Jehovah of hosts lives, before whom I stand, I will surely show myself to him today.

15. And Elijah said, As the LORD of hosts liveth, before whom I stand, I will surely shew myself unto him to day.

15. Og Elias sagde: Saa vist som Herren Zebaoth lever, for hvis Ansigt jeg staar, i Dag vil jeg lade mig se for ham.

15. Elia sade: Så sant som Herren Zebaoth lefver, för hvilkom jag står, i dag skall jag te mig för honom.

15. Ja Elias ütles: Ni töeste kui wäggede Jehowa ellab, kelle ees ma seisan, tänna tahhan ma ennast temmale näidata.

15. Elijas atsakė: ‘‘Kaip gyvas kareivijų Viešpats, kuriam aš tarnauju, šiandien Ahabui pasirodysiu’‘.

15. Elia sprach: So wahr der HERR Zebaoth lebt, vor dem ich stehe, ich will mich ihm heute zeigen.

15. Mais Élie lui répondit: L'Éternel des armées, devant qui je me tiens, est vivant! certainement je me montrerai aujourd'hui à Achab.

15. Y díjole Elías: Vive Jehová de los ejércitos, delante del cual estoy, que hoy me mostraré a él.

15 En Elia zeide: Zo waarachtig als de HEERE der heirscharen leeft, voor Wiens aangezicht ik sta, ik zal voorzeker mij heden aan hem vertonen!

15. I odpowiedział Elijasz: Jako żywy Pan zastępów, przed którego oblicznością stoję, że mu się dziś ukażę.

15. És felele Illés: Él a Seregeknek Ura, a ki előtt állok: e mai napon megmutatom [7†] magamat néki.

15 И сказал Илия: жив Господь Саваоф, пред Которым я стою! сегодня я покажусь ему.

15. Ілия ж рече: Так певно, як жив Господь Саваот, що я на службі в його стою: ще сьогоднї покажусь йому.

16. Niin Obadja meni Ahabia vastaan ja ilmoitti hänelle tämän. Ahab meni silloin Eliaa vastaan.

16. Niin meni Obadia Ahabia vastaan ja sanoi nämät hänelle, ja Ahab meni Eliaa vastaan.

16. NIin meni Obadia Ahabi wastan ja sanoi nämät hänelle: ja Ahab meni Eliat wastan.

16 So Obadiah went to meet Ahab and told him and Ahab went to meet Elijah.

16. So Obadiah went to meet Ahab, and told him: and Ahab went to meet Elijah.

16. Da gik Obadias Akab i Møde og gav ham det til Kende, og Akab gik Elias i Møde.

16. Då gick Obadja emot Achab, och sade honom detta. Och Achab gick emot Elia.

16. Ja Obadja läks Ahabi wasto ja kulutas sedda temmale, ja Ahab tulli Elia wasto.

16. Abdijas nuėjo pasitikti Ahabo ir pasakė jam. Tada Ahabas nuėjo sutikti Eliją.

16. Da ging Obadja hin Ahab entgegen und sagte es ihm an. Und Ahab ging hin Elia entgegen.

16. Abdias s'en alla donc à la rencontre d'Achab et lui fit son rapport; et Achab vint au-devant d'Élie.

16. Entónces Abdías fué a encontrarse con Acab, y dióle el aviso: y Acab vino a encontrarse con Elías.

16 Toen ging Obadja Achab tegemoet, en zeide het hem aan; en Achab ging Elia tegemoet.

16. A tak szedł Abdyjasz przeciw Achabowi, i oznajmił mu to. Przetoż szedł Achab przeciw Elijaszowi.

16. Elméne azért Abdiás Akháb eleibe, és megjelenté ezt néki, és eleibe méne Akháb Illésnek.

16 И пошел Авдий навстречу Ахаву и донес ему. И пошел Ахав навстречу Илии.

16. І пійшов Абдій, зустрічати Ахаба, й сповістів його про се. І пійшов Ахаб зустріч Ілиєві.

17. Ja nähdessään Elian Ahab sanoi hänelle: Siinäkö sinä olet, sinä, joka syökset Israelin onnettomuuteen?

17. Ja kuin Ahab näki Elian, sanoi Ahab hänelle: etkö sinä ole se, joka Israelin villitset?

17. Ja cuin Ahab näki Elian sanoi Ahab hänelle: sinäkö Israelin willidzet?

17 And it happened, when Ahab saw Elijah, that Ahab said to him, Is it you, you troubler of Israel?

17. And it came to pass, when Ahab saw Elijah, that Ahab said unto him, Art thou he that troubleth Israel?

17. Og det skete, der Akab saa Elias, da sagde Akab til ham: Er det dig, som forstyrrer Israel?

17. Och då Achab såg Elia, sade Achab till honom: Äst du den som förvillar Israel?

17. Ja se sündis, kui Ahab Eliast näggi, siis ütles Ahab ta wasto: Olled sinna se, kes Israelile tülli teeb?

17. Ahabas, pamatęs Eliją, tarė: ‘‘Ar tai tu, kuris vargini Izraelį?’‘

17. Und da Ahab Elia sah, sprach Ahab zu ihm: Bist du, der Israel verwirrt?

17. Et aussitôt qu'Achab eut vu Élie, il lui dit: Est-ce toi, perturbateur d'Israël?

17. Y como Acab vió a Elías, díjole Acab: ¿Eres tú él que alborotas a Israel?

17 En het geschiedde, als Achab Elia zag, dat Achab tot hem zeide: Zijt gij die beroerder van Israel?

17. A ujrzawszy Achab Elijasza, rzekł Achab do niego: Azaż nie ty jesteś, który czynisz zamięszanie w Izraelu?

17. És mikor meglátta Akháb Illést, monda Akháb néki: Te vagy-é az Izráel [8†] megháborítója?

17 Когда Ахав увидел Илию, то сказал Ахав ему: ты ли это, смущающий Израиля?

17. Побачивши ж Ахаб Ілию, промовив до його: То се ти, що трівожиш Ізраїля?

18. Tämä vastasi: En minä syökse Israelia onnettomuuteen, vaan sinä ja sinun isäsi suku, koska te hylkäätte Herran käskyt ja koska sinä seuraat baaleja.

18. Hän sanoi: en minä villitse Israelia, mutta sinä ja sinun isäs huone, että te olette hyljänneet Herran käskyt, ja sinä vaellat Baalin jälkeen.

18. Hän sanoi hänelle: en minä willidze Israeli mutta sinä ja sinun Isäs huone hyljäten HERran käskyn ja waeldain Baalin jälken.

18 And he answered, I have not troubled Israel, but you and your father's house, in that you* have forsaken the commandments of Jehovah and you have followed the Baals {Baalim}.

18. And he answered, I have not troubled Israel; but thou, and thy father's house, in that ye have forsaken the commandments of the LORD, and thou hast followed Baalim.

18. Da sagde han: Ikke jeg har forstyrret Israel, men du og din Faders Hus, idet I forlode Herrens Bud, og du vandrede efter Baalerne.

18. Han sade: Jag förvillar icke Israel, utan du och dins faders hus, dermed att I Herrans bud öfvergifvit hafven, och vandren efter Baalim.

18. Ja temma ütles: Ei minna te Israelile tülli, agga sinna ja so issa suggu, et teie Jehowa kässud mahhajättate, ja sinna käid Paali järrel.

18. Elijas atsakė: ‘‘Ne aš varginu Izraelį, bet tu ir tavo tėvo namai, nes apleidote Viešpaties įsakymus ir sekate Baalą

18. Er aber sprach: Ich verwirre Israel nicht, sondern Du und deines Vaters Haus, damit daß ihr des HERRN Gebote verlassen habt und wandelt Baalim nach.

18. Mais il répondit: Je n'ai point troublé Israël; mais c'est toi et la maison de ton père, en ce que vous avez abandonné les commandements de l'Éternel, et que tu es allé après les Baals.

18. Y él respondió: Yo no he alborotado a Israel, sino tú, y la casa de tu padre, dejando los mandamientos de Jehová, y siguiendo a los Baales.

18 Toen zeide hij: Ik heb Israel niet beroerd, maar gij en uws vaders huis, daarmede, dat gijlieden de geboden des HEEREN verlaten hebt en de Baals nagevolgd zijt.

18. Na co mu odpowiedział: Nie jać czynię zamięszanie w Izraelu, ale ty i dom ojca twego, gdyż opuściwszy rozkazania Paóskie naśladujecie Baalów.

18. Ő pedig monda: Nem én háborítottam meg az Izráelt, [9†] hanem te és a te atyád háza, azzal, hogy elhagytátok az Úrnak parancsolatait, és a Baál után jártatok.

18 И сказал Илия: не я смущаю Израиля, а ты и дом отца твоего, тем, что вы презрели повеления Господни и идете вслед Ваалам;

18. Він же відказує: Не я трівожу Ізраїля, а ти й твоя родина, що знехтували заповідї Господнї й ходите слїдом за Баалами.

19. Mutta lähetä nyt kokoamaan kaikki Israel minun luokseni Karmel-vuorelle, sekä neljäsataa viisikymmentä Baalin profeettaa ja neljäsataa Aseran profeettaa, jotka syövät Iisebelin pöydästä.

19. Lähetä siis nyt kokoamaan minun tyköni koko Israel Karmelin vuorelle, ja neljäsataa ja viisikymmentä Baalin prophetaa ja neljäsataa metsistöin prophetaa, jotka syövät Isebelin pöydältä.

19. Lähetä sijs nyt cocoman coco Israel Carmelin wuorelle ja neljä sata ja wijsikymmendä Baalin Prophetat ja neljä sata medzistöin Prophetat jotca syöwät Isebelin pöydäldä.

19 Now therefore send and gather to me all Israel to Mount Carmel and the prophets of Baal four hundred and fifty and the prophets of the Asherah four hundred, who eat at Jezebel's table.

19. Now therefore send, and gather to me all Israel unto mount Carmel, and the prophets of Baal four hundred and fifty, and the prophets of the groves four hundred, which eat at Jezebel's table.

19. Men nu sende du Bud og samle al Israel til mig til Karmels Bjerg, samt de fire Hundrede og halvtredsindstyve Baals Profeter og de fire Hundrede Astartes Profeter, som æde af Jesabels Bord.

19. Nu väl, så sänd nu bort, och församla mig hela Israel på Carmels berg; och fyrahundrad och femtio Baals Propheter, och de fyrahundrad lundarnas Propheter, som äta vid Isebels bord.

19. Ja nüüd läkkita, koggu ennese jure keik Israeli kokko Karmeli mäe jure, ja need nelli sadda ja wiiskümmend Paali prohweti, ja need nellisadda ie prohweti, kes Isebeli laua peält söwad.

19. Dabar surink prie manęs visą Izraelį ant Karmelio kalno, taip pat keturis šimtus penkiasdešimt Baalo ir keturis šimtus alkų pranašų, valgančių nuo Jezabelės stalo’‘.

19. Wohlan, so sende nun hin und versammle zu mir das ganze Israel auf den Berg Karmel und die vierhundertfünfzig Propheten Baals, auch die vierhundert Propheten der Aschera, die vom Tisch Isebels essen.

19. Mais maintenant, envoie et fais assembler vers moi, à la montagne de Carmel, tout Israël et les quatre cent cinquante prophètes de Baal, et les quatre cents prophètes d'Ashéra, qui mangent à la table de Jésabel.

19. Envia pues ahora, y júntame a todo Israel en el monte de Carmelo, y los cuatrocientos y cincuenta profetas de Baal, y los cuatrocientos profetas de los bosques, que comen de la mesa de Jezabel.

19 Nu dan, zend heen, verzamel tot mij het ganse Israel op den berg Karmel, en de vierhonderd en vijftig profeten van Baal, en de vierhonderd profeten van het bos, die van de tafel van Izebel eten.

19. Przetoż teraz poślij, a zbierz do mnie wszystkiego Izraela na górę Karmel, i proroków Baalowych cztery sta i pięćdziesiąt, przytem proroków gajowych cztery sta, którzy jadają z stołu Jezabeli.

19. Most azért küldj el, gyűjtsd hozzám az egész Izráelt a Kármel hegyre, és a Baál négyszázötven prófétáját, és az Aserának [10†] négyszáz prófétáját, a kik a Jézabel asztaláról élnek.

19 теперь пошли и собери ко мне всего Израиля на гору Кармил, и четыреста пятьдесят пророков Вааловых, и четыреста пророков дубравных, питающихся от стола Иезавели.

19. Тепер же посилай та поскликай до мене всього Ізраїляа на Кармель-гору та й тих чотириста й пятьдесять пророків Баалових із чотирма стами пророків дубровних, що годуються зі столу Езабелиного.

20. Niin Ahab lähetti sanan kaikille israelilaisille ja kokosi profeetat Karmel-vuorelle.

20. Niin lähetti Ahab kaikkein Israelin lasten tykö ja kokosi prophetat Karmelin vuorelle.

20. Nijn lähetti Ahab caickein Israelin lasten tygö ja cocois Prophetat Carmelin wuorelle.

20 So Ahab sent to all the sons of Israel and gathered the prophets together to Mount Carmel.

20. So Ahab sent unto all the children of Israel, and gathered the prophets together unto mount Carmel.

20. Saa sendte Akab hen iblandt alle Israels Børn og samlede Profeterne til Karmels Bjerg.

20. Alltså sände Achab bort ibland all Israels barn, och församlade Propheterna på Carmels berg.

20. Ja Ahab läkkitas keige Israeli laste jure, ja koggus need prohwetid Karmeli mäe jure kokko.

20. Ahabas surinko visus izraelitus ir pranašus ant Karmelio kalno.

20. Also sandte Ahab hin unter alle Kinder Israel und versammelte die Propheten auf den Berg Karmel.

20. Et Achab envoya vers tous les enfants d'Israël, et rassembla les prophètes à la montagne de Carmel.

20. Entónces Acab envió a todos los hijos de Israel, y juntó los profetas en el monte de Carmelo:

20 Zo zond Achab onder alle kinderen Israels, en verzamelde de profeten op den berg Karmel.

20. Posłał tedy Achab do wszystkich synów Izraelskich, i zebrał te proroki na górę Karmel.

20. És elkülde Akháb mind az egész Izráel fiaihoz, és egybegyűjté a prófétákat a Kármel hegyre.

20 И послал Ахав ко всем сынам Израилевым и собрал всех пророков нагору Кармил.

20. І послав Ахаб по всього Ізраїля та й поскликав пророки на Кармель-гору.

21. Ja Elia astui kaiken kansan eteen ja sanoi: Kuinka kauan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä; mutta jos Baal on Jumala, seuratkaa häntä. Eikä kansa vastannut hänelle mitään.

21. Niin astui Elia kaiken kansan eteen ja sanoi: kuinka kauvan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra on Jumala, niin vaeltakaat hänen jälkeensä, mutta jos Baal, niin vaeltakaat hänen jälkeensä; ja ei kansa häntä mitään vastannut.

21. NIin astui Elia caiken Canssan eteen ja sanoi: cuinga cauwan te onnutte molemmille puolille? jos HERra on Jumala nijn waeldacat hänen jälkens Mutta jos Baal nijn waeldacat hänen jälkens: ja ei Canssa händä mitän wastannut.

21 And Elijah came near to all the people and said, How long do you* go limping between the two sides? If Jehovah be God, follow him, but if Baal, then follow him. And the people answered him not a word.

21. And Elijah came unto all the people, and said, How long halt ye between two opinions? if the LORD be God, follow him: but if Baal, then follow him. And the people answered him not a word.

21. Da gik Elias frem til alt Folket og sagde: Hvor længe ville I halte til begge Sider? dersom Herren er Gud, da vandrer efter ham, men dersom Baal er det, saa vandrer efter ham! Men Folket svarede ham ikke et Ord.

21. Då gick Elia fram för allt folket, och sade: Huru länge halten I på båda sidor? Är Herren Gud, så vandrer efter honom; men är Baal det, så vandrer efter honom. Och folket svarade honom intet.

21. Ja Elias tulli keige rahwa jure ja ütles: Kui kaua teie ollete lonkamas kahhes möttes? ons Jehowa Jummal, siis käige temma järrel; agga kui Paal se on, siis käige temma järrel; ja rahwas ei wastand temmale ei sannagi.

21. Elijas, atsistojęs prieš juos, tarė: ‘‘Ar ilgai jūs svyruosite? Jei Viešpats yra Dievas, sekite Jį, o jei Baalas, sekite Baalą’‘. Tauta neatsakė nė žodžio.

21. Da trat Elia zu allem Volk und sprach: Wie lange hinkt ihr auf beide Seiten? Ist der HERR Gott, so wandelt ihm nach; ist's aber Baal, so wandelt ihm nach. Und das Volk antwortete ihm nichts.

21. Puis Élie s'approcha de tout le peuple et dit: Jusqu'à quand boiterez-vous des deux côtés? Si l'Éternel est Dieu, suivez-le; mais si c'est Baal, suivez-le! Mais le peuple ne lui répondit pas un mot.

21. Y acercándose Elías a todo el pueblo, dijo: ¿Hasta cuándo cojearéis vosotros entre dos pensamientos? Si Jehová es Dios, seguídle: y si Baal, id en pos de él. Y el pueblo no respondió palabra.

21 Toen naderde Elia tot het ganse volk, en zeide: Hoe lang hinkt gij op twee gedachten? Zo de HEERE God is, volgt Hem na, en zo het Baal is, volgt hem na! Maar het volk antwoordde hem niet een woord.

21. A przystąpiwszy Elijasz do wszystkiego ludu, rzekł: I długoż będziecie chramać na obie strony? Jeźli Pan jest Bogiem, idźcież za nim; a jeźli Baal, idźcież za nim. I nie odpowiedział mu lud i słowa.

21. És odamenvén Illés az egész sokasághoz, monda: Meddig sántikáltok kétfelé? [11†] Ha az Úr az Isten, kövessétek őt; ha pedig Baál, kövessétek azt. És nem felelt néki a nép csak egy szót sem.

21 И подошел Илия ко всему народу и сказал: долго ли вам хромать на оба колена? если Господь есть Бог, то последуйте Ему; а если Ваал, то ему последуйте. И не отвечал народ ему ни слова.

21. І наближивсь Ілия до всього народу й промовив: Доки ще кульгати мете на оба боки? Коли Господь є Богом, так ходїте слїдом за ним; коли ж се Баал, так слїдом за ним ходїте. І не відказав йому люд нїчого.

22. Niin Elia sanoi kansalle: Minä olen ainoa jäljelle jäänyt Herran profeetta, mutta Baalin profeettoja on neljäsataa viisikymmentä.

22. Niin sanoi Elia kansalle: minä olen ainoasti jäänyt Herran prophetaista; mutta Baalin prophetaita on neljäsataa ja viisikymmentä miestä.

22. Nijn sanoi Elia Canssalle: minä olen ainoastans jäänyt HERran Prophetaista mutta Baalin Prophetait on neljä sata ja wijsikymmendä miestä.

22 Then Elijah said to the people, I, even I only, am left a prophet of Jehovah, but Baal's prophets are four hundred and fifty men.

22. Then said Elijah unto the people, I, even I only, remain a prophet of the LORD; but Baal's prophets are four hundred and fifty men.

22. Da sagde Elias til Folket: Jeg er ene tilbage som Herrens Profet; men Baals Profeter ere fire Hundrede og halvtredsindstyve Mænd.

22. Då sade Elia till folket: Jag allena är qvar blifven, en Herrans Prophet; men Baals Propheter äro fyrahundrade och femtio män,

22. Ja Elias ütles rahwa wasto: Minna üksi ollen Jehowale üllejänud prohwetiks, ja Paali prohwetid on nellisadda ja wiiskümmend meest.

22. Elijas sakė tautai: ‘‘Aš likau vienas Viešpaties pranašas, o Baalo pranašų yra keturi šimtai penkiasdešimt.

22. Da sprach Elia zum Volk: Ich bin allein übriggeblieben als Prophet des HERRN; aber der Propheten Baals sind vierhundertfünfzig Mann.

22. Alors Élie dit au peuple: Je suis demeuré seul prophète de l'Éternel; et les prophètes de Baal sont quatre cent cinquante hommes.

22. Y Elías tornó a decir al pueblo: Solo yo he quedado profeta de Jehová; y de los profetas de Baal hay cuatrocientos y cincuenta varones.

22 Toen zeide Elia tot het volk: Ik ben alleen een profeet des HEEREN overgebleven, en de profeten van Baal zijn vierhonderd en vijftig mannen.

22. Tedy rzekł Elijasz do ludu: Jam tylko sam został prorok Paóski; a proroków Baalowych cztery sta i pięćdziesiąt mężów.

22. Akkor monda Illés a népnek: Én maradtam meg [12†] csak egyedül az Úr prófétái közül; míg a Baál prófétái négyszázötvenen vannak;

22 И сказал Илия народу: я один остался пророк Господень, а пророков Вааловых четыреста пятьдесят человек.

22. І каже Ілия до люду: Я зіставсь один пророк Господень, а пророків Баалових чотириста й пятьдесять чоловіка.

23. Antakaa meille kaksi mullikkaa, ja valitkoot he itselleen toisen mullikan, paloitelkoot sen ja pankoot kappaleet puiden päälle, mutta älkööt panko tulta; ja minä valmistan toisen mullikan ja asetan sen puiden päälle, mutta en pane tulta.

23. Niin antakaat nyt meille kaksi mullia ja antakaat heidän valita toisen mullin ja hakata kappaleiksi, ja pankaan puiden päälle, mutta älkään siihen panko tulta: ja minä otan toisen mullin ja panen myös puiden päälle, ja en pane siihen tulta.

23. Nijn andacat nyt meille caxi härkä ja andacat heidän walita toinen ja hacata cappaleixi ja pangan händä puiden päälle mutta älkän sijhen pango tulda ja minä otan sen toisen härjän ja panen myös puiden päälle ja en pane tulda.

23 Let them therefore give us two bullocks and let them choose one bullock for themselves and cut it in pieces and lay it on the wood and put no fire under. And I will dress the other bullock and lay it on the wood and put no fire under.

23. Let them therefore give us two bullocks; and let them choose one bullock for themselves, and cut it in pieces, and lay it on wood, and put no fire under: and I will dress the other bullock, and lay it on wood, and put no fire under:

23. Saa lader dem give os to Okser, og de maa udvælge sig den ene Okse og hugge den i Stykker og lægge den paa Veddet, men ikke lægge Ild dertil, saa vil jeg lave den anden Okse til og lægge den paa Veddet, men ikke lægge Ild dertil.

23. Så får oss nu två stutar, och låter dem utvälja en stuten och stycka honom, och lägga honom på ved; men låte ingen eld komma dertill; så vill jag taga den andra stuten, och lägga honom på ved, och ej heller låta der någon eld till.

23. Ja andko nemmad meile kaks wärse, ja nemmad wallitsego ennastele ärra ühhe wärsi ja raiugo sedda tükkiks, ja pango pude peäle, agga tuld ärgo pango nemmad mitte liggi; ja minna tahhan teise wärsi walmis tehha ja pude peäle panna, ei minnagi tahha tuld liggi panna.

23. Duokite mums du jaučius; jie tepasirenka vieną jautį ir, supjaustę jį į gabalus, tepadeda ant malkų, bet neuždega, o aš paruošiu kitą jautį ir uždėsiu ant malkų, bet neuždegsiu.

23. So gebt uns zwei Farren und laßt sie erwählen einen Farren und ihn zerstücken und aufs Holz legen und kein Feuer daran legen; so will ich den andern Farren nehmen und aufs Holz legen und auch kein Feuer daran legen.

23. Qu'on nous donne deux jeunes taureaux; qu'ils en choisissent un pour eux; qu'ils le dépècent et le mettent sur le bois; mais qu'ils n'y mettent point le feu; et je préparerai l'autre taureau, et je le mettrai sur le bois, et je n'y mettrai point le feu.

23. Dénsenos pues dos bueyes, y escójanse ellos el uno, y córtenle en piezas, y pónganle sobre leña, mas no pongan fuego debajo; y yo aparejaré el otro buey, y le pondré sobre leña, y ningún fuego pondré debajo.

23 Dat men ons dan twee varren geve, en dat zij voor zich den enen var kiezen, en denzelven in stukken delen, en op het hout leggen, maar geen vuur daaraan leggen; en ik zal den anderen var bereiden, en op het hout leggen, en geen vuur daaraan leggen.

23. Niech nam dadzą dwóch cielców, a niech sobie obiorą cielca jednego, a porąbią go na sztuki, i włożą na drwa; ale ognia niech nie podkładają: ja też przygotuję drugiego cielca, którego włożę na drwa, a ognia nie podłożę.

23. Adjatok azért nékünk két tulkot, és ők válaszszák magoknak az egyik tulkot, a melyet vagdaljanak darabokra, és rakják a fákra; de tüzet ne tegyenek alája; én pedig a másikat készítem el, a melyet a fákra rakok, de tüzet én sem teszek alája.

23 пусть дадут нам двух тельцов, и пусть они выберут себе одного тельца, и рассекут его, и положат на дрова, но огня пусть не подкладывают; а я приготовлю другого тельца и положу на дрова, а огня не подложу;

23. Дайте ж нам два бики, і нехай виберуть вони собі одного бика, і розітнуть його на шматки й покладуть на дрова, але не підпалюють, я ж оправлю другого телця й положу на дрова, однак не підпалю;

24. Sitten huutakaa te jumalanne nimeä, ja minä huudan Herran nimeä. Se jumala, joka vastaa tulella, on Jumala. Kaikki kansa vastasi ja sanoi: Niin on hyvä.

24. Ja huutakaat te teidän jumalainne nimeä, ja minä huudan Herran nimeä: kumpi Jumala vastaa tulen kautta, hän olkoon Jumala. Ja kaikki kansa vastasi ja sanoi: se on oikein.

24. Ja huutacat te teidän jumalan nime ja minä huudan HERran nime cumbi Jumala wasta tulen cautta hän olcon Jumala. Ja caicki Canssa wastais ja sanoi: se on oikein.

24 And call you* on the name of your* god and I will call on the name of Jehovah. And the God that answers by fire, let him be God. And all the people answered and said, It is well spoken.

24. And call ye on the name of your gods, and I will call on the name of the LORD: and the God that answereth by fire, let him be God. And all the people answered and said, It is well spoken.

24. Saa kalder paa eders Guds Navn, og jeg vil kalde paa Herrens Navn, og det skal ske: Den Gud, som svarer ved Ilden, han er Gud; og alt Folket svarede og sagde: Det Ord er godt.

24. Så åkaller I edars guds namn, och jag vill åkalla Herrans Namn; hvilken Gud, som nu svarar med elden, han vare Gud. Och hela folket svarade och sade: Det är rätt.

24. Ja teie wötke omma jummala nimme appi hüda, ja minna tahhan Jehowa nimme appi hüda; ja se Jummal kes tullega wastab, sesamma on Jummal; ja keik rahwas kostis ja ütles: Se assi on hea.

24. Tegul jie šaukiasi savo dievų, o aš šauksiuosi Viešpaties vardo. Tas dievas, kuris atsakys ugnimi, yra Dievas’‘. Žmonės atsakė: ‘‘Gerai pasakyta’‘.

24. So rufet ihr an den Namen eures Gottes, und ich will den Namen des HERRN anrufen. Welcher Gott nun mit Feuer antworten wird, der sei Gott. Und das ganze Volk antwortete und sprach: Das ist recht.

24. Puis invoquez le nom de votre dieu; et moi, j'invoquerai le nom de l'Éternel. Et le dieu qui répondra par le feu, c'est celui-là qui sera Dieu. Et tout le peuple répondit en disant: C'est bien dit.

24. Y vosotros invocaréis en el nombre de vuestros dioses, y yo invocaré en el nombre de Jehová; y será, que el Dios que respondiere por fuego, sea el Dios. Y todo el pueblo respondió, diciendo: Es bien dicho.

24 Roept gij daarna den naam van uw god aan, en ik zal den Naam des HEEREN aanroepen; en de God, Die door vuur antwoorden zal, Die zal God zijn. En het ganse volk antwoordde en zeide: Dat woord is goed.

24. Potem wzywajcie imienia bogów waszych, a ja będę wzywał imienia Paóskiego, a Bóg, który się ozwie przez ogieó, ten niech będzie Bogiem. Na co odpowiadając wszystek lud rzekł: Dobrześ powiedział.

24. Akkor hívjátok segítségül a ti istenteknek nevét, és én is segítségül hívom az Úrnak nevét; és a mely isten tűz által felel, az az Isten. És felelvén az egész sokaság, monda: Jó lesz!

24 и призовите вы имя бога вашего, а я призову имя Господа Бога моего. Тот Бог, Который даст ответ посредством огня, есть Бог. И отвечал весь народ и сказал: хорошо.

24. Тодї взивайте ви ймя бога вашого, я ж призову ймя Господа, Бога мого. Которий Бог відповість поломєм, той буде Богом. І відказав увесь люд і промовив: Добре!

25. Ja Elia sanoi Baalin profeetoille: Valitkaa itsellenne toinen mullikka ja valmistakaa se ensin, sillä teitä on enemmän. Huutakaa sitten jumalanne nimeä, mutta älkää panko tulta.

25. Ja Elia sanoi Baalin prophetaille: valitkaat teillenne toinen mulli, ja tehkäät te ensin, sillä teitä on monta, ja huutakaat teidän jumalainne nimeä, ja älkäät siihen tulta panko.

25. Ja Elia sanoi Baalin Prophetaille: walitca teillen härkä ja tehkät te ensin sillä teitä on monda ja huutacat teidän jumalan nime ja älkät sijhen tulda pango.

25 And Elijah said to the prophets of Baal, Choose you* one bullock for yourselves and dress it first, for you* are many and call on the name of your* god, but put no fire under.

25. And Elijah said unto the prophets of Baal, Choose you one bullock for yourselves, and dress it first; for ye are many; and call on the name of your gods, but put no fire under.

25. Og Elias sagde til Baals Profeter: Udvælger eder den ene Okse og laver den først til, thi I ere de mange, og kalder paa eders Guds Navn, men lægger ikke Ild dertil.

25. Och Elia sade till Baals Propheter: Utväljer eder en stuten, och görer I först; förty I ären månge; och åkaller edars guds namn, och låter ingen eld dertill.

25. Ja Elias ütles Paali prohwetidele: Wallitsege endile üks wärs ärra, ja tehke sedda esmalt walmis, sest teid on paljo; ja hüüdke omma jummala nimme appi, ja ärge pange tuld liggi.

25. Elijas tarė Baalo pranašams: ‘‘Pasirinkite vieną jautį ir jį paruoškite pirma, nes jūsų yra daug; šaukitės savo dievų vardo, bet neuždekite ugnies’‘.

25. Und Elia sprach zu den Propheten Baals: Erwählt ihr einen Farren und richtet zu am ersten, denn euer ist viel; und ruft eures Gottes Namen an und legt kein Feuer daran.

25. Et Élie dit aux prophètes de Baal: Choisissez pour vous l'un des taureaux, et préparez-le les premiers, car vous êtes en plus grand nombre, et invoquez le nom de votre dieu; mais n'y mettez pas le feu.

25. Entónces Elías dijo a los profetas de Baal: Escojéos el un buey, y hacéd primero: porque vosotros sois los más: e invocád en el nombre de vuestros dioses: mas no pongáis fuego debajo.

25 En Elia zeide tot de profeten van Baal: Kiest gijlieden voor u den enen var, en bereidt gij hem eerst, want gij zijt velen; en roept den naam uws gods aan, en legt geen vuur daaraan.

25. I rzekł Elijasz do proroków Baalowych: Obierzcie sobie cielca jednego, a zgotujcie go pierwej, bo was jest więcej; wzywajcież imienia bogów waszych, ale ognia nie podkładajcie.

25. És monda Illés a Baál prófétáinak: Válaszszátok el magatoknak az egyik tulkot, és készítsétek el ti először; mert ti többen vagytok, és hívjátok segítségül a ti istenteknek nevét, de tüzet ne tegyetek alája.

25 И сказал Илия пророкам Вааловым: выберите себе одного тельца и приготовьте вы прежде, ибо вас много; и призовите имя бога вашего, но огня не подкладывайте.

25. Промовив тодї Ілия до пророків Баалових: Вибірайте одного бика та й оправте як слїд, бо вас більше, й взивайте ймя бога вашого, огню ж не підкладайте.

26. Niin he ottivat sen mullikan, jonka hän antoi heille, ja valmistivat sen. Sitten he huusivat Baalin nimeä aamusta puolipäivään asti, sanoen: Baal, vastaa meille! Mutta ei ääntä, ei vastausta! Ja he hyppelivät alttarin ääressä, joka oli tehty.

26. Ja he ottivat mullin, jonka hän heille antoi, ja valmistivat ja huusivat Baalin nimeä huomenesta puolipäivään asti, sanoen: Baal, kuule meitä! mutta ei siinä ollut ääntä eli vastaajaa; ja he hyppelivät alttarin ympärillä, jonka he tehneet olivat.

26. Ja he otit härjän jonga hän heille andoi ja walmistit ja huusit Baalin nime huomenest puolipäiwän asti sanoden: Baal cuule meitä mutta ei sijnä ollut ändä eli wastaust. Ja he hyppelit Altarin ymbärillä jonga he tehnet olit.

26 And they took the bullock which was given them and they dressed it and called on the name of Baal from morning even until noon, saying, O Baal, hear us. But there was no voice, nor any that answered. And they leaped about the altar which was made.

26. And they took the bullock which was given them, and they dressed it, and called on the name of Baal from morning even until noon, saying, O Baal, hear us. But there was no voice, nor any that answered. And they leaped upon the altar which was made.

26. Og de toge Oksen, som han gav dem, og lavede den til og kaldte paa Baals Navn, fra Morgenen og indtil Middagen, og sagde: O Baal! bønhør os! Men der var ingen Røst og ej heller nogen, som svarede; og de gik haltende om Alteret, som man havde opført.

26. Och de togo stuten, som han fick dem, och redde till, och åkallade Baals namn, ifrå morgonen allt intill middag, och sade: Baal, hör oss. Men der var ingen röst eller svar. Och de sprungo om altaret, såsom deras seder var.

26. Ja nemmad wötsid se wärsi, mis ta neile andis, ja teggid sedda walmis, ja hüüdsid Paali nimme appi hom̃ikust lounast sadik ja ütlesid: Paal wasta meile! agga heält ei olnud egga sedda, kes wastas; ja nemmad lonkasid se altari jures, mis olli tehtud.

26. Jie paruošė jautį ir šaukėsi Baalo nuo ryto iki vidudienio: ‘‘Baalai, išklausyk mus!’‘ Bet atsakymo nebuvo. Jie šokinėjo aplink aukurą, kurį buvo pasidarę.

26. Und sie nahmen den Farren, den man ihnen gab, und richteten zu und riefen an den Namen Baals vom Morgen bis an den Mittag und sprachen: Baal, erhöre uns! Aber es war da keine Stimme noch Antwort. Und sie hinkten um den Altar, den sie gemacht hatten.

26. Et ils prirent le taureau qu'on leur donna, et le préparèrent; et ils invoquèrent le nom de Baal, depuis le matin jusqu'à midi, disant: Baal, exauce-nous! Mais il n'y eut ni voix, ni réponse; et ils sautaient autour de l'autel qu'on avait fait.

26. Y ellos tomaran el buey que les fué dado, y aparejáronle, e invocaron en el nombre de Baal desde la mañana hasta el mediodía, diciendo: Baal respóndenos. Mas no había voz, ni quien respondiese: entre tanto ellos andaban saltando cerca del altar que habían hecho.

26 En zij namen den var, dien hij hun gegeven had, en bereidden hem, en riepen den naam van Baal aan, van den morgen tot op den middag, zeggende: O Baal, antwoord ons! Maar er was geen stem en geen antwoorder. En zij sprongen tegen het altaar, dat men gemaakt had.

26. A tak wzięli cielca, którego im dał, a zgotowawszy wzywali imienia Baalowego od poranku aż do południa, mówiąc: O Baalu, wysłuchaj nas! Ale nie było głosu, ani ktoby odpowiedział. I skakali koło ołtarza, który byli uczynili.

26. És vevék a tulkot, a melyet nékik adott, és azt elkészíték, és segítségül hívák a Baálnak nevét reggeltől fogva délig, mondván: Baál! hallgass meg minket! De nem jött szó, sem felelet. És ott sántikáltak az oltár körül, a melyet készítettek.

26 И взяли они тельца, который дан был им, и приготовили, и призывали имя Ваала от утра до полудня, говоря: Ваале, услышь нас! Но не было ни голоса, ни ответа. И скакали они у жертвенника, который сделали.

26. І взяли вони телця, що їм дано, й оправили, й кликали ймя Баалове з ранку та й до полудня, промовляючи: Баале, почуй нас! Та не було нї голосу, нї відповідї. І скакали вони круг жертівника, що построїли.

27. Puolipäivän aikana Elia pilkkasi heitä ja sanoi: Huutakaa kovemmin; hän on tosin jumala, mutta hänellä voi olla jotakin toimittamista, tahi hän on poistunut johonkin, tahi on matkalla; kenties hän nukkuu, mutta kyllä hän herää.

27. Kun jo puolipäivä oli, pilkkasi heitä Elia ja sanoi: huutakaat vahvasti; sillä hän on jumala, hän ajattelee jotakin, eli on jotakin toimittamista, eli on matkalla, eli jos hän makaa, että hän heräis.

27. Cosca jo puolipäiwä oli pilckais heitä Elia ja sanoi: huutacat wahwast: sillä hän on jumala hän ajattele jotakin eli on jotakin toimittamist eli on ulcona kedolla eli maca että hän heräis.

27 And it happened at noon, that Elijah mocked them and said, Cry aloud, for he is a god. Either he is meditating, or he has gone aside, or he is on a journey, or perhaps he sleeps and must be awakened.

27. And it came to pass at noon, that Elijah mocked them, and said, Cry aloud: for he is a god; either he is talking, or he is pursuing, or he is in a journey, or peradventure he sleepeth, and must be awaked.

27. Og det skete om Middagen, da spottede Elias dem og sagde: Raaber med høj Røst, thi han er jo en Gud; thi han er vel falden i Tanker, eller er gaaet til Side. eller er paa Rejse - maaske sover han - at han kan opvaagne.

27. Då nu middag var, bespottade dem Elia, och sade: Roper högt; ty han är en gud; han begrundar, eller hafver något beställa, eller är ute på markene, eller sofver tilläfventyrs, att han måtte vaka upp.

27. Ja se sündis louna aial, et Elias neid pilkas ja ütles: Hüüdke sure heälega, et ta jummal on, sest ta on möttes, ja et ta körwale läinud ja et temmal on teekond, ehk ta wahhest on maggamas, et ta üllesärkaks.

27. Vidudienį Elijas, tyčiodamasis iš jų, tarė: ‘‘Šaukite garsiau! Juk jis dievas! Gal jis šnekasi, užsiėmęs ar kelionėje? Gal jis miega ir jį reikia pažadinti?’‘

27. Da es nun Mittag ward, spottete ihrer Elia und sprach: Ruft laut! denn er ist ein Gott; er dichtet oder hat zu schaffen oder ist über Feld oder schläft vielleicht, daß er aufwache.

27. Et, sur le midi, Élie se moquait d'eux et disait: Criez à haute voix, car il est dieu; mais il pense à quelque chose, ou il est à quelque affaire, ou en voyage; peut-être qu'il dort, et il s'éveillera!

27. Y aconteció al mediodía, que Elías se burlaba de ellos, diciendo: Gritád a alta voz; que dios es, quizá tiene negocio, o va en seguimiento, o va algún camino, o duerme, y despertará.

27 En het geschiedde op den middag, dat Elia met hen spotte, en zeide: Roept met luider stem, want hij is een god; omdat hij in gepeins is, of omdat hij wat te doen heeft, of omdat hij een reize heeft; misschien slaapt hij en zal wakker worden.

27. A gdy było południe, naśmiewał się z nich Elijasz, mówiąc: Wołajcie większym głosem, ponieważ jest bóg; tylko że się albo zamyślił, albo jest zabawny, albo też jest w drodze; albo też śpi, aza ocuci.

27. Mikor pedig már dél lett, elkezdte őket gúnyolni Illés, azt mondván: Kiáltsatok hangosabban, hiszen isten! Talán elmélkedik, vagy félrement, vagy úton van, vagy talán aluszik, és felserken.

27 В полдень Илия стал смеяться над ними и говорил: кричите громким голосом, ибо он бог; может быть, он задумался, или занят чем-либо, или в дороге, а может быть, и спит, такон проснется!

27. Як було ж о півднї, почав Ілия насьміватись із них і каже: Кличте голоснїщ, бо він бог; може він задумався, або чим занятий, або в дорозї, або може й спить, то прокинеться.

28. Niin he huusivat vielä kovemmin ja viileksivät itseään tapansa mukaan miekoilla ja keihäillä, niin että heistä vuoti verta.

28. Ja he huusivat suurella äänellä, ja viileskelivät itsiänsä veitsillä ja naskaleilla tavallansa, niin että he verta tiukkuivat.

28. Ja he huusit suurella änellä ja wijleskelit idzens weidzillä ja nascaleilla heidän tawallans nijn että he werta tiucuit.

28 And they cried aloud and cut themselves after their manner with knives and lances, till the blood gushed out upon them.

28. And they cried aloud, and cut themselves after their manner with knives and lancets, till the blood gushed out upon them.

28. Og de raabte med høj Røst og saarede sig, efter deres Vis med Knive og med Syle, indtil Blodet flød ned over dem.

28. Och de ropade högt, och riste sig med knifvar, och med prener, efter deras sed, så att blodet gick der ut efter.

28. Ja nemmad hüüdsid sure heälega ja täkkisid endid moökadega ja pikidega omma wisi järrele, kunni nemmad ennast ülleüldse werriseks teggid.

28. Jie šaukė garsiai ir, kaip buvo įpratę, raižėsi peiliais iki kraujo.

28. Und sie riefen laut und ritzten sich mit Messern und Pfriemen nach ihrer Weise, bis daß ihr Blut herabfloß.

28. Ils criaient donc à voix haute; et ils se faisaient des incisions avec des couteaux et des lancettes, selon leur coutume, jusqu'à ce que le sang coulât sur eux.

28. Y ellos clamaban a grandes voces, y sajábanse con cuchillos y con lancetas conforme a su costumbre, hasta derramar sangre sobre sí:

28 En zij riepen met luider stem, en zij sneden zichzelven met messen en met priemen, naar hun wijze, totdat zij bloed over zich uitstortten.

28. A tak wołali głosem wielkim, i rzezali się według zwyczaju swego nożami i włóczenkami, aż się krwią oblewali.

28. És elkezdtek hangosan kiabálni és az ő szokásuk szerint késekkel és borotvákkal metélték [13†] magokat, míg csak ki nem csordult a vérök.

28 И стали они кричать громким голосом, и кололи себя по своему обыкновению ножами и копьями, так что кровь лилась по ним.

28. І кликали вони ще голоснїйше, та робили своїм звичаєм нарізки ножиками та списиками, що аж кров текла по них.

29. Kun puolipäivä oli kulunut, joutuivat he hurmoksiin, aina siihen hetkeen asti, jolloin ruokauhri uhrataan. Mutta ei ääntä, ei vastausta, ei vaarinottoa!

29. Kuin puolipäivä kulunut oli, propheterasivat he siihenasti, että ruokauhri uhrattaman piti; ja ei ollut siinä ääntä eli vastaajaa, elikkä joka vaaria otti.

29. Coisca puoli päiwä culunut oli Propheteraisit he sijhenasti että ruocauhri uhrattaman piti ja ei ollut sijnä ändä eli wastaust elickä joca waari otti.

29 And it was so, when midday was past, that they prophesied until the time of the offering of the (evening) oblation, but there was neither voice, nor any to answer, nor any that regarded.

29. And it came to pass, when midday was past, and they prophesied until the time of the offering of the evening sacrifice, that there was neither voice, nor any to answer, nor any that regarded.

29. Og det skete, der Middagen var gaaet forbi, at de profeterede, indtil man skulde ofre Mado fferet; og der var ingen Røst og igen, som svarede, og ingen, som agtede derpaa.

29. Då nu middagen förgången var, propheterade de, intilldess man skulle göra spisoffer; och der var dock ingen röst, eller svar, eller tillhörare.

29. Ja se sündis, kui louna aeg sai mödaläinud, et nemmad prohwetide wisi järrele teggid, kunni roa-ohwer ohwerdati: agga ei olnud heält egga sedda, kes wastas egga kes tähhele panni.

29. Praėjus vidudieniui, jie vis dar šaukė iki aukojimo laiko, bet nei balso, nei atsakymo nesulaukė.

29. Da aber Mittag vergangen war, weissagten sie bis um die Zeit, da man Speisopfer tun sollte; und da war keine Stimme noch Antwort noch Aufmerken.

29. Et, lorsque midi fut passé, et qu'ils eurent fait les prophètes jusqu'au temps où l'on offre l'oblation, sans qu'il y eût ni voix ni réponse, ni aucune apparence qu'on eût égard à ce qu'ils faisaient,

29. Y como pasó el mediodía, y ellos aun profetizasen hasta el tiempo del sacrificio del presente, y no había voz, ni quien respondiese, ni escuchase;

29 Het geschiedde nu, als de middag voorbij was, dat zij profeteerden totdat men het spijsoffer zou offeren; maar er was geen stem, en geen antwoorder, en geen opmerking.

29. I stało się, gdy minęło południe, że prorokowali aż do czasu ofiarowania ofiary śniednej; ale nie było głosu, ani ktoby odpowiedział, ani ktoby wysłuchał.

29. Mikor pedig a dél elmúlt, prófétálni kezdtek egész az esteli áldozatig; de akkor sem lett se szó, se felelet, se meghallgattatás.

29 Прошел полдень, а они все еще бесновались до самого времени вечернего жертвоприношения; но не было ни голоса, ни ответа, ни слуха.

29. Минуло й полуднє, а вони все ще біснувались, (та й біснувались) аж до тієї години, коли час було приносити вечірню жертву; однакже не було нї голосу, нї відповідї, нї послуху.

30. Niin Elia sanoi kaikelle kansalle: Astukaa minun luokseni. Ja kaikki kansa astui hänen luoksensa. Niin hän korjasi Herran alttarin, joka oli hajotettu.

30. Niin sanoi Elia kaikelle kansalle: tulkaat minun tyköni; ja kuin kaikki kansa tuli hänen tykönsä, paransi hän Herran alttarin, joka kukistunut oli.

30. NIin sanoi Elia caikelle Canssalle: tulcat caicki Canssa minun tygöni ja cosca caicki Canssa tuli hänen tygöns paransi hän HERran Altarin joca maasa oli.

30 And Elijah said to all the people, Come near to me. And all the people came near to him. And he repaired the altar of Jehovah that was thrown down.

30. And Elijah said unto all the people, Come near unto me. And all the people came near unto him. And he repaired the altar of the LORD that was broken down.

30. Da sagde Elias til alt Folket: Kommer hid til mig! og alt Folket, kom frem til ham, og han helede Herrens Alter, som var nedbrudt.

30. Då sade Elia till allt folket: Kommer hit till mig. Och då allt folket gick fram till honom, botade han Herrans altare, som nederslaget var;

30. Ja Elias ütles keige rahwa wasto: Tulge seie minno jure: ja keik rahwas tulli siñna ta jure, ja ta parrandas Jehowa altari, mis olli mahhakistud.

30. Tada Elijas tarė žmonėms: ‘‘Ateikite prie manęs!’‘ Žmonėms priartėjus, jis atstatė Viešpaties aukurą, kuris buvo sugriautas.

30. Da sprach Elia zu allem Volk: Kommt her, alles Volk zu mir! Und da alles Volk zu ihm trat, baute er den Altar des HERRN wieder auf, der zerbrochen war,

30. Alors Élie dit à tout le peuple: Approchez-vous de moi. Et tout le peuple s'approcha de lui; et il répara l'autel de l'Éternel, qui était démoli.

30. Entónces Elías dijo a todo el pueblo: Acercáos a mí. Y todo el pueblo se llegó a él, y él reparó el altar de Jehová que estaba a ruinado.

30 Toen zeide Elia tot het ganse volk: Nadert tot mij. En al het volk naderde tot hem; en hij heelde het altaar des HEEREN, dat verbroken was.

30. Zatem rzekł Elijasz do wszystkiego ludu: Przystąpcie do mnie. I przystąpił wszystek lud do niego. Tedy naprawił ołtarz Paóski, który był rozwalony.

30. Akkor monda Illés az egész sokaságnak: Jőjjetek én hozzám. És hozzá méne az egész sokaság, és megépíté az Úr oltárát, a mely leromboltatott volt.

30 Тогда Илия сказал всему народу: подойдите ко мне. И подошел весь народ к нему. Он восстановил разрушенный жертвенник Господень.

30. І сказав Ілия до всього народу: Приступіте до мене! І приступив до його ввесь люд. І поставив він знов зруйнованого жертівника Господнього,

31. Ja Elia otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobin poikien sukukuntia, hänen, jolle oli tullut tämä Herran sana: Israel on oleva sinun nimesi.

31. Ja Elia otti kaksitoistakymmentä kiveä Jakobin lasten luvun jälkeen (jonka tykö Herran sana tapahtunut oli, sanoen: Israel pitää sinun nimes oleman),

31. Ja otti caxitoistakymmendä kiwe Jacobin lasten sucucunnan lugun jälken (jonga tygö HERran sana tapahtunut oli sanoden: sinun pitä IsraEl cudzuttaman)

31 And Elijah took twelve stones, according to the number of the tribes of the sons of Jacob to whom the word of Jehovah came, saying, Israel will be your name.

31. And Elijah took twelve stones, according to the number of the tribes of the sons of Jacob, unto whom the word of the LORD came, saying, Israel shall be thy name:

31. Og Elias tog tolv Stene, efter Jakobs Børns Stammers Tal, hans, til hvem Herrens Ord var sket, sigende: Dit Navn skal være Israel.

31. Och tog tolf stenar, efter talet på Jacobs barnas slägter, till hvilken Herrans ord talade, och sade: Du skall heta Israel;

31. Ja Elias wöttis kaksteistkümmend kiwwi Jakobi laste souarrude arro järrele, kellele Jehowa sanna sai, ja ütles: Israel peab so nimmi ollema.

31. Elijas ėmė dvylika akmenų, pagal Jokūbo, kuriam Viešpats buvo sakęs: ‘‘Izraelis bus tavo vardas’‘, sūnų giminių skaičių.

31. und nahm zwölf Steine nach der Zahl der Stämme der Kinder Jakobs (zu welchem das Wort des HERRN redete und sprach: Du sollst Israel heißen),

31. Et Élie prit douze pierres, selon le nombre des tribus des enfants de Jacob, auquel la parole de l'Éternel avait été adressée, en lui disant: Israël sera ton nom.

31. Y tomando Elías doce piedras, conforme al número de las tribus de los hijos de Jacob, al cual había sido palabra de Jehová, diciendo: Israel será tu nombre;

31 En Elia nam twaalf stenen, naar het getal der stammen van de kinderen Jakobs, tot welke het woord des HEEREN geschied was, zeggende: Israel zal uw naam zijn.

31. Albowiem wziął Elijasz dwanaście kamieni; (według liczby pokolenia synów Jakóbowych, do którego się stało słowo Paóskie, mówiąc: Izrael będzie imię twoje.)

31. És vőn Illés tizenkét követ, [14†] a Jákób fiai nemzetségeinek száma szerint, a kiknek az Isten azt mondotta volt: Izráel legyen [15†] a te neved;

31 И взял Илия двенадцать камней, по числу колен сынов Иакова, которому Господь сказал так: Израиль будет имя твое.

31. І взяв Ілия дванайцять каменів по лїчбі синів Якова, що Господь сказав був йому: Ізраїль буде ймя твоє!

32. Ja hän rakensi kivistä alttarin Herran nimeen ja teki alttarin ympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä.

32. Ja rakensi niistä kivistä alttarin Herran nimeen, ja teki kuopan alttaria ympäri kahden jyvämitän leveydeltä,

32. Ja rakensi nijstä Altarin HERran nimeen ja teki cuopan Altarita ymbärins cahden jywämitan leweyldä.

32 And with the stones he built an altar in the name of Jehovah. And he made a trench around the altar, as great as would contain two measures of seed.

32. And with the stones he built an altar in the name of the LORD: and he made a trench about the altar, as great as would contain two measures of seed.

32. Og han byggede af de Stene et Alter i Herrens Navn, og han gjorde, en Grav, saa rummelig som til to Maaders Udsæd, omkring Alteret.

32. Och byggde af de stenar ett altare i Herrans Namn, och gjorde ena graf kringom altaret, tu kornmått vid;

32. Ja ehhitas neist kiwwast ühhe altari Jehowa nimmel ja teggi altari ümber ühhe kaewandikko, mis ühhe küllimitto semet wöttis.

32. Jis pastatė aukurą iš akmenų Viešpaties vardui ir iškasė aplink jį griovį, į kurį tilptų du saikai sėklos.

32. und baute mit den Steinen einen Altar im Namen des HERRN und machte um den Altar her eine Grube, zwei Kornmaß weit,

32. Et il bâtit de ces pierres un autel au nom de l'Éternel. Puis il fit, autour de l'autel, un canal de la capacité de deux mesures de semence;

32. Edificó con las piedras un altar en el nombre de Jehová: después hizo una regadera al rededor del altar, cuanto cupieran dos satos de simiente.

32 En hij bouwde met die stenen het altaar in den Naam des HEEREN; daarna maakte hij een groeve rondom het altaar, naar de wijdte van twee maten zaads.

32. I zbudował z tego kamienia ołtarz w imię Paóskie, a uczynił około ołtarza szeroki rów, coby mógł dwie miary zboża wysiać.

32. És oltárt építe a kövekből az Úr nevében, és egy árkot húzott az oltár körül, a melybe két véka vetni való mag férne.

32 И построил из сих камней жертвенник во имя Господа, и сделал вокруг жертвенника ров, вместимостью в две саты зерен,

32. І построїв із того каміння жертівника в імя Господнє, та й обвів жертівника округи ровом завбільшки зо дві борозди зерна;

33. Sitten hän latoi puut, paloitteli mullikan ja pani kappaleet puiden päälle.

33. Ja latoi puut, ja hakkasi mullin kappaleiksi, ja pani sen puiden päälle,

33. Ja ladoi puut ja hackais härjän cappaleixi ja pani sen puiden päälle.

33 And he put the wood in order and cut the bullock in pieces and laid it on the wood. And he said, Fill four jars with water and pour it on the burnt offering and on the wood.

33. And he put the wood in order, and cut the bullock in pieces, and laid him on the wood, and said, Fill four barrels with water, and pour it on the burnt sacrifice, and on the wood.

33. Og han lagde Veddet til Rette og huggede Oksen i Stykker og lagde den paa Veddet.

33. Och redde till veden, och styckade stuten, och lade honom på veden;

33. Ja seädis need puud, ja raius se wärsi tükkiks ja panni sedda pude peäle.

33. Sudėjęs tvarkingai malkas, jis supjaustė jautį į gabalus, uždėjo juos ant malkų ir tarė: ‘‘Pripildykite keturis kibirus vandens ir užpilkite ant deginamosios aukos ir ant malkų’‘.

33. und richtete das Holz zu und zerstückte den Farren und legte ihn aufs Holz

33. Et il rangea le bois, et dépeça le taureau, et le mit sur le bois;

33. Después compuso la leña, y cortó el buey en piezas, y púsole sobre la leña.

33 En hij schikte het hout, en deelde den var in stukken, en leide hem op het hout.

33. Potem ułożył drwa, i na sztuki porąbał cielca, i kładł go na drwa.

33. És oda készíté a fát, és felvagdalá a tulkot, és felraká azt a fára;

33 и положил дрова, и рассек тельца, и возложил его на дрова,

33. І уложив дрова, розтяв бика та й положив на дрова;

34. Ja hän sanoi: Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja vuodattakaa se polttouhrin ja puiden päälle. Ja hän sanoi: Tehkää se toinen kerta. Ja he tekivät niin toisen kerran. Vielä hän sanoi: Tehkää se kolmas kerta. Ja he tekivät niin kolmannen kerran.

34. Ja sanoi: täyttäkäät neljä kadia vedellä ja kaatakaat se polttouhrin ja puiden päälle; ja hän sanoi: tehkäät se vielä toinen kerta; ja he tekivät sen toisen kerran; ja hän sanoi: tehkäät se vielä kolmas kerta; ja he tekivät sen kolmannen kerran.

34. Ja sanoi: täyttäkät neljä Cadi wedellä ja caatacat se polttouhrin ja puiden päälle ja sanoi: tehkät se wielä toisen kerran ja he teit sen toisen kerran: ja hän sanoi: tehkät se wielä colmas kerta ja he teit sen colmannen kerran.

34 And he said, Do it the second time and they did it the second time. And he said, Do it the third time and they did it the third time.

34. And he said, Do it the second time. And they did it the second time. And he said, Do it the third time. And they did it the third time.

34. Og han sagde: Fylder fire Krukker med Vand og øser det paa Brændofferet og paa Veddet; og han sagde: Gører det anden Gang, og de gjorde det anden Gang; og han sagde: Gører det tredje Gang, og de gjorde det tredje Gang.

34. Och sade: Hemter fyra sår fulla med vatten, och gjuter det på bränneoffret och uppå veden; och sade: Görer det än en tid. Och de gjorde det än en tid. Och han sade: Görer det än tredje reson. Och de gjorde det i tredje reson.

34. Ja ütles: Täitke nelli krusi weega ja wallago nemmad sedda se pölletamisse-ohwri peäle ja pude peäle; ja ta ütles: Tehke sedda teistkorda, ja nemmad teggid teistkorda; ja ta ütles: Tehke kolmatkorda, ja nemmad teggid kolmatkorda.

34. Po to jis tarė: ‘‘Pakartokite’‘. Jiems pakartojus, jis vėl tarė: ‘‘Darykite tai trečią kartą’‘. Jie padarė ir trečią kartą.

34. und sprach: Holt vier Kad Wasser voll und gießt es auf das Brandopfer und aufs Holz! Und sprach: Tut's noch einmal! Und sie taten's noch einmal. Und er sprach: Tut's zum drittenmal! Und sie taten's zum drittenmal.

34. Et il dit: Emplissez d'eau quatre cruches, et versez-les sur l'holocauste et sur le bois. Puis il dit: Faites-le une seconde fois; et ils le firent une seconde fois. Il dit encore: Faites-le une troisième fois; et ils le firent une troisième fois;

34. Y dijo: Henchíd cuatro cántaros de agua, y derramádla sobre el holocausto, y sobre la leña. Y dijo: Hacédlo otra vez, e hiciéronlo otra vez: Y dijo: Hacédlo la tercera vez. E hiciéronlo la tercera vez,

34 En hij zeide: Vult vier kruiken met water, en giet het op het brandoffer en op het hout. En hij zeide: Doet het ten tweeden male. En zij deden het ten tweeden male. Voorts zeide hij: Doet het ten derden male. En zij deden het ten derden male;

34. I rzekł: Napełnijcie cztery wiadra wodą, a wylijcie na całopalenie i na drwa. Rzekł nadto: Powtórzcie, i powtórzyli; rzekł jeszcze: Uczyócie po trzecie, i uczynili po trzecie,

34. És monda: Töltsetek meg négy vedret vízzel, és öntsétek az égőáldozatra és a fára. Monda ismét: Tegyétek ezt még egyszer! És másodszor is azt tevék. Monda még is: Harmadszor is tegyétek meg! És harmadszor is azt mívelék;

34 и сказал: наполните четыре ведра воды и выливайте на всесожигаемую жертву и на дрова. Потом сказал: повторите. И они повторили. И сказал: сделайте то же в третий раз. И сделали в третий раз,

34. І повелїв: Наберіте чотири цебри води та й вилийте на всепаленнє й на дрова. (І зробили так.) І повелїв: Зробіте се вдруге. І зробили вдруге. Тодї повелїв: Зробіть і втретє. І зробили втретє.

35. Niin vesi juoksi ympäri alttarin; ojankin hän täytti vedellä.

35. Ja vesi juoksi alttaria ympäri, että kuoppakin täytettiin vedestä.

35. Ja wesi juoxi Altarita ymbärins että myös cuoppa täytettin wedestä.

35 And the water ran all around the altar and he also filled the trench with water.

35. And the water ran round about the altar; and he filled the trench also with water.

35. Og Vandet løb trindt omkring Alteret, og han fyldte ogsaa Graven med Vand.

35. Och vattnet lopp om altaret, och grafven vardt också full med vatten.

35. Ja se wessi läks altari ümber ja ka se kaewandik sai täis wet.

35. Vanduo tekėjo nuo aukuro ir pripildė griovį.

35. Und das Wasser lief um den Altar her, und die Grube ward auch voll Wasser.

35. De sorte que les eaux allaient autour de l'autel; et même il remplit d'eau le canal.

35. De tal manera que las aguas corrían al rededor del altar, y había también henchido la reguera de agua.

35 Dat het water rondom het altaar liep; daartoe vulde hij ook de groeve met water.

35. Tak że płynęły wody około ołtarza, aż i rów był napełniony wodą.

35. Úgy, hogy a víz lecsurgott az oltárról, és még az [16†] árok is tele lett vízzel.

35 и вода полилась вокруг жертвенника, и ров наполнился водою.

35. І текла вода навкруги жертівника, так що в каналї було повно води.

36. Ja kun oli tullut hetki, jolloin ruokauhri uhrataan, astui profeetta Elia esille ja sanoi: Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen sinun palvelijasi ja että minä olen sinun käskystäsi tehnyt kaiken tämän.

36. Ja koska ruokauhri piti uhrattaman, astui propheta Elia edes ja sanoi: Herra Abrahamin, Isaakin ja Israelin Jumala! ilmoita tänäpänä, että sinä olet Israelin Jumala, ja minä sinun palvelias, ja että minä nämä kaikki sinun sanas jälkeen tehnyt olen.

36. Ja cosca ruocauhri piti uhrattaman astui Elia Propheta edes ja sanoi: HERra Abrahamin Isaachin ja Israelin Jumala ilmoita tänäpän ettäs olet Israelin Jumala ja minä sinun palwelias ja että minä nämät caicki sinun sanas jälken tehnyt olen.

36 And it happened at the time of the offering of the (evening) oblation, that Elijah the prophet came near and said, O Jehovah, the God of Abraham, of Isaac and of Israel, let it be known this day that you are God in Israel and that I am your servant and that I have done all these things at your word.

36. And it came to pass at the time of the offering of the evening sacrifice, that Elijah the prophet came near, and said, LORD God of Abraham, Isaac, and of Israel, let it be known this day that thou art God in Israel, and that I am thy servant, and that I have done all these things at thy word.

36. Og det skete, ved den Tid man ofrer Madofferet, da traadte Profeten Elias frem og sagde: Herre, Abrahams, Isaks og Israels Gud! lad det kendes i Dag, at du er Gud i Israel, og at jeg er din Tjener, og at jeg har gjort alle disse Gerninger efter dit Ord.

36. Och som tid var till att offra spisoffer, gick Propheten Elia fram, och sade: Herre, Abrahams Gud, Isaacs, och Israels, låt i denna dag kunnigt varda, att du äst Gud i Israel, och jag din tjenare, och att jag allt detta efter ditt ord gjort hafver.

36. Ja se sündis, kui roa-ohwer ohwerdati, et prohwet Elias siñna jure tulli ja ütles: Jehowa, Abraami, Isaaki ja Israeli Jummal, sago tänna teäda, et sinna olled Jummal Israelis ja et minna ollen so sullane, ja et ma so sanna peäle keik need asjad teinud.

36. Vakarinės aukos metu pranašas Elijas priėjęs meldėsi: ‘‘Viešpatie, Abraomo, Izaoko ir Izraelio Dieve, tebūna šiandien žinoma, kad Tu esi Dievas Izraelyje, o aš Tavo tarnas, ir kad visa tai Tavo paliepimu padariau.

36. Und da die Zeit war, Speisopfer zu opfern, trat Elia, der Prophet, herzu und sprach: HERR, Gott Abrahams, Isaaks und Israels, laß heute kund werden, daß du Gott in Israel bist und ich dein Knecht, und daß ich solches alles nach deinem Wort getan habe!

36. Et, au temps où l'on offre l'oblation, le prophète Élie s'approcha et dit: Éternel, Dieu d'Abraham, d'Isaac et d'Israël! qu'on connaisse aujourd'hui que tu es Dieu en Israël, et que je suis ton serviteur, et que c'est par ta parole que j'ai fait toutes ces choses.

36. Y como llegó la hora de ofrecerse el holocausto, llegóse el profeta Elías, y dijo: Jehová Dios de Abraham, de Isaac, y de Israel, sea hoy manifiesto, que tú eres Dios en Israel, y que yo soy tú siervo, y que por mandamiento tuyo he hecho todas estas cosas.

36 Het geschiedde nu, als men het spijsoffer offerde, dat de profeet Elia naderde, en zeide: HEERE, God van Abraham, Izak en Israel, dat het heden bekend worde, dat Gij God in Israel zijt, en ik Uw knecht; en dat ik al deze dingen naar Uw woord gedaan heb.

36. I stało się, gdy był czas sprawowania ofiary śniednej, przystąpił Elijasz prorok, i rzekł: Panie, Boże Abrahama, Izaaka, i Izraela! dziś niech poznają, żeś ty jest Bogiem w Izraelu, a jam sługa twój, a żem według słowa twego uczynił to wszystko.

36. És a mikor eljött az esteli áldozás ideje, oda lépett Illés próféta, és monda: Óh Uram, Ábrahámnak, Izsáknak [17†] és Izráelnek Istene, hadd ismerjék meg e mai napon, hogy te vagy az Isten az Izráelben, és hogy én a te szolgád vagyok, és hogy [18†] mindezeket a te parancsolatodból cselekedtem.

36 Во время приношения вечерней жертвы подошел Илия пророк и сказал: Господи, Боже Авраамов, Исааков и Израилев! Да познают в сей день, чтоТы один Бог в Израиле, и что я раб Твой и сделал все по слову Твоему.

36. А коли вже був час приносити вечірню жертву, приступив Ілия й промовив: Господи, Боже Авраамів, Ізааків і Ізрайлїв! Покажи сьогоднї, що ти один Бог ув Ізраїлї, а я слуга твій, й що я се все вчинив по твойму велїнню.

37. Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, että tämä kansa tulisi näkemään, että sinä, Herra, olet Jumala ja että sinä käännät heidän sydämensä takaisin.

37. Kuule minua Herra, kuule minua, että tämä kansa tietäis sinun olevan Herran Jumalan; ettäs kääntäisit heidän sydämensä takaisin.

37. Cuule minua HERra cuule minua että tämä Canssa tiedäis sinun olewan HERran Jumalan ettäs käännäisit heidän sydämens.

37 Hear me, O Jehovah, hear me, that this people may know that you, Jehovah, are God and (that) you have turned their heart back again.

37. Hear me, O LORD, hear me, that this people may know that thou art the LORD God, and that thou hast turned their heart back again.

37. Bønhør mig, Herre ! bønhør mig, at dette Folk maa vide, at du, Herre, du er Gud, og at du har vendt deres Hjerter tilbage.

37. Hör mig, Herre, hör mig, att detta folket må veta att du, Herre, äst Gud; att du sedan må omvända deras hjerta.

37. Wasta mulle, Jehowa, wasta mulle, et se rahwas saaks teäda, et sinna olled Jehowa se Jummal, et sinna pörad nende süddant taggasi.

37. Išklausyk mane, Viešpatie! Išklausyk mane, kad šita tauta žinotų, jog Tu, Viešpatie, esi Dievas, ir gręžtųsi savo širdimis į Tave’‘.

37. Erhöre mich HERR, erhöre mich, daß dies Volk wisse, daß du, HERR, Gott bist, daß du ihr Herz darnach bekehrst!

37. Exauce-moi, Éternel, exauce-moi; et que ce peuple connaisse que c'est toi, Éternel, qui es Dieu, et que c'est toi qui ramènes leur cœur!

37. Respóndeme Jehová, respóndeme, para que conozca este pueblo, que tú, oh Jehová, eres el Dios, y que tú volviste atrás el corazón de ellos.

37 Antwoord mij, HEERE, antwoord mij; opdat dit volk erkenne, dat Gij, o HEERE, die God zijt, en dat Gij hun hart achterwaarts omgewend hebt.

37. Wysłuchaj mię Panie, wysłuchaj mię, aby poznał ten lud, żeś ty Panie jest Bogiem, gdybyś zaś nawrócił serca ich.

37. Hallgass meg engem, Uram, hallgass meg engem, hogy tudja meg e nép, hogy te, az Úr vagy az Isten, és te fordítod vissza az ő szívöket!

37 Услышь меня, Господи, услышь меня! Да познает народ сей, что Ты,Господи, Бог, и Ты обратишь сердце их к Тебе .

37. Почуй мене, Господи, почуй мене, щоб сей люд зрозумів, що ти, Господи, справдешнїй Бог, і що ти навернеш серця їх.

38. Silloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouhrin, puut, kivet ja mullan sekä nuoli veden, joka oli ojassa.

38. Niin putosi Herran tuli ja poltti polttouhrin, puut, kivet ja mullan, ja nuoli veden kuopasta.

38. Nijn langeis HERran tuli ja poltti polttouhrin puut kiwet mullan ja nuoli weden cuopasta.

38 Then the fire of Jehovah fell and consumed the burnt offering and the wood and the stones and the dust and licked up the water that was in the trench.

38. Then the fire of the LORD fell, and consumed the burnt sacrifice, and the wood, and the stones, and the dust, and licked up the water that was in the trench.

38. Da faldt Herrens Ild ned og fortærede Brændofferet og Veddet og Stenene og Støvet og slikkede Vandet op, som var i Graven.

38. Då föll Herrans eld neder, och uppbrände bränneoffret, veden, stenar och jord, och uppslekte vattnet i grafvene.

38. Ja Jehowa tulloke langes mahha ja söi ärra se pölletamisse-ohwri, ja need puud, ja need kiwwid ja se pörmo, ja lakkus sedda wet ärra, mis kaewandikkus olli.

38. Tada Viešpaties ugnis krito ant aukuro ir sudegino auką, malkas, akmenis bei dulkes, ir sulaižė griovyje buvusį vandenį.

38. Da fiel das Feuer des HERRN herab und fraß Brandopfer, Holz, Steine und Erde und leckte das Wasser auf in der Grube.

38. Alors le feu de l'Éternel tomba, et il consuma l'holocauste, et le bois, et les pierres, et la poussière, et absorba l'eau qui était dans le canal.

38. Entónces cayó fuego de Jehová, el cual consumió el holocausto, y la leña, y las piedras, y el polvo, y aun las aguas que estaban en la reguera lamió.

38 Toen viel het vuur de HEEREN, en verteerde dat brandoffer, en dat hout, en die stenen, en dat stof, ja, lekte dat water op, hetwelk in de groeve was.

38. Tedy spadł ogieó Paóski, i pożarł całopalenie, i drwa, i kamienie, i proch; a wodę, która była w rowie, wysuszył.

38. Akkor alászálla az [19†] Úr tüze, és megemészté az égőáldozatot, a fát, a köveket és a port, és felnyalta a vizet, a mely az árokban volt.

38 И ниспал огонь Господень и пожрал всесожжение, и дрова, и камни, и прах, и поглотил воду, которая во рве.

38. І спав огонь Господень та й пожер всепаленнє, дрова, каміння й насипану землю, ба й воду вилизав, що була в рові.

39. Kun kaikki kansa näki tämän, lankesivat he kasvoillensa ja sanoivat: Herra on Jumala! Herra on Jumala!

39. Kuin kaikki kansa näki sen, heittäysivät he kasvoillensa ja sanoivat: Herra on Jumala, Herra on Jumala.

39. Cosca caicki Canssa näki sen langeisit he caswoillens ja sanoit: HERra on Jumala HERra on Jumala.

39 And when all the people saw it, they fell on their faces. And they said, Jehovah, he is God, Jehovah, he is God.

39. And when all the people saw it, they fell on their faces: and they said, The LORD, he is the God; the LORD, he is the God.

39. Og alt Folket saa det og faldt ned paa deres Ansigt og sagde: Herren, han er Gud! Herren, han er Gud!

39. Då allt folket såg det; föll det på sitt ansigte, och sade: Herren är Gud, Herren är Gud.

39. Ja keik rahwas näggi ja heitsid omma silmili mahha ja ütlesid: Jehowa se on Jummal, Jehowa se on Jummal.

39. Visi žmonės, tai matydami, puolė veidais į žemę ir šaukė: ‘‘Viešpats yra Dievas! Viešpats yra Dievas!’‘

39. Da das alles Volk sah, fiel es auf sein Angesicht und sprach: Der HERR ist Gott, der HERR ist Gott!

39. Et tout le peuple, voyant cela, tomba sur son visage et dit: C'est l'Éternel qui est Dieu; c'est l'Éternel qui est Dieu!

39. Y viéndolo todo el pueblo, cayeron sobre sus rostros, y dijeron: Jehová es el Dios, Jehová es el Dios.

39 Als nu het ganse volk dat zag, zo vielen zij op hun aangezichten, en zeiden: De HEERE is God, de HEERE is God!

39. Co gdy ujrzał wszystek lud, upadli na oblicze swe, i rzekli: Pan jest Bogiem, Panci jest Bogiem.

39. Mikor ezt látta az egész sokaság, arczra borult, és monda: Az Úr [20†] az Isten! az Úr az Isten!

39 Увидев это , весь народ пал на лице свое и сказал: Господь есть Бог, Господь есть Бог!

39. Як побачив се нарід, то й припав лицем до землї, та й промовив: Господь є Богом, Господь є Богом!

40. Mutta Elia sanoi heille: Ottakaa Baalin profeetat kiinni; älköön yksikään heistä pääskö pakoon. Ja he ottivat heidät kiinni. Ja Elia vei heidät Kiisonin purolle ja tappoi heidät siellä.

40. Mutta Elia sanoi heille: ottakaat Baalin prophetat kiinni, ettei yksikään heistä pääsisi. Ja he ottivat heidät kiinni; ja Elia vei heidät Kisonin ojan tykö ja tappoi heidät siellä.

40. Mutta Elia sanoi heille: ottacat Baalin Prophetat kijnni ettei yxikän heistä pääsis. Ja he otit heidän kijnni ja Elia wei heidän Kisonin ojan tygö ja tappoi heidän siellä.

40 and Elijah said to them, Take the prophets of Baal; do not let one of them escape. And they took them and Elijah brought them down to the brook Kishon and killed them there.

40. And Elijah said unto them, Take the prophets of Baal; let not one of them escape. And they took them: and Elijah brought them down to the brook Kishon, and slew them there.

40. Da sagde Elias til dem: Griber Baals Profeter, at ingen Mand undkommer af dem; og de grebe dem, og, Elias førte dem ned til Kisons Bæk og nedhuggede dem der.

40. Men Elia sade till dem: Tager fatt på Baals Propheter, att icke en af dem undslipper. Och de togo fatt på dem; och Elia förde dem neder till den bäcken Kison, och drap dem der.

40. Ja Elias ütles neile: Wötke Paali prohwetid kinni, et ükski neist ei peäse; ja nemmad wötsid neid kinni, ja Elias wiis neid alla Kisoni jöe äre ja tappis neid seäl ärra.

40. Elijas jiems tarė: ‘‘Suimkite Baalo pranašus! Nepaleiskite nė vieno!’‘ Jiems juos suėmus, Elijas nuvedė juos prie Kišono upelio ir ten nužudė.

40. Elia aber sprach zu ihnen: Greift die Propheten Baals, daß ihrer keiner entrinne! und sie griffen sie. Und Elia führte sie hinab an den Bach Kison und schlachtete sie daselbst.

40. Et Élie leur dit: Saisissez les prophètes de Baal; qu'il n'en échappe pas un! Ils les saisirent donc; et Élie les fit descendre au torrent de Kisson, et les y égorgea.

40. Y díjoles Elías: Prendéd a los profetas de Baal, que no escape ninguno. Y ellos los prendieron: y llevólos Elías al arroyo de Cisón, y allí los degolló.

40 En Elia zeide tot hen: Grijpt de profeten van Baal, dat niemand van hen ontkome. En zij grepen ze; en Elia voerde hen af naar de beek Kison, en slachtte hen aldaar.

40. Tedy rzekł Elijasz do nich: Pojmajcie proroki Baalowe, a żaden niech z nich nie uchodzi. I pojmano je. A tak odwiódł je Elijasz do potoku Cyson, i tamże je pobił.

40. És monda Illés nékik: Fogjátok meg [21†] a Baál prófétáit; senki el ne szaladjon közülök! És megfogák őket, és alávivé őket Illés a Kison patakja mellé, és megölé ott őket.

40 И сказал им Илия: схватите пророков Вааловых, чтобы ни один из нихне укрылся. И схватили их, и отвел их Илия к потоку Киссону и заколол их там.

40. Ілия ж повелїв їм: Хапайте пророки Баалові! не дайте нї одному з них утекти! І похапали їх, і повїв їх Ілия до потока Кисона та й повбивав там.

41. Ja Elia sanoi Ahabille: Nouse, syö ja juo, sillä sateen kohina kuuluu.

41. Ja Elia sanoi Ahabille: mene ylös, syö ja juo; sillä suuren sateen hyminä kuuluu.

41. JA Elia sanoi Ahabille: mene syö ja juo: sillä suuren saten hyminä cuulu.

41 And Elijah said to Ahab, get up, eat and drink, for there is the sound of a roar of (heavy) rain.

41. And Elijah said unto Ahab, Get thee up, eat and drink; for there is a sound of abundance of rain.

41. Og Elias sagde til Akab: Drag op, æd og drik; thi der høres en Susen af megen Regn.

41. Och Elia sade till Achab: Drag upp, ät och drick; förty det dånar, såsom det ville komma ett stort regn.

41. Ja Elias ütles Ahabile: Minne ülles, sö ning jo, sest sure sao kohhiseminne tulleb.

41. Po to Elijas tarė Ahabui: ‘‘Valgyk ir gerk, nes jau girdžiu lietaus šniokštimą’‘.

41. Und Elia sprach zu Ahab: Zieh hinauf, iß und trink; denn es rauscht, als wollte es sehr regnen.

41. Puis Élie dit à Achab: Monte, mange et bois; car voici le bruit d'une grande pluie.

41. Entónces Elías dijo a Acab: Sube, come, y bebe, porque una grande lluvia suena.

41 Daarna zeide Elia tot Achab: Trek op, eet en drink; want er is een geruis van een overvloedigen regen.

41. Potem rzekł Elijasz do Achaba: Idź, jedz, a pij; albowiem oto szum dżdżu wielkiego.

41. Akkor monda Illés Akhábnak: Eredj fel, egyél és igyál, mert nagy esőnek zúgása hallszik.

41 И сказал Илия Ахаву: пойди, ешь и пей, ибо слышен шум дождя.

41. І сказав Ілия Ахабові: Йди, їж і пий, бо чути дощовий шелест.

42. Niin Ahab nousi syömään ja juomaan. Mutta Elia nousi Karmelin huipulle, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin.

42. Ja kuin Ahab meni syömään ja juomaan, meni Elia Karmelin kukkulalle, ja lankesi maahan, ja kumarsi kasvoillensa, ja pani päänsä polviensa välille,

42. Ja cuin Ahab meni syömän ja juoman meni Elia Carmelin wuoren cuckulalle ja langeis maahan ja cumarsi caswoillens ja pani pääns polweins wälille.

42 So Ahab went up to eat and to drink. And Elijah went up to the top of Carmel and he bowed himself down upon the earth and put his face between his knees.

42. So Ahab went up to eat and to drink. And Elijah went up to the top of Carmel; and he cast himself down upon the earth, and put his face between his knees,

42. Og Akab drog op for at æde og at drikke; og Elias gik op paa Karmels Top og bøjede sig imod Jorden og satte sit Ansigt ned imellem sine Knæ.

42. Och då Achab drog upp till att äta och dricka, gick Elia upp på kullen af Carmel, och böjde sig neder till jordena, och satte sitt hufvud emellan sin knä;

42. Ja Ahab läks ülles söma ja joma, ja Elias läks ülles Karmeli mäe otsa ja läks kummuliste mahha seisma, ja panni ommad silmad pölwette wahhele,

42. Ahabas nuėjo valgyti ir gerti, o Elijas, užlipęs ant Karmelio viršūnės, pasilenkė ir paslėpė savo veidą tarp kelių.

42. Und da Ahab hinaufzog, zu essen und zu trinken, ging Elia auf des Karmels Spitze und bückte sich zur Erde und tat sein Haupt zwischen seine Kniee

42. Et Achab monta pour manger et pour boire. Mais Élie monta au sommet du Carmel; et, se penchant contre terre, il mit son visage entre ses genoux,

42. Y Acab subió a comer y a beber, y Elías subió a la cumbre del Carmelo, y postrándose a tierra puso su rostro entre las rodillas,

42 Alzo toog Achab op, om te eten en te drinken; maar Elia ging op naar de hoogte van Karmel, en breidde zich uit voorwaarts ter aarde; daarna leide hij zijn aangezicht tussen zijn knieen.

42. Tedy szedł Achab, aby jadł i pił; a Elijasz wstąpił na wierzch Karmelu, i położył się na ziemię, a włożył twarz swoję między kolana swoje.

42. És felment Akháb, hogy egyék és igyék. Illés pedig felment a Kármel hegy tetejére, és leborula a földre, és az ő orczáját az ő két térde közé tevé;

42 И пошел Ахав есть и пить, а Илия взошел на верх Кармила и наклонился к земле, и положил лице свое между коленами своими,

42. І пійшов Ахаб їсти й пити, Ілия ж вийшов на верх Кармеля, припав до землї й похилив лице своє аж між колїна свої.

43. Ja hän sanoi palvelijallensa: Nouse ja katso merelle päin. Tämä nousi ja katsoi, mutta sanoi: Ei näy mitään. Hän sanoi: Mene takaisin. Näin seitsemän kertaa.

43. Ja sanoi palveliallensa: mene nyt ylös ja katso meren puoleen. Hän meni ylös, katsoi ja sanoi: ei siellä ole mitään. Hän sanoi: mene vielä sinne seitsemän kertaa.

43. Ja sanoi hänen palweliallens: mene sinne ylös ja cadzo meren puoleen. Hän meni ylös cadzoi ja sanoi: ei siellä ole mitän. Hän sanoi: mene wielä sinne seidzemen kerta.

43 And he said to his servant, Go up now, look toward the sea. And he went up and looked and said, There is nothing. And he said, Go again,341 seven times.

43. And said to his servant, Go up now, look toward the sea. And he went up, and looked, and said, There is nothing. And he said, Go again seven times.

43. Og han sagde til sin Dreng: Kære, gak op, se ud ad Vejen til Havet; og han gik op og saa til og sagde: Der er ikke noget; og han sagde: Gak igen derhen, syv Gange.

43. Och talade till sin dräng: Gack ditupp, och se ut till hafvet. Han gick upp, och såg ut, och sade: Der är intet. Han sade: Gack åter ditupp sju resor.

43. Ja ütles omma poisile: Et minne, wata merre pole; ja ta läks ülles ja watas, ja ütles: Polle middagi; ja Elias ütles: Minne jälle seitsekorda.

43. Jis tarė savo tarnui: ‘‘Eik ir pažiūrėk link jūros’‘. Tas nuėjęs ir pažiūrėjęs sakė: ‘‘Nieko nėra!’‘ Elijas tarė: ‘‘Padaryk tai septynis kartus’‘.

43. und sprach zu seinem Diener: Geh hinauf und schau zum Meer zu! Er ging hinauf und schaute und sprach: Es ist nichts da. Er sprach: Geh wieder hin siebenmal!

43. Et dit à son serviteur: Monte, maintenant, et regarde vers la mer. Il monta donc, et regarda, et dit: Il n'y a rien. Et il lui dit: Retournes-y par sept fois.

43. Y dijo a su criado: Sube ahora, y mira hacia la mar. Y él subió, y miró, y dijo: No hay nada. Y él le volvió a decir: Vuelve siete veces.

43 En hij zeide tot zijn jongen: Ga nu op, en zie uit naar de zee. Toen ging hij op, en zag uit, en zeide: Er is niets. Toen zeide hij: Ga weder henen, zevenmaal.

43. Potem rzekł do sługi swego: Idź teraz, a spojrzyj ku morzu. Który poszedł, a spojrzawszy rzekł: Niemasz nic. Zasię rzekł: Idź, a wracaj się po siedm kroć.

43. És monda az ő szolgájának: Menj fel, és nézz a tenger felé. És felment, és arrafelé nézett, és monda: Nincsen semmi. És monda Illés: [22†] Menj vissza hétszer.

43 и сказал отроку своему: пойди, посмотри к морю. Тот пошел и посмотрел, и сказал: ничего нет. Он сказал: продолжай это до семи раз.

43. І сказав слузї свойму: Йди, подивись проти моря. Той пійшов, подививсь та й каже: Нема нїчого. Каже ж йди знов. І ходив той сїм разів.

44. Seitsemännellä kerralla palvelija sanoi: Katso, pieni pilvi, miehen kämmenen kokoinen, nousee merestä. Niin Elia sanoi: Nouse ja sano Ahabille: 'Valjasta ja lähde alas, ettei sade sinua pidättäisi'.

44. Ja seitsemännellä kerralla sanoi hän: katso sieltä nousee vähä pilvi merestä, niinkuin miehen kämmen. Hän sanoi: mene ja sano Ahabille: valjasta ja mene, ettei sade sinua käsittäisi.

44. Ja seidzemennellä kerralla sanoi hän: cadzo sieldä nouse wähä pilwi merestä nijncuin miehen kämmen. Hän sanoi: mene ja sano Ahabille: waljasta ja mene ettei sade sinua käsitäis.

44 And it happened at the seventh time, that he said, Behold, a cloud rises out of the sea, as small as a man's hand. And he said, Go up, say to Ahab, Make ready (your chariot) and get you down, that the rain not stop you.

44. And it came to pass at the seventh time, that he said, Behold, there ariseth a little cloud out of the sea, like a man's hand. And he said, Go up, say unto Ahab, Prepare thy chariot, and get thee down, that the rain stop thee not.

44. Og det skete den syvenele Gang, at han sagde: Se, en liden Sky stiger op fra Havet, som en Mands Haand; og han sagde: Gak op, sig til Akab: Spænd for og far ned, at Regnen ikke skal opholde dig.

44. Och i sjunde resone sade han: Si, der går ett litet moln upp utu hafvet såsom en mans hand. Han sade: Gack upp, och säg Achab: Spänn före din vagn, och far ned, att regnet icke hinner dig.

44. Ja se sündis seitsmel korral, et ta ütles: Wata, üks pissoke pilw kui mehhekämmel touseb ülles merre poolt; ja Elias ütles: Minne ülles, ütle Ahabi wasto: Panne hobbosed ette ja minne alla, et saddo sulle ei te wiwitust.

44. Septintąjį kartą tarnas sakė: ‘‘Debesėlis vyro plaštakos pločio kyla iš jūros’‘. Elijas atsakė: ‘‘Eik ir sakyk Ahabui: ‘Pasikinkyk arklius ir skubėk, kad tavęs neužkluptų lietus’ ‘‘.

44. Und beim siebentenmal sprach er: Siehe, es geht eine kleine Wolke auf aus dem Meer wie eines Mannes Hand. Er sprach: Geh hinauf und sage Ahab: Spanne an und fahre hinab, daß dich der Regen nicht ergreife!

44. A la septième fois, il dit: Voilà une petite nuée, comme la paume de la main d'un homme, qui monte de la mer. Alors Élie lui dit: Monte, et dis à Achab: Attelle, et descends, de peur que la pluie ne te retienne.

44. Y a la séptima vez dijo: He aquí una pequeña nube, como la palma de la mano de un hombre, que sube de la mar. Y él dijo: Vé, y dí a Acab: Unce el carro, y desciende, porque la lluvia no te ataje.

44 En het geschiedde op de zevende maal, dat hij zeide: Zie, een kleine wolk, als eens mans hand, gaat op van de zee. En hij zeide: Ga op, zeg tot Achab: Span aan, en kom af, dat u de regen niet ophoude.

44. A za siódmym razem rzekł: Oto obłok mały jako dłoó człowiecza występuje z morza. Tedy on rzekł: Idź, a powiedz Achabowi: Zaprzęgaj, a ujeżdżaj, aby cię deszcz nie zastał.

44. És lőn hetedúttal, monda a szolga: Ímé egy kis felhőcske, mint egy embernek a tenyere, jő fel a tengerből. Akkor monda: Menj fel, mondd meg Akhábnak: Fogj be és menj le, hogy meg ne késleljen az eső.

44 В седьмой раз тот сказал: вот, небольшое облако поднимается от моря, величиною в ладонь человеческую. Он сказал: пойди, скажи Ахаву: „запрягай колесницу твою и поезжай, чтобы не застал тебя дождь".

44. За семим же разом каже: Встає саме з моря хмарка, завбільшки на чоловічу долоню. І сказав: Їйди ж, скажи Ахабові: Запрягай та їдь, щоб не захопив тебе дощ.

45. Ja tuossa tuokiossa taivas kävi mustaksi pilvistä ja myrskytuulesta, ja tuli ankara sade. Mutta Ahab nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin.

45. Ja sillä välillä tuli taivas pilvistä mustaksi ja tuulesta, ja tuli sangen suuri sade. Mutta Ahab matkusti ja tuli Jisreeliin.

45. Ja sillä wälillä tuli taiwas pilwist mustaxi ja tuulesta ja tuli sangen suuri sade. Mutta Ahab matcusti ja tuli Jesreelijn.

45 And it happened in a little while, that the heavens grew black with clouds and wind and there was a great rain. And Ahab rode and went to Jezreel.

45. And it came to pass in the mean while, that the heaven was black with clouds and wind, and there was a great rain. And Ahab rode, and went to Jezreel.

45. Og det skete i en Haandevending, da blev Himmelen sort af Skyer og Vejr, og der kom en stor Regn; men Akab for af Sted og drog til Jisreel.

45. Och förr än man såg till, vardt himmelen svart af moln och väder; och ett stort regn kom. Men Achab for, och kom till Jisreel.

45. Ja se sündis se wahhel, et taewas löi mustaks paksust pilwedest ja tulest, ja suur saddo tulli; ja Ahab istus tölda ja läks ärra Isreeli liñna.

45. Tuo tarpu dangus apsiniaukė ir užėjo smarkus lietus. Ahabas nuskubėjo į Jezreelį.

45. Und ehe man zusah, ward der Himmel schwarz von Wolken und Wind, und kam ein großer Regen. Ahab aber fuhr und zog gen Jesreel.

45. Et sur ces entrefaites, les cieux s'obscurcirent de nuages, le vent se leva, et il y eut une grande pluie. Alors Achab partit sur son char, et s'en alla à Jizréel.

45. Y aconteció estando en esto, que los cielos se oscurecieron con nubes, y viento, e hizo una gran lluvia. Y subiendo Acab vino a Jezrael.

45 En het geschiedde ondertussen, dat de hemel van wolken en wind zwart werd; en er kwam een grote regen; en Achab reed weg, en toog naar Jizreel.

45. I stało się między tem, że się niebiosa obłokami i wiatrem zaćmiły, skąd był deszcz wielki. A tak wsiadłszy Achab, jechał do Jezreela.

45. És lőn azonközben, hogy besötétedett az ég a fellegektől és a széltől, és nagy eső [23†] lett. Akháb pedig szekérre ült és elment Jezréelbe.

45 Между тем небо сделалось мрачно от туч и от ветра,и пошел большой дождь. Ахав же сел в колесницу, и поехал в Изреель.

45. Тимчасом потемнїло небо від хмари й вітру та й линув страшенний ливень. Ахаб же сїв та й поїхав у Езреель.

46. Ja Herran käsi tuli Elian päälle, ja niin hän vyötti kupeensa ja juoksi Ahabin edellä Jisreeliin saakka.

46. Ja Herran käsi oli Elian päällä, ja hän vyötti kupeensa ja juoksi Ahabin edellä, siihenasti kuin hän tuli Jisreeliin.

Ja HERran käsi oli Elian päällä ja wyötti cupens ja juoxi Ahabin edellä sijhenasti cuin hän tuli Jesreelijn.

46 And the hand of Jehovah was on Elijah and he girded up his loins and ran before Ahab to the entrance of Jezreel.

46. And the hand of the LORD was on Elijah; and he girded up his loins, and ran before Ahab to the entrance of Jezreel.

46. Og Herrens Haand var over Elias, og han ombandt sig om sine Lænder og løb frem foran Akab, lige til Jisreel.

46. Och Herrans hand kom öfver Elia, och han gjordade sina länder, och lopp för Achab, tilldess han kom till Jisreel.

46. Ja Jehowa kässi sai Elia peäle, ja ta panni omma wö wöle ja jooksis Ahabi ele, senni kui tullakse Isreeli.

46. Viešpaties ranka buvo ant Elijo; jis susijuosė strėnas ir bėgo Ahabo priekyje į Jezreelį.

46. Und die Hand des HERRN kam über Elia, und er gürtete seine Lenden und lief vor Ahab hin, bis er kam gen Jesreel.

46. Et la main de l'Éternel fut sur Élie; et, s'étant ceint les reins, il courut devant Achab, jusqu'à l'entrée de Jizréel.

46. Y la mano de Jehová fué sobre Elías, el cual ciñó sus lomos, y vino corriendo delante de Acab hasta llegar a Jezrael.

46 En de hand des HEEREN was over Elia, en hij gordde zijn lenden, en liep voor het aangezicht van Achab henen, tot daar men te Jizreel komt.

46. A ręka Paóska była nad Elijaszem; i przepasał biodra swe, i bieżał przed Achabem, aż przyszedł do Jezreela.

46. És lőn az Úr keze Illésen, és felövezvén az ő derekát, még Akháb előtt futott el Jezréel felé.

46 И была на Илии рука Господня. Он опоясал чресла свои и бежал пред Ахавом до самого Изрееля.

46. На Ілию ж сталася рука Господня й він, оперезавши свої чересла, біг поперед Ахабом до Езрееля.