15 luku

Abiam Juudan kuninkaana. Aasa Juudan kuninkaana. Aasan ja Benhadadin liitto. Naadab Israelin kuninkaana. Baesan salaliitto ja Jerobeamin suvun perikato. Baesa Israelin kuninkaana.

1. Ja kuningas Jerobeamin, Nebatin pojan, kahdeksantenatoista hallitusvuotena tuli Abiam Juudan kuninkaaksi.

1. Niin oli kuningas Jerobeamin Nebatin pojan kahdeksantena vuotena toistakymmentä Abiam kuningas Juudassa,

1. CUningan Jerobeamin Nebathin pojan cahdexandena wuonna toistakymmendä oli Abiam Cuningas Judaas.

1 Now in the eighteenth year of king Jeroboam the son of Nebat, Abijah began to reign over Judah.

1. Now in the eighteenth year of king Jeroboam the son of Nebat reigned Abijam over Judah.

1. Og i det attende Kong Jeroboams, Nebats Søns, Aar blev Abiam Konge over Juda.

1. På adertonde årena Konung Jerobeams, Nebats sons, vardt Abiam Konung i Juda;

1. Ja Nebati poia Jarobeami kunninga kahheksateistkümnemal aastal sai Abiam kunningaks Juda ülle.

1. Aštuonioliktaisiais karaliaus Jeroboamo, Nebato sūnaus, valdymo metais Abijamas pradėjo karaliauti Jude.

1. Im achtzehnten Jahr des Königs Jerobeam, des Sohnes Nebats, ward Abiam König in Juda,

1. La dix-huitième année du roi Jéroboam, fils de Nébat, Abijam commença à régner sur Juda.

1. EN el año diez y ocho del rey Jeroboam, hijo de Nabat, Abiam comenzó a reinar sobre Judá.

1 In het achttiende jaar nu van den koning Jerobeam, den zoon van Nebat, werd Abiam koning over Juda.

1. Roku tedy ośmnastego królowania Jeroboama, syna Nabatowego, królował Abijam nad Judą.

1. Jeroboám királynak, [1†] a Nébát fiának tizennyolczadik esztendejében Abija lett a király Júdában.

1 В восемнадцатый год царствования Иеровоама, сына Наватова, Авиявоцарился над Иудеями.

1. У вісїмнайцятому роцї царювання Еробоамового Набатенкового почав царювати над Юдеями Абія.

2. Hän hallitsi kolme vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä oli nimeltään Maaka, Abisalomin tytär.

2. Ja hallitsi kolme ajastaikaa Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Maeka Abisalomin tytär.

2. Ja hallidzi colme ajastaica Jerusalemis hänen äitins nimi oli Maecha Abisalomin tytär.

2 He reigned three years in Jerusalem. And his mother's name was Maacah the daughter of Abishalom.

2. Three years reigned he in Jerusalem. And his mother's name was Maachah, the daughter of Abishalom.

2. Han regerede tre Aar i Jerusalem, og hans Moders Navn var Maeka, Abisaloms Datter.

2. Och regerade tre år i Jerusalem. Hans moder het Maacha, Abisaloms dotter.

2. Kolm aastat wallitses ta Jerusalemmas, ja ta emma nimmi olli Maaka Abisalomi tüttar.

2. Trejus metus jis valdė Judą, gyvendamas Jeruzalėje. Jo motina buvo Abšalomo duktė Maaka.

2. und regierte drei Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Maacha, eine Tochter Abisaloms.

2. Il régna trois ans à Jérusalem. Sa mère s'appelait Maaca, et était fille d'Abishalom.

2. Reinó tres años en Jerusalem. El nombre de su madre fué Maaca, hija de Abesalón.

2 Hij regeerde drie jaren te Jeruzalem; en de naam zijner moeder was Maacha, een dochter van Abisalom.

2. Trzy lata królował w Jeruzalemie; a imię matki jego było Maacha, córka Abisalomowa.

2. És három esztendeig uralkodott Jeruzsálemben. Az ő anyjának neve Maaka, az Abisálom leánya.

2 Три года он царствовал в Иерусалиме; имя матери его Мааха, дочь Авессалома.

2. А царював він у Ерусалимі три годи; матїр же його звалась Мааха Абессаломівна.

3. Ja hän vaelsi kaikissa isänsä synneissä, joita tämä oli tehnyt ennen häntä, eikä hänen sydämensä ollut ehyesti antautunut Herralle, hänen Jumalallensa, niinkuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut.

3. Ja hän vaelsi kaikissa isänsä synneissä, jotka hän oli tehnyt hänen edellänsä, ja ei ollut hänen sydämensä vakaa Herran hänen Jumalansa edessä, niinkuin Davidin hänen isänsä sydän oli.

3. Ja hän waelsi caikis hänen Isäns synneis jotca hän oli tehnyt hänen edelläns. Ja ei ollut hänen sydämens waca HERran hänen Jumalans edes nijncuin Dawidin hänen Isäns sydän oli.

3 And he walked in all the sins of his father, which he had done before him. And his heart was not perfect with Jehovah his God as the heart of David his father.

3. And he walked in all the sins of his father, which he had done before him: and his heart was not perfect with the LORD his God, as the heart of David his father.

3. Og han vandrede i alle sin Faders Synder, som han gjorde før ham, og hans Hjerte var ikke helt med Herren hans Gud, som Davids, hans Faders, Hjerte.

3. Och han vandrade i alla sins faders synder, som han för honom gjort hade; och hans hjerta var icke rättsinnigt till Herran hans Gud, såsom hans faders Davids hjerta.

3. Ja ta käis keige omma issa pattude sees, mis ta olli enne tedda teinud; ja ta südda ei olnud mitte hea-kohtlane Jehowa omma Jummala wasto, kui temma issa Taweti südda.

3. Abijamas vaikščiojo visose savo tėvo nuodėmėse, kurias tas darė iki jo. Jo širdis nebuvo tobula prieš Viešpatį, jo Dievą, kaip jo tėvo Dovydo širdis.

3. Und er wandelte in allen Sünden seines Vaters, die er vor ihm getan hatte, und sein Herz war nicht rechtschaffen an dem HERRN, seinem Gott, wie das Herz seines Vaters David.

3. Il marcha dans tous les péchés que son père avait commis avant lui; et son cœur ne fut point intègre envers l'Éternel son Dieu, comme le cœur de David, son père.

3. Y anduvo en todos los pecados de su padre, que hizo ántes de él, y no fué su corazón perfecto con Jehová su Dios, como el corazón de David su padre.

3 En hij wandelde in al de zonden zijns vaders, die hij voor hem gedaan had; en zijn hart was niet volkomen met den HEERE, zijn God, gelijk het hart van zijn vader David.

3. Ten chodził we wszystkich grzechach ojca swego, które czynił przed nim; a nie było serce jego doskonałe przy Panu, Bogu swoim, jako serce Dawida, ojca jego.

3. És járt az ő atyjának [2†] minden bűneiben, a melyeket ő előtte cselekedett, és nem volt az ő szíve olyan tökéletes az ő Urához Istenéhez, mint Dávidnak, az ő atyjának szíve.

3 Он ходил во всех грехах отца своего, которые тот делал прежде него, и сердце его не было предано Господу Богу его, как сердце Давида, отца его.

3. Він ходив у всїх гріхах батька свого, які той витворяв перед ним, і серце його не було віддане Господеві, Богові його, як серце предка його, Давидове.

4. Mutta Daavidin tähden Herra, hänen Jumalansa, antoi hänen lamppunsa palaa Jerusalemissa, korottamalla hänen jälkeläisekseen hänen poikansa ja pitämällä Jerusalemia pystyssä —

4. Mutta Davidin täden antoi Herra hänen Jumalansa hänelle valkeuden Jerusalemissa, herättääksensä hänelle pojan hänen jälkeensä, ja asettaaksensa Jerusalemiin;

4. Mutta Dawidin tähden andoi HERra hänen Jumalans hänelle walkeuden Jerusalemis herättäxens hänelle pojan hänen jälkens ja asettaxens Jerusalemijn.

4 Nevertheless for David's sake Jehovah his God gave him a lamp in Jerusalem, to set up his son after him and to establish Jerusalem,

4. Nevertheless for David's sake did the LORD his God give him a lamp in Jerusalem, to set up his son after him, and to establish Jerusalem:

4. Men Herren hans Gud gav ham et Lys i Jerusalem for Davids Skyld, ved at han oprejste hans Søn efter ham og lod Jerusalem bestaa;

4. Men för Davids skull gaf Herren hans Gud honom ena lykto i Jerusalem, så att han uppväckte hans son efter honom, och behöll honom i Jerusalem;

4. Sest Taweti pärrast andis Jehowa ta Jummal temmale kunningrigi lampi Jerusalemmas, ja töstis temma poia ta järrele kunningaks ja kinnitas Jerusalemma.

4. Tačiau Dovydo dėlei Viešpats, jo Dievas, davė jam žiburį Jeruzalėje, pakeldamas jo sūnų po jo ir įtvirtindamas Jeruzalę.

4. Denn um Davids willen gab der HERR, sein Gott, ihm eine Leuchte zu Jerusalem, daß er seinen Sohn nach ihn erweckte und Jerusalem erhielt,

4. Mais, pour l'amour de David, l'Éternel son Dieu lui donna une lampe dans Jérusalem, suscitant son fils après lui et laissant subsister Jérusalem;

4. Mas por causa de David, Jehová su Dios le dió lámpara en Jerusalem, despertándole su hijo después de él, y confirmando a Jerusalem:

4 Maar om Davids wil, gaf de HEERE, zijn God, hem een lamp in Jeruzalem, verwekkende zijn zoon na hem, en bevestigende Jeruzalem.

4. Wszakże dla Dawida dał mu Pan, Bóg jego, pochodnią w Jeruzalemie, wzbudziwszy syna jego po nim, a utwierdziwszy Jeruzalem,

4. De mindazáltal Dávidért adott néki az Úr az ő Istene szövétneket [3†] Jeruzsálemben: felmagasztalván az ő fiát ő utána és Jeruzsálemet megerősítvén;

4 Но ради Давида Господь Бог его дал ему светильник в Иерусалиме, восставив по нем сына его и утвердив Иерусалим,

4. Та тільки задля Давида й зробив його Господь, Бог його, сьвіточем у Ерусалимі, поставивши по йому сина його та утвердивши Ерусалим;

5. koska Daavid oli tehnyt sitä, mikä on oikein Herran silmissä, eikä koko elinaikanaan ollut poikennut mistään, mitä hän on käskenyt, paitsi heettiläisen Uurian asiassa.

5. Sillä David oli tehnyt mitä oikein on Herran edessä, ja ei poikennut kaikista, mitä hän hänelle käskenyt oli, kaikkena elinaikanansa, paitsi Urian Hetiläisen asiaa.

5. Sillä Dawid oli ollut otollinen HERralle ja ei horjattunut cungan hänen elinaicanans caikista cuin hänelle käsketyt olit paidzi sitä asiata Urian sen Hetheuxen cansa.

5 because David did what was right in the eyes of Jehovah and did not turn aside from anything that he commanded him all the days of his life, except only in the matter of Uriah the Hittite.

5. Because David did that which was right in the eyes of the LORD, and turned not aside from any thing that he commanded him all the days of his life, save only in the matter of Uriah the Hittite.

5. fordi David gjorde det, som ret var for Herrens Øjne, og veg ikke fra alt det, som han bød ham, alle sine Livs Dage, uden i den Handel med Hethiteren Uria.

5. Derföre att David gjort hade det Herranom ljuft var, och var icke viken ifrån allt det han honom böd, så länge han lefde; förutan i den handelen med Uria den Hetheen.

5. Sest et Tawet olli teinud, mis öige Jehowa silma ees, ja ei lahkund mitte ärra keige omma ello aia ei ühhestki asjast, mis Jehowa tedda käsknud, ilma se Ittimehhe Uria luggu.

5. Nes Dovydas darė tai, kas teisinga Viešpaties akyse ir nenukrypo nuo viso to, ką Jis įsakė, per visas savo dienas, išskyrus atsitikimą su hetitu Ūrija.

5. darum daß David getan hatte, was dem HERRN wohl gefiel, und nicht gewichen war von allem, was er ihm gebot sein Leben lang, außer dem Handel mit Uria, dem Hethiter.

5. Parce que David avait fait ce qui est droit devant l'Éternel, et que, pendant toute sa vie, il ne s'était point détourné de tout ce qu'il lui avait commandé, excepté dans l'affaire d'Urie, le Héthien.

5. Por cuanto David había hecho lo que era recto delante de los ojos de Jehová, y de ninguna cosa que le mandase se había apartado en todos los dias de su vida, sino fué el negocio de Urías Jetteo.

5 Omdat David gedaan had wat recht was in de ogen des HEEREN, en niet geweken was van alles, wat Hij hem geboden had, al de dagen zijns levens, dan alleen in de zaak van Uria, den Hethiet.

5. Przeto, że czynił Dawid, co było dobrego w oczach Paóskich, a nie uchylał się od wszystkiego, co mu rozkazał, po wszystkie dni żywota swego, oprócz sprawy z Uryjaszem Hetejczykiem.

5. Mert Dávid azt cselekedte, a mi kedves volt az Úr szemei előtt, és el nem távozott azoktól, a melyeket parancsolt néki az ő életének minden idejében, kivéve a Hitteus Uriás [4†] dolgát.

5 потому что Давид делал угодное пред очами Господа и не отступал отвсего того, что Он заповедал ему, во все дни жизни своей, кроме поступка с Уриею Хеттеянином.

5. Давид бо чинив те, що було Господеві до вподоби, й нїчого не занедбовував, що він заповідав йому, поки й віку його, опріч поступку з Гетїєм Урією.

6. Ja Abiam oli koko elinaikansa sodassa Jerobeamin kanssa.

6. Mutta Rehabeam ja Jerobeam sotivat keskenänsä kaiken elinaikansa.

6. Mutta Rehabeam ja Jerobeam sodeit keskenäns caiken heidän elinaicans.

6 Now there was war between Rehoboam and Jeroboam all the days of his life.

6. And there was war between Rehoboam and Jeroboam all the days of his life.

6. Og der var Krig imellem Roboam og imellem Jeroboam alle hans Livs Dage.

6. Men emellan Rehabeam och Jerobeam var örlig, så länge han lefde.

6. Ja södda olli olnud Reabeami ja Jarobeami wahhel keige temma ello aia.

6. Karas tarp Roboamo ir Jeroboamo tęsėsi per visas jo gyvenimo dienas.

6. Es war aber Krieg zwischen Rehabeam und Jerobeam sein Leben lang.

6. Et il y avait eu guerre entre Roboam et Jéroboam, tout le temps de leur vie.

6. Y hubo guerra entre Roboam y Jeroboam todos los dias de su vida.

6 En er was krijg geweest tussen Rehabeam en tussen Jerobeam, al de dagen zijns levens.

6. I była wojna między Roboamem, i między Jeroboamem po wszystkie dni żywota jego.

6. És hadakozás volt Roboám és Jeroboám között mind éltig.

6 И война была между Ровоамом и Иеровоамом во все дни жизни их.

6. (Була ж війна між Робоамом і Еробоамом, поки й віку їх.)

7. Mitä muuta on kerrottavaa Abiamista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa. Mutta Abiam ja Jerobeam olivat sodassa keskenään.

7. Mitä enempi on sanomista Abiamista ja kaikista hänen töistänsä, eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa? Ja Abiam soti Jerobeamin kanssa.

7. Mitä enämbi on sanomist Abiast ja caikist hänen töistäns cadzo se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas. Ja Abiam sodei Jerobeamin cansa.

7 And the rest of the acts of Abijah and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah? And there was war between Abijah and Jeroboam.

7. Now the rest of the acts of Abijam, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah? And there was war between Abijam and Jeroboam.

7. Men det øvrige af Abiams Handeler og alt det, som han, har gjort, ere de Ting ikke skrevne i Judas Konger Krønikers Bog? Og der var Krig imellem Abiam og Jeroboam.

7. Hvad nu mer af Abiam sägandes är, och allt det han gjort hafver; si, det är skrifvet uti Juda Konungars Chrönico. Och det var örlig emellan Abiam och Jerobeam.

7. Ja mis weel Abiamist tulleks öelda, ja keik mis ta teinud, eks need asjad olle ülleskirjotud Juda kunningatte asjade aia-ramatusse ; ja södda olli olnud Abiami ja Jarobeami wahhel.

7. Visi kiti Abijamo darbai surašyti Judo karalių metraščių knygoje. Tarp Abijamo ir Jeroboamo vyko karas.

7. Was aber mehr von Abiam zu sagen ist und alles, was er getan hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Juda's. Es war aber Krieg zwischen Abiam und Jerobeam.

7. Le reste des actions d'Abijam et tout ce qu'il fit, cela n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois de Juda? Il y eut aussi guerre entre Abijam et Jéroboam.

7. Lo demás de los hechos de Abiam, y todas las cosas que hizo, ¿no estan escritas en el libro de las crónicas de los reyes de Judá? Y hubo guerra entre Abiam y Jeroboam.

7 Het overige nu der geschiedenissen van Abiam, en alles, wat hij gedaan heeft, is dat niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Juda? Er was ook krijg tussen Abiam en tussen Jerobeam.

7. A insze sprawy Abijamowe, i wszystko, co czynił, azaż nie jest napisane w kronikach o królach Judzkich, jako i wojna między Abijamem i między Jeroboamem?

7. Abija egyéb dolgai és minden cselekedetei [5†] pedig vajjon nincsenek-é megírva a Júda királyainak krónika-könyvében? És hadakozás volt Abija és Jeroboám között.

7 Прочие дела Авии, все, что он сделал, описано в летописи царей Иудейских. И была война между Авиею и Иеровоамом.

7. Про инші дїла Абії, й про те, що він витворяв, се прописано в лїтописній книзї царів Юдиних. Була ж війна між Абією й Еробоамом.

8. Ja Abiam meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Ja Aasa, hänen poikansa, tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

8. Niin Abiam nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Davidin kaupunkiin; ja Asa hänen poikansa hallitsi hänen perässänsä.

8. Abiam nuckui hänen Isäins cansa ja haudattin Dawidin Caupungijn ja Assa hänen poicans hallidzi hänen peräns.

8 And Abijah slept with his fathers and they buried him in the city of David. And Asa his son reigned instead of him.

8. And Abijam slept with his fathers; and they buried him in the city of David: and Asa his son reigned in his stead.

8. Og Abiam laa med sine Fædre, og de begrove ham i Davids Stad, og Asa, hans Søn, blev Konge i hans Sted.

8. Och Abiam afsomnade med sina fäder; och de begrofvo honom uti Davids stad. Och Asa hans son vardt Konung uti hans stad.

8. Ja Abiam läks maggama omma wannemattega, ja nemmad matsid tedda mahha Taweti liñna, ja ta poeg Asa sai kunningaks ta assemele.

8. Abijamas užmigo prie savo tėvų ir buvo palaidotas Dovydo mieste, o jo vietoje pradėjo karaliauti jo sūnus Asa.

8. Und Abiam entschlief mit seinen Vätern, und sie begruben ihn in der Stadt Davids. Und Asa, sein Sohn, ward König an seiner Statt.

8. Et Abijam s'endormit avec ses pères, et on l'ensevelit dans la cité de David; et Asa, son fils, régna à sa place.

8. Y durmió Abiam con sus padres, y sepultáronle en la ciudad de David: y reinó Asa su hijo en su lugar.

8 En Abiam ontsliep met zijn vaderen, en zij begroeven hem in de stad Davids; en Asa, zijn zoon, regeerde in zijn plaats.

8. A gdy zasnął Abijam z ojcy swymi, pochowano go w mieście Dawidowem. I królował Aza, syn jego, miasto niego.

8. És elaluvék Abija az ő atyáival, és eltemeték őt a Dávid városában; és uralkodék helyette Asa, [6†] az ő fia.

8 И почил Авия с отцами своими, и похоронили его в городе Давидовом. Ивоцарился Аса, сын его, вместо него.

8. І прилучивсь Абія до батьків своїх, і поховано його у Давидовому городї; а син його Аса став царем намість його.

9. Israelin kuninkaan Jerobeamin kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena tuli Aasa Juudan kuninkaaksi.

9. Ja kahdentenakymmenentenä Jerobeamin Israelin kuninkaan vuonna oli Asa kuningas Juudassa.

9. SInä cahtenakymmendenä Jerobeamin Israelin Cuningan wuonna oli Assa Judaas Cuningas.

9 And in the twentieth year of Jeroboam King of Israel, Asa began to reign over Judah.

9. And in the twentieth year of Jeroboam king of Israel reigned Asa over Judah.

9. Og i det tyvende Jeroboams, Israels Konges, Aar blev Asa Konge over Juda.

9. Uti tjugonde årena Konungs Jerobeams öfver Israel, vardt Asa Konung i Juda;

9. Ja Jarobeami Israeli kunninga kahhekümnemal aastal sai Asa kunningaks ülle Juda.

9. Dvidešimtaisiais Izraelio karaliaus Jeroboamo valdymo metais Judą pradėjo valdyti karalius Asa.

9. Im zwanzigsten Jahr des Königs Jerobeam über Israel ward Asa König in Juda,

9. La vingtième année de Jéroboam, roi d'Israël, Asa commença à régner sur Juda;

9. En el año veinte de Jeroboam rey de Israel, Asa comenzó a reinar sobre Judá.

9 In het twintigste jaar van Jerobeam, den koning van Israel, werd Asa koning over Juda.

9. A tak roku dwudziestego Jeroboama, króla Izraelskiego, królował Aza nad Judą.

9. Jeroboámnak az Izráel királyának a huszadik esztendejében Asa lett a király Júdában,

9 В двадцатый год царствования Иеровоама, царя Израильского, воцарился Аса над Иудеями

9. У двайцятому годї царювання Еробоамового над Ізраїлем почав царювати Аса над Юдеями.

10. Hän hallitsi neljäkymmentä yksi vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä oli nimeltään Maaka, Abisalomin tytär.

10. Ja hallitsi yhden ajastajan viidettäkymmentä Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Maeka Abisalomin tytär.

10. Ja hallidzi yhden wijdettäkymmendä ajastaica Jerusalemis hänen äitins oli Maecha Abisalomin tytär.

10 And he reigned forty-one years in Jerusalem. And his grandmother's name was Maacah the daughter of Abishalom.

10. And forty and one years reigned he in Jerusalem. And his mother's name was Maachah, the daughter of Abishalom.

10. Og han regerede et og fyrretyve Aar i Jerusalem, og hans Moders Navn var Maeka, Abisaloms Datter.

10. Och regerade ett och fyratio år i Jerusalem. Hans moder het Maacha, Abisaloms dotter.

10. Ja ta wallitses Jerusalemmas ühhe aasta wietkümmend, ja ta emma-emma nimmi olli Maaka Abisalomi tüttar.

10. Keturiasdešimt vienerius metus jis karaliavo Jeruzalėje. Jo motina buvo Abšalomo duktė Maaka.

10. und regierte einundvierzig Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Maacha, eine Tochter Abisaloms.

10. Et il régna quarante et un ans à Jérusalem. Sa mère s'appelait Maaca, et elle était fille d'Abishalom.

10. Y reinó cuarenta y un años en Jerusalem: el nombre de su madre fué Maaca, hija de Abesalón.

10 En hij regeerde een en veertig jaren te Jeruzalem, en de naam zijner moeder was Maacha, een dochter van Abisalom.

10. Czterdzieści lat i jeden królował w Jeruzalemie, a imię matki jego było Maacha, córka Abisalomowa.

10. És uralkodék negyvenegy esztendeig Jeruzsálemben; és az ő anyjának Maaka vala neve, az Abisálom leánya.

10 и сорок один год царствовал в Иерусалиме; имя матери его Ана, дочь Авессалома.

10. Він же царював у Ерусалимі сорок і один рік, а матїр його звалась Ана Абессаломівна.

11. Ja Aasa teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, niinkuin hänen isänsä Daavid,

11. Ja Asa teki kelvollisesti Herran edessä, niinkuin David hänen isänsä,

11. Ja Assa teki kelwollisest HERran edes nijncuin Dawid hänen Isäns.

11 And Asa did what was right in the eyes of Jehovah as David his father did.

11. And Asa did that which was right in the eyes of the LORD, as did David his father.

11. Og Asa gjorde det, som ret var for Herrens Øjne, som David hans Fader.

11. Och Asa gjorde det Herranom behageligit var, såsom hans fader David;

11. Ja Asa teggi, mis Jehowa silma ees öige, nenda kui ta issa Tawet.

11. Asa darė tai, kas teisinga Viešpaties akyse, kaip jo tėvas Dovydas.

11. Und Asa tat was dem HERRN wohl gefiel, wie sein Vater David,

11. Et Asa fit ce qui est droit aux yeux de l'Éternel, comme David, son père.

11. Y Asa hizo lo que era recto delante de los ojos de Jehová, como David su padre;

11 En Asa deed wat recht was in de ogen des HEEREN, gelijk zijn vader David.

11. I czynił Aza, co dobrego było w oczach Paóskich, jako Dawid ojciec jego.

11. És Asa azt cselekedé, a mi kedves volt az Úr szemei előtt, [7†] mint Dávid, az ő atyja.

11 Аса делал угодное пред очами Господа, как Давид, отец его.

11. І чинив Аса те, що було Господеві до вподоби, як предок його Давид.

12. ja toimitti haureelliset pyhäkköpojat pois maasta ja hävitti kaikki ne kivijumalat, jotka hänen isänsä olivat tehneet.

12. Ja karkoitti huorintekijät maalta, ja ajoi pois kaikki epäjumalat, jotka hänen isänsä tehneet olivat.

12. Ja carcotti huorintekiät maalda ja cukisti caicki epäjumalat cuin hänen Isäns tehnyt oli.

12 And he put away the sodomites out of the land and removed all the idols that his fathers had made.

12. And he took away the sodomites out of the land, and removed all the idols that his fathers had made.

12. Og han fordrev Skørlevnerne af Landet og bortskaffede alle stygge Afguder, som hans Fædre havde gjort.

12. Och dref de roffare utu landet, och borttog alla de afgudar, som hans fäder gjort hade.

12. Ja ta satis need pordo-mehhed seält maalt ärra ja kautas keik sitta-jummalad ärra, mis ta wannemad ollid teinud.

12. Jis pašalino iš krašto iškrypėlius ir visus stabus, kuriuos buvo padarę jo tėvai.

12. und tat die Hurer aus dem Lande und tat ab alle Götzen, die seine Väter gemacht hatten.

12. Il chassa du pays les prostitués, et il ôta toutes les idoles que ses pères avaient faites.

12. Porque quitó los sodomitas de la tierra, y quitó todas las suciedades que sus padres habían hecho.

12 Want hij nam weg de schandjongens uit het land, en deed weg al de drekgoden, die zijn vaders gemaakt hadden.

12. Albowiem wytracił Sodomczyki z ziemi, i wyrzucił wszystkie bałwany, których byli naczynili ojcowie jego.

12. Mert kiveszté [8†] a férfiú paráznákat az [9†] országból; és lerontá mind a bálványokat, a melyeket csináltak volt az ő atyái.

12 Он изгнал блудников из земли и отверг всех идолов, которых сделали отцы его,

12. Він повиганяв розпустників із землї й повідкидав усї ідоли, що поробили предки його.

13. Jopa hän erotti äitinsä Maakan kuningattaren arvosta, koska tämä oli pystyttänyt inhotuksen Aseralle; ja Aasa kukisti inhotuksen ja poltti sen Kidronin laaksossa.

13. Ja vielä sitten pani hän äitinsä Maekan viralta pois, että hän oli tehnyt Mipletsetin metsistön; vaan Asa kukisti hänen Mipletsetinsä ja poltti sen Kidronin ojan tykönä.

13. Ja wielä sijtte Maechan hänen äitins pani wirasta pois että se oli tehnyt Miplezethin medzistön waan Assa cukisti hänen Miplezethins ja poltti sen Kidronin ojan tykönä.

13 And also he removed Maacah his grandmother from being queen because she had made an abominable image for an Asherah. And Asa cut down her image and burnt it at the brook Kidron.

13. And also Maachah his mother, even her he removed from being queen, because she had made an idol in a grove; and Asa destroyed her idol, and burnt it by the brook Kidron.

13. Tilmed afsatte han Maeka, sin Moder, at hun ikke skulde være Dronning, fordi hun havde gjort sig et gruligt Billede af Astarte, og Asa uryddede hendes gruelige Billede opbrændte det ved Kedrons Bæk.

13. Dertill satte han sina moder Maacha af ämbetet, för det hon Miplezeth gjort hade i lundenom; och Asa utrotade hennes Miplezeth, och uppbrände honom vid den bäcken Kidron.

13. Ja ta wöttis ka omma emma-em̃a Maaka käest wallitsust ärra, sest et ta ühhe hirmsa kuio olli teinud ie jure, ja Asa kautas temma hirmsa kuio ärra ja pölletas sedda ärra Kidroni jöe äres.

13. Net savo motiną Maaką jis pašalino iš karalienės vietos, nes ji buvo padirbdinusi giraitėje stabą, kurį Asa sukapojo ir sudegino Kidrono slėnyje.

13. Dazu setzte er auch sein Mutter Maacha ab, daß sie nicht mehr Herrin war, weil sie ein Greuelbild gemacht hatte der Ascherah. Und Asa rottete aus ihr Greuelbild und verbrannte es am Bach Kidron.

13. Et même il destitua de son rang sa mère, Maaca, qui avait fait une idole pour Ashéra. Et Asa abattit son idole et la brûla au torrent de Cédron.

13. Y también privó a su madre Maaca de ser princesa, porque había hecho un ídolo en un bosque. Y Asa deshizo el ídolo de su madre, y le quemó junto al arroyo de Cedrón.

13 Ja, zelfs zijn moeder Maacha zette hij ook af, dat zij geen koningin ware, omdat zij een afgrijselijken afgod in een bos gemaakt had; ook roeide Asa uit haar afgrijselijken afgod, en verbrandde hem aan de beek Kidron.

13. Nadto i Maachę, matkę swoję, zrzucił z panowania, bo była sprawiła strasznego bałwana w gaju; przetoż porąbał Aza tego strasznego bałwana jej, i spalił u potoku Cedron.

13. És [10†] Maakát az ő anyját is megfosztá a királynéságtól, mivelhogy egy iszonyú bálványt csináltatott a berekben; és elrontá Asa az ő bálványát, és megégeté [11†] azt a Kidron pataknál.

13 и даже мать свою Ану лишил звания царицы за то, чтоона сделала истукан Астарты; и изрубил Аса истукан ее и сжег у потока Кедрона.

13. Навіть матїр свою Ану відставив від шани царської, за те що вона зробила ідол Астарти; й порубав Аса її боввана та й спалив його коло Кидрон-потока.

14. Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet. Kuitenkin oli Aasan sydän ehyesti antautunut Herralle, niin kauan kuin hän eli.

14. Mutta kukkuloita ei hän kukistanut; kuitenkin Asan sydän oli vakaa Herran edessä kaiken elinaikansa.

14. Mutta cuckuloita ei hän cukistanut cuitengin Assan sydän oli waca HERran edes caiken elinaicans.

14 But the high places were not taken away. Nevertheless the heart of Asa was perfect with Jehovah all his days.

14. But the high places were not removed: nevertheless Asa's heart was perfect with the LORD all his days.

14. Men Højene toges ikke bort; dog var Asas Hjerte helt med Herren alle hans Dage.

14. Men de höjder lade de icke bort; dock var Asa hjerta rättsinnigt till Herran, så länge han lefde.

14. Agga need körged paigad ei saand mitte ärra: ommeti olli Asa südda hea-kohtlane Jehowa wasto keige ta ello aia.

14. Bet aukštumų jis nepanaikino. Tačiau Asos širdis buvo tobula prieš Viešpatį per visas jo dienas.

14. Aber die Höhen taten sie nicht ab. Doch war das Herz Asas rechtschaffen an dem HERRN sein Leben lang.

14. Les hauts lieux ne furent point ôtés; néanmoins, le cœur d'Asa fut intègre envers l'Éternel tout le long de ses jours,

14. Mas los altos no se quitaron: empero el corazón de Asa fué perfecto con Jehová toda su vida.

14 De hoogten werden wel niet weggenomen; nochtans was het hart van Asa volkomen met den HEERE, al zijn dagen.

14. A chociaż wyżyny nie były skażone, jednak serce Azy było doskonałe przy Panu po wszystkie dni jego.

14. De ha a magaslatokat nem [12†] rontották is le, mégis Asának szíve tökéletes volt az Úrhoz életének minden napjaiban.

14 Высоты же не были уничтожены. Но сердце Асы было предано Господу во все дни его.

14. Лиш високостї не знївечено. Та серце Асине було віддане Господеві поки й віку його.

15. Ja hän vei Herran temppeliin isänsä pyhät lahjat ja omat pyhät lahjansa: hopeata, kultaa ja kaluja.

15. Ja hän vei sisälle mitä hänen isänsä oli pyhittänyt, ja Herran huoneen pyhät kalut: hopian ja kullan ja astiat.

15. Ja sen hopian ja cullan ja astiat cuin hänen Isäns oli pyhittänyt ja mitä pyhä HERran huones oli andoi hän alallans olla.

15 And he brought into the house of Jehovah the things that his father had dedicated and the things that he himself had dedicated, silver and gold and vessels.

15. And he brought in the things which his father had dedicated, and the things which himself had dedicated, into the house of the LORD, silver, and gold, and vessels.

15. Og han førte Ting, som hans Fader havde helliget, ind i Herrens Hus, Sølv Guld og Kar.

15. Och det silfver och guld, och tyg, som hans fader helgat hade, och hvad som helgadt var till Herrans hus, lät han komma derin.

15. Ja temma wiis, mis ta issa olli pühhitsenud, ja mis temmast pühhitsetud, höbbedat ja kulda ja muud riistad Jehowa kotta.

15. Jis atnešė į Viešpaties namus savo tėvo ir savo paskirtas dovanas: sidabro, aukso ir indų.

15. Und das Silber und Gold und Gefäß, das sein Vater geheiligt hatte, und was von ihm selbst geheiligt war, brachte er ein zum Hause des HERRN.

15. Et il remit dans la maison de l'Éternel les choses qui avaient été consacrées par son père, avec ce qu'il lui avait aussi consacré, l'argent, l'or et les ustensiles.

15. También metió en la casa de Jehová lo que su padre había dedicado, y lo que él dedicó, oro, y plata, y vasos.

15 En hij bracht in het huis des HEEREN de geheiligde dingen zijns vaders, en zijn geheiligde dingen, zilver, en goud, en vaten.

15. I wniósł rzeczy poświęcone ojca swego, i rzeczy, które sam poświęcił, do domu Paóskiego, srebro, i złoto, i naczynia.

15. És bevitte az Úrnak házába az ezüstöt és az aranyat, és az edényeket, a melyeket az ő atyja és ő maga arra szenteltek volt.

15 И внес он в дом Господень вещи, посвященные отцом его, и вещи, посвященные им: серебро и золото и сосуды.

15. І внїс він в храм Господень срібло, золото й посуд, що присьвятив отець його, й свої власні присьвяти.

16. Mutta Aasa ja Israelin kuningas Baesa olivat kaiken aikansa sodassa keskenään.

16. Mutta Asan ja Baesan Israelin kuninkaan välillä oli sota kaiken heidän elinaikansa.

16. Mutta Assa ja Baesa Israelin Cuningas sodeit keskenäns caiken elinaicans.

16 And there was war between Asa and Baasha King of Israel all their days.

16. And there was war between Asa and Baasha king of Israel all their days.

16. Og der var Krig mellem Asa og Baesa, Israels Konge, alle deres Dage.

16. Och emellan Asa och Baesa, Israels Konung, var örlig, så länge de lefde.

16. Ja södda olli Asa ja Paesa Israeli kunninga wahhel keige nende ello aia.

16. Karas tarp Asos ir Izraelio karaliaus Baašos tęsėsi per visas jų dienas.

16. Und es war ein Streit zwischen Asa und Baesa, dem König Israels, ihr Leben lang.

16. Or il y eut guerre entre Asa et Baesha, roi d'Israël, tout le temps de leur vie.

16. Y hubo guerra entre Asa y Baasa rey de Israel, todo el tiempo de ámbos.

16 En er was krijg tussen Asa en tussen Baesa, den koning van Israel, al hun dagen.

16. I była wojna między Azą i między Baazą, królem Izraelskim, po wszystkie dni ich.

16. És hadakozás volt Asa és Baása, az Izráel királya között mind éltig.

16 И война была между Асою и Ваасою, царем Израильским, во все дни их.

16. Та була війна між Асою й Баасою, царем Ізраїлським, поки й віку їх.

17. Baesa, Israelin kuningas, lähti Juudaa vastaan ja linnoitti Raaman, estääkseen ketään pääsemästä Aasan, Juudan kuninkaan, luota tai hänen luokseen.

17. Vaan Baesa Israelin kuningas nousi Juudaa vastaan ja rakensi Raman, ettei yksikään vaeltaisi ulos taikka sisälle Asan Juudan kuninkaan puolelta.

17. WAan Baesa Israelin Cuningas nousi Judat wastan ja rakensi Raman ettei yxikän waellais ulos taicka sisälle Assan Judan Cuningan puolelda.

17 And Baasha King of Israel went up against Judah and built Ramah, that he might not allow anyone to go out or come in to Asa king of Judah.

17. And Baasha king of Israel went up against Judah, and built Ramah, that he might not suffer any to go out or come in to Asa king of Judah.

17. Thi Baesa Israels Konge, drog op imod Juda og byggede Rama, for ikke at tilstede Asa, Judas Konge, at nogen drog ud eller kom ind.

17. Men Baesa, Israels Konung, drog upp emot Juda, och byggde Rama, att ingen skulle draga ut och in af Asa part, Konungens i Juda.

17. Ja Israeli kunningas Paesa tulli ülles Juda-rahwa wasto ja ehhitas Rama ülles, et ta ei piddand laskma keddagi wäljaminna egga sisse tulla Juda kunninga Asa jure.

17. Izraelio karalius Baaša išėjo prieš Judą ir statė Ramą, kad niekam neleistų įeiti ar išeiti iš Asos, Judo karaliaus.

17. Basea aber, der König Israels, zog herauf wider Juda und baute Rama, daß niemand sollte aus und ein ziehen auf Asas Seite, des Königs Juda's.

17. Et Baesha, roi d'Israël, monta contre Juda, et il bâtit Rama, afin de ne laisser sortir ni entrer aucun homme pour Asa, roi de Juda.

17. Y subió Baasa rey de Israel contra Judá, y edificó a Rama, para no dejar salir ni entrar a ninguno de Asa rey de Judá.

17 Want Baesa, de koning van Israel, toog op tegen Juda, en bouwde Rama; opdat hij niemand toeliet uit te gaan en in te komen tot Asa, den koning van Juda.

17. Albowiem Baaza, król Izraelski, wyciągnął przeciw Judzie, a zbudował Ramę, aby nie dopuścił wychodzić i wchodzić nikomu do Azy, króla Judzkiego.

17. Mert feljöve Baása, [13†] az Izráel királya Júda ellen, és megépíté Rámát, hogy senkit ki és be ne bocsásson Asához a Júda királyához.

17 И вышел Вааса, царь Израильский, против Иудеи и начал строить Раму, чтобы никто не выходил и не уходил к Асе, царю Иудейскому.

17. І двинув Бааса, царь Ізраїлський, проти Юдеї та й утвердив Раму, щоб нїхто не виходив нї входив до Аси, царя Юдейського.

18. Ja Aasa otti kaiken hopean ja kullan, mikä vielä oli jäljellä Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarrekammioissa, ja antoi sen palvelijainsa haltuun; ja kuningas Aasa lähetti heidät Benhadadin, Tabrimmonin pojan, Hesjonin pojanpojan, Aramin kuninkaan, luo, joka asui Damaskossa, ja käski sanoa hänelle:

18. Silloin otti Asa kaiken hopian ja kullan, jotka Herran huoneen tavaroista ja kuninkaan huoneen tavaroista jääneet olivat, ja antoi ne palveliansa käsiin, jotka kuningas Asa lähetti Benhadadille Tabrimmonin Hesionin pojan pojalle Syrian kuninkaalle, joka asui Damaskussa, ja käski sanoa hänelle:

18. Silloin otti Assa caiken hopian ja cullan jotca HERran huonen tawaroist ja Cuningan huonen tawaroist jäänet olit ja andoi ne hänen palweliains käsijn ja lähetti Benhadadille Tabrimonin pojalle joca oli Hesionin poica Syrian Cuningalle joca asui Damascus ja käski sanoa hänelle:

18 Then Asa took all the silver and the gold that were left in the treasures of the house of Jehovah and the treasures of the king's house and delivered them into the hand of his servants. And king Asa sent them to Ben-hadad, the son of Tabrimmon, the son of Hezion, king of Syria, who dwelt at Damascus, saying,

18. Then Asa took all the silver and the gold that were left in the treasures of the house of the LORD, and the treasures of the king's house, and delivered them into the hand of his servants: and king Asa sent them to Benhadad, the son of Tabrimon, the son of Hezion, king of Syria, that dwelt at Damascus, saying,

18. Da tog Asa alt det Sølv og Guld, de Ting, som vare blevne tilovers af Herrens Hus's Liggendefæ og af Kongens Hus's Liggendefæ, og gav sine Tjenere dem i Hænderne; og Kong Asa sendte dem til Benhadad, en Søn af Tabrimmon, Hesions Søn, Kongen i Syrien, som boede i Damaskus og lod sige:

18. Då tog Asa allt silfver och guld, som qvart var i Herrans hus skatt, och i Konungshusets skatt, och fick det i sina tjenares händer; och sände dem till Benhadad, Tabrimmons son, Hesions sons, Konungen i Syrien, som bodde i Damascon, och lät säga honom:

18. Ja Asa wöttis keik höbbedat ja kulda, mis Jehowa koia warrandustest jälle jänud ja kunninga koia warrandustest, ja andis neid omma sullaste kätte; ja kunningas Asa läkkitas neid Siria kunninga Pennadadi jure, kes olli Esjoni poia Tabrimmoni poeg, kes Tamaskusses ellas, ja ütles:

18. Tuomet Asa, paėmęs visą sidabrą ir auksą, likusį Viešpaties namų ir karaliaus namų ižde, pasiuntė per savo tarnus į Damaską Sirijos karaliui Ben Hadadui, Hezjono sūnaus Tabrimono sūnui, sakydamas:

18. Da nahm Asa alles Silber und Gold, das übrig war im Schatz des Hauses des HERRN und im Schatz des Hauses des Königs, und gab's in seiner Knechte Hände und sandte sie zu Benhadad, dem Sohn Tabrimmons, des Sohnes Hesjons, dem König zu Syrien, der zu Damaskus wohnte, und ließ ihm sagen:

18. Alors Asa prit tout l'argent et l'or demeuré dans les trésors de l'Éternel et les trésors de la maison royale, et les remit à ses serviteurs; et le roi Asa les envoya vers Ben-Hadad, fils de Tabrimon, fils de Hezjon, roi de Syrie, qui habitait à Damas, pour lui dire:

18. Y tomando Asa toda la plata y oro que había quedado en los tesoros de la casa de Jehová, y en los tesoros de la casa real, los entregó en las manos de sus siervos, y enviólos el rey Asa a Benadad, hijo de Tabrimón, hijo de Hezión, rey de Siria, el cual residia en Damasco, diciendo:

18 Toen nam Asa al het zilver en goud, dat overgebleven was in de schatten van het huis des HEEREN, en de schatten van het huis des konings, en gaf ze in de hand zijner knechten; en de koning Asa zond ze tot Benhadad, den zoon van Tabrimmon, den zoon van Hezion, den koning van Syrie, die te Damaskus woonde, zeggende:

18. Ale wziąwszy Aza wszystko srebro i złoto, które było pozostało w skarbiech domu Paóskiego, i w skarbiech domu królewskiego, dał je w ręce sługom swoim; i posłał je król Aza do Benadada, syna Tabremonowego, syna Hezyjonowego, króla Syryjskiego, który mieszkał w Damaszku, mówiąc:

18. És vévén Asa mind az ezüstöt és aranyat, a mely megmaradott volt mind az Úr, mind a király házának kincseiből; adá azt az ő szolgáinak kezébe, és elküldé azt Asa király Benhadádnak, Tabrimmon fiának, a ki Héczion fia volt, Siria királyának, a ki Damaskusban lakott, ezt izenvén néki:

18 И взял Аса все серебро и золото, остававшееся в сокровищницах дома Господня и в сокровищницах дома царского, и дал его в руки слуг своих,и послал их царь Аса к Венададу, сыну Тавримона, сына Хезионова, царю Сирийскому, жившему в Дамаске, и сказал:

18. І взяв Аса все срібло й золото, що було ще в скарбівнї в храму Господньому й скарби в царській палатї, та й оддав їх у руки слугам своїм, і послав їх царь Аса до Бенадада, сина Табримонового, сина Гезієвого, царя Сирийського, що жив у Дамаску, й повелїв сказати йому:

19. Onhan liitto meidän välillämme, minun ja sinun, niinkuin oli minun isäni ja sinun isäsi välillä. Katso, minä lähetän sinulle hopeata ja kultaa lahjaksi; mene ja riko Baesan, Israelin kuninkaan, kanssa tekemäsi liitto, että hän lähtisi pois minun kimpustani.

19. Minun ja sinun vaiheella, ja minun isäni ja sinun isäs vaiheella on liitto: katso minä lähetin sinulle hopiaa ja kultaa lahjaksi, ettäs rikkoisit sen liiton, minkä sinä Baesan Israelin kuninkaan kanssa tehnyt olet, että hän erkanis minusta.

19. Minun ja sinun waihellas ja minun Isäni ja sinun Isäs waihella on lijtto ja sentähden lähetän minä sinulle hopiata ja culda lahjaxi ettäs rickoisit sen lijton cuins Baesan Israelin Cuningan cansa tehnyt olet että hän ercanis minusta.

19 (There is) a league between me and you, between my father and your father. Behold, I have sent to you a present of silver and gold. Go, break your league with Baasha King of Israel, that he may depart from me.

19. There is a league between me and thee, and between my father and thy father: behold, I have sent unto thee a present of silver and gold; come and break thy league with Baasha king of Israel, that he may depart from me.

19. Der er en Pagt imellem mig og imellem dig, imellem min Fader og imellem din Fader, se, jeg sender dig Skænk, Sølv og Guld, drag hen, gør til intet din Pagt med Baesa, Israels Konge, at han maa drage op fra mig.

19. Ett förbund är emellan, mig och dig, och emellan min fader och din, fader; derföre skickar jag dig en, skänk, silfver och guld, att du ville låta det förbundet fara, som du hafver med Baesa, Israels Konung, att han må draga ifrå mig.

19. Üks seädus on minno ja sinno wahhel, mo issa ja so issa wahhel; wata, ma läkkitan sulle annet, höbbedat ja kulda; minne, te tühjaks omma seädus, mis sul on Israeli kunninga Paesaga, et ta mo kaela peält ärrasaaks.

19. ‘‘Padarykime sąjungą tarp manęs ir tavęs, kaip buvo tarp mūsų tėvų. Siunčiu tau dovanų sidabro ir aukso ir prašau: sulaužyk sąjungą su Izraelio karaliumi Baaša, kad jis atsitrauktų nuo manęs’‘.

19. Es ist ein Bund zwischen mir und dir und zwischen meinem Vater und deinem Vater; darum schicke ich dir ein Geschenk, Silber und Gold, daß du fahren lassest den Bund, den du mit Baesa, dem König Israels, hast, daß er von mir abziehe.

19. Il y a alliance entre moi et toi, comme entre mon père et ton père; voici je t'envoie un présent en argent et en or; va, romps ton alliance avec Baesha, roi d'Israël, afin qu'il se retire de moi.

19. Alianza hay entre mí y tí, y entre mi padre y el tuyo: he aquí que yo te envio un presente de plata y oro: vé, y rompe tu alianza con Baasa rey de Israel para que se aparte de mí.

19 Er is een verbond tussen mij en tussen u, tussen mijn vader en tussen uw vader; zie, ik zend u een geschenk, zilver en goud; ga heen, maak uw verbond te niet met Baesa, den koning van Israel, dat hij aftrekke van tegen mij.

19. Przymierze jest między mną i między tobą, między ojcem moim i między ojcem twoim; otoć posyłam dary, srebro i złoto; idźże, wzrusz przymierze twoje z Baazą, królem Izraelskim, aby odciągnął odemnie.

19. Szövetség van köztem és te közötted, az én atyám és a te atyád között. Ímé ajándékot küldök néked, ezüstöt és aranyat, bontsd fel a te szövetségedet Baásával, az Izráel királyával, hogy távozzék el tőlem.

19 союз да будет между мною и между тобою, как был между отцом моим и между отцом твоим; вот, я посылаю тебе в дар серебро и золото; расторгни союз твой с Ваасою, царем Израильским, чтобыон отошел от меня.

19. Нехай стане вмова між мною й тобою, як була між моїм отцем і твоїм отцем. Ось я посилаю тобі гостинця сріблом і золотом. Зорви злуку з Баасою, царем Ізрайлевим, щоб він одступивсь од мене.

20. Niin Benhadad kuuli kuningas Aasaa ja lähetti sotajoukkojensa päälliköt Israelin kaupunkeja vastaan ja valtasi Iijonin, Daanin, Aabel-Beet-Maakan ja koko Kinnerotin ynnä koko Naftalin maan.

20. Ja Benhadad oli kuuliainen kuningas Asalle, ja lähetti sodanpäämiehet Israelin kaupunkeihin, ja löi Iionin ja Danin ja Abelin Betmaekan, ja koko Kinerotin, ynnä kaiken Naphtalin maakunnan kanssa.

20. Benhadad oli cuuliainen Assalle Cuningalle ja lähetti sodans päämiehen Israelin Caupungeihin ja löi Iionin ja Danin ja Abelin Beth Maechan ja coco Cinerothin ynnä caiken Nephtalin maacunnan cansa.

20 And Ben-hadad listened to king Asa and sent the captains of his armies against the cities of Israel and killed* Ijon and Dan and Abelbeth-maacah and all Chinneroth, with all the land of Naphtali.

20. So Benhadad hearkened unto king Asa, and sent the captains of the hosts which he had against the cities of Israel, and smote Ijon, and Dan, and Abelbethmaachah, and all Cinneroth, with all the land of Naphtali.

20. Og Benhadad adlød Kong Asa og sendte de Hærførere, som han havde, imod Israels Stæder og slog Ijon og Dan og Abel-Beth-Maaka og hele Kinneroth, tillige med alt Nafthalis Land.

20. Benhadad hörde Konung Asa, och sände sina höfvitsmän emot Israels städer, och slog Ijon och Dan, och AbelBethMaacha, hela Cinneroth med hela Naphthali land.

20. Ja Pennadad wöttis kunninga Asa sanna kuulda, ja läkkitas Israeli liñnade wasto nende wäe-hulkade pealikkud, mis temmal olli, ja löi mahha Joni, ja Tani, ja Abelbetmaaka, ja keik Kinneroti keige Nawtali maga.

20. Ben Hadadas paklausė karaliaus Asos ir pasiuntė savo kariuomenės vadus prieš Izraelio miestus, ir užėmė Ijoną, Daną, Abel Bet Maachą, visą Kinerotą ir Naftalio kraštą.

20. Benhadad gehorchte dem König Asa und sandte seine Hauptleute wider die Städte Israels und schlug Ijon und Dan und Abel-Beth-Maacha, das ganze Kinneroth samt dem Lande Naphthali.

20. Et Ben-Hadad écouta le roi Asa, et il envoya les capitaines de ses armées contre les villes d'Israël; et il frappa Ijjon, Dan, Abel-Beth-Maaca et tout Kinnéroth, avec tout le pays de Nephthali.

20. Y Ben-adad consintió con el rey Asa, y envió los príncipes de los ejércitos que tenía contra las ciudades de Israel: e hirió a Ahión, y a Dan, y a Abel Betmaaca, y a toda Cenerot, con toda la tierra de Neftalí.

20 En Benhadad hoorde naar den koning Asa, en zond de oversten der heiren, die hij had, tegen de steden van Israel; en sloeg Ijon, en Dan, en Abel Beth-maacha, en het ganse Cinneroth, met het ganse land Nafthali.

20. I usłuchał Benadad króla Azy; a posławszy hetmany z wojski, które miał przeciw miastom Izraelskim, zburzył Hijon i Dan i Abelbetmaachę, i wszystko Cynnerot, i wszystkę ziemię Neftalim.

20. És Benhadád engedelmeskedett Asa királynak és elküldé az ő seregeinek vezéreit az Izráel városai ellen; és bevevé Hijont [14†] és Dánt, és Abel Beth-Maakát, és az egész Kinneróthot a Nafthali egész földével.

20 И послушался Венадад царя Асы, и послал военачальников своих против городов Израильских, и поразил Аин и Дан и Авел-Беф-Мааху и весь Киннероф, по всей земле Неффалима.

20. І послухав Бенадад Аси та й послав військове отаманнє своє проти городів Ізраїлських, і звоював Анн і Дан і Абел-Бет-Мааху й увесь Киннерот, - всю землю Нефталїєву.

21. Kun Baesa kuuli sen, lakkasi hän linnoittamasta Raamaa ja jäi Tirsaan.

21. Kuin Baesa sen kuuli, lakkasi hän rakentamasta Ramaa, ja meni Tirtsaan.

21. Cosca Baesa sen cuuli lackais hän rakendamast Ramat ja meni Thirzaan.

21 And it happened, when Baasha heard of it, that he left off building Ramah and dwelt in Tirzah.

21. And it came to pass, when Baasha heard thereof, that he left off building of Ramah, and dwelt in Tirzah.

21. Og det skete, der Baesa hørte det, da lod han af fra at bygge Rama og blev i Thirza.

21. Då Baesa det hörde, vände han igen bygga Rama, och drog till Thirza igen.

21. Ja se sündis, kui Paesa sedda kulis, et ta mahhajättis Rama liñna üllesehhitamist ja ellas Tirtsas.

21. Baasa, tai išgirdęs, liovėsi statyti Ramą ir sugrįžo į Tircą.

21. Da das Baesa hörte, ließ er ab zu bauen Rama und zog wieder gen Thirza.

21. Et aussitôt que Baesha l'eut appris, il cessa de bâtir Rama; et il resta à Thirtsa.

21. Y oyendo esto Baasa, dejó de edificar a Rama, y estúvose en Tersa.

21 En het geschiedde, als Baesa zulks hoorde, dat hij afliet van Rama te bouwen, en hij bleef te Thirza.

21. Co gdy usłyszał Baaza, przestał budować Ramy, i mieszkał w Tersie.

21. Mikor pedig Baása ezt meghallotta, abbahagyta Ráma építését, és lakék Thirsában.

21 Услышав о сем , Вааса перестал строить Раму и возвратился в Фирцу.

21. Як довідався про се Бааса, перестав утверджувати Раму, та й вернувсь у Тирзу.

22. Mutta kuningas Aasa kutsui kokoon kaiken Juudan, vapauttamatta ketään. Ja he veivät pois kivet ja puut, joilla Baesa oli linnoittanut Raamaa. Niillä kuningas Aasa linnoitti Geban, joka on Benjaminissa, ja Mispan.

22. Mutta kuningas Asa lähetti sanoman kaiken Juudan ympäri: ei tässä pidä yksikään nuhteetoin oleman. Ja he kukistivat kivet ja puut Ramasta, joita Baesa oli rakentanut; ja kuningas Asa rakensi niistä Geban BanJaminista ja Mitspan.

22. Mutta Cuningas Assa lähetti sanoman caiken Judan ymbärins: ei täsä pidä yxikän nuhtetoin oleman. Ja he cukistit kiwet ja puut Ramast joilla Baesa oli rakendanut. Ja Cuningas Assa rakensi nijstä Geban BenJaminin ja Mizpan.

22 Then king Asa made a proclamation to all Judah; none was exempted. And they carried away the stones of Ramah and the timber of it, with which Baasha had built. And king Asa built with it Geba of Benjamin and Mizpah.

22. Then king Asa made a proclamation throughout all Judah; none was exempted: and they took away the stones of Ramah, and the timber thereof, wherewith Baasha had builded; and king Asa built with them Geba of Benjamin, and Mizpah.

22. Saa lod Kong Asa hele Juda opbyde, der blev ingen fri, og de toge Stenene bort af Rama tillige med Tømmeret der, som Baesa havde bygget med og Kong Asa byggede dermed Geba i Benjamin og Mizpa.

22. Men Konung Asa lät båda öfver hela Juda: Ingen ursake sig; och de togo bort sten och trä af Rama, der Baesa med byggt hade. Och Konung Asa byggde dermed Geba BenJamin, och Mizpa.

22. Ja kunningas Asa käskis kulutada keige Juda-rahwale, (ükski e peäsnud) siis wisid nemmad ärra Rama kiwwid ja temma puud, misga Paesa piddi Rama üllesehhitama; ja kunningas Asa ehhitas neist ülles Penjamini Keba ja Mitspa.

22. Karalius Asa sušaukė visą Judą, nieko neaplenkdamas, ir jie paėmė Ramos akmenis bei rąstus, kuriuos buvo pastatęs Baaša, ir jais karalius Asa sutvirtino Benjamino Gebą bei Micpą.

22. Der König Asa aber bot auf das ganze Juda, niemand ausgenommen, und sie nahmen die Steine und das Holz von Rama weg, womit Baesa gebaut hatte; und der König Asa baute damit Geba-Benjamin und Mizpa.

22. Alors le roi Asa fit publier par tout Juda, que tous, sans exempter personne, eussent à emporter les pierres et le bois de Rama, que Baesha faisait bâtir; et le roi Asa en bâtit Guéba de Benjamin, et Mitspa.

22. Entónces el rey Asa juntó a todo Judá, sin quedar ninguno, y quitaron la piedra y la madera de Rama, con que Baasa edificaba, y edificó con ello el rey Asa a Gabaa de Benjamín, y a Maspa.

22 Toen liet de koning Asa door gans Juda uitroepen (niemand was vrij), dat zij de stenen van Rama, en het hout daarvan, zouden wegdragen, waarmede Baesa gebouwd had; en de koning Asa bouwde daarmede Geba-benjamins, en Mizpa.

22. Tedy król Aza zebrał wszystek lud Judzki, nikogo nie wyjmując; a pobrali kamienie z Ramy i drzewo jego, z którego budował Baaza: a zbudował z niego król Aza Gabaa Benjaminowe, i Masfa.

22. Akkor Asa király egybegyűjté az egész Júdát, senkit ki nem hagyván, és elhordák Rámának mind köveit, mind fáját, a melyekkel Baása épített volt, és építé azokból Asa király Gébát, a Benjámin nemzetségében és Mispát.

22 Царь же Аса созвал всех Иудеев, никого не исключая, и вынесли онииз Рамы камни и дерева, которые Вааса употреблял длястроения. И выстроил из них царь Аса Гиву Вениаминову и Мицпу.

22. Царь же Аса зібрав усю Юдею, нїкого не виймаючи, і повиносили вони з Рами каміннє й дерево, що Бааса вживав до утверджування, й повелїв царь Аса укріпити тим Гиву Беняминову та Масфу.

23. Mitä muuta kaikkea on kerrottavaa Aasasta, kaikista hänen urotöistään, kaikesta, mitä hän teki, ja kaupungeista, jotka hän rakensi, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa. Mutta vanhuutensa päivinä hän oli sairas jaloistaan.

23. Mitä muuta on kuningas Asasta puhumista, ja kaikesta hänen vallastansa, ja kaikista hänen töistänsä, ja kaupungeista, jotka hän rakentanut oli: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa? paitsi että hän oli vanhuudellansa sairas jaloista.

23. MItä muuta on Cuningas Assast puhumist ja caikest hänen wallastans ja caikist hänen töistäns ja Caupungeist jotca hän rakendanut oli cadzo se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas paidzi että hän oli wanhudellans sairas jalgoista.

23 Now the rest of all the acts of Asa and all his might and all that he did and the cities which he built, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah? But in the time of his old age he was diseased in his feet.

23. The rest of all the acts of Asa, and all his might, and all that he did, and the cities which he built, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah? Nevertheless in the time of his old age he was diseased in his feet.

23. Men det øvrige af alle Asas Handeler og al hans Vælde og alt, hvad han har gjort, og de Stæder, som han har bygget, ere de Ting ikke skrevne i Judas Kongers Krønikers Bog? Dog i sin Alderdoms Tid blev han syg i sine Fødder.

23. Hvad nu mer af Asa sägandes är, och all hans magt, och allt det han gjorde, och de städer som han byggde, si, det är skrifvet uti Juda Konungars Chrönico; undantagno, att han på sinom ålder var krank i sina fötter.

23. Ja keik mis weel tulleks Asast öölda, ja keik ta wäggi, ja keik mis ta teinud, ja need liñnad mis ta üllesehhitand, eks need asjad olle üleskirjotud Juda kunningatte asjade aia-ramatusse : agga omma wanna ea sees pöddes ta jalgo.

23. Visi kiti Asos darbai, jo galybė, miestai, kuriuos jis pastatė, yra surašyti Judo karalių metraščių knygoje. Senatvėje jo kojos buvo nesveikos.

23. Was aber mehr von Asa zu sagen ist und alle seine Macht und alles, was er getan hat, und die Städte, die er gebaut hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Juda's. Nur war er in seinem Alter an seinen Füßen krank.

23. Quant à tout le reste des actions d'Asa et tous ses exploits, et tout ce qu'il fit, et les villes qu'il bâtit, cela n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois de Juda? Seulement, au temps de sa vieillesse, il fut malade des pieds.

23. Lo demás de todos los hechos de Asa, y toda su fortaleza, y todas las cosas que hizo, y las ciudades que edificó, ¿no está todo escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Judá? Con todo eso, en el tiempo de su vejez, enfermó de sus piés.

23 Het overige nu van alle geschiedenissen van Asa, en al zijn macht, en al wat hij gedaan heeft, en de steden, die hij gebouwd heeft, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Juda? Doch in den tijd zijns ouderdoms werd hij krank aan zijn voeten.

23. A inne wszystkie sprawy Azy, i wszystka moc jego, i cokolwiek czynił, i miasta, które zbudował, azaż to nie jest napisane w kronikach o królach Judzkich? Ale czasu starości swej chorował na nogi swoje.

23. Asának minden egyéb dolgai pedig és egész uralkodása [15†] és valamit cselekedett, és a városok, a melyeket épített, vajjon nincsenek-é megírva a Júda királyainak krónika-könyvében? kivéve azt, hogy vénségében megbetegedett a lábaira.

23 Все прочие дела Асы и все подвиги его, и все, что он сделал, и города, которые онпостроил, описаны в летописи царей Иудейских, кроме того, что в старости своей он был болен ногами.

23. Инше про Асу й всї його хоробрі дїї, й про все, що він учинив, і про городи, що повтверджував, те прописано в лїтописній книзї царів Юдиних. Та в старощах своїх кволивсь він на ноги.

24. Sitten Aasa meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen hänen isänsä Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Joosafat tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

24. Ja Asa nukkui isäinsä kanssa ja haudatiin isäinsä kanssa isänsä Davidin kaupunkiin. Ja Josaphat hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen peräänsä.

24. Ja Assa nuckui Isäins cansa ja haudattin Isäins cansa Dawidin Caupungijn. Ja Josaphat hänen poicans oli Cuningas hänen peräns.

24 And Asa slept with his fathers and was buried with his fathers in the city of David his father. And Jehoshaphat his son reigned instead of him.

24. And Asa slept with his fathers, and was buried with his fathers in the city of David his father: and Jehoshaphat his son reigned in his stead.

24. Og Asa laa med sine Fædre og blev begraven med sine Fædre i Davids, sin Fader Stad, og Josafat, hans Søn, blev Konge i hans Sted.

24. Och Asa afsomnade med sina fader, och vardt begrafven med sina fader uti Davids sins faders stad. Och Josaphat hans son vardt Konung i hans stad.

24. Ja Asa läks maggama omma wannemattega ja tedda maeti mahha ta wannematte jure ta issa Taweti liñna, ja ta poeg Josawat sai kunningaks ta assemele.

24. Asa užmigo prie savo tėvų ir buvo palaidotas prie savo tėvų Dovydo mieste. Jo sūnus Juozapatas pradėjo karaliauti jo vietoje.

24. Und Asa entschlief mit seinen Vätern und ward begraben mit seinen Vätern in der Stadt Davids, seines Vaters. Und Josaphat, sein Sohn, ward König an seiner Statt.

24. Et Asa s'endormit avec ses pères, et il fut enseveli avec eux dans la cité de David, son père; et Josaphat, son fils, régna à sa place.

24. Y durmió Asa con sus padres, y fué sepultado con sus padres en la ciudad de David su padre: y reinó en su lugar Josafat su hijo.

24 En Asa ontsliep met zijn vaderen, en werd begraven met zijn vaderen, in de stad van zijn vader David; en zijn zoon Josafat werd koning in zijn plaats.

24. I zasnął Aza z ojcy swymi, a pochowany jest z nimi w mieście Dawida, ojca swego. A Jozafat, syn jego, królował miasto niego.

24. És elaluvék Asa az ő atyáival, és eltemetteték az ő atyáival Dávidnak, az ő atyjának [16†] városában. És Jósafát, az ő fia, uralkodék helyette.

24 И почил Аса с отцами своими и погребен с отцами своими в городе Давида, отца своего. И воцарился Иосафат, сын его, вместо него.

24. І спочив Аса з отцями своїми, й поховали його коло батьків його в предківськоми Давидовому городї.

25. Ja Naadab, Jerobeamin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Aasan, Juudan kuninkaan, toisena hallitusvuotena, ja hän hallitsi Israelia kaksi vuotta.

25. Ja Nadab Jerobeamin poika oli Israelin kuningas toisena Asan Juudan kuninkaan vuonna, ja hallitsi Israelissa kaksi vuotta,

25. JA Nadab Jerobeamin poica oli Israelin Cuningas sinä toisna Assan Judan Cuningan wuonna ja hallidzi Israelis caxi wuotta.

25 And Nadab the son of Jeroboam began to reign over Israel in the second year of Asa king of Judah. And he reigned over Israel two years.

25. And Nadab the son of Jeroboam began to reign over Israel in the second year of Asa king of Judah, and reigned over Israel two years.

25. Og Nadab, Jeroboams Søn, blev Konge over Israel i det andet Asa; Judas Konges, Aar og regerede over Israel to Aar.

25. Men Nadab, Jerobeams son, vardt Konung öfver Israel, uti de andra årena Asa, Juda Konungs; och rådde öfver Israel i tu år;

25. Ja Jarobeami poeg Nadab sai Israeli ülle kunningaks Juda kunninga Asa teisel aastal, ja wallitses Israeli ülle kaks aastat.

25. Jeroboamo sūnus Nadabas pradėjo karaliauti Izraelyje antraisiais karaliaus Asos valdymo metais ir karaliavo dvejus metus.

25. Nadab aber, der Sohn Jerobeams, ward König über Israel im zweiten Jahr Asas, des Königs Juda's, und regierte über Israel zwei Jahre

25. Nadab, fils de Jéroboam, avait commencé à régner sur Israël la seconde année d'Asa, roi de Juda, et il régna deux ans sur Israël.

25. Y Nadab, hijo de Jeroboam, comenzó a reinar sobre Israel en el segundo año de Asa rey de Judá; y reinó sobre Israel dos años.

25 Nadab nu, de zoon van Jerobeam, werd koning over Israel, in het tweede jaar van Asa, den koning van Juda; en hij regeerde twee jaren over Israel.

25. Ale Nadab, syn Jeroboama, nastąpił na królestwo Izraelskie roku wtórego Azy, króla Judzkiego, i królował nad Izraelem dwa lata;

25. Izráelben pedig Nádáb, a Jeroboám fia lett a király, Asának, a Júdabeli királynak második esztendejében; és két esztendeig uralkodék Izráelen;

25 Нават же, сын Иеровоамов, воцарился над Израилем во второй годАсы, царя Иудейского, и царствовал над Израилем два года.

25. Набат же Еробоаменко став царем над Ізраїлем у другому роцї царювання Асиного, царя Юдиного, а царював два роки над Ізраїлем.

26. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi isänsä teitä ja hänen synnissänsä, jolla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä.

26. Ja teki pahaa Herran edessä, ja vaelsi isänsä teillä ja hänen synneissänsä, joilla hän saatti Israelin syntiä tekemään.

26. Ja teki HERran edes paha ja waelsi hänen Isäns teillä ja hänen synneisäns joilla hän saatti Israelin syndi tekemän.

26 And he did what was evil in the sight of Jehovah and walked in the way of his father and in his sin with which he made Israel to sin.

26. And he did evil in the sight of the LORD, and walked in the way of his father, and in his sin wherewith he made Israel to sin.

26. Og han gjorde det onde for Herrens Øjne og vandred i sin Faders Veje og i hans Synd, som han kom Israel til at synde med.

26. Och gjorde det för Herranom ondt var, och vandrade i sins faders vägar, och i hans synder, der han med kom Israel till att synda.

26. Ja teggi kurja Jehowa silma ees, ja käis omma issa tee peäl ja temma patto sees, misga ta saatnud Israeli patto teggema.

26. Jis darė pikta Viešpaties akyse, vaikščiojo savo tėvo keliais ir jo nuodėmėje, į kurią tas įtraukė Izraelį.

26. und tat, was dem HERRN übel gefiel, und wandelte in dem Wege seines Vaters und in seiner Sünde, durch die er Israel hatte sündigen gemacht.

26. Il fit ce qui est mal aux yeux de l'Éternel; et il marcha dans la voie de son père et dans le péché par lequel il avait fait pécher Israël.

26. E hizo lo malo delante de los ojos de Jehová, andando en el camino de su padre, y en sus pecados con que hizo pecar a Israel.

26 En hij deed wat kwaad was in de ogen des HEEREN, en wandelde in den weg zijns vaders, en in zijn zonde, waarmede hij Israel had doen zondigen.

26. I czynił złe przed oczyma Paóskiemi, chodząc drogami ojca swego, i w grzechach jego, któremi do grzechu przywodził Izraela.

26. És gonoszul cselekedék az Úrnak szemei előtt és jára az ő atyjának útján és annak vétkében, [17†] a melylyel bűnbe ejtette volt az Izráelt.

26 И делал он неугодное пред очами Господа, ходил путем отца своего и во грехах его, которыми тот ввел Израиля в грех.

26. І чинив таке, що Господеві не до вподоби, й ходив по дорозї батька свого й в гріхах його, що той псував ними Ізраїля.

27. Mutta Baesa, Ahian poika, Isaskarin sukua, teki salaliiton häntä vastaan, ja Baesa surmasi hänet Gibbetonin luona, joka oli filistealaisilla; sillä Naadab ja koko Israel piirittivät Gibbetonia.

27. Ja Baesa Ahian poika Isaskarin huoneesta teki liiton häntä vastaan, ja Baesa löi hänen Philistealaisten Gibetonissa; sillä Nadab ja koko Israel piirittivät Gibetonin.

27. JA Baesa Ahian poica Isascharin huonesta teki lijton händä wastan ja löi hänen Philisterein Gibethonis: sillä Nadab ja coco Israel pijritit Gibethonin.

27 And Baasha the son of Ahijah, of the house of Issachar, conspired against him. And Baasha killed* him at Gibbethon, which belonged to the Philistines, for Nadab and all Israel were laying siege to Gibbethon.

27. And Baasha the son of Ahijah, of the house of Issachar, conspired against him; and Baasha smote him at Gibbethon, which belonged to the Philistines; for Nadab and all Israel laid siege to Gibbethon.

27. Men Baesa, Ahias Søn, af Isaskars Hus, gjorde et Forbund imod ham, og Baesa slog ham ved Gibbethon, som hørte Filisterne til, der Nadab og al Israel belejrede Gibbethon.

27. Men Baesa, Ahia son, utaf Isaschars hus, gjorde ett förbund emot honom, och slog honom i Gibbethon, som var de Philisteers; ty Nadab och hele Israel belade Gibbethon.

27. Ja Ahia poeg Paesa Isaskari suggust piddas sallaja kurja nou ta wasto, ja Paesa löi tedda mahha Kibbetoni jure, mis Wilistide pärralt, sest Nadab ja keik Israel olli Kibbetoni al.

27. Ahijos sūnus Baaša iš Isacharo giminės surengė sąmokslą prieš Nadabą ir jį nužudė Gibetone, kuris priklausė filistinams, tuo metu, kai Nadabas su visa kariuomene buvo apgulęs Gibetoną.

27. Aber Baesa, der Sohn Ahias, aus dem Hause Isaschar, machte einen Bund wider ihn und erschlug ihn zu Gibbethon, welches den Philistern gehört. Denn Nadab und das ganze Israel belagerten Gibbethon.

27. Et Baesha, fils d'Achija, de la maison d'Issacar, conspira contre lui, et le frappa à Guibbéthon qui est aux Philistins, lorsque Nadab et tout Israël assiégeaient Guibbéthon.

27. Y Baasa, hijo de Ahías, el cual era de la casa de Isacar, hizo conspiración contra él, y le hirió Baasa en Gebbetón, que era de los Filisteos; porque Nadab, y todo Israel tenían cercado a Gebbetón.

27 En Baesa, de zoon van Ahia, van het huis van Issaschar, maakte een verbintenis tegen hem, en Baesa sloeg hem te Gibbethon, hetwelk der Filistijnen is, als Nadab en gans Israel Gibbethon belegerden.

27. I zbuntował się przeciw niemu Baaza, syn Ahyjasza, z domu Isaschar; a poraził go Baaza u Giebbeton, które było Filistyóskie; bo Nadab ze wszystkim Izraelem obległ był Giebbeton.

27. De Baása, az Ahija fia, az Issakhár nemzetségéből, pártot ütött ellene, és megveré őt Baása Gibbethonnál a Filiszteusok városánál; mert Nádáb és az egész Izráel [18†] Gibbethonnál táboroztak.

27 И сделал против него заговор Вааса, сын Ахии, из дома Иссахарова, и убил его Вааса при Гавафоне Филистимском, когда Нават и все Израильтяне осаждали Гавафон:

27. Та Бааса Ахієнко з дому Іссахарового, підняв против його змову, й вбив його Бааса в Геббетонї Филистійському, коли Набат і всї Ізрайлитяне облягали Геббетон.

28. Baesa tappoi hänet Juudan kuninkaan Aasan kolmantena hallitusvuotena ja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

28. Sitte tappoi Baesa hänen kolmantena Asan Juudan kuninkaan vuonna, ja tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

28. Sijtte tappoi Baesa hänen colmandena Assan Judan Cuningan wuonna ja oli Cuningas hänen peräns.

28 Baasha killed him in the third year of Asa king of Judah and reigned instead of him.

28. Even in the third year of Asa king of Judah did Baasha slay him, and reigned in his stead.

28. Og Baesa slog ham ihjel i det tredje Asas, Judas Konges, Aar og blev Konge i hans Sted.

28. Så drap Baesa honom, uti tredje årena Asa, Juda Konungs; och vardt Konung i hans stad.

28. Ja Paesa surmas tedda ärra Juda kunninga Asa kolmandal aastal, ja sai kunningaks ta assemele.

28. Tai įvyko trečiaisiais Judo karaliaus Asos valdymo metais, ir tuomet Baaša užėmė Nadabo sostą.

28. Also tötete ihn Baesa im dritten Jahr Asas, des Königs Juda's, und ward König an seiner Statt.

28. Baesha le fit donc mourir, la troisième année d'Asa, roi de Juda; et il régna à sa place.

28. Y le mató Baasa en el tercero año de Asa rey de Judá, y reinó en su lugar.

28 En Baesa doodde hem, in het derde jaar van Asa, den koning van Juda, en werd koning in zijn plaats.

28. I zabił go Baaza roku trzeciego Azy, króla Judzkiego, a sam królował miasto niego.

28. És megölé őt [19†] Baása, Asának, a júdabeli királynak harmadik esztendejében, és uralkodék helyette.

28 и умертвил его Вааса в третий год Асы, царя Иудейского, и воцарился вместо него.

28. От і вбив його Бааса в третий рік царювання Асиного, царя Юдиного, та й зробився царем намість його.

29. Kuninkaaksi tultuaan hän surmasi koko Jerobeamin suvun jättämättä Jerobeamin jälkeläisistä eloon ainoatakaan henkeä: hän hävitti heidät Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut palvelijansa, siilolaisen Ahian, kautta —

29. Koska hän oli kuningas, löi hän kuoliaaksi kaiken Jerobeamin huoneen, ja ei jättänyt yhtään ainoaa henkeä Jerobeamin huoneesta, siihenasti että hän hävitti hänen, Herran sanan jälkeen, joka oli sanottu hänen palvelialtansa Ahialta Silosta,

29. Cosca hän oli Cuningas löi hän cuoliaxi caiken Jerobeamin huonen ja ei jättänyt yhtän ainoata henge Jerobeamin huonest sijhenasti että hän häwitti hänen HERran sanan jälken joca oli sanottu Ahialda hänen palwelialtans Silost.

29 And it happened that, as soon as he was king, he killed* all the house of Jeroboam. He left to Jeroboam not any who breathed, until he had destroyed him according to the saying of Jehovah, which he spoke by his servant Ahijah the Shilonite,

29. And it came to pass, when he reigned, that he smote all the house of Jeroboam; he left not to Jeroboam any that breathed, until he had destroyed him, according unto the saying of the LORD, which he spake by his servant Ahijah the Shilonite:

29. Og det skete, der han var Konge, da slog han hele Jer oboams Hus, han lod ikke nogen af Jeroboams blive tilovers, som havde Aande, indtil han havde ødelagt ham, efter Herrens Ord, som han talte ved Siloniteren Ahia, sin Tjener,

29. Som han nu Konung var, slog han hela Jerobeams hus, och lät intet qvart blifva, det anda hade, af Jerobeam, tilldess han utrotade honom, efter Herrans ord, som han talat hade genom sin tjenare Ahia af Silo;

29. Ja se sündis, kui ta kunningaks sanud, siis löi ta keik Jarobeami suggu mahha, ei ta jätnud ülle ei ühte hingegi Jarobeamile, kunni ta sedda sai ärrakautanud, Jehowa sanna järrele , mis ta räkinud omma sullase Ahia Silomehhe läbbi:

29. Tapęs karaliumi, jis išžudė visą Jeroboamo giminę ir nepaliko gyvo nė vieno pagal Viešpaties žodžius, kurie buvo paskelbti per Jo tarną Ahiją iš Šilojo.

29. Als er nun König war, schlug er das ganze Haus Jerobeam und ließ nichts übrig, was Odem hatte, von Jerobeam, bis er ihn vertilgte, nach dem Wort des HERRN, das er geredet hatte durch seinen Knecht Ahia von Silo

29. Et dès qu'il fut roi, il frappa toute la maison de Jéroboam; et il ne laissa à Jéroboam aucune âme vivante qu'il n'exterminât, selon la parole que l'Éternel avait prononcée par son serviteur Achija, de Silo,

29. Y como él vino al reino, hirió toda la casa de Jeroboam; sin dejar alma de los de Jeroboam hasta raerle, conforme a la palabra de Jehová, que él habló por su siervo Ahías, Silonita,

29 Het geschiedde nu, als hij regeerde, dat hij het ganse huis van Jerobeam sloeg; hij liet niets over van Jerobeam, wat adem had, totdat hij hem verdelgd had, naar het woord des HEEREN, dat Hij gesproken had door den dienst van Zijn knecht Ahia, den Siloniet;

29. I stało się, gdy począł królować, że wymordował wszystek dom Jeroboamowy; a nie zostawił żadnej duszy z narodu Jeroboamowego, aż je wytracił według słowa Paóskiego, które był opowiedział przez sługę swego Achyjasza Sylonitczyka;

29. És lőn, mikor uralkodni kezdett, levágá [20†] Jeroboámnak egész háznépét; egy lelket sem hagyott Jeroboám háznépéből, mígnem mind elveszté őket az Úrnak beszéde szerint, a melyet megmondott volt az ő szolgája, a Silóbeli Ahija által,

29 Когда он воцарился, то избил весь дом Иеровоамов, не оставил нидуши у Иеровоама, доколе не истребил его, по слову Господа, которое Он изрек чрез раба Своего Ахию Силомлянина,

29. Скоро ж він зробився царем, зараз вибив увесь дом Еробоамів, не зоставив нї душі з його насїння, аж покіль усе повигублював, по слову Господньому, що Господь висказав через слугу свого Ахію з Силому,

30. niiden syntien tähden, jotka Jerobeam oli tehnyt ja joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä, siten vihoittaen Herran, Israelin Jumalan.

30. Jerobeamin syntein tähden, jotka hän teki, ja jolla hän saatti Israelin syntiä tekemään, sillä vihoittamisella, jolla hän vihaan kehoitti Herran Israelin Jumalan.

30. Jerobeamin synnin tähden cuin hän teki jolla hän saatti Israelin syndi tekemän sillä wihoittamisella jolla hän wihaan kehoitti HErran Israelin Jumalan.

30 for the sins of Jeroboam which he sinned and with which he made Israel to sin, because of his provocation with which he provoked Jehovah, the God of Israel, to anger.

30. Because of the sins of Jeroboam which he sinned, and which he made Israel sin, by his provocation wherewith he provoked the LORD God of Israel to anger.

30. for Jeroboams Synders Skyld, som han syndede med, og som han kom Israel til at synde med, og for den Opirrelse, med hvilken han opirrede Herren, Israels Gud.

30. För Jerobeams synds skull, som han gjorde, och dermed han kom Israel till att synda; och med det retandet, dermed han rette Herran Israels Gud till vrede.

30. Jarobeami pattude pärrast, mis ta teinud, ja misga ta satis Israeli patto teggema, omma ärritamissega, misga ta Jehowat Israeli Jummalat olli ärritand.

30. Tai įvyko dėl Jeroboamo nuodėmių, kuriomis jis nusidėjo ir į kurias įtraukė Izraelį, sukeldamas Viešpaties, Izraelio Dievo, rūstybę.

30. um der Sünden willen Jerobeam, die er tat und durch die er Israel sündigen machte, mit dem Reizen, durch das er den HERRN, den Gott Israels, erzürnte.

30. A cause des péchés que Jéroboam avait commis et fait commettre à Israël, en provoquant l'Éternel, le Dieu d'Israël.

30. Por los pecados de Jeroboam que él hizo, y con los cuales hizo pecar a Israel; y por su provocación con que provocó a enojo a Jehová Dios de Israel.

30 Om de zonden van Jerobeam, die zondigde, en die Israel zondigen deed, en om zijn terging, waarmede hij den HEERE, den God Israels, getergd had.

30. A to dla grzechów Jeroboamowych, który grzeszył, i który do grzechu przywiódł Izraelczyki, i dla przestępstwa, którem wzruszył ku gniewu Pana, Boga Izraelskiego.

30. A Jeroboám vétkeiért, a melyekkel vétkezék és az Izráelt is vétekbe ejté; és a bosszantásért, a melylyel felbosszantotta az Urat, Izráel Istenét.

30 за грехи Иеровоама, которые он сам делал и которыми ввел в грех Израиля, за оскорбление, которым он прогневал Господа Бога Израилева.

30. Задля гріхів Еробоамових, що він самий чинив і ними доводив до гріха Ізраїля, та за зневагу, якою прогнївив Господа, Бога Ізрайлевого.

31. Mitä muuta on kerrottavaa Naadabista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

31. Mitä enempi Nadabista on sanomista ja kaikista hänen töistänsä: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

31. Mitä enämbi Nadabist on sanomist ja caikist hänen töistäns cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

31 Now the rest of the acts of Nadab and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

31. Now the rest of the acts of Nadab, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

31. Men det øvrige af Nadabs Handeler, og alt det, som han har gjort, ere de Ting ikke skrevne i Israels Kongers Krønikers Bog?

31. Hvad nu mer af Nadab sägandes är, och allt det han gjort hafver, si, det är skrifvet uti Israels Konungars Chrönico.

31. Ja mis weel Nadabist tulleks öölda, ja keik mis ta teinud, eks need asjad olle ülleskirjotud Israeli kunningatte asjade aia-ramatusse?

31. Visi kiti Nadabo darbai yra surašyti Izraelio karalių metraščių knygoje.

31. Was aber mehr von Nadab zu sagen ist und alles, was er getan hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

31. Le reste des actions de Nadab, et tout ce qu'il fit, cela n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois d'Israël?

31. Lo demás de los hechos de Nadab, y todas las cosas que hizo, ¿no está todo escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

31 Het overige nu der geschiedenissen van Nadab, en al wat hij gedaan heeft, is dat niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Israel?

31. A inne sprawy Nadabowe, i wszystko co czynił, azaż to nie jest napisane w kronikach królów Izraelskich?

31. Nádáb egyéb dolgai pedig és minden cselekedetei, vajjon nincsenek-é megírva az Izráel királyainak krónika-könyvében?

31 Прочие дела Навата, все, что он сделал, описано в летописи царей Израильских.

31. Що до инших дїй Набатових і про все, що він творив, прописано в лїтописній книзї царів Ізраїлських.

32. Mutta Aasa ja Israelin kuningas Baesa olivat kaiken aikansa sodassa keskenään.

32. Mutta Asa ja Baesa Israelin kuningas sotivat keskenänsä kaiken ikänsä.

33. Mutta Assa ja Baesa Israelin Cuningas sodeit keskenäns caiken ikäns.

32 And there was war between Asa and Baasha King of Israel all their days.

32. And there was war between Asa and Baasha king of Israel all their days.

32. Og der var Krig imelem Asa og imellem Baesa, Israels Konge, alle deres Dage.

32. Och emellan Asa och Baesa, Israels Konung, var örlig, så länge de lefde.

32. Ja södda olli Asa wahhel ja Paesa Israeli kunninga wahhel keige nende ello aia.

32. Karas tarp Asos ir Izraelio karaliaus Baašos truko per visas jų dienas.

32. Und es war Krieg zwischen Asa und Baesa, dem König Israels, ihr Leben lang.

32. Or, il y eut guerre entre Asa et Baesha, roi d'Israël, tout le temps de leur vie.

32. Y hubo guerra entre Asa y Baasa rey de Israel todo el tiempo de ámbos.

32 En er was oorlog tussen Asa en tussen Baesa, den koning van Israel, al hun dagen.

32. I była wojna między Azą, i między Baazą, królem Izraelskim, po wszystkie dni ich.

32. És hadakozás volt Asa és Baása, az Izráel királya között mind éltig.

32 И война была между Асою и Ваасою, царем Израильским, во все дни их.

32. Була ж війна між Асою й Баасою, царем Ізрайлевим, поки віку їх.

33. Aasan, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena tuli Baesa, Ahian poika, koko Israelin kuninkaaksi Tirsassa, ja hän hallitsi kaksikymmentä neljä vuotta.

33. Kolmantena Asan Juudan kuninkaan vuonna oli Baesa Ahian poika koko Israelin kuningas Tirtsassa, neljäkolmattakymmentä ajastaikaa.

34. COlmandena Assan Judan Cuningan wuonna oli Baesa Ahian poica coco Israelin Cuningas Thirzaas neljäcolmattakymmendä ajastaica.

33 In the third year of Asa king of Judah, Baasha the son of Ahijah began to reign over all Israel in Tirzah, (and reigned) twenty-four years.

33. In the third year of Asa king of Judah began Baasha the son of Ahijah to reign over all Israel in Tirzah, twenty and four years.

33. I det tredje Asas, Judas Konges, Aar blev Baesa, Ahias Søn, Konge over al Israel i Thirza, fire og tyve Aar.

33. Uti tredje årena Asa, Juda Konungs, vardt Baesa, Ahia son, Konung öfver hela Israel i Thirza, fyra och tjugu år;

33. Juda kunninga Asa kolmandal aastal sai Paesa Ahia poeg kunningaks ülle keige Israeli Tirtsas nelli aastat kolmatkümmend.

33. Trečiaisiais Judo karaliaus Asos valdymo metais Ahijos sūnus Baaša pradėjo karaliauti Izraeliui Tircoje ir karaliavo dvidešimt ketverius metus.

33. Im dritten Jahr Asas, des Königs Juda's, ward Baesa, der Sohn Ahias, König über das ganze Israel zu Thirza vierundzwanzig Jahre;

33. La troisième année d'Asa, roi de Juda, Baesha, fils d'Achija, commença à régner sur tout Israël, à Thirtsa; il régna vingt-quatre ans.

33. En el tercero año de Asa rey de Judá, comenzó a reinar Baasa, hijo de Ahías, sobre todo Israel en Tersa, y reinó veinte y cuatro años.

33 In het derde jaar van Asa, koning van Juda, werd Baesa, de zoon van Ahia, koning over gans Israel, te Thirza, en regeerde vier en twintig jaren.

33. Roku trzeciego Azy, króla Judzkiego, królował Baaza, syn Achyjasza, nad wszystkim Izraelem w Tersie przez dwadzieścia i cztery lat.

33. Asának, a Júdabeli királynak harmadik esztendejében lett Baása, az Ahija fia királylyá az egész Izráelen Thirsában, huszonnégy esztendeig.

33 В третий год Асы, царя Иудейского, воцарился Вааса, сын Ахии, над всеми Израильтянами в Фирце и царствовал двадцать четыре года.

33. У третьому роцї Аси, царя Юдиного, став Бааса Ахієнко царем над усїм Ізраїлем і царював у Тирсї двайцять і чотири годи.

34. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi Jerobeamin teitä ja hänen synneissänsä, joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä.

34. Ja hän teki pahaa Herran edessä, ja vaelsi Jerobeamin teillä ja hänen synneissänsä, joilla hän saatti Israelin syntiä tekemään.

35. Ja teki paha HERran edes ja waelsi Jerobeamin teillä ja hänen synnisäns joilla hän saatti Israelin syndi tekemän.

34 And he did what was evil in the sight of Jehovah and walked in the way of Jeroboam and in his sin with which he made Israel to sin.

34. And he did evil in the sight of the LORD, and walked in the way of Jeroboam, and in his sin wherewith he made Israel to sin.

34. Og han gjorde det onde for Herrens Øjne og vandrede i Jeroboams Vej og i hans Synd, som han kom Israel til at synde med.

34. Och gjorde det ondt var för Herranom, och vandrade i Jerobeams väg, och i hans synd, dermed han hade kommit Israel till att synda.

34. Ja ta teggi kurja Jehowa silma ees, ja käis Jarobeami tee peäl ja temma patto sees, misga ta Israeli saatnud patto teggema.

34. Jis darė pikta Viešpaties akyse ir vaikščiojo Jeroboamo keliais ir jo nuodėmėje, į kurią tas įtraukė Izraelį.

34. und tat, was dem HERRN übel gefiel, und wandelte in dem Wege Jerobeams und in seiner Sünde, durch die er Israel hatte sündigen gemacht.

34. Il fit ce qui est mal aux yeux de l'Éternel; et il marcha dans la voie de Jéroboam et dans le péché par lequel il avait fait pécher Israël.

34. E hizo lo malo delante de los ojos de Jehová, y anduvo en el camino de Jeroboam, y en su pecado con que hizo pecar a Israel.

34 En hij deed wat kwaad was in de ogen des HEEREN, en wandelde in den weg van Jerobeam, en in zijn zonde, waarmede hij Israel had doen zondigen.

34. I czynił złe przed Panem, chodząc drogami Jeroboamowemi, i w grzechu jego, którym do grzechu przywiódł Izraelity.

34. És gonoszul cselekedék az Úrnak szemei előtt, és jára a Jeroboám útján, és az ő [21†] vétkében, a melylyel bűnbe ejtette az Izráelt.

34 И делал неугодное пред очами Господними и ходил путем Иеровоама и во грехах его, которыми тот ввел в грех Израиля.

34. І чинив таке, що Господеві не до вподоби, й ходив по дорозї Еробоамовій й в гріхах його, якими той вводив у гріх Ізраїля.