16 luku

Jeehun ennustus Baesaa vastaan. Eela Israelin kuninkaana. Simrin kapina ja Baesan suvun tuho. Simri Israelin kuninkaana; kansalaissota. Omri ja Ahab Israelin kuninkaina.

1. Ja Jeehulle, Hananin pojalle, tuli tämä Herran sana Baesaa vastaan:

1. Niin tuli Herran sana Jehun Hananin pojan tykö Baesaa vastaan, sanoen:

1. NIin tuli HERran sana Jehun Hananin pojan tygö Baesat wastan sanoden:

1 And the word of Jehovah came to Jehu the son of Hanani against Baasha, saying,

1. Then the word of the LORD came to Jehu the son of Hanani against Baasha, saying,

1. Og Herrens Ord skete til Jehu, Hananis Søn, imod Baesa saaledes:

1. Så kom Herrans ord till Jehu, Hanani son, emot Baesa, och sade:

1. Ja Jehowa sanna sai Anani poia Jeu kätte Paesa wasto ja ütles:

1. Viešpats kalbėjo Hananio sūnui Jehuvui apie Baašą:

1. Es kam aber das Wort des HERRN zu Jehu, dem Sohn Hananis, wider Baesa und sprach:

1. Et la parole de l'Éternel fut adressée à Jéhu, fils de Hanani, contre Baesha, pour lui dire:

1. Y FUÉ palabra de Jehová a Jehú, hijo de Hanani, contra Baasa, diciendo:

1 Toen geschiedde het woord des HEEREN tot Jehu, den zoon van Hanani, tegen Baesa, zeggende:

1. I stało się słowo Paóskie do Jehu, syna Hananijego, przeciw Baazie, mówiące:

1. Lőn azonban az Úrnak [1†] beszéde Jéhuhoz, a Hanáni fiához, Baása ellen, mondván:

1 И было слово Господне к Иую, сыну Ананиеву, о Ваасе:

1. Та прийшло слово Господнє до Іуї Гананїєнка проти Бааси, таке:

2. Sentähden, että sinä, vaikka minä olen korottanut sinut tomusta ja pannut sinut kansani Israelin ruhtinaaksi, olet vaeltanut Jerobeamin teitä ja saattanut minun kansani Israelin tekemään syntiä, niin että he ovat vihoittaneet minut synneillänsä,

2. Että minä olen ylentänyt sinun tomusta ja tehnyt sinun minun kansani Israelin ruhtinaaksi, ja kuitenkin sinä olet vaeltanut Jerobeamin teillä ja saattanut minun kansani Israelin syntiä tekemään, niin ettäs vihoitat minun heidän synneillänsä;

2. Että minä olen ylendänyt sinun tomusta ja tehnyt sinun minun Canssani Israelin Ruhtinaxi ja cuitengin sinä olet waeldanut Jerobeamin teillä ja saattanut minun Canssani Israelin syndiä tekemän nijn ettäs wihoitat minun heidän synneilläns.

2 Forasmuch as I exalted you out of the dust and made you prince over my people Israel and you have walked in the way of Jeroboam and have made my people Israel to sin, to provoke me to anger with their sins,

2. Forasmuch as I exalted thee out of the dust, and made thee prince over my people Israel; and thou hast walked in the way of Jeroboam, and hast made my people Israel to sin, to provoke me to anger with their sins;

2. Fordi jeg ophøjede dig af Støvet og satte dig til en Fyrste over mit Folk Israel, og du vandrede i Jeoboarns Vej og kom mit Folk Israel til at synde, til at op irre mig med deres Synder:

2. Derföre, att jag dig utu stoftet upphäfvit hafver, och gjort dig till en Första öfver mitt folk Israel, och du vandrar i Jerobeams väg, och kommer mitt folk Israel till att synda, så att du mig förtörnar genom deras synder;

2. Ssepärrast et ma sind pörmust üllestöstnud ja sind pannud würstiks ülle mo Israeli rahwa, ja sa käid Jarobeami tee peäl ja sadad mo Israeli rahwast patto teggema, et nemmad mind omma pattudega ärritawad:

2. ‘‘Aš tave pakėliau iš dulkių, išaukštinau ir padariau kunigaikščiu Izraelio tautai, o tu vaikščiojai Jeroboamo keliu ir įtraukei į nuodėmę mano tautą Izraelį, sukeldamas mano pyktį jų nusikaltimais.

2. Darum daß ich dich aus dem Staub erhoben habe und zum Fürsten gemacht habe über mein Volk Israel und du wandelst in dem Wege Jerobeams und machst mein Volk Israel sündigen, daß du mich erzürnst durch ihre Sünden,

2. Parce que je t'ai élevé de la poussière et que je t'ai établi conducteur de mon peuple d'Israël, et que tu as marché dans la voie de Jéroboam, et que tu as fait pécher mon peuple d'Israël, en m'irritant par leurs péchés,

2. Por cuanto yo te levanté del polvo, y te puse por príncipe sobre mi pueblo Israel, mas tú has andado en el camino de Jeroboam, y has hecho pecar a mi pueblo Israel, provocándome a ira en sus pecados:

2 Daarom, dat Ik u uit het stof verheven, en u tot een voorganger over Mijn volk Israel gesteld heb, en gij gewandeld hebt in den weg van Jerobeam, en Mijn volk Israel hebt doen zondigen, Mij tot toorn verwekkende door hun zonden;

2. Dla tego żem cię wydźwignął z prochu, a postanowiłem cię wodzem nad ludem moim Izraelskim, a tyś chodził drogami Jeroboamowemi, i przywiodłeś do grzechu lud mój Izraelski, pobudzając mię ku gniewu grzechami ich:

2. Mivelhogy téged felemeltelek a porból, és fejedelemmé tettelek téged az én népemen, az Izráelen, te [2†] pedig a Jeroboám útján jársz, és bűnbe ejted az én népemet, az Izráelt, hogy engem haragra indítsanak az ő vétkeikkel:

2 за то, что Я поднял тебя из праха и сделал тебя вождем народа Моего Израиля, ты же пошел путем Иеровоама и ввел в грех народ Мой Израильтян, чтобы он прогневлял Меня грехами своими,

2. За те, що я підняв тебе з пороху й зробив князем над моїм народом Ізраїлем, ти ж ходив дорогою Еробоамовою, й ввів у гріхи народ мій Ізраїля, щоб він розпалював гнїв мій гріхами своїми,

3. katso, minä lakaisen pois Baesan ja hänen sukunsa. Minä teen sinun suvullesi, niinkuin minä tein Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle.

3. Katso, minä hävitän Baesan perilliset ja hänen huoneensa perilliset, ja annan sinun huonees tulla niinkuin Jerobeamin Nebatin pojan huoneen:

3. Cadzo minä häwitän Baesan perilliset ja hänen huonens perilliset ja annan sinun huones tulla nijncuin Jerobeamin Nebathin pojan huonen.

3 behold, I will utterly sweep away Baasha and his house and I will make your house like the house of Jeroboam the son of Nebat.

3. Behold, I will take away the posterity of Baasha, and the posterity of his house; and will make thy house like the house of Jeroboam the son of Nebat.

3. Se saa borttager jeg Baesas Efterkommere og hans Hus's Efterkommere og jeg vil gøre ved dit Hus ligeson ved Jeroboams, Nebats Søns, Hus

3. Si, så vill jag borttaga Baesa efterkommande, och hans hus efterkommande, och vill sätta ditt hus såsom Jerobeams hus, Nebats sons.

3. Wata, ma tahhan Paesa järrel ja ta suggu järrel ärrapühkida, ja tahhan so suggu tehha Nebati poia Jarobeami suggu sarnatseks.

3. Aš atimsiu Baašos palikuonis ir jo namų palikuonis; su jo namais padarysiu taip, kaip padariau su Nebato sūnaus Jeroboamo namais.

3. siehe, so will ich die Nachkommen Baesas und die Nachkommen seines Hauses wegnehmen und will dein Haus machen wie das Haus Jerobeams, des Sohnes Nebats.

3. Voici, je m'en vais balayer Baesha et sa maison; et je rendrai ta maison semblable à la maison de Jéroboam, fils de Nébat.

3. He aquí yo barro la posteridad de Baasa, y la posteridad de su casa; y pondré tu casa, como la casa de Jeroboam, hijo de Nabat.

3 Zie, zo zal Ik de nakomelingen van Baesa, en de nakomelingen van zijn huis wegdoen; en Ik zal uw huis maken, gelijk het huis van Jerobeam, den zoon van Nebat.

3. Otoż ja wygładzę potomki Baazy, i potomki domu jego, a uczynię dom twój, jako dom Jeroboama, syna Nabatowego.

3. Íme én elvetem Baása maradékait, és az ő háza maradékait, és olyanná teszem a te házadat, mint Jeroboámnak, a Nébát fiának [3†] házát.

3 вот, Я отвергну дом Ваасы и дом потомства его и сделаю с домом твоим то же, что с домом Иеровоама, сына Наватова;

3. Я здую Баасу й послїднього з дому його, й вчиню з домом твоїм те саме, що з домом Еробоамовим Набатенковим:

4. Joka Baesan jälkeläisistä kuolee kaupungissa, sen koirat syövät, ja joka kuolee kedolla, sen syövät taivaan linnut.

4. Joka Baesan suvusta kuolee kaupungissa, se pitää koirilta syötämän, ja joka kuolee kedolla se pitää taivaan linnuilta syötämän.

4. Joca Baesan sugusta cuole Caupungis se pitä coirilda syötämän ja joca cuole kedolla se pitä taiwan linnuilda syötämän.

4 He of Baasha who dies in the city will the dogs eat and he of his who dies in the field will the birds of the heavens eat.

4. Him that dieth of Baasha in the city shall the dogs eat; and him that dieth of his in the fields shall the fowls of the air eat.

4. Den, som dør af Baesas i Staden, skulle Hundene æde, og den, der dør af hans paa Marken, skulle Himmelens Fugle æde.

4. Den af Baesa dör i staden, honom skola hundar uppäta; och den af honom dör på markene, honom skola himmelens foglar uppäta.

4. Kes Paesale liñna surreb, tedda peawad koerad ärrasöma, ja kes temmale surreb wälja peäle, tedda peawad linnud, mis taewa al, ärrasöma.

4. Kas iš Baašos mirs mieste, tą suės šunys, o kas mirs lauke, tą les padangių paukščiai’‘.

4. Wer von Baesa stirbt in der Stadt, den sollen die Hunde fressen; und wer von ihm stirbt auf dem Felde, den sollen die Vögel des Himmels fressen.

4. Celui de la maison de Baesha qui mourra dans la ville, les chiens le mangeront; et celui des siens qui mourra dans les champs, sera mangé par les oiseaux des cieux.

4. El que de Baasa fuere muerto en la ciudad, los perros le comerán: y el que de él fuere muerto en el campo, comerle han las aves del cielo.

4 Die van Baesa in de stad sterft, zullen de honden eten, en die van hem in het veld sterft, zullen de vogelen des hemels eten.

4. Tego, który z rodu Baazy umrze w mieście, zjedzą psy, a tego, który umrze na polu, zjedzą ptaki powietrzne.

4. A ki Baása maradékai közül a városban [4†] hal meg, azt az ebek eszik meg; a ki pedig a mezőn halánd meg, azt az égi madarak eszik meg.

4 кто умрет у Ваасы в городе, того съедят псы; а кто умрет у него на поле, того склюют птицы небесные.

4. Хто в Бааси вмре в городї, того жерти муть пси, хто ж умре у полі, того розклюють птицї піднебесні.

5. Mitä muuta on kerrottavaa Baesasta, siitä, mitä hän teki, ja hänen urotöistänsä, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

5. Mitä enempi on puhumista Baesasta ja hänen töistänsä ja voimastansa: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

5. Mitä enämbi on puhumist Baesast ja hänen töistäns eli woimastans cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

5 Now the rest of the acts of Baasha and what he did and his might, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

5. Now the rest of the acts of Baasha, and what he did, and his might, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

5. Men det øvrige af Baesas Handeler, og hvaad han har gjort, og hans Vælde, ere de Ting ikke skrevne i Israels Kongers Krønikers Bog?

5. Hvad nu mer om Baesa sägandes är, och hvad han gjort hafver, och hans magt, si, det är skrifvet uti Israels Konungars Chrönico.

5. Ja mis weel Paesast tulleks öölda, ja mis ta teinud ja ta wäggi, eks need olle ülleskirjotud Israeli kunningatte asjade aia-ramatusse?

5. Visi kiti Baašos darbai, jo veikla ir jo galybė yra aprašyti Izraelio karalių metraščių knygoje.

5. Was aber mehr von Baesa zu sagen ist und was er getan hat, und seine Macht, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

5. Le reste des actions de Baesha, et ce qu'il fit et ses exploits, cela n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois d'Israël?

5. Lo demás de los hechos de Baasa, y las cosas que hizo, y su fortaleza, ¿no está todo escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

5 Het overige nu der geschiedenissen van Baesa, en wat hij gedaan heeft, en zijn macht, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Israel?

5. A inne sprawy Baazy, i co czynił, i moc jego, azaż to nie jest napisano w kronikach królów Izraelskich?

5. Baása több dolgai pedig, [5†] és a mit cselekedett, és az ő uralkodása vajjon nincsenek-é megírva az Izráel királyainak krónika-könyvében?

5 Прочие дела Ваасы, все, что он сделал, и подвиги его описаны влетописи царей Израильских.

5. Прочі дїї Бааси й що він чинив, і війни його, те написано в книзї лїтописній царів Ізрайлевих.

6. Ja Baesa meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Tirsaan. Ja hänen poikansa Eela tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

6. Ja Baesa nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Tirtsaan. Ja hänen poikansa Ella tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

6. Ja Baesa nuckui hänen Isäins cansa ja haudattin Thirzaan. Ja hänen poicans Ella tuli Cuningaxi hänen siaans.

6 And Baasha slept with his fathers and was buried in Tirzah and Elah his son reigned instead of him.

6. So Baasha slept with his fathers, and was buried in Tirzah: and Elah his son reigned in his stead.

6. Og Baesa laa med sine Fædre og blev begraven i Thirza, og hans Søn Ela blev Konge i hans Sted.

6. Och Baesa afsomnade med sina fäder, och vardt begrafven i Thirza; och hans son Ela vardt Konung i hans stad.

6. Ja Paesa läks maggama omma wannemattega ja tedda maeti mahha Tirtsa, ja ta poeg Ela sai kunningaks ta assemele.

6. Baaša užmigo prie savo tėvų ir buvo palaidotas Tircoje, o jo vietoje pradėjo karaliauti jo sūnus Ela.

6. Und Baesa entschlief mit seinen Vätern und ward begraben zu Thirza. Und sein Sohn Ela ward König an seiner Statt.

6. Ainsi Baesha s'endormit avec ses pères, et il fut enseveli à Thirtsa; et Éla, son fils, régna à sa place.

6. Y durmió Baasa con sus padres, y fué sepultado en Tersa; y reinó en su lugar Ela su hijo.

6 En Baesa ontsliep met zijn vaderen, en werd begraven te Thirza; en zijn zoon Ela regeerde in zijn plaats.

6. A gdy zasnął Baaza z ojcy swymi, pochowany jest w Tersie, i królował Ela, syn jego, miasto niego.

6. És elaluvék Baása az ő atyáival, és eltemetteték [6†] Thirsában, és az ő fia, Ela [7†] uralkodék ő utána.

6 И почил Вааса с отцами своими, и погребен в Фирце. И воцарился Ила, сын его, вместо него.

6. І спочив Бааса з батьками своїми й поховано його в Тирсї, а син його Іла настав царем намість його.

7. Mutta profeetta Jeehun, Hananin pojan, kautta oli tullut Herran sana Baesaa ja hänen sukuansa vastaan kaiken sen tähden, mitä hän oli tehnyt ja mikä oli pahaa Herran silmissä, hänen kättensä tekojen tähden, joilla hän oli vihoittanut Herran, niin että hänen kävi niinkuin Jerobeamin suvun, kuin myöskin sen tähden, että hän oli surmannut tämän suvun.

7. Ja Herran sana tuli prophetan Jehun Hananin pojan kautta Baesaa ja hänen huonettansa vastaan, ja kaikkea pahuutta vastaan, minkä hän Herran edessä tehnyt oli, vihoittaaksensa häntä kättensä töillä, että sen piti tuleman niinkuin Jerobeamin huone, ja sentähden että hän hänen tappanut oli.

7. Ja HERran sana tuli Prophetan Jehun Hananin pojan cautta Baesat ja hänen huonettans wastan ja caicke pahutta wastan cuin hän HERran edes tehnyt oli wihoittaxens händä kättens töillä että sen piti tuleman nijncuin Jerobeamin huone ja että hän hänen tappanut oli.

7 And moreover the word of Jehovah came against Baasha by the prophet Jehu the son of Hanani and against his house, both because of all the evil that he did in the sight of Jehovah, to provoke him to anger with the work of his hands in being like the house of Jeroboam and because he killed* him.

7. And also by the hand of the prophet Jehu the son of Hanani came the word of the LORD against Baasha, and against his house, even for all the evil that he did in the sight of the LORD, in provoking him to anger with the work of his hands, in being like the house of Jeroboam; and because he killed him.

7. Saa skete ogsaa Herrens Ord ved Jehu, Hananis Søn, Profeten, over Baesa og over hans Hus, baade for alt det onde, som han gjorde for Herrens Øjne til at opirre ham ved sine Hænders Gerning, saa at han blev ligesom Jeroboams Hus, og fordi han havde slaaet dette.

7. Och Herrans ord kom genom Propheten Jehu, Hanani son, öfver Baesa, och öfver hans hus, och emot allt det onda, som han för Herranom gjort hade, till att förtörna honom genom sina händers verk, att det skulle varda såsom Jerobeams hus, och derföre, att han denna slagit hade.

7. Ja Jehowa sanna olli ka sanud Paesa wasto ja ta sou wasto prohweti Anani poia Jeu läbbi, ja sedda keige se kurja pärrast, mis ta teinud Jehowa silma ees, et ta tedda ärritas omma kätte töga, et ta olli Jarobeami suggu sarnane, ja sepärrast et ta sedda olli mahhalönud.

7. Viešpats kalbėjo per pranašą Jehuvą, Hananio sūnų, prieš Baašą ir jo namus už tai, kad jis darė pikta Viešpaties akivaizdoje, sukeldamas Jo pyktį savo darbais, kaip Jeroboamo namai, ir dėl to, kad išžudė juos.

7. Auch kam das Wort des HERRN durch den Propheten Jehu, den Sohn Hananis, über Baesa und über sein Haus und wider alles Übel, das er tat vor dem HERRN, ihn zu erzürnen durch die Werke seiner Hände, daß es würde wie das Haus Jerobeam, und darum daß er dieses geschlagen hatte.

7. Mais, par le prophète Jéhu, fils de Hanani, la parole de l'Éternel avait été adressée à Baesha et à sa maison, tant à cause de tout le mal qu'il avait fait devant l'Éternel, en l'irritant par l'œuvre de ses mains et en devenant comme la maison de Jéroboam, que parce qu'il l'avait détruite.

7. Y asimismo había sido palabra de Jehová por Jehú, hijo de Hanani, profeta, sobre Baasa, y sobre su casa, y sobre todo lo malo que hizo delante de los ojos de Jehová, provocándole a ira con las obras de sus manos, que sería hecha como la casa de Jeroboam: y sobre que le había herido.

7 Alzo geschiedde ook het woord des HEEREN, door den dienst van den profeet Jehu, den zoon van Hanani, tegen Baesa en tegen zijn huis; en dat om al het kwaad, dat hij gedaan had in de ogen des HEEREN, Hem tot toorn verwekkende door het werk zijner handen, omdat hij was gelijk het huis van Jerobeam, en omdat hij hetzelve verslagen had.

7. A tak przez proroka Jehu, syna Hananijego, stało się słowo Paóskie przeciw Baazie i przeciw domowi jego, i przeciw wszystkiemu złemu, które czynił przed obliczem Paóskiem, wzruszając go ku gniewu sprawami rąk swoich, że ma być podobnym domowi Jeroboamowemu, i dla tego, że go zabił.

7. És nemcsak azért [8†] lőn az Úrnak beszéde Jéhu próféta, a Hanáni fia által Baása és az ő háza ellen és minden ő gonoszsága ellen, a melyet cselekedett volt az Úr szemei előtt, őt haragra indítván az ő kezeinek cselekedetei által, hogy olyan lesz mint a Jeroboám háza, hanem azért is, mert azt [9†] megölte.

7 Но чрез Иуя, сына Ананиева, уже было сказано слово Господне о Ваасе и о доме его и о всем зле, какое он делал пред очами Господа, раздражая Его делами рук своих, подражая дому Иеровоамову, за что он истреблен был.

7. Та вже через пророка Іуя Гананїєнка було виречене слово Господнє про Баасу й дом його й про все зло, яке вчинив він перед очима Господнїми, розпалюючи гнїв його дїлами рук своїх, так що йому судилось те, що домові Еробоамовому, - за що Бааса вбив його (пророка).

8. Aasan, Juudan kuninkaan, kahdentenakymmenentenä kuudentena hallitusvuotena tuli Eela, Baesan poika, Israelin kuninkaaksi Tirsassa, ja hän hallitsi kaksi vuotta.

8. Asan Juudan kuninkaan kuudentena vuonna kolmattakymmentä oli Ella Baesan poika Israelin kuningas Tirtsassa kaksi ajastaikaa.

8. JA Assan Judan Cuningan cuudendena wuonna colmattakymmendä oli Ella Baesan poica Israelin Cuningas Thirzaas caxi ajastaica.

8 In the twenty-sixth year of Asa king of Judah, Elah the son of Baasha began to reign over Israel in Tirzah, (and reigned) two years.

8. In the twenty and sixth year of Asa king of Judah began Elah the son of Baasha to reign over Israel in Tirzah, two years.

8. I det seks og tyvende Asas, Judas Konges, Aar blev Ela, Baesas Søn, Konge over Israel i Thirza, i to Aar.

8. Uti sjette och tjugonde årena Asa, Juda Konungs, vardt Ela, Baesa son, Konung öfver Israel i Thirza, i tu år.

8. Juda kunninga Asa kuendal aastal kolmatkümmend wallitses Paesa poeg Ela kui kunningas ülle Israeli Tirtsas kaks aastat.

8. Dvidešimt šeštaisiais Judo karaliaus Asos metais Baašos sūnus Ela tapo Izraelio karaliumi Tircoje ir valdė dvejus metus.

8. Im sechundzwanzigsten Jahr Asas, des Königs Juda's, ward Ela, der Sohn Baesas, König über Israel zu Thirza zwei Jahre.

8. La vingt-sixième année d'Asa, roi de Juda, Éla, fils de Baesha, commença à régner sur Israël; et il régna deux ans à Thirtsa.

8. En el año veinte y seis de Asa rey de Judá, comenzó a reinar Ela, hijo de Baasa, sobre Israel en Tersa, dos años:

8 In het zes en twintigste jaar van Asa, den koning van Juda, werd Ela, de zoon van Baesa, koning over Israel, te Thirza, en regeerde twee jaren.

8. Roku dwudziestego i szóstego Azy, króla Judzkiego, królował Ela, syn Baazy, nad Izraelem w Tersie dwa lata.

8. És Asának, a Júda királyának huszonhatodik esztendejében lett királylyá Ela, a Baása fia, az Izráelen Thirsában, két esztendeig.

8 В двадцать шестой год Асы, царя Иудейского, воцарился Ила, сын Ваасы, над Израилем в Фирце, и царствовал два года.

8. У двайцять шестому роцї (царювання) Аси, царя Юдиного, настав Іла Баасенко царем над Ізраїлем і царював у Тирсї два роки.

9. Mutta hänen palvelijansa Simri, jolla oli johdossaan puolet sotavaunuista, teki salaliiton häntä vastaan. Ja kun hän Tirsassa kerran oli juonut itsensä juovuksiin Tirsassa olevan linnan päällikön Arsan talossa,

9. Mutta hänen palveliansa Simri, joka hallitsi puolet vaunuja, teki liiton häntä vastaan: kuin hän tuli Tirtsaan, niin hän joi ja juopui Artsan tykönä, joka oli Tirtsan kartanon haltia.

9. Mutta hänen palwelians Simri joca hallidzi puolet waunuja teki lijton händä wastan cosca hän tuli Thirzaan nijn hän joi ja juowui Arzan tykönä joca oli Thirzan cartanon haldia.

9 And his servant Zimri, captain of half his chariots, conspired against him. Now he was in Tirzah, drinking himself drunk in the house of Arza, who was over the household in Tirzah.

9. And his servant Zimri, captain of half his chariots, conspired against him, as he was in Tirzah, drinking himself drunk in the house of Arza steward of his house in Tirzah.

9. Og hans Tjener Simri, Høvedsmand over Halvdelen af Vognene, gjorde et Forbund imod ham, medens han i Thirza drak og var drukken i Arzas Hus, som var Hovmester i Thirza.

9. Men hans tjenare Simri, en öfverste öfver hälften af vagnarna, gjorde ett förbund emot honom; men han var i Thirza, drack och var drucken i Arza hus, fogdans i Thirza.

9. Ja ta sullane Simri, üks pealik ülle pole söa wankritte arro piddas sallaja kurja nou ta wasto , ja temma Ela jöi ennast Tirtsas joobnuks Artsa koias, kes temma koia ülle olli Tirtsas.

9. Zimris, pusės kovos vežimų viršininkas, sukėlė maištą prieš jį. Elai puotaujant Tircoje pas Arcą, kuris buvo karaliaus rūmų prievaizdas,

9. Aber sein Knecht Simri, der Oberste über die Hälfte der Wagen, machte einen Bund wider ihn. Er war aber zu Thirza, trank und war trunken im Hause Arzas, des Vogts zu Thirza.

9. Et Zimri, son serviteur, capitaine de la moitié des chars, fit une conspiration contre lui, lorsqu'il était à Thirtsa, buvant et s'enivrant dans la maison d'Artsa, son maître d'hôtel, à Thirtsa.

9. E hizo conjuración contra él su siervo Zambri, príncipe sobre la mitad de los carros: y estando él en Tersa bebiendo, y embriagado en casa de Arsa su mayordomo en Tersa,

9 En Zimri, zijn knecht, overste van de helft der wagenen, maakte een verbintenis tegen hem, als hij te Thirza was, zich dronken drinkende in het huis van Arza, den hofmeester te Thirza;

9. I sprzysiągł się przeciw niemu sługa jego Zymry, hetman nad połową wozów, gdy Ela w Tersie pijąc pijany był w domu Arsy, który był sprawcą domu królewskiego w Tersie.

9. Azonban az ő szolgája Zimri, a szekerek fél részének feje, pártot ütött ellene. És Ela Thirsában volt, és az ital miatt igen megrészegedett az Arsa házában, a ki az ő házának Thirsában gondviselője volt;

9 И составил против него заговор раб его Замврий, начальствовавший над половиною колесниц. Когда он в Фирце напился допьяна в доме Арсы,начальствующего над дворцом в Фирце,

9. Слуга ж його Замбрій, наставник над половиною колесниць, зложив змову проти його. І як він до пяна напивався в Тирсї в господї в Арса, голови Тирського,

10. tuli Simri sinne ja löi hänet kuoliaaksi Juudan kuninkaan Aasan kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä hallitusvuotena; ja hän tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

10. Ja Simri tuli ja löi hänen, ja tappoi hänen Asan Juudan kuninkaan seitsemäntenä vuonna kolmattakymmentä, ja tuli hänen siaansa kuninkaaksi.

10. Ja Simri tuli ja tappoi hänen seidzemendenä colmattakymmendä Assan Judan Cuningan wuonna ja tuli hänen siaans Cuningaxi.

10 And Zimri went in and killed* him and killed him in the twenty-seventh year of Asa king of Judah and reigned instead of him.

10. And Zimri went in and smote him, and killed him, in the twenty and seventh year of Asa king of Judah, and reigned in his stead.

10. Og Simri kom og slog ham og dræbte ham i det syv og tyvende Asas, Judas Konges, Aar, og blev Konge i hans Sted.

10. Och Simri kom derin, och slog honom ihjäl, uti sjunde och tjugonde årena Asa, Juda Konungs; och blef Konung i hans stad.

10. Ja Simri tulli, ja löi tedda mahha ja surmas tedda ärra Juda kunninga Asa seitsmel aastal kolmatkümmend, ja sai kunningaks temma assemele.

10. Zimris įėjo ir jį nužudė dvidešimt septintais Judo karaliaus Asos metais ir karaliavo jo vietoje.

10. Und Simri kam hinein und schlug ihn tot im siebenundzwanzigsten Jahr Asas, des Königs Juda's, und ward König an seiner Statt.

10. Zimri vint donc, le frappa et le tua, la vingt-septième année d'Asa, roi de Juda; et il régna à sa place.

10. Vino Zambri, y le hirió, y mató en el año veinte y siete de Asa rey de Judá, y reinó en su lugar.

10 Zo kwam Zimri in, en sloeg hem, en doodde hem, in het zeven en twintigste jaar van Asa, den koning van Juda; en hij werd koning in zijn plaats.

10. Wtem przypadł Zymry i ranił go, i zabił go roku dwudziestego i siódmego Azy, króla Judzkiego, a królował miasto niego.

10. És eljövén Zimri, [10†] megveré és megölé őt, Asának, a Júdabeli királynak huszonhetedik esztendejében, és ő uralkodék helyette.

10 тогда вошел Замврий, поразил его и умертвил его, в двадцать седьмой год Асы, царя Иудейского, и воцарился вместо него.

10. Вломивсь туди Замбрій та й убив його в двайцять семому роцї (панування) Аси, царя Юдиного, та й зробився царем намість його.

11. Ja kun hän oli tullut kuninkaaksi ja istunut valtaistuimelleen, surmasi hän koko Baesan suvun eikä jättänyt hänen jälkeläisistään eloon ainoatakaan miehenpuolta, ei sukulunastajaa eikä ystävää.

11. Ja kuin hän oli kuningas ja istui kuninkaallisella istuimellansa, löi hän kaiken Baesan huoneen ja ei jättänyt yhtäkään seinään vettänsä heittävää, eikä perillisiä eli lankoja.

11. Ja cosca hän oli Cuningas ja istui hänen Cuningalisella istuimellans löi hän caiken Baesan huonen ja ei jättänyt myös seinään wettäns heittäwät eikä perillisiä eli langoja.

11 And it happened, when he began to reign, as soon as he sat on his throne, that he killed* all the house of Baasha. He left him not a single one who urinates on the wall {i.e. a male}, neither of his kinfolks, nor of his friends.

11. And it came to pass, when he began to reign, as soon as he sat on his throne, that he slew all the house of Baasha: he left him not one that pisseth against a wall, neither of his kinsfolks, nor of his friends.

11. Og det skete, der han var bleven Konge, der han sad paa sin Trone, da slog han det ganske Baesas Hus, han lod ingen blive til overs for ham af alt Mandkøn, hverken hans næste Slægtninge eller hans Venner.

11. Och då han var Konung, och satt på sin stol, slog han hela Baesa hus, och lät intet qvart blifva, icke den som på väggena pissar; dertill hans fränder och vänner.

11. Ja se sündis, kui ta kunningas olli, kui ta istus omma aujärje peäl, siis löi ta mahha keik Paesa suggu, ja temma suggulased ja ta söbrad: ei ta jätnud temmale ülle sedda, kes seina wasto kusseb.

11. Tapęs karaliumi, Zimris išžudė visus Baašos namus ir nepaliko gyvo nei vieno vyro, nei giminaičių, nei draugų.

11. Und da er König war und auf seinem Stuhl saß, schlug er das ganze Haus Baesas, und ließ nichts übrig, was männlich war, dazu seine Erben und seine Freunde.

11. Dès qu'il fut roi et qu'il fut assis sur son trône, il frappa toute la maison de Baesha; il extermina tout ce qui lui appartenait, et ses parents, et ses amis.

11. Y reinando él, y estando asentado en su trono hirió toda la casa de Baasa sin dejar en ella meante a la pared, ni sus parientes ni amigos.

11 En het geschiedde, als hij regeerde, als hij op zijn troon zat, dat hij het ganse huis van Baesa sloeg; hij liet hem niet over die mannelijk was, noch zijn bloedverwanten, noch zijn vrienden.

11. A gdy już królował i siedział na stolicy jego, wymordował wszystek dom Baazy, i powinne jego, i przyjacioły jego; nie zostawił z niego i szczeniątka.

11. Mikor pedig királylyá lett és trónját elfoglalta, kiirtá Baása egész házát minden rokonságával és barátaival együtt és nem hagyott belőle még csak egy ebet sem.

11 Когда он воцарился и сел на престоле его, то истребил весь домВаасы, не оставив ему мочащегося к стене, ни родственников его, ни друзей его.

11. Обіймивши ж царство, й скоро засїв на його престолї, вигубив весь дом Баасин, не зоставив із його й того, що мочить до стїни, вкупі з його родичами й друзями.

12. Ja niin tuhosi Simri koko Baesan suvun, Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut Baesaa vastaan profeetta Jeehun kautta,

12. Ja niin hävitti Simri koko Baesan huoneen, Herran sanan jälkeen, joka Baesalle oli puhuttu propheta Jehun kautta.

12. Ja nijn häwitti Simri coco Baesan huonen HERran sanan jälken joca hänelle oli puhuttu Prophetan Jehun cautta.

12 Thus Zimri destroyed all the house of Baasha according to the word of Jehovah, which he spoke against Baasha by Jehu the prophet,

12. Thus did Zimri destroy all the house of Baasha, according to the word of the LORD, which he spake against Baasha by Jehu the prophet,

12. Saa ødelagde Simri hele Baesas Hus, efter Herrens Ord, som han talte til Baesa ved Jehu, Profeten;

12. Alltså förgjorde Simri hela Baesa hus, efter Herrans ord, som han om Baesa talat hade, genom den Propheten Jehu;

12. Ja Simri kautas keik Paesa suggu ärra Jehowa sanna möda, mis ta räkinud Paesa wasto prohweti Jeu läbbi,

12. Taip Zimris sunaikino Baašos namus pagal Viešpaties žodį, kurį Jis kalbėjo prieš Baašą per pranašą Jehuvą.

12. Also vertilgte Simri das ganze Haus Baesa nach dem Wort des Herrn, das er über Baesa geredet hatte durch den Propheten Jehu,

12. Ainsi Zimri détruisit toute la maison de Baesha, selon la parole que l'Éternel avait prononcée contre Baesha, par Jéhu, le prophète;

12. Y así rayó Zambri toda la casa de Baasa, conforme a la palabra de Jehová, que había hablado contra Baasa por Jehú profeta:

12 Alzo verdelgde Zimri het ganse huis van Baesa, naar het woord des HEEREN, dat Hij over Baesa gesproken had, door den dienst van den profeet Jehu;

12. A tak wygładził Zymry wszystek dom Baazy według słowa Paóskiego, które powiedział o Baazie przez proroka Jehu.

12. Így veszté ki Zimri a Baása egész házát, az Úrnak beszéde szerint, [11†] a melyet Baása ellen szólott Jéhu próféta által:

12 И истребил Замврий весь дом Ваасы, по слову Господа, которое Он изрек о Ваасе чрез Иуя пророка,

12. І вигубив Замбрій увесь дом Баасин, по слову Господньому виреченому про Баасу через пророка Іуя,

13. kaikkien Baesan ja hänen poikansa Eelan syntien tähden, jotka nämä olivat tehneet ja joilla he olivat saattaneet Israelin tekemään syntiä; he olivat vihoittaneet Herran, Israelin Jumalan, turhilla jumalilla, joita he palvelivat.

13. Kaikkein Baesan ja hänen poikansa Ellan syntein tähden, joita he olivat tehneet, ja olivat saattaneet Israelin syntiä tekemään, ja olivat vihoittaneet Herran Israelin Jumalan turhuudellansa.

13. Caickein Baesan ja hänen poicans Ellan syndein tähden cuin he olit tehnet ja olit saattanet Israelin syndiä tekemän ja olit wihoittanet HERran Israelin Jumalan heidän epäjumalillans.

13 for all the sins of Baasha and the sins of Elah his son, which they sinned and with which they made Israel to sin, to provoke Jehovah, the God of Israel, to anger with their vanities.

13. For all the sins of Baasha, and the sins of Elah his son, by which they sinned, and by which they made Israel to sin, in provoking the LORD God of Israel to anger with their vanities.

13. for alle Baesas Synders og Elas, hans Søns, Synders Skyld, hvormed de syndede, og hvormed de kom Israel til at synde, saa at de opirrede Herren Israels Gud ved deres Afguder.

13. För alla Baesa och hans sons Ela synders skull, som de gjort hade, och kommo Israel till att synda, och förtörnade Herran Israels Gud i deras afguderi.

13. Keige Paesa pattude pärrast ja ta poia Ela pattude pärrast, mis nemmad teinud, ja misga nemmad ollid Israeli saatnud patto teggema, et nemmad Jehowat Israeli Jummalat ärritasid omma tühja asjadega.

13. Visa tai įvyko dėl visų Baašos ir jo sūnaus Elos nuodėmių, kurias jie darė ir į kurias įtraukė Izraelį, sukeldami Viešpaties, Izraelio Dievo, pyktį savo tuštybėmis.

13. um aller Sünden willen Baesas und seines Sohnes Ela, die sie taten und durch die sie Israel sündigen machten, den HERRN, den Gott Israels, zu erzürnen durch ihr Abgötterei.

13. A cause de tous les péchés de Baesha et des péchés d'Éla, son fils, qu'ils avaient commis et fait commettre à Israël, irritant l'Éternel, le Dieu d'Israël, par leurs idoles.

13. Por todos los pecados de Baasa, y los pecados de Ela su hijo, con que ellos pecaron, e hicieron pecar a Israel, provocando a enojo a Jehová Dios de Israel con sus vanidades.

13 Om al de zonden van Baesa, en de zonden van Ela, zijn zoon, waarmede zij gezondigd hadden, en waarmede zij Israel hadden doen zondigen, tot toorn verwekkende den HEERE, den God Israels, door hun ijdelheden.

13. Dla wszystkich grzechów Baazy, i grzechów Eli, syna jego, którzy grzeszyli, i którzy przywiedli do grzechu Izraela, wzruszając ku gniewu Pana, Boga Izraelskiego, próżnościami swemi.

13. Baása minden vétkeiért, és Elának, az ő fiának vétkeiért, a kik vétkeztek és vétekbe ejtették az Izráelt, haragra indítván az Urat, Izráelnek Istenét az ő bálványozásukkal.

13 за все грехи Ваасы и за грехи Илы, сына его, которые они сами делали и которыми вводили Израиля в грех, раздражая Господа Бога Израилева своими идолами.

13. За всї гріхи Баасині й за гріхи сина його Іли, що вони самі чинили, та якими приводили Ізраїля до гріха, розпалюючи гнїв Господень своїми ідолами.

14. Mitä muuta on kerrottavaa Eelasta ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

14. Mitä enempi on sanomista Ellasta ja kaikista hänen menoistansa: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

14. Mitä enämbi on sanomist Ellast ja caikist hänen menoistans cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

14 Now the rest of the acts of Elah and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

14. Now the rest of the acts of Elah, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

14. Men det øvrige af Elas Handeler, og alt det, han har gjort, ere de Ting ikke skrevne i Israels Kongers Krønikers Bog?

14. Hvad nu mer af Ela sägandes är, och allt det han gjorde, si, det är skrifvet uti Israels Konungars Chrönico.

14. Ja mis weel tulleks Elast öölda, ja keik asjad, mis ta teinud, eks need olle ülleskirjotud Israeli kunningatte asjade aia-ramatusse.

14. Visi kiti Elos darbai ir veikla yra surašyta Izraelio karalių metraščių knygoje.

14. Was aber mehr von Ela zu sagen ist und alles, was er getan hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

14. Le reste des actions d'Éla, tout ce qu'il fit, n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois d'Israël?

14. Los demás hechos de Ela, y todas las cosas que hizo, ¿no está todo escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

14 Het overige nu der geschiedenissen van Ela, en al wat hij gedaan heeft, is dat niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Israel?

14. Ale inne sprawy Eli, i wszystko co czynił, izali nie napisane w kronikach o królach Izraelskich?

14. Elának egyéb dolgai pedig és minden cselekedetei, vajjon nincsenek-é megírva az Izráel királyainak krónika-könyvében?

14 Прочие дела Илы, все, что он сделал, описано в летописи царей Израильских.

14. Прочі дїї Ілині й все, що він творив, записано в книзї лїтописній царів Ізрайлевих.

15. Juudan kuninkaan Aasan kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä hallitusvuotena tuli Simri kuninkaaksi, ja hän hallitsi Tirsassa seitsemän päivää. Väki oli silloin asettuneena leiriin Gibbetonin edustalle, joka oli filistealaisilla.

15. Seitsemäntenä kolmattakymmentä Asan Juudan kuninkaan vuonna oli Simri kuningas Tirtsassa seitsemän päivää; sillä väki oli sioittanut itsensä Philistealaisten Gibetonissa.

15. SEidzemendenä colmattakymmendenä Assan Judan Cuningan wuonna oli Simri Cuningas Thirzaas seidzemen päiwä: sillä wäki oli Philisterein Gibethonis.

15 In the twenty-seventh year of Asa king of Judah Zimri reigned seven days in Tirzah. Now the people were encamped against Gibbethon, which belonged to the Philistines.

15. In the twenty and seventh year of Asa king of Judah did Zimri reign seven days in Tirzah. And the people were encamped against Gibbethon, which belonged to the Philistines.

15. I det syv og tyvende Asas, Judas Konges, Aar blev Simri Konge i Thirza i syv Dage; men Folket havde lejret sig imod Gibbethon, som var Filisternes.

15. Uti sjunde och tjugonde årena Asa, Juda Konungs, vardt Simri Konung i sju dagar i Thirza; ty folket låg för Gibbethon de Philisteers.

15. Juda kunninga Asa seitsmel aastal kolmatkümmend wallitses Simri kui kunningas Tirtsas seitse päwa, ja rahwas olli leris Kibbetoni al, mis Wilistide pärralt.

15. Dvidešimt septintaisiais Judo karaliaus Asos metais Zimris karaliavo Izraelyje, Tircoje, septynias dienas. Žmonės tuo laiku buvo apsupę Gibetoną, priklausantį filistinams.

15. Im siebenundzwanzigsten Jahr Asas, des Königs Juda's, ward Simri König sieben Tage zu Thirza. Und das Volk lag vor Gibbethon der Philister.

15. La vingt-septième année d'Asa, roi de Juda, Zimri régna sept jours à Thirtsa. Or, le peuple était campé contre Guibbéthon qui était aux Philistins.

15. En el año veinte y siete de Asa rey de Judá, comenzó a reinar Zambri siete dias en Tersa: y el pueblo había asentado campo sobre Gebbetón, ciudad de los Filisteos.

15 In het zeven en twintigste jaar van Asa, den koning van Juda, regeerde Zimri zeven dagen te Thirza; en het volk had zich gelegerd tegen Gibbethon, dat der Filistijnen is.

15. Roku dwudziestego i siódmego Azy, króla Judzkiego, królował Zymry siedm dni w Tersie, gdy lud obozem leżał u Giebbeton, które jest Filistyóskie.

15. Asának, a Júdabeli királynak huszonhetedik esztendejében, uralkodék Zimri hét napig Thirsában; a nép pedig [12†] Gibbethon előtt táborozott, a mely a Filiszteusoké.

15 В двадцать седьмой год Асы, царя Иудейского, воцарился Замврий и царствовал семь дней в Фирце, когда народ осаждал Гавафон Филистимский.

15. У двайцять семому роцї Асиному, царя Юдиного, зробився Замбрій царем і царював сїм день у Тирсї, тим часом як військо облягало Геббетон Филистійський,

16. Kun leiriin asettunut väki kuuli sanottavan: Simri on tehnyt salaliiton ja on myös surmannut kuninkaan, niin koko Israel teki sinä päivänä leirissä Omrin, Israelin sotapäällikön, kuninkaaksi.

16. Koska väki leirissä ollessansa kuuli sanottavan Simrin tehneen liiton ja tappaneen kuninkaan, niin koko Israel vahvisti sinä päivänä Omrin sodanpäämiehen Israelin kuninkaaksi leirissä.

16. Cosca wäki leiris ollesans cuuli sanottawan Simrin tehnexi lijton ja tappanexi Cuningan nijn coco Israel wahwisti sinä päiwänä Amrin sodanpäämiehen Israelin Cuningaxi leiris.

16 And the people who were encamped heard say, Zimri has conspired and has also struck the king. Therefore all Israel made Omri, the captain of the army, king over Israel that day in the camp.

16. And the people that were encamped heard say, Zimri hath conspired, and hath also slain the king: wherefore all Israel made Omri, the captain of the host, king over Israel that day in the camp.

16. Der Folket, som havde lejret sig der, hørte sige: Simri har gjort et Forbund og slaget Kongen ihjel, da gjorde al Israel paa den samme Dag Omri, Stridshøvedsmanden, til Konge over Israel i Lejren.

16. Då nu folket i lägret hörde sägas, att Simri hade gjort ett förbund, och slagit Konungen ihjäl, gjorde hele Israel på samma dagen Amri, härhöfvitsmannen, till Konung öfver Israel i lägrena.

16. Ja se rahwas, mis leris olli, kulis, et ööldi: Simri on sallaja kurja nou piddanud ja ka kunningast mahhalönud; ja keik Israel töstis selsammal päwal leris kunningaks Omri, kes olli söawäe pealik Israeli ülle.

16. Sužinoję, kad Zimris sukėlė maištą ir nužudė karalių Elą, jie tą pačią dieną išrinko Izraelio karaliumi kariuomenės vadą Omrį.

16. Da aber das Volk im Lager hörte sagen, daß Simri einen Bund gemacht und auch den König erschlagen hätte, da machte das ganze Israel desselben Tages Omri, den Feldhauptmann, zum König über Israel im Lager.

16. Et le peuple qui était campé là entendit qu'on disait: Zimri a fait une conspiration, et même il a tué le roi; et, en ce même jour, tout Israël établit dans le camp pour roi, Omri, capitaine de l'armée d'Israël.

16. Y el pueblo que estaba en el campo oyendo decir: Zambri ha hecho conjuración, y ha muerto al rey, entónces todo Israel levantó por rey sobre Israel a Amrí, general del ejército, el mismo día en el campo.

16 Het volk nu, dat zich gelegerd had, hoorde zeggen: Zimri heeft een verbintenis gemaakt, ja, heeft ook den koning verslagen; daarom maakte het ganse Israel ten zelfden dage Omri, den krijgsoverste, koning over Israel, in het leger.

16. A gdy usłyszał lud leżący w obozie takową rzecz, iż Zymry sprzysiągłszy się zabił króla: tedy wszystek Izrael postanowili królem Amrego, który był hetmanem na wojskiem Izraelskiem onegoż dnia w obozie.

16. Mikor pedig hallotta a nép a táborban beszélni, hogy pártot ütött Zimri és a királyt meg is ölte: az egész Izráel azon a napon Omrit, az Izráel seregeinek fővezérét választá királylyá a táborban.

16 Когда народ осаждавший услышал, что Замврий сделал заговор и умертвил царя, то все Израильтяне воцарили Амврия, военачальника, над Израилем в тот же день, в стане.

16. Як довідався люд у таборі, що Замбрій зложив змову та й убив царя, то таки того ж дня в таборі увесь Ізраїль зробив царем Амбрія, що гетьманував над Ізраїлем.

17. Ja Omri ja koko Israel hänen kanssaan lähti Gibbetonista, ja he saarsivat Tirsan.

17. Ja Omri meni ylös ja koko Israel hänen kanssansa Gibetonista, ja ahdistivat Tirtsan.

17. JA Amri meni ja coco Israel hänen cansans Gibethonist ja saarsit Thirzan.

17 And Omri went up from Gibbethon and all Israel with him and they besieged Tirzah.

17. And Omri went up from Gibbethon, and all Israel with him, and they besieged Tirzah.

17. Og Omri drog op og al Israel med ham fra Gibbethon og belejrede Thirza.

17. Och Amri drog upp, och hele Israel med honom, ifrå Gibbethon, och belade Thirza.

17. Ja Omri tulli ülles ja keik Israel temmaga Kibbetonist, ja pannid Tirtsa liñna kinni.

17. Omris su visu Izraeliu ėjo iš Gibetono ir apgulė Tircą.

17. Und Omri zog herauf und das ganze Israel mit ihm von Gibbethon und belagerten Thirza.

17. Et Omri et tout Israël avec lui montèrent de Guibbéthon, et ils assiégèrent Thirtsa.

17. Y subió Amrí y todo Israel con él de Gebbetón, y cercáron a Tersa.

17 En Omri toog op, en gans Israel met hem van Gibbethon, en belegerde Thirza.

17. Przetoż odciągnął Amry i wszystek Izrael z nim od Giebbeton, a oblegli Tersę.

17. És felvonult Omri és az egész Izráel ő vele Gibbethonból, és megszállák Thirsát.

17 И отступили Амврий и все Израильтяне с ним от Гавафона и осадили Фирцу.

17. І відступили Амбрій з усїм Ізраїлем від Геббетону, та й обложили Тирсу.

18. Ja kun Simri näki, että kaupunki oli valloitettu, meni hän kuninkaan linnan palatsiin ja poltti kuninkaan linnan päänsä päältä tulella, ja niin hän kuoli,

18. Koska Simri näki kaupungin voitettavan, meni hän kuninkaallisen huoneen saliin, ja poltti itsensä kuninkaallisen huoneen kanssa ja kuoli.

18. Cosca Simri näki Caupungin woitettawan meni hän Cuningalisen huonen salijn ja poltti idzens Cuningalisen huonen cansa ja cuoli.

18 And it happened, when Zimri saw that the city was taken, that he went into the castle of the king's house and burnt the king's house over him with fire,

18. And it came to pass, when Zimri saw that the city was taken, that he went into the palace of the king's house, and burnt the king's house over him with fire, and died,

18. Og det skete, der Simri saa, at Staden var indtagen, da gik han ind i Kongens Hus's Palads og opbrændte over sig Kongens Hus med Ild og døde

18. Då nu Simri såg, att staden skulle varda vunnen, gick han uti palatset i Konungshusena, och brände sig upp med Konungshusena, och blef död;

18. Ja se sündis, kui Simri näggi, et se lin olli ärrawoetud, siis läks ta sure honesse, mis kunninga kodda, ja pölletas ennese peält tullega ärra kunninga kodda, ja surri ärra,

18. Zimris, matydamas, kad miestas paimtas, nuėjo į karaliaus namus, juos padegė ir žuvo liepsnose

18. Da aber Simri sah, daß die Stadt würde gewonnen werden, ging er in den Palast im Hause des Königs und verbrannte sich mit dem Hause des Königs und starb{~}

18. Mais quand Zimri vit que la ville était prise, il monta au lieu le plus haut de la maison royale, et il brûla sur lui la maison royale, et mourut,

18. Y viendo Zambri tomada la ciudad se metió en el palacio de la casa real, y pegó fuego a la casa consigo; y murió,

18 En het geschiedde, als Zimri zag, dat de stad ingenomen was, dat hij ging in het paleis van het huis des konings, en verbrandde boven zich het huis des konings met vuur, en stierf;

18. A gdy obaczył Zymry, iż wzięto miasto, wszedł na pałac domu królewskiego, i spalił się ogniem z domem królewskim, i umarł.

18. De Zimri, [13†] a mikor látta, hogy a várost bevették, bemenvén a királyi ház palotájába, tűzzel magára gyújtá a királyi házat, és meghala.

18 Когда увидел Замврий, что город взят, вошел во внутреннюю комнату царского дома и зажег за собою царский дом огнем и погиб

18. Побачивши ж Замбрій, що город опановано, подавсь у середню комнату царської палати, пустив царську палату на пожар, і сим робом знайшов смерть

19. syntiensä tähden, jotka hän oli tehnyt, kun oli tehnyt sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, vaeltamalla Jerobeamin teitä ja hänen synnissään, jota tämä oli tehnyt ja jolla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä.

19. Synteinsä tähden, jotka hän oli tehnyt: sillä hän oli tehnyt pahaa Herran edessä ja vaeltanut Jerobeamin teillä ja niissä synneissä, jotka hän oli tehnyt ja joilla hän oli saattanut Israelinkin syntiä tekemään.

19. Hänen syndeins tähden jotca hän oli tehnyt: sillä hän oli tehnyt paha HERran edes ja waeldanut Jerobeamin teillä ja nijsä synneis jotca hän oli tehnyt ja joilla hän oli myös saattanut Israelin syndiä tekemän.

19 and died for his sins which he sinned in doing what was evil in the sight of Jehovah, in walking in the way of Jeroboam and in his sin which he did to make Israel to sin.

19. For his sins which he sinned in doing evil in the sight of the LORD, in walking in the way of Jeroboam, and in his sin which he did, to make Israel to sin.

19. for sine Synders Skyld, hvormed han havde forsyndet sig, idet han gjorde det onde for Herrens Øjne og vandrede i Jeroboams Vej og i hans Synd, som han forsyndede sig med, og hvormed han bragte Israel til at synde.

19. För sina synders skull, som han gjort hade, så att han hade gjort det ondt var för Herranom, och vandrade uti Jerobeams väg, och i hans synd, som han gjorde, och kom Israel till att synda.

19. Omma pattude pärrast, mis ta teinud, et ta kurja teggi Jehowa silma ees, et ta käis Jarobeami tee peäl ja temma patto sees, mis ta olli teinud, et ta Israeli satis patto teggema.

19. dėl savo nuodėmių, kuriomis nusidėjo, darydamas pikta Viešpaties akivaizdoje ir vaikščiodamas Jeroboamo keliais ir jo nuodėmėje, kurią šis padarė, įtraukdamas Izraelį į nuodėmę.

19. um seiner Sünden willen, die er getan hatte, daß er tat, was dem HERRN übel gefiel, und wandelte in dem Wege Jerobeams und seiner Sünde, die er tat, daß er Israel sündigen machte.

19. A cause des péchés qu'il avait commis, en faisant ce qui est mal aux yeux de l'Éternel, en imitant la conduite de Jéroboam et le péché qu'il avait fait commettre à Israël.

19. Por sus pecados con que él pecó, haciendo lo malo delante de los ojos de Jehová, y andando en los caminos de Jeroboam, y en sus pecados que hizo, haciendo pecar a Israel.

19 Om zijn zonden, die hij gezondigd had, doende wat kwaad was in de ogen des HEEREN, wandelende in den weg van Jerobeam, en in zijn zonde, die hij gedaan had, doende Israel zondigen.

19. A to się stało dla grzechów jego, których się dopuścił, czyniąc złe przed obliczem Paóskiem, a chodząc drogą Jeroboama, i w grzechach jego, których się dopuszczał, do grzechu przywodząc Izraela.

19. Az ő bűneiért, a melyekkel vétkezék, gonoszul cselekedvén az Úr szemei előtt; járván a Jeroboám útjában és az ő bűnében, a melyet cselekedett volt, vétekbe ejtvén az Izráelt.

19 за свои грехи, в чем он согрешил, делая неугодное пред очами Господними, ходя путем Иеровоама и во грехах его, которые тот сделал, чтобы ввести Израиля в грех.

19. За свої гріхи, що накоїв, чинячи те, що Господеві не до вподоби, ходючи дорогою Еробоамовою й в його гріхах, що він витворяв, приводючи Ізраїля до гріхів.

20. Mitä muuta on kerrottavaa Simristä ja salaliitosta, jonka hän teki, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

20. Mitä enempi on sanomista Simristä, ja kuinka hän oli liiton tehnyt: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

20. Mitä enämbi on sanomist Simrist ja cuinga hän oli lijton tehnyt cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

20 Now the rest of the acts of Zimri and his treason that he worked, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

20. Now the rest of the acts of Zimri, and his treason that he wrought, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

20. Men det øvrige af Simris Handeler og hans Forbund, som han stiftede, ere de Ting ikke skrevne i Israels Kongers Krønikers Bog?

20. Hvad nu mer af Simri sägandes är, och huru han gjorde ett förbund, si, det är skrifvet i Israels Konungars Chrönico.

20. Ja mis weel tulleks Simrist öölda, ja ta sallaja kurri nou, mis ta teistega piddas, eks need olle ülleskirjotud Israeli kunningatte asjade aia-ramatusse.

20. Visi kiti Zimrio darbai ir jo sąmokslas prieš karalių yra surašyti Izraelio karalių metraščių knygoje.

20. Was aber mehr von Simri zu sagen ist und wie er seinen Bund machte, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

20. Quant au reste des actions de Zimri, et la conspiration qu'il trama, n'est-ce pas écrit au livre des Chroniques des rois d'Israël?

20. Los demás hechos de Zambri, y su conspiración, que conspiró, ¿no está todo escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

20 Het overige nu der geschiedenissen van Zimri, en zijn verbintenis, die hij gemaakt heeft, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Israel?

20. A inne sprawy Zymry i sprzysiężenie jego, które uczynił, azaż nie jest napisane w kronikach o królach Izraelskich?

20. Zimrinek egyéb dolgai pedig és az ő pártütése, a melyet cselekedett, vajjon nincsenek-é megírva az Izráelbeli királyok krónika-könyvében?

20 Прочие дела Замврия и заговор его, который он составил, описаныв летописи царей Израильских.

20. Прочі дїї Замбрієві й зрада його, що вчинив, розказані в лїтописній книзї царів Ізрайлевих.

21. Silloin Israelin kansa jakaantui kahtia. Toinen puoli kansaa seurasi Tibniä, Giinatin poikaa, tehdäkseen hänet kuninkaaksi, toinen puoli seurasi Omria.

21. Siihen aikaan hajosi Israelin kansa kahteen joukkoon: yksi osa Tibnin Ginatin pojan puolelle, ja vahvistivat hänen kuninkaaksensa ja toinen Omrin puolelle.

21. SIihen aican hajois Israelin sotawäki cahteen jouckoon yxi osa Thibnin Ginathin pojan puolelle ja wahwistit hänen Cuningaxens ja toinen Amrin puolelle.

21 Then the people of Israel were divided into two parts; half of the people followed Tibni the son of Ginath, to make him king and half followed Omri.

21. Then were the people of Israel divided into two parts: half of the people followed Tibni the son of Ginath, to make him king; and half followed Omri.

21. Da delte Israels Folk sig i to Dele, Halvdelen af Folket holdt med Thibni, Ginaths Søn, for at gøre ham til Konge, og Halvdelen holdt. med Omri.

21. På den tiden söndrade sig folket Israel i två delar: en hälften höll sig intill Thibni, Ginaths son, och gjorde honom till Konung; den andra hälften höll sig intill Amri.

21. Siis jaeti Israeli rahwas poleks: pool rahwast olli Kinati poia Tibni järrel, tedda kunningaks töstmas, ja teine pool olli Omri järrel.

21. Tada Izraelio tauta suskilo: pusė tautos palaikė Ginato sūnų Tibnį, norėdami paskelbti jį karaliumi, o kita pusė­Omrį.

21. Dazumal teilte sich das Volk Israel in zwei Teile. Eine Hälfte hing an Thibni, dem Sohn Ginaths, daß sie ihn zum König machten; die andere Hälfte aber hing an Omri.

21. Alors le peuple d'Israël se divisa en deux partis: la moitié du peuple suivait Thibni, fils de Guinath, pour le faire roi, et l'autre moitié suivait Omri.

21. Entónces el pueblo de Israel fué dividido en dos partes; la mitad del pueblo seguía a Tebni, hijo de Ginet, para hacerle rey: y la otra mitad seguía a Amrí.

21 Toen werd het volk van Israel verdeeld in twee helften; de helft des volks volgde Tibni, den zoon van Ginath, om hem koning te maken; en de helft volgde Omri.

21. Tedy się rozerwał lud Izraelski na dwie części; połowa ludu szła za Tebni, synem Ginetowym, aby go uczynili królem, a połowa szła za Amrym.

21. Akkor kétfelé hasonlék az Izráel népe: a nép egyik része Tibnit, a Ginát fiát követte és azt tette királylyá, a másik része pedig Omrihoz [14†] ragaszkodott.

21 Тогда разделился народ Израильский надвое: половина народа стояла за Фамния, сына Гонафова, чтобы воцарить его, а половина за Амврия.

21. Тодї роздїлився нарід Ізраїлський на двоє, одна половина народу стояла за Тамнїєм Гонатенком, щоб поставити його царем, друга ж хилилась 'д Амбрієві.

22. Mutta se osa kansaa, joka seurasi Omria, sai voiton siitä osasta kansaa, joka seurasi Tibniä, Giinatin poikaa. Ja Tibni kuoli, ja Omri tuli kuninkaaksi.

22. Mutta se joukko, joka piti Omrin puolta, oli väkevämpi kuin ne, jotka pitivät Tibnin Ginatin pojan puolta. Ja Tibni kuoli, ja Omri tuli kuninkaaksi.

22. Mutta se joucko joca piti Amrin puolda oli wäkewämbi cuin ne jotca pidit Thibnin Ginathin pojan puolda. Ja Thibni cuoli ja Amri tuli Cuningaxi.

22 But the people who followed Omri prevailed against the people who followed Tibni the son of Ginath. So Tibni died and Omri reigned.

22. But the people that followed Omri prevailed against the people that followed Tibni the son of Ginath: so Tibni died, and Omri reigned.

22. Men det Folk, som holdt med Omri, blev stærkere end det Folk, som holdt med Thibni Ginaths Søn; og Thibni døde, og Omri blev Konge.

22. Men det folk, som höll sig intill Amri, vardt starkare än det folk, som höll sig intill Thibni, Ginaths son. Och Thibni blef död, och så blef Amri Konung.

22. Ja se rahwas, mis Omari järrel käis, sai woimust se rahwa peäle, mis Kinati poia Tibni järrel käis, ja Tibni surri ärra ja Omri jäi kunningaks.

22. Žmonės, palaikę Omrį, laimėjo prieš tuos, kurie sekė Tibnį, Ginato sūnų. Tibnis mirė, o Omris tapo karaliumi.

22. Aber das Volk, das an Omri hing, ward stärker denn das Volk, das an Thibni hing, dem Sohn Ginaths. Und Thibni starb; da ward Omri König.

22. Mais le peuple qui suivait Omri fut plus fort que le peuple qui suivait Thibni, fils de Guinath; et Thibni mourut, et Omri régna.

22. Mas el pueblo que seguía a Amrí, pudo más que el que seguía a Tebni, hijo de Ginet: y Tebni murió, y Amrí fué rey.

22 Maar het volk, dat Omri volgde, was sterker dan het volk, dat Tibni, den zoon van Ginath, volgde; en Tibni stierf, en Omri regeerde.

22. Ale przemógł lud, który przestawał z Amrym, on lud, który zostawał przy Tebni, synem Ginetowym; i umarł Tebni, a królował Amry.

22. De a népnek az a része, a mely Omrihoz ragaszkodott, erősebb volt, mint az a nép, a mely Tibnit, a Ginát fiát követte, és meghalván Tibni, uralkodék Omri.

22 И одержал верх народ, который за Амврия, над народом,который за Фамния, сына Гонафова, и умер Фамний, и воцарился Амврий.

22. І взяв верх нарід, що хилився ід Амбрієві, над народом, що хиливсь до Тамнїя, сина Гонатового. Як погиб же Тамнїй, зробився царем Амбрій.

23. Juudan kuninkaan Aasan kolmantenakymmenentenä ensimmäisenä hallitusvuotena tuli Omri Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi kaksitoista vuotta; Tirsassa hän hallitsi kuusi vuotta.

23. Asan Juudan kuninkaan ensimmäisenä vuonna neljättäkymmentä oli Omri Israelin kuningas kaksitoistakymmentä ajastaikaa, ja hallitsi Tirtsassa kuusi ajastaikaa.

23. Assan Judan Cuningan ensimäisnä wuonna neljättäkymmendä oli Amri Israelin Cuningas caxitoistakymmendä ajastaica ja hallidzi Thirzaas cuusi ajastaica.

23 In the thirty-first year of Asa king of Judah, Omri began to reign over Israel, (and reigned) twelve years. He reigned six years in Tirzah.

23. In the thirty and first year of Asa king of Judah began Omri to reign over Israel, twelve years: six years reigned he in Tirzah.

23. I det et og tredivte Asas, Judas Konges, Aar blev Omri Konge over Israel i tolv Aar; i Thirza regerede han i seks Aar.

23. Uti första och tretionde årena Asa, Juda Konungs, vardt Amri Konung öfver Israel i tolf år; och regerade i Thirza i sex år.

23. Juda kunninga Asa essimessel aastal neljatkümmend sai Omri kunningaks Israeli ülle, ja wallitses kaksteistkümmend aastat, ta wallitses Tirtsas kuus aastat.

23. Trisdešimt pirmaisiais Judo karaliaus Asos metais Omris pradėjo valdyti Izraelį ir karaliavo dvylika metų. Tircoje jis karaliavo šešerius metus.

23. Im einunddreißigsten Jahr Asas, des Königs Juda's, ward Omri König über Israel zwölf Jahre, und regierte zu Thirza sechs Jahre.

23. La trente et unième année d'Asa, roi de Juda, Omri commença à régner sur Israël; et il régna douze ans. Il régna six ans à Thirtsa.

23. En el año treinta y uno de Asa rey de Judá, Amrí reinó sobre Israel doce años: y en Tersa reinó seis años.

23 In het een en dertigste jaar van Asa, den koning van Juda, werd Omri koning over Israel, en regeerde twaalf jaren; te Thirza regeerde hij zes jaren.

23. Roku trzydziestego i pierwszego Azy, króla Judzkiego, królował Amry nad Izraelem dwanaście lat; w Tersie królował sześć lat.

23. Asának, a Júdabeli királynak harminczegyedik esztendejében uralkodék Omri Izráelben tizenkét esztendeig; Thirsában uralkodék hat esztendeig.

23 В тридцать первый год Асы, царя Иудейского, воцарился Амврий над Израилем и царствовал двенадцать лет. В Фирце он царствовал шесть лет.

23. У трийцять первому роцї (панування) Аси, царя Юдиного, настав царем над Ізраїлем Амбрій, й царював дванайцять год; у Тирсї він царював шість лїт.

24. Hän osti Samarian vuoren Semeriltä kahdella talentilla hopeata ja rakensi vuorelle kaupungin ja kutsui rakentamansa kaupungin Samariaksi Semerin, vuoren omistajan, nimen mukaan.

24. Hän osti Semeriltä Samarian vuoren kahdella hopiasentnerillä, ja rakensi vuorelle, ja kutsui kaupungin, jonka hän rakensi, Semerin vuoren herran nimellä Samariaksi.

24. Hän osti Semerildä Samarian wuoren cahdella hopia Centnerillä ja rakensi wuorelle ja cudzui sen Caupungin cuin hän rakensi Semerin nimellä Samarian wuoren Herran.

24 And he bought the hill Samaria of Shemer for two talants of silver. And he built on the hill and called the name of the city which he built after the name of Shemer, the owner of the hill, Samaria.

24. And he bought the hill Samaria of Shemer for two talents of silver, and built on the hill, and called the name of the city which he built, after the name of Shemer, owner of the hill, Samaria.

24. Og han købte Samarias Bjerg af Semer for to Centner Sølv og byggede paa Bjerget og kaldte Stadens Navn, som han byggede, efter Semers Navn, som havde været Herre over Bjerget, Samaria.

24. Han köpte Samarie berg af Semer, för två centener silfver; och byggde uppå bergena, och kallade staden, som han byggde, efter Semers namn, som herre var på Samarie berg.

24. Ja ta ostis Samaria mäe Semeri käest kahhe höbbe-talenti eest, ja ehhitas liñna senna mäe peäle, ja nimmetas selle liñna nimme, mis ta üllesehhitas, Samariaks, selle mäe issanda Semeri nimme järrele.

24. Jis nupirko iš Šemero Samarijos kalną už du talentus sidabro, pastatė miestą, jį sutvirtino ir pavadino Samarija, buvusio savininko Šemero vardu.

24. Er kaufte den Berg Samaria von Semer um zwei Zentner Silber und baute auf den Berg und hieß die Stadt, die er baute, nach dem Namen Semers, des Berges Herr, Samaria.

24. Puis il acheta de Shémer la montagne de Samarie, pour deux talents d'argent; et il bâtit sur cette montagne. Et il nomma la ville qu'il bâtit Samarie, du nom de Shémer, seigneur de la montagne.

24. Este compró el monte de Samaria de Semer por dos talentos de plata: y edificó en el monte, y llamó el nombre de la ciudad que edificó, como el nombre de Semer, señor del monte de Samaria.

24 En hij kocht den berg Samaria van Semer, voor twee talenten zilvers, en bebouwde den berg; en noemde den naam der stad, die hij bouwde, naar den naam van Semer, den heer des bergs, Samaria.

24. I kupił górę Samaryi od Semera za dwa talenty srebra, i pobudował na onej górze, a nazwał imię miasta, które zbudował imieniem Semera, pana góry onej, Samaryi.

24. És megvevé áron a Samaria hegyét Sémertől két tálentom ezüstön; és építe a hegyre, és nevezé a várost, a melyet építe, Sémernek, [15†] a hegy urának nevéről, Samariának.

24 И купил Амврий гору Семерон у Семира за два таланта серебра, и застроил гору, и назвал построенный им город Самариею, по имени Семира, владельца горы.

24. Сей купив у Семера гору Самарию за два таланти срібла та й забудував гору й назвав город, що збудував, Самария, по йменню Семеровому, пана гори.

25. Ja Omri teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, teki enemmän pahaa kuin kaikki hänen edeltäjänsä.

25. Ja Omri teki pahaa Herran edessä, ja oli pahempi kaikkia, jotka hänen edellänsä olleet olivat,

25. Ja Amri teki paha HERran edes ja oli pahembi caickia cuin hänen edelläns ollet olit.

25 And Omri did what was evil in the sight of Jehovah and dealt wickedly above all who were before him.

25. But Omri wrought evil in the eyes of the LORD, and did worse than all that were before him.

25. Og Omri gjorde det onde for Herrens Øjne, ja han gjorde ondt fremfor alle, som havde været før ham.

25. Och Amri gjorde det ondt var för Herranom, och var argare än alla de för honom varit hade;

25. Ja Omri teggi kurja Jehowa silma ees, ja teggi ennam kurja kui keik need, kes enne tedda olnud.

25. Omris darė pikta Viešpaties akivaizdoje, elgdamasis blogiau už visus savo pirmtakus.

25. Und Omri tat, was dem HERRN übel gefiel und war ärger denn alle, die vor ihm gewesen waren,

25. Et Omri fit ce qui est mal aux yeux de l'Éternel; il fit pis que tous ceux qui avaient été avant lui.

25. E hizo Amrí lo malo delante de los ojos de Jehová, e hizo peor que todos los que habían sido ántes de él.

25 En Omri deed wat kwaad was in de ogen des HEEREN; ja, hij deed erger dan allen, die voor hem geweest waren.

25. Ale czynił Amry złe przed oczyma Paóskiemi, a dopuszczał się rzeczy gorszych, niżeli wszyscy, którzy przed nim byli.

25. És gonoszul cselekedék Omri az Úr szemei előtt, és gonoszságával meghaladá mind az ő előtte valókat.

25 И делал Амврий неугодное пред очами Господа и поступал хуже всех бывших перед ним.

25. І чинив Замбрій таке, що Господеві не до вподоби, й поводився гірш над усїх, що були перед ним.

26. Ja hän vaelsi kaikessa Jerobeamin, Nebatin pojan, tietä ja hänen synneissänsä, joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä, niin että he vihoittivat Herran, Israelin Jumalan, turhilla jumalillaan.

26. Ja vaelsi kaikissa Jerobeamin Nebatin pojan teissä ja hänen synneissänsä, joilla hän Israelin saatti syntiä tekemään, niin että he vihoittivat Herran Israelin Jumalan turhuudellansa.

26. Ja waelsi caikis Jerobeamin Nebathin pojan teisä ja hänen synneisäns joilla hän Israelin saatti syndiä tekemän nijn että he wihoitit HERran Israelin Jumalan heidän epäjumalains palweluxilla.

26 For he walked in all the way of Jeroboam the son of Nebat and in his sins with which he made Israel to sin, to provoke Jehovah, the God of Israel, to anger with their vanities.

26. For he walked in all the way of Jeroboam the son of Nebat, and in his sin wherewith he made Israel to sin, to provoke the LORD God of Israel to anger with their vanities.

26. Og han vandrede i al Jeroboams, Nebats Søns, Vej og i hans Synder, hvormed han kom Israel til at synde, saa at de opirrede Herren, Israels Gud med deres Afguder.

26. Och vandrade i alla Jerobeams vägar, Nebats sons, och i hans synder, dermed han kom Israel till att synda, så att de förtörnade Herran Israels Gud uti deras afguderi.

26. Ja käis keige Jarobeami Rebati poia tede peäl ja ta patto sees, misga ta Israeli satis patto teggema, et nemmad Jehowat Israeli Jummalat ärritasid omma tühja asjadega.

26. Jis vaikščiojo Nebato sūnaus Jeroboamo keliais ir jo nuodėmėje, į kurią tas įtraukė Izraelį, kad sukeltų Viešpaties, Izraelio Dievo, pyktį savo tuštybėmis.

26. und wandelte in allen Wegen Jerobeams, des Sohnes Nebats, und in seinen Sünden, durch die er Israel sündigen machte, daß sie den HERRN, den Gott Israels, erzürnten in ihrer Abgötterei.

26. Il imita toute la conduite de Jéroboam, fils de Nébat, et le péché qu'il avait fait commettre aux Israélites, irritant l'Éternel, le Dieu d'Israël, par leurs idoles.

26. Porque anduvo en todos los caminos de Jeroboam, hijo de Nabat, y en su pecado con que hizo pecar a Israel, provocandó a ira a Jehová Dios de Israel con sus vanidades.

26 En hij wandelde in alle wegen van Jerobeam, den zoon van Nebat, en in zijn zonden, waarmede hij Israel had doen zondigen, verwekkende den HEERE, den God Israels, tot toorn, door hun ijdelheden.

26. Albowiem chodził wszystkiemi drogami Jeroboama, syna Nabatowego, i w grzechu jego, którym przywiódł w grzechy Izraela, wzruszając ku gniewu Pana Boga Izraelskiego, próżnościami swemi.

26. És jára Jeroboámnak, a Nébát fiának minden útján és az ő bűnében, a melylyel vétekbe ejté az Izráelt, haragra indítván az Urat, Izráel Istenét az ő bálványozásai által.

26 Он во всем ходил путем Иеровоама, сына Наватова, и во грехах его, которыми тот ввел в грех Израильтян, чтобы прогневлять Господа Бога Израилева идолами своими.

26. І ходив у всьому дорогою Еробоамовою Набатенка, й в гріхах, що той доводив ними й Ізраїля до гріхів, щоб запалювати гнїв Господа, Бога Ізрайлевого, своїми ідолами.

27. Mitä muuta on kerrottavaa Omrista, siitä, mitä hän teki, ja hänen tekemistään urotöistä, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

27. Mitä enempi on sanomista Omrista, ja kaikista hänen töistänsä, ja hänen voimastansa teoissansa: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

27. Mitä enämbi on sanomist Amrist ja caikist hänen töistäns ja hänen woimastans tegoisans cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

27 Now the rest of the acts of Omri which he did and his might that he showed, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

27. Now the rest of the acts of Omri which he did, and his might that he shewed, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

27. Men det øvrige af Omris Handeler, hvad han gjorde, og hans Magt, hvilken han skaffede sig, ere de Ting ikke skrevne i Israels Kongers Krønikers Bog?

27. Hvad nu mer af Amri sägandes är, och allt det han gjort hafver, och om hans magt som han bedref, si, det är skrifvet uti Israels Konungars Chrönico.

27. Ja mis Omrist weel tulleks öölda, mis ta teinud ja temma wäggi, mis ta ennesele saatnud, eks need olle ülleskirjotud Israeli kunningatte asjade aia-ramatusse.

27. Visi kiti Omrio darbai ir jo galia, kurią jis parodė, yra surašyti Izraelio karalių metraščių knygoje.

27. Was aber mehr von Omri zu sagen ist und alles, was er getan hat, und seine Macht, die er geübt hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

27. Le reste des actions d'Omri, tout ce qu'il fit et ses exploits, cela n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois d'Israël?

27. Lo demás de los hechos de Amrí, y todas las cosas que hizo, y sus valentías que hizo, ¿no está todo escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

27 Het overige nu der geschiedenissen van Omri, wat hij gedaan heeft, en zijn macht die hij gepleegd heeft, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Israel?

27. A inne sprawy Amrego, i wszystko, co czynił, i moc jego, którą pokazywał, azaż to nie jest napisane w kronikach o królach Izraelskich?

27. Omrinak egyéb dolgai pedig és minden cselekedetei és az ő erőssége, a melylyel cselekedett, vajjon nincsenek-é megírva az Izráelbeli királyok krónika-könyvében?

27 Прочие дела Амврия, которые он сделал, и мужество, которое он показал, описаны в летописи царей Израильских.

27. Прочі дїї Амбрієві як і хоробрість його прописані в книзї лїтописній царів Ізрайлевих.

28. Ja Omri meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Samariaan. Ja hänen poikansa Ahab tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

28. Ja Omri nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Samariaan; ja Ahab hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen peräänsä.

28. Ja Amri nuckui Isäins cansa ja haudattin Samariaan ja Ahab hänen poicans tuli Cuningaxi hänen peräns.

28 So Omri slept with his fathers and was buried in Samaria and Ahab his son reigned instead of him.

28. So Omri slept with his fathers, and was buried in Samaria: and Ahab his son reigned in his stead.

28. Og Omri laa med sine Fædre og blev begraven i Samaria, og Akab, hans Søn, blev Konge i hans Sted.

28. Och Amri afsomnade med sina fäder, och vardt begrafven i Samarien; och Achab hans son vardt Konung i hans stad.

28. Ja Omri läks maggama omma wannemattega ja tedda maeti mahha Samaria, ja ta poeg Ahab sai kunningaks ta assemele.

28. Karalius Omris užmigo prie savo tėvų ir buvo palaidotas Samarijoje. Jo vietoje pradėjo karaliauti jo sūnus Ahabas.

28. Und Omri entschlief mit seinen Vätern und ward begraben zu Samaria. Und Ahab, sein Sohn, ward König an seiner Statt.

28. Et Omri s'endormit avec ses pères, et fut enseveli à Samarie; et Achab, son fils, régna à sa place.

28. Y Amrí durmió con sus padres, y fué sepultado en Samaria; y reinó en su lugar Acab su hijo.

28 En Omri ontsliep met zijn vaderen, en werd begraven te Samaria; en zijn zoon Achab regeerde in zijn plaats.

28. I zasnął Amry z ojcy swymi, a pochowany jest w Samaryi; i królował Achab, syn jego, miasto niego.

28. És elaluvék Omri az ő atyáival, és eltemetteték [16†] Samariában, és uralkodék ő utána az ő fia, Akháb.

28 И почил Амврий с отцами своими и погребен в Самарии. И воцарился Ахав, сын его, вместо него.

28. І спочив Амбрій з батьками своїми, й поховано його в Самариї; а син його Ахаб зробився царем намість його.

29. Ahab, Omrin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Aasan, Juudan kuninkaan, kolmantenakymmenentenä kahdeksantena hallitusvuotena; sitten Ahab, Omrin poika, hallitsi Israelia Samariassa kaksikymmentä kaksi vuotta.

29. Asan Juudan kuninkaan kahdeksantena vuonna neljättäkymmentä oli Ahab Omrin poika kuningas Israelissa, ja hallitsi Israelia Samariassa kaksi ajastaikaa kolmattakymmentä.

29. ASsan Judan Cuningan cahdexandena wuonna neljättäkymmendä oli Ahab Amrin poica Cuningas Israelis ja hallidzi Israelin Samarias caxi ajastaica colmattakymmendä.

29 And in the thirty-eighth year of Asa king of Judah, Ahab the son of Omri began to reign over Israel. And Ahab the son of Omri reigned over Israel in Samaria twenty-two years.

29. And in the thirty and eighth year of Asa king of Judah began Ahab the son of Omri to reign over Israel: and Ahab the son of Omri reigned over Israel in Samaria twenty and two years.

29. i det otte og tredivte Asas Judas Konges, Aar blev Akab, Omris Søn, Konge over Israel, og Akab, Omris Søn, regerede over Israel i Samaria to og tyve Aar.

29. Uti åttonde och tretionde årena Asa, Juda Konungs, vardt Achab, Amri son, Konung öfver Israel; och regerade öfver Israel i Samarien tu och tjugu år;

29. Ja Omri poeg Ahab sai kunningaks ülle Israeli Juda kunninga Asa kahheksamal aastal neljatkümmend; ja Omri poeg Ahab wallitses Israeli ülle Samarias kaks aastat kolmatkümmend.

29. Omrio sūnus Ahabas pradėjo karaliauti Izraelyje trisdešimt aštuntaisiais Judo karaliaus Asos metais ir karaliavo Samarijoje dvidešimt dvejus metus.

29. Im achunddreißigsten Jahr Asas, des Königs Juda's, ward Ahab, der Sohn Omris, König über Israel, und regierte über Israel zu Samaria zweiundzwanzig Jahre{~}

29. Achab, fils d'Omri, commença à régner sur Israël la trente-huitième année d'Asa, roi de Juda. Et Achab, fils d'Omri, régna sur Israël, à Samarie, vingt-deux ans.

29. Y comenzó a reinar Acab, hijo de Amrí, sobre Israel el año treinta y ocho de Asa rey de Judá.

29 En Achab, de zoon van Omri, werd koning over Israel, in het acht en dertigste jaar van Asa, den koning van Juda; en Achab, de zoon van Omri, regeerde over Israel, te Samaria, twee en twintig jaren.

29. Achab tedy, syn Amrego, królować począł nad Izraelem roku trzydziestego i ósmego Azy, króla Judzkiego, a królował Achab, syn Amrego, nad Izraelem w Samaryi dwadzieścia i dwa lat.

29. Akháb pedig, az Omri fia uralkodni kezde Izráelen, Asának, a Júdabeli királynak harmincznyolczadik esztendejében; és uralkodék Akháb, az Omri fia, Izráelen Samariában huszonkét esztendeig.

29 Ахав, сын Амвриев, воцарился над Израилем в тридцать восьмой год Асы, царя Иудейского, и царствовал Ахав, сын Амврия, над Израилем в Самарии двадцать два года.

29. І постав Ахаб Амбрієнко царем над Ізраїлем у трийцять восьмому роцї Асиному, царя Юдиного, й царював Ахаб Амбрієнко, над Ізраїлем в Самариї двайцять і два роки.

30. Mutta Ahab, Omrin poika, teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, enemmän kuin kaikki hänen edeltäjänsä.

30. Ja Ahab Omrin poika teki pahaa Herran edessä enemmän kuin kaikki ne, jotka hänen edellänsä olivat.

30. Ja teki paha HERran edes enämbi cuin caicki ne jotca hänen edelläns olit.

30 And Ahab the son of Omri did what was evil in the sight of Jehovah above all who were before him.

30. And Ahab the son of Omri did evil in the sight of the LORD above all that were before him.

30. Og Akab, Omris Søn, gjorde det onde for Herrens Øjne fremfor alle, som havde været før ham.

30. Och gjorde det ondt var för Herranom, öfver alla dem som för honom varit hade.

30. Ja Omri poeg Ahab teggi kurja Jehowa silma ees ennam kui keik, kes enne tedda olnud.

30. Ahabas, Omrio sūnus, darė pikta Viešpaties akivaizdoje labiau už visus savo pirmtakus.

30. und tat was dem HERRN übel, gefiel, über alle, die vor ihm gewesen waren.

30. Et Achab, fils d'Omri, fit ce qui est mal aux yeux de l'Éternel, plus que tous ceux qui avaient été avant lui.

30. Y reinó Acab, hijo de Amrí, sobre Israel en Samaria, veinte y dos años. Y Acab, hijo de Amrí, hizo lo malo delante de los ojos de Jehová sobre todos los que fueron ántes de él.

30 En Achab, den zoon van Omri, deed wat kwaad was in de ogen des HEEREN, meer dan allen, die voor hem geweest waren.

30. I czynił Achab, syn Amrego, złe przed oczyma Paóskiemi nad wszystkie, którzy byli przed nim.

30. És gonoszabbul cselekedék Akháb, az Omri fia az Úr szemei előtt mindazoknál, a kik ő előtte voltak.

30 И делал Ахав, сын Амврия, неугодное пред очами Господа более всехбывших прежде него.

30. І творив Ахаб Амбрієнко таке, що було Господеві не до вподоби, гірш над усїх, що були перед ним.

31. Ei ollut siinä kylliksi, että hän vaelsi Jerobeamin, Nebatin pojan, synneissä, vaan hän otti myös vaimokseen Iisebelin, siidonilaisten kuninkaan Etbaalin tyttären, ja rupesi palvelemaan Baalia ja kumartamaan sitä.

31. Ja se oli hänelle vähä, että hän vaelsi Jerobeamin Nebatin pojan synneissä, hän otti myös Isebelin, Etbaalin Zidonin kuninkaan tyttären emännäksensä, ja meni palvelemaan ja kumartamaan Baalia;

31. Ja ei totellut sitä että hän waelsi Jerobeamin Nebathin pojan synneis mutta otti myös Isebelin EthBaalin Zidonin Cuningan tyttären emännäxens ja meni palweleman ja cumartaman Baali.

31 And it happened, as if it had been a light thing for him to walk in the sins of Jeroboam the son of Nebat, that he took a wife, Jezebel the daughter of Ethbaal king of the Sidonians and went and served Baal and worshiped him.

31. And it came to pass, as if it had been a light thing for him to walk in the sins of Jeroboam the son of Nebat, that he took to wife Jezebel the daughter of Ethbaal king of the Zidonians, and went and served Baal, and worshipped him.

31. Og det skete, som var det ham for lidet, at han vandrede i Jeroboams, Nebats Søns, Synder, at han tog til Hustru Jesabel, Eth-Baals, Zidoniernes Konges Datter, og han gik hen og tjente Baal og tilbad ham.

31. Och var honom icke nog, att han vandrade i Jerobeams, Nebats sons, synder; utan tog dertill Isebel, EthBaals dotter, Konungens i Zidon, till hustru, och gick bort, och tjente Baal, och tillbad honom;

31. Ja se sündis, (kas se pissut olli, et ta Nebati poia Jarobeami pattude sees käis?) et ta Sidonide kunninga Etbaali tütre Isebeli naeseks wottis, ja läks ja tenis Paali, ja kummardas temma ette.

31. Negana to, kad jis vaikščiojo Nebato sūnaus Jeroboamo nuodėmėje, jis dar vedė sidoniečių karaliaus Etbaalo dukterį Jezabelę ir tarnavo Baalui bei garbino jį.

31. Und es war ihm ein Geringes, daß er wandelte in der Sünde Jerobeams, des Sohnes Nebats, und nahm dazu Isebel, die Tochter Ethbaals, des Königs zu Sidon, zum Weibe und ging hin und diente Baal und betete ihn an

31. Et comme si c'eût été peu de chose pour lui d'imiter les péchés de Jéroboam, fils de Nébat, il prit pour femme Jésabel, fille d'Ethbaal, roi des Sidoniens; puis il alla et servit Baal, et se prosterna devant lui.

31. Porque le fué ligera cosa andar en los pecados de Jeroboam, hijo de Nabat, y tomó por mujer a Jezabel, hija de Et-baal, rey de los Sidonios: y fué, y sirvió a Baal, y le adoró.

31 En het geschiedde (was het een lichte zaak, dat hij wandelde in de zonden van Jerobeam, den zoon van Nebat?), dat hij nog ter vrouwe nam Izebel, de dochter van Eth-baal, den koning der Sidoniers, en heenging, en diende Baal, en boog zich voor hem.

31. I stało się, nie mając na tem dosyć, iż chodził w grzechach Jeroboama, syna Nabatowego, że sobie wziął za żonę Jezabelę, córkę Etbaala, króla Sydoóskiego, a szedłszy służył Baalowi, i kłaniał mu się.

31. Mert nem elégedék meg azzal, hogy Jeroboámnak, a Nébát fiának bűneiben járjon, hanem elméne és feleségül vevé magának Jézabelt, Ethbaálnak, a Sídonbeli királynak [17†] leányát, és elmenvén, a Baálnak szolgála, és meghajtá magát annak.

31 Мало было для него впадать в грехи Иеровоама, сына Наватова; онвзял себе в жену Иезавель, дочь Ефваала царя Сидонского, и стал служить Ваалу и поклоняться ему.

31. Не досить було йому того, що ходив у гріхах Еробоама Набатенка; нї! він узяв за себе Езабелю Етбаалівну, дочку царя Сидонського, й почав служити Баалові, й поклонятись йому.

32. Ja hän pystytti alttarin Baalille Baalin temppeliin, jonka hän oli rakentanut Samariaan.

32. Ja asetti Baalille alttarin Baalin huoneessa, jonka hän oli rakentanut Samariassa.

32. Ja asetti Baalille Altarin Baalin huones jonga hän oli hänelle rakendanut Samarias.

32 And he reared up an altar for Baal in the house of Baal, which he had built in Samaria.

32. And he reared up an altar for Baal in the house of Baal, which he had built in Samaria.

32. Og han oprejste Baal et Alter i Baals Hus, som han byggede i Samaria.

32. Och uppsatte Baal ett altare uti Baals hus, det han honom byggde i Samarien;

32. Ja teggi ühhe altari ülles Paalile Paali kotta, mis ta üllesehhitas Samaria.

32. Jis pastatė Samarijoje Baalo namus ir juose aukurą Baalui.

32. und richtete Baal einen Altar auf im Hause Baals, das er baute zu Samaria,

32. Et il dressa un autel à Baal dans la maison de Baal, qu'il bâtit à Samarie.

32. E hizo altar a Baal, en el templo de Baal que él edificó en Samaria.

32 En hij richtte voor Baal een altaar op, in het huis van Baal, hetwelk hij te Samaria gebouwd had.

32. I wystawił ołtarz Baalowi w domu Baalowym, który był zbudował w Samaryi.

32. És oltárt emele a Baálnak a Baál házában, [18†] a melyet Samariában épített.

32 И поставил он Ваалу жертвенник в капище Ваала, который построилв Самарии.

32. І построїв Баалові жертівника в Бааловому храму, що збудував у Самариї.

33. Ahab teki myös aseran. Ja Ahab teki vielä paljon muuta ja vihoitti Herraa, Israelin Jumalaa, enemmän kuin kukaan niistä Israelin kuninkaista, jotka olivat olleet ennen häntä.

33. Ja Ahab teki metsistön; niin että Ahab vihoitti Herran Israelin Jumalan kovemmin kuin kaikki muut Israelin kuninkaat, jotka hänen edellänsä olivat.

33. Ja hän teki medzistön nijn että Ahab wihoitti HERran Israelin Jumalan cowemmin cuin caicki muut Israelin Cuningat jotca hänen edelläns olit.

33 And Ahab made the Asherah. And Ahab did yet more to provoke Jehovah, the God of Israel, to anger than all the kings of Israel who were before him.

33. And Ahab made a grove; and Ahab did more to provoke the LORD God of Israel to anger than all the kings of Israel that were before him.

33. Akab gjorde og Astartebilledet, og Akab gjorde mere til at opirre Herren, Israels Gud, end alle Israels Konger, som vare før ham.

33. Och gjorde en lund; så att Achab mer gjorde till att förtörna Herran Israels Gud, än alle Israels Konungar, som för honom varit hade.

33. Ja Ahab teggi ühhe ie, ja Ahab teggi ikka weel, Jehowa Israeli Jummala ärritamisseks, ennam kui keik Israeli kunningad, kes enne tedda olnud.

33. Ahabas dar įrengė alką. Ahabas labiau negu visi prieš jį buvę Izraelio karaliai darė tai, kas sukėlė Viešpaties pyktį.

33. und machte ein Ascherabild; daß Ahab mehr tat, den HERRN, den Gott Israels, zu erzürnen, denn alle Könige Israels, die vor ihm gewesen waren.

33. Et Achab fit aussi une idole d'Ashéra. Et Achab fit plus encore que tous les rois d'Israël qui avaient été avant lui, pour irriter l'Éternel, le Dieu d'Israël.

33. Hizo también Acab bosque: y añadió Acab haciendo provocar a ira a Jehová Dios de Israel, más que todos los reyes de Israel, que fueron ántes de él.

33 Ook maakte Achab een bos, zodat Achab nog meer deed, om den HEERE, den God Israels, tot toorn te verwekken, dan alle koningen van Israel, die voor hem geweest waren.

33. Do tego nasadził Achab gaj, a tem więcej wzruszył ku gniewu Pana, Boga Izraelskiego, nad wszystkie króle Izraelskie, którzy byli przed nim.

33. És csinált Akháb Aserát is, [19†] és jobban haragra indítá Akháb az Urat, Izráel Istenét, mint az Izráel valamennyi királya, a kik ő előtte voltak.

33 И сделал Ахав дубраву, и более всех царей Израильских, которые былипрежде него, Ахав делал то, что раздражает Господа Бога Израилева.

33. І засадив Ахаб дуброву, й завдавав учинками своїми більш досади Господеві, Богу Ізрайлевому, нїж усї царі Ізраїлські, що були перед ним.

34. Hänen aikanansa beeteliläinen Hiiel rakensi uudelleen Jerikon. Sen perustuksen laskemisesta hän menetti esikoisensa Abiramin, ja sen ovien pystyttämisestä hän menetti nuorimpansa Segubin, Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut Joosuan, Nuunin pojan, kautta.

34. Silloin rakensi Hiel Betelistä Jerihon: se maksoi hänen esikoisensa Abiramin, koska hän perustuksen laski, ja hänen nuorimman poikansa Segubin, koska hän sen portit pani, Herran sanan jälkeen, jonka hän oli sanonut Josuan Nunin pojan kautta.

34. SIlloin rakensi Hiel BethElist Jerihon se maxoi hänen esicoisens Abiramin cosca hän perustuxen laski ja hänen nuorimman poicans Segubin cosca hän sen portit pani HERran sanan jälken joca oli hänelle sanottu Josualda Nunin pojalda.

34 In his days did Hiel the Bethelite {from Bethel} build Jericho. He laid the foundation of it with the loss of Abiram his firstborn and set up the gates of it with the loss of his youngest son Segub, according to the word of Jehovah, which he spoke by Joshua the son of Nun.

34. In his days did Hiel the Bethelite build Jericho: he laid the foundation thereof in Abiram his firstborn, and set up the gates thereof in his youngest son Segub, according to the word of the LORD, which he spake by Joshua the son of Nun.

34. I hans Dage byggede Betheliteren Hiel Jeriko; det kostede ham Abiram, hans førstefødte Søn, der han lagde dens Grundvold, og Segub, hans yngste Søn, der han satte dens Porte, efter Herrens Ord, som han havde talet ved Josva, Nuns Søn.

34. På samma tid byggde Hiel af BethEl Jericho. Det kostade honom hans första son Abiram, då han grundvalen lade; och hans yngsta son Segub, då han satte portarna derföre, efter Herrans ord, som han sagt hade genom Josua, Nuns son.

34. Temma päiwil ehhitas üks Petelimees Hiel Jerikut ülles, ta raias sedda omma essimesse poia Abirami eest, ja panni ta wärrawad ette Segubi omma norema eest, Jehowa sanna möda , mis ta olli räkinud Nuni poia Josua läbbi.

34. Ahabui valdant, Hielis iš Betelio atstatė Jerichą. Jis padėjo jo pamatus ant savo pirmagimio Abiramo ir įstatė vartus ant jauniausiojo sūnaus Segubo, kaip buvo paskelbęs Viešpats per Nūno sūnų Jozuę.

34. Zur selben Zeit baute Hiel von Beth-El Jericho. Es kostete ihn seinen ersten Sohn Abiram, da er den Grund legte, und den jüngsten Sohn Segub, da er die Türen setzte, nach dem Wort des HERRN, das er geredet hatte durch Josua, den Sohn Nuns.

34. De son temps, Hiel de Béthel bâtit Jérico. Il la fonda sur Abiram, son aîné, et il en posa les portes sur Ségub, son dernier-né, selon la parole que l'Éternel avait prononcée par Josué, fils de Nun.

34. En su tiempo Hiel de Betel reedificó a Jericó. En Abiram su primogénito la fundó: y en Segub su hijo postrero puso sus puertas, conforme a la palabra de Jehová que había hablado por Josué, hijo de Nun.

34 In zijn dagen bouwde Hiel, de Betheliet, Jericho; op Abiram, zijn eerstgeborenen zoon, heeft hij haar gegrondvest, en op Segub, zijn jongsten zoon, heeft hij haar poorten gesteld; naar het woord des HEEREN, dat Hij door den dienst van Jozua, den zoon van Nun, gesproken had.

34. Za dni jego zbudował Hijel, Betelczyk, miasto Jerycho. Na Abiramie, pierworodnym swoim, założył je, a na Segubie najmłodszym synu swym, wystawił bramy jego, według słowa Paóskiego, które powiedział przez Jozuego, syna Nunowego.

34. Ennek idejében építé meg a Béthelbeli Hiel [20†] Jérikhót. Az ő elsőszülött fiának, Abirámnak élete árán veté meg annak fundamentomát, és az ő kisebbik fiának, Ségubnak élete árán állítá fel annak kapuit, az Úr beszéde szerint, a melyet szólott volt Józsué, a Nún fia által.

34 В его дни Ахиил Вефилянин построил Иерихон: на первенце своем Авираме он положил основание его и на младшем своем сыне Сегубе поставил ворота его, по слову Господа, которое Он изрек чрез Иисуса, сына Навина.

34. За його часу Ахіїл із Бетеля збудував город Ерихон. На перворіднї свойму Абирамі положив підвалину його, а на меньшому синї свойму Сегубі поставив ворота його, по слову Господньому, що сказав через Йозую Нуненка.