10 luku

Saban kuningatar Salomon luona. Salomon rikkaus ja viisaus. Hänen sotavaununsa ja hevosensa.

1. Kun Saban kuningatar kuuli, mitä Salomosta kerrottiin Herran nimen kunniaksi, tuli hän koettelemaan häntä arvoituksilla.

1. Ja rikkaan Arabian kuningatar oli kuullut Salomon sanoman Herran nimestä, ja tuli koettelemaan häntä tapauksilla.

1. JA cosca Salomon sanoma HERran nimestä oli tullut rickan Arabian Drotningin eteen tuli hän coetteleman händä tapauxilla.

1 And when the queen of Sheba heard of the fame of Solomon concerning the name of Jehovah, she came to prove him with hard questions.

1. And when the queen of Sheba heard of the fame of Solomon concerning the name of the LORD, she came to prove him with hard questions.

1. Og Dronningen af Seba hørte Salomos Rygte i Herrens Navn og kom for at prøve ham med mørke Taler.

1. Och då Salomos rykte af Herrans Namn kom för Drottningen af rika Arabien, kom hon till att försöka honom med gåtor.

1. Ja kui Seba kunninga-emmand sedda jutto Salomonist kulis Jehowa nimme pärrast: siis tulli ta tedda kiusama moistatustega.

1. Šebos karalienė, išgirdusi apie Saliamoną, pagarsėjusį dėl Viešpaties, atvyko jį išmėginti sunkiais klausimais.

1. Und da das Gerücht von Salomo und von dem Namen des HERRN kam vor die Königin von Reicharabien, kam sie, Salomo zu versuchen mit Rätseln.

1. La reine de Shéba, ayant appris la renommée de Salomon, à cause du nom de l'Éternel, vint l'éprouver par des questions obscures.

1. Y OYENDO la reina de Sabá la fama de Salomón en el nombre de Jehová, vino a tentarle con preguntas.

1 En toen de koningin van Scheba het gerucht van Salomo hoorde, aangaande den Naam des HEEREN, kwam zij, om hem met raadselen te verzoeken.

1. A królowa z Saby usłyszawszy sławę o Salomonie i o imieniu Paóskiem przyjechała, aby go doświadczyła w zagadkach.

1. A Séba királynéasszonya pedig hallván [1†] Salamonnak hírét és [2†] az Úr nevét, eljöve, hogy megkisértgesse őt nehéz kérdésekkel.

1 Царица Савская, услышав о славе Соломона во имя Господа, пришла испытать его загадками.

1. Як же перечула цариця Сабська чутку про славу Соломонову в імя Господнє, прибула вона випробувати його загадками.

2. Hän tuli Jerusalemiin sangen suuren seurueen kanssa, mukanaan kameleja, jotka kantoivat hajuaineita, kultaa ylen paljon ja kalliita kiviä. Ja kun hän tuli Salomon luo, puhui hän tälle kaikki, mitä hänellä oli mielessänsä.

2. Ja hän tuli Jerusalemiin sangen suuren joukon kanssa, kamelein kanssa, jotka jaloja yrttejä kannattivat, ja aivan paljon kultaa ja kalliita kiviä. Ja kuin hän tuli kuningas Salomon tykö, puhui hän hänelle kaikki, mitä hän sydämessänsä aikonut oli.

2. Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa Camelein cansa jotca jaloja yrtejä cannatit ja paljon cullan cansa ja callisten kiwein cansa. Ja cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö puhui hän hänelle caicki cuin hän aicoinut oli.

2 And she came to Jerusalem with a very great train, with camels that bore spices and very much gold and precious stones. And when she came to Solomon, she spoke with him of all that was in her heart.

2. And she came to Jerusalem with a very great train, with camels that bare spices, and very much gold, and precious stones: and when she was come to Solomon, she communed with him of all that was in her heart.

2. Og hun kom, til Jerusalem med en saare stor Skare, med Kameler, som bare vellugtende Urter og saare meget Guld og kostbare Stene; og hun kom til Salomo og talte med ham alt det, som var i hendes Hjerte.

2. Och hon kom till Jerusalem med en ganska stor skara, med cameler, som speceri båro, och med mycket guld och ädla stenar. Och då hon kom in till Konung Salomo, talade hon med honom allt det hon sig föresatt hade.

2. Ja tulli Jerusalemma wägga sure wäega, kamelidega, mis kallid rohhud kandsid ja wägga paljo kulda ja kallid kiwwid: ja kui ta Salomoni jure tulli, siis räkis ta temma wasto keik, mis ta süddames olli.

2. Ji atkeliavo į Jeruzalę su labai didele palyda; kupranugariai nešė kvepalų, labai daug aukso ir brangių akmenų. Atėjusi pas Saliamoną ji kalbėjo su juo apie visa, kas buvo jos širdyje.

2. Und sie kam gen Jerusalem mit sehr vielem Volk, mit Kamelen, die Spezerei trugen und viel Gold und Edelsteine. Und da sie zum König Salomo hineinkam, redete sie ihm alles, was sie sich vorgenommen hatte.

2. Elle entra dans Jérusalem avec un fort grand train, avec des chameaux qui portaient des aromates et de l'or en grande quantité, et des pierres précieuses; puis, étant venue vers Salomon, elle lui dit tout ce qu'elle avait dans le cœur.

2. Y vino a Jerusalem con muy grande ejército, con camellos cargados de especierías, y oro en grande abundancia, y piedras preciosas: y como vino a Salomón propúsole todo lo que tenía su corazón.

2 En zij kwam te Jeruzalem, met een zeer zwaar heir, met kemelen, dragende specerijen, en zeer veel gouds, en kostelijk gesteente; en zij kwam tot Salomo, en sprak tot hem al wat in haar hart was.

2. I wjechała do Jeruzalemu z wielkim bardzo pocztem, z wielbłądami niosącemi rzeczy wonne, i złota bardzo wiele, i kamienia drogiego, a przyszedłszy do Salomona mówiła do niego o wszystkiem, co miała w sercu swojem.

2. És bejöve Jeruzsálembe [3†] igen nagy sereggel és tevékkel, a melyek hoznak vala fűszerszámokat, igen sok aranyat és drágaköveket, és Salamonhoz méne, és szóla vele mindenekről, a melyek szívén voltak.

2 И пришла она в Иерусалим с весьма большим богатством: верблюды навьючены были благовониями и великим множеством золота и драгоценными камнями; и пришла к Соломону и беседовала с ним обо всем, что было у нее на сердце.

2. Прибула ж вона в Ерусалим з вельми великим двором, а верблюди несли пахощі й премного золота й дорогоцїнного каміння. І прибувши до Соломона, бесїдувала вона з ним про все, що мала на серцї.

3. Mutta Salomo selitti hänelle kaikki hänen kysymyksensä; kuninkaalle ei mikään jäänyt ongelmaksi, jota hän ei olisi hänelle selittänyt.

3. Ja Salomo ilmoitti hänelle kaikki hänen sanansa: ei ollut mitään kuninkaalta salattu, jota ei hän hänelle ilmoittanut.

3. Ja Salomo sanoi ne caicki tyynni hänelle ja ei ollut mitän Cuningalda salattu jota ei hän hänelle sanonut

3 And Solomon answered to her all her questions; there was not anything hid from the king which he did not answer.

3. And Solomon told her all her questions: there was not any thing hid from the king, which he told her not.

3. Og Salomo udtydede hende alle hendes Ord; der var ikke et Ord skjult for Kongen, som han ej udtydede hende.

3. Och Salomo sade henne det allt; och Konungenom var intet fördold, det han henne icke säga kunde.

3. Ja Salomon räkis temmale ülles keik, mis ta küssis; ei olnud kunningal ühtegi teädmatta, mis ta temmale ei olleks üllesräkind.

3. Saliamonas atsakė jai į visus klausimus. Nebuvo nieko, ko karalius nebūtų galėjęs jai atsakyti.

3. Und Salomo sagte es ihr alles, und war dem König nichts verborgen, das er ihr nicht sagte.

3. Et Salomon lui expliqua tout ce qu'elle lui proposa; il n'y eut rien que le roi n'entendît et qu'il ne lui expliquât.

3. Y Salomón le declaró todas sus palabras: ninguna cosa se le escondío al rey que no le declarase.

3 En Salomo verklaarde haar al haar woorden; geen ding was er verborgen voor den koning, dat hij haar niet verklaarde.

3. Ale jej odpowiedział Salomon na jej wszystkie słowa; nie było nic skrytego przed królem, na coby jej nie odpowiedział.

3. És Salamon [4†] megfelelt néki mindenre, semmi sem volt a király előtt elrejtve, a mire ne tudott volna néki felelni.

3 И объяснил ей Соломон все слова ее, и не было ничего незнакомого царю, чего бы он неизъяснил ей.

3. А Соломон давав їй відповідь на всї її питання. Не було нїчого недовідомого цареві, чого б він їй не вияснив.

4. Kun Saban kuningatar näki kaiken Salomon viisauden, linnan, jonka hän oli rakentanut,

4. Koska rikkaan Arabian kuningatar näki kaiken Salomon taidon ja huoneen, jonka hän rakentanut oli,

4. COsca rickan Arabian Drotningi näki caiken Salomon taidon ja huonen jonga hän rakendanut oli:

4 And when the queen of Sheba had seen all the wisdom of Solomon and the house that he had built,

4. And when the queen of Sheba had seen all Solomon's wisdom, and the house that he had built,

4. Da Dronningen af Seba saa al Salomos Visdom og Huset, som han havde bygget,

4. Då nu Drottningen af rika Arabien såg all Salomos visdom, och det hus, som han byggt hade,

4. Kui Seba kunninga-emmand näggi keik Salomoni tarkust, ja sedda kodda, mis ta olli üllesehhitanud,

4. Šebos karalienė, pamačiusi Saliamono išmintį ir namus, kuriuos jis pastatė,

4. Da aber die Königin von Reicharabien sah alle Weisheit Salomos und das Haus, das er gebaut hatte,

4. Alors, la reine de Shéba voyant toute la sagesse de Salomon, et la maison qu'il avait bâtie,

4. Y como la reina de Sabá vió toda la sabiduría de Salomón, y la casa que había edificado,

4 Als nu de koningin van Scheba zag al de wijsheid van Salomo, en het huis, hetwelk hij gebouwd had,

4. Przetoż widząc królowa z Saby wszystkę mądrość Salomonową, i dom, który był zbudował,

4. És a mikor látta Séba királynéasszonya Salamonnak minden bölcseségét, és a házat, [5†] a melyet épített vala;

4 И увидела царица Савская всю мудрость Соломона и дом, который он построил,

4. Як побачила ж цариця Сабська всю мудрість Соломонову, й палату, що збудував,

5. ruuat hänen pöydällänsä, kuinka hänen palvelijansa asuivat ja hänen palvelusväkensä palveli ja kuinka he olivat puetut, ja näki hänen juomanlaskijansa ja hänen polttouhrinsa, jotka hän uhrasi Herran temppelissä, meni hän miltei hengettömäksi.

5. Ja ruat hänen pöydällänsä, ja hänen palveliainsa asuinsiat, kunkin heidän virkansa, ja heidän vaatteensa, ja hänen juomansa laskiat ja polttouhrinsa, jonka hän Herran huoneessa uhrasi, tuli hän liki hengettömäksi.

5. Ja ruat hänen pöydälläns ja hänen palweliains asuinsiat ja cungin heidän wircans ja heidän waattens ja hänen juomanslaskian ja polttouhrins jonga hän HERran huones uhrais ei hän idzens enämbi woinut pidättä.

5 and the food of his table and the seating of his servants and the attendance of his ministers and their apparel and his cupbearers and his ascent by which he went up to the house of Jehovah, there was no more spirit in her.

5. And the meat of his table, and the sitting of his servants, and the attendance of his ministers, and their apparel, and his cupbearers, and his ascent by which he went up unto the house of the LORD; there was no more spirit in her.

5. og Maden til hans Bord og hans Tjeneres Bolig, og hvordan de stode, som opvartede ham, og deres Klæder og hans Mundskænke og hans Opgang, ad hvilken han gik op til Herrens Hus: Da var hun ude af sig selv.

5. Och rätterna på hans bord, och hans tjenares boningar, och hans tjenares ämbeten, och deras kläder, och hans skänkesvänner, och hans bränneoffer som han i Herrans hus offrade, kunde hon icke längre hålla sig;

5. Ja sedda roga, mis ta laua peäl, ja ta sullaste honed, ja temma teenride ammetit, ja nende rided, ja ta keldri-teenrid, ja ta üllesminnemisse paiga, kust ta üllesläks Jehowa kotta: siis sai temma hing kui tuimaks.

5. jo stalo valgius, tarnų būstus ir patarnautojų laikyseną bei apdarus, vyno pilstytojus ir užėjimą į Viešpaties namus, nebegalėjo susilaikyti

5. und die Speise für seinen Tisch und seiner Knechte Wohnung und seiner Diener Amt und ihre Kleider und seine Schenken und seine Brandopfer, die er im Hause des HERRN opferte, konnte sie sich nicht mehr enthalten

5. Et les mets de sa table, les logements de ses serviteurs, l'ordre du service de ses officiers, leurs vêtements, ses échansons, et les holocaustes qu'il offrait dans la maison de l'Éternel, elle fut toute hors d'elle-même.

5. Asimismo la comida de su mesa, el asiento de sus siervos, el estado y vestidos de los que le servían, sus maestresalas, y sus holocaustos que sacrificaba en la casa de Jehová, ella quedó fuera de sí.

5 En de spijze zijner tafel, en het zitten zijner knechten, en het staan zijner dienaren, en hun kledingen, en zijn schenkers, en zijn opgang, waardoor hij henen opging in het huis des HEEREN, zo was in haar geen geest meer.

5. Także potrawy stołu jego, i siadania sług jego, i stawania służących mu, i szaty ich, i podczasze jego, i wschody, po których wstępował do domu Paóskiego, zdumiała się bardzo;

5. És az ő asztalának étkeit, és szolgáinak lakásait, és szolgái udvarlásának módját, és azok öltözeteit, és pohárszékeit, és az ő áldozatját, a melylyel [6†] az Úrnak házában áldozott: a lélekzete is elállott;

5 и пищу за столом его, и жилище рабов его, и стройность слуг его, и одежду их, и виночерпиев его, и всесожжения его, которые он приносил в храме Господнем. И не могла онаболее удержаться

5. І наїдки до його столу, житла дворян його й стрійність слуг його й їх одїж, й пивничників його, та всепалення його, що він приносив у храму Господньому, то й не стямилась;

6. Sitten hän sanoi kuninkaalle: Totta oli se puhe, jonka minä kotimaahani sinusta ja sinun viisaudestasi kuulin.

6. Sitte sanoi hän kuninkaalle: se on tosi, minkä minä sinusta kuullut olen minun maalleni, ja sinun menostas, ja sinun taidostas.

6. Mutta sanoi Cuningalle: caicki cuin minä sinusta cuullut olen minun maalleni ja sinun menostas ja sinun taidostas se on tosi.

6 And she said to the king, It was a true report that I heard in my own land of your acts and of your wisdom.

6. And she said to the king, It was a true report that I heard in mine own land of thy acts and of thy wisdom.

6. Og hun sagde til Kongen: Det Ord er sandt, som jeg har hørt i mit Land om dine Sager og om din Visdom.

6. Och sade till Konungen: Allt det jag i mitt land utaf ditt väsende, och af din visdom, hört hafver, det är sant.

6. Ja ta ütles kunninga wasto: Se könne on tössi olnud, mis ma ommal maal ollen kuulnud sinno asjust ja so tarkussest.

6. ir tarė karaliui: ‘‘Ką girdėjau savo krašte apie tavo darbus ir išmintį, yra tiesa.

6. und sprach zum König: Es ist wahr, was ich in meinem Lande gehört habe von deinem Wesen und von deiner Weisheit.

6. Et elle dit au roi: Ce que j'ai entendu dire dans mon pays de ton état et de ta sagesse, est véritable.

6. Y dijo al rey: Verdad es lo que oí en mi tierra de tus cosas, y de tu sabiduría,

6 En zij zeide tot den koning: Het woord is waarheid geweest, dat ik in mijn land gehoord heb, van uw zaken en van uw wijsheid.

6. I rzekła do króla: Prawdziwać to mowa, którąm słyszała w ziemi mojej o sprawach twoich, i o mądrości twojej;

6. És monda a királynak: Mind igaz, a mit az én földemben hallottam volt a te dolgaid felől és [7†] a te bölcseségedről,

6 и сказала царю: верно то, что я слышала в земле своей о делах твоихи о мудрости твоей;

6. Та й сказала цареві: Щира правда була все те, що менї переказано в моїй землї про твої обставини й про твою мудрість.

7. Minä en uskonut, mitä sanottiin, ennenkuin itse tulin ja sain omin silmin nähdä; ja katso, ei puoltakaan oltu minulle kerrottu. Sinulla on paljon enemmän viisautta ja rikkautta, kuin minä olin kuullut huhuttavan.

7. Ja en minä uskonut sitä ennenkuin minä tulin itse, ja minä olen sen nyt silmilläni nähnyt, ja katso, ei ole minulle puoliakaan sanottu: sinulla on enempi taitoa ja hyvyyttä, kuin sanoma on, jonka minä kuullut olen.

7. Ja en minä usconut sitä ennencuin minä tulin idze ja sen minä olen nyt silmilläni nähnyt ja cadzo ei ole minulle puolittaingan sanottu sinulla on enämbi taito ja hywyttä cuin sanoma on jonga minä cuullut olen.

7 However I did not believe the words until I came and my eyes had seen it. And behold, the half was not told me; your wisdom and prosperity exceed the fame which I heard.

7. Howbeit I believed not the words, until I came, and mine eyes had seen it: and, behold, the half was not told me: thy wisdom and prosperity exceedeth the fame which I heard.

7. Og jeg troede ikke Ordene, førend jeg kom, og mine Øjne saa det, og se, ikke Halvdelen er mig forkyndt; du har mere Visdom og godt end efter Rygtet, som jeg hørte.

7. Och jag hafver icke velat trott det, tilldess jag är kommen, och hafver det med min ögon sett; och si, mig är icke hälften sagdt. Du hafver mer visdom och rikedomar, än ryktet är, som jag hört hafver.

7. Ja minna ei usknud mitte sedda könnet, senni kui ma tulnud ja mo silmad isse näinud: ja wata, ei olle mulle pooltke üllesräkitud; so tarkus ja headus on üllem, kui se jut, mis ma kuulnud.

7. Aš netikėjau tais žodžiais, kol neatvykau ir savo akimis nepamačiau. Iš tikrųjų nė pusės man nebuvo pasakyta. Tavo išmintis ir turtai viršija tai, ką apie tave girdėjau.

7. Und ich habe es nicht wollen glauben, bis ich gekommen bin und habe es mit meinen Augen gesehen. Und siehe, es ist mir nicht die Hälfte gesagt. Du hast mehr Weisheit und Gut, denn das Gerücht ist, das ich gehört habe.

7. Je ne croyais point ce qu'on en disait, jusqu'à ce que je sois venue et que mes yeux l'aient vu; et voici, on ne m'en avait pas rapporté la moitié; ta sagesse et tes biens surpassent ce que j'avais appris par la renommée.

7. Mas yo no lo creía, hasta que he venido; y mis ojos han visto que ni aun la mitad era lo que me había sido dicho. Tu sabiduría y bien es mayor que la fama que yo había oido.

7 Ik heb die woorden niet geloofd, totdat ik gekomen ben, en mijn ogen dat gezien hebben; en zie, de helft is mij niet aangezegd; gij hebt met wijsheid en goed overtroffen het gerucht, dat ik gehoord heb.

7. Alem nie wierzyła powieściom onym, ażem sama przyjechawszy oglądała to oczyma swemi. Ale mi tego nie powiedziano i połowy. Większa jest mądrość i dobroć twoja niżeli sława, którąm słyszała.

7. De én hinni sem akartam azokat a beszédeket, míg én magam el nem jöttem, és szemeimmel nem láttam. És ímé nékem a felét sem beszélték el: te meghaladtad bölcseséggel és jósággal a hírt, a melyet hallottam felőled.

7 но я не верила словам, доколе не пришла, и не увидели глаза мои: ивот, мне и в половину не сказано; мудрости и богатства у тебя больше, нежели как я слышала.

7. Не хотїла я няти віри переказам, аж покіль прибула сама та й побачила все своїми очима. Та менї й половини не сказано. У тебе більш мудростї й заможностї, нїж ійде чутка, що я перечула.

8. Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä palvelijasi, jotka aina saavat olla sinun edessäsi ja kuulla sinun viisauttasi.

8. Autuaat ovat sinun miehes ja sinun palvelias, jotka aina sinun edessäs seisovat ja kuuntelevat sinun taitoas.

8. Autuat owat sinun miehes ja palwelias jotca aina sinun edesäs seisowat ja cuuldelewat sinun taitoas.

8 Your men are fortunate, these, your servants, are fortunate who stand continually before you, who hear your wisdom.

8. Happy are thy men, happy are these thy servants, which stand continually before thee, and that hear thy wisdom.

8. Salige ere dine Mænd, salige ere disse dine Tjenere, som stedse staa for dit Ansigt, og som høre din Visdom.

8. Salige äro dine män, och dine tjenare, som alltid för dig stå, och höra din visdom.

8. Önsad on so mehhed, önsad on needsinnatsed so sullased, kes allati so ees seiswad, kes sinno tarkust kuulwad.

8. Laimingi tavo žmonės ir laimingi šie tavo tarnai, kurie nuolat yra priešais tave ir girdi tavo išmintį.

8. Selig sind die Leute und deine Knechte, die allezeit vor dir stehen und deine Weisheit hören.

8. Heureux tes gens! heureux tes serviteurs, qui se tiennent continuellement devant toi et qui écoutent ta sagesse!

8. Bienaventurados tus varones, bienaventurados estos tus siervos, que están continuamente delante de tí, y oyen tu sabiduría.

8 Welgelukzalig zijn uw mannen, welgelukzalig deze uw knechten, die gedurig voor uw aangezicht staan, die uw wijsheid horen!

8. Błogosławieni mężowie twoi, błogosławieni słudzy twoi, którzy zawsze przed tobą stoją, i słuchają mądrości twojej.

8. Boldogok [8†] a te embereid, boldogok ezek a te szolgáid, a kik udvarlanak néked mindenkor, és hallhatják a te bölcseségedet:

8 Блаженны люди твои и блаженны сии слуги твои, которые всегда предстоят пред тобою и слышат мудрость твою!

8. Щасливі люде твої, й щасливі слуги твої, що по всяк час перед тобою стоять і слухають мудростї твоєї!

9. Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka sinuun on niin mielistynyt, että on asettanut sinut Israelin valtaistuimelle. Sentähden, että Herra rakastaa Israelia ainiaan, hän on pannut sinut kuninkaaksi, tekemään sitä, mikä oikeus ja vanhurskaus on.

9. Kiitetty olkoon Herra sinun Jumalas, joka sinuun on mielistynyt, sinun Israelin istuimelle pannaksensa! Sentähden että Herra rakastaa Israelia ijankaikkisesti, on hän pannut sinun kuninkaaksi tuomiota ja oikeutta tekemään.

9. Kijtetty olcon HERra sinun Jumalas joca sinuun on mielistynyt sinun Israelin istuimelle pannaxens sentähden että HERra racasta Israeli ijancaickisest ja on pannut sinun Cuningaxi oikeutta ja duomiota tekemän.

9 Praise Jehovah your God, who delighted in you to set you on the throne of Israel. Because Jehovah loved Israel everlasting, therefore he made you king, to do justice and righteousness.

9. Blessed be the LORD thy God, which delighted in thee, to set thee on the throne of Israel: because the LORD loved Israel for ever, therefore made he thee king, to do judgment and justice.

9. Lovet være Herren din Gud, som havde Lyst til at sætte dig paa Israels Trone; fordi Herren elsker Israel evindeligt, derfor satte han dig til Konge at gøre Ret og Retfærdighed.

9. Lofvad vare Herren din Gud, som till dig lust haft hafver, så att han dig på Israels stol satt hafver; derföre, att Herren älskar Israel i evig tid, och hafver satt dig till Konung, att du rätt och redelighet göra skall.

9. Kidetud olgo Jehowa so Jummal, kel hea meel sinnust on, et ta sind pannud Israeli aujärje peäle; et Jehowa Israeli armastab iggaweste, sepärrast on ta sind kunningaks pannud, et sa teed mis kohhus ja öigus.

9. Palaimintas Viešpats, tavo Dievas, kuris pamėgo tave ir pasodino Izraelio soste. Viešpats pamilo Izraelį amžiams ir todėl paskyrė tave karaliumi teismui ir teisingumui vykdyti’‘.

9. Gelobt sei der HERR, dein Gott, der zu dir Lust hat, daß er dich auf den Stuhl Israels gesetzt hat; darum daß der HERR Israel liebhat ewiglich, hat er dich zum König gesetzt, daß du Gericht und Recht haltest.

9. Béni soit l'Éternel ton Dieu, qui t'a eu pour agréable, pour te placer sur le trône d'Israël! C'est parce que l'Éternel a aimé Israël à toujours, qu'il t'a établi roi pour faire droit et justice.

9. Jehová tu Dios sea bendito, que se ha agradado de tí, para ponerte en el trono de Israel; porque Jehová ha amado siempre a Israel: y te ha puesto por rey para que hagas derecho y justicia.

9 Geloofd zij de HEERE, uw God, Die behagen in u heeft gehad, om u op den troon van Israel te zetten! Omdat de HEERE Israel in eeuwigheid bemint, daarom heeft Hij u tot koning gesteld, om recht en gerechtigheid te doen.

9. Niechże będzie Pan, Bóg twój, błogosławiony, który cię sobie upodobał, aby cię posadził na stolicy Izraelskiej, przeto iż Pan umiłował Izraela na wieki, i postanowił cię królem, abyś czynił sąd i sprawiedliwość.

9. Legyen az Úr, a te Istened [9†] áldott, a ki kedvelt téged, hogy az Izráel királyi székibe ültetett, mert szerette az Úr az Izráelt mindörökké, és királylyá tett téged, hogy ítéletet és igazságot szolgáltass.

9 Да будет благословен Господь Бог твой, Который благоволил посадитьтебя на престол Израилев! Господь, по вечной любви Своей к Израилю, поставил тебя царем, творить суд и правду.

9. Хвала Господеві, Богу твойму, що йому було залюбки посадити тебе на престолї Ізрайлевому. Віковічно влюбив Господь Ізраїля, коли поставив тебе царем, щоб чинив суд і правду.

10. Ja hän antoi kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia kultaa, hyvin paljon hajuaineita ja kalliita kiviä. Niin paljon hajuaineita, kuin mitä Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sinne ole sen jälkeen tullut.

10. Ja hän antoi kuninkaalle kaksikymmentä toistasataa sentneriä kultaa ja sangen paljon jaloja yrttejä ja kalliita kiviä. Ei tullut sinne sitte niin paljo kalliita yrttejä, kuin rikkaan Arabian kuningatar kuningas Salomolle antoi;

10. JA hän andoi Cuningalle caxikymmendä toista sata Centneriä culda ja sangen paljo jaloja yrtejä ja calleita kiwiä. Ei tullut sinne sijtte nijn paljo calleita yrtejä cuin rickan Arabian Drotningi Cuningas Salomolle andoi.

10 And she gave the king a hundred and twenty talants of gold and of spices a very great store and precious stones. There came no more such abundance of spices as these which the queen of Sheba gave to king Solomon.

10. And she gave the king an hundred and twenty talents of gold, and of spices very great store, and precious stones: there came no more such abundance of spices as these which the queen of Sheba gave to king Solomon.

10. Og hun gav Kongen Hun drede og tyve Centner Guld og saare mange, vellugtende Urter og kostbare Stene, der kom ikke ydermere saadanne Urter i Mangfoldighed som disse, hvilke Dronningen af Seba gav Kong Salomo.

10. Och hon gaf Konungenom hundrade och tjugu centener guld, och ganska mycket speceri, och ädla stenar. Der kom icke sedan så mycket speceri, såsom Drottningen af rika Arabien Konung Salomo gaf.

10. Ja temma andis kunningale sadda ja kakskümmend talenti kulda, ja wägga paljo kallid rohtusid ja kallid kiwwa: ei tulnud mitte paljusse polest ennam seddasuggust rohto, mis Seba kunninga-emmand kunninga Salomonile andis.

10. Ji padovanojo karaliui šimtą dvidešimt talentų aukso, labai daug kvepalų ir brangiųjų akmenų. Niekad daugiau nebuvo atgabenta tiek kvepalų, kiek Šebos karalienė padovanojo karaliui Saliamonui.

10. Und sie gab dem König hundertzwanzig Zentner Gold und sehr viel Spezerei und Edelgestein. Es kam nicht mehr so viel Spezerei, als die Königin von Reicharabien dem König Salomo gab.

10. Et elle donna au roi cent vingt talents d'or, et une très grande quantité d'aromates, avec des pierres précieuses. Il ne vint jamais depuis une aussi grande abondance d'aromates, que la reine de Shéba en donna au roi Salomon.

10. Y dió la reina al rey ciento y veinte talentos de oro, y muy mucha especiería, y piedras preciosas: nunca vino después tan grande multitud de especiería, como la reina de Sabá dió al rey Salomón.

10 En zij gaf den koning honderd en twintig talenten gouds, en zeer veel specerijen, en kostelijk gesteente; als deze specerij, die de koningin van Scheba den koning Salomo gaf, is er nooit meer in menigte gekomen.

10. I dała królowi sto i dwadzieścia talentów złota, i rzeczy wonnych bardzo wiele, i kamienia drogiego. Nie przyszło nigdy potem tak wiele wonnych rzeczy, jako dała królowa z Saby królowi Salomonowi.

10. És ada a királynak száz és húsz tálentom aranyat, [10†] és igen sok fűszerszámot és drágakövet. Nem hoztak azután ilyen és ennyi sokaságú fűszerszámot, a mennyit Séba királynéasszonya ada Salamon királynak.

10 И подарила она царю сто двадцать талантов золота и великоемножество благовоний и драгоценные камни; никогда еще не приходило такого множества благовоний, какое подарила царица Савская царю Соломону.

10. І подарувала вона цареві сто й двайцять талантів золота й велике множество пахощів і благородного каміння. Нїколи ще не приходило стільки пахощів, як подарувала цариця Сабська цареві Соломонові.

11. Myöskin Hiiramin laivat, jotka kuljettivat kultaa Oofirista, toivat Oofirista hyvin paljon santelipuuta ja kalliita kiviä.

11. Siihen myös Hiramin haahdet, jotka kultaa toivat Ophirista, ja sangen paljo Hebenin puita ja kalliita kiviä.

11. Sijhen myös Hiramin hahdet jotca culda toit Ophirist ja sangen paljo Hebenin puita ja callita kiwiä.

11 And the navy also of Hiram, that brought gold from Ophir, brought in from Ophir great plenty of algum trees and precious stones.

11. And the navy also of Hiram, that brought gold from Ophir, brought in from Ophir great plenty of almug trees, and precious stones.

11. Dertilmed havde Hirams Skibe, som bragte Guld fra Ofir, ført saare meget Hebentræ og kostbare Stene fra Ofir.

11. Dertill de Hirams skepp, som guld förde af Ophir, förde också ganska mycket hebenträ, och ädla stenar.

11. Ja Irami laewad, mis Owirist kulda töid, töid ka Oworist wägga paljo Almugi puid ja kallid kiwwa.

11. Hiramo laivai parvežė iš Ofyro aukso, labai daug raudonmedžio ir brangiųjų akmenų.

11. Dazu die Schiffe Hirams, die Gold aus Ophir führten, brachten sehr viel Sandelholz und Edelgestein.

11. La flotte de Hiram, qui avait apporté de l'or d'Ophir, apporta aussi du bois de santal, en fort grande abondance, et des pierres précieuses.

11. La flota de Hiram que había traido el oro de Ofir, traía también de Ofir muy mucha madera de almugim, y piedras preciosas.

11 Verder ook de schepen van Hiram, die goud uit Ofir voerden, brachten uit Ofir zeer veel almuggimhout en kostelijk gesteente.

11. Nadto okręty Hirama, które przynosiły złoto z Ofir, przyniosły z Ofir drzewa almugimowego bardzo wiele i kamienia drogiego.

11. És a Hírám [11†] hajója is, mely aranyat hozott Ofirból, ébenfát is hozott Ofirból nagy bőséggel és drágaköveket.

11 И корабль Хирамов, который привозил золото из Офира, привез из Офира великое множество красного дерева и драгоценных камней.

11. А кораблї Гирамові, що привозили золото з Офира, привезли з Офира велике множество червоного дерева й благородного каміння.

12. Ja kuningas teetti santelipuusta kalustoa Herran temppeliin ja kuninkaan linnaan ja kanteleita ja harppuja laulajille. Sellaista santelipuumäärää ei ole tuotu eikä nähty tähän päivään asti.

12. Ja kuningas antoi tehdä Hebenin puista patsaita Herran huoneesen ja kuninkaan huoneesen, ja kanteleet ja harput soittajille. Ei tullut sinne sitte niin paljo Hebenin puita, eikä myös nähty ole tähän päivään asti.

12. Ja Cuningas andoi tehdä Hebenin puist padzait HERran huoneseen ja Cuningan huoneseen ja candelet ja harput soittaille. Ei tullut sinne sijtte nijn paljo Hebenin puita eikä myös sijtte näkynyt tähän päiwän asti.

12 And the king made pillars of the algum trees for the house of Jehovah and for the king's house, also harps and psalteries for the singers. There have come no such algum trees, nor were seen, to this day.

12. And the king made of the almug trees pillars for the house of the LORD, and for the king's house, harps also and psalteries for singers: there came no such almug trees, nor were seen unto this day.

12. Og Kongen lod gøre Piller i Herrens Hus og i Kongens Hus af Hebentræ og Harper og Salter til Sangerne; saadant Hebentræ kom ikke og blev ikke ydermere set indtil denne Dag.

12. Och Konungen lät göra af hebenträ pelare i Herrans hus, och i Konungshuset, och harpor och psaltare för sångare. Der kom icke sedan så mycket hebenträ, vardt ej heller sedt, allt intill denna dag.

12. Ja kunningas teggi neist Almugi puist treppide käepiddemed Jehowa koia ja kunninga koia tarwis, ja kandled ja nabli-mängid lauljattele: ei tulnud seddasuggust Almugi puud, egga olle nähtud tänna päwani.

12. Karalius pagamino iš to medžio stulpus Viešpaties namams ir karaliaus namams, psalterių bei arfų. Tiek raudonmedžio nebuvo nei atgabenta, nei matyta iki šios dienos.

12. Und der König ließ machen von Sandelholz Pfeiler im Hause des HERRN und im Hause des Königs und Harfen und Psalter für die Sänger. Es kam nicht mehr solch Sandelholz, ward auch nicht mehr gesehen bis auf diesen Tag.

12. Et de ce bois de santal le roi fit des balustrades pour la maison de l'Éternel et pour la maison royale, et des harpes, et des lyres pour les chantres. Il n'était point venu tant de bois de santal, et on n'en a point vu ainsi, jusqu'à ce jour.

12. E hizo el rey de la madera de almugim sustentáculos para la casa de Jehová, y para las casas reales, y arpas y salterios para los cantores: nunca vino tanta madera de almugim, ni se ha visto hasta hoy.

12 En de koning maakte van dit almuggimhout steunselen voor het huis des HEEREN, en voor het huis des konings, mitsgaders harpen en luiten voor de zangers. Het almuggimhout was zo niet gekomen noch gezien geweest, tot op dezen dag.

12. I poczynił król z drzewa almugimowego wschody do domu Paóskiego, i do domu królewskiego, i harfy, i lutnie śpiewakom; a nigdy nie przywożono takiego drzewa almugimowego, ani widziano aż do dnia tego.

12. És csinála a király az ébenfából oszlopokat az Úr házába és a király házába, és az éneklőknek hegedűket és lantokat; nem hoztak soha többé olyan ébenfákat, és nem is láttak olyanokat mind e mai napig.

12 И сделал царь из сего красного дерева перила для храма Господняи для дома царского, и гусли и псалтири для певцов; никогда не приходило столько красного дерева и не видано было до сего дня.

12. І поробив царь із червоного дерева поруччя до храму Господнього й про царську палату, й псалтирі й гуслі для сьпівців. Нїколи не привожено такого червоного дерева, й не видано по сей день.

13. Kuningas Salomo taas antoi Saban kuningattarelle kaiken, mitä tämä halusi ja pyysi, ja sen lisäksi hän antoi muutakin kuninkaallisella anteliaisuudella. Sitten tämä lähti ja meni palvelijoineen omaan maahansa.

13. Ja kuningas Salomo antoi rikkaan Arabian kuningattarelle kaikki, mitä hän pyysi ja anoi häneltä, paitsi mitä hän hänelle itse antoi. Ja hän palasi ja meni palvelioinensa omalle maallensa.

13. Ja Cuningas Salomo andoi rickan Arabian Drotningille caicki cuin hän pyyti ja anoi häneldä paidzi nijtä cuin hän hänelle idze andoi. Ja hän palais ja meni palwelioinens omalle maallens.

13 And king Solomon gave to the queen of Sheba all her desire, whatever she asked, besides what Solomon gave her of his royal bounty. So she turned and went to her own land, she and her servants.

13. And king Solomon gave unto the queen of Sheba all her desire, whatsoever she asked, beside that which Solomon gave her of his royal bounty. So she turned and went to her own country, she and her servants.

13. Og Kong Salomo gav Dronningen af, Seba alt det, hun havde Lyst til, som hun begærede, foruden det, han gav hende efter Kong Salomos Formue; og hun vendte om og drog til sit Land, hun og hendes Tjenere.

13. Och Konung Salomo gaf Drottningene af rika Arabien allt det hon begärade och beddes, förutan det han gaf henne af sig sjelf. Och hon vände om, och drog med sina tjenare i sitt land igen.

13. Ja kunningas Salomon andis Seba kunninga-emmandale keik, mis ta mele pärrast, mis ta pallus, isse se, mis ta temmale andis kunninga Salomoni joudo möda; ja ta läks jälle taggasi omma male, temma ja ta sullased.

13. Karalius Saliamonas davė Šebos karalienei visa, ko ji norėjo ir prašė, be to, ką Saliamonas jai davė iš karališko dosnumo. Po to ji grįžo į savo šalį su visa palyda.

13. Und der König Salomo gab der Königin von Reicharabien alles, was sie begehrte und bat, außer was er ihr von selbst gab. Und sie wandte sich und zog in ihr Land samt ihren Knechten.

13. Et le roi Salomon donna à la reine de Shéba tout ce qu'il lui plut de demander, outre ce qu'il lui donna comme le roi Salomon pouvait donner. Et elle reprit le chemin de son pays avec ses serviteurs.

13. Y el rey Salomón dió a la reina de Sabá todo lo que quiso, y todo lo que pidió; además de lo que Salomón le dió como de mano del rey Salomón. Y ella se volvió, y se vino a su tierra con sus criados.

13 En de koning Salomo gaf de koningin van Scheba al haar behagen, wat zij begeerde; behalve dat hij haar gaf naar het vermogen van den koning Salomo; zo keerde zij en toog in haar land, zij en haar knechten.

13. Król także Salomon dał królowej z Saby wszystko, czego chciała i czego żądała, oprócz tego, co jej dał z dobrej woli ręką królewską. Potem odjechawszy, wróciła się do ziemi swojej, ona i słudzy jej.

13. És Salamon király ada a Séba királynéasszonyának mindent, a mit csak kívánt és kért tőle, azokon kivül, a melyeket gazdagságához képest ada Salamon király néki. Annakutána megtére, és méne az ő [12†] földébe szolgáival egyetemben.

13 И царь Соломон дал царице Савской все, чего она желала и чего просила, сверх того, что подарил ей царь Соломон своими руками. И отправилась она обратно в свою землю, она и все слуги ее.

13. І дав царь Соломон царицї Сабській усього, чого жадала й прохала, понад те, що їй дарував як гостинець царський. І пустилась вона в дорогу додому, вона й вся прислуга її.

14. Sen kullan paino, mikä yhtenä vuotena tuli Salomolle, oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa,

14. Mutta kullan paino, jonka he joka vuosi toivat Salomolle, oli kuusisataa ja kuusiseitsemättäkymmentä sentneriä kultaa,

14. MUtta culda jonga he joca wuosi toit Salomolle painoi cuusi sata cuusikymmendä ja cuusi Centneriä waagalla.

14 Now the weight of gold that came to Solomon in one year was six hundred sixty and six talants of gold,

14. Now the weight of gold that came to Solomon in one year was six hundred threescore and six talents of gold,

14. Og Vægten paa det Guld, som kom til Salomo paa et Aar, var seks Hundrede seks og tresindstyve Centner Guld,

14. Men det guld, som Salomo inkom årliga, var till vigt sexhundrad sex och sextio centener;

14. Ja selle kulla raskus, mis Salomoni kätte tulli ühhel aastal, olli kuussadda ja kuusseitsmetkümmend talenti kulda.

14. Auksas, kurį kas metai atgabendavo Saliamonui, svėrė šešis šimtus šešiasdešimt šešis talentus,

14. Des Goldes aber, das Salomo in einem Jahr bekam, war am Gewicht sechshundertsechsundsechzig Zentner,

14. Le poids de l'or qui arrivait à Salomon, chaque année, était de six cent soixante-six talents d'or;

14. El peso del oro que Salomón tenía de renta cada un año, era seiscientos y sesenta y seis talentos de oro:

14 Het gewicht nu van het goud, dat voor Salomo op een jaar inkwam was zeshonderd zes en zestig talenten gouds;

14. A była waga onego złota, które przychodziło Salomonowi na każdy rok, sześć set sześćdziesiąt i sześć talentów złota,

14. Vala pedig mértéke az aranynak, a mely kezéhez jő vala Salamonnak minden esztendőben, [13†] hatszáz és hatvanhat tálentom arany.

14 В золоте, которое приходило Соломону в каждый год, весу было шестьсот шестьдесят шесть талантов золотых,

14. І було в золотї, що приходило до Соломона кожного року, ваги шістьсот шістьдесять і шість талантів,

15. paitsi mitä tuli kauppamiehiltä ja kaupustelijain kaupanteosta ja kaikilta Erebin kuninkailta ja maan käskynhaltijoilta.

15. Ilman sitä mitä kauppamiehet ja yrttein myyjät, niin myös kaikki Arabian kuninkaat ja voimalliset maalta (toivat hänelle.)

15. Ilman sitä cuin caupidziat ja Apotecarit nijn myös caicki Cuningat Arabiast ja ne woimalliset maalda toit hänelle.

15 besides (what) the traders (brought) and the traffic of the merchants and of all the kings of Arabia and of the governors of the country.

15. Beside that he had of the merchantmen, and of the traffick of the spice merchants, and of all the kings of Arabia, and of the governors of the country.

15. foruden det, som indkom fra Toldbetjentene og Kræmmernes Købmandskab og fra alle Kongene i Arabien og Fyrsterne i Landet.

15. Förutan det af krämare och köpmän, och af apothekare, och ifrå de nästa Konungar, och ifrå de yppersta i landet kom.

15. Isse se, mis surist kaupmehhist ja kauplejatte kaubast, ja keikist Arabia kunningaist ja ma-wallitsejaist tulli.

15. neskaičiuojant to, ką gaudavo iš prekybininkų, keliaujančių pirklių bei visų Arabijos karalių ir šalies valdytojų.

15. außer was von den Krämern und dem Handel der Kaufleute und von allen Königen Arabiens und von den Landpflegern kam.

15. Outre ce qui lui revenait des facteurs, des négociants, et du commerce de détail, et de tous les rois d'Arabie, et des gouverneurs du pays.

15. Sin lo de los mercaderes y de la contratación de las especierías; y de todos los reyes de Arabia, y de los príncipes de la tierra.

15 Behalve dat van de kramers was, en van den handel der kruideniers, en van alle koningen van Arabie, en van de geweldigen van dat land.

15. Oprócz tego, co przychodziło od kupców i z handlu tych, którzy rzeczami wonnemi kupczyli, i od wszystkich królów Arabskich, i książąt ziemi.

15. Azonkivül, a mi jő vala az árus emberektől és a fűszerszámokkal kereskedő kalmároktól, és mind az Arábiabeli királyoktól, és annak a földnek tiszttartóitól.

15 сверх того, что получаемо было от разносчиков товара и от торговли купцов, и от всех царей Аравийских и от областных начальников.

15. Опріч того, що приходило від продавцїв, і з торгу купецького й від усїх царів Арабських і від намісників земських.

16. Ja kuningas Salomo teetti pakotetusta kullasta kaksisataa suurta kilpeä ja käytti jokaiseen kilpeen kuusisataa sekeliä kultaa;

16. Ja kuningas Salomo antoi myös tehdä parhaasta kullasta kaksisataa keihästä, kuusisataa kultapenninkiä antoi hän panna jokaiseen keihääseen;

16. Ja Cuningas Salomo andoi myös tehdä parhasta cullasta caxi sata keihästä ja andoi panna cuusi sata cappaletta culda jocaidzeen keihäseen.

16 And king Solomon made two hundred bucklers of beaten gold; six hundred (shekels) of gold went to one buckler.

16. And king Solomon made two hundred targets of beaten gold: six hundred shekels of gold went to one target.

16. Og Kong Salomo lod gøre to Hundrede Skjolde af drevet Guld; seks Hundrede Sekel Guld lod han gaa paa hvert Skjold;

16. Och Konung Salomo lät göra tuhundrad spetsar af bästa guld; sexhundrad stycke guld lät han till hvar spets;

16. Ja kunningas Salomon teggi kakssadda suurt kilpi tautud kullast, kuussadda sekli kulda läks ühhe kilbi tarwis.

16. Karalius Saliamonas padarė du šimtus didžiųjų skydų iš kalto aukso; šeši šimtai šekelių aukso buvo sunaudota vienam skydui;

16. Und der König Salomo ließ machen zweihundert Schilde vom besten Gold, sechshundert Lot tat er zu einem Schild,

16. Le roi Salomon fit aussi deux cents boucliers d'or battu, employant six cents sicles d'or pour chaque bouclier;

16. Hizo también el rey Salomón doscientos paveses de oro extendido: seiscientos ducados de oro gastó en cada paves.

16 Ook maakte de koning Salomo tweehonderd rondassen van geslagen goud; zeshonderd sikkelen gouds liet hij opwegen tot elke rondas.

16. Przetoż uczynił król Salomon dwieście tarczy ze złota ciągnionego, sześć set syklów złota wychodziło na każdą tarczą;

16. És csináltata Salamon király kétszáz paizst [14†] tiszta vert aranyból; mindenik paizsra hatszáz aranyat adott.

16 И сделал царь Соломон двести больших щитов из кованого золота, по шестисот сиклей пошло на каждый щит;

16. І повелїв царь Соломон виготовити двістї великих щитів із кованого золота; шістьсот секлів золотих обернув на кожен щит;

17. ja pakotetusta kullasta kolmesataa pienempää kilpeä, ja käytti jokaiseen kilpeen kolme miinaa kultaa. Ja kuningas asetti ne Libanoninmetsä-taloon.

17. Ja kolmesataa kilpeä parhaasta kullasta, ja kolme leiviskää kultaa jokaiseen kilpeen; ja kuningas pani ne Libanonin metsähuoneesen.

17. Ja colme sata kilpe parhasta cullasta ja colme leiwiskätä culda jocaidzeen kilpeen ja Cuningas pani ne Libanonin medzähuoneseen.

17 And (he made) three hundred shields of beaten gold; three pounds of gold went to one shield. And the king put them in the house of the forest of Lebanon.

17. And he made three hundred shields of beaten gold; three pound of gold went to one shield: and the king put them in the house of the forest of Lebanon.

17. og tre Hundrede smaa Skjolde af drevet Guld; tre Pund Guld lod han gaa paa hvert Skjold; og Kongen lagde dem i Libanons Skovhus.

17. Och trehundrad sköldar, af bästa guld; ju tre pund guld till hvar sköld. Och Konungen lade dem uti det huset af Libanons skog.

17. Ja kolmsadda wähhemat kilpi tautud kullast, kolm naela kulda läks ühhe kilbi tarwis, ja kuningas panni neid Libanoni-metsa kotta.

17. be to, buvo padaryti trys šimtai mažų skydų, taip pat iš kalto aukso; vienam skydui sunaudojo tris minas aukso. Karalius juos visus laikė namuose iš Libano medžio.

17. und dreihundert Tartschen vom besten Gold, je drei Pfund Gold zu einer Tartsche. Und der König tat sie in das Haus am Wald Libanon.

17. Et trois cents boucliers plus petits, d'or battu, employant trois mines d'or pour chaque bouclier; et le roi les mit dans la maison de la Forêt du Liban.

17. Asimismo trescientos escudos de oro extendido: en cada un escudo gastó tres libras de oro, y púsolos el rey en la casa del bosque del Líbano.

17 Insgelijks driehonderd schilden van geslagen goud; drie pond gouds liet hij opwegen tot elk schild; en de koning leide ze in het huis des wouds van Libanon.

17. Przytem trzy sta puklerzy ze złota ciągnionego, trzy grzywny złota odważył na każdy puklerz. I schował je król w domu lasu Libanowego.

17. És háromszáz kerek paizst vert aranyból, három font aranyat ada mindenik paizsra: és azokat a király helyhezteté a [15†] Libánon erdő házába.

17 и триста меньших щитов из кованого золота, по три мины золота пошло на каждый щит; и поставил их царь в доме из Ливанского дерева.

17. До того триста меньших щитів із кованого золота; три секлі золота обернув на кожен щит, і повішав їх царь у кедровому дому.

18. Vielä kuningas teetti suuren norsunluisen valtaistuimen ja päällysti sen puhdistetulla kullalla.

18. Ja kuningas teki suuren istuimen elephantin luista, ja kultasi sen selkiällä kullalla;

18. JA Cuningas teki suuren istuimen Elephandin luista ja culdais sen selkiällä cullalla.

18 Moreover the king made a great throne of ivory and overlaid it with the finest gold.

18. Moreover the king made a great throne of ivory, and overlaid it with the best gold.

18. Og Kongen lod gøre en stor Trone af Elfenben og beslog den med lutret Guld.

18. Och Konungen gjorde en stor stol af elphenben, och bedrog honom med ädlasta guld.

18. Ja kunningas teggi sure aujärre elewanti luust, ja kattis sedda puhtama kullaga.

18. Karalius padirbdino didelį sostą iš dramblio kaulo ir padengė jį geriausiu auksu.

18. Und der König machte einen großen Stuhl von Elfenbein und überzog ihn mit dem edelsten Golde.

18. Le roi fit aussi un grand trône d'ivoire qu'il couvrit d'or fin.

18. Hizo también el rey un gran trono de marfil, el cual cubriò de oro purísimo.

18 Nog maakte de koning een groten elpenbenen troon, en hij overtoog denzelven met dicht goud.

18. Uczynił także król stolicę wielką z kości słoniowej, i powlókł ją szczerem złotem.

18. És készíte a király elefántcsontból egy nagy [16†] királyi széket és beborítá azt finom aranynyal.

18 И сделал царь большой престол из слоновой кости иобложил его чистым золотом;

18. Далїй повелїв царь виготувити престола з слонової костї, й обтягнув його щирим золотом.

19. Valtaistuimessa oli kuusi porrasta, ja valtaistuimen selusta oli ylhäältä pyöreä. Istuimen kummallakin puolella oli käsinoja, ja kaksi leijonaa seisoi käsinojain vieressä.

19. Ja siinä istuimessa oli kuusi astuinlautaa, ja sen istuimen pää oli ympyriäinen takaapäin, ja käsipuut olivat molemmilla puolilla istuinta, ja kaksi jalopeuraa seisoi käsipuiden tykönä;

19. Ja sijnä istuimes oli cuusi astuinlauta ja sen istuimen pää oli ymmyrjäinen tacapäin ja käsipuut olit molemmilla puolilla istuinda ymbärins ja caxi Lejoni seisoit käsipuiden tykönä.

19 There were six steps to the throne and the top of the throne was round behind. And there were supports on either side by the place of the seat and two lions standing beside the supports.

19. The throne had six steps, and the top of the throne was round behind: and there were stays on either side on the place of the seat, and two lions stood beside the stays.

19. Tronen havde seks Trin, og Hovedet paa Tronen var rundt bagtil, og der var Arme paa begge Sider til Sædets Sted, og to Løver stode ved Armene.

19. Och stolen hade sex trappor; och hufvudet af stolen var rundt baktill, och voro stolpar på båda sidor vid sätet, och tu lejon stodo vid stolparna.

19. Kuus treppi olli sel aujärjel, ja se peälmine ots aujärje külges olli takka ümmarkunne, ja käepiddemed mollemal polel seäl kohtas, kus istumisse-asse, ja kaks loukoera olli käepiddemette körwas seismas.

19. Sostas turėjo šešis laiptus, jo viršus užpakalinėje dalyje buvo apvalus, atramos rankoms buvo abiejose sosto pusėse, o du liūtai stovėjo šalia atramų.

19. Und der Stuhl hatte sechs Stufen, und das Haupt hinten am Stuhl war rund, und waren Lehnen auf beiden Seiten um den Sitz, und zwei Löwen standen an den Lehnen.

19. Ce trône avait six degrés; et le haut du trône était rond par-derrière; et il y avait des accoudoirs de côté et d'autre du siège, et deux lions se tenaient auprès des accoudoirs.

19. Seis gradas tenía hasta el trono: lo alto del trono era redondo por las espaldas; de la una parte y de la otra tenía arrimadizos cerca del asiento, junto a los cuales estaban dos leones.

19 Deze troon had zes trappen, en het hoofd van den troon was van achteren rond, en aan beide zijden waren leuningen tot de zitplaats toe, en twee leeuwen stonden bij die leuningen.

19. Sześć stopni było u onej stolicy, a wierzch okrągły był na stolicy z tyłu; i poręcze były z obudwu stron siedzenia, a dwa lwy stały u poręczy;

19. Hat grádicsa volt e királyi széknek és e szék teteje kerekded vala hátul, és karjai valának mindkétfelől az ülés mellett, és két oroszlán álla ott a karoknál.

19 к престолу было шесть ступеней; верх сзади у престола был круглый, и были с обеихсторон у места сиденья локотники, и два льва стояли у локотников;

19. Шість ступенів вело до престола; верховина за престолом була закруглена, а на сїдилищі були з обох боків поруччя, а коло поруччя стояло двоє львів.

20. Ja kaksitoista leijonaa seisoi siinä kuudella portaalla, kummallakin puolella. Senkaltaista ei ole tehty missään muussa valtakunnassa.

20. Ja siellä seisoi kaksitoistakymmentä jalopeuraa niiden kuuden astuinlaudan päällä molemmin puolin: ei senkaltaista ole tehty missäkään valtakunnassa.

20. Ja siellä seisoi caxitoistakymmendä Lejoni nijden cuuden astuinlaudan päällä molemmilla puolin ei sencaltaista ole tehty cusacan Cuningan waldacunnas.

20 And twelve lions stood there on the one side and on the other upon the six steps. There was not the like made in any kingdom.

20. And twelve lions stood there on the one side and on the other upon the six steps: there was not the like made in any kingdom.

20. Og der stod tolv Løver paa de seks Trin paa begge Sider; saadant er ikke gjort i noget Rige.

20. Och tolf lejon stodo på de sex trappor på båda sidor. Sådant är icke gjordt i något Konungarike.

20. Ja kaksteistkümmend loukoera olli seäl seismas kue treppi peäl mollemal polel: ei seddasuggust olle tehtud ei ühheski kunningrikis.

20. Dvylika liūtų stovėjo ant šešių laiptų, po vieną iš abiejų pusių. Nieko panašaus nebuvo padaryta jokioje karalystėje.

20. Und zwölf Löwen standen auf den sechs Stufen auf beiden Seiten. Solches ist nie gemacht in allen Königreichen.

20. Et douze lions se tenaient là, sur les six degrés, de part et d'autre. Rien de pareil n'avait été fait pour aucun royaume.

20. Estaban también doce leones allí sobre las seis gradas de la una parte y de la otra; en todos los reinos no había hecho otro tal.

20 En twaalf leeuwen stonden daar op de zes trappen aan beide zijden, desgelijks is in geen koninkrijken gemaakt geweest.

20. A dwanaście lwów stało na onych sześciu stopniach z obu stron. Nie było nic takiego urobiono w żadnych królestwach.

20. És tizenkét oroszlán álla ott kétfelől a grádics hat lépésén. Senki soha olyant nem csinált egyetlen országban sem.

20 и еще двенадцать львов стояли там на шести ступенях по обе стороны. Подобного сему не бывало ни в одном царстве.

20. Дванайцять же левчуків стояло на шести ступенях з обох боків. Такого не було нї в якому царстві.

21. Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja kaikki Libanoninmetsä-talon astiat olivat puhdasta kultaa. Hopeata ei siellä ollut, eikä sitä Salomon päivinä pidetty minkään arvoisena.

21. Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat selkiästä kullasta, ja jokainen astia Libanonin metsähuoneessa oli myös selkiästä kullasta; sillä ei yksikään huolinut kuningas Salomon aikana hopiasta.

21. Caicki Cuningas Salomon juomaastiat olit selkiästä cullasta ja jocainen astia Libanonin medzähuones oli myös selkiästä cullasta: sillä ei yxikän totellut Cuningas Salomon aicana hopiasta.

21 And all king Solomon's drinking vessels were of gold and all the vessels of the house of the forest of Lebanon were of pure gold. None were of silver; it was accounted of nothing in the days of Solomon.

21. And all king Solomon's drinking vessels were of gold, and all the vessels of the house of the forest of Lebanon were of pure gold; none were of silver: it was nothing accounted of in the days of Solomon.

21. Og alle Kong Salomos Drikkekar vare af Guld, og alle Kar i Libanons Skovhus vare af fint Guld; der var intet Kar af Sølv, det agtedes ikke for noget i Salomos Dage;

21. All Konung Salomos dryckekar voro af guld; och käril uti huset af Libanons skog voro också af klart guld; förty silfver aktade man intet i Salomos tid.

21. Ja keik kunninga Salomoni joma-riistad ollid kullast, ja keik Libanoni metsa koia riistad ollid selgemast kullast: höbbe ei maksnud middagi Salomoni aial.

21. Visi karaliaus Saliamono geriamieji indai buvo auksiniai; visi namų iš Libano medžių reikmenys buvo gryno aukso. Nieko nebuvo iš sidabro, nes jis neturėjo vertės Saliamono dienomis.

21. Alle Trinkgefäße des Königs Salomo waren golden, und alle Gefäße im Hause vom Wald Libanon waren auch lauter Gold; denn das Silber achtete man zu den Zeiten Salomos für nichts.

21. Et tous les vases à boire du roi Salomon étaient d'or, et toute la vaisselle de la maison de la Forêt du Liban était d'or pur; rien n'était en argent; on n'en faisait aucun cas du vivant de Salomon.

21. Y todos los vasos de beber del rey Salomón eran de oro, y asimismo toda la bajilla de la casa del bosque del Líbano, era de fino oro; no había plata: porque en tiempo de Salomón no era de estima.

21 Ook waren alle drinkvaten van den koning Salomo van goud, en alle vaten van het huis des wouds van Libanon waren van gesloten goud; geen zilver was er aan; want het werd in de dagen van Salomo niet voor enig ding geacht.

21. Nadto wszystkie naczynia, z których pijał król Salomon, były złote, także i wszystkie naczynia domu lasu Libanowego były z szczerego złota; nic nie było ze srebra, ani go miano w jakiej cenie za dni Salomonowych.

21. És Salamon királynak összes ivóedényei is aranyból [17†] voltak, és a Libánon erdő házának összes edényei tiszta aranyból; nem volt azok között semmi ezüst, mert annak semmi becse nem vala Salamon idejében.

21 И все сосуды для питья у царя Соломона были золотые, и все сосуды в доме изЛиванского дерева были из чистого золота; из серебра ничего не было, потому что серебро во дни Соломоновы считалось ни за что;

21. І ввесь пивний посуд у царя Соломона був із золота та й усе знаряддє в кедровому будинку було з чистого золота; нїчого не було з срібла, бо срібло за Соломонових часів вважали нї за що;

22. Kuninkaalla oli Tarsiin-laivasto merellä Hiiramin laivaston kanssa. Kerran kolmessa vuodessa Tarsiin-laivasto tuli ja toi kultaa ja hopeata, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.

22. Sillä kuninkaalla oli haaksi Tarsis merellä Hiramin haahden kanssa; ja haaksi Tarsis tuli joka kolmantena vuotena kerran ja toi kultaa, hopiaa, elephantin hampaita, apinoita ja riikinkukkoja.

22. Sillä se Cuningan haaxi jolla hän purjedei Hiramin hahden cansa tuli joca colmandena wuotena kerran ja toi culda hopiat Elephandin hambaita Apinoita ja Rikincuckoja.

22 For the king had at sea a navy of Tarshish with the navy of Hiram. Once every three years the navy of Tarshish came, bringing gold and silver, ivory and apes and peacocks.

22. For the king had at sea a navy of Tharshish with the navy of Hiram: once in three years came the navy of Tharshish, bringing gold, and silver, ivory, and apes, and peacocks.

22. fordi Kongen havde Tharsisskibe paa Havet med Hirams Skibe, een Gang i tre Aar kom Tharsisskibene, som bragte Guld og Sølv, Elfenben og Aber og Paafugle.

22. Ty Konungens skepp, som till hafs foro med Hirams skepp, kommo en gång i hvar tre år, och förde guld, silfver, elphenben, apor och påfoglar.

22. Sest kunningal ollid Tarsisi laewad merre peäl, Irami laewadega; ükskord kolmes aastas tullid need Tarsisi laewad ja töid kulda, ja höbbedat, elewanti-luid, ja merre-kassid ja waua-lindo.

22. Karaliaus laivai drauge su Hiramo laivais kas treji metai grįždavo iš Taršišo ir atgabendavo aukso, sidabro, dramblio kaulo, beždžionių bei povų.

22. Denn die Meerschiffe des Königs, die auf dem Meer mit den Schiffen Hirams fuhren, kamen in drei Jahren einmal und brachten Gold, Silber, Elfenbein, Affen und Pfauen.

22. Car le roi avait sur la mer une flotte de Tarsis, avec la flotte de Hiram; et, tous les trois ans une fois, la flotte de Tarsis venait, apportant de l'or, de l'argent, des dents d'éléphant, des singes et des paons.

22. Porque el rey tenía la flota de la mar en Társis con la flota de Hiram, una vez en cada tres años venía la flota de Társis, y traía oro, plata, marfil, simios, y pavos.

22 Want de koning had in zee schepen van Tharsis, met de schepen van Hiram; deze schepen van Tharsis kwamen in, eenmaal in drie jaren, brengende goud, en zilver, elpenbeen, en apen, en pauwen.

22. Albowiem okręty królewskie były na morzu z okrętami Hiramowemi: raz we trzy lata wracały się okręty z morza, przynosząc złoto i srebro, kości słoniowe, i koczkodany, i pawie.

22. Mert a király [18†] Társis hajója, a mely a tengeren Hírám hajójával járt, minden három esztendőben egyszer fordult meg, s hozott a Társis hajó aranyat, ezüstöt, elefántcsontokat, majmokat és pávákat.

22 ибо у царя был на море Фарсисский корабль с кораблем Хирамовым; в три года раз приходил Фарсисский корабль, привозивший золото и серебро, и слоновую кость, и обезьян, и павлинов.

22. Бо в царя Соломона були Тарсійські кораблї на морі при кораблях Гирамових. Що три роки приходили Тарсійські кораблї й привозили золото, слонову кість і обізян і пави.

23. Ja kuningas Salomo oli kaikkia maan kuninkaita suurempi rikkaudessa ja viisaudessa.

23. Ja näin kuningas Salomo on tullut suuremmaksi kaikkia kuninkaita maan päällä, rikkaudessa ja viisaudessa.

23. JA näin Cuningas Salomo on ollut rickambi caickia Cuningoita maan päällä.

23 So king Solomon exceeded all the kings of the earth in riches and in wisdom.

23. So king Solomon exceeded all the kings of the earth for riches and for wisdom.

23. Og Kong Salomo blev større end alle Konger paa Jorden ved Rigdom og ved Visdom.

23. Alltså vardt Konung Salomo större med rikedomar och visdom, än alle Konungar på jordene.

23. Ja kunningas Salomon sai suremaks kui keik ma-ilma kunningad rikkusse ja tarkusse polest.

23. Karalius Saliamonas savo turtais ir išmintimi pranoko visus žemės karalius.

23. Also ward der König Salomo größer an Reichtum und Weisheit denn alle Könige auf Erden.

23. Ainsi le roi Salomon fut plus grand que tous les rois de la terre, en richesses et en sagesse;

23. Y excedía el rey Salomón a todos los reyes de la tierra, así en riquezas, como en sabiduría.

23 Alzo werd de koning Salomo groter dan alle koningen der aarde, in rijkdom en in wijsheid.

23. A tak uwielmożniony jest król Salomon nad wszystkie króle ziemskie bogactwy i mądrością.

23. És feljebb magasztaltaték Salamon király gazdagsággal [19†] és bölcseséggel a földön való minden királyoknál.

23 Царь Соломон превосходил всех царей земли богатством и мудростью.

23. Царь Соломон переважив усї царі на землї заможностю й мудростю.

24. Ja kaikki maa pyrki näkemään Salomoa kuullakseen hänen viisauttaan, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.

24. Kaikki maailma pyysi nähdä Salomoa, kuullaksensa sitä taitoa, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.

24. Ja caicki mailma pyysi nähdä Salomot cuullaxens sitä taito jonga Jumala oli andanut hänen sydämeens.

24 And all the earth sought the presence of Solomon, to hear his wisdom, which God had put in his heart.

24. And all the earth sought to Solomon, to hear his wisdom, which God had put in his heart.

24. Og fra alle Lande søgte de Salomo for at høre hans Visdom, som Gud havde givet i hans Hjerte:

24. Och all verlden begärade se Salomo, att de måtte höra den vishet, som Gud honom i hans hjerta gifvit hade.

24. Ja keik ma-ilma rahwas püüdsid Salomoni silmad nähha sada, et nemmad piddid sama temma tarkust kuulda, mis Jummal ta süddamesse olli annud.

24. Visas pasaulis norėjo pamatyti Saliamoną ir išgirsti jo išmintį, kurią Dievas buvo įdėjęs į jo širdį.

24. Und alle Welt begehrte Salomo zu sehen, daß sie die Weisheit hörten, die ihm Gott in sein Herz gegeben hatte.

24. Et toute la terre recherchait la face de Salomon, pour entendre la sagesse que Dieu lui avait mise dans le cœur.

24. Toda la tierra procuraba ver la cara de Salomón para oir su sabiduría, que Dios había puesto en su corazón.

24 En de ganse aarde zocht het aangezicht van Salomo, om zijn wijsheid te horen, die God in zijn hart gegeven had.

24. Przetoż wszyscy obywatele ziemi pragnęli widzieć Salomona, aby słuchali mądrości jego, którą był dał Bóg w serce jego.

24. És mind az egész föld kivánja vala látni Salamont, hogy hallhatnák az ő bölcseségét, melyet Isten az ő szívébe adott volt.

24 И все цари на земле искали видеть Соломона, чтобы послушать мудрости его, которую вложил Бог в сердце его.

24. І ввесь сьвіт жадав бачити Соломона, щоб чути премудре слово його, що вложив йому Бог у серце.

25. Ja he toivat kukin lahjansa: hopea- ja kultakaluja, vaatteita, aseita, hajuaineita, hevosia ja muuleja, joka vuosi vuoden tarpeen.

25. Ja he kukin toivat hänelle lahjoja, hopia-astioita ja kultaisia kaluja, ja vaatteita, ja haarniskoita, ja yrttejä, ja hevosia, ja muuleja, joka vuosi.

25. Ja caicki toit hänelle lahjoja hopiaastioita ja cullaisita caluja ja waatteita ja harniscoita ja yrtejä ja hewoisita ja muuleja joca wuosi.

25 And every man brought his tribute, vessels of silver and vessels of gold and garments and armor and spices, horses and mules, a rate year by year.

25. And they brought every man his present, vessels of silver, and vessels of gold, and garments, and armour, and spices, horses, and mules, a rate year by year.

25. Og de førte hver sin Skænk, Sølvkar og Guldkar og Klæder og Rustning og vellugtende Urter, Heste og Muler, hvilket skete aarligt.

25. Och alle båro honom skänker, silfver och gyldene tyg, kläder och harnesk, örter, hästar, mulor, hvart år.

25. Ja nem̃ad töid iggamees ommad annid, höbbe-riisto, ja kuld-riisto, ja ridid, ja söa-riisto, ja kallid rohtusid, hobbosid ja hobbo-eeslid, igga aasta omma ossa.

25. Kiekvienas atgabendavo dovanų: sidabrinių ir auksinių daiktų, rūbų, ginklų, kvepalų, žirgų ir mulų; taip buvo metai po metų.

25. Und jedermann brachte ihm Geschenke, silberne und goldene Geräte, Kleider und Waffen, Würze, Rosse, Maultiere-jährlich.

25. Et chacun lui apportait chaque année son présent, des vases d'argent, des vases d'or, des vêtements, des armes, des aromates, des chevaux et des mulets.

25. Y cada uno le traía sus presentes, es a saber, vasos de oro, vasos de plata, vestidos, armas, especieriá, caballos y acémilas: cada cosa de año en año.

25 En zij brachten een ieder zijn geschenk, zilveren vaten, en gouden vaten, en klederen, en harnas, en specerijen, paarden en muilezelen, elk ding van jaar tot jaar.

25. I przynosił mu każdy dary swe, naczynia srebrne i naczynia złote, i szaty, i zbroje, i rzeczy wonne, konie, i muły, a to na każdy rok.

25. És azok néki ajándékot hoznak vala, ezüst [20†] és arany edényeket, öltözeteket, hadi szerszámokat, fűszerszámokat, lovakat, öszvéreket, esztendőnként.

25 И они подносили ему, каждый от себя, в дар: сосуды серебряные и сосуды золотые, и одежды, и оружие, и благовония, коней и мулов, каждый год.

25. При тому кожен приносив гостинця: срібне й золоте знаряддє, одїж і зброю, пахощі, конї й мули, що року.

26. Salomo kokosi sotavaunuja ja ratsumiehiä, niin että hänellä oli tuhannet neljätsadat sotavaunut ja kaksitoista tuhatta ratsumiestä; ne hän sijoitti vaunukaupunkeihin ja Jerusalemiin kuninkaan luo.

26. Ja Salomo kokosi vaunuja ja ratsasmiehiä, niin että hänellä oli tuhannen ja neljäsataa vaunua ja kaksitoistakymmentä tuhatta ratsasmiestä; ne hän pani vaunukaupunkeihin ja kuninkaan tykö Jerusalemiin.

26. Ja Salomo cocois waunuja ja radzasmiehiä nijn että hänellä oli tuhannen ja neljä sata waunua ja caxitoistakymmendä tuhatta radzasmiestä ne hän pani waunu Caupungeihin ja Jerusalemin Cuningan tygö.

26 And Solomon gathered together chariots and horsemen. And he had a thousand and four hundred chariots and twelve thousand horsemen, that he bestowed in the chariot cities and with the king at Jerusalem.

26. And Solomon gathered together chariots and horsemen: and he had a thousand and four hundred chariots, and twelve thousand horsemen, whom he bestowed in the cities for chariots, and with the king at Jerusalem.

26. Og Salomo samlede Vogne og Ryttere, saa at han havde Tusinde og fire Hundrede Vogne og tolv Tusinde Ryttere, og han lod dem blive i Vognstæderne og hos Kongen i Jerusalem.

26. Och Salomo drog tillhopa vagnar och resenärar, så att han hade tusende och fyrahundrad vagnar, och tolftusend resenärar; och han lät dem uti vagnsstäderna, och när Konungenom i Jerusalem.

26. Ja Salomon koggus söawankrid ja rüütlid, ja temmal olli tuhhat ja nellisadda wankrit ja kaksteistkümmend tuhhat rüütlit, ja ta satis neid wankritte liñnade sisse ja kunninga jure Jerusalemma.

26. Saliamonas turėjo tūkstantį keturis šimtus kovos vežimų ir dvylika tūkstančių raitelių, kuriuos jis buvo paskirstęs kovos vežimų miestuose ir pas save Jeruzalėje.

26. Und Salomo brachte zuhauf Wagen und Reiter, daß er hatte tausend und vierhundert Wagen und zwölftausend Reiter, und legte sie in die Wagenstädte und zum König nach Jerusalem.

26. Salomon aussi rassembla des chars et des cavaliers; il eut quatorze cents chars et douze mille cavaliers, qu'il mit dans les villes des chars, et auprès du roi à Jérusalem.

26. Y juntó Salomón carros y gente de a caballo, y tenía mil y cuatrocientos carros, y doce mil caballeros, los cuales puso en las ciudades de los carros, y con el rey en Jerusalem.

26 Daartoe vergaderde Salomo wagenen en ruiteren, en hij had duizend en vierhonderd wagenen, en twaalf duizend ruiteren, en leide ze in de wagensteden en bij den koning in Jeruzalem.

26. Tak iż nazgromadzał Salomon wozów, i jezdnych, a miał tysiąc i czterysta wozów, i dwanaście tysięcy jezdnych, które rozsadził po miastach wozów, i przy sobie w Jeruzalemie.

26. És gyűjte Salamon szekereket és lovagokat, úgy hogy [21†] ezer és négyszáz szekere, és tizenkétezer lovagja volt néki, a kiket helyheztete a szekerek városaiba, és a király mellé Jeruzsálemben.

26 И набрал Соломон колесниц и всадников; у него было тысяча четыреста колесниц и двенадцать тысяч всадников; и разместил он их по колесничным городам и при царе в Иерусалиме.

26. І наробив собі Соломон множество колесниць і комонника: в його було тисяча й чотириста колесниць і дванайцять тисяч комонника; а порозміщував він їх по колесничнїх городах та між прибічниками царськими в Ерусалимі.

27. Ja kuningas toimitti niin, että Jerusalemissa oli hopeata kuin kiviä, ja setripuuta niin paljon kuin metsäviikunapuita Alankomaassa.

27. Ja kuningas teki niin, että hopiaa oli niin paljo Jerusalemissa kuin kiviä, ja sedripuita niin paljo kuin villifikunapuita laaksoissa.

27. Ja Cuningas teki nijn että hopiata oli nijn paljo Jerusalemis cuin kiwiäkin ja Cedripuita nijn paljo cuin willificuna puitakin laxois.

27 And the king made silver to be in Jerusalem as stones and cedars he made to be as the sycamore trees that are in the lowland, for abundance.

27. And the king made silver to be in Jerusalem as stones, and cedars made he to be as the sycomore trees that are in the vale, for abundance.

27. Og Kongen gjorde Sølvet i Jerusalem som Stenene og gjorde Gedertræerne som Morbærtræerne, der ere i Lavlandet, i Mangfoldighed.

27. Och Konungen gjorde, att silfver i Jerusalem var så mycket som stenar, och cederträ så mycket som mulbärträ i dalarna.

27. Ja kunningas satis höbbedat Jerusalemma ni paljo kui kiwwid, ja seedrid satis ta ni paljo kui mets-wigipuud, mis mäe alluse Ma peäl.

27. Karalius padarė, kad sidabro Jeruzalėje buvo kaip akmenų ir kedrų kaip figmedžių, kurių gausiai auga slėniuose.

27. Und der König machte, daß des Silbers zu Jerusalem so viel war wie die Steine, und Zedernholz so viel wie die wilden Feigenbäume in den Gründen{~}

27. Et le roi fit que l'argent était aussi commun à Jérusalem que les pierres, et les cèdres aussi nombreux que les sycomores qui sont dans la plaine.

27. Y puso el rey en Jerusalem plata, como piedras: y cedros como los cabrahigos que están por los campos en abundancia.

27 En de koning maakte het zilver in Jeruzalem te zijn als stenen, en de cederen maakte hij te zijn als de wilde vijgebomen, die in de laagte zijn, in menigte.

27. I złożył król srebra w Jeruzalemie tak wiele, jako kamienia, a ceder jako sykomorów, których na polu rośnie bardzo wiele.

27. És felhalmozá a király Jeruzsálemben az ezüstöt [22†] mint a követ, és a czédrust, mint a vad fügefákat, a melyek nagy tömegben vannak a mezőn.

27 И сделал царь серебро в Иерусалиме равноценным с простыми камнями, а кедры, по ихмножеству, сделал равноценными с сикоморами, растущими на низких местах.

27. І зробив царь срібло в Ерусалимі в рівній цїнї з простим каміннєм, а кедри задля їх множества в однаковій цїнї що й сикомори по полях.

28. Ja hevoset, mitä Salomolla oli, tuotiin Egyptistä ja Kuvesta. Kuninkaan kauppiaat noutivat niitä Kuvesta maksua vastaan.

28. Ja Salomolle tuotiin hevosia Egyptistä, ja kudotuita kaluja, ja kuninkaan kauppamiehet ostivat ne kalut,

28. Ja Salomolle tuotin hewoisita Egyptist ja caickinaista calua ja Cuningan cauppamiehet ostit ne calut.

28 And the horses which Solomon had were brought out of Egypt. And the king's merchants received them in herds, each herd at a price.

28. And Solomon had horses brought out of Egypt, and linen yarn: the king's merchants received the linen yarn at a price.

28. Og Udførselen af Heste skete for Salomo fra Ægypten; og en Skare af Kongens Købmænd hentede en Skare for rede Penge.

28. Och man förde hästar utur Egypten till Salomo, och allahanda varor, och Konungens köpmän köpte samma varor;

28. Ja need hobbosed, mis Salomonil ollid, neid todi Egiptussest, ja se linnase ridega olli se luggu: sedda linnast riet töid kunninga kaupmehhed hinna eest.

28. Saliamonas parsigabendavo žirgų iš Egipto ir Kevės. Karaliaus pirkliai pirkdavo juos Kevėje už pinigus.

28. Und man brachte dem Salomo Pferde aus Ägypten und allerlei Ware; und die Kaufleute des Königs kauften diese Ware

28. C'était d'Égypte que sortaient les chevaux de Salomon; un convoi de marchands du roi allait les chercher par troupes, contre paiement.

28. Y sacaban caballos y lienzos a Salomón de Egipto: porque la compañía de los mercaderes del rey compraban caballos y lienzos.

28 En het uitbrengen der paarden was hetgeen Salomo uit Egypte had; en aangaande het linnen garen, de kooplieden des konings namen het linnen garen voor den prijs.

28. Przywodzono też konie Salomonowi z Egiptu, i towary rozliczne; bo kupcy królewscy brali towary rozliczne za pewne pieniądze.

28. És Salamonnak [23†] Égyiptomból hozának lovakat, és a király kereskedői sereggel vették volt a lovakat megszabott áron.

28 Коней же царю Соломону приводили из Египта и из Кувы; царские купцы покупали их из Кувы за деньги.

28. А виводив Соломон конї з Египту й з Куви; царські купцї вистачають бувало їх із Куви за певну плату.

29. Egyptistä tuodut vaunut maksoivat kuusisataa hopeasekeliä ja hevonen sata viisikymmentä. Samoin tuotiin niitä heidän välityksellään kaikille heettiläisten ja aramilaisten kuninkaille.

29. Ja toivat Egyptistä jokaisen vaunun kuudensadan hopiapenningin edestä, ja hevosen sadan ja viidenkymmenen hopiapenningin edestä. Niin veivät he niitä myös kättensä kautta kaikkein Hetiläisten kuningasten ja Syrian kuningasten tykö.

29. Ja toit Egyptist jocaidzen waunun cuuden sadan hopiapenningin edestä ja hewoisen sadan ja wijden kymmenen hopiapenningin edestä. Nijn wietin myös caickein Hetherein Cuningasten ja Syrian Cuningasten tygö heidän kättens cautta.

29 And a chariot came up and went out of Egypt for six hundred (shekels) of silver and a horse for a hundred and fifty. And so for all the kings of the Hittites and for the kings of Syria, they brought them out by their means.

29. And a chariot came up and went out of Egypt for six hundred shekels of silver, and an horse for an hundred and fifty: and so for all the kings of the Hittites, and for the kings of Syria, did they bring them out by their means.

29. Og der kom op og udførtes en Vogn af Ægypten for seks Hundrede Sekel Sølv og en Hest for Hundrede og halvtredsindstyve; og saaledes førte de dem ud til alle Hethiternes Konger og til Kongerne i Syrien ved egen Haand.

29. Och förde dem utur Egypten; hvar vagn för sexhundrad silfpenningar, och hvar häst för hundrade och femtio. Alltså förde man dem ock till alla de Hetheers Konungar, och till de Konungar i Syrien, genom deras hand.

29. Ja Egiptussest, todi ülles, ja tulli üks töld kuussadda höbbe-sekli eest, ja üks hobbone saa ja wiekümne sekli eest: ja nenda todi keige Ittide kunningattele ja Siria kunningattele nende käe läbbi.

29. Iš Egipto pirkdavo kovos vežimą už šešis šimtus šekelių sidabro, o žirgą­už šimtą penkiasdešimt. Taip pat jie pristatydavo žirgus visiems hetitų ir Sirijos karaliams.

29. und brachten's aus Ägypten heraus, je einen Wagen um sechshundert Silberlinge und ein Pferd um hundertfünfzig. Also brachte man sie auch allen Königen der Hethiter und den Königen von Syrien durch ihre Hand.

29. Un char montait et sortait d'Égypte pour six cents sicles d'argent, et un cheval pour cent cinquante; et de même on en tirait, par leur moyen, pour tous les rois des Héthiens et pour les rois de Syrie.

29. Y venía, y salía de Egipto el carro por seiscientas piezas de plata, y el caballo por ciento y cincuenta: y así los sacaban por sus manos todos los reyes de los Jetteos, y de Siria.

29 En een wagen kwam op, en ging uit van Egypte, voor zeshonderd sikkelen zilvers, en een paard voor honderd en vijftig; en alzo voerden ze die uit door hun hand voor alle koningen der Hethieten, en voor de koningen van Syrie.

29. A wychodził i przychodził cug woźników z Egiptu za sześć set srebrników, a koó za sto i pięćdziesiąt. A tak wszyscy królowie Hetejscy, i królowie Syryjscy z rąk ich koni dostawali.

29. És egy-egy szekér hatszáz ezüst siklusért és egy-egy ló százötven siklusért ment fel és jött ki Égyiptomból, és ugyancsak ők szállították ezeket a Hitteusok királyainak és Siria királyainak.

29 Колесница из Египта получаема и доставляема была за шестьсот сиклей серебра, а конь за сто пятьдесят. Таким же образом они руками своими доставляли все этоцарям Хеттейским и царям Арамейским.

29. За колесницю плачено в Египтї шістьсот срібних секлів, а за коня по сто й патьдесять. Сим робом продавали конї всї царі Гетїйські й царі Арамейські.