21 luku

Naabotin viinitarha. Naabotin murha. Elia julistaa Ahabin tuomion. Ahab nöyrtyy.

1. Näiden tapausten jälkeen tapahtui tämä. Jisreeliläisellä Naabotilla oli viinitarha, joka oli Jisreelissä Samarian kuninkaan Ahabin palatsin vieressä.

1. Sitte tapahtui, että Nabotilla Jisreeliläisellä oli viinamäki Jisreelissä, läsnä Ahabin Samarian kuninkaan huonetta.

1. SIitte tapahdui että Nabothilla yhdellä Jesreeliterillä oli wijnamäki Jesreelis läsnä Ahabin Samarian Cuningan huonetta.

1 And it happened after these things, that Naboth the Jezreelite had a vineyard, which was in Jezreel, near by the palace of Ahab king of Samaria.

1. And it came to pass after these things, that Naboth the Jezreelite had a vineyard, which was in Jezreel, hard by the palace of Ahab king of Samaria.

1. Og det skete efter disse Handeler, at Jisreeliteren Naboth havde en Vingaard, som var i Jisreel ved Akabs Palads, Kongens i Samaria.

1. Sedan detta skedt var, begaf sig, att Naboth, en Jisreelit, hade en vingård i Jisreel, vid Achabs palats, Konungens i Samaria.

1. Ja pärrast neid asjo sündis, et Nabotil ühhel Isreelimehhel, kes Isreelis ellas, wina-mäggi olli Samaria kunninga Ahabi kunninglikko koia körwas.

1. Jezreelietis Nabotas turėjo vynuogyną šalia Samarijos karaliaus Ahabo rūmų.

1. Nach diesen Geschichten begab sich's, daß Naboth, ein Jesreeliter, einen Weinberg hatte zu Jesreel, bei dem Palast Ahabs, des Königs zu Samaria.

1. Il arriva, après ces choses, que Naboth, le Jizréélite, ayant une vigne à Jizréel, près du palais d'Achab, roi de Samarie,

1. PASADOS estos negocios, acon- teció que Nabot de Jezrael tenía una viña en Jezrael, junto al palacio de Acab rey de Samaria.

1 Het geschiedde nu na deze dingen, alzo Naboth, een Jizreeliet, een wijngaard had, die te Jizreel was, bij het paleis van Achab, den koning van Samaria.

1. I stało się potem: Miał Nabot Jezreelita winnicę, która była w Jezreelu podle pałacu Achaba, króla w Samaryi.

1. És történt ezek után, hogy a Jezréelbeli Nábótnak egy szőlője volt Jezréelben, Akhábnak, [1†] Samaria királyának a háza mellett.

1 И было после сих происшествий: у Навуфея Изреелитянина в Изреели был виноградник подле дворца Ахава, царя Самарийского.

1. Після сих бувальщин сталося таке: У Езреелїя Набота був виноградник ув Езреелї коло палати Ахабової, царя Самарийського.

2. Ja Ahab puhui Naabotille sanoen: Anna minulle viinitarhasi vihannestarhaksi, koska se on niin likellä minun linnaani; minä annan sinulle sen sijaan paremman viinitarhan, tahi, jos niin tahdot, minä annan sinulle sen hinnan rahana.

2. Ja Ahab puhui Nabotille ja sanoi: anna minulle viinamäkes kaalimaaksi, että se on niin läsnä huonettani, ja minä annan sinulle sen edestä paremman viinamäen: eli jos sinun niin kelpaa, niin minä annan sinulle hopiaa niin paljo kuin se maksaa.

2. Ja Ahab puhui Nabothille ja sonoi: anna minulle sinun wijnamäkes caalimaaxi että se on nijn läsnä minun huonettani minä annan sinulle sen edest paremman wijnamäen eli jos sinun nijn kelpa nijn minä annan sinun hopiata nijn paljo cuin se maxa.

2 And Ahab spoke to Naboth, saying, Give me your vineyard that I may have it for a garden of herbs because it is near to my house. And I will give you for it a better vineyard than it, or, if it seem good to you, I will give you the worth of it in money.

2. And Ahab spake unto Naboth, saying, Give me thy vineyard, that I may have it for a garden of herbs, because it is near unto my house: and I will give thee for it a better vineyard than it; or, if it seem good to thee, I will give thee the worth of it in money.

2. Og Akab talede til Naboth og sagde: Giv mig din Vingaard, at den maa være mig til en Urtehave, efterdi den er nær ved mit Hus, og jeg vil give dig en Vingaard for den, som er bedre end denne; eller om dig godt synes, vil jeg give dig Penge for den, saa meget som den er værd.

2. Och Achab talade med Naboth, och sade: Låt mig få din vingård; jag vill göra mig der en kålgård af, efter han ligger så när mitt hus; jag vill gifva dig en bättre vingård igen; eller, om dig så täckes, vill jag gifva dig der silfver före, så mycket han är värd.

2. Ja Ahab räkis Naboti wasto ja ütles: Anna mulle omma wina-mäggi, et se mul olleks rohho-aiaks, sest se on liggi mo koia jures, ja ma tahhan sulle se eest parremat wina-mägge anda, kui se on; ehk kui so melest parrem on, siis tahhan sulle rahha anda, mis temma hind on.

2. Ahabas kalbėjo Nabotui: ‘‘Duok man savo vynuogyną. Aš pasidarysiu daržą iš jo, nes jis yra arti mano namų, o aš tau duosiu vietoje jo geresnį vynuogyną, arba jei tau geriau, sumokėsiu, kiek jis vertas’‘.

2. Und Ahab redete mit Naboth und sprach: Gib mir deinen Weinberg; ich will mir einen Kohlgarten daraus machen, weil er so nahe an meinem Hause liegt. Ich will dir einen bessern Weinberg dafür geben, oder, so dir's gefällt, will ich dir Silber dafür geben, soviel er gilt.

2. Achab parla à Naboth et lui dit: Donne-moi ta vigne, que j'en fasse un jardin de verdure; car elle est proche de ma maison; et, au lieu de cette vigne, je t'en donnerai une meilleure; ou, si cela te convient, je te donnerai de l'argent pour sa valeur.

2. Y Acab habló a Nabot, diciendo: Dáme tu viña para un huerto de legumbres, porque está cercana, cerca de mi casa, y yo te daré por ella otra viña mejor que esta: o si mejor te pareciere, pagártela he a su precio de dinero.

2 Dat Achab sprak tot Naboth, zeggende: Geef mij uw wijngaard, opdat hij mij zij tot een kruidhof, dewijl hij nabij mijn huis is; en ik zal u daarvoor geven een wijngaard, die beter is dan die; of, zo het goed in uw ogen is, zal ik u in geld deszelfs waarde geven.

2. I rzekł Achab do Nabota, mówiąc: Daj mi winnicę twoję, abym miał z niej ogród dla jarzyn, albowiem bliska jest domu mego; a dam ci za nię winnicę lepszą, niżli ta jest; albo jeźlić się zda, dam ci pieniędzy, ile stoi.

2. És szóla Akháb Nábótnak, mondván: Add nékem a te szőlődet, hogy legyen veteményes kertem; mert közel van az én házamhoz, és néked érette jobb szőlőt adok annál, vagy ha néked tetszik, pénzül adom meg az árát.

2 И сказал Ахав Навуфею, говоря: отдай мне свой виноградник; из него будет у меня овощной сад, ибо он близко к моему дому; а вместо него я дам тебе виноградник лучше этого, или, если угодно тебе, дам тебе серебра, сколько он стоит.

2. От і каже Ахаб Наботові: Поступись менї твоїм виноградником, щоб обернути менї його на овощний сад. Я ж тобі дам лучший виноградник, або, коли схочеш, заплачу за його тобі грошима.

3. Mutta Naabot vastasi Ahabille: Pois se, Herra varjelkoon minua antamasta sinulle isieni perintöosaa.

3. Mutta Nabot sanoi Ahabille: Herra varjelkoon minua antamasta sinulle isäini perintöä!

3. Mutta Naboth sanoi Ahabille: HERra warjelcon minun andamast sinulle minun Isäni perindötä.

3 And Naboth said to Ahab, Jehovah forbid it of me that I should give the inheritance of my fathers to you.

3. And Naboth said to Ahab, The LORD forbid it me, that I should give the inheritance of my fathers unto thee.

3. Og Naboth sagde til Akab: Herren lade det være langt fra mig, at jeg skulde give dig mine Fædres Arv.

3. Men Naboth sade till Achab: Det låte Herren vara långt ifrå mig, att jag skulle låta dig få mina fäders arf.

3. Ja Nabot ütles Ahabi wasto: Se olleks mulle teotusseks Jehowa ees, kui ma omma wannematte pärris-ossa sulle annan.

3. Nabotas atsakė karaliui: ‘‘Taip nebus, kad atiduočiau savo tėvų palikimą’‘.

3. Aber Naboth sprach zu Ahab: Das lasse der HERR fern von mir sein, daß ich dir meiner Väter Erbe sollte geben!

3. Mais Naboth répondit à Achab: Que l'Éternel me garde de te donner l'héritage de mes pères!

3. Y Nabot respondió a Acab: Guárdeme Jehová de que yo te dé a tí la heredad de mis padres.

3 Maar Naboth zeide tot Achab: Dat late de HEERE verre van mij zijn, dat ik u de erve mijner vaderen geven zou!

3. I odpowiedzał Nabot Achabowi: Nie daj tego Panie, abym ci miał dać dziedzictwo ojców moich.

3. És felele Nábót Akhábnak: Isten őrizzen, hogy [2†] néked adjam az én atyáimtól maradt örökséget.

3 Но Навуфей сказал Ахаву: сохрани меня Господь, чтоб я отдал тебенаследство отцов моих!

3. Набот же відказав: Оборони мене, Господи, від того, щоб я відступив тобі наслїддє батьків моїх!

4. Niin Ahab tuli kotiinsa pahastuneena ja alakuloisena vastauksesta, jonka jisreeliläinen Naabot oli hänelle antanut, kun tämä oli sanonut: En minä anna sinulle isieni perintöosaa. Ja hän pani maata vuoteellensa, käänsi kasvonsa pois eikä syönyt mitään.

4. Niin Ahab tuli kotiansa pahalla mielellä ja vihoissansa, sen sanan tähden minkä Nabot Jisreeliläinen hänelle puhunut oli, sanoen: en minä anna sinulle isäini perintöä; ja hän heittäysi vuoteesen, käänsi kasvonsa ja ei syönyt leipää.

4. NIin Ahab tuli cotians pahalla mielellä ja wihoisans sen sanan tähden cuin Naboth Jeseeliteri hänelle puhunut oli sanoden: en minä anna sinulle minun Isäni perindötä ja hän heitti hänens wuoteseens käänsi caswons ja ei syönyt leipä.

4 And Ahab came into his house heavy and displeased because of the word which Naboth the Jezreelite had spoken to him, for he had said, I will not give you the inheritance of my fathers. And he laid himself down upon his bed and turned away his face and would eat no bread.

4. And Ahab came into his house heavy and displeased because of the word which Naboth the Jezreelite had spoken to him: for he had said, I will not give thee the inheritance of my fathers. And he laid him down upon his bed, and turned away his face, and would eat no bread.

4. Da kom Akab ilde tilfreds og vred til sit Hus for det Ords Skyld, som Jisreeliteren Naboth havde talt til ham og sagt: Jeg vil ikke give dig mine Fædres Arv; og han lagde sig paa sin Seng og vendte sit Ansigt omkring og aad ikke Brød.

4. Då kom Achab hem, illa tillfrids och vred, för det ordets skull, som Naboth den Jisreeliten till honom talat hade, och sagt: Jag vill icke låta dig få mina fäders arf. Och han lade sig uppå sin säng, och vände sitt anlete, och åt intet bröd.

4. Ja Ahab tulli omma kotta pahha ja nukra melega se sanna pärrast, mis se Isreelimees Nabot ta wasto räkinud ja üttelnud: Ei ma anna sulle mitte omma wannematte pärris-ossa; ja ta heitis omma wodi peäle mahha, ja pöris ommad silmad ärra ja ei sönud leiba.

4. Ahabas sugrįžo į namus paniuręs ir nepatenkintas dėl jezreeliečio Naboto atsakymo: ‘‘Neatiduosiu savo tėvų palikimo’‘. Jis atsigulė į lovą, nusisuko ir nevalgė.

4. Da kam Ahab heim voll Unmuts und zornig um des Wortes willen, das Naboth, der Jesreeliter, zu ihm hatte gesagt und gesprochen: Ich will dir meiner Väter Erbe nicht geben. Und er legte sich auf sein Bett und wandte sein Antlitz und aß kein Brot.

4. Et Achab vint en sa maison tout chagrin et irrité de la parole que lui avait dite Naboth, le Jizréélite: Je ne te donnerai pas l'héritage de mes pères; et il se coucha sur son lit, détourna son visage et ne mangea rien.

4. Y vínose Acab a su casa triste y enojado por la palabra que Nabot de Jezrael le había respondido, diciendo: No te daré la heredad de mis padres. Y acostóse en su cama, y volvió su rostro, y no comió pan.

4 Toen kwam Achab in zijn huis, gemelijk en toornig over het woord, dat Naboth, de Jizreeliet, tot hem gesproken had, en gezegd: Ik zal de erve mijner vaderen niet geven. En hij leide zich neder op zijn bed, en keerde zijn aangezicht om, en at geen brood.

4. Tedy przyszedł Achab do domu swego smutny i zagniewany dla słowa, które mu rzekł Nabot Jezreelita, mówiąc: Nie dam ci dziedzictwa ojców moich; i układł się na łożu swem, a odwrócił twarz swoję, i nie jadł chleba.

4. Akkor haza méne Akháb nagy bánattal és haraggal a beszéd miatt, a melyet szólott néki a Jezréelbeli Nábót, mondván: Nem adom néked az én atyáimtól maradt örökséget; és lefeküvék az ő ágyára, és arczát a fal felé fordítá, és nem evék kenyeret.

4 И пришел Ахав домой встревоженный и огорченный тем словом, которое сказал ему Навуфей Изреелитянин, говоря: не отдам тебе наследства отцов моих. Илег на постель свою, и отворотил лице свое, и хлеба не ел.

4. І вернувсь Ахаб у свою палату сумний й гнївний через відповідь, що дав йому Езреелїй Набот словами: Не можу поступитись тобі наслїддєм батьків моїх. І лїг він на постїль свою, одвернув лице й не схотїв нїчого їсти.

5. Niin hänen vaimonsa Iisebel tuli hänen luokseen ja puhui hänelle: Miksi olet niin pahoilla mielin ja miksi et syö mitään?

5. Niin tuli Isebel hänen emäntänsä hänen tykönsä ja sanoi hänelle: mikä se on, että henkes on niin murheellinen, ja et syö leipää?

5. Nijn tuli Isebel hänen emändäns hänen tygöns ja sanoi hänelle: mikä se on että sinun henges on nijn murhellinen? ja et syö leipä?

5 But Jezebel his wife came to him and said to him, Why is your spirit so sad that you eat no bread?

5. But Jezebel his wife came to him, and said unto him, Why is thy spirit so sad, that thou eatest no bread?

5. Da kom Jesabel, hans Hustru, til ham, og hun sagde til ham: Hvad er det for noget, at din Aand er saa ilde tilfreds, at du ikke æder Brød?

5. Då kom Isebel hans hustru in till honom, och sade till honom: Hvad är det, att din ande är så illa tillfrids, och du intet bröd äter?

5. Ja ta naene Isebel tulli ta jure ja räkis temma wasto: Miks so waim ni nukker on, et sa ei sö leiba?

5. Jo žmona Jezabelė, atėjusi pas jį, klausė: ‘‘Kodėl tavo dvasia taip nuliūdusi, kad nevalgai?’‘

5. Da kam zu ihm hinein Isebel, sein Weib, und redete mit ihm: Was ist's, daß du nicht Brot ißt?

5. Alors Jésabel, sa femme, entra vers lui et lui dit: D'où vient que ton esprit est chagrin, et que tu ne manges pas?

5. Y vino a él su mujer Jezabel y díjole: ¿Por qué está así triste tu espíritu? ¿y no comes pan?

5 Maar Izebel, zijn huisvrouw, kwam tot hem, en sprak tot hem: Wat is dit, dat uw geest dus gemelijk is, en dat gij geen brood eet?

5. Wtem przyszedłszy do niego Jezabela, żona jego, rzekła mu: Przedże duch twój tak smutny, że nie jesz chleba?

5. Hozzá menvén az ő [3†] felesége Jézabel, monda néki: Miért háborodott meg a te szíved, és kenyeret nem eszel?

5 И вошла к нему жена его Иезавель и сказала ему: отчего встревожен дух твой, что ты и хлеба не ешь?

5. І ввійшла його супруга Езабель до його та й каже йому: Чого ти такий сумний, що й хлїба не їси?

6. Ahab vastasi hänelle: Siksi, että puhuttelin jisreeliläistä Naabotia ja sanoin hänelle: 'Anna minulle viinitarhasi rahasta, tahi jos haluat, annan minä sinulle toisen viinitarhan sen sijaan', mutta hän vastasi: 'En minä anna sinulle viinitarhaani'.

6. Niin hän sanoi hänelle: minä olen puhutellut Nabotia Jisreeliläistä ja sanonut: anna minulle viinamäkes rahan edestä, eli jos tahdot, niin minä annan sinulle toisen viinamäen sen edestä. Mutta hän sanoi: en minä anna sinulle viinamäkeäni.

6. Nijn hän sanoi: minä olen puhutellut Nabothi Jesreeliteri ja sanonut: anna minulle sinun wijnamäkes rahan edestä eli jos sinä paremman tahdot nijn minä annan sinulle toisen jällens. Mutta hän sanoi: en minä anna sinulle minun wijnamäkeni.

6 And he said to her, Because I spoke to Naboth the Jezreelite and said to him, Give me your vineyard for money, or else, if it please you, I will give you (another) vineyard for it. And he answered, I will not give you my vineyard.

6. And he said unto her, Because I spake unto Naboth the Jezreelite, and said unto him, Give me thy vineyard for money; or else, if it please thee, I will give thee another vineyard for it: and he answered, I will not give thee my vineyard.

6. Og han sagde til hende: Fordi jeg talte til Jisreeliteren Naboth og sagde til ham: Giv mig din Vingaard for Penge, eller om du har Lyst dertil, da vil jeg give dig en anden Vingaard for den, og han sagde: Jeg vil ikke give dig min Vingaard.

6. Han sade till henne: Jag hafver talat till Naboth den Jisreeliten, och sagt: Låt mig få din vingård för penningar; eller, om du hafver der lust till, vill jag gifva dig en annan igen; men han sade: Jag vill icke låta dig få min vingård.

6. Ja ta ütles temma wasto: Sepärrast et ma Isreelimehhe Naboti wasto rääksin ja ütlesin temmale: Anna mulle omma wina-mäggi rahha pärrast, ehk kui se so mele pärrast on, tahhan ma sulle ühhe wina-mäe ta assemele anda; ja ta ütles: Ei ma anna sulle mitte omma wina-mägge.

6. Jis jai atsakė: ‘‘Aš prašiau jezreeliečio Naboto parduoti man savo vynuogyną arba išmainyti į kitą vynuogyną, bet jis nesutiko’‘.

6. Er sprach zu ihr: Ich habe mit Naboth, dem Jesreeliten, geredet und gesagt: Gib mir deinen Weinberg um Geld, oder, so du Lust dazu hast, will ich dir einen andern dafür geben. Er aber sprach: Ich will dir meinen Weinberg nicht geben.

6. Et il lui répondit: Parce que j'ai parlé à Naboth, le Jizréélite, et lui ai dit: Donne-moi ta vigne pour de l'argent, ou, si tu le désires, je te donnerai une autre vigne au lieu de celle-là; et qu'il m'a dit: Je ne te donnerai pas ma vigne.

6. Y él respondió: Porque hablé con Nabot de Jezrael, y díjele, que me diese su viña por dinero: o que, si más quería, le daría otra viña por ella: y él respondió: Yo no te daré mi viña.

6 En hij sprak tot haar: Omdat ik tot Naboth, den Jizreeliet, gesproken en hem gezegd heb: Geef mij uw wijngaard om geld, of, zo het u behaagt, zal ik u een wijngaard in zijn plaats geven; maar hij heeft gezegd: Ik zal u mijn wijngaard niet geven.

6. I odpowiedział jej: Przeto żem mówił z Nabotem Jezreelitą, i rzekłem mu: Daj mi winnicę twoję za pieniądze, albo jeźli chcesz, dam ci winnicę za nię; ale on odpowiedział: Nie dam ci winnicy mojej.

6. És ő monda néki: Mert ama Jezréelbeli Nábóttal beszéltem, és azt mondám néki: Add nékem a te szőlődet pénzért, vagy ha inkább tetszik, más szőlőt adok néked érette, ő pedig azt mondta: Nem adom néked az én szőlőmet.

6 Он сказал ей: когда я стал говорить Навуфею Изреелитянину и сказал ему: „отдай мне виноградник твой за серебро, или, если хочешь, я дам тебе другой виноградник вместо него", тогда он сказал: „не отдам тебе виноградникамоего".

6. Відказав їй: Оце я розмовляв із Езреелїєм Наботом та й кажу йому: Поступись менї твоїм виноградником за гроші, або, коли схочеш, дам тобі за його другий, а він каже: Не можу поступитись тобі моїм виноградником.

7. Niin hänen vaimonsa Iisebel sanoi hänelle: Sinäkö olet käyttävinäsi kuninkaanvaltaa Israelissa? Nouse ja syö, ja olkoon sydämesi iloinen; minä kyllä toimitan sinulle jisreeliläisen Naabotin viinitarhan.

7. Niin Isebel hänen emäntänsä sanoi hänelle: sinä hallitset nyt Israelin valtakunnan. Nouse ja syö leipää ja ole hyvällä mielellä: minä saatan sinulle Nabotin Jisreeliläisen viinamäen.

7. Nijn Isebel hänen emändäns sanoi hänelle: mikä olis Cuningan waldacunda Israelis jos sinä sen tekisit? nouse ja syö leipä ja ole hywällä mielellä minä saatan sinulle Nabothin sen Jesreeliterin wijnamäen.

7 And Jezebel his wife said to him, Do you now govern the kingdom of Israel? Arise and eat bread and let your heart be merry. I will give you the vineyard of Naboth the Jezreelite.

7. And Jezebel his wife said unto him, Dost thou now govern the kingdom of Israel? arise, and eat bread, and let thine heart be merry: I will give thee the vineyard of Naboth the Jezreelite.

7. Da sagde Jesabel, hans Hustru, til ham: Du, jo, du skulde nu have Kongemagt over Israel! staa op, æd Brød og lad dit Hjerte være vel til Mode, jeg vil give dig Jisreeliteren Naboths Vingaard.

7. Då sade Isebel hans hustru till honom: Hvad vore för ett rike i Israel, om du gjordet? Statt upp, och ät bröd, och var vid godt mod; jag vill skaffa dig Naboths den Jisreelitens vingård.

7. Ja ta naene Isebel ütles temma wasto: Sinna, kas sa nüüd wallitsed kunningrikis ülle Israeli? touse ülles, sö leiba, ja sul olgo hea meel; minna tahhan sulle se Isreelimehhe Naboti wina-mäe sata.

7. Jo žmona Jezabelė tarė jam: ‘‘Ar ne tu valdai Izraelį? Kelkis, valgyk ir būk geros nuotaikos! Aš atiduosiu tau jezreeliečio Naboto vynuogyną’‘.

7. Da sprach Isebel, sein Weib, zu ihm: Was wäre für ein Königreich in Israel, wenn du nicht tätig wärst! Stehe auf und iß Brot und sei guten Muts! Ich will dir den Weinberg Naboths, des Jesreeliten, verschaffen.

7. Alors Jésabel, sa femme, lui dit: Est-ce toi maintenant qui règnes sur Israël? Lève-toi, mange, et que ton cœur se réjouisse! Moi, je te donnerai la vigne de Naboth, le Jizréélite.

7. Y su mujer Jezabel le dijo: ¿Eres tú ahora rey sobre Israel? Levántate, y come pan, y alégrate: yo te daré la viña de Nabot de Jezrael.

7 Toen zeide Izebel, zijn huisvrouw, tot hem: Zoudt gij nu het koninkrijk over Israel regeren? Sta op, eet brood, en uw hart zij vrolijk; ik zal u den wijngaard van Naboth, den Jizreeliet, geven.

7. Tedy rzekła do niego Jezabela, żona jego: I także ty sprawujesz królestwo Izraelskie? Wstaó, jedz chleb, a bądź dobrej myśli; ja tobie dam winnicę Nabota Jezeelity.

7. Akkor monda néki Jézabel, az ő felesége: Te bírod-é most az Izráel királyságát? Kelj fel, egyél kenyeret, és a te szíved örvendezzen, én majd néked adom a Jezréelbeli Nábót szőlőjét.

7 И сказала ему Иезавель, жена его: что за царство было бы в Израиле, если бы ты так поступал? встань, ешь хлеб и будь спокоен; я доставлю тебе виноградник Навуфея Изреелитянина.

7. І відказала йому супруга його Езабель: Що б то за царство було в Ізраїлї, як би ти так поводився? Встань, їж і не журися; я добуду тобі виноградник Езрееля Набота.

8. Ja hän kirjoitti kirjeen Ahabin nimessä, sinetöi sen hänen sinetillään ja lähetti kirjeen vanhimmille ja ylimyksille, jotka olivat Naabotin kaupungissa ja asuivat siellä hänen kanssaan.

8. Ja hän kirjoitti kirjan Ahabin nimellä, ja lukitsi sen hänen sinetillänsä, ja lähetti sen kirjan vanhimpain ja ylimmäisten tykö, jotka hänen kaupungissansa asuivat Nabotin kanssa.

8. Ja hän kirjoitti kirjan Ahabin nimellä ja lukidzi sen hänen sinetilläns ja lähetti ylimmäisten ja wanhimbain tygö jotca yhdes Caupungis asuit Nabothin cansa.

8 So she wrote letters in Ahab's name and sealed them with his seal and sent the letters to the elders and to the nobles who were in his city, (and) who dwelt with Naboth.

8. So she wrote letters in Ahab's name, and sealed them with his seal, and sent the letters unto the elders and to the nobles that were in his city, dwelling with Naboth.

8. Og hun skrev Breve i Akabs Navn og forseglede dem med hans Signet, og hun sendte Brev til de ældste og til de ypperste, som vare i hans Stad, og som boede ved Naboth.

8. Och hon skref bref under Achabs namn, och beseglade det med hans signet, och sände till de äldsta och öfversta i hans stad, de som bodde med Naboth;

8. Ja ta kirjotas ramatud Ahabi nimmel ja panni neid kinni temma pitseriga, ja läkkitas need ramatud nende wannematte ja suurt suggu rahwa kätte, kes Nabotiga temma liñnas ellasid.

8. Ji parašė Ahabo vardu laiškų, juos užantspaudavo jo antspaudu ir pasiuntė miesto vyresniesiems bei didžiūnams, kurie gyveno su Nabotu.

8. Und sie schrieb Briefe unter Ahabs Namen und versiegelte sie mit seinem Siegel und sandte sie zu den Ältesten und Obersten in seiner Stadt, die um Naboth wohnten.

8. Et elle écrivit des lettres au nom d'Achab, et les scella de son sceau, et envoya ces lettres aux anciens et aux magistrats qui habitaient avec Naboth, dans sa ville.

8. Entónces ella escribió cartas en nombre de Acab, y sellólas con su anillo, y enviólas a los ancianos, y a los principales, que moraban en su ciudad con Nabot.

8 Zij dan schreef brieven in den naam van Achab, en verzegelde ze met zijn signet; en zond de brieven tot de oudsten en tot de edelen, die in zijn stad waren, wonende met Naboth.

8. A tak napisała list imieniem Achabowem, który zapieczętowała pieczęcią jego, i posłała on list do starszych i do przedniejszych, którzy byli w mieście jego, i mieszkali z Nabotem.

8. És levelet írt Akháb nevével, a melyet megpecsételt az ő gyűrűjével, és elküldé azt a levelet a véneknek és a főembereknek, a kik Nábóttal egy városban laktak;

8 И написала она от имени Ахава письма, и запечатала их его печатью,и послала эти письма к старейшинам и знатным в его городе, живущим с Навуфеем.

8. І понаписувала вона ймям Ахабовим письма, позапечатувала їх його ж печатю, та й послала ті листи до громадських мужів, і старшини в його городї, що жили з Наботом.

9. Ja kirjeessä hän kirjoitti näin: Kuuluttakaa paasto ja asettakaa Naabot istumaan etumaiseksi kansan joukkoon.

9. Ja kirjoitti näin kirjaan, sanoen: kuuluttakaat paasto, ja asettakaat Nabot istumaan ylimmäiseksi kansan sekaan,

9. Ja kirjoitti näin kirjaan: cuuluttacat paasto ja asettacat Naboth ylimmäisexi Canssan secaan.

9 And she wrote in the letters, saying, Proclaim a fast and set Naboth on high among the people.

9. And she wrote in the letters, saying, Proclaim a fast, and set Naboth on high among the people:

9. Og hun skrev i Brevene og sagde: Lader udraabe en Faste, og sætter Naboth øverst iblandt Folket!

9. Och skref brefvet alltså: Låter utropa en fasto, och sätter Naboth främst ibland folket;

9. Agga ramatusse olli ta kirjotanud ja öölnud: Kulutage paasto-päwa, ja pange Nabotit rahwa ette üllema paika seisma,

9. Laiškuose ji rašė: ‘‘Paskelbkite pasninką ir pasodinkite Nabotą į pirmą vietą tarp žmonių,

9. Und sie schrieb also in diesen Briefen: Laßt ein Fasten ausschreien und setzt Naboth obenan im Volk

9. Et elle écrivit dans ces lettres: Publiez un jeûne et mettez Naboth à la tête du peuple;

9. Y las cartas que escribió decían así: Pregonád ayuno: y ponéd a Nabot en la cabecera del pueblo:

9 En zij schreef in die brieven, zeggende: Roept een vasten uit, en zet Naboth in de hoogste plaats des volks;

9. A napisała on list w ten sposób: Zapowiedźcie post, a posadźcie Nabota między przedniejszymi z ludu;

9. És a levélben ezt írta, mondván: Hirdessetek bőjtöt, és ültessétek Nábótot a nép élére;

9 В письмах она писала так: объявите пост и посадите Навуфея на первое место в народе;

9. У листах же писала таке: Оголосїть піст та й посадїть Набота на первому місцї в народнїй радї,

10. Ja asettakaa kaksi kelvotonta miestä istumaan häntä vastapäätä, että he todistaisivat hänestä näin: 'Sinä olet kironnut Jumalaa ja kuningasta.' Viekää hänet sitten ulos ja kivittäkää hänet kuoliaaksi.

10. Ja tuokaat kaksi pahanjuonista miestä häntä vastaan, jotka tunnustavat ja sanovat: sinä olet kironnut Jumalaa ja kuningasta: ja viekäät häntä ulos ja kivittäkäät häntä kuoliaaksi.

10. Ja tuocat caxi pahan juonista miestä händä wastan jotca tunnustawat ja sanowat: sinä olet siunannut Jumalan ja Cuningan ja wiekät händä ja kiwittäkät cuoliaxi.

10 And set two men, worthless fellows, before him and let them bear witness against him, saying, You cursed God and the king. And then carry him out and stone him to death.

10. And set two men, sons of Belial, before him, to bear witness against him, saying, Thou didst blaspheme God and the king. And then carry him out, and stone him, that he may die.

10. Og sætter to Mænd Belials Børn, tværs overfor ham, som skulle vidne imod ham og sige: Du har bandet Gud og Kongen og fører ham ud og stener ham, at han dør.

10. Och låter komma två Belials män fram för honom, som vittna, och säga: Du hafver välsignat Gud och Konungen; och förer honom ut, och stener honom till döds.

10. Ja pange kaks meest, kes pahharettid, ta kohta seisma, et nemmad ta peäle tunnistawad ja ütlewad: Sinna olled Jummalat ja kunningat teotanud; ja wige tedda wälja ja wiskage tedda kiwwidega, et ta surreb.

10. o prieš jį pasodinkite du vyrus, Belialo vaikus, kurie paliudytų, kad Nabotas keikė Dievą ir karalių. Po to išveskite jį ir užmuškite akmenimis’‘.

10. und stellt zwei lose Buben vor ihn, die da Zeugen und sprechen: Du hast Gott und den König gelästert! und führt ihn hinaus und steinigt ihn, daß er sterbe.

10. Et faites tenir en face de lui deux scélérats, et qu'ils témoignent contre lui, en disant: Tu as blasphémé contre Dieu et le roi! Ensuite menez-le dehors, lapidez-le, et qu'il meure.

10. Y ponéd asimismo dos hombres, hijos de Belial, delante de él, que atestiguen contra él, y digan: Tú has blasfemado a Dios y al rey. Y entónces sacádle, y apedreádle, y muera.

10 En zet tegenover hem twee mannen, zonen Belials, die tegen hem getuigen, zeggende: Gij hebt God en den koning gezegend; en voert hem uit, en stenigt hem, dat hij sterve.

10. I postawcie dwóch mężów przewrotnych przeciw niemu, którzyby przeciwko niemu świadczyli, mówiąc: Złożeczyłeś Bogu i królowi; potem wywiedźcie go, a ukamionujcie go, aby umarł.

10. És ültessetek vele szembe két istentelen embert, a kik tanúbizonyságot tegyenek ő ellene, [4†] mondván: Megszidalmaztad az Istent és a királyt. Azután vigyétek ki, és kövezzétek meg őt, hogy meghaljon.

10 и против него посадите двух негодных людей, которые свидетельствовали бы на него и сказали: „ты хулил Бога и царя"; и потом выведите его, и побейте его камнями, чтоб он умер.

10. А навпроти його посадїте двох нужденників, щоб вони сьвідкували проти його й казали: Ти хулив Бога й царя. А потім виведїть його та й побийте каміннєм на смерть.

11. Ja kaupungin miehet, vanhimmat ja ylimykset, jotka asuivat hänen kaupungissansa, tekivät, niinkuin Iisebel oli käskenyt heitä ja niinkuin oli kirjoitettu kirjeessä, jonka hän oli heille lähettänyt.

11. Niin vanhimmat ja sen kaupungin ylimmäiset, jotka hänen kaupungissansa asuivat, tekivät niinkuin Isebel heidän käskenyt oli ja niinkuin kirjassa kirjoitettu oli, jonka hän heidän tykönsä lähettänyt oli:

11. Nijn wanhimmat ja sen Caupungin ylimmäiset jotca hänen Caupungisans asuit teit nijncuin Isebel heidän käskenyt oli ja nijncuin kirjas kirjoitettu oli jonga hän heidän tygöns lähettänyt oli.

11 And the men of his city, even the elders and the nobles who dwelt in his city, did as Jezebel had sent to them, just-as it was written in the letters which she had sent to them.

11. And the men of his city, even the elders and the nobles who were the inhabitants in his city, did as Jezebel had sent unto them, and as it was written in the letters which she had sent unto them.

11. Og de ældste Mænd og ypperste i hans Stad, som boede i hans Stad, gjorde, ligesom Jesabel havde ladet sige til dem, ligesom der var skrevet i Brevene, som hun havde sendt til dem.

11. De äldste och hans stads öfverstar, som i hans stad bodde, gjorde såsom Isebel dem budit hade, såsom i brefvet skrifvet var, det hon till dem sändt hade;

11. Ja temma liñna mehhed need wannemad ja suurt suggu rahwas, kes ta liñnas ellasid, teggid nenda kui Isebel olli sanna nende kätte lähhätand, nenda kui kirjotud ramatusse, mis ta nende kätte lähhätas.

11. Jo miesto vyrai, vyresnieji ir didžiūnai, gyvenantieji mieste, padarė taip, kaip buvo parašyta Jezabelės laiškuose, kuriuos ji jiems pasiuntė.

11. Und die Ältesten und Obersten seiner Stadt, die in seiner Stadt wohnten, taten, wie ihnen Isebel entboten hatte, wie sie in den Briefen geschrieben hatte, die sie zu ihnen sandte,

11. Et les gens de la ville de Naboth, les anciens et les magistrats qui habitaient dans sa ville, firent comme Jésabel leur avait mandé, et selon qu'il était écrit dans les lettres qu'elle leur avait envoyées.

11. Y los de su ciudad, los ancianos y los principales, que moraban en su ciudad, lo hicieron como Jezabel les mandó, conforme a como estaba escrito en las cartas que ella les había enviado.

11 En de mannen zijner stad, die oudsten en die edelen, die in zijn stad woonden, deden gelijk als Izebel tot hen gezonden had; gelijk als geschreven was in de brieven, die zij tot hen gezonden had.

11. I uczynili mężowie onego miasta starsi i przedniejsi, którzy mieszkali w onem mieście jego, jako była wskazała do nich Jezabela, według tego, jako napisano było w liście, który posłała do nich.

11. És ekképen cselekedének a vének és a főemberek, a kik az ő városában laktak, a mint Jézabel nékik megparancsolta, és a mint a levélben megírta, a melyet nékik küldött;

11 И сделали мужи города его, старейшины и знатные, жившие в городе его, как приказала им Иезавель, так, как писано в письмах, которые она послала к ним.

11. І мужі города його, значні й старшини, що жили в його городї, вчинили, як наказала їм Езабель, як стояло написане в листах, що переслала їм.

12. He kuuluttivat paaston ja asettivat Naabotin istumaan etumaiseksi kansan joukkoon.

12. Kuuluttivat paaston, ja antoivat Nabotin istua ylimmäiseksi kansan seassa.

12. Ja cuulutit paaston ja annoit Nabothin istua ylimmäisexi Canssan seas.

12 They proclaimed a fast and set Naboth on high among the people.

12. They proclaimed a fast, and set Naboth on high among the people.

12. De lode udraabe en Faste og satte Naboth øverst iblandt Folket.

12. Och läto utropa en fasto, och läto Naboth sitta öfverst ibland folket.

12. Nemmad kulutasid paasto-päwa, ja pannid Nabotit rahwa ette seisma üllema paika.

12. Jie paskelbė pasninką ir pasodino Nabotą į pirmąją vietą tarp žmonių.

12. und ließen ein Fasten ausschreien und ließen Naboth obenan unter dem Volk sitzen.

12. Ils publièrent un jeûne, et firent tenir Naboth à la tête du peuple.

12. Y pregonaron ayuno, y asentaron a Nabot en la cabecera del pueblo.

12 Zij riepen een vasten uit; en zij zetten Naboth in de hoogste plaats des volks.

12. Zapowiedzieli post, i posadzili Nabota między przedniejszymi z ludu.

12. Bőjtöt hirdetének, és ülteték Nábótot a nép élére.

12 Объявили пост и посадили Навуфея во главе народа;

12. З'ясували вони піст, та й посадили Набота між найпереднїйшими народу.

13. Ja kaksi kelvotonta miestä tuli ja istui häntä vastapäätä. Ja ne kelvottomat miehet todistivat Naabotista kansan edessä sanoen: Naabot on kironnut Jumalaa ja kuningasta. Silloin he veivät hänet kaupungin ulkopuolelle ja kivittivät hänet kuoliaaksi.

13. Niin tul kaksi pahanjuonista miestä ja istui hänen kohdallensa, ja tunnustivat Nabotia vastaan kansan edessä ja sanoivat: Nabot on kironnut Jumalaa ja kuningasta; niin veivät he hänen kaupungista ulos ja kivittivät hänen juuri kuoliaaksi.

13. Nijn tulit caxi pahan juonista miestä ja istuit hänen cohdallens ja tunnustit Nabothia wastan Canssan edes ja sanoit: Naboth on siunannut Jumalan ja Cuningan. Nijn weit he hänen Caupungist ulos ja kiwitit hänen cuoliaxi:

13 And the two men, the worthless fellows, came in and sat before him. And the worthless fellows bore witness against him, even against Naboth, in the presence of the people, saying, Naboth cursed God and the king. Then they carried him forth out of the city and stoned him to death with stones.

13. And there came in two men, children of Belial, and sat before him: and the men of Belial witnessed against him, even against Naboth, in the presence of the people, saying, Naboth did blaspheme God and the king. Then they carried him forth out of the city, and stoned him with stones, that he died.

13. Og de to Mænd, de Belials Børn, kom satte sig tværs overfor ham, og Belials Mænd vidnede imod Naboth for Folket og sagde: Naboth bandede Gud og Kongen; og de førte ham ud uden for Staden og stenede ham med Stene, at han døde

13. Då kommo de två Belials män, och ställde sig framför honom, och vittnade emot Naboth inför folket, och sade: Naboth hafver välsignat Gud och Konungen. Då förde de honom ut för staden, och stenade honom ihjäl.

13. Ja need kaks meest, kes pahharettid, tullid ja istusid temma kohhal, ja need pahharetti mehhed tunnistasid ta peäle, Naboti peäle rahwa ees ja ütlesid: Nabot on Jummalat ja kunningast teotand; ja nemmad wisid tedda wälja liñna tahha ja wiskasid tedda kiwwidega, et ta surri.

13. Po to atėjo du vyrai, Belialo vaikai, ir atsisėdo prieš jį. Tie liudijo prieš Nabotą, visiems žmonėms girdint: ‘‘Nabotas keikė Dievą ir karalių’‘. Po to jie, išvedę jį už miesto, užmušė akmenimis

13. Da kamen die zwei losen Buben und stellten sich vor ihn und zeugten wider Naboth vor dem Volk und sprachen: Naboth hat Gott und den König gelästert. Da führten sie ihn vor die Stadt hinaus und steinigten ihn, daß er starb.

13. Alors les deux scélérats entrèrent et se tinrent en face de lui; et ces scélérats témoignèrent contre Naboth, en la présence du peuple, en disant: Naboth a blasphémé contre Dieu et le roi. Puis ils le menèrent hors de la ville, ils le lapidèrent, et il mourut.

13. Y vinieron dos hombres, hijos de Belial, y sentáronse delante de él, y aquellos hombres, hijos de Belial, atestiguaron contra Nabot delante del pueblo, diciendo: Nabot ha blasfemado a Dios y al rey. Y sacáronle fuera de la ciudad, y apedreáronle con piedras, y murió.

13 Toen kwamen de twee mannen, zonen Belials, en zetten zich tegenover hem; en de mannen Belials getuigden tegen hem, tegen Naboth, voor het volk, zeggende: Naboth heeft God en den koning gezegend. En zij voerden hem buiten de stad, en stenigden hem met stenen, dat hij stierf.

13. Potem przyszli dwaj mężowie przewrotni, i usiedli przeciw niemu, a świadczyli przeciwko niemu oni mężowie przewrotni, to jest przeciw Nabotowi przed ludem, mówiąc: Złożeczył Nabot Bogu i królowi. I wywiedli go za miasto, i ukamionowali go, i umarł.

13. Előjöve azután két istentelen ember, és leült vele szemben, és tanúbizonyságot tettek ez istentelen emberek Nábót ellen a nép előtt, mondván: Megszidalmazta Nábót az Istent és a királyt. Kivivék azért őt a városból, és megkövezék, és meghala.

13 и выступили два негодных человека и сели против него, и свидетельствовали на него эти недобрые люди пред народом, и говорили: Навуфей хулил Бога и царя. И вывели его за город, и побили его камнями,и он умер.

13. І прийшли два нужденники; посїдали навпроти його, й сьвідкували проти його ті недобрі люде й говорили: Набот проклинав Бога й царя. І вивели його поза город та й побили каміннєм на смерть.

14. Sitten he lähettivät Iisebelille tämän sanan: Naabot on kivitetty kuoliaaksi.

14. Ja he lähettivät Isebelin tykö, sanoen: Nabot on kivitetty ja kuollut.

14. Ja he lähetit Isebelin tygö sanoden: Naboth on kiwitetty ja cuollut.

14 Then they sent to Jezebel, saying, Naboth is stoned and is dead.

14. Then they sent to Jezebel, saying, Naboth is stoned, and is dead.

14. Og de sendte til Jesabel og lode sige: Naboth er stenet og er død.

14. Och de bådade Isebel, och sade: Naboth är stenad, och död.

14. Ja nem̃ad läkkitasid Isebeli jure ja ütlesid: Nabot on kiwwidega wissatud ja ärrasurnud.

14. ir pranešė Jezabelei: ‘‘Nabotas užmuštas akmenimis’‘.

14. Und sie entboten Isebel und ließen ihr sagen: Naboth ist gesteinigt und tot.

14. Et ils envoyèrent dire à Jésabel: Naboth a été lapidé, et il est mort.

14. Y enviaron luego a Jezabel, diciendo: Nabot es apedreado, y muerto.

14 Daarna zonden zij tot Izebel, zeggende: Naboth is gestenigd en is dood.

14. I posłali do Jezabeli, mówiąc: Ukamionowan jest Nabot, i umarł.

14. Azután megizenék Jézabelnek, mondván: Megköveztetett [5†] Nábót, és meghalt.

14 И послали к Иезавели сказать: Навуфей побит камнями и умер.

14. А тодї сповістили Езабелю: Набота побито каміннєм, і він умер.

15. Kun Iisebel kuuli, että Naabot oli kivitetty kuoliaaksi, sanoi Iisebel Ahabille: Nouse ja ota haltuusi jisreeliläisen Naabotin viinitarha, jota hän ei tahtonut antaa sinulle rahasta; sillä Naabot ei ole enää elossa, vaan on kuollut.

15. Kun isebel kuuli Nabotin kivitetyksi ja kuolleksi, sanoi hän Ahabille: nouse ja omista Nabotin Jisreeliläisen viinamäki, jonka hän sinulta on kieltänyt rahan edestä; sillä ei Nabot elä, vaan on kuollut.

15. Cosca Isebel cuuli Nabothin kiwitetyxi ja cuollexi sanoi hän Ahabille: nouse ja omista Nabothin Jesreeliterin wijnamäki jonga hän sinulda on kieldänyt rahan edest: sillä ei Naboth elä mutta on cuollut.

15 And it happened, when Jezebel heard that Naboth was stoned and was dead, that Jezebel said to Ahab, Arise, take possession of the vineyard of Naboth the Jezreelite, which he refused to give you for money, for Naboth is not alive, but dead.

15. And it came to pass, when Jezebel heard that Naboth was stoned, and was dead, that Jezebel said to Ahab, Arise, take possession of the vineyard of Naboth the Jezreelite, which he refused to give thee for money: for Naboth is not alive, but dead.

15. Og det skete, der Jesabel hørte at Naboth var stenet og var død da sagde Jesabel til Akab: Staa op tag til Eje Jisreeliteren Naboths Vin gaard, som han vægrede sig ved give dig for Penge; thi Naboth lever ikke, men er død.

15. Då nu Isebel hörde, att Naboth var stenad, och död, sade hon till Achab: Statt upp, och tag in Naboths vingård den Jisreelitens, den han dig nekat hafver för penningar; förty Naboth lefver icke, utan är död.

15. Ja se sündis, kui Isebel kulis, et Nabot olli kiwwidega wissatud ja ärrasurnud, siis ütles Isebel Ahabi wasto: Touse ülles, pärri Isreelimehhe Naboti wina-mäggi, mis ta sulle ei tahtnud anda rahha pärrast, sest Nabot ei olle ellus, waid on surnud.

15. Jezabelė, išgirdusi, kad Nabotas užmuštas akmenimis, tarė Ahabui: ‘‘Pasisavink jezreeliečio Naboto vynuogyną, kurį jis atsisakė tau parduoti už pinigus, nes Nabotas jau nebegyvas’‘.

15. Da aber Isebel hörte, daß Naboth gesteinigt und tot war, sprach sie zu Ahab: Stehe auf und nimm ein den Weinberg Naboths, des Jesreeliten, welchen er sich weigerte dir um Geld zu geben; denn Naboth lebt nimmer, sondern ist tot.

15. Et aussitôt que Jésabel apprit que Naboth avait été lapidé et qu'il était mort, elle dit à Achab: Lève-toi, prends possession de la vigne de Naboth, le Jizréélite, qu'il avait refusé de te donner pour de l'argent, car Naboth n'est plus en vie, mais il est mort.

15. Y como Jezabel oyó, que Nabot era apedreado y muerto, dijo a Acab: Levántate, y posee la viña de Nabot de Jezrael, que no te la quiso dar por dinero: porque Nabot de vive, mas es muerto.

15 Het geschiedde nu, toen Izebel hoorde, dat Naboth gestenigd en dood was, dat Izebel tot Achab zeide: Sta op, bezit den wijngaard van Naboth, den Jizreeliet, erfelijk, dien hij u weigerde om geld te geven; want Naboth leeft niet, maar is dood.

15. I stało się, gdy usłyszała Jezabela, że ukamionowany był Nabot, a iż umarł, rzekła Jezabela do Achaba: Wstaó, posiądź winnicę Nabota Jezreelity, któryć jej nie chciał dać za pieniądze; albowiem nie żyje Nabot, ale umarł.

15. Mikor pedig meghallotta Jézabel, hogy megköveztetett Nábót és meghalt, monda Jézabel Akhábnak: Kelj fel és foglald el a Jezréelbeli Nábót szőlőjét, a melyet nem akart néked pénzért oda adni; mert nem él Nábót, hanem meghalt.

15 Услышав, что Навуфей побит камнями и умер, Иезавель сказала Ахаву: встань, возьми во владение виноградник Навуфея Изреелитянина, который не хотел отдать тебе за серебро; ибо Навуфея нет в живых,он умер.

15. Скоро ж почула Езабель, що Набота побито каміннєм і він умер, сказала вона Ахабові: Вставай, бери в посїданнє виноградник Езреелїя Набота, що не хотїв віддати його тобі за срібло, бо Набот уже не жиє, він умер.

16. Kun Ahab kuuli, että Naabot oli kuollut, nousi hän ja lähti jisreeliläisen Naabotin viinitarhalle ottaakseen sen haltuunsa.

16. Kuin Ahab kuuli Nabotin kuolleeksi, nousi hän menemään ja omistamaan Nabotin Jisreeliläisen viinamäkeä.

16. Cosca Ahab cuuli Nabothin cuollexi nousi hän menemän ja omistaman Nabothin Jesreeliterin wijnamäke.

16 And it happened, when Ahab heard that Naboth was dead, that Ahab rose up to go down to the vineyard of Naboth the Jezreelite to take possession of it.

16. And it came to pass, when Ahab heard that Naboth was dead, that Ahab rose up to go down to the vineyard of Naboth the Jezreelite, to take possession of it.

16. Og det skete, der Akab hørte, at Naboth var død, da stod Akab op at gaa ned i Jisreeliteren Naboths Vingaard for at tage den til Eje.

16. Då Achab hörde, att Naboth var död, stod han upp, att han skulle gå ned till Naboths den Jisreelitens vingård, och taga honom in.

16. Jas se sündis, kui Ahab kulis, et Nabot olli surnud: siis tousis Ahab ülles, et ta piddi alla minnema, Isreelimehhe Naboti wina-mäele, sedda pärrima.

16. Ahabas, sužinojęs, kad Nabotas miręs, tuojau išėjo į jezreeliečio Naboto vynuogyną, kad jį pasisavintų.

16. Da Ahab hörte, daß Naboth tot war, stand er auf, daß er hinabginge zum Weinberge Naboths, des Jesreeliten, und ihn einnähme.

16. Ainsi, dès qu'Achab eut entendu que Naboth était mort, il se leva pour descendre à la vigne de Naboth, le Jizréélite, afin d'en prendre possession.

16. Y oyendo Acab que Nabot era muerto, levántose para descender a la viña de Nabot de Jezrael, para tomar la posesión de ella.

16 En het geschiedde, als Achab hoorde, dat Naboth dood was, dat Achab opstond, om naar den wijngaard van Naboth, den Jizreeliet, af te gaan, om dien erfelijk te bezitten.

16. A tak usłyszawszy Achab, że umarł Nabot, wstał, a szedł do winnicy Nabota Jezreelity, aby ją posiadł.

16. És mikor meghallotta Akháb, hogy Nábót meghalt, felkelt Akháb, hogy lemenjen a Jezréelbeli Nábót szőlőjébe, és azt elfoglalja.

16 Когда услышал Ахав, что Навуфей был убит, встал Ахав, чтобы пойти в виноградник Навуфея Изреелитянина и взять его во владение.

16. Коли почув Ахаб, що Набот убитий, то й встав він та й поїхав у виноградник Набота Езреелїя, щоб його посїсти.

17. Mutta tisbeläiselle Elialle tuli tämä Herran sana:

17. Mutta Herran sana tuli Elialle Tisbiläiselle ja sanoi:

17. MUtta HERran sana tuli Elialle Thesbitalle ja sanoi:

17 And the word of Jehovah came to Elijah the Tishbite, saying,

17. And the word of the LORD came to Elijah the Tishbite, saying,

17. Og Herrens Ord skete til Thisbiteren Elias og sagde:

17. Men Herrans ord kom till Elia den Thisbiten, och sade:

17. Ja Jehowa sanna sai Elia kätte, kes Tisbi liñna mees, ja ütles:

17. Tuomet Viešpats kalbėjo Elijui:

17. Aber das Wort des HERRN kam zu Elia, dem Thisbiter, und sprach:

17. Alors la parole de l'Éternel fut adressée à Élie, le Thishbite, en ces mots:

17. Entónces fué palabra de Jehová a Elías Tesbita, diciendo:

17 Doch het woord des HEEREN geschiedde tot Elia, den Thisbiet, zeggende:

17. Tedy się stało słowo Paóskie do Elijasza Tasbity, mówiąc:

17. Akkor szóla az Úr Thesbites [6†] Illésnek, mondván:

17 И было слово Господне к Илии Фесвитянину:

17. Та прийшло слово Господнє до Ілиї Тесбія, таке:

18. Nouse ja mene tapaamaan Ahabia, Israelin kuningasta, joka asuu Samariassa. Katso, hän on Naabotin viinitarhassa, jota hän on mennyt ottamaan haltuunsa.

18. Nouse ja mene Ahabia Israelin kuningasta vastaan, joka on Samariassa, (katso, hän on Nabotin viinamäessä, jota hän on mennyt omistamaan.)

18. Nouse ja mene Ahabi Israelin Cuningasta wastan joca on Samarias (cadzo hän on Nabothin wijnamäes jota hän on mennyt omistaman)

18 Arise, go down to meet Ahab King of Israel, who dwells in Samaria. Behold, he is in the vineyard of Naboth where he has gone down to take possession of it.

18. Arise, go down to meet Ahab king of Israel, which is in Samaria: behold, he is in the vineyard of Naboth, whither he is gone down to possess it.

18. Staa op, gak ned imod Akab, Israels Konge, som er i Samaria; se, han er i Naboths Vingaard, hvorhen han er gaaet ned for at tage den til Ejendom.

18. Statt upp, och gack ned emot Israels Konung, som är i Samarien; si, han är i Naboths vingård, dit han nedergången är, till att taga honom in.

18. Touse ülles, miñe alla Israeli kunninga Ahabi wasto, kes Samarias: wata, ta on Naboti wina-mäel, kuhho ta allaläinud, sedda pärrima.

18. ‘‘Eik į Samariją, kur sutiksi Izraelio karalių Ahabą. Jį rasi Naboto vynuogyne, kurio jis nuėjo pasisavinti.

18. Mache dich auf und gehe hinab, Ahab, dem König Israels, entgegen, der zu Samaria ist, siehe, er ist im Weinberge Naboths, dahin er ist hinabgegangen, daß er ihn einnehme,

18. Lève-toi, descends au-devant d'Achab, roi d'Israël, qui est à Samarie. Le voilà dans la vigne de Naboth, où il est descendu pour en prendre possession.

18. Levántate, desciende a encontrarte con Acab rey de Israel, que está en Samaria: He aquí, el está en la viña de Nabot, a la cual ha descendido para tomar la posesión de ella.

18 Maak u op, ga henen af, Achab, den koning van Israel, tegemoet, die in Samaria is; zie hij is in den wijngaard van Naboth, waarhenen hij afgegaan is, om dien erfelijk te bezitten.

18. Wstaó, idź przeciw Achabowi, królowi Izraelskiemu, który jest w Samaryi; oto jest na winnicy Nabotowej, do której szedł, aby ją posiadł.

18. Kelj fel, és menj Akhábnak, az Izráelbeli királynak eleibe, a ki Samariában lakik, ímé ott van a Nábót szőlőjében, a melybe lement, hogy azt elfoglalja;

18 встань, пойди навстречу Ахаву, царю Израильскому, который в Самарии, вот, он теперь в винограднике Навуфея, куда пришел, чтобы взять его во владение;

18. Збірайся, йди на встрічу Ахабові, цареві Ізраїлському, що в Самариї - він саме тепер у винограднику Набота, що пійшов узяти його в державу, -

19. Ja puhu hänelle ja sano: 'Näin sanoo Herra: Oletko sinä sekä tappanut että anastanut perinnön?' Ja puhu sitten hänelle ja sano: 'Näin sanoo Herra: Siinä paikassa, missä koirat nuoleskelivat Naabotin veren, tulevat koirat nuoleskelemaan sinunkin veresi.'

19. Ja puhu hänelle ja sano: näin sanoo Herra: pitikö sinun tappaman, ja vielä päälliseksi omistaman? Ja sinun pitää puhuman hänelle ja sanoman: näin sanoo Herra: siinä paikassa, jossa koirat nuoleskelivat Nabotin veren, pitää koirain sinunkin vertas nuoleskeleman.

19. Ja puhu hänelle ja sano: nijn sano HERra: pitikö sinun tappaman ja wielä päälisexi omistaman? Ja sinun pitä puhuman hänelle ja sanoman: näin sano HERra: sijnä paicas josa coirat nuoleskelit Nabothin weren pitä myös coirat sinun weres nuoleskeleman.

19 And you will speak to him, saying, Jehovah says thus, Have you killed and also taken possession? And you will speak to him, saying, Jehovah says thus, In the place where dogs licked the blood of Naboth will dogs lick your blood, even your.

19. And thou shalt speak unto him, saying, Thus saith the LORD, Hast thou killed, and also taken possession? And thou shalt speak unto him, saying, Thus saith the LORD, In the place where dogs licked the blood of Naboth shall dogs lick thy blood, even thine.

19. Og du skal tale til ham og sige: Saaledes sagde Herren: Har du baade myrdet og tilmed taget en Ejendom? Fremdeles skal du tale til ham og sige: Saa siger Herren: Paa det Sted, hvor Hundene slikkede Naboths Blod, skulle Hundene slikke dit Blod, ja ogsaa dit.

19. Och tala med honom, och säg: Så säger Herren: Du hafver dräpit, dertill ock intagit. Och du skall tala med honom, och säga: Detta säger Herren: På den staden, der hundar hafva slekt Naboths blod, skola ock hundar sleka ditt blod.

19. Ja sa pead ta wasto räkima ja ütlema: Nenda ütleb Jehowa, kas sa olled ärratapnud ja ka pärrinud? siis pead sa ta wasto räkima ja ütlema: Nenda ütleb Jehowa, se eest, et koerad Naboti werd on lakkunud, peawad koerad sinno, ka sinno werd lakkuma.

19. Sakyk jam: ‘Taip sako Viešpats: ‘Tu nužudei žmogų ir pagrobei jo nuosavybę. Toje vietoje, kurioje šunys laižė Naboto kraują, šunys laižys ir tavo kraują’ ‘‘.

19. und rede mit ihm und sprich: So spricht der HERR: Du hast totgeschlagen, dazu auch in Besitz genommen. Und sollst mit ihm reden und Sagen: So spricht der HERR: An der Stätte, da Hunde das Blut Naboths geleckt haben, sollen auch Hunde dein Blut lecken.

19. Et tu lui parleras en ces termes: Ainsi a dit l'Éternel: N'as-tu pas tué, et n'as-tu pas même pris possession? Et tu lui diras: Ainsi a dit l'Éternel: Comme les chiens ont léché le sang de Naboth, les chiens lécheront aussi ton propre sang.

19. Y hablarle has, diciendo: Así dijo Jehová: ¿No mataste, y también has poseido? Y tornarle has a hablar, diciendo: Así dijo Jehová: En el mismo lugar donde lamieron los perros la sangre de Nabot, los perros también lamerán tu sangre, la tuya misma.

19 En gij zult tot hem spreken, zeggende: Alzo zegt de HEERE: Hebt gij doodgeslagen, en ook een erfelijke bezitting ingenomen? Daartoe zult gij tot hem spreken, zeggende: Alzo zegt de HEERE: In plaats dat de honden het bloed van Naboth gelekt hebben, zullen de honden uw bloed lekken, ja het uwe!

19. I rzeczesz do niego, mówiąc: Tak mówi Pan: Azaś nie zabił i nie posiadł? Powiedzże mu, mówiąc: Tak mówi Pan: Tak jako psy lizali krew Nabotowę, tak też pewnie psy będą lizać krew twoję.

19. És szólj néki, ezt mondván: Így szól az Úr: Nemde megölted-é és nemde el is foglaltad-é? És szólj néki, mondván: Ezt mondja az Úr: Ugyanazon a helyen, a hol felnyalták az ebek Nábót vérét, ebek [7†] nyalják fel a te véredet is!

19 и скажи ему: „так говорит Господь: ты убил, и еще вступаешь в наследство?" и скажи ему: „так говорит Господь: на том месте, где псы лизали кровь Навуфея, псы будут лизать и твою кровь".

19. І промов до його: Так говорить Господь: Се ти вбив, та ще й входиш у наслїддє? а далїй промов: Тако глаголе Господь: На тому врочищі, де пси лизали кров Наботову, лизати муть вони й твою кров.

20. Ahab sanoi Elialle: Joko löysit minut, sinä vihamieheni? Hän vastasi: Jo löysin. Koska sinä olet myynyt itsesi tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä,

20. Ja Ahab saboi Elialle: löysitkös nyt minun, sinä minun vihamieheni? Hän sanoi: löysin, ettäs olet sinus myynyt pahaa tekemään Herran silmäin edessä.

20. Ja Ahab sanoi Elialle: löydickös nyt minun wihamiehexes? Hän sanoi: löysin ettäs olet sinus myynyt paha tekemän HERran silmäin edes.

20 And Ahab said to Elijah, Have you found me, O my enemy? And he answered, I have found you because you have sold yourself to do what is evil in the sight of Jehovah.

20. And Ahab said to Elijah, Hast thou found me, O mine enemy? And he answered, I have found thee: because thou hast sold thyself to work evil in the sight of the LORD.

20. Og Akab sagde til Elias: Har du fundet mig, min Fjende? Og han saagde: Jeg har fundet dig, fordi du har solgt dig selv til at gøre det onde for Herrens Øjne.

20. Och Achab sade till Elia: Hafver du ju funnit mig för din fienda? Han sade: Ja, hafver jag så funnit dig; derföre, att du såld äst till att intet annat göra, än det ondt är för Herranom.

20. Ja Ahab ütles Elia wasto: Olled sa mind leidnud tapmast, oh sinna mo waenlane? ja temma ütles: Ma ollen leidnud, sepärrast et sa eñnast olled ärramünud kurja teggema Jehowa silma ees.

20. Ahabas, pamatęs Eliją, tarė: ‘‘Tai suradai mane, mano prieše?’‘ Tas atsakė: ‘‘Aš tave suradau, nes tu parsidavei, kad darytum pikta Viešpaties akyse.

20. Und Ahab sprach zu Elia: Hast du mich gefunden, mein Feind? Er aber sprach: Ja, ich habe dich gefunden, darum daß du dich verkauft hast, nur Übles zu tun vor dem HERRN.

20. Et Achab dit à Élie: M'as-tu trouvé, mon ennemi? Et il lui répondit: Je t'ai trouvé; parce que tu t'es vendu pour faire ce qui déplaît à l'Éternel.

20. Y Acab dijo a Elías: ¿Enemigo mío, me has ya hallado? Y él respondió: Te hallé, porque te has vendido a mal hacer delante de Jehová.

20 En Achab zeide tot Elia: Hebt gij mij gevonden, o, mijn vijand? En hij zeide: Ik heb u gevonden, overmits gij uzelven verkocht hebt, om te doen dat kwaad is in de ogen des HEEREN.

20. I rzekł Achab do Elijasza: A jużeś mię znalazł nieprzyjacielu mój? A on odpowiedział: Znalazłem; albowiemeś się zaprzedał, abyś czynił złość przed oczyma Paóskiemi.

20. És monda Akháb Illésnek: Megint rám találtál [8†] ellenségem? És ő monda: Rád találtam; mert te magadat mindenestől arra adtad, hogy gonoszságot cselekedjél az Úr szemei előtt.

20 И сказал Ахав Илии: нашел ты меня, враг мой! Он сказал: нашел, ибо ты предался тому, чтобы делать неугодное пред очами Господа.

20. І сказав Ахаб Ілиї: Таки знайшов ти мене, вороже? Він же відказав: Знайшов; ти бо неначе запродав себе, щоб чинити таке, що Господеві не до вподоби;

21. niin katso, minä annan onnettomuuden kohdata sinua ja lakaisen sinut pois ja hävitän Israelista Ahabin miespuoliset jälkeläiset, kaikki tyynni.

21. Katso, minä annan tulla pahuuden sinun päälles, ja otan sinun sukukuntas pois, ja hävitän Ahabilta sen, joka vettänsä seinään heittää, ja suljetun ja hyljätyn Israelissa.

21. Cadzo minä anna tulla pahuden sinun päälles ja otan sinun sucucundas pois ja häwitän Ahabilda ne cuin wettäns seinään heittäwät ja ne suljetut ja hyljätyt Israelis.

21 Behold, I will bring evil upon you and will utterly sweep you away and will cut off from Ahab every one who urinates on the wall and he who is shut up and he who is left at large in Israel.

21. Behold, I will bring evil upon thee, and will take away thy posterity, and will cut off from Ahab him that pisseth against the wall, and him that is shut up and left in Israel,

21. Se, jeg vil føre Ulykke over dig og borttage dine Efterkommere og udrydde af alt Akabs Hus enhver af Mandkøn og den bundne og den løsladte i Israel.

21. Si, jag skall låta komma ondt öfver dig, och borttaga dina efterkommande, och skall utrota utaf Achab ock den som på väggena pissar, och den som innelyckt och igenlefd är i Israel;

21. Wata, ma tahhan kurja so peäle sata ja ärrapühkida sinno järrele, ja Ahabile ärrakautada, mis seina wasto kusseb, ja mis kallis ja alw on Israeli seas.

21. Todėl Viešpats sako: ‘Aš bausiu tave ir išnaikinsiu visus Ahabo šeimos vyrus, nė vieno nepaliksiu gyvo.

21. Siehe, ich will Unglück über dich bringen und deine Nachkommen wegnehmen und will von Ahab ausrotten, was männlich ist, den der verschlossen und übriggelassen ist in Israel,

21. Voici, je vais faire venir le malheur sur toi, et je te balayerai, et je retrancherai à Achab jusqu'à un seul homme, et ce qui est serré et ce qui est abandonné en Israël;

21. He aquí, yo traigo mal sobre tí, y barreré tu posteridad, y talaré de Acab todo meante a la pared, al guardado, y al desamparado en Israel.

21 Zie, Ik zal kwaad over u brengen, en uw nakomelingen wegdoen; en Ik zal van Achab uitroeien wat mannelijk is, mitsgaders den beslotene en verlatene in Israel.

21. Oto Ja przywiodę na cię złe, a odejmę potomki twe, i wytracę z domu Achabowego, aż do najmniejszego szczenięcia, i więźnia, i opuszczonego w Izraelu.

21. Ímé, azt mondja az Úr: Veszedelmet hozok reád, és elvesztem a te maradékaidat, és kigyomlálom [9†] Akhábnak még az ebét is, és a berekesztettet és az elhagyatottat Izráelben;

21 Так говорит Господь : вот, Я наведу на тебя беды и вымету за тобою и истреблю у Ахава мочащегося к стене и заключенного и оставшегося в Израиле.

21. За те я накличу на тебе лихо і вимету за тобою, й викореню ув Ахаба й те, що мочить до стїни, те що під замком і що покинуте в Ізраїлї;

22. Ja minä teen sinun suvullesi niinkuin Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja niinkuin Baesan, Ahian pojan, suvulle, koska sinä olet vihoittanut minut ja saattanut Israelin tekemään syntiä.

22. Ja teen sinun huonees niinkuin Jerobeaminkin Nebatin pojan huoneen, ja niinkuin Baesan Ahian pojan huoneen, sen vihoittamisen tähden, millä sinä minua vihoittanut olet, ja saattanut Israelin syntiä tekemään.

22. Ja teen sinun huones nijncuin Jerobeamingin Nebathin pojan huonen ja nijncuin Baesan Ahian pojan huonen sen wihoittamisen tähden cuins minua wihoittanut olet ja saattanut Israelin syndiä tekemän.

22 And I will make your house like the house of Jeroboam the son of Nebat and like the house of Baasha the son of Ahijah for the provocation with which you have provoked me to anger and have made Israel to sin.

22. And will make thine house like the house of Jeroboam the son of Nebat, and like the house of Baasha the son of Ahijah, for the provocation wherewith thou hast provoked me to anger, and made Israel to sin.

22. Og jeg vil gøre dit Hus som Jeroboams, Nebats Søns, Hus, og som Baesas, Ahias Søns, Hus, for den Opirrelses Skyld, som du har opirret mig med, og fordi du kom Israel til at synde.

22. Och skall göra ditt hus såsom Jerobeams hus, Nebats sons, och såsom Baesa hus, Ahia sons, för det retandets skull, der du mig med förtörnat hafver, och kommit Israel till att synda.

22. Ja ma tahhan so suggu Nebati poia Jarobeami suggu sarnatseks tehja, ja Ahia poia Paesa suggu sarnatseks se melepahhandusse pärrast, misga sa mind ärritanud, ja olled Israeli saatnud patto teggema.

22. Padarysiu tau, kaip padariau Nebato sūnui Jeroboamui ir Ahijos sūnui Baašai, nes tu įtraukei Izraelį į nuodėmę’.

22. und will dein Haus machen wie das Haus Jerobeams, des Sohnes Nebats, und wie das Haus Baesas, des Sohnes Ahias, um des Reizens willen, durch das du mich erzürnt und Israel sündigen gemacht hast.

22. Et je rendrai ta maison semblable à la maison de Jéroboam, fils de Nébat, et à la maison de Baesha, fils d'Achija; à cause des péchés par lesquels tu m'as provoqué et as fait pécher Israël.

22. Y yo pondré tu casa como la casa de Jeroboam, hijo de Nabat, y como la casa de Baasa, hijo de Ahías, por la provocación con que me provocaste a ira, y con que has hecho pecar a Israel.

22 En Ik zal uw huis maken gelijk het huis van Jerobeam, den zoon van Nebat, en gelijk het huis van Baesa, den zoon van Ahia; om de terging, waarmede gij Mij getergd hebt, en dat gij Israel hebt doen zondigen.

22. A uczynię z domem twoim, jako z domem Jeroboama, syna Nabatowego, i jako z domem Baazy, syna Ahyjaszowego, dla rozdraźnienia, któremeś mię do gniewu pobudził, i przywiodłeś do grzechu Izraela.

22. És olyanná teszem a te házadat, mint Jeroboámnak, [10†] a Nébát fiának házát, és mint Baásának, [11†] az Ahija fiának házát azért, a miért haragra ingerlettél engem, és a miért bűnbe ejtetted az Izráelt.

22 И поступлю с домом твоим так, как поступил Я с домом Иеровоама, сына Наватова, и сдомом Ваасы, сына Ахиина, за оскорбление, которым ты раздражил Меня и ввел Израиля в грех.

22. І вчиню я з твоїм домом так, як учинив із домом Еробоамовим Набатенковим, і з домом Баасиним Ахієнковим, за тяжку досаду, що роздосадував єси мене й довів Ізраїля до гріхів.

23. Myöskin Iisebelistä on Herra puhunut sanoen: Koirat syövät Iisebelin Jisreelin muurin luona.

23. Ja Herra puhui myös Isebelille ja sanoi: koirain pitää syömän Isebelin Jisreelin muurin tykönä.

23. Ja HERra puhui Isebelille ja sanoi: coirat pitä syömän Isebelin Jesreelin muurin tykönä.

23 And Jehovah spoke also of Jezebel, saying, The dogs will eat Jezebel by the rampart of Jezreel.

23. And of Jezebel also spake the LORD, saying, The dogs shall eat Jezebel by the wall of Jezreel.

23. Og om Jesabel har Herren ogsaa talt og sagt: Hundene skulle æde Jesabel inden Jesreels Mure.

23. Och om Isebel talade Herren desslikes, och sade: Hundar skola uppäta Isebel vid murarna i Jisreel.

23. Ja Jehowa räkis ka Isebeli pärrast ja ütles: Koerad peawad Isebeli ärrasöma Isreeli müri tagga.

23. Ir apie Jezabelę Viešpats taip pat kalbėjo: ‘Šunys ės Jezabelę Jezrahelio mieste.

23. Und über Isebel redete der HERR auch und sprach: Die Hunde sollen Isebel fressen an der Mauer Jesreels.

23. L'Éternel parla aussi contre Jésabel, en disant: Les chiens mangeront Jésabel près du rempart de Jizréel.

23. De Jezabel también ha hablado Jehová, diciendo: Los perros comerán a Jezabel en la barbacana de Jezrael.

23 Verder ook over Izebel sprak de HEERE, zeggende: De honden zullen Izebel eten, aan den voorwal van Jizreel.

23. Także i o Jezabeli rzekł Pan, mówiąc: Psy zjedzą Jezabelę między murami Jezreelskimi.

23. És Jézabel felől is szóla az Úr, mondván: Az ebek [12†] eszik meg Jézabelt Jezréel kőfala előtt;

23 Также и о Иезавели сказал Господь: псы съедят Иезавель за стеною Изрееля.

23. І про Езабелю вирік Господь: пси пожруть Езабелю за муром Езреелевим:

24. Joka Ahabin jälkeläisistä kuolee kaupungissa, sen koirat syövät, ja joka kuolee kedolle, sen syövät taivaan linnut.

24. Joka Ahabista kuolee kaupungissa, se pitää koirilta syötämän, ja jos joku kuolee kedolla, se pitää taivaan linnuilta syötämän.

24. Joca Ahabist cuole Caupungijn hänen pitä coirilda syötämän ja jos joca cuole kedolle se pitä taiwan linnuilda syötämän:

24 He who dies of Ahab in the city the dogs will eat and he who dies in the field will the birds of the heavens eat.

24. Him that dieth of Ahab in the city the dogs shall eat; and him that dieth in the field shall the fowls of the air eat.

24. Hvo som dør i Staden af Akabs Hus, skulle Hundene æde, og hvo som dør paa Marken, skulle Fuglene under Himmeler æde.

24. Hvilken af Achab dör i stadenom, den skola hundar äta; och hvilken som dör på markene, den skola foglar under himmelen äta.

24. Kes Ahabile surreb liñna, tedda peawad koerad ärrasöma, ja kes wäljale surreb, tedda peawad linnud, mis taewa al, ärrasöma.

24. Kas iš Ahabo mirs mieste, tą ės šunys, kas mirs laukuose, tą les padangių paukščiai’ ‘‘.

24. Wer von Ahab stirbt in der Stadt, den sollen die Hunde fressen; und wer auf dem Felde stirbt, den sollen die Vögel unter dem Himmel fressen.

24. Celui qui mourra à Achab dans la ville, les chiens le mangeront; et celui qui mourra aux champs, sera mangé par les oiseaux des cieux.

24. El que de Acab fuere muerto en la ciudad, perros lo comerán: y el que fuere muerto en el campo, comerle han las aves del cielo.

24 Die van Achab sterft in de stad, zullen de honden eten; en die in het veld sterft, zullen de vogelen des hemels eten.

24. Tego, który umrze z domu Achabowego w mieście, psy zjedzą, a tego, który umrze na polu, zjedzą ptaki powietrzne.

24. Azt, a ki Akháb házából a városban hal meg, az ebek [13†] eszik meg; azt pedig, a ki a mezőben hal meg, az égi madarak eszik meg.

24 Кто умрет у Ахава в городе, того съедят псы, а кто умрет на поле, того расклюют птицы небесные;

24. Хто в Ахаба в городї вмре, того пожруть пси; хто ж на полі вмре, того птаство піднебесне пожирати ме.

25. Totisesti ei ole ollut ketään, joka olisi niin myynyt itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, kuin Ahab, kun hänen vaimonsa Iisebel vietteli häntä.

25. Tosin ei yhtään ollut, joka niin oli itsensä myynyt pahaa tekemään Herran edessä kuin Ahab; sillä hänen emäntänsä Isebel vietteli hänen.

25. Sillä ei siellä yhtän ollut joca nijn oli idzens myynyt paha tekemän HERran edes cuin Ahab johonga hänen emändäns Isebel saatti hänen.

25 (But there was none like Ahab, who sold himself to do what was evil in the sight of Jehovah, whom Jezebel his wife stirred up.

25. But there was none like unto Ahab, which did sell himself to work wickedness in the sight of the LORD, whom Jezebel his wife stirred up.

25. Dog var der ingen som Akab der havde solgt sig selv til at gøre det onde for Herrens Øjne, fordi hans Hustru Jesabel tilskyndte ham:

25. Alltså var ingen, den, så alldeles såld var till att göra det ondt var för Herranom, såsom Achab; ty hans hustru Isebel eggade honom dertill.

25. Sest Ahabi sarnast ep olle olnud, kes olleks ennast ärramünud, kurja teggema Jehowa silma ees, sest et ta naene Isebel tedda kihhutas.

25. Nebuvo kito tokio, kuris būtų taip parsidavęs daryti pikta Viešpaties akyse, kaip Ahabas, nes jį suvedžiojo jo žmona Jezabelė.

25. (Also war niemand, der sich so gar verkauft hätte, übel zu tun vor dem HERRN, wie Ahab; denn sein Weib Isebel überredete ihn also.

25. En effet, il n'y avait eu personne comme Achab, qui se fût vendu pour faire ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, selon que l'y incitait sa femme Jésabel;

25. A la verdad ninguno fué como Acab, que así se vendiese a hacer lo malo delante de los ojos de Jehová: porque Jezabel su mujer le incitaba.

25 Doch er was niemand geweest gelijk Achab, die zichzelven verkocht had, om te doen dat kwaad is in de ogen des HEEREN, dewijl Izebel, zijn huisvrouw, hem ophitste.

25. Albowiem nie był nikt jako Achab, któryby siebie samego zaprzedał, aby czynił złe przed oczyma Paóskiemi; bo go poduszczała Jezabela, żona jego.

25. Mert bizonyára nem volt Akhábnak mássa, a ki magát arra adta volna, hogy csak [14†] gonoszságot cselekedjék az Úr szemei előtt, a melyre az ő felesége, Jézabel [15†] ösztökélé őt.

25 не было еще такого, как Ахав, который предался бы тому, чтобы делать неугодное пред очами Господа, к чему подущала его жена его Иезавель;

25. Нїкого ще такого не бувало, як Ахаб, щоб оддававсь так, чинити противнє перед Господом, а до того підводила його жінка його Езабель.

26. Hän teki ylen kauhistavasti, kun lähti seuraamaan kivijumalia, aivan niinkuin amorilaiset tekivät, jotka Herra karkoitti israelilaisten tieltä.

26. Ja teki aivan suuret kauhistukset, seuraten epäjumalia, kaiken sen jälkeen kuin Amorilaiset tehneet olivat, jotka Herra ajoi Israelin lasten edestä pois.

26. Ja teki suuren cauhistuxen seuraten juuri epäjumalita nijncuin Amorrerit tehnet olit jotca HERra ajoi Israelin lasten edestä pois.

26 And he did very abominably in following idols, according to all that the Amorites did whom Jehovah cast out before the sons of Israel.)

26. And he did very abominably in following idols, according to all things as did the Amorites, whom the LORD cast out before the children of Israel.

26. og han handlede saare vederstyggeligt, idet han vandrede efter de stygge Afguder, aldeles ligesom Amoriterne gjorde, hvilke Herren fordrev for Israels Børns Ansigt.

26. Och han gjorde sig till en stor styggelse, så att han vandrade efter afgudar, såsom de Amoreer gjort hade, hvilka Herren för Israels barn fördrifvit hade.

26. Ja ta teggi wägga hirmsad asjad, käies sitta-jummalatte järrel keik sedda möda, mis Emorid teinud, kedda Jehowa Israeli laste eest olli ärraaianud.

26. Jis bjauriai elgėsi sekdamas stabus, kaip darė amoritai, kuriuos Viešpats išvarė prieš izraelitams įsikuriant.

26. Und er machte sich zum großen Greuel, daß er den Götzen nachwandelte allerdinge, wie die Amoriter getan hatten, die der HERR vor den Kindern Israel vertrieben hatte.)

26. De sorte qu'il se rendit fort abominable, allant après les idoles, comme avaient fait les Amoréens que l'Éternel avait chassés devant les enfants d'Israël.

26. El fué en grande manera abominable, caminando en pos de los ídolos, conforme a todo lo que hicieron los Amorreos, a los cuales lanzó Jehová delante de los hijos de Israel.

26 En hij deed zeer gruwelijk, wandelende achter de drekgoden; naar alles, wat de Amorieten gedaan hadden, die God voor het aangezicht van de kinderen Israels uit de bezitting verdreven had.

26. Albowiem się dopuścił rzeczy bardzo obrzydłych, chodząc za bałwanami według wszystkiego, jako czynili Amorejczycy, których wygnał Pan przed obliczem synów Izraelskich.

26. Mert igen útálatos dolgot cselekedék, követvén a bálványokat mind a szerint, a mint cselekedének az Emoreusok, a kiket az Úr kiűzött volt az Izráel fiai előtt.

26 он поступал весьма гнусно, последуя идолам, как делали Аморреи, которых Господь прогнал от лица сыновИзраилевых.

26. Він виробляв над усяку міру гидке, ходючи слїдом за ідолами, зовсїм так, як чинили Аморії, що їх Господь вигубив зперед очей синів Ізрайлевих.

27. Mutta kun Ahab kuuli nämä sanat, repäisi hän vaatteensa, pani paljaalle iholleen säkin ja paastosi. Ja hän makasi säkki yllänsä ja liikkui hiljaa.

27. Koska Ahab nämät sanat kuuli, repäisi hän vaatteensa, ja puki säkin ihollensa ja paastosi, ja makasi säkissä ja kävi suruissansa.

27. COsca Ahab nämät sanat cuuli rewäis hän waattens ja puki säkin ihollens ja paastois ja macais säkis ja käwi suruisans.

27 And it happened, when Ahab heard those words, that he tore his clothes and put sackcloth upon his flesh and fasted and lay in sackcloth and went softly.

27. And it came to pass, when Ahab heard those words, that he rent his clothes, and put sackcloth upon his flesh, and fasted, and lay in sackcloth, and went softly.

27. Og det skete, der Akab hørte disse Ord, da sønderrev han sine Klæder og lagde Sæk om sin Krop og fastede, og laa i Sæk og gik sagtelig.

27. Då Achab dessa orden hörde, ref han sönder sin kläder, och drog en säck på sin kropp, och fastade, och sof i säckenom, och gick luto.

27. Ja se sündis, kui Ahab need sannad kulis, et ta ommad rided löhki kärristas, ja kotti-ridid omma ihho ümber panni ja paastus, ja maggas kotti-rides ja käis pissi.

27. Ahabas, išgirdęs šituos žodžius, perplėšė savo drabužius ir, užsidėjęs ašutinę, pasninkavo, gulėjo ašutinėje ir vaikščiojo nusiminęs.

27. Da aber Ahab solche Worte hörte, zerriß er seine Kleider und legte einen Sack an seinen Leib und fastete und schlief im Sack und ging jämmerlich einher.

27. Et il arriva, aussitôt qu'Achab eut entendu ces paroles, qu'il déchira ses vêtements, et mit un sac sur sa chair et jeûna; et il couchait enveloppé du sac, et se traînait en marchant.

27. Y fué, cuando Acab oyó estas palabras, rompió sus vestidos, y puso saco sobre su carne, y ayunó, y durmió en saco, y anduvo humillado.

27 Het geschiedde nu, als Achab deze woorden hoorde, dat hij zijn klederen scheurde, en een zak om zijn vlees leide, en vastte; hij lag ook neder in den zak, en ging langzaam.

27. A gdy usłyszał Achab te słowa, rozdarł odzienie swoje, a włożywszy wór na ciało swoje, pościł i leżał w worze, a chodził po maluczku.

27. Lőn pedig, mikor meghallotta Akháb e beszédeket, [16†] megszaggatá az ő ruháit, és zsákba öltözék és bőjtöle, és a zsákban hála, és nagy alázatossággal jár vala.

27 Выслушав все слова сии, Ахав разодрал одежды свои, и возложил на тело свое вретище, и постился, и спал во вретище, и ходил печально.

27. Почувши ж Ахаб сї слова, роздер на собі одежу, надїв волосяне веретище на тїло й постив, і спав у веретищі й ходив, звісивши голову.

28. Niin tisbeläiselle Elialle tuli tämä Herran sana:

28. Ja Herran sana tuli Elian Tisbiläisen tykö ja sanoi:

28. Ja HERran sana tuli Elian Thesbitan tygö ja sanoi:

28 And the word of Jehovah came to Elijah the Tishbite, saying,

28. And the word of the LORD came to Elijah the Tishbite, saying,

28. Og Herrens Ord skete til Thisbiteren Elias og sagde:

28. Och Herrans ord kom till Elia den Thisbiten, och sade:

28. Ja Jehowa sanna sai Elia kätte, kes Tisbist pärrit, ja ütles:

28. Tada Viešpats kalbėjo pranašui Elijui:

28. Und das Wort des HERRN kam zu Elia, dem Thisbiter, und sprach:

28. Alors la parole de l'Éternel fut adressée à Élie, le Thishbite, en ces mots:

28. Entónces fué palabra de Jehová a Elías Tesbita, diciendo:

28 En het woord des HEEREN geschiedde tot Elia, den Thisbiet, zeggende:

28. I stało się słowo Paóskie do Elijasza Tesbity, mówiąc:

28. És szóla az Úr Thesbites Illésnek, mondván:

28 И было слово Господне к Илии Фесвитянину, и сказал Господь:

28. І прийшло слово Господнє до Ілиї Тесбія, таке:

29. Oletko nähnyt, kuinka Ahab on nöyrtynyt minun edessäni? Koska hän on nöyrtynyt minun edessäni, en minä anna onnettomuuden tulla hänen aikanansa: hänen poikansa aikana minä annan onnettomuuden kohdata hänen sukuansa.

29. Etkös nähnyt, kuinka Ahab nöyryytti itsensä minun edessäni? että hän itsensä niin nöyryyttää minun edessäni, en minä saata sitä pahaa hänen aikanansa; mutta hänen poikansa aikana saatan minä pahan hänen huoneensa päälle.

29. Etkös nähnyt cuinga Ahab nöyrytti hänens minun edesäni? että hän idzens nijn nöyryttä minun edesäni en minä saata sitä paha hänen aicanans mutta hänen poicans aicana saatan minä pahan hänen huonens päälle.

29 You see how Ahab humbles himself before me? Because he humbles himself before me, I will not bring the evil in his days, but in his son's days will I bring the evil upon his house.

29. Seest thou how Ahab humbleth himself before me? because he humbleth himself before me, I will not bring the evil in his days: but in his son's days will I bring the evil upon his house.

29. Har du set, at Akab har ydmyget sig for mit Ansigt fordi han har ydmyget sig for mit Ansigt, vil jeg ikke lade det onde komme i hans Dage; i hans Søns Dage vil jeg føre det onde over hans Hus.

29. Hafver du icke sett, huru Achab bugar sig för mig? Efter han nu bugar sig för mig, vill jag icke låta komma det onda i hans dagar; men i hans sons tid skall jag låta komma det onda öfver hans hus.

29. Kas sa olled näinud, et Ahab on ennast allandanud mo ees? sepärrast et ta mo ees ennast allandanud, siis ei tahha ma sedda kurja sata temma päiwil, ta poia päiwil tahhan ma se kurja sata ta suggu peäle.

29. ‘‘Ar matai, kaip Ahabas nusižemino prieš mane? Kadangi jis taip padarė, Aš nesiųsiu jam nelaimių iki jo mirties, bet jo sūnaus dienomis įvykdysiu bausmę jo namams’‘.

29. Hast du nicht gesehen, wie sich Ahab vor mir bückt? Weil er sich nun vor mir bückt, will ich das Unglück nicht einführen bei seinem Leben; aber bei seines Sohnes Leben will ich das Unglück über sein Haus führen.

29. As-tu vu comment Achab s'est humilié devant moi? Parce qu'il s'est humilié devant moi, je ne ferai pas venir ce malheur de son temps; ce sera aux jours de son fils que je ferai venir le malheur sur sa maison.

29. ¿No has visto como Acab se ha humillado delante de mí? Pues por cuanto se ha humillado delante de mí, no traeré el mal en sus dias, en los dias de su hijo traeré el mal sobre su casa.

29 Hebt gij gezien, dat Achab zich vernedert voor Mijn aangezicht? Daarom dewijl hij zich vernedert voor Mijn aangezicht, zo zal Ik dat kwaad in zijn dagen niet brengen; in de dagen zijns zoons zal Ik dat kwaad over zijn huis brengen.

29. Widziałżeś, jako się upokorzył Achab przed twarzą moją? Ponieważ się tedy upokorzył przed twarzą moją, nie przywiodę tego złego za dni jego; ale za dni syna jego przywiodę to złe na dom jego.

29. Nem láttad-é, hogy Akháb hogyan megalázta magát előttem? Mivelhogy pedig megalázta magát előttem, nem hozom reá a veszedelmet az [17†] ő életében, hanem csak az ő fia idejében hozom el a veszedelmet az ő házára.

29 видишь, как смирился предо Мною Ахав? За то, что он смирился предоМною, Я не наведу бед в его дни; во дни сына его наведу беды на дом его.

29. Чи постеріг єси, як упокоривсь Ахаб передо мною? Що він впокорився передо мною, не дам лихій годинї прийти за його віку; в днї сина його нашлю горе на дом його.