1 Mosexen kirja
89
IV. Lucu.
ADamille syndy Cain ja Habel/ v. 1.
cosca he uhrawat HERralle/ cadzo hän
lepyisest Habelin ja hänen uhrins
päälle/ v. 4. sijtä Cain wihastu/ ja lyö
hänen weljens Habelin cuoliaxi/ v. 8.
sentähden hän HERralda kirotan/ v. 11.
tule epäuscoisexi/ v. 13. ja maan
culkiaxi/ v. 16. jonga lapset löytäwät
moninaiset taidot ja käsityöt/ v. 20.
4:1 JA Adam tunsi Hewan hänen
emändäns/ ja hän tuli rascaxi/ ja
synnytti Cainin/ ja sanoi: minulla on
mies HERra.
4:2 Ja hän taas synnytti Habelin hänen
weljens. Ja Habel tuli lamburixi/ mutta
Cain peldomiehexi.
4:3 JA tapahtui muutamain päiwäin
perästä/ että Cain uhrais HERralle
lahjoja maan hedelmist.
4:4 Ja Habel myös uhrais hänen
laumans esicoisist/ ja heidän
lihawudestans.
4:5 Ja HERra cadzoi lepyisest Habelin ja
hänen uhrins puoleen/ mutta Cainin ja
hänen uhrins puoleen ei hän lepyisest
cadzonut: silloin Cain julmistui sangen
cowin/ ja hänen hahmons muuttui.
4:6 Nijn sanoi HERra Cainille: mixis
julmistut? Eli mixi hahmos muuttu?
4:7 Eikö se nijn ole? jos hywä olet/ nijns
olet otolinen/ ja jolles hywä ole/ nijn
syndi lepä owen edes/ mutta älä salli
hänelle hänen tahtons/ waan hallidze
händä. Silloin puhui Cain Habelin
hänen weljens cansa.
4:7 JA heidän kedolla ollesans/ carcais
Cain Habelin hänen weljens päälle ja
tappoi hänen.
4:8 Nijn HERra sanoi Cainille: cusa on
Habel sinun weljes? hän wastais: en
minä tiedä/ olengo minä weljeni
wartia?
4:9 Ja hän sanoi hänelle: mitäs tehnyt
olet? weljes weren äni huuta minun
tygöni maasta.
4:10 Ja nyt kirottu ole sinä maan
päällä/ joca awais suuns ottaman
weljes werta sinun käsistäs.
4:11 Coscas maata wiljelet/ ei hänen
pidä tästedes sinulle wäkens andaman/
culkian ja pakenewaisen pitä sinun
oleman maan päällä.
4:12 Ja Cain sanoi HERralle: minun
pahatecon on suurembi/ cuin se
minulle annetaisin andexi.
4:13 Cadzos/ sinä ajat minun pois
tänäpän maalda/ ja minun pitä sinun
edestäs lymymän/ ja tulen culkiaxi ja
pakenewaisexi maan päällä. Ja nijn
minun käy/ cucaikänäns minun löytä se
tappa minun.
4:14 Mutta HERra sanoi hänelle: ei/
waan joca Cainin tappa/ se pitä
seidzemen kertaisest costettaman. Ja
HERra pani merkin Cainijn/ ettei
kengän händä tappais/ joca hänen
löytäis.
4:15 Ja nijn Cain läxi HERran edest/ ja
asui Nodin maalla/ itän päin Edenist.
4:16 JA Cain tunsi hänen emändäns/
joca tuli rascaxi/ ja synnytti Hanochin.
