Salomon Wijsaus
2336
V. Lucu .
PYhäin palcka on ijancaickinen autuus/
v. 1. cosca pahat sen näkewät/ nijn he
hämmästywät/ walittawat ja
ihmettelewät heidän hulluttans/ v. 2.
heidän pahuttans ja lyhyttä aicans/ v.
13. Wanhurscat caunistetan
ijancaickisella ilolla ja cunnialla/ v. 16.
Mutta Jumalan wiha caickinaisella
widzauxella tule jumalattomain päälle/
v. 18.
5:1 SIlloin wanhurscas seiso suurella
rohkeudella nijtä wastan/ jotca händä
ahdistanet/ ja hänen työns hyljännet
owat.
5:2 Cosca he sen näkewät/ nijn he
hämmästywät sangen hirmuisest sitä
autuutta/ jota ei he toiwonet.
5:3 Puhuwat toinen toisellens/ ja
catuwat/ ja huocawat hengens
ahdistuxest: tämä on se/ jonga me
ennen pidimme pilckana ja naurona:
5:4 Me hullut pidimme hänen elämäns
tyhmänä/ ja hänen loppuns häpiänä.
5:5 Cuinga hän nyt on luettu Jumalan
lasten secaan/ ja hänen perindöns
pyhäin secaan?
5:6 SEntähden olemma me exynet
oikialda tieldä ja wanhurscauden
kyntilä ei ole meitä walistanut/ eikä
ymmärryxen Auringo ole meille
coittanut.
5:7 Me olemma caicki käynet wääriä ja
wahingolisia teitä: Ja olemma
waeldanet harhoja retkiä: mutta
HERran teitä emme ole tietänet.
5:8 Mitä autta meitä meidän
coreudem? mitä hyödyttä meitä nyt
rickaus ja ylpeys?
5:9 Caicki owat mennet ohidzen
nijncuin warjo/ ja nijncuin sanoma joca
mene:
5:10 Nijncuin laiwa joca allois juoxe/
jonga jälke ja wana/ sijttecuin se on
mennyt ohidze/ allois ei löytä/
5:11 Eli nijncuin lindu joca tuules lendä/
jonga rata ei enä löytä/ sillä hän
laucuele ja pieksä tuulda/ aja ja eroitta
sitä liehuwaisilla sijwilläns/ ja sijtte ei
löytä mercki sencaltaisest lennost.
5:12 Eli nijncuin nuoli/ joca jotacuta
cohden lasketan/ hajotta tuulen/ joca
cohta cocondu jällens/ ettei tuta taita/
custa hän mennyt on.
5:13 Nijn myös me/ cohta cuin me
syndynet olimma/ saimme lopun/ ja en
mitän hywä työtä ole tehnet/
5:14 Waan me olemma culutetut
meidän pahudesam.
5:15 Sillä jumalattoman toiwo on cuin
tomu tuulelda hajotettu/ ja nijncuin
wetelä wahto/ joca myrskyldä on
ajettu/ ja nijncuin sawu/ joca tuulelda
on puhallettu pois/ ja nijncuin se cohta
unhotetan/ joca ainoastans päiwän
wierasna on ollut.
5:16 Mutta wanhurscat eläwät
ijancaickisest/ ja HERra on heidän
palckans/ ja caickein corkein pitä heistä
murhen:
5:17 Sentähden saawat he cunnialisen
waldacunnan/ ja caunin Cruunun
