Hiobin Kirja
1032
lapaluildani/ ja minun käsiwarten
särkykön luinens.
31:23 Sillä minä pelkäisin Jumalata/
nijncuin onnettomutta päälleni/ ja en
woinut hänen cuormans canda.
31:24 Olengo minä asettanut cullan
turwaxeni? ja sanonut culdarouckiolle:
sinä olet minun uscalluxen.
31:25 Olengo minä iloinnut minun
tawarani paljoudesta/ ja että minun
käteni paljo rijsta coonnet owat?
31:26 Olengo minä cadzonut
walkeutta/ cosca se kirckast paisti/ ja
Cuuta/ cosca se täydellinen oli?
31:27 Ongo minun sydämen sala
wietellyt suuta andaman käteni?
31:28 Joca myös wäärys on Duomarein
edes: sillä nijn olisin minä kieldänyt
Jumalan ylhäldä.
31:29 Olengo minä iloinnut wiholiseni
wastoinkäymisest/ taicka riemuinnut/
että onnettomus tuli hänen päällens?
31:30 Sillä en minä andanut minun
suuni syndiä tehdä/ sadatellaxeni
hänen sieluans.
31:31 Eiköstä miehet/ cuin minun
majasani owat/ sanois: josca emme
hänen lihastans rawitais?
31:32 Muucalaisen ei pitänyt ulcona
oleman/ waan waelluswäelle awaisin
minä oweni.
31:33 Olengo minä nijncuin ihminen
peittänyt minun pahudeni/ salataxeni
minun wääryttäni?
31:34 Olengo minä hämmästynyt
suurta joucko/ eli olengo minä
suculaisteni ylöncadzetta peljästynyt?
Minä olin äneti/ ja en mennyt owesta
ulos.
31:35 Cuca andais minulle cuuldelian/
että Caickiwaldias cuulis minun
pyytöni? että jocu kirjoitais kirjan
minun asiastani.
31:36 Nijn minä ottaisin sen
hartioilleni/ ja sidoisin ymbärilleni
nijncuin Cruunun.
31:37 Minä ilmoitaisin hänelle minun
askelitteni lugun/ ja nijncuin Ruhtinas
candaisin sen edes.
31:38 Jos minun maan huudais minua
wastan/ ja sen wagot caicki ynnä itkisit.
31:39 Olengo minä sen hedelmän
maxamata syönyt/ ja tehnyt
peldomiesten elämän työläxi.
31:40 Nijn caswacon minulle nisuista
ohdacket/ ja ohrista orjantappurat.
Hiobin sanat loppuwat.
Vers.21. Nostanut käteni) se on/ ajanut
hänen sinne tänne. v. 26. Walkeutta)
Cosca minulle hywin käwi/ en minä ole
mielistynyt sijhen v. 27. Suuta andaman
käteni) se on/ kehua omista töistäns/
joca ainoastans Jumalan oma on. v. 31.
Majasani) se on/ minun perhen ei pidä
paha suoman minun wihamiehilleni. v.
37. Ruhtinas) se on wahwa ja
wapisematoin.
XXXII. Lucu .
ELihu tule ja sano idzens tähän asti
ollens wait/ ja cuulellens wanhembita/
v. 1. waan että hän näke ettei he woi
