Hiobin Kirja
1031
wanhurscauden tieldä/ v. 3. ei ole
himoinnut muucalaisia waimoja/ v. 9. ei
ole cadzonut palwelians oikeutta ylön/
v. 13. on rawinnut isowat ja
waatettanut alastomat/ v. 16. ei ole
turwannut tawaroihins/ v. 24. eikä
iloinnut wiholistens wahingosta/ v. 29.
ano/ että Jumala idze hänen asians
cuulis ja duomidzis/ v. 35.
31:1 MInä olen tehnyt lijton silmäini
cansa/ etten minä cadzois neidzen
päälle.
31:2 Mutta mitä Jumala ylhäldä anda
minulle osaxi/ ja Caickiwaldias
corkialda perinnöxi.
31:3 Eikö wäärä pidäis näkemän
sencaltaista waiwaisutta/ ja pahantekiä
sencaltaista surkeutta kärsimän?
31:4 Eikö hän näe minun teitäni/ ja
lueskele caickia minun askelitani?
31:5 Olengo minä waeldanut turhas
menos/ eli minun jalcani kijruhtanet
petoxeen?
31:6 Punnitcan hän minua oikialla
waagalla/ nijn Jumala ymmärtä minun
hywydeni.
31:7 Ongo minun askeleni poikennet
tieldä/ ja minun sydämen seurannut
silmiäni/ ja jotakin rippunut minun
käsisäni.
31:8 Nijn minä kylwäisin ja toinen söis/
ja minun sikiäni huckuis juurinens.
31:9 Ongo minun sydämen wieteldy
waimoilda/ ja olengo minä wäijynyt
läihimmäiseni owella?
31:10 Nijn minun emändän
häwäistäkän muilda/ ja muut maatcan
hänen:
31:11 Sillä se on häpiä ja paha työ
Duomaritten edes.
31:12 Sillä se on tuli cuin poltta
cadotuxeen/ ja caiken minun saatuni
peräti hucutta.
31:13 Olengo minä cadzonut ylön
palcolliseni oikeuden/ rijdellesäns
minun cansani.
31:14 Mitä minä Jumalan nostua teen?
eli mitä minä wastan/ cosca hän costa?
31:15 Eikö hän ole tehnyt händä/ joca
minungin äitini cohdus teki? ja on
meidän molemmat cohdus
walmistanut.
31:16 Olengo minä kieldänyt
tarwidzewaisilda/ mitä he minulda
owat pyytänet? ja andanut leskein
silmät heicoxi tulla.
31:17 Olengo minä syönyt palani
yxinäni/ ettei orwoi ole myös sijtä
syönyt?
31:18 Sillä minun nuorudestani olen
minä ollut nijncuin Isä/ ja hamast äitini
cohdust olen minä mielelläni
lohduttanut.
31:19 Olengo minä nähnyt jongun
huckuwan/ ettei hänellä ollut waatetta/
ja sallinut käydä köyhän peittämätä?
31:20 Eikö hänen suolens ole siunannut
minua/ cosca hän minun
lammasnahgoillani lämmitettin.
31:21 Olengo minä nostanut käteni
orwoja wastan/ ehkä minä näin minuni
woimallisna porteisa olewan.
31:22 Nijn caatucon minun hartiani
