471
Ensimmäinen Samuelin kirja
silloinkaan, kun Herra hävittää Daavidin vihamiehet kaikki tyynni
maan päältä? Niin Joonatan teki liiton Daavidin suvun kanssa. Ja
Herra vaati koston Daavidin vihamiehiltä. Ja Joonatan vannotti vielä
Daavidin heidän keskinäisen rakkautensa kautta, sillä hän rakasti
häntä niinkuin omaa sieluansa. Ja Joonatan sanoi hänelle: Huo-
menna on uusikuu, ja sinua kaivataan, kun paikkasi on tyhjä. Mutta
ylihuomenna mene nopeasti siihen paikkaan, johon kätkeydyit sinä
päivänä, jona se teko tapahtui, ja istuudu Eselin kiven ääreen. Niin
minä ammun kolme nuolta sen laitaa kohti, niinkuin ampuisin maa-
liin. Sitten minä lähetän palvelijan sanoen: 'Mene ja hae nuolet.'
Jos minä silloin sanon palvelijalle: 'Katso, nuolet ovat takanasi,
tännempänä, ota ne', niin tule kotiin, sillä silloin voit olla rauhassa
eikä mitään ole tekeillä, niin totta kuin Herra elää. Mutta jos minä
sanon sille nuorelle miehelle näin: 'Katso, nuolet ovat edessäsi,
sinnempänä', niin lähde, sillä Herra lähettää sinut pois. Ja mitä mi-
nä ja sinä olemme keskenämme puhuneet, sen todistaja meidän
välillämme, minun ja sinun, on Herra iankaikkisesti. Niin Daavid kät-
keytyi kedolle. Ja kun uusikuu tuli, istuutui kuningas aterialle. Ku-
ningas istui tavallisella istuimellansa, istuimella seinän vieressä. Ja
Joonatan nousi seisomaan, ja Abner istuutui Saulin viereen. Mutta
Daavidin paikka oli tyhjä. Saul ei kuitenkaan sanonut mitään sinä
päivänä, sillä hän ajatteli: Jotakin on hänelle tapahtunut: hän ei
liene puhdas; varmaankaan hän ei ole puhdas. Mutta kun Daavidin
paikka oli tyhjä seuraavanakin päivänä, toisena uudenkuun päivänä,
sanoi Saul pojallensa Joonatanille: Miksi ei Iisain poika ole eilen
eikä tänään tullut aterialle? Joonatan vastasi Saulille: Daavid pyysi
minulta, että saisi mennä Beetlehemiin; hän sanoi: 'Salli minun
mennä, sillä meillä on suvun teurasuhrit kaupungissa, ja veljeni itse
on käskenyt minut sinne; jos minä siis olen saanut armon sinun
silmiesi edessä, niin päästä minut katsomaan veljiäni.' Sentähden
hän ei ole tullut kuninkaan pöytään. Silloin Saul vihastui Joonata-
niin ja sanoi hänelle: Sinä säädyttömän naisen poika! Tiesinhän mi-
nä, että sinä olet mieltynyt Iisain poikaan, häpeäksi itsellesi ja hä-
peäksi äitisi hävylle. Sillä niin kauan kuin Iisain poika elää maan
