470
Ensimmäinen Samuelin kirja
nyt sinun isääsi vastaan, kun hän väijyy henkeäni? Tämä vastasi
hänelle: Pois se! Et sinä kuole. Katso, isäni ei tee mitään, suurta
eikä pientä, ilmoittamatta minulle. Miksi sitten isäni salaisi minulta
tämän? Ei ole niin. Mutta Daavid vielä vakuutti vannoen ja sanoi:
Isäsi tietää, että minä olen saanut armon sinun silmiesi edessä;
sentähden hän ajattelee: 'Älköön Joonatan saako tietää tätä, ettei
hän tulisi murheelliseksi.' Mutta niin totta kuin Herra elää ja niin
totta kuin sinä itse elät: on vain askel minun ja kuoleman välillä.
Niin Joonatan sanoi Daavidille: Mitä sinä vain lausut toivovasi, sen
minä sinulle teen. Daavid sanoi Joonatanille: Katso, huomenna on
uusikuu, ja minun pitäisi istua aterioimassa kuninkaan kanssa; mut-
ta salli minun mennä ja kätkeytyä ulos kedolle ylihuomeniltaan asti.
Jos isäsi kaipaa minua, niin sano: 'Daavid pyysi minulta, että saisi
käväistä kaupungissaan Beetlehemissä, sillä koko suvulla on siellä
jokavuotiset teurasuhrit.' Ja jos hän sanoo: 'Hyvä on', niin voi pal-
velijasi olla rauhassa. Mutta jos hän vihastuu, niin tiedä, että hänel-
lä on paha mielessä. Tee siis laupeus palvelijallesi, koska olet ot-
tanut palvelijasi Herran liittoon kanssasi. Mutta jos minussa on vää-
ryys, niin surmaa sinä minut; sillä miksi sinä veisit minut isäsi
eteen? Joonatan sanoi: Pois se! Jos huomaan, että minun isälläni
on paha mielessä sinua vastaan, niin minä sen varmasti sinulle il-
moitan. Mutta Daavid sanoi Joonatanille: Kunpa sitten joku ilmoit-
taisi minulle, antaako isäsi sinulle kovan vastauksen. Joonatan sa-
noi Daavidille: Tule, menkäämme ulos kedolle. Niin he menivät mo-
lemmat ulos kedolle. Ja Joonatan sanoi Daavidille: Minä vakuutan
Herran, Israelin Jumalan, kautta, että koetan huomenna tai yli-
huomenna tähän aikaan päästä selville isästäni; ja jos Daavidin
asiat ovat hyvin, niin minä varmasti lähetän siitä tiedon ja ilmoitan
sen sinulle. Herra rangaiskoon Joonatania nyt ja vasta, jollen minä,
jos isäni mielii tehdä sinulle pahaa, ilmoita sitä sinulle ja päästä
sinua menemään rauhassa. Herra olkoon sinun kanssasi, niinkuin
hän on ollut minun isäni kanssa. Etkö sinäkin, jos minä silloin vielä
elän, etkö sinäkin tee Herran laupeutta minulle, niin ettei minun
tarvitse kuolla? Ethän koskaan kiellä laupeuttasi minun suvultani, et
