1634
Paavalin kirje roomalaisille
myös kirkastanut. Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on
meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Hän, joka ei
säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien
meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muuta-
kin hänen kanssansa? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala
on se, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus
Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on
Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestäm-
me. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai
ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miek-
ka? Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken
päivää; meitä pidetään teuraslampaina." Mutta näissä kaikissa me
saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit ei-
kä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä
syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkau-
desta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele - sen todistaa mi-
nulle omatuntoni Pyhässä Hengessä - että minulla on suuri murhe
ja ainainen kipu sydämessäni. Sillä minä soisin itse olevani kirottu
pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan
puolesta, ovat israelilaisia; heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja
lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset; heidän ovat isät, ja
heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala,
ylistetty iankaikkisesti, amen! Mutta ei niin, että Jumalan sana olisi
harhaan mennyt. Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti
Israel, eivät kaikki ole lapsia sentähden, että ovat Aabrahamin sie-
mentä, vaan: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset"; se on: eivät
ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupa-
uksen lapset, ne luetaan siemeneksi. Sillä lupauksen sana oli tämä:
"Minä palaan tulevana vuonna tähän aikaan, ja silloin Saaralla on
oleva poika." Eikä ainoastaan hänelle näin käynyt, vaan samoin kä-
vi Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä, meidän isästämme
Iisakista; ja ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin