1615
Apostolien teot
vastata näihin syytöksiin. Mutta kun Paavali vetosi ja vaati, että
hänet oli säilytettävä majesteetin tutkittavaksi, käskin minä vartioida
häntä, kunnes lähetän hänet keisarin eteen." Niin Agrippa sanoi
Festukselle: "Minäkin tahtoisin kuulla sitä miestä." Tämä sanoi:
"Huomenna saat kuulla häntä." Seuraavana päivänä Agrippa ja Ber-
nike tulivat suurella komeudella ja menivät oikeussaliin päällikköjen
ja kaupungin ylhäisten miesten kanssa; ja Paavali tuotiin Festuksen
käskystä sinne. Ja Festus sanoi: "Kuningas Agrippa ja kaikki muut,
jotka meidän kanssamme olette läsnä, tässä näette sen miehen,
jonka tähden koko juutalaisten joukko sekä Jerusalemissa että
täällä on ahdistanut minua huutaen, ettei hänen pidä enää saaman
elää. Minä kuitenkin huomasin, ettei hän ole tehnyt mitään, mikä
ansaitsisi kuoleman; mutta kun hän itse vetosi majesteettiin, niin
minä päätin lähettää hänet sinne. Mitään varmaa minulla ei kuiten-
kaan ole, mitä hänestä herralleni kirjoittaisin. Sen vuoksi tuotin hä-
net teidän eteenne ja varsinkin sinun eteesi, kuningas Agrippa, että
minulla tutkinnon tapahduttua olisi, mitä kirjoittaa. Sillä mielettömäl-
tä näyttää minusta lähettää vanki, antamatta samalla tietää häntä
vastaan tehtyjä syytöksiä."
Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Sinun on lupa puhua puolestasi." Sil-
loin Paavali ojensi kätensä ja lausui puolustuksekseen: "Pidän it-
seäni onnellisena, kuningas Agrippa, kun sinun edessäsi tänä päi-
vänä saan puolustautua kaikesta siitä, mistä juutalaiset minua syyt-
tävät, olletikin, koska sinä tarkkaan tunnet kaikki juutalaisten tavat
ja riitakysymykset. Sentähden pyydän sinua kärsivällisesti minua
kuulemaan. Kaikki juutalaiset tuntevat minun elämäni nuoruudestani
asti, koska alusta alkaen olen elänyt kansani keskuudessa ja Jeru-
salemissa. He tuntevat minut jo entuudestaan, jos tahtovat sen to-
distaa, että minä meidän uskontomme ankarimman lahkon mukaan
olen elänyt fariseuksena. Ja nyt minä seison oikeuden edessä sen-
tähden, että panen toivoni siihen lupaukseen, jonka Jumala on
meidän isillemme antanut ja jonka meidän kaksitoista sukukun-
taamme, yötä ja päivää herkeämättä palvellen Jumalaa, toivovat
heille toteutuvan; tämän toivon tähden, kuningas, juutalaiset minua
