1612
Apostolien teot
mutta itse he palasivat kasarmiin. Kun ratsumiehet tulivat Kesare-
aan, antoivat he kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen
eteensä. Luettuaan kirjeen hän kysyi, mistä maakunnasta Paavali
oli; ja saatuaan tietää, että hän oli Kilikiasta, hän sanoi: "Minä kuu-
lustelen sinua, kun syyttäjäsikin saapuvat." Ja hän käski vartioida
häntä Herodeksen linnassa.
Viiden päivän kuluttua ylimmäinen pappi Ananias meni sinne alas
muutamien vanhinten ja erään asianajajan, Tertulluksen, kanssa, ja
he ilmoittivat maaherralle syyttävänsä Paavalia. Ja kun Paavali oli
kutsuttu esille, rupesi Tertullus syyttämään ja sanoi: "Runsasta rau-
haa me olemme sinun kauttasi, korkea-arvoinen Feeliks, saaneet
nauttia, ja sinun huolenpidostasi on parannuksia aikaansaatu tämän
kansan hyväksi, sen me kaikin puolin ja kaikkialla ja kaikella kiitolli-
suudella tunnustamme. Mutta etten aivan kauan sinua viivyttäisi,
pyydän sinua hetkisen meitä suosiollisesti kuulemaan. Me olemme
havainneet, että tämä mies on ruttotauti ja metelinnostaja kaikkien
koko maailman juutalaisten keskuudessa ja nasaretilaisten lahkon
päämies, ja hän on koettanut pyhäkönkin saastuttaa. Sentähden
me otimme hänet kiinni. Voit itse häntä tutkimalla saada tietää
kaiken, mistä me häntä syytämme." Ja myös juutalaiset yhtyivät
syyttämään häntä ja väittivät asian niin olevan. Paavali vastasi, kun
maaherra oli viitannut, että hän sai puhua: "Koska tiedän sinun
monta vuotta olleen tämän kansan tuomarina, puhun luottamuksel-
la asiani puolesta. Niinkuin voit saada tietää, ei ole kuin kaksitoista
päivää siitä, kun menin Jerusalemiin rukoilemaan. Eivät he ole ta-
vanneet minua kenenkään kanssa väittelemästä eikä väentungoksia
aikaansaamasta, ei pyhäkössä, ei synagoogissa eikä kaupungilla,
eivätkä myöskään voi näyttää sinulle toteen sitä, mistä he nyt mi-
nua syyttävät. Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tie-
tä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa,
että minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa,
ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota
nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin. Sentähden
minä myös ahkeroitsen, että minulla aina olisi loukkaamaton oma-
