1074
Jesajan kirja
niin ettei hän kuule. Sillä teidän kätenne ovat tahratut verellä ja
sormenne vääryydellä; teidän huulenne puhuvat valhetta, teidän kie-
lenne latelee petosta. Ei kukaan vaadi oikeuteen vanhurskaasti, eikä
kukaan käräjöi rehellisesti. He turvautuvat tyhjään ja puhuvat vilp-
piä, kantavat kohdussaan tuhoa ja synnyttävät turmion. Myrkkylis-
kon munia he hautovat, hämähäkin verkkoja he kutovat; joka niitä
munia syö, se kuolee, rikkipoljetusta puhkeaa kyykäärme. Heidän
verkkonsa eivät kelpaa vaatteeksi, heidän tekemäänsä ei voi ver-
houtua; heidän työnsä ovat vääryyden töitä, ja heidän kätensä ovat
täynnä väkivallan tekoa. Heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kii-
ruhtavat vuodattamaan viatonta verta; heidän ajatuksensa ovat vää-
ryyden ajatuksia, tuho ja turmio on heidän teillänsä. Rauhan tietä
he eivät tunne, oikeutta ei ole heidän askeleissansa; polkunsa he
tekevät mutkaisiksi, ei kukaan, joka niitä käy, tunne rauhaa. Sen-
tähden on oikeus meistä kaukana, eikä vanhurskaus saavuta meitä;
me odotamme valoa, mutta katso, on pimeä, aamunkoittoa, mutta
vaellamme yön synkeydessä. Me haparoimme seinää pitkin niinkuin
sokeat, haparoimme niinkuin silmiä vailla; me kompastelemme sy-
dänpäivällä niinkuin hämärässä, me olemme terveitten keskellä niin-
kuin kuolleet. Me murisemme kaikki kuin karhut ja kujerramme kuin
kyyhkyset; me odotamme oikeutta, mutta sitä ei tule, pelastusta,
mutta se on kaukana meistä. Sillä meidän rikoksemme ovat moni-
lukuiset sinun edessäsi, ja meidän syntimme todistavat meitä vas-
taan; sillä meidän rikoksemme seuraavat meitä, ja pahat tekomme
me tunnemme: me olemme luopuneet Herrasta ja kieltäneet hänet,
vetäytyneet pois Jumalaamme seuraamasta, puhuneet sortoa ja
kapinaa, kantaneet kohdussamme ja purkaneet sisimmästämme val-
heen sanoja. Oikeus työnnetään takaperin, ja vanhurskaus seisoo
kaukana, sillä totuus kompastelee torilla, suoruus ei voi sisälle tul-
la. Niin oli totuus kadonnut, ja joka pahasta luopui, se ryöstettiin
paljaaksi. Herra näki sen, ja se oli hänen silmissänsä paha, ettei
ollut oikeutta. Ja hän näki, ettei ollut yhtäkään miestä, ja hän ih-
metteli, ettei kukaan astunut väliin. Silloin hänen oma käsivartensa
auttoi häntä, ja hänen vanhurskautensa häntä tuki. Ja hän puki yl-
