1070
Jesajan kirja
sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen lii-
ton, annan lujat Daavidin armot. Katso, hänet minä asetin kansoille
todistajaksi, kansojen ruhtinaaksi ja käskijäksi. Katso, sinä olet kut-
suva pakanoita, joita sinä et tunne, ja pakanat, jotka eivät sinua
tunne, rientävät sinun tykösi Herran, sinun Jumalasi, tähden, Israe-
lin Pyhän tähden, sillä hän kirkastaa sinut. Etsikää Herraa silloin,
kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä
on. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja pa-
latkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Juma-
lamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta. Sillä minun
ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole
minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas
on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun
ajatukseni teidän ajatuksianne. Sillä niinkuin sade ja lumi, joka tai-
vaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen he-
delmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle lei-
vän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se
minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista
on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin. Sillä
iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan; vuoret ja kukkulat
puhkeavat riemuun teidän edessänne, ja kaikki kedon puut paukut-
tavat käsiänsä. Orjantappurain sijaan on kasvava kypressejä, nok-
kosten sijaan on kasvava myrttipuita; ja se tulee Herran kunniaksi,
iankaikkiseksi merkiksi, joka ei häviä.
Näin sanoo Herra: Noudattakaa oikeutta ja tehkää vanhurskaus, sil-
lä minun autuuteni on lähellä ja minun vanhurskauteni ilmestyy. Au-
tuas se ihminen, joka tämän tekee, se ihmislapsi, joka tässä pysyy,
joka pitää sapatin eikä sitä riko, joka varoo kätensä tekemästä mi-
tään pahaa! Älköön sanoko muukalainen, joka on liittynyt Herraan:
Herra erottaa minut peräti kansastansa, älköönkä kuohittu sanoko:
Minä olen kuiva puu. Sillä näin sanoo Herra: Kuohituille, jotka pitä-
vät minun sapattini ja valitsevat sen, mikä minulle otollista on, ja
pysyvät minun liitossani, heille minä annan huoneessani ja muurieni
sisällä muistomerkin ja nimen, joka on poikia ja tyttäriä parempi;
