1072
Jesajan kirja
runsaine voiteinesi; sinä lähetit sanansaattajasi kauas, laskeuduit
alas tuonelaan asti. Sinä väsyit matkasi pituudesta, et kuitenkaan
sanonut: Turha vaiva! Sinä sait elpynyttä voimaa, sentähden et hei-
koksi käynyt. Ketä sinä arkailit ja pelkäsit, koska vilpistelit etkä mi-
nua muistanut, et minusta välittänyt? Eikö niin: minä olen ollut vaiti
aina ikiajoista asti, ja niin et sinä minua pelkää? Mutta minä ilmoi-
tan, mitä on sinun vanhurskautesi ja sinun tekosi; ne eivät sinua
auta. Kun sinä huudat, auttakoon sinua jumaliesi joukko! Mutta tuu-
li vie ne kaikki, henkäys ottaa ne pois. Mutta joka minuun turvaa,
se perii maan ja ottaa omaksensa minun pyhän vuoreni. Hän sa-
noo: Tehkää, tehkää tie, tasoittakaa tie, poistakaa kompastuskivet
minun kansani tieltä. Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka
asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeu-
dessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä
henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen
sydämet eläviksi. Sillä en minä iankaiken riitele enkä vihastu aini-
aaksi; muutoin henki nääntyisi minun kasvojeni edessä, ne sielut,
jotka minä tehnyt olen. Hänen ahneutensa synnin tähden minä vi-
hastuin; minä löin häntä, kätkin itseni ja olin vihastunut. Mutta hän
luopui minusta ja kulki oman sydämensä tietä. Minä olen nähnyt
hänen tiensä, mutta minä parannan hänet ja johdatan häntä ja
annan jälleen lohdutuksen hänelle ja hänen surevillensa. Minä luon
huulten hedelmän, rauhan, rauhan kaukaisille ja läheisille, sanoo
Herra, ja minä parannan hänet. Mutta jumalattomat ovat kuin kuo-
huva meri, joka ei voi tyyntyä ja jonka aallot kuohuttavat muraa ja
mutaa. Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.
Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuna,
ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle
heidän syntinsä. Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tie-
toa minun teistäni niinkuin kansa, joka tekee vanhurskautta eikä
hylkää Jumalansa oikeutta. He vaativat minulta vanhurskaita tuomi-
oita, haluavat, että Jumala heitä lähestyisi: Miksi me paastoamme,
kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huo-
maa? Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdis-
