1079
Jesajan kirja
sissansa oli hänelläkin ahdistus, ja hänen kasvojensa enkeli vapahti
heidät. Rakkaudessaan ja sääliväisyydessään hän lunasti heidät,
nosti heitä ja kantoi heitä kaikkina muinaisina päivinä. Mutta he
niskoittelivat ja saattoivat murheelliseksi hänen Pyhän Henkensä; ja
niin hän muuttui heidän viholliseksensa, hän itse soti heitä vastaan.
Silloin hänen kansansa muisti muinaisia päiviä, muisti Moosesta:
Missä on hän, joka toi heidät ylös merestä, heidät ynnä hänen
laumansa paimenen? Missä on hän, joka pani tämän sydämeen Py-
hän Henkensä; hän, joka antoi kunniansa käsivarren kulkea Moo-
seksen oikealla puolella, joka halkaisi vedet heidän edestänsä teh-
däkseen itsellensä iankaikkisen nimen; hän, joka kuljetti heitä sy-
vyyksissä niinkuin hevosia erämaassa, eivätkä he kompastelleet?
Niinkuin karja astuu alas laaksoon, niin vei Herran Henki heidät le-
poon. Niin sinä olet kansaasi johdattanut, tehdäksesi itsellesi kun-
niallisen nimen. Katsele taivaasta, katso pyhyytesi ja kirkkautesi
asunnosta. Missä on sinun kiivautesi ja voimalliset tekosi? Sinun
sydämesi sääli ja sinun armahtavaisuutesi ovat minulta sulkeutu-
neet. Sinähän olet meidän isämme, sillä Aabraham ei meistä tiedä
eikä Israel meitä tunne: sinä, Herra, olet meidän isämme; meidän
Lunastajamme on ikiajoista sinun nimesi. Miksi sallit meidän eksyä
pois sinun teiltäsi, Herra, ja annoit meidän sydämemme paatua,
niin ettemme sinua pelkää? Palaja takaisin palvelijaisi tähden, perin-
töosasi sukukuntain tähden. Vähän aikaa vain sinun pyhä kansasi
sai pitää perintönsä; meidän ahdistajamme ovat tallanneet sinun
pyhäkkösi. Me olemme niinkuin ne, joita sinä et ole ikinä hallinnut,
olemme, niinkuin ei meitä olisi otettu sinun nimiisi.
Oi, jospa sinä halkaisisit taivaat ja astuisit alas, niin että vuoret
järkkyisivät sinun edessäsi, niinkuin risut leimahtavat tuleen, niinkuin
vesi tulella kiehuu, että tekisit nimesi tunnetuksi vastustajillesi ja
kansat vapisisivat sinun kasvojesi edessä, kun sinä teet peljättäviä
tekoja, joita emme odottaa voineet! Oi, jospa astuisit alas, niin että
vuoret järkkyisivät sinun edessäsi! Ei ole ikiajoista kuultu, ei ole
korviin tullut, ei ole silmä nähnyt muuta Jumalaa, paitsi sinut, joka
senkaltaisia tekisi häntä odottavalle. Sinä käyt niitä kohden, jotka
