Psaltari .

CXXXII. Psalmi .

 

LAT. CXXXI. RUcous/ että Jumala lupauxens jälken/ tahdois wäkewällä kädelläns suojella hänen Templins/ jonga Dawid aicoi raketa Jerusalemijn/ hänen pyhän nimens cunniaxi/ ja Jumalan palweluxen lisändymisexi/ v. 1.
ihastu suuresti Jumalan asumasiast/ v. 8.
rucoile mailmallisen hallituxen edest/ v. 10.
weisa Christuxest ja hänen waldacunnastans/ joca oli tulewa Dawidin siemenestä/ v. 11.
ja Zionist/ se on/ Jumalan oikiasta seuracunnasta/ josa HERra tahto lewätä ja asua/ v. 13.

 

Ps 132:1 Weisu corkeimmas Chuoris. MUista HERra Dawidita/ ja caicke hänen waiwans.
Ps 132:2 Joca HERralle wannoi/ ja lupais lupauxens Jacobin wäkewälle.
Ps 132:3 En minä mene minun huoneni majaan/ engä wuoteseni pane maata.
Ps 132:4 En minä anna silmäini unda saada/ engä silmälautaini torckua.
Ps 132:5 Sijhenasti cuin minä löydän sian HERralle/ Jacobin wäkewän asumisexi.
Ps 132:6 Cadzo/ me cuulimma hänestä Ephratas/ me olemma sen löynnet medzän kedoisa.
Ps 132:7 Me tahdomma hänen asuinsioins mennä/ ja cumarta hänen jalcains astinlaudan edes.
Ps 132:8 Nouse HERra sinun lepoos/ sinä ja sinun wäkewydes Arcki.
Ps 132:9 Anna sinun Pappis puke heitäns wanhurscaudella/ ja sinun pyhäs riemuitcan.
Ps 132:10 Älä ota pois sinun woidellus hallitust/ sinun palwelias Dawidin tähden.
Ps 132:11 HERra on wannonut Dawidille totisen walan/ ja ei hän sijtä wilpistele/ sinun ruumis hedelmästä minä istutan sinun istuimelles.
Ps 132:12 Jos sinun lapses minun lijttoni pitäwät ja minun todistuxeni/ jotca minä heille opetan/ nijn heidän lapsens myös sinun istuimellas istuwat ijancaickisest
Ps 132:13 Sillä HERra on Zionin walinnut/ ja halaja siellä asua.
Ps 132:14 Tämä on minun lepon ijancaickisest/ täsä minä tahdon asua: sillä se minulle kelpa.
Ps 132:15 Minä siunan heidän elatuxens/ ja hänen köyhillens kyllä annan leipä.
Ps 132:16 Hänen Pappins minä puetan autuudella/ ja hänen pyhäns pitä riemuidzeman.
Ps 132:17 Siellä minä annan puhjeta Dawidin sarwen/ minä walmistin kyntiläni woideltulleni.
Ps 132:18 Hänen wihollisens minä häpiällä puetan/ mutta hänen päälläns cucoista hänen cruununs.

Vers. 6. Hänestä ) se on/ sijtä siasta.
v. 8. Wäkewydes ) se on/ sinun jaloudes.
v. 18. Cruununs ) se on/ waldacundans.