Malakian kirja

33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

   

MALAKIAN KIRJA

PROPHETA MALAKIA




Esipuhe.


Muutamat Hebrealaiset luulevat tämän Malakian Esraksi. Mutta olkaan niin kuin se taitaa: me ymmärrämme kuitenkin hänen ennustuksensa, ettei hän kauvan aikaa ennen Kristuksen syntymää ole ennustanut, vaan on ollut viimeinen propheta; sillä hän sanoo 3 luvussa, että Herra Kristus oli pian tuleva. Ja on jalo propheta, joka juuri selkiästi Kristuksesta ja hänen evankeliumistansa puhuu, jonka hän kutsuu puhtaaksi uhriksi kaikessa maailmassa. Sillä evankeliumin kautta Jumalan armo ylistetään, joka on oikia ja puhtain kiitosuhri. Hän ennustaa myös Johannes Kastajasta, niin kuin Kristus itse Matt.11, sen selittää ja kutsuu Johanneksen enkeliksensä ja Eliaksi, josta Malakia kirjoittaa.


Hän nuhtelee myös kovin kansaansa, ettei he antaneet papeille kymmenyksiänsä ja muuta oikeuttansa. Ja kuin he sittekin niitä antoivat niin he antoivat niitä kaikella petoksella, nimittäin kipeitä ja kelvottomia lampaita, ja jotka ei heille kelvanneet, niiden täytyi köyhille papeille ja saarnaajille kelvata. Niin kuin kyllä tapahtuu, että kussa oikia Jumalan sana ja uskolliset saarnaajat ovat, niin niiden täytyy nälkää ja vaivaa kärsiä, mutta vääräin opettajain pitää aina kyllä saaman. Vaikka pappeja senkaltaisten uhrien tähden nuhdeltiin, että he ottivat niitä vastaan ja uhrasivat, sen se paha ahneus matkaan saatti; mutta Jumala osoittaa tässä, että hän siitä sangen suuresti vihastuu, ja kutsuu senkaltaisen vääryyden ja pahuuden pilkaksi, joka itse hänelle tapahtui. Sen tähden hän myös uhkaa heitä hyljätä, ja pakanat kansaksensa omistaa. Hän nuhtelee myös pappeja erittäin, että he Jumalan sanaa väärin opettivat, ja niin viettelivät monta; ja näin papin viran turmelivat, ettei he nuhdelleet niitä, jota kelvottomia uhrasivat, ei myös muutoin olleet toimelliset, siinä että he heitä kiittivät ja kutsuivat toimelliseksi, saadaksensa heiltä ainoasti uhreja ja muita tarpeita. Niin on ahneus ja vatsan murhe aina Jumalan sanan ja palveluksen vahingoittanut, ja tekee vieläkin saarnaajista ulkokullatut.


Hän nuhtelee myös heitä, että he vaimonsa murheelliseksi saattivat ja katsoivat ylön, jolla he uhrinsa ja jumalanpalveluksensa saastuttivat: sillä Moseksen laissa oli kielletty uhraamasta Jumalalle murheellisia uhreja: ja jotka murheelliset olivat, ei pitänyt uhraaman eikä uhrista syömän. Siihen he itse syypäät olivat, jotka vaimojansa itkettivät ja saattivat murheelliseksi.



1 Luku

1 Luku



Herra on rakastanut Israelia, mutta Israel on kiittämätön.

Propheta Malakian kautta osoittaa Herra


I. Hänen hyvyytensä olleen suuremman Israelin lapsia kuin Esaun jälkeen tulevaisia kohtaan;


II. Kuinka Israelin lapset ovat kohdanneet Herraa kiittämättömyydellä ja pahuudella;


III. Että kääntyvät pakanat piti kiivaammin Jumalaa palveleman; jonka tähden Israel piti hyljättämän.



1. Ennustus, Herran sana Israelille, Malakian kautta.

1. Tämä on Herran sanan kuorma* Israelin tykö, Malakian kautta.




Sak 9:1. Tämä on Herran sanan kuorma Hadrakin maasta, ja Damaskusta*, jossa se on pysyvä; sillä Herralla on silmä, joka näkee ihmiset ja kaikki Israelin sukukunnat.



2. Minä olen teitä rakastanut, sanoo Herra. Mutta te sanotte: Missä sinä olet osoittanut rakkautesi meihin? Eikö Eesau ollut Jaakobin veli, sanoo Herra, ja Jaakobia minä rakastin,

2. Minä rakastin teitä, sanoo Herra. Niin te sanotte: missäs meitä rakastit*? Eikö Esau ole Jakobin veli, sanoo Herra? ja minä rakastin Jakobia,



1. Moos. 25:25 Joka ensiksi tuli hänen kohdustaan, oli ruskea ja yliyltään niinkuin karvainen vaippa; sentähden pantiin hänelle nimeksi Eesau.

1 Mos 25:25. Ensimäinen joka tuli ulos, oli ruskia ja karvainen niin kuin vaate: sen tähden kutsuivat he hänen nimensä Esau.

Jes. 43:4 Koska sinä olet minun silmissäni kallis ja suuriarvoinen ja koska minä sinua rakastan, annan minä ihmisiä sinun sijastasi ja kansakuntia sinun hengestäsi.

Jes 43:4. Ettäs niin kalliiksi olet luettu minun silmäini edessä, niin sinä olet myös kunniallisena pidetty, ja minä rakastin sinua, ja annan sen tähden ihmiset sinun edestäs, ja kansat sinun sielus edestä.



3. mutta Eesauta minä vihasin; ja minä tein hänen vuorensa autioiksi ja annoin hänen perintöosansa erämaan aavikkosusille.

3. Ja vihasin (a) Esauta*; olen myös autioksi tehnyt hänen vuorensa, ja hänen perimisensä lohikärmeille erämaaksi. (a) s. o. vähemmin rakastin.



Jer. 49:17 Ja Edom tulee kauhistukseksi; jokainen, joka ohitse kulkee, kauhistuu ja viheltää kaikille sen haavoille.

Jer 49:17. Juuri niin pitää Edom autioksi tuleman; ja kaikkein, jotka siitä käyvät ohitse, pitää ihmettelemän ja viheltämän kaikkia hänen vaivojansa.

Ob. 1:18 Jaakobin heimo on oleva tuli ja Joosefin heimo liekki, mutta Eesaun heimo kuin olki, ja ne polttavat sen ja kuluttavat sen; eikä jää pakoonpäässyttä Eesaun heimosta. Sillä Herra on puhunut.

Obad.v.18. Ja Jakobin huone pitää tuli oleman, ja Josephin huone tulen liekki, mutta Esaun huone kortena, jonka heidän pitää sytyttämän ja kuluttaman, niin ettei Esaun huoneesta pidä mitään jäämän; sillä Herra on sen puhunut.

Room. 9:13 niinkuin kirjoitettu on: Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin.

Rom 9:13. Niin kuin kirjoitettu on: Jakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin.



4. Jos Edom sanoo: Me olemme ruhjotut, mutta me rakennamme rauniot jälleen, niin Herra Sebaot sanoo näin: He rakentakoot, mutta minä revin maahan; ja heidän nimensä olkoon: jumalattomuuden maa ja kansa, johon Herra on vihastunut iankaikkisesti.

4. Ja jos Edom sanois: me olemme köyhtyneet, mutta me tahdomme autiot jälleen rakentaa; niin sanoo Herra Zebaot näin: jos he rakentavat, niin minä tahdon maahan kukistaa*; ja ne pitää kutsuttaman jumalattomuuden rajaksi ja siksi kansaksi, jolle Herra on vihainen ijankaikkisesti.




1 Makk 5:3. Mutta Juudas vaelsi Idumeaan Esaun lapsia vastaan, ja hyökkäsi heidän päällensä Arabatissa, kussa he Israelin lapset piirittäneet olivat, ja löi monta Idumealaista kuoliaaksi, Ja otti heidän kalunsa pois.


2 Makk 10:17. Ja karkasivat Edomealaisten päälle vahvoihin kaupunkeihin, ja ottivat heidät väkivallalla, surmasivat kaikki, mitä muurin päällä heitä vastassa oli, ja mitä he muutoin käsittivät, kahteenkymmeneen tuhanteen asti.



5. Ja teidän silmänne saavat nähdä sen, ja te sanotte: Herra on suuri Israelin rajojen ulkopuolellakin.

5. Sen pitää teidän silmänne näkemän, ja teidän pitää sanoman: Herra on ylistetty Israelin maan äärissä.

6. Poika kunnioittakoon isää ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille, te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni. Mutta te sanotte: Miten me olemme pitäneet halpana sinun nimesi?

6. Pojan pitää kunnioittaman isäänsä*, ja palvelian isäntäänsä. Jos minä siis isä olen, kussa on minun kunniani? Jos minä isäntä olen, kussa on minun pelkoni? sanoo Herra Zebaot teille, papit, jotka katsotte ylön minun nimeni. Niin te sanotte: missä me katsomme ylön sinun nimes?



2. Moos. 20:12 Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

2 Mos 20:12. (4) Sinun pitää kunnioittaman isääs ja äitiäs, ettäs kauvan eläisit maan päällä, jonka Herra sinun Jumalas antaa sinulle.



7. Siten, että tuotte minun alttarilleni saastutettua leipää. Mutta te sanotte: Miten me olemme sinut saastuttaneet? Siten, että sanotte: Herran pöytä on halpana pidettävä.

7. Silloin kuin te uhraatte minun alttarilleni saastaista leipää. Niin te sanotte: kuinka me uhraamme sinulle saastaista? Siinä että te sanotte: Herran pöytä on katsottu ylön.

8. Ja kun te tuotte uhriksi sokean eläimen, niin se muka ei ole paha! Ja kun tuotte ontuvan ja sairaan, niin se muka ei ole paha! Vie se maaherrallesi: mielistyykö hän sinuun, ja onko hän sinulle suosiollinen? sanoo Herra Sebaot.

8. Ja kuin te uhraatte jotakin, joka sokia on, niin ette sano sitä pahaksi; ja kuin te uhraatte jotakin ontuvaa eli sairasta*, niin ei sitäkään sanota pahaksi. Vie senkaltaista sinun päämiehilles, mitämaks, jos sinä olet hänelle otollinen, eli jos hän katsoo sinun puolees, sanoo Herra Zebaot.



3. Moos. 22:20 Mutta yhtään eläintä, jossa on vamma, älkää tuoko, sillä siitä hänen mielisuosionsa ei tule teidän osaksenne.

3 Mos 22:20. Mutta ei yhtäkään, jossa virhe on, pidä teidän uhraaman; sillä ei se ole hänelle otollinen teiltä.

5. Moos. 15:21 Jos siinä on joku vamma, jos se ontuu tai on sokea tai jos sillä on joku muu paha vamma, mikä tahansa, niin älä uhraa sitä Herralle, sinun Jumalallesi.

5 Mos 15:21. Jos sillä on joku virhe, niin että hän ontuu taikka on sokia, taikka on muutoin joku paha virhe hänessä, niin ei sinun pidä uhraaman sitä Herralle sinun Jumalalles.



9. Ja nyt: lepyttäkää Jumalaa, että hän meitä armahtaisi. Tällaista on teidän kädestänne tullut: olisiko hän teille suosiollinen? sanoo Herra Sebaot.

9. Niin rukoilkaat nyt Jumalaa, että hän armahtais meidän päällemme, sillä se on tapahtunut teiltä. Luuletteko, että hän katsoo teidän puoleenne? sanoo Herra Zebaot.

10. Jospa olisi teidän joukossanne joku, joka sulkisi ovet, ettette pitäisi tulta minun alttarillani turhaan! Ei ole minulla mielisuosiota teihin, sanoo Herra Sebaot, enkä minä mielisty ruokauhriin, joka tulee teidän kädestänne.

10. Kuka on myös teidän seassanne, joka sulkee oven (ilman palkkaa)? ette myös viritä tulta minun alttarilleni ilman mitäkään. Ei minulla ole suosiota teihin, sanoo Herra Zebaot, ja ruokauhri teidän käsistänne ei ole minulle otollinen.



Jes. 1:11 Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan. Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen minä en mielisty.

Jes 1:11. Mitä minulle on teidän uhrienne paljoudesta? sanoo Herra: minä olen oinasten polttouhrista ja syöttiläin rasvasta ravittu, ja en tottele vasikkain, lammasten ja kauristen verta.

Jer. 6:20 Mitä on minulle suitsutus, joka tulee Sabasta, ja paras kalmoruoko kaukaisesta maasta? Teidän polttouhrinne eivät ole minulle otolliset, eivätkä teidän teurasuhrinne minulle kelpaa.

Jer 6:20. Mitä minä lukua pidän pyhästä savusta, joka rikkaasta Arabiasta tulee, eli hyvästä kanelista, joka kaukaiselta maalta tulee? Teidän polttouhrinne ei ole minulle otollinen eikä teidän uhrinne kelpaa minulle.

Aam. 5:21 Minä vihaan, minä halveksin teidän juhlianne enkä mielisty teidän juhlakokouksiinne.

Am 5:21. Minä vihaan ja hylkään teidän juhlapäivänne, en myös tahdo haistaa teidän uhrianne.



11. Sillä auringon noususta hamaan sen laskuun on minun nimeni oleva suuri pakanain seassa, ja joka paikassa uhrataan ja tuodaan minun nimeni kunniaksi puhdas ruokauhri. Sillä minun nimeni on oleva suuri pakanain seassa, sanoo Herra Sebaot.

11. Vaan hamasta auringon koitosta niin laskemiseen asti pitää minun nimeni suureksi tuleman pakanain seassa, ja joka paikassa pitää minun nimelleni suitsutettaman, ja puhdas ruokauhri uhrattaman; sillä minun nimeni pitää suureksi tuleman pakanain seassa, sanoo Herra Zebaot.



Ps. 113:3 Auringon noususta sen laskuun saakka olkoon Herran nimi ylistetty.


Sak. 14:9 Herra on oleva koko maan kuningas. Sinä päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi.




12. Mutta te häpäisette sen, kun sanotte: Herran pöytä on saastutettu, ja sen hedelmän syönti on halpana pidettävä.

12. Mutta te turmelette sen sillä, kuin te sanotte: Herran pöytä on saastutettu, ja sen uhri on katsottu ylön ja hänen ruokansa.

13. Ja te sanotte: Mikä vaiva! ja ylenkatsotte sen, sanoo Herra Sebaot, ja tuotte ryöstettyä, ontuvaa ja sairasta - tuotte uhrilahjaksi. - Minäkö mielistyisin ottamaan sen teidän kädestänne? sanoo Herra.

13. Ja te sanotte: katso, se on sula vaiva, ja lyötte sen tuleen, sanoo Herra Zebaot. Ja te uhraatte ryövättyä, ontuvaa ja sairasta, ja ne te uhraatte ruokauhriksi. Pitäiskö se minulle otollinen oleman teidän käsistänne? sanoo Herra.

14. Kirottu olkoon pettäjä, jolla on laumassaan koiraspuoli ja joka on luvannut sen, mutta uhraakin Herralle viallisen. Sillä suuri kuningas olen minä, sanoo Herra Sebaot, ja minun nimeni on peljättävä pakanain seassa.

14. Mutta kirottu olkoon pettäjä, jonka laumassa on oinas, ja kuin hän tekee lupauksen, niin hän uhraa Herralle kelvottoman; sillä minä olen suuri kuningas, sanoo Herra Zebaot, ja minun nimeni on peljättävä pakanain seassa.



 

Valitse
luku

1 2 3
4