15 luku

Jeesus on Pilatuksen tutkittavana 1 – 5 Barabbas päästetään; Jeesus tuomitaan 6 – 15, hän on pilkan alaisena 16 – 20, hänet ristiinnaulitaan kahden ryövärin väliin 21 – 32, hän antaa henkensä 33 – 41, ja hänet haudataan 42 – 47.

1 Ja heti aamulla ylipapit ynnä vanhimmat ja kirjanoppineet ja koko neuvosto tekivät päätöksen, sitoivat Jeesuksen, veivät hänet pois ja antoivat Pilatuksen käsiin.

1 Heti aamulla ylipapit pitivät neuvottelun vanhinten ja kirjanoppineitten ja koko neuvoston kanssa. He sitoivat Jeesuksen, veivät pois ja luovuttivat Pilatuksen käsiin.

1. Ja kohta aamulla varhain pitivät ylimmäiset papit neuvoa vanhimpain ja kirjanoppineitten kanssa ja kaikki raati, ja veivät pois Jesuksen sidottuna ja antoivat ylön Pilatukselle.

1. JA cohta huomeneltain pidit ylimmäiset Papit neuwo wanhimbain Kirjanoppenuin ja caiken Raadin cansa ja sidottuna poisweit Jesuxen ja ylönannoit Pilatuxelle.

1. IA cochta Homeneltain pidhit ne ylimeiset Papit neuuo/ ninen vanhimbaiden/ ia Kirianoppenutten cansa/ Ja mös caiken Radhin cansa/ Ja sidhottuna IesuSEN poisweit/ ia yle'annoit Pilatuselle. (Ja kohta huomeneltain pidit ne ylimmäiset papit neuwoa/ niiden wanhimpaiden/ ja kirjanoppineittein kanssa/ ja myös kaiken raadin kanssa/ Ja sidottuna Jesuksen poisweit/ ja ylenannoit Pilatukselle.)

2 Niin Pilatus kysyi häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi ja sanoi hänelle: "Sinäpä sen sanot".

2 Niin Pilatus kysyi Häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä sanot."

2. Ja Pilatus kysyi häneltä: oletkos sinä Juudalaisten kuningas? Hän vastasi ja sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.

2. Ja Pilatus kysyi hänelle: oletcos Judalaisten Cuningas ? Hän wastais ja sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.

2. Ja Pilatus kysyi henelle/ Oleco sine Judasten Kuningas? Nin hen wastasi ia sanoi henelle/ Sinäpe sen sanot. (Ja Pilatus kysyi häneltä/ Oletko sinä judasten kuningas? Niin hän wastasi ja sanoi hänelle/ Sinäpä sen sanoit.)

3 Ja ylipapit tekivät monta syytöstä häntä vastaan.

3 Ja ylipapit esittivät monta syytöstä Häntä vastaan.

3. Ja ylimmäiset papit kantoivat hänen päällensä paljon.

3. Ja ylimmäiset Papit cannoit cowin hänen päällens.

3. Ja ne ylimeiset Papit cannoit hartasti henen pälens. (Ja ne ylimmäiset papit kannoit hartaasti hänen päällensä.)

4 Niin Pilatus taas kysyi häneltä sanoen: "Etkö vastaa mitään? Katso, kuinka paljon syytöksiä he tekevät sinua vastaan."

4 Niin Pilatus taas kysyi Häneltä sanoen: "Etkö vastaa mitään? Katso, kuinka paljon *he todistavat* sinua vastaan."

4. Niin Pilatus kysyi taas häneltä ja sanoi: etkös mitään vastaa? Katso, kuinka paljon he sinua vastaan todistavat.

4. Nijn Pilatus kysyi taas hänelle ja sanoi: etkös mitän wasta ? Cadzo cuinga paljo he sinun päälles candawat.

4. Nin Pilatus kysyi taas henelle ia sanoi/ Etkös miteken wasta? Catzo quin palio he sinu' päles candauat? (Niin Pilatus kysyi taas häneltä ja sanoi/ Etkös mitäkään wastaa? Katso kuin paljon he sinun päällesi kantawat?)

5 Mutta Jeesus ei enää vastannut mitään, niin että Pilatus ihmetteli.

5 Mutta Jeesus ei enää vastannut mitään, niin että Pilatus ihmetteli.

5. Mutta ei Jesus sitte ensinkään vastannut, niin että Pilatus ihmetteli.

5. Mutta ei Jesus sijtte ensingän wastannut nijn että Pilatus ihmetteli.

5. Mutta ei Iesus sijtte ensingen wastanut/ nin ette Pilatus ihmetteli. (Mutta ei Jesus sitten ensinkään wastannut/ niin että Pilatus ihmetteli.)

6 Mutta juhlan aikana hän tavallisesti päästi heille yhden vangin irti, sen, jota he anoivat.

6 Mutta juhlan aikana hän tavallisesti päästi heille irti yhden vangin, jota he anoivat.

6. Mutta juhlana päästi hän heille yhden vangin irralle, kenenkä he anoivat.

6. MUtta Pääsiäis Juhlana päästi hän heille jongun fangin kenengä he anoit.

6. Mutta Päsieis iuhlana he' pästi heille yhden Fa'gin kete he anoit. (Mutta Pääsiäisjuhlana hän päästi heille yhden wangin ketä he anoit.)

7 Niin siellä oli eräs mies, jota sanottiin Barabbaaksi, vangittu muiden kapinoitsijain kanssa, jotka kapinassa olivat tehneet murhan.

7 Niin siellä oli eräs Barabbaaksi kutsuttu, vangittu muitten *kapinaan osallistuneitten* kanssa, jotka kapinassa olivat tehneet murhan.

7. Niin oli yksi nimeltä Barabbas, joka oli sidottu kapinan nostajitten kanssa, jotka kapinassa murhan tehneet olivat.

7. Nijn oli yxi Barrabas nimeldä joca capinan nostaitten cansa sidottu oli ja capinas murhan tehnyt oli.

7. Nin oli yxi ioca cutzuttin Barrabas/ ioca ninen Capina' nostaite' cansa sidottu oli/ Ja capinan cautta murha' tehenyt oli. (Niin oli yksi joka kutsuttiin Barrabas/ joka niiden kapinan nostajain kanssa sidottu oli/ Ja kapinan kautta murhan tehnyt oli.)

8 Ja kansa meni sinne ylös ja rupesi pyytämään, että hän tekisi heille, niinkuin hänen tapansa oli.

8 Ja kansa *alkoi huutaen* pyytää häntä tekemään niin kuin hän (aina) teki heille.

8. Ja kansa huusi ja rupesi häntä rukoilemaan, että hän tekis niinkuin hän aina heille tehnyt oli.

8. Ja Canssa meni ja rupeis händä rucoileman tekemän heille nijncuin hän aina tottunut oli.

8. 1Ja nin Canssa ylesmeni/ rupeisit rucoleman/ ette hen tekis ninquin hen aina tottunut oli heiden tekemen. (Ja niin kansa ylös meni/ rupesit rukoileman/ että hän tekin niinkuin hän aina tottunut oli heidän tekemän.)

9 Pilatus vastasi heille sanoen: "Tahdotteko, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?"

9 Mutta Pilatus vastasi heille sanoen: "Haluatteko, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?"

9. Niin Pilatus vastasi heitä, sanoen: tahdotteko, että minä päästän teille Juudalaisten kuninkaan?

9. Nijn Pilatus wastais heitä sanoden: tahdottaco että minä päästän teille Judalaisten Cuningan ?

9. Nin Pilatus wastasi heite sanoden/ Tadhottako ette mine pästen teille sen Judasten Kuningan? (Niin Pilatus wastasi heitä sanoen/ Tahdotteko että minä päästän teille sen judasten kuninkaan?)

10 Sillä hän tiesi, että ylipapit kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.

10 Sillä hän ymmärsi, että ylipapit olivat kateudesta luovuttaneet Hänet.

10. (Sillä hän tiesi, että ylimmäiset papit olivat hänen kateudesta antaneet ylön.)

10. Sillä hän tiesi että ylimmäiset Papit olit hänen cateudest ylönandanet.

10. Sille hen tiesi/ ette ne ylimeiset Papit olit henen ylenandanuet catehuden tedhen. (Sillä hän tiesi/ että ne ylimmäiset papit olit hänen ylenantaneet kateuden tähden.)

11 Mutta ylipapit kiihoittivat kansaa anomaan, että hän ennemmin päästäisi heille Barabbaan.

11 Mutta ylipapit kiihottivat kansaa anomaan, että hän ennemmin päästäisi heille Barabbaan.

11. Mutta ylimmäiset papit yllyttivät kansaa, että hän heille ennen päästäis Barabbaan.

11. Mutta ylimmäiset Papit yllytit Canssa että hän heille päästäis Barraban.

11. Mutta ne ylimeiset Papit Canssan yllytit/ ette hen heille paramin pästeis Barrabam. (Mutta ne ylimmäiset papit kansan yllytit/ että hän heille paremmin päästäisi Barrabaan.)

12 Ja Pilatus puhui taas heille ja sanoi: "Mitä minun sitten on tehtävä hänelle, jota te sanotte juutalaisten kuninkaaksi?"

12 Ja Pilatus puhui taas heille ja sanoi: "Mitä *tahdotte minun sitten tekevän* Hänelle, jota kutsutte juutalaisten kuninkaaksi?"

12. Niin Pilatus vastasi ja taas sanoi heille: mitä te siis tahdotte, että minun pitää tälle tekemän, jonka te Juudalaisten kuninkaaksi kutsutte?

12. Nijn Pilatus taas wastais ja sanoi heille: mitä te sijs tahdotta että minun pitä tälle tekemän jonga te Judalaisten Cuningaxi cudzutta ? nijn he huusit: ristinnaulidze händä.

12. Nin Pilatus taas wastasi ia sanoi heille/ Mite sijs te tadhotta ette minun pite henelle tekemen/ ionga te cutzutta Judaste' Kuningaxi? Nin he taas hwdhit/ Ristinnaulitze hende. (Niin Pilatus taas wastasi ja sanoi heille/ Mitä siis te tahdotte että minun pitää hänelle tekemän/ jonka te kutsutte judasten kuninkaaksi? Niin he taas huusit/ Ristiinnaulitse häntä.)

13 Niin he taas huusivat: "Ristiinnaulitse hänet!"

13 Niin he taas huusivat: "Naulitse Hänet ristiin!"

13. Niin he taas huusivat: ristiinnaulitse häntä.

13. Ja Pilatus sanoi heille: mitäst hän paha on tehnyt ?

13. Nin sanoi Pilatus heille/ Miteste hen paha tehnyt ombi? (Niin sanoi Pilatus heille/ Mitä hän pahaa tehnyt ompi?)

14 Mutta Pilatus sanoi heille: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin: "Ristiinnaulitse hänet!"

14 Mutta Pilatus sanoi heille: "Mitä pahaa Hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä enemmän: "Naulitse Hänet ristiin!"

14. Mutta Pilatus sanoi heille: mitäs hän pahaa on tehnyt? Mutta he huusivat vielä kovemmin: ristiinnaulitse häntä.

14. Mutta he huusit wielä cowemmin: ristinnaulidze händä.

14. Mutta he wiele cowemin hwdhit/ Ristinnaulitze hende. (Mutta he wielä kowemmin huusit/ Ristiinnaulitse häntä.)

15 Ja kun Pilatus tahtoi tehdä kansalle mieliksi, päästi hän heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.

15 Silloin Pilatus, tahtoessaan tehdä kansalle mieliksi, päästi heille Barabbaan, mutta ruoskitti Jeesuksen ja luovutti Hänet ristiin naulittavaksi.

15. Mutta Pilatus tahtoi kansan mielen noutaa ja päästi heille Barabbaan. Ja Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi ylös ristiinnaulittaa.

15. Mutta Pilatus tahdoi Canssan mielen nouta ja päästi Barraban. Ja andoi Jesuxen ruoskitta ja ristinnaulitta.

15. Mutta Pilatus tachtoi Canssan mielen nouta/ ia laski Barraban. Ja ylenannoi IesuSEN Roskitta ia Ristinnaulitta. (Mutta Pilatus tahtoi kansan mielen noutaa/ ja laski Barrabaan. Ja ylen antoi Jesuksen ruoskittaa ja ristiinnaulittaa.)

16 Niin sotamiehet veivät hänet sisälle linnaan, se on palatsiin, ja kutsuivat siihen koko sotilasjoukon.

16 Sotamiehet veivät Hänet sisälle linnaan, joka on maaherran palatsi. Ja he kutsuivat koolle koko sotilasosaston.

16. Niin huovit veivät hänen raastupaan ja kutsuivat kokoon kaiken joukon,

16. NIin huowit weit hänen Rastupan ja cudzuit cocon caiken joucon.

16. Nin Houit poisweit henen siselle Radhinhoneseen/ ia cokon cutzuit caiken iouckon/ (Niin howit pois weit hänen sisälle raatihuoneeseen/ ja kokoon kutsuit kaiken joukon/)

17 Ja he pukivat hänen yllensä purppuravaipan, väänsivät orjantappuroista kruunun ja panivat sen hänen päähänsä

17 Niin he pukivat Hänet purppuravaippaan ja väännettyään orjantappurakruunun panivat sen Hänen päähänsä.

17. Ja puettivat hänen purpuraan ja panivat hänen päähänsä väännetyn orjantappuraisen kruunun,

17. Ja puetit hänen Purpuraan ja wäänsit orjantappuraisen Cruunun ja panit hänen päähäns.

17. Ja he pughetit henen purpuran waattehin/ ia he wänsit Orientappuroisen Crunon/ panit henen pähens/ (Ja he puetit hänen purppurawaatteihin/ ja he wäänsit orjantappuraisen kruunun/ panit hänen päähänsä/)

18 ja rupesivat tervehtimään häntä: "Terve, juutalaisten kuningas!"

18 Sitten he alkoivat tervehtiä Häntä: "Terve, juutalaisten kuningas!"

18. Ja rupesivat häntä tervehtimään: terve Juudalaisten kuningas!

18. Ja rupeisit händä terwehtämän: Terwe Judalaisten Cuningas.

18. ia rupeisit hende teruettemen/ Terue Judasten Kuningas. (ja rupesit häntä terwehtämään/ Terwe judasten kuningas.)

19 Ja he löivät häntä päähän ruovolla, sylkivät häntä ja laskeutuen polvilleen kumarsivat häntä.

19 He myös löivät Häntä päähän ruokokepillä, sylkivät Hänen päällensä ja laskeutuen polvilleen kumarsivat Häntä.

19. Ja he löivät häntä päähän ruovolla ja sylkivät hänen päällensä, panivat polvillensa ja kumartaen rukoilivat häntä.

19. Ja he löit hänen päähäns ruogolla ja syljit hänen päällens panit polwillens ja cumarsit händä.

19. Ja he löit henen päens Rogholla/ ia sylijt henen pälens/ laskit poluillens ia cumarsit hende. (Ja he löit hänen päänsä ruokolla/ ja syljit hänen päällensä/ laskit polwillensa ja kumarsit häntä.)

20 Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä purppuravaipan ja pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa. Ja he veivät hänet pois, ristiinnaulitakseen hänet.

20 Pilkattuaan Häntä he riisuivat Häneltä purppuravaipan ja pukivat Hänet Hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät Hänet pois naulitakseen Hänet ristiin.

20. Ja kuin he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä purpuran, ja puettivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja veivät hänen ulos ristiinnaulittaa.

20. JA cuin he olit händä pilcannet rijsuit he häneldä Purpuran ja puetit hänen omijn waatteisijns ja weit hänen ristinnaulitta.

20. Ja quin he olit henen pilcanuet/ rijsuit he henelde sen purpuran waatten/ ia pughetit henen omin waattehins/ Ja vlosweit henen Ristinnaulitta. (Ja kuin he olit hänen pilkanneet/ riisuit he häneltä sen purppurawaatteen/ ja puetit hänen omiin waatteihinsa/ Ja ulosweit hänen ristiinnaulittaa.)

21 Ja he pakottivat erään ohikulkevan miehen, Simonin, kyreneläisen, joka tuli vainiolta, Aleksanterin ja Rufuksen isän, kantamaan hänen ristiänsä.

21 He pakottivat erään ohi kulkevan kyreneläisen Simonin, joka tuli pellolta, Aleksanterin ja Ruufuksen isän, kantamaan Hänen ristiään.

21. Ja niin he vaativat yhden, joka ohitse kävi (ja tuli pellolta, Simonin Kyreniläisen, Aleksanderin ja Rufin isän), kantamaan hänen ristiänsä.

21. Ja nijn he waadeit yhtä joca ohidzekäwi ja tuli pellolda nimeldä Simon Cyreneus ( Alexandrin ja Rufin Isä ) candaman hänen Ristiäns.

21. Ja nin he waadhit yhden/ ioca ohitzekeui nimelde Simon Kyrenesta/ quin tuli pellolda (Alexandrin ia Ruffin Ise) candaman henen Ristiens. (Ja niin he waadit yhden/ joka ohitse käwi nimeltä Simon Kyrenestä/ kuin tuli pellolta (Alexandrin ja Ruffin isä) kantamaan hänen ristiänsä.)

22 Ja he veivät hänet paikalle, jonka nimi on Golgata, se on käännettynä: pääkallonpaikka.

22 Niin he veivät Hänet Golgata-nimiselle paikalle, joka käännettynä on pääkallonpaikka.

22. Ja he veivät hänen siihen paikkaan, joka kutsutaan Golgata, se on niin paljo kuin Pääkallon paikka,

22. Ja he weit hänen siehen siaan joca cudzutan Golgatha se on Pääcalloin paicka.

22. Ja he weit henen sihen Sijan/ quin cutzuttan Golgata/ se on tulkittu/ Päcalloin paicka. (Ja he weit hänen siihen sijaan/ kuin kutsutaan Golgata/ se on tulkittu/ Pääkallon paikka.)

23 Ja he tarjosivat hänelle mirhalla sekoitettua viiniä, mutta hän ei sitä ottanut.

23 Ja he tarjosivat Hänelle (juotavaksi) mirhalla sekoitettua viiniä, mutta Hän ei ottanut.

23. Ja he antoivat hänelle viinaa juoda myrrhamilla sekoitettua. Vaan ei hän ottanut.

23. Ja he annoit hänelle wijna juoda Myrrhalla secoitettua. Waan ei hän ottanut.

23. Ja he annoit henelle ioodha Myrrhatun winan. Waan ei hen ottanut. (Ja he annoit hänelle juoda Mirrhatun wiinan. Waan ei hän ottanut.)

24 Ja he ristiinnaulitsivat hänet ja jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa, mitä kukin oli saava.

24 Naulittuaan Hänet ristiin he jakoivat keskenään Hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa, mitä kukin saisi.

24. Ja kuin he olivat hänen ristiinnaulinneet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa, mitä kunkin piti saaman.

24. JA cosca he olit hänen ristinnaulinnet jaoit he hänen waattens ja heitit nijstä arpa mitä cungin piti saaman.

24. Ja coska he olit henen Ristin naulinuet/ iaghoit he henen waatteins/ heitedhen arpa ninen päle/ mite cunghi piti saaman. (Ja koska he olit hänen ristiinnaulinneet/ jaoit he hänen waatteensa/ heittäen arpaa niiden päälle/ mitä kunkin piti saaman.)

25 Oli kolmas hetki, kun he hänet ristiinnaulitsivat.

25 Oli kolmas tunti* kun he naulitsivat Hänet ristiin.

25. Mutta se oli kolmas hetki, kun he hänen ristiinnaulitsivat.

25. Ja se oli colmas hetki cuin he hänen ristinnaulidzit.

25. Ja se oli colmas hetki coska he Ristinnaulitzit henen. (Ja se oli kolmas hetki koska he ristiinnaulitsit hänen.)

26 Ja päällekirjoitukseksi oli merkitty hänen syynsä: "Juutalaisten kuningas".

26 Ja päälle oli kirjoitettu Hänen syytään osoittava kirjoitus: ”Juutalaisten kuningas.”

26. Ja oli päällekirjoitettu hänen syynsä kirjoitus: JUUDALAISTEN KUNINGAS.

26. Ja hänen pääns päälle oli kirjoitettu hänen syyns nimittäin: Judalaisten Cuningas.

26. Ja oli henen päens päle kirioitettu mike henen syyns oli/ nimittein/ Judasten Kuningas. (Ja oli hänen päänsä päälle kirjoitettu mikä hänen syynsä oli/ nimittäin/ judasten kuningas.)

27 Ja he ristiinnaulitsivat hänen kanssaan kaksi ryöväriä, toisen hänen oikealle ja toisen hänen vasemmalle puolellensa.

27 Hänen kanssaan he naulitsivat ristiin kaksi ryöväriä, toisen Hänen oikealle ja toisen vasemmalle puolelleen.

27. Ja he ristiinnaulitsivat kaksi ryöväriä hänen kanssansa, yhden hänen oikialle ja toisen vasemmalle puolellensa.

27. Ja he ristinnaulidzit caxi Ryöwäritä hänen cansans yhden oikialle ja toisen wasemalle puolelle.

27. Ja he ristinnaulitzit caxi Röuerite hene' cansans/ yxi oikealle ia toinen wasemella polelle. (Ja he ristiinnaulitsit kaksi ryöwäriä hänen kanssansa/ yksi oikealle ja toinen wasemmalle puolelle.)

28 (Ja niin se kirjoitus kävi toteen, joka sanoo: "Ja Hän luettiin pahantekijäin joukkoon.")

28 (Niin toteutui kirjoitus joka sanoo: "Ja Hänet luettiin pahantekijäin joukkoon.")

28. Ja niin täytettiin se kirjoitus, joka sanoo: ja hän on pahantekiäin sekaan luettu.

28. Ja nijn täytettin se kirjoitus joca sano: hän on pahantekiäin secan luettu.

28. Ja nin teutettin se kirioitus ioca sanopi/ Hen ombi Pahointekiedhen cansa luettu. (Ja niin täytettiin se kirjoitus joka sanoopi/ Hän ompi pahointekijäiden kanssa luettu.)

29 Ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä ja nyökyttivät päätään ja sanoivat: "Voi sinua, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat!

29 Ohikulkijat rienasivat Häntä nyökyttäen päätään ja sanoen: "Voi sinua, joka hajoitat temppelin ja joka kolmessa päivässä sen rakennat!

29. Ja ne, jotka siitä ohitse kävivät, pilkkasivat häntä ja vääntelivät päätänsä, sanoen: voi sinuas, joka templin maahan jaotat ja kolmena päivänä rakennat ylös!

29. JA ne jotca sijtä ohidzekäwit pilckaisit händä ja wäändelit päätäns sanoden: Woi sinuas cuinga jalost sinä Templin maahan jaotat ja colmena päiwänä sen jällens rakennat:

29. Ja ne iotca sijte ohitzekeuit/ pilcasit hende ia wändelit pätens sanoden/ Pfui sinuas/ quinga hyuesti sine Templin mahanricot/ ia sen colmena peiuen ylesrakennat/ (Ja ne jotka siitä ohitsekäwit/ pilkkasit häntä ja wääntelit päätänsä sanoen/ Woi sinuas/ kuinka hywästi sinä templin maahanrikot/ ja sen kolmena päiwän ylösrakennat/)

30 Auta itseäsi ja astu alas ristiltä."

30 Pelasta itsesi ja astu alas ristiltä."

30. Vapahda itses ja astu alas rististä.

30. Wapahda nyt idzes ja astu alas rististä.

30. Wapadha nyt itzes/ ia alasastu Ristild. (Wapahda nyt itses/ ja alasastu ristiltä.)

31 Samoin ylipapitkin ynnä kirjanoppineet keskenään pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa.

31 Samoin ylipapitkin pilkaten keskenään kirjanoppineitten kanssa sanoivat: "Toisia Hän pelasti, itseään ei voi pelastaa.

31. Niin myös ylimmäiset papit pilkkasivat häntä keskenänsä kirjanoppineiden kanssa, sanoen: muita hän autti, ei hän voi itsiänsä auttaa.

31. Nijn myös ylimmäiset Papit pilckaisit händä keskenäns Kirjanoppenuitten cansa ja sanoit: muita hän autti mutta ei hän woi idzens autta.

31. Samalamoto mös ne ylimeiset Papit pilcasit hende keskenens Kirianoppenutten cansa/ ia sanoit/ Muita hen autti/ mutta ei hen woi itzens autta. (Samalla muotoa myös ne ylimmäiset papit pilkkasit häntä keskenänsä kirjanoppineitten kanssa/ ja sanoit/ Muita hän autti/ mutta ei hän woi itseensä auttaa.)

32 Astukoon hän, Kristus, Israelin kuningas, nyt alas ristiltä, että me näkisimme ja uskoisimme." Myöskin ne, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssaan, herjasivat häntä.

32 Astukoon Hän, Kristus, Israelin kuningas, nyt alas ristiltä, jotta näkisimme ja uskoisimme." Myös Hänen kanssaan ristiin naulitut solvasivat Häntä.

32. Kristus, Israelin kuningas, astukaan nyt alas rististä, että me näkisimme ja uskoisimme. Ja ne, jotka hänen kanssansa ristiinnaulitut olivat, pilkkasivat häntä.

32. Jos hän on Christus ja Israelin Cuningas nijn astucan alas Rististä että me näkisim ja uscoisim. Ja ne jotca hänen cansans ristinnaulitut olit pilckaisit myös händä.

32. Jos hen ombi Christus/ ia Kuningas Israelis/ nin alasastucan nyt Rististe/ ette me näkisim/ ia vskoisim. Ja ne iotca henen cansans Ristinnaulitut olit pilcasit mös hende. (Jos hän ompi Kristus/ ja kuningas Israelissa/ niin alas astukaan nyt rististä/ että me näkisimme/ ja uskoisimme. ja ne jotka hänen kanssansa ristiinnaulitut olit pilkkasit myös häntä.)

33 Ja kuudennella hetkellä tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.

33 Kuudennella tunnilla tuli pimeä yli kaiken maan aina yhdeksänteen tuntiin asti.

33. Mutta kuin kuudes hetki tuli, tuli pimeys kaiken maan päälle hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.

33. JA cuudennen hetken perästä tuli pimeys caiken maan päälle haman yhdexänden hetken asti.

33. Ja quin Cudes Hetki tapachtui/ tuli Pimeys caiken maan päle haman Yhdexenden Hetken asti. (Ja kuin kuudes hetki tapahtui/ tuli pimeys kaiken maan päälle hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.)

34 Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

34 Yhdeksännellä tunnilla Jeesus huusi kovalla äänellä (sanoen): "Eloi, Eloi*, lama sabaktani?" Joka käännettynä on: *Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

34. Ja yhdeksännellä hetkellä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on niin paljo kuin: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minut annoit ylön?

34. Nijn yhdexännellä hetkellä huusi Jesus suurella änellä sanoden: Eli Eli lamasabthani se on: minun Jumalan minun Jumalan mixis minun ylönannoit ?

34. Nin yhdexenel hetkel hwsi IesuS swrella änelle sanoden/ ELI/ ELI lama asabthani/ se on tulkittu/ Minun JUMALAN/ Minun JUMALAN/ Mixis minun ylenannoit? (Niin yhdeksännellä hetkellä huusi Jesus suurella äänellä sanoen/ ELI/ ELI lama sabaktani/ se on tulkittu/ Minun JUMALANI/ Minun JUMALANI/ Miksi minun ylenannoit?)

35 Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Katso, hän huutaa Eliasta".

35 Sen kuullessaan muutamat siinä seisovista sanoivat: "Katso, Hän huutaa Eliaa."

35. Ja kuin muutamat, jotka siinä seisoivat, sen kuulivat, sanoivat he: katso, hän huutaa Eliasta.

35. Ja cuin muutamat jotca sijnä seisoit sen cuulit sanoit he: cadzo hän huuta Eliast.

35. Ja mwtamat iotca tykene seisoit/ quin he sen cwlit/ sanoit he/ Catzo hen cutzupi Eliast. (Niin muutamat jotka tykönä seisoit/ kuin he sen kuulit/ sanoit he/ Katso hän kutsuupi Eliasta.)

36 Ja muuan juoksi ja täytti sienen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda sanoen: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elias ottamaan hänet alas".

36 Niin muuan mies juoksi ja täytti sienen hapanviinillä, pani sen ruokokepin päähän ja antoi Hänelle juoda sanoen: "Annas, katsotaan, tuleeko Elia ottamaan Hänet alas."

36. Niin juoksi yksi ja täytti sienen etikalla ja pani sen ruovon ympärille, taritsi hänen juoda, sanoen: pidäs! katsokaamme, tuleeko Elias häntä ottamaan pois.

36. Nijn juoxi yxi ja täytti sienen eticalla ja pani sen ruogon päähän taridzi hänen juoda sanoden: pidäs cadzocam jos Elias tule händä poisottaman.

36. Nin yxi iooxi ia teutti Sienen Eticalla/ ia pani sen Roghon pähen/ taritzi henen iooma sanoden/ Sallicat/ catzokam ios Elias tule hende poispaneman. (Niin yksi juoksi ja täytti sienen etikalla/ ja pani sen ruokon päähän/ taritsi hänen juomaan sanoen/ Sallikaat/ Katsokaamme jos Elias tulee häntä pois paneman.)

37 Mutta Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.

37 Mutta Jeesus huusi kovalla äänellä ja antoi henkensä.

37. Mutta Jesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.

37. Mutta Jesus huusi suurella änellä ja andoi hengens.

37. Mutta IesuS hwti swrella änelle/ ia ylesa'noi Henge's (Mutta Jesus huusi suurella äänellä/ ja ylösantoi henkensä.)

38 Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti.

38 Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti.

38. Ja templin esivaate repesi kahtia, ylhäältä hamaan alas.

38. Ja Templin waate repeis cahtia ylhäldä haman alhalle.

38. Ja Templin purie halkeisi cachtia/ ylhelde hamaha' alhalle. (Ja templin purje halkesi kahtia/ ylhäältä hamaan alhaalle.)

39 Mutta kun sadanpäämies, joka seisoi häntä vastapäätä, näki hänen näin antavan henkensä, sanoi hän: "Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika".

39 Mutta kun sadanpäämies, joka seisoi Häntä vastapäätä, näki Hänen näin (huutaen) antavan henkensä, hän sanoi: "Totisesti tämä ihminen oli Jumalan Poika."

39. Mutta kuin päämies, joka siinä hänen kohdallansa seisoi, näki, että hän niin huutain henkensä antoi, sanoi hän: totisesti oli tämä ihminen Jumalan Poika.

39. Cosca Päämies joca sijnä hänen cohdallans seisoi näki että hän sen muotoisella huudolla hengens andoi sanoi hän: totisest oli tämä ihminen Jumalan Poica.

39. Coska nyt Pämies/ ioca sijne hene' Cohdalla's seisoi/ näki ette hen semmotoisella hwdholla/ Hengens annoi/ sanoi hen/ Totisesta teme Inhiminen oli JUMALAN Poica. (Koska nyt päämies/ joka siinä hänen kohdallansa seisoi/ näki että hän semmoisella huudolla/ Henkensä antoi/ sanoi hän/ Totisesti tämä ihminen oli JUMALAN Poika.)

40 Ja siellä oli myös naisia taampaa katselemassa. Näiden joukossa olivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti, ja Salome,

40 Oli naisiakin taampana katselemassa, joitten joukossa oli myös Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti, ja Salome,

40. Ja siellä oli myös vaimoja, jotka taampaa katselivat, joiden seassa oli Maria Magdalena ja Maria, vähemmän Jakobin ja Joseen äiti, ja Salome,

40. Ja siellä oli myös waimoja jotca taambana cadzelit joiden seas oli Maria Magdalena ja Maria wähemnän Jacobin ja Josen Äiti ja Salome:

40. Ja olit mös Waimot sielle taamba catzelit/ ioinenga seas oli Maria Magdalena ia Maria sen wehen Jacobin ia Josesin eiti ia Salome/ (Ja olit myös waimot siellä taempana katselit/ joidenka seassa oli Maria Magdaleena ja Maria sen wähän Jakobin ja Josesin äiti ja Salome/)

41 jotka hänen ollessaan Galileassa olivat seuranneet ja palvelleet häntä, sekä useita muita, jotka olivat tulleet hänen kanssaan ylös Jerusalemiin.

41 jotka (hekin) Hänen Galileassa ollessaan seurasivat ja palvelivat Häntä, sekä useita muita naisia, jotka olivat tulleet Hänen kanssaan ylös Jerusalemiin.

41. Jotka myös häntä Galileassa seuranneet ja palvelleet olivat; ja monta muuta, jotka hänen kanssansa Jerusalemiin menneet olivat.

41. Jotca myös händä Galileas seurannet ja palwellet olit ja monda muuta jotca hänen cansans Jerusalemijn mennet olit.

41. iotca mös/ coska hen oli Galileas/ hende seuraneet ia paluelluet olit/ ia monda mwta iotca ynne ylesmennyet olit henen cansans Hierosoliman. (jotka myös/ koska hän oli Galileassa/ häntä seuranneet ja palwelleet olit/ ja monta muuta jotka ynnä ylös mennyt olit hänen kanssansa Jerusalemiin.)

42 Ja kun jo oli tullut ilta, ja koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä,

42 Illan jo tultua — koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä —

42. Ja kuin jo ehtoo tuli (että valmistuspäivä oli, joka on esisabbatti),

42. JA ehtona että walmistus päiwä oli joca on esisabbathi

42. Ja Echtona sill ette Walmistus peiue oli/ ioca ombi se Esisabbathi/ (Ja ehtoona sillä että walmistuspäiwä oli/ joka ompi esisabbathi/)

43 tuli Joosef, arimatialainen, arvossapidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa, rohkaisi mielensä ja meni sisälle Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.

43 tuli Joosef arimatialainen, arvostettu neuvoston jäsen, joka itsekin odotti Jumalan valtakuntaa, rohkaisi mielensä, meni sisälle Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.

43. Tuli Joseph Arimatiasta, kunniallinen raatimies, joka myös odotti Jumalan valtakuntaa, hän rohkeni mennä Pilatuksen tykö ja anoi Jesuksen ruumista.

43. Tuli Joseph Arimathiast yxi cunnialinen Raadimies joca myös odotti Jumalan waldacunda hän rohkeis mennä Pilatuxen tygö ja anoi häneldä Jesuxen ruumista.

43. tuli Joseph Arimathiast/ Yxi cunnialinen Radhin mies/ ioca mös odhotti JUMALAN Waldacu'da. Hen rohkeisi/ ia sisellemeni Pilatusen tyge/ ia anoi henelde Iesusen Rumista. (tuli Joseph Arimatiasta/ Yksi kunniallinen raadin mies/ joka myös odotti JUMALAN waltakuntaa. Hän rohkaisi/ ja sisälle meni Pilatuksen tykö/ ja anoi häneltä Jesuksen ruumista.)

44 Niin Pilatus ihmetteli, oliko hän jo kuollut, ja kutsuttuaan luoksensa sadanpäämiehen kysyi tältä, oliko hän jo kauan sitten kuollut.

44 Niin Pilatus ihmetteli, oliko Hän jo kuollut. Kutsuttuaan luokseen sadanpäämiehen hän kysyi tältä, oliko Hän jo kauan sitten kuollut.

44. Niin Pilatus ihmetteli, että hän jo kuollut oli, ja kutsui tykönsä päämiehen ja kysyi häneltä, oliko hän jo aikaa kuollut.

44. Nijn Pilatus ihmetteli että hän jo cuollut oli ja cudzui tygöns Päämiehen ja kysyi häneldä jos hän jo aica cuollut oli.

44. Nin Pilatus imehteli ette hen io coollut oli/ ia cutzui tygens Pämiehen ia kysyi henelde/ Jos hen io Amu coollut oli/ (Niin Pilatus ihmetteli että hän jo kuollut oli/ ja kutsui tykönsä päämiehen ja kysyi häneltä/ Jos hän jo aamulla kuollut oli/)

45 Ja saatuaan sadanpäämieheltä siitä tiedon hän lahjoitti ruumiin Joosefille.

45 Saatuaan sadanpäämieheltä tietää sen, hän lahjoitti ruumiin Joosefille.

45. Ja kuin hän asian päämiehiltä ymmärsi, antoi hän Josephille ruumiin.

45. Ja cuin hän asian Päämieheldä ymmärsi andoi hän Josephille ruumin.

45. Ja quin hen ymmersi asian Pämiehelde/ Annoi hen Josephille Rwmijn. (Ja kuin hän ymmärsi asian päämieheltä/ Antoi hän Josephille ruumiin.)

46 Tämä osti liinavaatteen ja otti hänet alas, kääri hänet liinavaatteeseen ja pani hautaan, joka oli hakattu kallioon, ja vieritti kiven hautakammion ovelle.

46 Tämä osti liinavaatteen ja otettuaan Hänet alas, kääri Hänet liinavaatteeseen ja pani hautakammioon, joka oli hakattu kallioon. Hautakammion ovelle hän vieritti kiven.

46. Ja hän osti liinavaatteen, otti hänen alas ja kääri liinavaatteeseen, ja pani hänen hautaan, joka kallioon hakattu oli, ja vieritti kiven haudan ovelle.

46. Ja hän osti lijnawaatten otti hänen ja kääri lijnawaatteisin. Ja pani hänen hautaan joca calliohon hacattu oli ja wieritti kiwen haudan owelle.

46. Ja hen osti Linawaatten/ ia poisotti henen/ ia käri Linawaattehin Ja pani hene' Hautan quin oli hacattu Callion ia wieritti kiuen Haudhan ouelle. (Ja hän osti liinawaatteen/ ja pois otti hänen/ ja kääri liinawaatteihin. Ja pani hänen hautaan kuin oli hakattu kallioon ja wieritti kiwen haudan owelle.)

47 Ja Maria Magdaleena ja Maria, Jooseen äiti, katselivat, mihin hänet pantiin.

47 Mutta Maria Magdaleena ja Maria, Jooseen äiti katselivat, mihin Hänet pantiin.

47. Mutta Maria Magdalena ja Joseen Maria katselivat, kuhunka hän pantiin.

47. Mutta Maria Magdalena Ja Josen Maria cadzelit cuhunga hän pandin.

47. Mutta Maria Magdalena ia Maria Jose catzelit cuhunga hen pandijn. (Mutta Maria Magdaleena ja Maria Jose katselit kuhunka hän pantiin.)