10 luku

Taivaasta tulee alas väkevä enkeli, jolla on kirjakäärö kädessä 1 – 4; hän vannoo Jumalan salaisuuden täyttyvän silloin, kun seitsemäs enkeli puhaltaa pasunaan 5 – 7 Johannes saa käskyn syödä kirjakäärön ja profetoida monista kansoista 8 – 11.

1 Ja minä näin erään toisen, väkevän enkelin tulevan alas taivaasta; hänen verhonaan oli pilvi, ja taivaankaari oli hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, ja hänen jalkansa niinkuin tulipatsaat,

1 Näin toisen väkevän enkelin tulevan alas taivaasta pilveen verhottuna ja sateenkaari pään päällä, ja hänen kasvonsa olivat niin kuin aurinko ja hänen jalkansa niin kuin tulipatsaat.

1. Ja minä näin toisen väkevän enkelin tulevan alas taivaasta, joka pilvellä puetettu oli, ja taivaan kaari hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, ja hänen jalkansa niinkuin tulen patsaat.

1. JA minä näin toisen wäkewän Engelin tulewan alas Taiwast joca pilwellä puetettu oli ja Taiwan Caari hänen pääns päällä ja hänen caswons oli nijncuin Auringo ja hänen jalcans nijncuin tulen padzat.

1. JA mine näin ydhen toisen wäkeuen Engelin Taiuasta alastuleuan/ se oli Piluelle puetettu/ ia Taiuan Cari ylitze henen Pääens/ ia henen Casuonsa oli ninquin Auringo/ Ja henen Jalghansa ninquin Tulen Pilarit. (Ja minä näin yhden toisen wäkewän enkelin taiwaasta alas tulewan/ se oli pilwellä puetettu/ ja taiwaan kaari ylitse hänen päänsä/ ja hänen kaswonsa oli niinkuin aurinko/ Ja hänen jalkansa niinkuin tulen pilarit.)

1. Καὶ εἶδον ἄλλον ἄγγελον ἰσχυρὸν καταβαίνοντα ἐκ τοῦ οὐρανοῦ, περιβεβλημένον νεφέλην, καὶ ἡ ἶρις ἐπὶ τὴν κεφαλὴν αὐτοῦ, καὶ τὸ πρόσωπον αὐτοῦ ὡς ὁ ἥλιος, καὶ οἱ πόδες αὐτοῦ ὡς στῦλοι πυρός,

1. και ειδον αλλον αγγελον ισχυρον καταβαινοντα εκ του ουρανου περιβεβλημενον νεφελην και ιρις επι της κεφαλης και το προσωπον αυτου ως ο ηλιος και οι ποδες αυτου ως στυλοι πυρος 1. kai eidon allon aggelon ischυron kataβainonta ek toυ oυranoυ periβeβlemenon nefelen kai iris epi tes kefales kai to prosopon aυtoυ os o elios kai oi podes aυtoυ os stυloi pυros

1 And I saw a strong messenger descending from heaven, having been dressed with a cloud, and the rainbow (is) upon his head and his face (is) like the sun and his feet like pillars of fire;

1. And I saw another mighty angel come down from heaven, clothed with a cloud: and a rainbow was upon his head, and his face was as it were the sun, and his feet as pillars of fire:

1. Und ich sah einen andern starken Engel vom Himmel herabkommen; der war mit einer Wolke bekleidet, und ein Regenbogen auf seinem Haupt und sein Antlitz wie die Sonne und Füße wie Feuersäulen,

1. Y VÍ otro ángel fuerte descen- der del cielo, vestido de una nube, y el arco del cielo estaba sobre su cabeza, y su rostro era como el sol, y sus piés como columnas de fuego.

1 И видел я другого Ангела сильного, сходящего с неба, облеченного облаком; над головою его была радуга, и лицеего как солнце, и ноги его как столпы огненные,

2 ja hänellä oli kädessään avattu kirjanen. Ja hän laski oikean jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle

2 Hänen kädessään oli avattu kirjanen. Ja hän asetti oikean jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle

2. Ja hänen kädessänsä oli avoin kirja, ja hän pani oikian jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle.

2. Ja hänen kädesäns oli awojoin Kirja ja hän pani oikian jalcans meren päälle ja waseman maan päälle ja huusi suurella änellä nijncuin Lejonin kiljunalla.

2. Ja oli henen Kädhesens auoin Kiriainen/ Ja pani henen oikean Jalcans Meren päle/ Ja sen waseman Maan päle/ ia hwsi swrella änelle ninquin Jalopeuran Kiliulla. (Ja oli hänen kädessänsä awoin kirjanen/ Ja pani hänen oikean jalkansa meren päälle/ Ja sen wasemman maan päälle/ ja huusi suurella äänellä niinkuin Jalopeuran kiljulla/)

2. καὶ ἔχων ἐν τῇ χειρὶ αὐτοῦ βιβλίον ἀνεῳγμένον. καὶ ἔθηκε τὸν πόδα αὐτοῦ τὸν δεξιὸν ἐπὶ τῆς θαλάσσης, τὸν δὲ εὐώνυμον ἐπὶ τῆς γῆς,

2. και ειχεν εν τη χειρι αυτου βιβλαριδιον ανεωγμενον και εθηκεν τον ποδα αυτου τον δεξιον επι την θαλασσαν τον δε ευωνυμον επι την γην 2. kai eichen en te cheiri aυtoυ βiβlaridion aneogmenon kai etheken ton poda aυtoυ ton deksion epi ten thalassan ton de eυonυmon epi ten gen

2 and holding a book in his hand, which has been opened and he placed his right foot upon the sea and his left upon the earth;

2. And he had in his hand a little book open: and he set his right foot upon the sea, and his left foot on the earth,

2. und er hatte in seiner Hand ein Büchlein aufgetan. Und er setzte seinen rechten Fuß auf das Meer und den linken auf die Erde;

2. Y tenía en su mano un librito abierto; y puso su pié derecho sobre la mar, y el izquierdo sobre la tierra;

2 в руке у него была книжка раскрытая. И поставил он правую ногу свою на море, а левую на землю,

3 ja huusi suurella äänellä, niinkuin leijona ärjyy; ja kun hän huusi, antoivat ne seitsemän ukkosen jylinää ääntensä puhua.

3 ja huusi voimakkaalla äänellä niin kuin leijona karjuu. Kun hän huusi, antoivat ne seitsemän ukkosenjylinää äänensä kuulua.

3. Ja huusi suurella äänellä, niinkuin jalopeura kiljuu. Ja koska hän huusi, puhuivat ne seitsemän pitkäistä äänensä.

3. Ja cosca hän huusi puhuit ne seidzemen Pitkäistä änens.

3. Ja coska he' hwsi/ puhuit ne seitzeme' Pitkeiste heiden äne'se. (Ja koska hän huusi/ puhuit ne seitsemän pitkäistä heidän äänensä.)

3. καὶ ἔκραξε φωνῇ μεγάλῃ ὥσπερ λέων μυκᾶται. καὶ ὅτε ἔκραξεν, ἐλάλησαν αἱ ἑπτὰ βρονταὶ τὰς ἑαυτῶν φωνάς.

3. και εκραξεν φωνη μεγαλη ωσπερ λεων μυκαται και οτε εκραξεν ελαλησαν αι επτα βρονται τας εαυτων φωνας 3. kai ekraksen fone megale osper leon mυkatai kai ote ekraksen elalesan ai epta βrontai tas eaυton fonas

3 and he cried out with a loud voice, just-like a lion roars and when he cried out, the seven thunders spoke their voices.

3. And cried with a loud voice, as when a lion roareth: and when he had cried, seven thunders uttered their voices.

3. und er schrie mit großer Stimme, wie ein Löwe brüllt. Und da er schrie, redeten sieben Donner ihre Stimmen.

3. Y clamó con grande voz, como cuando un león brama: y cuando hubo clamado, siete truenos hablaron sus voces.

3 и воскликнул громким голосом, как рыкает лев; и когда он воскликнул, тогда семь громов проговорили голосами своими.

4 Ja kun ne seitsemän ukkosenjylinää olivat puhuneet, yritin minä kirjoittaa, mutta minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Pane sinetin taakse, mitä ne seitsemän ukkosenjylinää puhuivat, äläkä sitä kirjoita".

4 Kun ne seitsemän ukkosenjylinää *olivat antaneet äänensä kuulua*, aioin kirjoittaa, mutta kuulin äänen taivaasta sanovan (minulle): "Sinetöi se, mitä ne seitsemän ukkosenjylinää puhuivat, äläkä sitä kirjoita."

4. Ja kuin ne seitsemän pitkäistä olivat äänensä puhuneet, tahdoin minä sen kirjoittaa. Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan minulle: lukitse se, mitä ne seitsemän pitkäistä puhuivat, ja älä niitä kirjoita.

4. Ja cosca ne seidzemen Pitkäistä olit änens puhunet tahdoin minä sen kirjoitta. Ja minä cuulin änen Taiwast sanowan minulleni: lukidze se mitä ne seidzemen Pitkäistä puhuit ja älä sitä kirjoita.

4. Ja coska ne seitzemen Pitekeiste olit puhunuet heiden änense/ nin tactoin mine ne kirioitta. Ja mine cwlin ydhen änen Taiuasta sanouan minulle/ Insiglitze mite ne seitzemen Pitkeiste puhuit ia ele nijte kirioita. (Ja koska ne seitsemän pitkäistä olit puhuneet heidän äänensä/ ja tahdoin minä ne kirjoittaa. Ja minä kuulin yhden äänen taiwaasta sanowan minulle/ Insiglitse mitä ne seitsemän pitkäistä puhuit ja älä niitä kirjoita.)

4. Καὶ ὅτε ἐλάλησαν αἱ ἑπτὰ βρονταί, ἔμελλον γράφειν· καὶ ἤκουσα φωνὴν ἐκ τοῦ οὐρανοῦ λέγουσαν· Σφράγισον ἃ ἐλάλησαν αἱ ἑπτὰ βρονταί, καὶ μὴ αὐτὰ γράψῃς.

4. και οτε ελαλησαν αι επτα βρονται τας φωνας εαυτων εμελλον γραφειν και ηκουσα φωνην εκ του ουρανου λεγουσαν μοι σφραγισον α ελαλησαν αι επτα βρονται και μη ταυτα γραψης 4. kai ote elalesan ai epta βrontai tas fonas eaυton emellon grafein kai ekoυsa fonen ek toυ oυranoυ legoυsan moi sfragison a elalesan ai epta βrontai kai me taυta grapses

4 And when the seven thunders spoke (their voices), I was about to write and I heard a voice from heaven saying, Seal up the things which the seven thunders spoke and do not write them.

4. And when the seven thunders had uttered their voices, I was about to write: and I heard a voice from heaven saying unto me, Seal up those things which the seven thunders uttered, and write them not.

4. Und da die sieben Donner ihre Stimmen geredet hatten, wollte ich sie schreiben. Da hörte ich eine Stimme vom Himmel sagen zu mir: Versiegle, was die sieben Donner geredet haben; schreibe es nicht!

4. Y cuando los siete truenos hubieron hablado sus voces, yo las iba a escribir; y oí una voz del cielo, que me decía: Sella las cosas que los siete truenos han hablado, y no las escribas.

4 И когда семь громов проговорили голосами своими, я хотел было писать; но услышал голос с неба, говорящий мне: скрой, что говорили семь громов, и не пиши сего.

5 Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti

5 Ja enkeli, jonka näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti [oikean] kätensä taivasta kohti

5. Ja enkelin, jonka minä meren päällä ja maan päällä näin seisovan, nosti kätensä taivaasen päin,

5. Ja se Engeli jonga minä meren päällä ja maan päällä näin seisowan nosti kätens Taiwasen päin:

5. Ja se Engeli ionga mine näin seisouan Meren päle ia Maa' päle/ ylesnosti Käde's Taiuan pein/ (Ja se enkeli jonka minä näin seisowan meren päälle ja maan päälle/ ylös nosti kätensä taiwaan päin/)

5. Καὶ ὁ ἄγγελος, ὃν εἶδον ἑστῶτα ἐπὶ τῆς θαλάσσης καὶ ἐπὶ τῆς γῆς, ἦρε τὴν χεῖρα αὐτοῦ τὴν δεξιὰν εἰς τὸν οὐρανὸν

5. και ο αγγελος ον ειδον εστωτα επι της θαλασσης και επι της γης ηρεν την χειρα αυτου εις τον ουρανον 5. kai o aggelos on eidon estota epi tes thalasses kai epi tes ges eren ten cheira aυtoυ eis ton oυranon

5 And the messenger whom I saw standing upon the sea and upon the earth lifted up his right hand to the heaven,

5. And the angel which I saw stand upon the sea and upon the earth lifted up his hand to heaven,

5. Und der Engel, den ich sah stehen auf dem Meer und der Erde, hob seine Hand gen Himmel

5. Y el ángel que yo ví estar en pié sobre la mar, y sobre la tierra, levantó su mano al cielo,

5 И Ангел, которого я видел стоящим на море и на земле, поднял руку свою к небу

6 ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa,

6 ja vannoi Hänen kauttaan, joka elää iäisesti*, Hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei aikaa ole enää oleva,

6. Ja vannoi sen kautta, joka elää ijankaikkisesta ijankaikkiseen, joka taivaan luonut oli ja ne, mitkä siinä on, ja maan ja ne, mitkä siinä on, ja meren ja ne, mitkä siinä on, ettei silleen aikaa enempi oleman pidä:

6. Ja wannoi ijancaickisest ijancaickiseen eläwäisen cautta sen joca Taiwan luonut oli ja ne cuin sijnä on: ja maan ja ne cuin sijnä on: ja meren ja ne cuin sijnä on ettei sillen aica enämbi oleman pidä.

6. ia wannoi se' Eleueisen ija'caikisesta ijancaikisehen päle/ sen ioca Taiuan oli loonut ia ne mite henese ouat/ Ja Man ia ne mite henese ouat Ja Meren/ ia mite henese ouat/ ettei sille' Aica enembe oleman pidhe/ (ja wannoi sen eläwäisen iankaikkisesta iankaikkisehen päälle/ sen joka taiwaan oli luonut ja mitä hänessä owat/ Ja maan ja ne mitä hänessä owat. Ja meren/ ja mitä hänessä owat/ ettei sillen aika enempi oleman pidä/)

6. καὶ ὤμοσεν ἐν τῷ ζῶντι εἰς τοὺς αἰῶνας τῶν αἰώνων, ὃς ἔκτισε τὸν οὐρανὸν καὶ τὰ ἐν αὐτῷ καὶ τὴν γῆν καὶ τὰ ἐν αὐτῇ καὶ τὴν θάλασσαν καὶ τὰ ἐν αὐτῇ, ὅτι χρόνος οὐκέτι ἔσται,

6. και ωμοσεν εν τω ζωντι εις τους αιωνας των αιωνων ος εκτισεν τον ουρανον και τα εν αυτω και την γην και τα εν αυτη και την θαλασσαν και τα εν αυτη οτι χρονος ουκ εσται ετι 6. kai omosen en to zonti eis toυs aionas ton aionon os ektisen ton oυranon kai ta en aυto kai ten gen kai ta en aυte kai ten thalassan kai ta en aυte oti chronos oυk estai eti

6 and had sworn by the one who lives forevermore, who created the heaven and the things in it and the earth and the things in it and the sea and the things in it– that time will be no longer (delay).

6. And sware by him that liveth for ever and ever, who created heaven, and the things that therein are, and the earth, and the things that therein are, and the sea, and the things which are therein, that there should be time no longer:

6. und schwur bei dem Lebendigen von Ewigkeit zu Ewigkeit, der den Himmel geschaffen hat und was darin ist, und die Erde und was darin ist, und das Meer und was darin ist, daß hinfort keine Zeit mehr sein soll;

6. Y juró por el que vive para siempre jamás, que ha creado el cielo, y las cosas que en él están, y la tierra, y las cosas que en ella están, y la mar, y las cosas que en ella están, que el tiempo no será más:

6 и клялся Живущим во веки веков, Который сотворил небо и все, что на нем, землю и все, что наней, и море и все, что в нем, что времени уже не будет;

7 vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.

7 vaan seitsemännen enkelin äänen päivinä, kun hän puhaltaa pasuunaan, käy myös Jumalan salaisuus täytäntöön, niin kuin Hän on ilosanomana julistanut palvelijoilleen profeetoille.

7. Vaan seitsemännen enkelin äänen päivinä, kuin hän rupee basunalla soittamaan, niin pitää Jumalan salaisuus täytettämän, niinkuin hän on palvelioillensa prophetaille ilmoittanut.

7. Waan sen seidzemennen Engelin änen päiwänä: cosca hän rupe Basunalla soittaman nijn pitä Jumalan salaisuden täytettämän nijncuin hän on palweliains ja Prophetains cautta ilmoittanut.

7. Waan sen seitzemennen Engelin änen Peiuene/ coska he' rupe Basunalla soittaman/ nin pite Jumalan Salaudhe' teuteteme'/ Ninquin hen on ilmoitanut palueliains ia Prophetains cautta. (Waan sen seitsemännen enkelin äänen päiwänä/ koska hän rupee pasuunalla soittaman/ niin pitää Jumalan salauden täytettämän/ Niinkuin hän on ilmoittanut palwelijainsa ja profeettainsa kautta.)

7. ἀλλ’ ἐν ταῖς ἡμέραις τῆς φωνῆς τοῦ ἑβδόμου ἀγγέλου, ὅταν μέλλῃ σαλπίζειν, καὶ ἐτελέσθη τὸ μυστήριον τοῦ Θεοῦ, ὡς εὐηγγέλισε τοὺς δούλους αὐτοῦ τοὺς προφήτας.

7. αλλα εν ταις ημεραις της φωνης του εβδομου αγγελου οταν μελλη σαλπιζειν και τελεσθη το μυστηριον του θεου ως ευηγγελισεν τοις εαυτου δουλοις τοις προφηταις 7. alla en tais emerais tes fones toυ eβdomoυ aggeloυ otan melle salpizein kai telesthe to mυsterion toυ theoυ os eυeggelisen tois eaυtoυ doυlois tois profetais

7 But in the days of the voice of the seventh messenger, whenever he is about to sound, and the mystery of God was completed, as he proclaimed the good-news to his bondservants, the prophets.

7. But in the days of the voice of the seventh angel, when he shall begin to sound, the mystery of God should be finished, as he hath declared to his servants the prophets.

7. sondern in den Tagen der Stimme des siebenten Engels, wenn er posaunen wird, soll vollendet werden das Geheimnis Gottes, wie er hat verkündigt seinen Knechten, den Propheten.

7. Pero que en los dias de la voz del séptimo ángel, cuando él comenzare a tocar la trompeta, el misterio de Dios será consumado, como él lo evangelizó a sus siervos los profetas.

7 но в те дни, когда возгласит седьмой Ангел, когда он вострубит, совершится тайна Божия, как Он благовествовал рабам Своим пророкам.

8 Ja sen äänen, jonka minä olin kuullut taivaasta, kuulin taas puhuvan minulle ja sanovan: "Mene ja ota tuo avattu kirjakäärö, joka on meren ja maan päällä seisovan enkelin kädessä".

8 *Ääni, jonka olin kuullut taivaasta, puhui taas minulle ja sanoi: "Mene ja ota avattu kirjanen, joka on meren päällä ja maan päällä seisovan enkelin kädessä."

8. Ja ääni, jonka minä kuulin taivaasta, puhui taas minun kanssani ja sanoi: mene ja ota avoin kirja enkelin kädestä, joka meren ja maan päällä seisoo.

8. Ja minä cuulin taas änen Taiwast minun cansani puhuwan ja sanowan: mene ja ota se awojoin Kirja Engelin kädestä joca meren ja maan päällä seiso.

8. Ja mine cwlin taas yden änen Taiuasta minun cansani puhuuan/ ia sanouan/ Mene ia ota se auoin Kiriainen Engelin Kädheste/ ioca seisopi Meren ia Maan päle. (Ja minä kuulin taas yhden äänen taiwaasta minun kanssani puhuwan/ ja sanowan/ Mene ja ota se awoin kirjanen enkelin kädestä/ joka seisoopi meren ja maan päälle.)

8. Καὶ ἡ φωνὴ ἣν ἤκουσα ἐκ τοῦ οὐρανοῦ, πάλιν λαλοῦσα μετ’ ἐμοῦ καὶ λέγουσα· Ὕπαγε λάβε τὸ βιβλιδάριον τὸ ἀνεῳγμένον ἐν τῇ χειρὶ τοῦ ἀγγέλου τοῦ ἑστῶτος ἐπὶ τῆς θαλάσσης καὶ ἐπὶ τῆς γῆς.

8. και η φωνη ην ηκουσα εκ του ουρανου παλιν λαλουσα μετ εμου και λεγουσα υπαγε λαβε το βιβλαριδιον το ηνεωγμενον εν τη χειρι αγγελου του εστωτος επι της θαλασσης και επι της γης 8. kai e fone en ekoυsa ek toυ oυranoυ palin laloυsa met emoυ kai legoυsa υpage laβe to βiβlaridion to eneogmenon en te cheiri aggeloυ toυ estotos epi tes thalasses kai epi tes ges

8 And the voice which I heard from heaven, (I heard it) again speaking with me and saying, Go, take the book which has been opened in the hand of the messenger who is standing upon the sea and upon the earth.

8. And the voice which I heard from heaven spake unto me again, and said, Go and take the little book which is open in the hand of the angel which standeth upon the sea and upon the earth.

8. Und ich hörte eine Stimme vom Himmel abermals mit mir reden und sagen: Gehe hin, nimm das offene Büchlein von der Hand des Engels, der auf dem Meer und der Erde steht!

8. Y oí la voz del cielo que hablaba conmigo otra vez, y que decía: Anda, y toma el librito abierto de la mano del ángel, que está sobre la mar, y sobre la tierra.

8 И голос, который я слышал с неба, опять стал говорить со мною, и сказал: пойди, возьми раскрытую книжку из руки Ангела, стоящего на море и на земле.

9 Ja minä menin enkelin tykö ja pyysin, että hän antaisi minulle sen kirjasen. Ja hän sanoi minulle: "Ota ja syö se; se on karvasteleva vatsassasi, mutta suussasi se on oleva makea kuin hunaja".

9 Niin menin enkelin luo ja *sanoin hänelle: "Anna minulle kirjanen." Hän sanoi minulle: "Ota ja syö se. Se karvastelee vatsaasi, mutta suussasi se on makea kuin hunaja."

9. Ja minä menin enkelin tykö ja sanoin: anna kirja minulle. Ja hän sanoi minulle: ota ja syö se! ja se on karvasteleva sinun vatsassas, vaan sinun suussas pitää sen oleman makian niinkuin hunaja.

9. Ja minä menin Engelin tygö ja sanoin: anna se Kirja minulle: ja hän sanoi minulle: ota ja syö ja se on carwastelewa sinun wadzasas waan sinun suusas pitä hänen makian nijncuin hunajan oleman.

9. Ja mine menin Engelin tyge ia sanoin/ Anna minulle se kiria/ ia hen sanoi minulle/ ota ia sö yles ia sen pite caruasteleman sinun Watzas/ waan sinun Suusas henen pite oleman makean ninquin Hunaian. (Ja minä menin enkelin tykö ja sanoin/ Anna minulle se kirja/ ja hän sanoi minulle/ ota ja syö ylös ja sen pitää karwasteleman sinun watsassa/ waan sinun suussasi hänen pitää oleman makean niinkuin hunajan.)

9. καὶ ἀπῆλθα πρὸς τὸν ἄγγελον, λέγων αὐτῷ δοῦναί μοι τὸ βιβλιδάριον. καὶ λέγει μοι· Λάβε καὶ κατάφαγε αὐτό, καὶ πικρανεῖ σου τὴν κοιλίαν, ἀλλ’ ἐν τῷ στόματί σου ἔσται γλυκὺ ὡς μέλι.

9. και απηλθον προς τον αγγελον λεγων αυτω δος μοι το βιβλαριδιον και λεγει μοι λαβε και καταφαγε αυτο και πικρανει σου την κοιλιαν αλλ εν τω στοματι σου εσται γλυκυ ως μελι 9. kai apelthon pros ton aggelon legon aυto dos moi to βiβlaridion kai legei moi laβe kai katafage aυto kai pikranei soυ ten koilian all en to stomati soυ estai glυkυ os meli

9 And I went to the messenger, telling him to give me the book. And he says to me, Take it and devour it, and it will make your belly bitter, but it will be sweet like honey in your mouth.

9. And I went unto the angel, and said unto him, Give me the little book. And he said unto me, Take it, and eat it up; and it shall make thy belly bitter, but it shall be in thy mouth sweet as honey.

9. Und ich ging hin zu dem Engel und sprach zu ihm: Gib mir das Büchlein! Und er sprach zu mir: Nimm hin und verschling es! und es wird dich im Bauch grimmen; aber in deinem Munde wird's süß sein wie Honig.

9. Y fuí al ángel, diciéndole que me diese el librico; y él me dijo: Tómalo, y devóralo, y él te hará amargar tu vientre; empero en tu boca será dulce como la miel.

9 И я пошел к Ангелу, и сказал ему: даймне книжку. Он сказал мне: возьми и съешь ее; она будет горька во чреве твоем, но в устах твоих будет сладка, как мед.

10 Niin minä otin kirjasen enkelin kädestä ja söin sen; se oli minun suussani makea kuin hunaja; mutta sen syötyäni minun vatsaani karvasteli.

10 Niin otin kirjasen enkelin kädestä ja söin sen. Ja se oli suussani makea kuin hunaja, mutta sen syötyäni vatsaani karvasteli.

10. Ja minä otin kirjan enkelin kädestä ja söin sen, ja se oli makia minun suussani niinkuin hunaja. Ja kuin minä sen syönyt olin, karvasteli se minun vatsassani.

10. Ja minä otin sen Kirjan Engelin kädestä ja söin ja se oli makia minun suusani nijncuin hunaja. Ja cuin minä sen syönyt olin carwasteli se minun wadzasani.

10. Ja mine otin sen Kiriaisen Engelin Kädeste/ ia sen ylessöin/ ia se oli makea minun Suusani ninquin Hunaia. Ja quin mine olin sen ylessönyt/ caruasteli se minun Watzani. (Ja minä otin sen kirjasen enkelin kädestä/ ja sen ylös söin/ ja se oli makea minun suussani niinkuin hunaja. Ja kuin minä olin sen ylös syönyt/ karwasteli se minun watsaani.)

10. καὶ ἔλαβον τὸ βιβλίον ἐκ τῆς χειρὸς τοῦ ἀγγέλου καὶ κατέφαγον αὐτό, καὶ ἦν ἐν τῷ στόματί μου ὡς μέλι γλυκύ· καὶ ὅτε ἔφαγον αὐτό, ἐπικράνθη ἡ κοιλία μου.

10. και ελαβον το βιβλαριδιον εκ της χειρος του αγγελου και κατεφαγον αυτο και ην εν τω στοματι μου ως μελι γλυκυ και οτε εφαγον αυτο επικρανθη η κοιλια μου 10. kai elaβon to βiβlaridion ek tes cheiros toυ aggeloυ kai katefagon aυto kai en en to stomati moυ os meli glυkυ kai ote efagon aυto epikranthe e koilia moυ

10 And I took the book out of the messenger’s hand and devoured it, and it was sweet as honey in my mouth and when I ate it, my belly was made bitter.

10. And I took the little book out of the angel's hand, and ate it up; and it was in my mouth sweet as honey: and as soon as I had eaten it, my belly was bitter.

10. Und ich nahm das Büchlein von der Hand des Engels und verschlang es, und es war süß in meinem Munde wie Honig; und da ich's gegessen hatte, grimmte mich's im Bauch.

10. Y tomé el librico de la mano del ángel, y lo devoré; y era dulce en mi boca como la miel; y después que lo hube comido, fué amargo mi vientre.

10 И взял я книжку из руки Ангела, и съел ее; и она в устах моих была сладка, как мед; когда же съел ее, то горько стало во чреве моем.

11 Ja minulle sanottiin: "Sinun tulee taas profetoida monista kansoista ja kansanheimoista ja kielistä ja kuninkaista".

11 Ja *hän sanoi minulle*: "Sinun tulee taas profetoida monista kansoista ja kansakunnista ja kielistä ja kuninkaista."

11. Ja hän sanoi minulle: taas tulee sinun propheteerata kansoille, ja pakanoille, ja kielille, ja monelle kuninkaalle.

11. Ja hän sanoi minulle: taas tule sinun propheterata Canssoille ja pacanoille ja kielille ja monelle Cuningalle.

11. Ja hen sanoi minulle/ taas sinun tule Propheterata Canssoille/ ia Pacanoille/ ia Kielille/ ia monille Kuningaille. (Ja hän sanoi minulle/ taas sinun tulee propheteerata kansoille/ ja pakanoille/ ja kielille/ ja monille kuninkaille.)

11. καὶ λέγουσί μοι· Δεῖ σε πάλιν προφητεῦσαι ἐπὶ λαοῖς καὶ ἔθνεσι καὶ γλώσσαις καὶ βασιλεῦσι πολλοῖς.

11. και λεγει μοι δει σε παλιν προφητευσαι επι λαοις και εθνεσιν και γλωσσαις και βασιλευσιν πολλοις 11. kai legei moi dei se palin profeteυsai epi laois kai ethnesin kai glossais kai βasileυsin pollois

11 And they are saying to me, It is essential for you to prophesy again over many peoples and nations and languages and many kings.

11. And he said unto me, Thou must prophesy again before many peoples, and nations, and tongues, and kings.

11. Und er sprach zu mir: Du mußt abermals weissagen von Völkern und Heiden und Sprachen und vielen Königen.

11. Y él me dijo: Necesario es que otra vez profetices a muchos pueblos, y naciones, y lenguas, y reyes.

11 И сказал он мне: тебе надлежит опять пророчествовать о народах и племенах, и языках и царях многих.