2 luku

Kehoitus panemaan pois kaikki pahuus ja kasvamaan Herran sanasta 1 – 3, rakentumaan hengelliseksi huoneeksi, jonka kulmakivi on Kristus 4 – 10, pidättymään lihallisista himoista 11, 12, olemaan alamaisia kaikelle inhimilliselle järjestykselle, vapaina, mutta vapautta väärinkäyttämättä 13 – 17 Palvelijain tulee olla isännilleen alamaiset ja kärsiä nurjuuttakin, Kristuksen esimerkin mukaan 18 – 25.

1 Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu,

1 Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja tekopyhyys ja kateus ja kaikki panettelu,

1. Niin pankaat pois nyt kaikki pahuus ja kaikki petos, ja ulkokullaisuus ja kateus, ja kaikki panetus,

1. NIjn poispangat nyt caicki pahuus ja caicki petos ja ulcocullaisus ja cateus ja caicki panetus.

1. NIn poispangat nyt caiki Pahuus ia caiki Petos/ ia wlconkullasus ia Cateus ia caiki panetus. (Niin pois pankaat nyt kaikki pahuus ja kaikki petos/ ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panetus.)

1. Ἀποθέμενοι οὖν πᾶσαν κακίαν καὶ πάντα δόλον καὶ ὑποκρίσεις καὶ φθόνους καὶ πάσας καταλαλιάς,

1. αποθεμενοι ουν πασαν κακιαν και παντα δολον και υποκρισεις και φθονους και πασας καταλαλιας 1. apothemenoi oυn pasan kakian kai panta dolon kai υpokriseis kai fthonoυs kai pasas katalalias

1 Therefore having placed away from yourselves all malice and all treachery, and hypocrisies and envies, and all slanders,

1. Wherefore laying aside all malice, and all guile, and hypocrisies, and envies, and all evil speakings,

1. So leget nun ab alle Bosheit und allen Betrug und Heuchelei und Neid und alles Afterreden,

1. POR lo que desechando toda malicia, y todo engaño, y fingimientos, y envidias, y toda habla mala,

1 Итак, отложив всякую злобу и всякое коварство, илицемерие, и зависть, и всякое злословие,

2 ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,

2 ja kaivatkaa niin kuin vastasyntyneet pienoiset hengellistä väärentämätöntä maitoa, jotta sen avulla kasvaisitte [pelastukseen],

2. Ja halaitkaat sitä terveellistä sanan rieskaa, niinkuin äsken-syntyneet lapsukaiset, että te sen kautta kasvaisitte.

2. Ja halaitcat selkiätä järjellistä riesca nijncuin äsken syndynet lapsucaiset että te sen cautta caswaisitte.

2. Ja halatka sen selkien * ierghielisen Reeskan ielkin/ ninquin ne eskensyndynet Lapsucaiset/ Senpäle ette te sen saman cautta yleskaswaisitte. (Ja halatkaa sen selkiän * järjellisen rieskan/ leivän jälkeen/ Niinkuin ne äskensyntyneet lapsukaiset / Senpäälle että te sen saman kautta ylöskasvaisitte.)

2. ὡς ἀρτιγέννητα βρέφη τὸ λογικὸν ἄδολον γάλα ἐπιποθήσατε, ἵνα ἐν αὐτῷ αὐξηθῆτε εἰς σωτηρίαν,

2. ως αρτιγεννητα βρεφη το λογικον αδολον γαλα επιποθησατε ινα εν αυτω αυξηθητε 2. os artigenneta βrefe to logikon adolon gala epipothesate ina en aυto aυksethete

2 as newborn babies, long-for° the logical milk (which has) no treachery, in order that you° may grow in it;

2. As newborn babes, desire the sincere milk of the word, that ye may grow thereby:

2. und seid begierig nach der vernünftigen, lautern Milch als die jetzt geborenen Kindlein, auf daß ihr durch dieselbe zunehmet,

2. Como niños recien nacidos, deseád ardientemente la leche no adulterada de la palabra, para que por ella crezcáis:

2 как новорожденные младенцы, возлюбите чистое словесное молоко, дабы от него возрасти вам во спасение;

3 jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä".

3 jos olette maistaneet, että Herra on hyvä.

3. Jos te muutoin maistaneet olette, että Herra on suloinen,

3. Jos te muutoin maistanet oletta että HERra on suloinen/

3. Jos te mwtoin maistanet oletta/ ette HERRA ombi Lakia/ (Jos te muuton maistaneet olette/ että HERRA onpi lakia/)

3. εἴπερ ἐγεύσασθε ὅτι χρηστὸς ὁ Κύριος.

3. ειπερ εγευσασθε οτι χρηστος ο κυριος 3. eiper egeυsasthe oti chrestos o kυrios

3 if indeed*, you° tasted (it), that the Lord is kind;

3. If so be ye have tasted that the Lord is gracious.

3. so ihr anders geschmeckt habt, daß der HERR freundlich ist,

3. Si empero habéis gustado que el Señor es benigno.

3 ибо вы вкусили, что благ Господь.

4 Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,

4 Tulkaa Hänen luokseen, elävän kiven luo, joka tosin on ihmisten hylkäämä, mutta Jumalan edessä valittu, kallis.

4. Jonka tykö te myös tulleet olette niinkuin elävän kiven tykö, joka kyllä ihmisiltä hyljätty on, mutta Jumalalta valittu, kallis.

4. Jonga tygö te myös tullet oletta nijncuin eläwän kiwen tygö joca ihmisildä hyljätty on mutta Jumalalda on hän walittu ja callis.

4. ionga tyge te mös tullet oletta/ ninquin sen eleuen Kiuen tyge/ Joca Inhimisilde on hylietty/ Mutta Jumalan tykene hen ombi wloswalittu ia callis. (jonka tykö te myös tulleet olette/ niinkuin sen eläwän kiven tykö/ Joka ihmisiltä on hyljätty/ Mutta Jumalan tykönä hän ompi uloswalittu ja kallis.)

4. Πρὸς ὃν προσερχόμενοι, λίθον ζῶντα, ὑπὸ ἀνθρώπων μὲν ἀποδεδοκιμασμένον, παρὰ δὲ Θεῷ ἐκλεκτὸν, ἔντιμον,

4. προς ον προσερχομενοι λιθον ζωντα υπο ανθρωπων μεν αποδεδοκιμασμενον παρα δε θεω εκλεκτον εντιμον 4. pros on proserchomenoi lithon zonta υpo anthropon men apodedokimasmenon para de theo eklekton entimon

4 coming to whom (is) a living stone, having indeed been rejected* by men, but chosen (and) precious with God.

4. To whom coming, as unto a living stone, disallowed indeed of men, but chosen of God, and precious,

4. zu welchem ihr gekommen seid als zu dem lebendigen Stein, der von Menschen verworfen ist, aber bei Gott ist er auserwählt und köstlich.

4. Al cual allegándoos, como a la piedra viva, reprobada cierto de los hombres, empero elegida de Dios, y preciosa,

4 Приступая к Нему, камню живому, человеками отверженному, но Богом избранному, драгоценному,

5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.

5 Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi tuomaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen ansiosta ovat Jumalalle otollisia,

5. Ja myös te, niinkuin elävät kivet, rakentakaat teitänne hengelliseksi huoneeksi ja pyhäksi pappeudeksi uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jumalalle Jesuksen Kristuksen kautta otolliset ovat.

5. Ja myös te nijncuin eläwät kiwet raketcat teitän hengellisexi huonexi ja pyhäxi Pappiudexi uhraman hengellisiä uhreja jotca Jumalalle Jesuxen Christuxen cautta otolliset olisit.

5. Ja mös te nin quin ne eleuet Kiuet raketka teiten Hengelisexi Hoonexi/ ia pyhexi Pappiudhexi wfframahan Hengelisi Uffri/ iotca Jumalalle otoliset olisit Iesusen Christusen cautta. (Ja myös te niinkuin ne eläwät kirvet, raketkaa/ rakentakaa teitä hengelliseksi huoneeksi/ ja pyhäksi pappeudeksi uhraamaan hengellisiä uhria/ jotka Jumalalle otolliset olisit Jesuksen Kristuksen kautta.)

5. καὶ αὐτοὶ ὡς λίθοι ζῶντες οἰκοδομεῖσθε, οἶκος πνευματικὸς, ἱεράτευμα ἅγιον, ἀνενέγκαι πνευματικὰς θυσίας εὐπροσδέκτους τῷ Θεῷ διὰ Ἰησοῦ Χριστοῦ.

5. και αυτοι ως λιθοι ζωντες οικοδομεισθε οικος πνευματικος ιερατευμα αγιον ανενεγκαι πνευματικας θυσιας ευπροσδεκτους τω θεω δια ιησου χριστου 5. kai aυtoi os lithoi zontes oikodomeisthe oikos pneυmatikos ierateυma agion anenegkai pneυmatikas thυsias eυprosdektoυs to theo dia iesoυ christoυ

5 You°, yourselves, like living stones, are also built up (as) a spiritual house, a holy priesthood, to offer up spiritual sacrifices, acceptable to God through Jesus Christ.

5. Ye also, as lively stones, are built up a spiritual house, an holy priesthood, to offer up spiritual sacrifices, acceptable to God by Jesus Christ.

5. Und auch ihr, als die lebendigen Steine, bauet euch zum geistlichem Hause und zum heiligen Priestertum, zu opfern geistliche Opfer, die Gott angenehm sind durch Jesum Christum.

5. Vosotros también, como piedras vivas, sed edificados para ser una casa espiritual, un sacerdocio santo, para ofrecer sacrificios espirituales, agradables a Dios por medio de Jesu Cristo.

5 и сами, как живые камни, устрояйте из себя дом духовный, священство святое, чтобы приносить духовные жертвы, благоприятные Богу Иисусом Христом.

6 Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".

6 *Sen vuoksi myös* Raamatussa sanotaan: "Katso, minä laske Siioniin valitun, kalliin päätöskiven, ja joka Häneen uskoo, ei joudu häpeään.”

6. Sentähden on myös Raamatussa: katso, minä panen Zioniin valitun kalliin kulmakiven: joka uskoo hänen päällensä, ei hän suinkaan tule häpiään.

6. SEntähden on myös Ramatus: Cadzo minä panen Zionihin walitun callin culmakiwen joca usco hänen päällens ei hän tule häpiään.

6. Sente'den seisopi mös Ramatusa/ Catzo/ Mine panen Syonin ydhen wloswalitun callin culmakiuen/ Ja ioca henen pälens vskopi/ ei se wilpistetä. (Sentähden seisoopi myös Raamatussa/ Katso/ Minä panen Sioniin yhden uloswalitun kalliin kulmakiwen/ Ja joka hänen päällensä uskoopi/ ei se wilpistele.)

6. διότι περιέχει ἐν τῇ γραφῇ· ἰδοὺ τίθημι ἐν Σιὼν λίθον ἀκρογωνιαῖον, ἐκλεκτὸν, ἔντιμον, καὶ ὁ πιστεύων ἐπ’ αὐτῷ οὐ μὴ καταισχυνθῇ,

6. διο και περιεχει εν τη γραφη ιδου τιθημι εν σιων λιθον ακρογωνιαιον εκλεκτον εντιμον και ο πιστευων επ αυτω ου μη καταισχυνθη 6. dio kai periechei en te grafe idoυ tithemi en sion lithon akrogoniaion eklekton entimon kai o pisteυon ep aυto oυ me kataischυnthe

6 Because it is contained in the Scripture, ‘Behold, I place a stone in Zion, a cornerstone, chosen (and) precious, and the one who believes on him should never be ashamed.’ {Isa 28:16}

6. Wherefore also it is contained in the scripture, Behold, I lay in Sion a chief corner stone, elect, precious: and he that believeth on him shall not be confounded.

6. Darum steht in der Schrift: "Siehe da, ich lege einen auserwählten, köstlichen Eckstein in Zion; und wer an ihn glaubt, der soll nicht zu Schanden werden."

6. Por lo cual también contiene la Escritura: He aquí, yo pongo en Sión la principal piedra del ángulo, escogida, preciosa; y el que creyere en él no será confundido.

6 Ибо сказано в Писании: вот, Я полагаю в Сионе камень краеугольный, избранный, драгоценный; и верующий в Него не постыдится.

7 Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"

7 Teille siis, jotka uskotte, kuuluu se kunnia, mutta tottelemattomille* "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut päätöskiveksi”

7. Teille siis, jotka nyt uskotte, on hän kallis; mutta uskottomille on se kivi, jonka rakentajat hyljänneet ovat, kulmakiveksi tullut, ja loukkauskiveksi, ja pahennuksen kallioksi,

7. Teille jotca nyt uscotte on hän callis: mutta uscottomille ( on se kiwi jonga rakendajat hyljännet owat ja on culmakiwexi tullut )

7. Teille iotca nyt vskotte/ ombi hen callis. Mutta nijlle vskottomille (ombi se Kiui ionga Rakendaijat ouat poishylienet/ ia on Culmakiuexi tullut) (Teille, jotka nyt uskotte/ ompi hän kallis. Mutta niille uskottomille (ompi se Kiwi, jonka rakentajat ovat pois hyljänneet/ ja on kulmakiweksi tullut.))

7. ὑμῖν οὖν ἡ τιμὴ τοῖς πιστεύουσιν, ἀπιστοῦσιν δὲ λίθον ὃν ἀπεδοκίμασαν οἱ οἰκοδομοῦντες, οὗτος ἐγενήθη εἰς κεφαλὴν γωνίας καὶ λίθος προσκόμματος καὶ πέτρα σκανδάλου·

7. υμιν ουν η τιμη τοις πιστευουσιν απειθουσιν δε λιθον ον απεδοκιμασαν οι οικοδομουντες ουτος εγενηθη εις κεφαλην γωνιας 7. υmin oυn e time tois pisteυoυsin apeithoυsin de lithon on apedokimasan oi oikodomoυntes oυtos egenethe eis kefalen gonias

7 Therefore, to those who believe (is) the honor, but to (the) disobedient, ‘(The) stone which the builders rejected*, this became to (them the) head of (the) corner'; {Psa 118:22}

7. Unto you therefore which believe he is precious: but unto them which be disobedient, the stone which the builders disallowed, the same is made the head of the corner,

7. Euch nun, die ihr glaubet, ist er köstlich; den Ungläubigen aber ist der Stein, den die Bauleute verworfen haben, der zum Eckstein geworden ist,

7. Para vosotros pues que creeis él es precioso; mas para los desobedientes, la piedra que los edificadores reprobaron, esta fué hecha la cabeza del ángulo,

7 Итак Он для вас, верующих, драгоценность, а для неверующих камень, который отвергли строители, но который сделался главою угла, камень претыкания и камень соблазна,

8 ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.

8 ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi." Tottelemattomina he loukkaantuvat sanaan*, ja siihen heidät on pantukin.

8. Nimittäin niille, jotka itsensä sanaan loukkaavat, ja ei sitä usko, johonka he myös asetetut olivat.

8. On hän louckauskiwexi ja pahennuxen callioxi nimittäin nijlle jotca idzens sanaan louckawat ja ei sitä usco johonga he asetetut olit.

8. ydhexi Louckamisen Kiuexi/ ia ydhexi Pahennoxen Callioxi/ Nimittein/ nijlle iotca heidens Sanan päle louckauat/ ia eiuet sen päle vsko/ iohonga he mös asetetudh olit. (Yhdeksi loukkaamisen kiweksi/ ja yhdeksi pahennuksen kallioksi/ Nimittäin/ niille jotka heitänsä Sanan päälle loukkaawat/ ja eiwät sen päälle usko/ johonka he myös asetetut oli.)

8. οἳ προσκόπτουσι τῷ λόγῳ ἀπειθοῦντες, εἰς ὃ καὶ ἐτέθησαν.

8. και λιθος προσκομματος και πετρα σκανδαλου οι προσκοπτουσιν τω λογω απειθουντες εις ο και ετεθησαν 8. kai lithos proskommatos kai petra skandaloυ oi proskoptoυsin to logo apeithoυntes eis o kai etethesan

8 and, ‘A stone of stumbling and a rock of offense'; {Isa 8:14} (to) those who are stumbling in the word, being disobedient, toward which they were also appointed*.

8. And a stone of stumbling, and a rock of offence, even to them which stumble at the word, being disobedient: whereunto also they were appointed.

8. ein Stein des Anstoßens und ein Fels des Ärgernisses; denn sie stoßen sich an dem Wort und glauben nicht daran, wozu sie auch gesetzt sind.

8. Y piedra de tropiezo, y roca de escándalo, a aquellos que tropiezan en la palabra, siendo desobedientes; a lo que también fueron destinados.

8 о который они претыкаются, не покоряясь слову, на что они и оставлены.

9 Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;

9 Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä kansakunta, omaisuuskansa, julistaaksenne Hänen jaloja tekojaan, joka on kutsunut teidät pimeästä ihmeelliseen valoonsa;

9. Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen pappeus, pyhä kansa, omaisuuden kansa, ilmoittamaan sen voimaa, joka teitä pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa kutsunut on,

9. MUtta te oletta walittu sucu Cuningalinen Pappius pyhä Canssa erinomaisuden Canssa ilmoittaman sen woima joca teitä pimeydestä hänen ihmelliseen walkeuteens cudzunut on.

9. Mutta te oletta se wloswalittu Sucu/ se Kuningalinen pappius/ se pyhe Canssa/ se Erinomaisudhen Canssa/ Ette teiden pite ilmoittaman sen Auwudh/ ioca teite cutzunut on pimeydhesta henen ihmeliseen Walkiuteens. (Mutta te olette se uloswalittu suku/ Se kuninkaallinen pappeus/ se pyhä kansa/ se erinomaisuuden kansa/ että teidän pitää ilmoittamaan se autuus/ joka teitä kutsunut on pimeydestä hänen ihmeelliseen walkeuteensa.)

9. Ὑμεῖς δὲ γένος ἐκλεκτόν, βασίλειον ἱεράτευμα, ἔθνος ἅγιον, λαὸς εἰς περιποίησιν, ὅπως τὰς ἀρετὰς ἐξαγγείλητε τοῦ ἐκ σκότους ὑμᾶς καλέσαντος εἰς τὸ θαυμαστὸν αὐτοῦ φῶς·

9. υμεις δε γενος εκλεκτον βασιλειον ιερατευμα εθνος αγιον λαος εις περιποιησιν οπως τας αρετας εξαγγειλητε του εκ σκοτους υμας καλεσαντος εις το θαυμαστον αυτου φως 9. υmeis de genos eklekton βasileion ierateυma ethnos agion laos eis peripoiesin opos tas aretas eksaggeilete toυ ek skotoυs υmas kalesantos eis to thaυmaston aυtoυ fos

9 But you° (are) a chosen race, a royal priesthood, a holy nation, a people *for (God’s) ownership, *that you° may proclaim the virtues of the one who called you° out of darkness into his marvelous light;

9. But ye are a chosen generation, a royal priesthood, an holy nation, a peculiar people; that ye should shew forth the praises of him who hath called you out of darkness into his marvellous light:

9. Ihr aber seid das auserwählte Geschlecht, das königliche Priestertum, das heilige Volk, das Volk des Eigentums, daß ihr verkündigen sollt die Tugenden des, der euch berufen hat von der Finsternis zu seinem wunderbaren Licht;

9. Mas vosotros sois el linaje elegido, el real sacerdocio, nación santa, pueblo ganado, para que anuncieis las virtudes de aquel que os ha llamado de las tinieblas a su luz admirable:

9 Но вы – род избранный, царственное священство, народ святой, люди, взятые в удел, дабы возвещать совершенства Призвавшего вас из тьмы в чудный Свой свет;

10 te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta nyt olette "Jumalan kansa", jotka ennen "ette olleet armahdetut", mutta nyt "olette armahdetut".

10 te, jotka ennen ette olleet kansa, mutta nyt olette Jumalan kansa, jotka ette olleet saaneet laupeutta, mutta nyt olette saaneet laupeuden.

10. Jotka ette muinen kansa olleet, mutta nyt olette Jumalan kansa: jotka ette muinen armossa olleet, mutta nyt te armossa olette.

10. Te jotca et muinen Canssa ollet mutta nyt te oletta Jumalan Canssa. Ja te jotca et muinen Armosa ollet mutta nyt te Armosa oletta.

10. Te iotca muijnen eipe Canssa olleet/ Mutta nyt te oletta Jumalan Canssat. Ja te iotca muijnen eipe Armosa olleet/ Mutta nyt Armosa oletta. (Te, jotka muinoin eipä kansa olleet/ Mutta nyt te olette Jumalan kansa. Ja te jotka muinoin eipä armossa olleet/ Mutta nyt te armossa olette.)

10. οἵ ποτε οὐ λαὸς, νῦν δὲ λαὸς Θεοῦ, οἱ οὐκ ἠλεημένοι, νῦν δὲ ἐλεηθέντες.

10. οι ποτε ου λαος νυν δε λαος θεου οι ουκ ηλεημενοι νυν δε ελεηθεντες 10. oi pote oυ laos nυn de laos theoυ oi oυk eleemenoi nυn de eleethentes

10 who previously (were) not a people, but (now are) the people of God; who had not been shown-mercy, but now were shown-mercy. {Hos 1:10, 2:23}

10. Which in time past were not a people, but are now the people of God: which had not obtained mercy, but now have obtained mercy.

10. die ihr weiland nicht ein Volk waret, nun aber Gottes Volk seid, und weiland nicht in Gnaden waret, nun aber in Gnaden seid.

10. Vosotros, que en el tiempo pasado erais no pueblo, mas ahora sois pueblo de Dios, que en el tiempo pasado no habíais alcanzado misericordia, mas ahora habéis ya alcanzado misericordia.

10 некогда не народ, а ныне народ Божий; некогда непомилованные, а ныне помилованы.

11 Rakkaani, niinkuin outoja ja muukalaisia minä kehoitan teitä pidättymään lihallisista himoista, jotka sotivat sielua vastaan,

11 Rakkaat, niin kuin vieraita ja muukalaisia kehoitan teitä karttamaan lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan.

11. Rakkaat veljet! minä neuvon teitä, niinkuin outoja ja muukalaisia: välttäkäät lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan,

11. RAckat weljet minä neuwon teitä nijncuin oudoja ja muucalaisia wälttäkät lihallisia himoja jotca sotiwat sielua wastan.

11. Rackat weliet/ Mine manan teite ninquin Oudhoija ia mucalaisi/ poispiteket teiten Lihalisista Himoista/ iotca sotiuat Sielua wastan. (Rakkaat weljet/ Minä manaan teitä niinkuin outoja ja muukalaisia/ pois pitäkää teitä lihallisista himoista/ jotka sotivat sielua wastaan.)

11. Ἀγαπητοί, παρακαλῶ ὡς παροίκους καὶ παρεπιδήμους, ἀπέχεσθαι τῶν σαρκικῶν ἐπιθυμιῶν, αἵτινες στρατεύονται κατὰ τῆς ψυχῆς,

11. αγαπητοι παρακαλω ως παροικους και παρεπιδημους απεχεσθαι των σαρκικων επιθυμιων αιτινες στρατευονται κατα της ψυχης 11. agapetoi parakalo os paroikoυs kai parepidemoυs apechesthai ton sarkikon epithυmion aitines strateυontai kata tes psυches

11 Beloved, I am encouraging you°, as foreigners and travelers, to abstain from fleshly lusts, which are warring against the soul;

11. Dearly beloved, I beseech you as strangers and pilgrims, abstain from fleshly lusts, which war against the soul;

11. Liebe Brüder, ich ermahne euch als die Fremdlinge und Pilgrime: enthaltet euch von fleischlichen Lüsten, welche wider die Seele streiten,

11. Amados, yo os ruego, como a extranjeros y caminantes, os abstengáis de los deseos carnales, que batallan contra el alma,

11 Возлюбленные! прошу вас, как пришельцев и странников, удаляться от плотских похотей, восстающих на душу,

12 ja vaeltamaan nuhteettomasti pakanain keskuudessa, että he siitä, mistä he parjaavat teitä niinkuin pahantekijöitä, teidän hyvien tekojenne tähden, niitä tarkatessaan, ylistäisivät Jumalaa etsikkopäivänä.

12 Olkoon vaelluksenne pakanain keskellä arvokasta, jotta he siinä, missä he panettelevat teitä niin kuin pahantekijöitä, hyvien tekojenne vuoksi, joita he tarkkaavat, ylistäisivät Jumalaa etsikkopäivänä.

12. Ja pitäkäät hyvä meno pakanain seassa, että ne, jotka teitä panettelevat niinkuin pahointekijöitä, näkisivät teidän hyvistä töistänne ja kiittäisivät Jumalaa etsikon päivänä.

12. Ja pitäkät hywä meno pacanain seas että ne jotca teitä panettelewat nijncuin pahointekijtä tundisit teidän teidän hywistä töistän ja kijttäisit Jumalata sinä päiwänä jona hän caicki julista.

12. Ja piteket hye meno Pacanaidhen seas/ Sen päle ette ne iotca teite panetteleuat ninquin Pahointekijte/ aruaisit teite teiden hyuiste töisten/ ia kijtteisit sijte Jumala/ sinä peiuenä/ iona hen caiki iulghistapi. (Ja pitäkää hywä meno pakanoiden seassa/ Sen päälle, että ne jotka teitä panettelewat niinkuin pahantekijöitä/ arwaisit teitä teidän hywistä töistänne/ ja kiittäisit siitä Jumalaa/ sinä päivänä/ jona hän kaikki julkistaapi.)

12. τὴν ἀναστροφὴν ὑμῶν ἔχοντες καλήν ἐν τοῖς ἔθνεσιν, ἵνα ἐν ᾧ καταλαλοῦσιν ὑμῶν ὡς κακοποιῶν, ἐκ τῶν καλῶν ἔργων ἐποπτεύσαντες δοξάσωσι τὸν Θεὸν ἐν ἡμέρᾳ ἐπισκοπῆς.

12. την αναστροφην υμων εν τοις εθνεσιν εχοντες καλην ινα εν ω καταλαλουσιν υμων ως κακοποιων εκ των καλων εργων εποπτευσαντες δοξασωσιν τον θεον εν ημερα επισκοπης 12. ten anastrofen υmon en tois ethnesin echontes kalen ina en o katalaloυsin υmon os kakopoion ek ton kalon ergon epopteυsantes doksasosin ton theon en emera episkopes

12 having your° good conduct (seen) among the Gentiles; in order that, in what they are speaking against you°, as evildoers, they may glorify God in the day of visitation, having eye-witnessed (things) from (your°) good works.

12. Having your conversation honest among the Gentiles: that, whereas they speak against you as evildoers, they may by your good works, which they shall behold, glorify God in the day of visitation.

12. und führet einen guten Wandel unter den Heiden, auf daß die, so von euch afterreden als von Übeltätern, eure guten Werke sehen und Gott preisen, wenn es nun an den Tag kommen wird.

12. Y tengáis vuestra conversación honesta entre los Gentiles; para que en lo que ellos murmuran de vosotros como de malhechores, glorifiquen a Dios en el día de la visitación, estimándoos por las buenas obras.

12 и провождать добродетельную жизнь между язычниками, дабы они за то, зачто злословят вас, как злодеев, увидя добрые дела ваши,прославили Бога в день посещения.

13 Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin,

13 Olkaa siis alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran vuoksi, sekä hallitsijalle,* joka on ylin,

13. Sentähden olkaat alamaiset kaikelle inhimilliselle säädylle Herran tähden, olisko se kuninkaalle, niinkuin ylimmäiselle,

13. SEntähden olcat alammaiset caikille ihmisille ja säädyille HERran tähden olisco se Cuningalle nijncuin ylimmäiselle taicka Päämiehille/

13. Senteden olcatta alamaiset caikille Inhimilisille Sädhyille Herran tedhen/ Waicka se olis Kuningelle/ ninquin sen ylimeisen/ taicka Pämiehillen/ (Sentähden olkaatte alamaiset kaikille ihmisten säädyille Herran tähden/ Waikka se olisi kuninkaalle/ niinkuin sen ylimmäisen/ taikka päämiehillenne.)

13. Ὑποτάγητε οὖν πάσῃ ἀνθρωπίνῃ κτίσει διὰ τὸν Κύριον, εἴτε βασιλεῖ, ὡς ὑπερέχοντι,

13. υποταγητε ουν παση ανθρωπινη κτισει δια τον κυριον ειτε βασιλει ως υπερεχοντι 13. υpotagete oυn pase anthropine ktisei dia ton kυrion eite βasilei os υperechonti

13 Therefore be° subject to every human creation because of the Lord: whether to the king, as being superior to you°;

13. Submit yourselves to every ordinance of man for the Lord's sake: whether it be to the king, as supreme;

13. Seid untertan aller menschlichen Ordnung um des HERRN willen, es sei dem König, als dem Obersten,

13. Sed pues sujetos a toda ordenación humana por causa del Señor: ahora sea a rey, como a superior:

13 Итак будьте покорны всякому человеческому начальству, для Господа: царю ли, как верховной власти,

14 kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi;

14 että maaherroille, jotka hän on lähettänyt pahantekijöille rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi.

14. Taikka päämiehille, niinkuin niille, jotka häneltä lähetetyt ovat pahointekiöille rangaistukseksi ja hurskaille kiitokseksi.

14. Nijncuin nijlle jotca häneldä lähetetyt owat pahointekijlle rangaistuxexi ja hurscaille kijtoxexi.

14. ninquin ne iotca henelde lehetetydh ouat/ nijlle Pahointekijoille tosin rangastoxexi/ ia nijlle Hurskaille kijtoxei. (niinkuin, ne jotka häneltä lähetetyt owat/ niille pahantekijöille tosin rangaistukseksi/ ja niille hurskaille kiitokseksi.)

14. εἴτε ἡγεμόσιν, ὡς δι’ αὐτοῦ πεμπομένοις εἰς ἐκδίκησιν μὲν κακοποιῶν, ἔπαινον δὲ ἀγαθοποιῶν·

14. ειτε ηγεμοσιν ως δι αυτου πεμπομενοις εις εκδικησιν μεν κακοποιων επαινον δε αγαθοποιων 14. eite egemosin os di aυtoυ pempomenois eis ekdikesin men kakopoion epainon de agathopoion

14 or to governors, as they are sent through him *for vengeance (on) evildoers and praise (to the) doers of good.

14. Or unto governors, as unto them that are sent by him for the punishment of evildoers, and for the praise of them that do well.

14. oder den Hauptleuten, als die von ihm gesandt sind zur Rache über die Übeltäter und zu Lobe den Frommen.

14. Ahora a los gobernadores, como enviados por él, para venganza de los malhechores, y para loor de los que hacen bien.

14 правителям ли, как от него посылаемым для наказанияпреступников и для поощрения делающих добро, –

15 sillä se on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä —

15 Sillä niin on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä tukitte suun mielettömäin ihmisten tietämättömyydeltä,

15. Sillä se on Jumalan tahto, että te hyvällä työllä tukitsette hulluin ja tyhmäin ihmisten suun,

15. Sillä se on Jumalan tahto että te hywällä työllä tukidzetta hulluin ja tyhmäin ihmisten suun.

15. Sille ette se ombi Jumalan tachto/ ette te hyuelle töelle tukitzetta Hulluen ia tyhmein Inhimisten suun. (Sillä että se ompi Jumalan tahto/ että te hywällä työllä tukitsette hullujen ja tyhmäin ihmisten suun.)

15. ὅτι οὕτως ἐστὶ τὸ θέλημα τοῦ Θεοῦ, ἀγαθοποιοῦντας φιμοῦν τὴν τῶν ἀφρόνων ἀνθρώπων ἀγνωσίαν·

15. οτι ουτως εστιν το θελημα του θεου αγαθοποιουντας φιμουν την των αφρονων ανθρωπων αγνωσιαν 15. oti oυtos estin to thelema toυ theoυ agathopoioυntas fimoυn ten ton afronon anthropon agnosian

15 Because so is the will of God, doing good (things) to hush the ignorance of foolish men;

15. For so is the will of God, that with well doing ye may put to silence the ignorance of foolish men:

15. Denn das ist der Wille Gottes, daß ihr mit Wohltun verstopft die Unwissenheit der törichten Menschen,

15. Porque esta es la voluntad de Dios, que haciendo bien, embozaléis la ignorancia de los hombres vanos:

15 ибо такова есть воля Божия, чтобы мы, делая добро, заграждали уста невежеству безумных людей, –

16 niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat.

16 niin kuin vapaat, ei kuitenkaan pitäen vapautta pahuuden verhona, vaan niin kuin Jumalan palvelijat.

16. Niinkuin vapaat, ja ei niin, että se vapaus olis niinkuin pahuuden peite, vaan niinkuin Jumalan palveliat.

16. Nijncuin wapat ja ei nijn että se wapaus olis nijncuin pahuden peitos waan nijncuin Jumalan palweliat.

16. Ninquin ne wapahat/ ia ei nin ette sa wapaus olis quin Pahudhen peitos/ waan ninquin ne Jumalan Palueliat. (Niin kuin ne wapahat/ ja ei niin, että se wapaus olisi pahuuden peitossa/ waan niinkuin ne Jumalan Palwelijat.)

16. ὡς ἐλεύθεροι, καὶ μὴ ὡς ἐπικάλυμμα ἔχοντες τῆς κακίας τὴν ἐλευθερίαν, ἀλλ’ ὡς δοῦλοι Θεοῦ.

16. ως ελευθεροι και μη ως επικαλυμμα εχοντες της κακιας την ελευθεριαν αλλ ως δουλοι θεου 16. os eleυtheroi kai me os epikalυmma echontes tes kakias ten eleυtherian all os doυloi theoυ

16 as free and (yet) not having (your°) freedom as a cover-up of malice, but as bondservants of God.

16. As free, and not using your liberty for a cloke of maliciousness, but as the servants of God.

16. als die Freien, und nicht, als hättet ihr die Freiheit zum Deckel der Bosheit, sondern als die Knechte Gottes.

16. Como estando en libertad, y no como teniendo la libertad por cobertura de malicia, sino como siervos de Dios.

16 как свободные, не как употребляющие свободу для прикрытия зла, но как рабы Божии.

17 Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää Jumalaa, kunnioittakaa kuningasta.

17 Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, pelätkää Jumalaa, kunnioittakaa hallitsijaa.

17. Olkaat kunnialliset jokaista kohtaan, rakastakaat veljiä, peljätkäät Jumalaa, kunnioittakaat kuningasta.

17. Olcat cunnialiset jocaista wastan. Racastacat weljiä peljätkät Jumalata cunnioittacat Cuningasta.

17. Olcatta cunnialiset iocaista wastan. Racastacat Welijä/ Pelietke Jumalata/ Cunnioittaca Kuningasta. (Olkaatte kunnialliset jokaista wastaan. Rakastakaa weljiä/ Peljätkää Jumalaa/ Kunnioittakaa kuningasta.)

17. πάντας τιμήσατε, τὴν ἀδελφότητα ἀγαπᾶτε, τὸν Θεὸν φοβεῖσθε, τὸν βασιλέα τιμᾶτε.

17. παντας τιμησατε την αδελφοτητα αγαπατε τον θεον φοβεισθε τον βασιλεα τιματε 17. pantas timesate ten adelfoteta agapate ton theon foβeisthe ton βasilea timate

17 Honor° all (men). Love*° the brotherhood. Fear° God. Honor° the king.

17. Honour all men. Love the brotherhood. Fear God. Honour the king.

17. Tut Ehre jedermann, habt die Brüder lieb; fürchtet Gott, ehret den König!

17. Honrád a todos. Amád la fraternidad. Teméd a Dios. Honrád al rey.

17 Всех почитайте, братство любите, Бога бойтесь, царя чтите.

18 Palvelijat, olkaa kaikella pelolla isännillenne alamaiset, ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan nurjillekin.

18 Palvelijat, olkaa isännillenne alamaiset osoittaen heille kaikkea kunnioitusta — ei ainoastaan hyville ja lempeille, vaan myös väärille.

18. Te palveliat! olkaat alamaiset kaikella pelvolla teidän isännillenne, ei ainoastaan hyville ja siveille, vaan myös tuimille.

18. TE palweliat olcat alammaiset caikella pelgolla teidän Isännillen ei ainoastans hywille ja siwiöille waan myös tuimille.

18. Te Palueliat olca alamaiset caikella pelgholla teide' Herrain/ ei waiuoin ninen Lakiain ia siuiede'/ Waan mös nijlle tuimille. (Te palvelijat olkaa alamaiset kaikella pelolla teidän herrain/ ei waivoin niiden lakiain ja siweiden/ Waan myös niille tuimille.)

18. οἱ οἰκέται ὑποτασσόμενοι ἐν παντὶ φόβῳ τοῖς δεσπόταις, οὐ μόνον τοῖς ἀγαθοῖς καὶ ἐπιεικέσιν, ἀλλὰ καὶ τοῖς σκολιοῖς.

18. οι οικεται υποτασσομενοι εν παντι φοβω τοις δεσποταις ου μονον τοις αγαθοις και επιεικεσιν αλλα και τοις σκολιοις 18. oi oiketai υpotassomenoi en panti foβo tois despotais oυ monon tois agathois kai epieikesin alla kai tois skoliois

18 Domestic (servants), be subject to (your°) masters in all fear; not only to the good and gentle, but also to the crooked.

18. Servants, be subject to your masters with all fear; not only to the good and gentle, but also to the froward.

18. Ihr Knechte, seid untertan mit aller Furcht den Herren, nicht allein den gütigen und gelinden, sondern auch den wunderlichen.

18. Vosotros, siervos, sed sujetos con todo temor a vuestros señores; no solamente a los buenos y humanos, mas aun también a los rigurosos.

18 Слуги, со всяким страхом повинуйтесь господам, не только добрым и кротким, но и суровым.

19 Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää vaivoja, syyttömästi kärsien.

19 Sillä se on armoa, jos joku omantunnon vuoksi Jumalan tähden kestää vaivoja syyttömästi kärsien.

19. Sillä se on armo, jos joku omantuntonsa tähden Jumalan tykö vaivaa kärsii, ja syyttömästi kärsii.

19. Sillä se on armo jos jocu omantundons tähden Jumalan tygö waiwa kärsi ja syyttömäst kärsi/

19. Sille se on Armo/ ios iocu Omantunnons tedhen Jumalan tyge/ pitepi waiua/ ia ilman ansiotans wärytte kerssipi. (Sillä se on armo/ jos joku omantuntonsa tähden Jumalan tykö/ pitääpi waivaa/ ja ilman ansiotansa wääryyttä kärsiipi.)

19. τοῦτο γὰρ χάρις, εἰ διὰ συνείδησιν Θεοῦ ὑποφέρει τις λύπας, πάσχων ἀδίκως.

19. τουτο γαρ χαρις ει δια συνειδησιν θεου υποφερει τις λυπας πασχων αδικως 19. toυto gar charis ei dia sυneidesin theoυ υpoferei tis lυpas paschon adikos

19 For* this is grace, if anyone undergoes sorrows, suffering wrongfully because of (his) consciousness of God.

19. For this is thankworthy, if a man for conscience toward God endure grief, suffering wrongfully.

19. Denn das ist Gnade, so jemand um des Gewissens willen zu Gott das Übel verträgt und leidet das Unrecht.

19. Porque esto es agradable, si alguno a causa de la conciencia, que tiene delante de Dios, sufre molestias, padeciendo injustamente.

19 Ибо то угодно Богу, если кто, помышляя о Боге, переносит скорби, страдая несправедливо.

20 Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa.

20 Sillä mitä kunnioitettavaa siinä on, jos olette kärsivällisiä, kun teette syntiä ja teitä piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvää teette ja kärsitte, niin se on armoa Jumalan edessä.

20. Sillä mikä kiitos se on, jos te pahain tekoinne tähden piestään, ja te kärsitte? Mutta kuin te hyvin teette ja kuitenkin vaivataan, ja te sen kärsitte, niin se on armo Jumalan edessä.

20. Sillä mikä kijtos se on jos te pahain tecoinne tähden piestän ja te kärsitte? Mutta cosca te hywin teette ja cuitengin waiwatan ja te sen kärsitte nijn se on armo Jumalan edes.

20. Sille mike kijtos se on ios te pahain tekoinne tedhen piexeteen/ ia te kerssitte? Mutta coska te hyuestiteet/ ia quitengin waiuataan/ ia te sen kersitte/ se ombi Armo Jumalan edes. (Sillä mikä kiitos se on, jos te pahain tekoinne tähden pieksetään/ ja te kärsitte? Mutta koska te hywästi teette/ ja kuitenkin waivataan/ ja te sen kärsitte/ se ompi armo Jumalan edessä.)

20. ποῖον γὰρ κλέος, εἰ ἁμαρτάνοντες καὶ κολαφιζόμενοι ὑπομενεῖτε; ἀλλ’ εἰ ἀγαθοποιοῦντες καὶ πάσχοντες ὑπομενεῖτε, τοῦτο χάρις παρὰ Θεῷ.

20. ποιον γαρ κλεος ει αμαρτανοντες και κολαφιζομενοι υπομενειτε αλλ ει αγαθοποιουντες και πασχοντες υπομενειτε τουτο χαρις παρα θεω 20. poion gar kleos ei amartanontes kai kolafizomenoi υpomeneite all ei agathopoioυntes kai paschontes υpomeneite toυto charis para theo

20 For* what credit (is it), if, (when) you° are sinning and are battered (for it), you° will be enduring (it)? But if, (when) you° are doing good and are suffering (for it), you° will be enduring (it); this (is) grace with God.

20. For what glory is it, if, when ye be buffeted for your faults, ye shall take it patiently? but if, when ye do well, and suffer for it, ye take it patiently, this is acceptable with God.

20. Denn was ist das für ein Ruhm, so ihr um Missetat willen Streiche leidet? Aber wenn ihr um Wohltat willen leidet und erduldet, das ist Gnade bei Gott.

20. Porque ¿qué gloria es, si pecando vosotros sois abofeteados, y lo sufrís? empero si haciendo bien, sois afligidos, y lo sufrís, esto es cierto agradable delante de Dios.

20 Ибо что за похвала, если вы терпите, когда вас бьют за проступки? Но если, делая добро и страдая, терпите, это угодно Богу.

21 Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te noudattaisitte hänen jälkiänsä,

21 Siihen olette näet kutsutut, koska Kristuskin kärsi puolestanne jättäen teille esikuvan, jotta seuraisitte Hänen jälkiään.

21. Sillä sitä varten olette te kutsutut, että Kristus myös kärsi meidän edestämme ja jätti meille esikuvan, että teidän pitää hänen askeleitansa noudattaman,

21. Sillä sitä warten oletta te cudzutut että Christus myös kärsei meidän edestäm ja jätti meille cuwan että teidän pitä hänen askeleitans noudattaman.

21. Sille siteuarte' te oletta cutzutud/ Se'uoxi ette Christus mös kersi meiden edesten/ ia meille ydhen Esicuuan ietti/ Ette teide' pitepi noudhattaman hene' Askelens. (Sillä sitä warten te olette kutsutut/ Senwuoksi että Kristus myös kärsi meidän edestä/ ja meille yhden esikuwan jätti/ Että teidän pitääpi noudattaman hänen askeleensa.)

21. εἰς τοῦτο γὰρ ἐκλήθητε, ὅτι καὶ Χριστὸς ἔπαθεν ὑπὲρ ὑμῶν, ὑμῖν ὑπολιμπάνων ὑπογραμμὸν ἵνα ἐπακολουθήσητε τοῖς ἴχνεσιν αὐτοῦ·

21. εις τουτο γαρ εκληθητε οτι και χριστος επαθεν υπερ ημων ημιν υπολιμπανων υπογραμμον ινα επακολουθησητε τοις ιχνεσιν αυτου 21. eis toυto gar eklethete oti kai christos epathen υper emon emin υpolimpanon υpogrammon ina epakoloυthesete tois ichnesin aυtoυ

21 For* you° were called into this, because Christ also suffered on our behalf, leaving a model for you°, in order that you° should follow after his footprints.

21. For even hereunto were ye called: because Christ also suffered for us, leaving us an example, that ye should follow his steps:

21. Denn dazu seid ihr berufen; sintemal auch Christus gelitten hat für uns und uns ein Vorbild gelassen, daß ihr sollt nachfolgen seinen Fußtapfen;

21. Porque para esto fuisteis llamados, pues que también Cristo padeció por nosotros, dejándonos un modelo, para que vosotros sigáis sus pisadas.

21 Ибо вы к тому призваны, потому что и Христос пострадал за нас, оставив нам пример, дабы мы шли по следам Его.

22 joka "ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei petosta ollut",

22 Hän ei tehnyt syntiä, eikä vilppiä havaittu Hänen suussaan.

22. Joka ei yhtään syntiä tehnyt eikä yhtään petosta ole hänen suustansa löydetty,

22. Joca ei yhtän syndiä tehnyt eikä yhtän petosta ole hänen suustans löytty.

22. Joca ei ychten syndi tehnyt ollut/ Eike mös ychten petosta ole henen Suustans leutty. (Joka ei yhtään syntiä tehnyt ollut/ Eikä myös yhtään petosta ole hänen suustansa löydetty.)

22. ὃς ἁμαρτίαν οὐκ ἐποίησεν, οὐδὲ εὑρέθη δόλος ἐν τῷ στόματι αὐτοῦ·

22. ος αμαρτιαν ουκ εποιησεν ουδε ευρεθη δολος εν τω στοματι αυτου 22. os amartian oυk epoiesen oυde eυrethe dolos en to stomati aυtoυ

22 (He) who did no sin, nor was treachery found in his mouth;

22. Who did no sin, neither was guile found in his mouth:

22. welcher keine Sünde getan hat, ist auch kein Betrug in seinem Munde erfunden;

22. El cual no hizo pecado, ni fué hallado engaño en su boca:

22 Он не сделал никакого греха, и не было лести в устах Его.

23 joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee,

23 Herjattuna Hän ei herjannut takaisin eikä kärsiessään uhannut, vaan jätti itsensä sen haltuun, joka tuomitsee oikein.

23. Joka ei kironnut, kuin häntä kirottiin, ei uhannut, kuin hän kärsi; mutta antoi hänelle koston, joka oikein tuomitsee;

23. Joca ei kironnut cosca hän kirottin ei uhgannut cosca hän kärsei mutta andoi hänelle coston joca oikein duomidze.

23. Joca ei wastankironudh/ coska he' kirottijn/ Ei whgannudh/ coska hen kerssi. Mutta hen annoi henelle Coston ioca oikein domitze. (Joka ei wastaan kironnut/ koska hän kirottiin/ ei uhkannut/ koska hän kärsi. Mutta hän antoi hänelle koston, joka oikein tuomitsee.)

23. ὃς λοιδορούμενος οὐκ ἀντελοιδόρει, πάσχων οὐκ ἠπείλει, παρεδίδου δὲ τῷ κρίνοντι δικαίως·

23. ος λοιδορουμενος ουκ αντελοιδορει πασχων ουκ ηπειλει παρεδιδου δε τω κρινοντι δικαιως 23. os loidoroυmenos oυk anteloidorei paschon oυk epeilei paredidoυ de to krinonti dikaios

23 who, being reviled, was not reviling again (in return); (when) suffering, was not threatening, (but was giving (himself) to the one who judges righteously),

23. Who, when he was reviled, reviled not again; when he suffered, he threatened not; but committed himself to him that judgeth righteously:

23. welcher nicht wiederschalt, da er gescholten ward, nicht drohte, da er litt, er stellte es aber dem anheim, der da recht richtet;

23. El cual maldiciéndole, no tornaba a maldecir; y cuando padecía, no amenazaba; sino que remitía su causa al que juzga justamente.

23 Будучи злословим, Он не злословил взаимно; страдая, не угрожал, но предавал то Судии Праведному.

24 joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut".

24 Hän itse kantoi syntimme ruumiissaan ristille, jotta me synneille kuolleina eläisimme vanhurskaudelle, ja Hänen haavainsa ansioista te olette parannetut.

24. Joka meidän syntimme itse uhrasi omassa ruumiissansa puun päällä, että me synneistä pois kuolleet eläisimme vanhurskaudelle; jonka haavain kautta te olette terveiksi tulleet.

24. Joca meidän syndimme idze uhrais omas ruumisans puun päällä että me synneistä poiscuollet eläisimme wanhurscaudelle. Jonga haawain cautta te oletta terwexi tullet:

24. Joca meiden syndinne itze wffrasi omas Rumisans Puun pääle/ senpäle ette me synneiste poiskooleet/ sille Wanhurskaudhelle eleisimme. Jonga haauain cautta te oletta teruexi tulleheet/ (Joka meidän syntimme itse uhrasi oman ruumiinsa puun päälle/ senpäälle että me synneistä pois kuolleet/ sille wanhurskaudelle eläisimme. Jonka haawain kautta te olette terweeksi tulleet.)

24. ὃς τὰς ἁμαρτίας ἡμῶν αὐτὸς ἀνήνεγκεν ἐν τῷ σώματι αὐτοῦ ἐπὶ τὸ ξύλον, ἵνα ταῖς ἁμαρτίαις ἀπογενόμενοι τῇ δικαιοσύνῃ ζήσωμεν· οὗ τῷ μώλωπι αὐτοῦ ἰάθητε.

24. ος τας αμαρτιας ημων αυτος ανηνεγκεν εν τω σωματι αυτου επι το ξυλον ινα ταις αμαρτιαις απογενομενοι τη δικαιοσυνη ζησωμεν ου τω μωλωπι αυτου ιαθητε 24. os tas amartias emon aυtos anenegken en to somati aυtoυ epi to ksυlon ina tais amartiais apogenomenoi te dikaiosυne zesomen oυ to molopi aυtoυ iathete

24 who, himself, carried our sins in his body upon the tree, in order that we might live to righteousness, having become-dead to (our) sins; by whose wound(s) you° were healed.

24. Who his own self bare our sins in his own body on the tree, that we, being dead to sins, should live unto righteousness: by whose stripes ye were healed.

24. welcher unsre Sünden selbst hinaufgetragen hat an seinem Leibe auf das Holz, auf daß wir, der Sünde abgestorben, der Gerechtigkeit leben; durch welches Wunden ihr seid heil geworden.

24. El mismo que llevó nuestros pecados en su cuerpo sobre el madero, para que nosotros siendo muertos a los pecados, viviésemos a la justicia. Por las heridas del cual habéis sido sanados.

24 Он грехи наши Сам вознес телом Своим на древо, дабы мы, избавившись от грехов, жили для правды: ранами Его вы исцелились.

25 Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat", mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö.

25 Sillä te”olitte niin kuin eksyvät lampaat”, mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan luo.

25. Sillä te olitte niinkuin eksyväiset lampaat, vaan nyt te olette palanneet teidän sieluinne paimenen ja piispan tykö.

25. Sillä te olitta nijncuin exywäiset lambat waan nyt te oletta palainnet teidän sieluin Paimenen ja Pispan tygö.

25. Sille te olitta ninquin exyueiset Lambat Waan nyt te oletta palaineet/ sen teiden Sieludhen Paimenen ia Pispan tyge. (Sillä te olitte niinkuin eksywäiset lampaat, waan nyt te olette palanneet/ sen teidän sielujen paimenen ja piispan tykö.)

25. ἦτε γὰρ ὡς πρόβατα πλανώμενα, ἀλλ’ ἐπεστράφητε νῦν ἐπὶ τὸν ποιμένα καὶ ἐπίσκοπον τῶν ψυχῶν ὑμῶν.

25. ητε γαρ ως προβατα πλανωμενα αλλ επεστραφητε νυν επι τον ποιμενα και επισκοπον των ψυχων υμων 25. ete gar os proβata planomena all epestrafete nυn epi ton poimena kai episkopon ton psυchon υmon

25 For* you° were being misled like sheep, but now were returned to the Shepherd and Overseer of your° souls. {Isa 53}

25. For ye were as sheep going astray; but are now returned unto the Shepherd and Bishop of your souls.

25. Denn ihr waret wie die irrenden Schafe; aber ihr seid nun bekehrt zu dem Hirten und Bischof eurer Seelen.

25. Porque vosotros erais como ovejas descarriadas; mas ahora sois ya convertidos al Pastor, y Obispo de vuestras almas.

25 Ибо вы были, как овцы блуждающие(не имея пастыря), но возвратились ныне к Пастырю и Блюстителю душ ваших.