4 luku

Jaakob varoittaa riidoista, himoista ja maailman rakkaudesta 1 – 6, kehoittaa nöyryyteen 7 – 10, kieltää panettelemasta ja tuomitsemasta 11, 12 ja ylpeästä itseensä luottamisesta 13 – 17.

1 Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne?

1 Mistä syntyvät taistelut ja [mistä] riidat keskellänne? Eivätkö tästä: himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne?

1. Kusta sodat ja tappelukset tulevat teidän seassanne? Eikö siitä, (nimittäin) teidän himoistanne, jotka teidän jäsenissänne sotivat?

1. Custa sodat ja rijdat tulewat teidän seasan? Eikö sijtä? nimittäin teidän himoistan jotca teidän jäsenisän sotiwat?

1. CUsta Sodhat ia Rijdhat tuleuat teiden keskenen? Eikö he sijte tule? nimittein/ teiden Himoista'ne/ iotca sotiuat teiden * iäsenisenne? (Kussa sodat ja riidat tulewat teidän keskenän? Eikö he siitä tule? nimittäin/ teidän himoistanne/ jotka sotiwat teidän jäsenissänne?)

1. Πόθεν πόλεμοι καὶ πόθεν μάχαι ἐν ὑμῖν; οὐκ ἐντεῦθεν, ἐκ τῶν ἡδονῶν ὑμῶν τῶν στρατευομένων ἐν τοῖς μέλεσιν ὑμῶν;

1. ποθεν πολεμοι και μαχαι εν υμιν ουκ εντευθεν εκ των ηδονων υμων των στρατευομενων εν τοις μελεσιν υμων 1. pothen polemoi kai machai en υmin oυk enteυthen ek ton edonon υmon ton strateυomenon en tois melesin υmon

1 From where (are the) wars and quarrels among you° (coming from)? (Is it) not from here, from your° own sensual-delights which are warring in your° members?

1. From whence come wars and fightings among you? come they not hence, even of your lusts that war in your members?

1. Hvoraf er saa megen Krig og Strid iblandt Eder? er det ikke heraf, af Eders Lyster, som stride i Eders Lemmer?

1. Hvadan äro örlig och krig ibland eder? Äro de icke deraf, af edrom begärelsom, som strida i edra lemmar?

1. Kust tullewad söddimissed ja taplemissed teie seas? eks sest, et teie himmudest, mis söddiwad teile liikmede sees.

1. Iš kur tarp jūsų atsiranda karai ir kivirčai? Ar ne iš jūsų užgaidų, kurios nerimsta jūsų nariuose?

1. Woher kommt Streit und Krieg unter euch? Kommt's nicht daher: aus euren Wollüsten, die da streiten in euren Gliedern?

1. D'où viennent parmi vous les dissensions et les querelles? N'est-ce pas de vos passions, qui combattent dans vos membres?

1. ¿DE dónde vienen las guerras, y los pleitos entre vosotros? De aquí, es a saber, de vuestras concupiscencias, las cuales batallan en vuestros miembros.

1 Van waar komen krijgen en vechterijen onder u? Komen zij niet hiervan, namelijk uit uw wellusten, die in uw leden strijd voeren?

1. Skądże są walki i zwady między wami? Izali nie stąd, to jest z lubości waszych, które walczą w członkach waszych?

1. Honnét vannak háborúk és harczok közöttetek? Nem onnan-é a ti gerjedelmeitekből, a melyek a ti tagjaitokban [1†] vitézkednek?

1 Откуда у вас вражды и распри? не отсюда ли, отвожделений ваших, воюющих в членах ваших?

1. Звідкіля войни та свари в вас? Чи не звідсїля: з розкошів ваших, що воюють у членах ваших?

2 Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano.

2 Te himoitsette eikä teillä ole. Te tapatte ja kiivailette ettekä voi saavuttaa. Te riitelette ja taistelette eikä teillä ole, koska ette ano.

2. Te himoitsette, ja ette saa sillä mitään. Te kadehditte ja kiivaatte, ja ette sillä voita mitään. Te soditte ja tappelette, ja ei teillä mitään ole, ettette mitään anokaan.

2. Te himoidzetta ja ette saa sen cansa mitän. Te cadetitta ja kijwatte ja ette sen cansa woita mitän. Te soditta ja tappeletta ja ei teillä mitän ole ettet te mitän anockan.

2. Te Himoitzetta/ ia eipe te sen cansa saa. Te cadhetitta ia kijuatte/ ia eipe te sen ca'sa woita. Te sodhitta ia tappeletta/ ia eipe teille ole/ Senteden ettet te mite ano. (Te himoitsette/ ja eipä te sen kanssa saa/ Te kadehditte ja kiiwaatte/ ja eipä te sen kanssa woita. Te soditte ja tappelette/ ja eipä teillä ole/ Sentähden ettet te mitään ano.)

2. ἐπιθυμεῖτε, καὶ οὐκ ἔχετε· φονεύετε καὶ ζηλοῦτε, καὶ οὐ δύνασθε ἐπιτυχεῖν· μάχεσθε καὶ πολεμεῖτε, καὶ οὐκ ἔχετε, διὰ τὸ μὴ αἰτεῖσθαι ὑμᾶς·

2. επιθυμειτε και ουκ εχετε φονευετε και ζηλουτε και ου δυνασθε επιτυχειν μαχεσθε και πολεμειτε ουκ εχετε δε δια το μη αιτεισθαι υμας 2. epithυmeite kai oυk echete foneυete kai zeloυte kai oυ dυnasthe epitυchein machesthe kai polemeite oυk echete de dia to me aiteisthai υmas

2 You° lust and do not have; you° murder and are jealous and are not able to obtain; you° quarrel and make war; you° do not have, because you° are not asking.

2. Ye lust, and have not: ye kill, and desire to have, and cannot obtain: ye fight and war, yet ye have not, because ye ask not.

2. I begjere og have ikke; I slaae ihjel og bære Nid og kunne ikke faae; I føre Strid og Krig, men I have ikke, fordi I ikke bede.

2. I begären, och fån intet; I hafven afund och nit, och kunnen intet vinna; I striden och örligen, och hafven intet, derföre att I intet bedjen.

2. Teie himmustate, ja teil ei olle middagi: teie tappate, ja kaetsete, ja ei woi kätte sada: teie taplete ja söddite, agga teil polle middagi, sepärrast et teie mitte ei pallu.

2. Geidžiate ir neturite; žudote ir pavydite­ir negalite pasiekti; kovojate ir kariaujate; neturite, nes neprašote.

2. Ihr seid begierig, und erlanget's damit nicht; ihr hasset und neidet, und gewinnt damit nichts; ihr streitet und krieget. Ihr habt nicht, darum daß ihr nicht bittet;

2. Vous convoitez, et vous n'obtenez pas; vous êtes meurtriers et jaloux, et vous ne pouvez être satisfaits; vous luttez, et vous faites la guerre, et vous n'obtenez pas, parce que vous ne demandez pas.

2. Codiciáis, y no tenéis: tenéis envidia y odio, y no podéis alcanzar: combatís y guerreáis, empero no tenéis lo que deseais, porque no pedís.

2 Gij begeert, en hebt niet; gij benijdt en ijvert naar dingen, en kunt ze niet verkrijgen; gij vecht en voert krijg, doch gij hebt niet, omdat gij niet bidt.

2. Pożądacie, a nie macie, zajrzycie i zawidzicie, a nie możecie dostać; wadzicie się i walczycie, wszakże nie otrzymujecie, przeto iż nie prosicie.

2. Kívántok valamit, és nincs néktek: gyilkoltok és irígykedtek, és nem nyerhetitek meg; harczoltok és háborúskodtok; és nincsen semmitek, mert nem kéritek.

2 Желаете – и не имеете; убиваете и завидуете – и не можете достигнуть; препираетесь ивраждуете – и не имеете, потому что не просите.

2. Бажаєте, та й не маєте; убиваєте і завидуєте, та й не можете осягти; сваритесь і воюєте, та й не маєте, тим що не просите.

3 Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.

3 Te anotte ettekä saa, koska anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.

3. Te anotte, ja ette saa, että te kelvottomasti anotte, että te teidän himoissanne sen kuluttaisitte.

3. Te anotta ja et te saa että te kelwottomast anotta nimittäin että te teidän himoisan sen culutaisitta.

3. Te anotta ia eipe te saa/ Senteden ette te pahasti anotta/ nimittein sihe'/ ette te teiden Himoisanne sen culutaisitta. (Te anotte ja eipä te saa/ Sentähden että te pahasti anotte/ nimittäin siihen/ että te teidän himoissanne sen kuluttaisitte.)

3. αἰτεῖτε καὶ οὐ λαμβάνετε, διότι κακῶς αἰτεῖσθε, ἵνα ἐν ταῖς ἡδοναῖς ὑμῶν δαπανήσητε.

3. αιτειτε και ου λαμβανετε διοτι κακως αιτεισθε ινα εν ταις ηδοναις υμων δαπανησητε 3. aiteite kai oυ lamβanete dioti kakos aiteisthe ina en tais edonais υmon dapanesete

3 You° ask and do not receive, because you° ask evilly, in order that you° may spend (it) in your° sensual-delights.

3. Ye ask, and receive not, because ye ask amiss, that ye may consume it upon your lusts.

3. I bede og faae ikke, fordi I bede ilde, at I det kunne fortære i Eders Vellyster.

3. I bedjen, och fån intet; ty I bedjen illa, nämliga att I det uti edra vällust förtära skolen.

3. Teie pallute, ja ei sa mitte, sepärrast et teie pahhaste pallute, nenda et teie sedda omma himmude sees woiksite kullutada.

3. Jūs prašote ir negaunate, nes blogo prašote­savo užgaidoms išleisti.

3. ihr bittet, und nehmet nicht, darum daß ihr übel bittet, nämlich dahin, daß ihr's mit euren Wollüsten verzehrt.

3. Vous demandez, et vous ne recevez point, parce que vous demandez mal, et dans la vue de satisfaire à vos plaisirs.

3. Pedís, y no recibís; porque pedís malamente, para gastar en vuestros deleites.

3 Gij bidt, en gij ontvangt niet, omdat gij kwalijk bidt, opdat gij het in uw wellusten doorbrengen zoudt.

3. Prosicie, a nie bierzecie, przeto iż źle prosicie, abyście to na rozkosze wasze obracali.

3. Kéritek, de nem kapjátok, mert nem jól kéritek, hogy gerjedelmeitekre költsétek azt. [2†]

3 Просите, и не получаете, потому что просите не на добро, а чтобы употребить для ваших вожделений.

3. Просите, та й не приймаєте, тому що погано просите, щоб обернути на розкоші ваші.

4 Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.

4 Te (avionrikkojat ja) avionrikkojattaret, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, hänestä tulee Jumalan vihollinen.

4. Te huorintekiät ja huorat! ettekö te tiedä, että maailman ystävyys on viha Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo maailman ystävä olla, hän tulee Jumalan vihamieheksi.

4. Te huorintekiät ja huorat ettekö te tiedä että mailman ystäwys saatta Jumalan wihaisexi? Joca sijs tahto mailman ystäwä olla hän tule Jumalalda wihattawaxi.

4. Te Hoorintekiet ia Hoorat/ ettekö te tiedhe/ ette Mailman Ystewuys ombi Jumalan Wihalisus? Joca sijs tactopi Mailma' Ysteue olla Hen tulepi Jumalan Wihalisexi. (Te huorintekijät ja huorat/ ettekö te tiedä/ että maailman ystäwyys ompi Jumalan wihollisuus? Joka siis tahtoopi maailman ystäwä olla Hän tuleepi Jumalan wiholliseksi.)

4. μοιχοὶ καὶ μοιχαλίδες! οὐκ οἴδατε ὅτι ἡ φιλία τοῦ κόσμου ἔχθρα τοῦ Θεοῦ ἐστιν; ὃς ἂν οὖν βουληθῇ φίλος εἶναι τοῦ κόσμου, ἐχθρὸς τοῦ Θεοῦ καθίσταται.

4. μοιχοι και μοιχαλιδες ουκ οιδατε οτι η φιλια του κοσμου εχθρα του θεου εστιν ος αν ουν βουληθη φιλος ειναι του κοσμου εχθρος του θεου καθισταται 4. moichoi kai moichalides oυk oidate oti e filia toυ kosmoυ echthra toυ theoυ estin os an oυn βoυlethe filos einai toυ kosmoυ echthros toυ theoυ kathistatai

4 Adulterers and adulteresses, do you° not know that the friendship of the world is hostility (toward) God? Therefore, whoever wills to be a friend of the world is designated (as) an enemy of God.

4. Ye adulterers and adulteresses, know ye not that the friendship of the world is enmity with God? whosoever therefore will be a friend of the world is the enemy of God.

4. I Hoerkarle og Hoerkvinder! vide I ikke, at Verdens Venskab er Guds Fjendskab? Derfor, hvo som vil være Verdens Ven, bliver Guds Fjende.

4. I horkarlar och horkonor, veten I icke, att verldenes vänskap är Guds ovänskap? Ho som verldenes vän vill vara, han varder Guds ovän.

4. Teie abbiellorikkujad mehhed ja naesed, eks teie tea, et ma-ilma söbrus on waen Jummala wasto? kes nüüd tahhab ma-ilma söbber olla, se saab Jummala waenlaseks.

4. Paleistuviai ir paleistuvės! Ar nežinote, kad draugystė su pasauliu yra priešiškumas Dievui? Taigi kas nori būti pasaulio bičiulis, tas tampa Dievo priešu.

4. Ihr Ehebrecher und Ehebrecherinnen, wisset ihr nicht, daß der Welt Freundschaft Gottes Feindschaft ist? Wer der Welt Freund sein will, der wird Gottes Feind sein.

4. Hommes et femmes adultères, ne savez-vous pas que l'amour du monde est une inimitié contre Dieu? Qui voudra donc être ami du monde, se rendra ennemi de Dieu.

4. Adúlteros y adúlteras, ¿no sabéis que la amistad del mundo es enemistad con Dios? Cualquiera, pues, que quisiere ser amigo del mundo, se constituye enemigo de Dios.

4 Overspelers en overspeleressen, weet gij niet, dat de vriendschap der wereld een vijandschap Gods is? Zo wie dan een vriend der wereld wil zijn, die wordt een vijand van God gesteld.

4. Cudzołożnicy i cudzołożnice! nie wiecież, iż przyjaźó świata jest nieprzyjaźnią Bożą? Przetoż, ktobykolwiek chciał być przyjacielem tego świata, staje się nieprzyjacielem Bożym.

4. Parázna férfiak és asszonyok, nem tudjátok-é, hogy a világ barátsága ellenségeskedés az Istennel? A ki azért e világ barátja akar lenni, az Isten ellenségévé lesz. [3†]

4 Прелюбодеи и прелюбодейцы! не знаете ли, что дружба с миром есть вражда против Бога? Итак, кто хочет быть другом миру, тот становится врагом Богу.

4. Перелюбники і перелюбницї! хиба не знаєте, що любов сьвіта сього - вражда проти Бога? Оце ж, хто хоче бути приятелем сьвіту, той стаєть ся ворогом Бога.

5 Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan"?

5 Vai luuletteko, että Raamattu * puhuu turhaan?”Kateuteen asti Hän haluaa Henkeä, joka asuu meissä.”*

5. Eli luuletteko, että Raamattu sanoo turhaan: henki, joka meissä asuu, himoitsee kateutta vastaan?

5. Eli luulettaco että Ramattu sano turhan? Hengi joca teisä asu himoidze cateutta wastan.

5. Eli lwletaco te/ ette Ramattu sanopi turhan? Hengi ioca teisse asupi/ himoitzepi Cateusta wastan/ (Eli luuletteko te/ että Raamattu sanoopi turhaan? Henki joka teissä asuupi/ himoitseepi kateusta wastaan/)

5. ἢ δοκεῖτε ὅτι κενῶς ἡ γραφὴ λέγει, πρὸς φθόνον ἐπιποθεῖ τὸ Πνεῦμα ὃ κατῴκησεν ἐν ἡμῖν;

5. η δοκειτε οτι κενως η γραφη λεγει προς φθονον επιποθει το πνευμα ο κατωκησεν εν ημιν 5. e dokeite oti kenos e grafe legei pros fthonon epipothei to pneυma o katokesen en emin

5 Or are you° thinking that the Scripture speaks with emptiness? Does the Spirit who dwelt in us long to envy?

5. Do ye think that the scripture saith in vain, The spirit that dwelleth in us lusteth to envy?

5. Eller mene I, at Skriften taler forgjeves? mon den Aand, som boer i os, opvækker Avind? Den giver jo større Naade.

5. Menen I att Skriften säger fåfängt: Anden, som bor uti eder, begärar emot hatet?

5. Woi mötlete teie, et kirri asjata ütleb: Se waim, mis meie sees ellab, himmustab wasto kaddedust;

5. Gal manote, kad Raštas veltui sako: ‘‘Pavydžiai trokšta Dvasia, kuri gyvena mumyse’‘.

5. Oder lasset ihr euch dünken, die Schrift sage umsonst: Der Geist, der in euch wohnt, begehrt und eifert?

5. Pensez-vous que l'Écriture parle en vain? L'Esprit qui habite en nous, a-t-il des désirs qui portent à l'envie?

5. ¿Pensáis que la Escritura dice sin causa, El espíritu que mora en nosotros, codicia envidiosamente?

5 Of meent gij, dat de Schrift tevergeefs zegt: De Geest, Die in ons woont, heeft Die lust tot nijdigheid?

5. Albo mniemacie, iż próżno Pismo mówi: Izali ku zazdrości pożąda duch, który w nas mieszka?

5. Vagy azt gondoljátok, hogy az Írás hiába mondja: Irígységre [4†] kívánkozik a lélek, a mely bennünk lakozik?

5 Или вы думаете, что напрасно говорит Писание: „доревности любит дух, живущий в нас"?

5. Або думаєте, що марно писаннє глаголе: "До зависти пре Дух, що вселив ся в нас?"

6 Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon".

6 Mutta Hän antaa sitä suuremman armon. Sen vuoksi Hän* sanoo: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon."

6. Ja antaa runsaasti armon; sentähden hän sanoo: Jumala seisoo ylpeitä vastaan, mutta nöyrille antaa hän armon.

6. Ja anda runsast Armon.

6. ia andapi runsasti Armon. (ja antaapi runsaasti armon.)

6. μείζονα δὲ δίδωσι χάριν· διὸ λέγει· ὁ Θεὸς ὑπερηφάνοις ἀντιτάσσεται, ταπεινοῖς δὲ δίδωσι χάριν.

6. μειζονα δε διδωσιν χαριν διο λεγει ο θεος υπερηφανοις αντιτασσεται ταπεινοις δε διδωσιν χαριν 6. meizona de didosin charin dio legei o theos υperefanois antitassetai tapeinois de didosin charin

6 But he is giving greater grace. Hence (the Scripture) says, ‘God resists the haughty, but gives grace to the humble.’ {Prov 3:34}

6. But he giveth more grace. Wherefore he saith, God resisteth the proud, but giveth grace unto the humble.

6. Derfor siger Skriften: Gud imodstaaer de Hoffærdige, men giver de Ydmyge Naade.

6. Men han gifver rikeliga nåd. Ty Skriften säger: Gud står emot de högfärdiga; men dem ödmjukom gifver han nåd.

6. Ja temma annab suremat armo, sepärrast ütleb kirri: Jummal panneb sureliste wasto , agga allandikkuile annab temma armo.

6. Bet Jis duoda dar didesnę malonę, ir todėl sako: ‘‘Dievas išdidiems priešinasi, o nuolankiesiems teikia malonę’‘.

6. Er gibt aber desto reichlicher Gnade. Darum sagt sie: "Gott widersteht den Hoffärtigen, aber den Demütigen gibt er Gnade."

6. Au contraire, il accorde une grâce plus grande. C'est pourquoi, l'Écriture dit: Dieu résiste aux orgueilleux, mais il fait grâce aux humbles.

6. Mas él da mayor gracia. Porque él dice: Dios resiste a los soberbios, empero da gracia a los humildes.

6 Ja, Hij geeft meerdere genade. Daarom zegt de Schrift: God wederstaat de hovaardigen, maar den nederigen geeft Hij genade.

6. Owszem, hojniejszą daje łaskę; bo mówi: Bóg się pysznym sprzeciwia, ale pokornym łaskę daje.

6. De majd nagyobb kegyelmet ád; ezért mondja: [5†] Az Isten a kevélyeknek ellenök áll, az alázatosoknak pedig kegyelmet ád.

6 Но тем большую дает благодать; посему и сказано: Боггордым противится, а смиренным дает благодать.

6. Більшу ж дає благодать; тим же і глаголе: "Господь гордим противить ся, смиренним же дає благодать."

7 Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.

7 Olkaa siis Jumalalle alamaiset, [mutta] vastustakaa paholaista, niin hän pakenee luotanne.

7. Niin olkaat siis Jumalalle alamaiset, mutta vastaan seisokaat perkelettä, niin hän teistä pakenee.

7. Nijn olcat sijs Jumalalle alammaiset mutta wastanseisocat Perkelettä nijn hän teistä pakene.

7. Nin olcat sijs Alamaiset Jumalalle/ Mutta wastanseisocat Perkelet/ nin hen pakene teiste. (Niin olkaat siis alamaiset Jumalalle/ Mutta wastaan seisokaat perkeleet/ niin hän pakenee teistä.)

7. Ὑποτάγητε οὖν τῷ Θεῷ. ἀντίστητε τῷ διαβόλῳ, καὶ φεύξεται ἀφ’ ὑμῶν·

7. υποταγητε ουν τω θεω αντιστητε τω διαβολω και φευξεται αφ υμων 7. υpotagete oυn to theo antistete to diaβolo kai feυksetai af υmon

7 Therefore, be° subject to God and stand° against the devil, and he will be fleeing away from you°.

7. Submit yourselves therefore to God. Resist the devil, and he will flee from you.

7. Værer derfor Gud underdanige; staaer Djævelen imod, saa skal han flye fra Eder.

7. Så varer nu Gudi underdånige; står emot djefvulen, så flyr han ifrån eder.

7. Siis heitke ennast Jummala alla: seiske kurrati wasto , siis peab ta teie jurest ärrapöggenema.

7. Todėl atsiduokite Dievui; priešinkitės velniui, ir jis bėgs nuo jūsų.

7. So seid nun Gott untertänig. Widerstehet dem Teufel, so flieht er von euch;

7. Soumettez-vous donc à Dieu; résistez au diable, et il s'enfuira de vous.

7. Sed pues sujetos a Dios: resistíd al diablo, y huirá de vosotros.

7 Zo onderwerpt u dan Gode; wederstaat den duivel, en hij zal van u vlieden.

7. Poddajcież się tedy Bogu, a dajcie odpór dyjabłu, a uciecze od was.

7. Engedelmeskedjetek azért az Istennek; [6†] álljatok ellene az ördögnek, és elfut tőletek.

7 Итак покоритесь Богу; противостаньте диаволу, и убежит от вас.

7. Коріте ся ж оце Богу, противте ся ж дияволові, то й утїче од вас.

8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.

8 Lähestykää Jumalaa, niin Hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.

8. Lähestykäät Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaat kätenne, te syntiset, ja peratkaat teidän sydämenne, te kaksimieliset.

8. Lähestykät Jumalata nijn hän lähesty teitä. Puhdistacat käten te synneiset ja peratcat teidän sydämen te caximieliset.

8. Lehestyke Jumalalle/ nin hen lehestypi teille. Puhdistaca teiden Kätenne O te Synneiset/ Ja percacat teiden Sydhemenne te Caximieliset. (Lähestykää Jumalalle/ niin hän lähestyypi teille. Puhdistakaa teidän kätenne oi te syntiset/ Ja perkatkaat teidän sydämenne te kaksimieliset.)

8. ἐγγίσατε τῷ Θεῷ, καὶ ἐγγιεῖ ὑμῖν. καθαρίσατε χεῖρας ἁμαρτωλοί καὶ ἁγνίσατε καρδίας δίψυχοι.

8. εγγισατε τω θεω και εγγιει υμιν καθαρισατε χειρας αμαρτωλοι και αγνισατε καρδιας διψυχοι 8. eggisate to theo kai eggiei υmin katharisate cheiras amartoloi kai agnisate kardias dipsυchoi

8 Draw° near to God and he will be drawing near to you°. Cleanse° (your°) hands sinners and purify° (your°) hearts (you)° indecisive!

8. Draw nigh to God, and he will draw nigh to you. Cleanse your hands, ye sinners; and purify your hearts, ye double minded.

8. Holder Eder nær til Gud, saa skal han holde sig nær til Eder! Renser Hænderne, I Syndere! og luttrer Hjerterne, I Tvesindede!

8. Nalkens Gudi, så nalkas han eder. Rener edra händer, I syndare, och renser edor hjerta, I ostadige.

8. Tulge Jummala liggi , siis tulleb temma teie liggi: puhhastage ¤ käed, teie pattused, ja kassige süddamed, teie kaksipiddise melega innimessed.

8. Artinkitės prie Dievo, ir Jis artinsis prie jūsų. Nusiplaukite rankas, nusidėjėliai, nusivalykite širdis, dvejojantys.

8. nahet euch zu Gott, so naht er sich zu euch. Reiniget die Hände, ihr Sünder, und macht eure Herzen keusch, ihr Wankelmütigen.

8. Approchez-vous de Dieu, et il s'approchera de vous. Pécheurs, nettoyez vos mains; et vous qui avez le cœur partagé, purifiez vos cœurs;

8. Allegáos a Dios, y él se allegará a vosotros. Pecadores, limpiád las manos; y vosotros de doblado ánimo, purificád los corazones.

8 Naakt tot God, en Hij zal tot u naken. Reinigt de handen, gij zondaars, en zuivert de harten, gij dubbelhartigen!

8. Przybliżcie się ku Bogu, a przybliży się ku wam. Ochędóżcie ręce grzesznicy i oczyście serca, którzyście umysłu dwoistego,

8. [7†] Közeledjetek az Istenhez, és közeledni fog [8†] hozzátok. Tisztítsátok meg kezeiteket, ti bűnösök, és szenteljétek meg szíveiteket ti kétszívűek.

8 Приблизьтесь к Богу, и приблизится к вам; очиститеруки, грешники, исправьте сердца, двоедушные.

8. Приближуйтесь до Бога, то й приближить ся до вас; очистїть руки, грішники, і направте серця (ваші), двоєдушники.

9 Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi.

9 Tuntekaa kurjuutenne ja valittakaa ja itkekää. Naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi.

9. Olkaat surulliset, murehtikaat ja itkekäät. Teidän naurunne kääntyköön itkuksi ja ilonne murheeksi.

9. Olcat radolliset ja kärsikät cowa ja itkekät. Teidän nauron käändykön itcuxi ja teidän ilon murhexi.

9. Olcat Radhoiliset/ ia kersiket coua/ ia idkeket. Teiden Naurunna kendyken Idkuxi/ ia teiden Ilonna Murehexi. (Olkaat raadolliset/ ja kärsikäät kowaa/ ja itkekäät. Teidän naurunne kääntykään itkuksi/ ja teidän ilonne murheeksi.)

9. ταλαιπωρήσατε καὶ πενθήσατε καὶ κλαύσατε· ὁ γέλως ὑμῶν εἰς πένθος μεταστραφήτω καὶ ἡ χαρὰ εἰς κατήφειαν.

9. ταλαιπωρησατε και πενθησατε και κλαυσατε ο γελως υμων εις πενθος μεταστραφητω και η χαρα εις κατηφειαν 9. talaiporesate kai penthesate kai klaυsate o gelos υmon eis penthos metastrafeto kai e chara eis katefeian

9 Be miserable° and mourn° and weep°. Let your° laughter be turned to mourning and your° joy (be turned) to gloom.

9. Be afflicted, and mourn, and weep: let your laughter be turned to mourning, and your joy to heaviness.

9. Jamrer og sørger og græder; Eders Latter omvendes til Sorrig, og Glæden til Bedrøvelse!

9. Varer elände, och sörjer, och gråter: edart löje vände sig i gråt, och glädjen i sorg.

9. Öpppige omma hädda tundma, ja olge kurwad, ja nutke; teie naer sago nuttuks, ja teie rööm kurbdusseks.

9. Dejuokite, liūdėkite ir raudokite! Jūsų juokas tepavirsta gedulu, o džiaugsmas­liūdesiu.

9. Seid elend und traget Leid und weinet; euer Lachen verkehre sich in Weinen und eure Freude in Traurigkeit.

9. Sentez vos misères, et soyez dans le deuil, et pleurez; que votre rire se change en pleurs, et votre joie en tristesse.

9. Afligíos, y lamentád, y llorád. Vuestra risa conviértase en lloro, y vuestro gozo en tristeza.

9 Gedraagt u als ellendigen, en treurt en weent; uw lachen worde veranderd in treuren, en uw blijdschap in bedroefdheid.

9. Bądźcie utrapieni i żałujcie, i płaczcie; śmiech wasz niech się obróci w żałość, a radość w smutek.

9. Nyomorkodjatok és gyászoljatok és sírjatok; a ti nevetéstek gyászra forduljon, és örömötök szomorúságra.

9 Сокрушайтесь, плачьте и рыдайте; смех ваш да обратится в плач, и радость – в печаль.

9. Страдайте, сумуйте та плачте; сьміх ваш у плач нехай обернеть ся, і радість у горе.

10 Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.

10 Nöyrtykää Herran edessä, niin Hän koroittaa teidät.

10. Nöyryyttäkäät teitänne Jumalan kasvoin edessä, niin hän teitä ylentää.

10. Nöyryttäkät teitän Jumalan caswon edes nijn hän teitä cohenda.

10. Neuriteket teiten Jumalan Casuon eten/ nin hen teite yleskodhenda. (Nöyryttäkäät teitän Jumalan kaswon eteen/ niin hän teitä ylös kohentaa.)

10. ταπεινώθητε ἐνώπιον τοῦ Κυρίου, καὶ ὑψώσει ὑμᾶς.

10. ταπεινωθητε ενωπιον του κυριου και υψωσει υμας 10. tapeinothete enopion toυ kυrioυ kai υpsosei υmas

10 Humble° yourselves in the sight of the Lord and he will be exalting you°.

10. Humble yourselves in the sight of the Lord, and he shall lift you up.

10. Ydmyger Eder for Herren, saa skal han ophøie Eder.

10. Förnedrer eder för Herranom, så skall han eder upphöja.

10. Allandage ennast Issanda ees, siis wöttab temma teid üllendada.

10. Nusižeminkite prieš Viešpatį, ir Jis jus išaukštins.

10. Demütiget euch vor Gott, so wir er euch erhöhen.

10. Humiliez-vous devant le Seigneur, et il vous élèvera.

10. Humilláos delante de la presencia del Señor, y él os ensalzará.

10 Vernedert u voor den Heere, en Hij zal u verhogen.

10. Uniżajcie się przed obliczem Paóskiem, a wywyższy was.

10. Alázzátok meg magatokat az [9†] Úr előtt, és felmagasztal titeket.

10 Смиритесь пред Господом, и вознесет вас.

10. Смирітесь перед Господом, то й підійме вас.

11 Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari.

11 Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee ja* veljeään tuomitsee, panettelee lakia ja tuomitsee lain. Mutta jos tuomitset lain, et ole lain seuraaja vaan tuomari.

11. Älkäät toinen toistanne panetelko, rakkaat veljet: joka veljeänsä panettelee ja veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain. Mutta jos sinä tuomitset lain, niin et sinä ole lain tekiä vaan tuomari.

11. Älkät toinen toistan panetelco rackat weljet. Sillä joca weljens panettele ja duomidze hän panettele Lakia ja duomidze Lain. Mutta jos sinä duomidzet Lain nijn et sinä ole Lain tekiä waan Duomari.

11. Elket panetelco keskenen rackat Weliet. Joca panettele weliens/ ia Domitzepi weliens/ hen panetele Lakia/ ia Domitzepi lain. Mutta ios sine domitzet Lain/ nin et ole sine Lain Tekie/ Waan Domari. (Älkäät panetelko keskenän rakkaat weljet. Joka panettelee weljensä/ ja tuomitseepi weljensä/ hän panettelee lakia/ ja tuomitseepi lain. Mutta jos sinä tuomitset lain/ niin et ole sinä laintekijä/ Waan tuomari.)

11. Μὴ καταλαλεῖτε ἀλλήλων, ἀδελφοί, ὁ καταλαλῶν ἀδελφοῦ καὶ κρίνων τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ καταλαλεῖ νόμου καὶ κρίνει νόμον· εἰ δὲ νόμον κρίνεις, οὐκ εἶ ποιητὴς νόμου, ἀλλὰ κριτής.

11. μη καταλαλειτε αλληλων αδελφοι ο καταλαλων αδελφου και κρινων τον αδελφον αυτου καταλαλει νομου και κρινει νομον ει δε νομον κρινεις ουκ ει ποιητης νομου αλλα κριτης 11. me katalaleite allelon adelfoi o katalalon adelfoυ kai krinon ton adelfon aυtoυ katalalei nomoυ kai krinei nomon ei de nomon krineis oυk ei poietes nomoυ alla krites

11 Brethren do° not speak against one another. He who is speaking against a brother and is judging his brother, is speaking against (the law) and is judging (the) law. Now if you are judging (the) law, you are not a doer of (the) law, but a judge.

11. Speak not evil one of another, brethren. He that speaketh evil of his brother, and judgeth his brother, speaketh evil of the law, and judgeth the law: but if thou judge the law, thou art not a doer of the law, but a judge.

11. Taler ikke ilde om hverandre, Brødre! Hvo, som taler ilde om sin Broder og dømmer sin Broder, taler ilde om Loven og dømmer Loven; men dømmer du Loven, da er du ikke Lovens Gjører, men dens Dommer.

11. Förtaler icke hvarannan, käre bröder; den som förtalar sin broder, och dömer sin broder, han förtalar lagen, och dömer lagen; men dömer du lagen, så äst du icke lagsens görare, utan domare.

11. Ärge kandke keelt teine teise peäle, weñad: kes wenna peäle keelt kannab, ja omma wenna peäle kohhut moistab, se kañab keelt kässo peäle, ja moistab kässo peäle kohhut; agga kui sa kässo peäle kohhut moistad, siis ei olle sa mitte kässo järrele teggia, waid kohtomoistia.

11. Broliai, neapkalbinėkite vieni kitų! Kas apkalba ir teisia savo brolį, tas apkalba ir teisia įstatymą. O jeigu teisi įstatymą, vadinasi, nesi įstatymo vykdytojas, bet teisėjas.

11. Afterredet nicht untereinander, liebe Brüder. Wer seinem Bruder afterredet und richtet seinen Bruder, der afterredet dem Gesetz und richtet das Gesetz. Richtest du aber das Gesetz, so bist du nicht ein Täter des Gesetzes, sondern ein Richter.

11. Frères, ne médisez point les uns des autres. Celui qui médit d'un frère, et qui condamne son frère, médit de la loi, et juge la loi. Or, si tu juges la loi, tu n'es point observateur, mais juge de la loi.

11. Hermanos, no digáis mal los unos de los otros: el que dice mal de su hermano, y juzga a su hermano, este tal dice mal de la ley, y juzga a la ley; mas si tú juzgas a la ley, no eres guardador de la ley, sino juez.

11 Broeders, spreekt niet kwalijk van elkander. Die van zijn broeder kwalijk spreekt en zijn broeder oordeelt, die spreekt kwalijk van de wet, en oordeelt de wet. Indien gij nu de wet oordeelt, zo zijt gij geen dader der wet, maar een rechter.

11. Nie obmawiajcie jedni drugich, bracia! Kto obmawia brata i potępia brata swego, obmawia zakon i potępia zakon; a jeźli potępisz zakon, nie jesteś czynicielem zakonu, ale sędzią.

11. Ne szóljátok meg egymást atyámfiai. A ki megszólja atyjafiát, és a ki kárhoztatja atyjafiát, az a törvény ellen szól, és a törvényt kárhoztatja. Ha pedig a törvényt kárhoztatod, nem megtartója, hanem bírája vagy a törvénynek.

11 Не злословьте друг друга, братия: кто злословит брата или судит брата своего, того злословит закон и судит закон; а если ты судишь закон, то ты не исполнитель закона, но судья.

11. Не осуджуйте один одного, браттє; хто бо осуджує брата та судить брата свого, осуджує закон і судить закон; коли ж закон судиш, то ти не чинитель закону, а суддя.

12 Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?

12 Yksi on lainsäätäjä [ja tuomari], Hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa Mutta kuka olet sinä, joka tuomitset toisen*?

12. Yksi on lain antaja, joka voi vapahtaa ja kadottaa. Kuka sinä olet, joka toista tuomitset?

12. Sillä yxi on Lain andaja joca woi wapautta ja cadotta. Cusa sinä olet joca toista duomidzet.

12. Sille yxi ombi Lainandaia/ Joca woipi wapautta ia cadhotta. Cuca sine oleit/ ioca toista Domitzet? (Sillä yksi ompi lainanantaja/ Joka woipi wapauttaa ja kadottaa. Kuka sinä olet/ joka toista tuomitset?)

12. εἷς ἐστιν ὁ νομοθέτης καὶ κριτής, ὁ δυνάμενος σῶσαι καὶ ἀπολέσαι· σὺ δὲ τίς εἶ ὃς κρίνεις τὸν ἕτερον;

12. εις εστιν ο νομοθετης ο δυναμενος σωσαι και απολεσαι συ τις ει ος κρινεις τον ετερον 12. eis estin o nomothetes o dυnamenos sosai kai apolesai sυ tis ei os krineis ton eteron

12 There is the one lawgiver, who is able to save and to destroy; but who are you who judges the other?

12. There is one lawgiver, who is able to save and to destroy: who art thou that judgest another?

12. Een er Lovgiveren, som er mægtig til at frelse og fordærve; hvo er du, som dømmer den Anden?

12. Ty en är laggifvaren, som kan saliggöra, och fördöma; ho äst du, som dömer en annan?

12. Üks ainus kässo andia on, kes woib önsaks tehha, ja hukka panna; sinna, kes sa olled, et sa teise peäle kohhut moistad?

12. Yra vienas įstatymo leidėjas, kuris gali išgelbėti ir pražudyti. O kas gi tu toks, kuris teisi kitą?

12. Es ist ein einiger Gesetzgeber, der kann selig machen und verdammen. Wer bist du, der du einen andern richtest?

12. Il y a un seul Législateur, qui peut sauver et perdre. Toi, qui es-tu, qui juges les autres?

12. Solo uno es el dador de la ley, que puede salvar, y perder: ¿Quién eres tú que juzgas a otro?

12 Er is een enig Wetgever, Die behouden kan en verderven. Doch wie zijt gij, die een anderen oordeelt?

12. Jeden jest zakonodawca, który może zbawić i zatracić. Ale ty ktoś jest, co potępiasz drugiego?

12. Egy a törvényhozó, a ki hatalmas megtartani és elveszíteni: kicsoda vagy te, hogy kárhoztatod a másikat? [10†]

12 Един Законодатель и Судия, могущий спасти и погубить; а ты кто, который судишь другого?

12. Один єсть Законодавець, що може спасти і погубити; ти ж хто єси, що судиш другого?

13 Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: "Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa" —

13 Niinpä niin, te, jotka sanotte: "Tänään tai huomenna menemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja käymme kauppaa ja saamme voittoa" —

13. Nyt hyvin, te jotka sanotte: menkäämme tänäpänä taikka huomenna siihen eli siihen kaupunkiin, ja viettäkäämme siinä yksi vuosi, ja tehkäämme kauppaa ja voittakaamme,

13. Te cuin sanotta: mengäm tänäpän taicka huomen sijhen eli sijhen Caupungijn ja wiettäkäm sijnä yxi wuosi ja tehkäm cauppa ja woittacam.

13. Lach nyt/ te quin sanotta. Tenepene taicka Homenna/ mengem sihen eli sihen Caupungijn/ ia wiettekem sijne ydhen Woodhen/ ia caupatechkem ia woittacam/ (Nyt te kuin sanotte. Tänäpänä taikka huomenna/ menkäämme siihen eli siihen kaupunkiin/ ja wiettäkäämme siinä yhden wuoden/ ja kaupat tehkäämme ja woittakaamme.)

13. Ἄγε νῦν οἱ λέγοντες· σήμερον καὶ αὔριον πορευσόμεθα εἰς τήνδε τὴν πόλιν καὶ ποιήσομεν ἐκεῖ ἐνιαυτὸν ἕνα καὶ ἐμπορευσόμεθα καὶ κερδήσομεν·

13. αγε νυν οι λεγοντες σημερον {VAR1: και } {VAR2: η } αυριον πορευσωμεθα εις τηνδε την πολιν και {VAR1: ποιησωμεν } {VAR2: ποιησομεν } εκει ενιαυτον ενα και {VAR1: εμπορευσωμεθα και κερδησωμεν } {VAR2: εμπορευσομεθα και κερδησομεν } 13. age nυn oi legontes semeron {VAR1: kai } {VAR2: e } aυrion poreυsometha eis tende ten polin kai {VAR1: poiesomen } {VAR2: poiesomen } ekei eniaυton ena kai {VAR1: emporeυsometha kai kerdesomen } {VAR2: emporeυsometha kai kerdesomen }

13 Proceed (on) now, you° who are saying, Today and the next-day, we should travel into this city and should spend one year there and be a merchant and make* a gain.

13. Go to now, ye that say, To day or to morrow we will go into such a city, and continue there a year, and buy and sell, and get gain:

13. Nu velan, I som sige: i Dag eller i Morgen ville vi gaae til den eller den Stad og blive der eet Aar og kjøbslaae og vinde;

13. Nu väl, I som sägen: I dag, eller i morgon vilje vi gå uti den eller den staden, och vilje der ligga ett år, och handla, och vinna;

13. Et kuulge nüüd, kes teie ütlete: Tänna ehk hom̃e tahhame meie siñna ehk teise liñna miñna, ja siñna ühheks aastaks wibida, ja kaupleda, ja ennestele kasso sata.

13. Nagi jūs, kurie sakote: ‘‘Šiandien arba rytoj keliausime į tą ir tą miestą, tenai išbūsime metus, versimės prekyba ir pasipelnysime’‘,­

13. Wohlan nun, die ihr sagt: Heute oder morgen wollen wir gehen in die oder die Stadt und wollen ein Jahr da liegen und Handel treiben und gewinnen;

13. Je m'adresse maintenant à vous qui dites: Nous irons aujourd'hui ou demain dans telle ville, et nous y passerons une année, nous trafiquerons et nous gagnerons. moins il pria avec instance qu'il ne plût point; et il ne plut point sur la terre durant trois ans et six mois.

13. Ea ahora, vosotros los que decís: Vamos hoy y mañana a tal ciudad, y estaremos allá un año, y comprarémos mercadería, y ganarémos:

13 Welaan nu gij, die daar zegt: Wij zullen heden of morgen naar zulk een stad reizen, en aldaar een jaar doorbrengen, en koopmanschap drijven, en winst doen.

13. Nuż teraz wy, co mówicie: Dziś albo jutro pójdziemy do tego miasta i zamieszkamy tam przez jeden rok, a będziemy kupczyć i zysk sobie przywiedziemy;

13. Nosza immár ti, a kik azt mondjátok: Ma vagy holnap elmegyünk ama városba, és ott töltünk egy esztendőt, és kalmárkodunk, és nyerünk; [11†]

13 Теперь послушайте вы, говорящие: „сегодня или завтра отправимся в такой-то город, и проживем там один год,и будем торговать и получать прибыль";

13. А нуте ж ви, що говорите: Сьогоднї або завтра пійдемо в той і той город, і пробудемо там рік, та торгувати мем та дбати мем,

14 te, jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu; sillä mikä on teidän elämänne? Savu te olette, joka hetkisen näkyy ja sitten haihtuu —

14 te, jotka ette tiedä huomisen menoa. Sillä mikä on elämänne? * Sehän on savu,* joka hetken näkyy ja sitten haihtuu.

14. Jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu. Sillä mikä on teidän elämänne? Se on löyhkä, joka vähäksi (hetkeksi) näkyy, mutta sitte katoo.

14. Jotca ei tiedä mitä huomena tapahtu. Sillä mikä on teidän elämän? Se on yxi löyhäys joca wähäxi hetkexi ilmesty mutta cohta cato. Mutta teidän piti sanoman.

14. iotca epätiedhette mite Homena tapactupi. Sille mike ombi teiden Elämen? Se ombi yxi Leuueh/ ioca wähexi Hetkexi ilmestupi/ mutta sitelehin se poiskatopi. Jonga edheste teiden piti sanoman. (jotka etpä tiedätte mitä huomenna tapahtuupi. Sillä mikä ompi teidän elämän? Se ompi yksi löyhä/ joka wähäksi hetkeksi ilmestyypi/ mutta siitälähin pois katoaapi. Jonka edestä teidän piti sanoman.)

14. οἵτινες οὐκ ἐπίστασθε τὸ τῆς αὔριον· ποία γὰρ ἡ ζωὴ ὑμῶν; ἀτμὶς γὰρ ἔσται ἡ πρὸς ὀλίγον φαινομένη, ἔπειτα δὲ καὶ ἀφανιζομένη·

14. οιτινες ουκ επιστασθε το της αυριον ποια γαρ η ζωη υμων ατμις γαρ εστιν η προς ολιγον φαινομενη επειτα δε αφανιζομενη 14. oitines oυk epistasthe to tes aυrion poia gar e zoe υmon atmis gar estin e pros oligon fainomene epeita de afanizomene

14 You° do not know what the next-day (will bring), for* what (is) your° life? For* it will be a vapor, which appears for a small (time) but also thereafter disappears.

14. Whereas ye know not what shall be on the morrow. For what is your life? It is even a vapour, that appeareth for a little time, and then vanisheth away.

14. I, som ikke vide, hvad i Morgen skee skal; thi hvad er Eders Liv? det er jo en Damp, som er tilsyne en liden Tid, men derefter forsvinder.

14. Och veten icke hvad i morgon ske kan; ty hvad är edart lif? Ett damb äret, som en liten tid varar, och sedan försvinner.

14. Ja teie ei tea mitte, mis hom̃e sünnib: sest missuggune on teie ello? sest se on üks aur, mis nattoke aega näikse, agga pärrast ärrakaub.

14. jūs nežinote, kas atsitiks rytoj! Ir kas gi jūsų gyvybė? Garas, kuris trumpam pasirodo ir paskui išnyksta.

14. die ihr nicht wisset, was morgen sein wird. Denn was ist euer Leben? Ein Dampf ist's, der eine kleine Zeit währt, danach aber verschwindet er.

14. Or, vous ne savez pas ce qu'il en sera de demain; car, qu'est-ce que votre vie? Ce n'est qu'une vapeur qui parait pour peu de temps, et qui s'évanouit ensuite.

14. Vosotros que no sabéis lo que será mañana. Porque, ¿qué es vuestra vida? Ciertamente es un vapor que se aparece por un poco de tiempo, y después se desvanece.

14 Gij, die niet weet, wat morgen geschieden zal, want hoedanig is uw leven? Want het is een damp, die voor een weinig tijds gezien wordt, en daarna verdwijnt.

14. (Którzy nie wiecie, co jutro będzie; bo cóż jest żywot wasz? Para zaiste jest, która się na mały czas pokazuje, a potem niszczeje.)

14. A kik nem tudjátok mit hoz a holnap: mert micsoda a ti életetek? Bizony pára az, a mely rövid ideig látszik, azután pedig eltűnik. [12†]

14 вы, которые не знаете, что случится завтра: ибо что такое жизнь ваша? пар, являющийся на малое время, а потом исчезающий.

14. (ви, що не знаєте, що буде завтрішнього. Яке бо життє ваше? та же ж воно пара, що на малий час явить ся, а потім щезає.)

15 sen sijaan, että teidän tulisi sanoa: "Jos Herra tahtoo ja me elämme, niin teemme tämän tai tuon".

15 Sen sijaan teidän tulisi sanoa: "Jos Herra tahtoo, niin elämme ja teemme tämän tai tuon."

15. Mutta teidän pitää sanoman: jos Herra tahtoo, ja me elämme, niin me tätä taikka sitä tahdomme tehdä.

15. Jos HERra tahto ja me elämme nijn me sitä taicka tätä tekisim.

15. Jos Herra tactois/ ia me eleisime/ nin me tekisim site taica täte. (Jos Herra tahtoisi/ ja me eläisimme/ niin me tekisimme sitä taikka tätä.)

15. ἀντὶ τοῦ λέγειν ὑμᾶς, ἐὰν ὁ Κύριος θελήσῃ, καὶ ζήσομεν καὶ ποιήσομεν τοῦτο ἢ ἐκεῖνο.

15. αντι του λεγειν υμας εαν ο κυριος θεληση και {VAR1: ζησωμεν και ποιησωμεν } {VAR2: ζησομεν και ποιησομεν } τουτο η εκεινο 15. anti toυ legein υmas ean o kυrios thelese kai {VAR1: zesomen kai poiesomen } {VAR2: zesomen kai poiesomen } toυto e ekeino

15 Instead of that, you° should say, If the Lord wills, and we should also live, (then) we might do this or that.

15. For that ye ought to say, If the Lord will, we shall live, and do this, or that.

15. I den Sted I skulde sige: dersom Herren vil, og vi leve, da ville vi gjøre dette eller det.

15. För det I säga skullen: Om Herren vill, och vi lefve, så vilje vi göra det eller det.

15. Se eest tulleb teile öölda: Kui Issand tahhab, ja kui meie ellame, siis tahhame sedda ehk teist tehha.

15. Verčiau sakytumėte: ‘‘Jei Viešpats panorės, gyvensime ir darysime šį bei tą’‘.

15. Dafür ihr sagen solltet: So der HERR will und wir leben, wollen wir dies und das tun.

15. Au lieu que vous devriez dire: Si le Seigneur le veut, et si nous vivons, nous ferons ceci ou cela.

15. En lugar de lo cual deberíais decir: Si el Señor quisiere, y si viviéremos, haremos esto o aquello.

15 In plaats dat gij zoudt zeggen: Indien de Heere wil, en wij leven zullen, zo zullen wij dit of dat doen.

15. Zamiast tego, co byście mieli mówić: Będzieli Pan chciał, a będziemyli żywi, uczynimy to albo owo.

15. Holott ezt kellene mondanotok: Ha az Úr akarja és [13†] élünk, ím ezt, vagy amazt fogjuk cselekedni.

15 Вместо того, чтобы вам говорить: „если угодно будет Господу и живы будем, то сделаем то или другое", –

15. Замість щоб говорити вам: Коли Господь зволить та живі будемо, то зробимо се або те.

16 Mutta nyt te kerskaatte ylvästelyssänne. Kaikki sellainen kerskaaminen on paha.

16 Mutta nyt te kerskaatte ylvästelyssänne. Kaikki sellainen kerskaaminen on paha.

16. Mutta nyt te kerskaatte teidän ylpeydessänne. Kaikki senkaltainen kerskaus on paha.

16. Mutta nyt te kerscatta teitän teidän coreudesan. Caicki sencaltainen kerscaus on paha.

16. Mutta nyt te teiten kerskatta teiden Coreuxisan. Caiki sencaltainen Kerskaus ombi paha. (Mutta nyt te teitän kerskaatte teidän koreuksissan. Kaikki senkaltainen kerskaus ompi paha.)

16. νῦν δὲ καυχᾶσθε ἐν ταῖς ἀλαζονείαις ὑμῶν· πᾶσα καύχησις τοιαύτη πονηρά ἐστιν.

16. νυν δε καυχασθε εν ταις αλαζονειαις υμων πασα καυχησις τοιαυτη πονηρα εστιν 16. nυn de kaυchasthe en tais alazoneiais υmon pasa kaυchesis toiaυte ponera estin

16 But now you° boast in your° self-importance. All such boasting is evil.

16. But now ye rejoice in your boastings: all such rejoicing is evil.

16. Men nu rose I Eder i Eders Hovmodighed; al saadan Roes er ond.

16. Men nu berömmen I eder i edart högmod. All sådana berömmelse är ond.

16. Agga nüüd kiitlete teie ommas hooplemisses; keik nisuggune kiitleminne on kurri.

16. O dabar jūs giriatės iš savo pasipūtimo, ir kiekvienas toks gyrimasis yra blogas.

16. Nun aber rühmet ihr euch in eurem Hochmut. Aller solcher Ruhm ist böse.

16. Mais maintenant, vous vous glorifiez dans vos vanteries. Toute présomption de cette sorte est mauvaise.

16. Mas ahora triunfáis en vuestras soberbias. Toda gloria semejante es mala.

16 Maar nu roemt gij in uw hoogmoed; alle zodanige roem is boos.

16. Ale teraz chlubicie się w pysze waszej; wszelka chluba takowa zła jest.

16. Ti ellenben elbizakodottságtokban dicsekedtek: Minden ilyen dicsekedés gonosz.

16 вы, по своей надменности, тщеславитесь: всякое такое тщеславие есть зло.

16. Нинї ж хвалитесь у гордощах ваших. Усяка така хвала лиха.

17 Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi.

17 Joka siis ymmärtää tehdä hyvää eikä tee, hänelle se on synniksi.

17. Sillä joka taitaa hyvää tehdä, ja ei tee, niin se on hänelle synniksi.

17. Sillä joca taita hywä tehdä ja ei tee nijn se on hänelle synnixi.

17. Sille ioca taita hyue tehdhä ia ei tee/ henelle ombi se synnixi. (Sillä joka taitaa hywää tehdä ja ei tee/ hänelle ompi se synniksi.)

17. εἰδότι οὖν καλὸν ποιεῖν καὶ μὴ ποιοῦντι, ἁμαρτία αὐτῷ ἐστιν.

17. ειδοτι ουν καλον ποιειν και μη ποιουντι αμαρτια αυτω εστιν 17. eidoti oυn kalon poiein kai me poioυnti amartia aυto estin

17 Therefore knowing to do good and not doing (it), to him, it is sin.

17. Therefore to him that knoweth to do good, and doeth it not, to him it is sin.

17. Derfor, hvo som veed at gjøre Godt og gjør det ikke, ham er det Synd.

17. Den der kan göra godt, och gör icke, honom är det synd.

17. Kes nüüd moistab head tehha, ja ei te sedda mitte, sellele on se pattuks.

17. Kas moka daryti gera ir nedaro, tas nusideda.

17. Denn wer da weiß Gutes zu tun, und tut's nicht, dem ist's Sünde.

17. Celui-là donc pèche, qui connaît le bien et qui ne le fait pas.

17. El pecado, pues, está en aquel que sabe hacer lo bueno, y no lo hace.

17 Wie dan weet goed te doen, en niet doet, dien is het zonde.

17. Przetoż, kto umie dobrze czynić, a nie czyni, grzech ma.

17. A ki azért tudna jót cselekedni, és nem [14†] cselekeszik, bűne az annak.

17 Итак, кто разумеет делать добро и не делает, тому грех.

17. Оце ж хто знає, як чинити добро, та й не чинить, тому гріх.