3 luku

Varoitus kielen synneistä 1 – 12 ja kehoitus etsimään ylhäältä tulevaa viisautta ja osoittamaan sitä vaelluksessa 13 – 18.

1 Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion.

1 Veljeni, älkää monet *olko opettajia*, sillä tiedätte, että saamme sitä kovemman tuomion.

1. Älkäät, rakkaat veljeni, jokainen pyytäkö opettajana olla, tietäen, että me sitä suuremman tuomion saamme.

1. ÄLkät rackat weljeni jocainen pyytkö opettajana olla tieten että me sitä suuremman duomion saamme:

1. ELket rackat Welieni/ iocainen pytkö Opettaiat olla/ Tieten/ ette me site swreman Domion saama. (Älkäät rakkaat weljeni/ jokainen pyytäkö opettajat olla/ Tieten/ että me sitä suuremman tuomion saamme.)

1. Μὴ πολλοὶ διδάσκαλοι γίνεσθε, ἀδελφοί μου, εἰδότες ὅτι μεῖζον κρίμα ληψόμεθα·

1. μη πολλοι διδασκαλοι γινεσθε αδελφοι μου ειδοτες οτι μειζον κριμα ληψομεθα 1. me polloi didaskaloi ginesthe adelfoi moυ eidotes oti meizon krima lepsometha

1 My brethren, do° not (let) many (of) you° become teachers, knowing that we will be receiving a greater judgment.

1. My brethren, be not many masters, knowing that we shall receive the greater condemnation.

1. Mine Brødre! ikke mange af Eder blive Lærere, vidende, at vi skulle faae større Ansvar.

1. Mine bröder, farer icke hvar man efter att vara lärare; vetande att vi dess större dom fåm.

1. Mo wennad, ärge sage mitte paljo öppetajaks , et teie teate, et meie suremat nuhtlust peame sama.

1. Mano broliai, ne visi būkite mokytojais. Žinokite, kad mūsų laukia griežtesnis teismas.

1. Liebe Brüder, unterwinde sich nicht jedermann, Lehrer zu sein, und wisset, daß wir desto mehr Urteil empfangen werden.

1. Mes frères, qu'il n'y en ait pas parmi vous beaucoup qui enseignent, car nous encourrons un jugement plus sévère.

1. HERMANOS míos, no os hagáis muchos de vosotros maestros, sabiendo que recibiremos mayor condenación.

1 Zijt niet vele meesters, mijn broeders, wetende, dat wij te meerder oordeel zullen ontvangen.

1. Niechaj was niewiele będzie nauczycielami, bracia moi! wiedząc, że cięższy sąd odniesiemy.

1. Atyámfiai, ne legyetek sokan tanítók, tudván azt, hogy súlyosabb ítéletünk lészen.

1 Братия мои! не многие делайтесь учителями, зная, что мы подвергнемся большему осуждению,

1. Не бувайте многі учителями, браттє моє, знаючи, що більший осуд приймемо.

2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.

2 Sillä usein* kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään koko ruumiinsa.

2. Sillä moninaisissa me kukin puutumme. Mutta joka ei puheessa lankee, se on täydellinen mies, joka voi myös koko ruumiinsa suistaa.

2. Sillä moninaises me cukin puutumma. Mutta joca ei puhes lange se on täydellinen mies joca woi coco ruumins suista.

2. Sille moninaises me caiki putu'ma. Mutta ioca ei Puhesa langea/ se on teudhelinen Mies/ ioca woi mös coco rumins Suiszila hallita. (Sillä moninaisessa me kaikki puutumme. Mutta joka ei puheessa lankea/ se on täydellinen mies/ joka woi myös koko ruumiinsa suitsilla hallita.)

2. πολλὰ γὰρ πταίομεν ἅπαντες. εἴ τις ἐν λόγῳ οὐ πταίει, οὗτος τέλειος ἀνήρ, δυνατὸς χαλιναγωγῆσαι καὶ ὅλον τὸ σῶμα.

2. πολλα γαρ πταιομεν απαντες ει τις εν λογω ου πταιει ουτος τελειος ανηρ δυνατος χαλιναγωγησαι και ολον το σωμα 2. polla gar ptaiomen apantes ei tis en logo oυ ptaiei oυtos teleios aner dυnatos chalinagogesai kai olon to soma

2 For* we all trip in many things. If anyone does not trip in speech, this one is a mature man, (is) also able to bridle the whole body.

2. For in many things we offend all. If any man offend not in word, the same is a perfect man, and able also to bridle the whole body.

2. Thi vi støde alle an i mange Ting; dersom Nogen ikke støder an i sin Tale, denne er en fuldkommen Mand, istand til at holde det ganske Legeme i Tømme.

2. Ty i mång stycke fele vi alle; men den der icke felar uti ett ord, han är en fullkommen man, och kan regera hela lekamen med betsel.

2. Sest meie eksime keik paljo: kui kegi könnes ei eksi, se on üks täis mees, ja woib ka keik se ihho tallitseda.

2. Juk mes visi daug kur nusižengiame. Kas nenusižengia žodžiu, tas yra tobulas žmogus; jis sugeba pažaboti ir visą kūną.

2. Denn wir fehlen alle mannigfaltig. Wer aber auch in keinem Wort fehlt, der ist ein vollkommener Mann und kann auch den ganzen Leib im Zaum halten.

2. Or, nous bronchons tous en plusieurs choses. Si quelqu'un ne bronche point en paroles, c'est un homme parfait, qui peut tenir aussi tout son corps en bride.

2. Porque todos ofendemos en muchas cosas. Si alguno no ofende en palabra, éste es varón perfecto, que también puede con freno gobernar todo el cuerpo.

2 Want wij struikelen allen in vele. Indien iemand in woorden niet struikelt, die is een volmaakt man, machtig om ook het gehele lichaam in den toom te houden.

2. Albowiem w wielu upadamy wszyscy; jeźli kto nie upada w słowie, ten jest doskonałym mężem, który też może na wodzy trzymać i wszystko ciało.

2. Mert mindnyájan sokképen vétkezünk. Ha valaki beszédben nem vétkezik, az tökéletes ember, képes az egész testét is megzabolázni.

2 ибо все мы много согрешаем. Кто не согрешает в слове, тот человек совершенный, могущий обуздать и все тело.

2. Багато бо грішимо всї. Коли хто в слові не грішить, се звершений чоловік, сильний обуздати і все тїло.

3 Kun panemme suitset hevosten suuhun, että ne meitä tottelisivat, niin voimme ohjata niiden koko ruumiin.

3 *Katso, panemme suitset hevosten suuhun, että ne meitä tottelisivat, ja* ohjaamme niitten koko ruumiin.

3. Katso, me panemme hevosten suuhun suitset, että he meitä kuulisivat, ja heidän koko ruumiinsa me käännämme ympäri.

3. Cadzo me panemma hewoisten suuhun suidzet että he meitä cuulisit ja heidän coco ruumins me ymbärinskäännämme.

3. Catzo me panema Heuoisten Suhun Suitzet/ ette he meite cwlisit/ ia heiden coco rumins me ymberinskänem. (Katso me panemme hewosten suuhun suitset/ että me meitä kuulisit/ ja heidän koko ruumiinsa me ympärinsä käännämme.)

3. ἴδε τῶν ἵππων τοὺς χαλινοὺς εἰς τὰ στόματα βάλλομεν πρὸς τὸ πείθεσθαι αὐτοὺς ἡμῖν, καὶ ὅλον τὸ σῶμα αὐτῶν μετάγομεν.

3. ιδου των ιππων τους χαλινους εις τα στοματα βαλλομεν προς το πειθεσθαι αυτους ημιν και ολον το σωμα αυτων μεταγομεν 3. idoυ ton ippon toυs chalinoυs eis ta stomata βallomen pros to peithesthai aυtoυs emin kai olon to soma aυton metagomen

3 Behold we put the bridles into the mouths of the horses *that* they should be obedient to us, and we direct their whole body.

3. Behold, we put bits in the horses' mouths, that they may obey us; and we turn about their whole body.

3. See, vi lægge Bidsler i Hestenes Munde, at de skulle adlyde os, og vi vende deres ganske Legeme.

3. Si, vi läggom hästomen betsel i munnen, att de skola lyda oss, och omkastom deras hela kropp.

3. Wata, meie panneme waljad hooste suhho, et nemmad meie sanna peawad kuulma, ja kallame ümber keik nende ihho.

3. Jei mes įbrukame žąslus arkliams į nasrus, kad mums paklustų, mes suvaldome visą jų kūną.

3. Siehe, die Pferde halten wir in Zäumen, daß sie uns gehorchen, und wir lenken ihren ganzen Leib.

3. Voici, nous mettons des mors dans la bouche des chevaux, afin qu'ils nous obéissent, et nous dirigeons tout leur corps.

3. He aquí, nosotros ponemos a los caballos frenos en las bocas para que nos obedezcan, y gobernamos todo su cuerpo.

3 Ziet, wij leggen den paarden tomen in de monden, opdat zij ons zouden gehoorzamen, en wij leiden daarmede hun gehele lichaam om;

3. Oto koniom wędzidła w gęby wprawujemy, aby nam powolne były i wszystkiem ciałem ich kierujemy.

3. Ímé a lovaknak szájába zabolát vetünk, hogy engedelmeskedjenek nékünk, és az ő egész testöket igazgatjuk.

3 Вот, мы влагаем удила в рот коням, чтобы они повиновались нам, и управляем всем телом их.

3. Ось бо і коням узди в роти вкладаємо, щоб слухали нас, і все тїло їх повертаємо.

4 Katso, laivatkin, vaikka ovat niin suuria ja tuimain tuulten kuljetettavia, ohjataan varsin pienellä peräsimellä, minne perämiehen mieli tekee.

4 Katso, laivatkin, jotka ovat niin isoja ja tuimain tuulten kuljetettavia, ohjataan varsin pienellä peräsimellä, minne (tahansa) perämiehen mieli tekee.

4. Katso, laivat myös, ehkä kuinka suuret he ovat ja jaloilta tuulilta ajetaan, kuitenkin he käännetään ympäri vähällä perälaudalla, kuhunka se tahtoo, joka sitä hallitsee.

4. Cadzo Laiwat myös ehkä cuinga suuret he omat ja jaloilda tuulilda ajetan cuitengin he ymbärinskäätän pienellä styrillä cuhunga se tahto joca sitä hallidze:

4. Catzos/ Laiuat mös echke quinga swret ne ouat ia ialoilda Twlilda aetan/ quite'gi he ymberiketen pienelle Styryllä cuhunga hen tacto ioca sen hallitzepi. (Katsos/ Laiwat myös ehkä kuinka suuret ne owat ja jaloilta tuulilta ajetaan/ kuitenkin he ympäri käännetäään pienella styrillä (peräsimellä) kuhunka hän tahtoo joka sen hallitseepi.)

4. ἰδοὺ καὶ τὰ πλοῖα, τηλικαῦτα ὄντα καὶ ὑπὸ σκληρῶν ἀνέμων ἐλαυνόμενα, μετάγεται ὑπὸ ἐλαχίστου πηδαλίου ὅπου ἂν ἡ ὁρμὴ τοῦ εὐθύνοντος βούληται.

4. ιδου και τα πλοια τηλικαυτα οντα και υπο σκληρων ανεμων ελαυνομενα μεταγεται υπο ελαχιστου πηδαλιου οπου αν η ορμη του ευθυνοντος βουληται 4. idoυ kai ta ploia telikaυta onta kai υpo skleron anemon elaυnomena metagetai υpo elachistoυ pedalioυ opoυ an e orme toυ eυthυnontos βoυletai

4 Behold also the ships, (though) being so-great and are driven by harsh winds, yet they are directed by a little rudder, wherever the impulse of the steersman is planning.

4. Behold also the ships, which though they be so great, and are driven of fierce winds, yet are they turned about with a very small helm, whithersoever the governor listeth.

4. See, ogsaa Skibene, enddog de ere saa store og drives af stærke Veir, vendes med et saae lidet Roer, hvor Styrmandens Fart vil hen.

4. Si ock skeppen, ehuru stor de äro, och af starkt väder drifvas, varda de dock likväl omvänd med ett litet roder, ehvart rodermannen vill.

4. Wata, ka need laewad, mis ni sured on, ja kangist tuultest aetakse, neid pöörtakse wähhema türiga, kuhho pole se, kes türib, sedda ial tahhab aiada.

4. Štai kad ir laivai: nors jie tokie dideli ir smarkių vėjų varomi, mažytis vairas juos pakreipia, kur nori vairininkas.

4. Siehe, die Schiffe, ob sie wohl so groß sind und von starken Winden getrieben werden, werden sie doch gelenkt mit einem kleinen Ruder, wo der hin will, der es regiert.

4. Voici encore, les navires, qui sont si grands, et que poussent des vents violents, sont dirigés par un très petit gouvernail, partout où le commande le pilote.

4. He aquí también las naos, siendo tan grandes, y siendo llevadas de impetuosos vientos, son sin embargo gobernadas con un muy pequeño gobernalle por donde quiera que quisiere la gana del que las gobierna.

4 Ziet ook de schepen, hoewel zij zo groot zijn, en van harde winden gedreven, zij worden omgewend van een zeer klein roer, waarhenen ook de begeerte des stuurders wil.

4. Oto i okręty, choć tak wielkie są i tęgiemi wiatrami pędzone bywają, wszak i najmniejszym sterem bywają kierowane, gdziekolwiek jest wola sternikowa;

4. Ímé a hajók is, noha mily nagyok, és erős szelektől hajtatnak, mindazáltal igen kis kormánytól oda fordíttatnak, a hová a kormányos szándéka akarja.

4 Вот, и корабли, как ни велики они и как ни сильными ветрами носятся, небольшим рулем направляются, куда хочет кормчий;

4. Ось і кораблї, хоч які величезні, і страшенними вітрами носять ся, обертають ся малим стерном, куди воля стерника хоче.

5 Samoin myös kieli on pieni jäsen ja voi kuitenkin kerskata suurista asioista. Katso, kuinka pieni tuli, ja kuinka suuren metsän se sytyttää!

5 Samoin myös kieli on pieni jäsen, mutta kerskaa kovasti*. Katso, pieni tuli — kuinka suuren metsän se sytyttää!

5. Niin myös kieli on piskuinen jäsen, ja kuitenkin suuria asioita toimittaa. Katso, vähä tuli, kuinka suuren metsän se sytyttää,

5. Nijn myös kieli on piscuinen jäsen ja cuitengin suuria asioita toimitta.

5. Nin mös Kieli ombi yxi piskuinen Jäsen/ ia swret cappalet wlostoimitta. (Niin myös kieli ompi yksi piskuinen jäsen/ ja suuret kappaleet ulos toimittaa.)

5. οὕτω καὶ ἡ γλῶσσα μικρὸν μέλος ἐστὶ καὶ μεγαλαυχεῖ. ἰδοὺ ὀλίγον πῦρ ἡλίκην ὕλην ἀνάπτει!

5. ουτως και η γλωσσα μικρον μελος εστιν και μεγαλαυχει ιδου ολιγον πυρ ηλικην υλην αναπτει 5. oυtos kai e glossa mikron melos estin kai megalaυchei idoυ oligon pυr eliken υlen anaptei

5 So the tongue is also a little member and boasts of magnificent things. Behold, how-vast a forest it kindles with (such) a small fire!

5. Even so the tongue is a little member, and boasteth great things. Behold, how great a matter a little fire kindleth!

5. Saaledes er og Tungen et lidet lem, men pukker storligen. See, en liden Ild, hvor stor en Skov antænder den!

5. Så är ock tungan en klen lem, och kommer stor ting åstad; si en liten eld, huru stor skog han upptänder.

5. Nenda on ka keel üks pissoke like, ja surustelleb wägga; wata, mis suurt metsa wöttab pissoke tulli süta?

5. Taip pat ir liežuvis yra mažas narys, bet giriasi didžiais dalykais. Žiūrėkite, kokia maža ugnelė padega didžiausią girią;

5. Also ist auch die Zunge ein kleines Glied und richtet große Dinge an. Siehe, ein kleines Feuer, welch einen Wald zündet's an!

5. La langue de même est un petit membre, et elle se vante de grandes choses. Voici un petit feu; combien de bois ne peut-il pas allumer?

5. Semejantemente también la lengua es un pequeñito miembro, mas se gloría de grandes cosas. He aquí, un pequeño fuego, ¡cuán grande bosque enciende!

5 Alzo is ook de tong een klein lid, en roemt nochtans grote dingen. Ziet, een klein vuur, hoe groten hoop houts het aansteekt.

5. Tak i język mały jest członek, wszakże bardzo się wynosi. Oto maluczki ogieó, jako wielki las zapala!

5. Ezenképen a nyelv is kicsiny tag és nagy dolgokkal hányja magát. Ímé csekély tűz mily nagy erdőt felgyújt!

5 так и язык – небольшой член, но много делает. Посмотри, небольшой огонь как много вещества зажигает!

5. Так само й язик - малий член, а вельми хвалить ся. Ось малий огонь, а які великі речі палить!

6 Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.

6 Myös kieli on tuli, vääryyden maailma. (Näin) kieli on jäsenistämme se, joka tahraa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.

6. Ja kieli on myös tuli, maailma vääryyttä täynnänsä; niin on myös kieli meidän jäsentemme seassa, joka koko ruumiin saastuttaa, ja sytyttää kaiken meidän menomme, koska se helvetistä syttyy.

6. Cadzo wähä tuli suuren medsän sytyttä. Ja kieli on myös yxi tuli mailma wääryttä täynäns. Nijn on myös kieli meidän jäsendem seas joca coco ruumin saastutta ja sytyttä caiken meidän menom cosca se helwetistä sytty.

6. Catzos/ yxi wähe tuli/ quinga swren Metzen se sytyttepi? Ja Kieli o'bi mös yxi Tuli/ yxi Mailma wärytte teune's. Nin ombi Kieli meide' Jäsenein seas/ ia saastutta coco rumin/ ia ylessytyttepi caiken meiden Meno'na/ coska se Heluetiste ylessyttypi. (Katsos/ yksi wähä tuli/ kuinka suuren metsän se sytyttääpi? Ja kieli ompi myös yksi tuli/ yksi maailma wääryyttä täynnänsä. Niin ompi kieli meidän jäsenein seassa/ ja saastuttaa koko ruumiin/ ja ylös sytyttääpi kaiken meidän menonne/ koska se helwetistä ylös syttyypi.)

6. καὶ ἡ γλῶσσα πῦρ, ὁ κόσμος τῆς ἀδικίας. οὕτως ἡ γλῶσσα καθίσταται ἐν τοῖς μέλεσιν ἡμῶν ἡ σπιλοῦσα ὅλον τὸ σῶμα καὶ φλογίζουσα τὸν τροχὸν τῆς γενέσεως καὶ φλογιζομένη ὑπὸ τῆς γεέννης.

6. και η γλωσσα πυρ ο κοσμος της αδικιας ουτως η γλωσσα καθισταται εν τοις μελεσιν ημων η σπιλουσα ολον το σωμα και φλογιζουσα τον τροχον της γενεσεως και φλογιζομενη υπο της γεεννης 6. kai e glossa pυr o kosmos tes adikias oυtos e glossa kathistatai en tois melesin emon e spiloυsa olon to soma kai flogizoυsa ton trochon tes geneseos kai flogizomene υpo tes geennes

6 And the tongue is a fire, the world of unrighteousness. Thus the tongue is designated among our members (as) what stains the whole body and ignites the birth cycle {i.e. the cycle of life} and is ignited by hell.

6. And the tongue is a fire, a world of iniquity: so is the tongue among our members, that it defileth the whole body, and setteth on fire the course of nature; and it is set on fire of hell.

6. Ogsaa Tungen er en Ild, en Verden af Uretfærdighed! Saaledes er Tungen iblandt voreLemmer; den besmitter det ganske Legeme og sætter Slægt efter Slægt i Brand, selv fat i Brand af Helvede.

6. Och tungan är ock en eld, en verld full med orätt. Så är ock tungan ibland våra lemmar, och besmittar hela lekamen, och upptänder all vår umgängelse, då hon upptänd är af helvete.

6. Ka keel on tulli, ja üks ma-ilm täis üllekohhut, nisuggune on keel meie liikmede seas, mis rojaseks teeb keik ihho, ja sütab pöllema meie ellokorra sündimissest surmast sadik, kui sedda pörgust sütakse.

6. ir liežuvis yra ugnis­nedorybės pasaulis. Liežuvis yra vienas iš mūsų narių, kuris suteršia visą kūną, padega gyvenimo eigą, pats pragaro padegtas.

6. Und die Zunge ist auch ein Feuer, eine Welt voll Ungerechtigkeit. Also ist die Zunge unter unsern Gliedern und befleckt den ganzen Leib und zündet an allen unsern Wandel, wenn sie von der Hölle entzündet ist.

6. La langue aussi est un feu, un monde d'iniquité. Ainsi la langue est placée parmi nos membres, souillant tout le corps, et enflammant le cours de la vie, enflammée elle-même de la géhenne.

6. Y la lengua es un fuego, digo, un mundo de maldad. Así la lengua está puesta entre nuestros miembros, la cual contamina todo el cuerpo, e inflama la rueda natural; y es inflamada del infierno.

6 De tong is ook een vuur, een wereld der ongerechtigheid; alzo is de tong onder onze leden gesteld, welke het gehele lichaam besmet, en ontsteekt het rad onzer geboorte, en wordt ontstoken van de hel.

6. I język jest ogieó i świat niesprawiedliwości; takci jest postanowiony język między członkami naszemi, który szpeci wszystko ciało i zapala koło urodzenia naszego, i bywa zapalony od ognia piekielnego.

6. A nyelv is tűz, a gonoszságnak összessége. Úgy van a nyelv a mi tagjaink között, hogy [1†] megszeplősíti az egész testet, és lángba borítja életünk folyását, maga is lángba boríttatván a gyehennától.

6 И язык – огонь, прикраса неправды; язык в таком положении находится между членами нашими, что оскверняет все тело и воспаляет круг жизни, будучи сам воспаляем от геенны.

6. І язик огонь, сьвіт неправди; так, язик стоїть між членами нашими, сквернячи все тїло, і палючи круг природи, а запалюючись од геєнни.

7 Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt;

7 Sillä kaiken, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon ihmisluonto kesyttää ja on kesyttänyt.

7. Sillä kaikki luonto, sekä petoin että lintuin ja kärmetten ja merellisten, tehdään lakiaksi, ja on lakiaksi tehty inhimilliseltä luonnolta.

7. Sillä caicki luonnot sekä petoin että linduin ja kärmetten ja merellisten tehdän lakiaxi ja owat lakiaxi tehdyt inhimillisestä luonnosta.

7. Sille ette caiki Loonot seke Petoin ette Linduin/ ia Kermetten ia Merelisten/ Lakioitetan/ ia lakioitut ouat Inhimilisesta Loonosta. (Sillä että kaikki luonnot sekä petoin että lintuin/ ja käärmeitten ja merellisten/ lakioitetaan/ ja lakioitut owat inhimillisestä luonnosta.)

7. πᾶσα γὰρ φύσις θηρίων τε καὶ πετεινῶν ἑρπετῶν τε καὶ ἐναλίων δαμάζεται καὶ δεδάμασται τῇ φύσει τῇ ἀνθρωπίνῃ,

7. πασα γαρ φυσις θηριων τε και πετεινων ερπετων τε και εναλιων δαμαζεται και δεδαμασται τη φυσει τη ανθρωπινη 7. pasa gar fυsis therion te kai peteinon erpeton te kai enalion damazetai kai dedamastai te fυsei te anthropine

7 For* every nature of beasts and birds, of reptiles and sea-creatures, is tamed and has been tamed by human nature.

7. For every kind of beasts, and of birds, and of serpents, and of things in the sea, is tamed, and hath been tamed of mankind:

7. Thi al natur, baade Dyrs og Fugles, baade Ormes og Havdyrs, tæmmes og er tæmmet af den menneskelige natur;

7. Ty all natur, både djurs, och foglars, och ormars, och deras som i hafvet äro, varder tam, och är tamd af menniskors natur;

7. Sest keik, ni hästi metsaliste kui lindude, ni hästi romajatte kui merre ellajatte suggu tallitsetakse, ja on tallitsetud innimeste suggust;

7. Kiekviena žvėrių, paukščių, šliužų ir jūros gyvūnų veislė buvo sutramdyta ir yra sutramdoma žmogaus prigimties jėga.

7. Denn alle Natur der Tiere und der Vögel und der Schlangen und der Meerwunder wird gezähmt und ist gezähmt von der menschlichen Natur;

7. Toute espèce de bêtes sauvages et d'oiseaux, de reptiles et d'animaux marins se domptent et ont été domptés par la nature humaine;

7. Porque toda naturaleza de bestias fieras, y de aves, y de serpientes, y de los de la mar, se doma, y es domada por la naturaleza humana;

7 Want alle natuur, beide der wilde dieren en der vogelen, beide der kruipende en der zeedieren, wordt getemd en is getemd geweest van de menselijke natuur.

7. Albowiem wszelkie przyrodzenie i dzikich zwierząt, i ptaków, i gadzin, i morskich potworów bywa okrócone i jest okrócone od ludzi;

7. Mert minden természet, vadállatoké, madaraké, csúszómászóké és vízieké megszelídíthető és meg is szelidíttetett az emberi természet által:

7 Ибо всякое естество зверей и птиц, пресмыкающихся и морских животных укрощается и укрощено естеством человеческим,

7. Всяка бо природа, зьвірей і птиць, гадів і морських (зьвірів) вгамовуєть ся і вгамовано природою чоловічою;

8 mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä.

8 Mutta kieltä ei kukaan ihminen voi kesyttää. Se on hillitön* ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä.

8. Mutta kieltä ei taida yksikään ihminen asettaa, sitä levotointa pahuutta, kuolettavaista myrkkyä täynnänsä.

8. Mutta kieldä ei taida yxikän ihminen lakiaxi tehdä sitä lewotoinda pahutta cuolettawaista myrckyä täynäns.

8. Mutta Kieldä ei yxiken Inhiminen taida lakioitta/ se Leuotoin pahuus/ teusi surmalisie Myrkyie. (Mutta kieltä ei yksikään ihminen taida lakioittaa/ se lewotoin pahuus/ täysi surmallisia myrkkyä.)

8. τὴν δὲ γλῶσσαν οὐδεὶς δύναται ἀνθρώπων δαμάσαι· ἀκατάσχετον κακόν, μεστὴ ἰοῦ θανατηφόρου.

8. την δε γλωσσαν ουδεις δυναται ανθρωπων δαμασαι ακατασχετον κακον μεστη ιου θανατηφορου 8. ten de glossan oυdeis dυnatai anthropon damasai akatascheton kakon meste ioυ thanateforoυ

8 But no one from mankind is able to tame the tongue; (it is) an uncontrollable evil, full of deadly poison.

8. But the tongue can no man tame; it is an unruly evil, full of deadly poison.

8. men Tungen kan intet Menneske tæmme, det ustyrlige Onde, fuld af dødelig Forgift.

8. Men tungan kan ingen menniska tämja, det oroliga onda, full med dödelig förgift.

8. Agga keelt ei woi ükski innimenne tallitseda, sedda kurja liket ei woi sundida, se on täis kihwti rohto, mis surma sadab.

8. O liežuvio joks žmogus nepajėgia suvaldyti; jis lieka nerimstanti blogybė, pilna mirtinų nuodų.

8. aber die Zunge kann kein Mensch zähmen, das unruhige Übel, voll tödlichen Giftes.

8. Mais aucun homme ne peut dompter la langue; c'est un mal qu'on ne peut réprimer; elle est pleine d'un venin mortel.

8. Pero ningún hombre puede domar la lengua: es un mal que no puede ser refrenado, y está llena de veneno mortal.

8 Maar de tong kan geen mens temmen; zij is een onbedwingelijk kwaad, vol van dodelijk venijn.

8. Ale języka żaden z ludzi okrócić nie może, który jest nieokrócone złe i pełne jadu śmiertelnego.

8. De a nyelvet az emberek közül senki sem szelidítheti meg; fékezhetetlen gonosz az, [2†] halálos méreggel teljes.

8 а язык укротить никто из людей не может: это – неудержимое зло; он исполнен смертоносного яда.

8. язика ж нїхто з людей не може вгамувати; без упину бо (се) зло, повне отрути смертоносної.

9 Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja;

9 Sen avulla kiitämme Jumalaa* ja Isää, ja sillä kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja.

9. Sen kautta me kiitämme Jumalaa ja Isää, ja sen kautta me myös kiroilemme ihmisiä, jotka Jumalan kuvan jälkeen luodut ovat.

9. Sen cautta me kijtämme Jumalata ja Isä ja sen cautta me myös kiroilemma ihmisiä jotca Jumalan cuwan jälken luodut owat.

9. Sen cautta kijte'me me Jumalata ia Ise/ ia sen sama' cautta me kiroileme Inhimisie iotca Jumalan Cuuan ielkin loodhut ouat. (Sen kautta kiitämme me Jumalata ja Isää/ ja sen saman kautta me kiroilemme ihmisiä jotka Jumalan kuwan jälkeen luodut owat.)

9. ἐν αὐτῇ εὐλογοῦμεν τὸν Θεὸν καὶ πατέρα, καὶ ἐν αὐτῇ καταρώμεθα τοὺς ἀνθρώπους τοὺς καθ’ ὁμοίωσιν Θεοῦ γεγονότας·

9. εν αυτη ευλογουμεν τον θεον και πατερα και εν αυτη καταρωμεθα τους ανθρωπους τους καθ ομοιωσιν θεου γεγονοτας 9. en aυte eυlogoυmen ton theon kai patera kai en aυte katarometha toυs anthropoυs toυs kath omoiosin theoυ gegonotas

9 We are giving-thanks to God and (the) Father with* it and we curse men with* it, those who have become according to the likeness of God.

9. Therewith bless we God, even the Father; and therewith curse we men, which are made after the similitude of God.

9. Med den velsigne vi Gud og Faderen, og med den forbande vi Menneskene, som ere gjorte efter Guds Lignelse.

9. Med henne prise vi Gud, och Fadren; och med henne bannom vi menniskorna, som äro skapade efter Guds liknelse.

9. Sellega kidame meie Jummalat ja Issa, ja sellesammaga sajatame meie need innimessed, kes Jummala sarnatseks on sanud.

9. Juo laiminame mūsų Dievą Tėvą ir juo keikiame žmones, kurie sutverti pagal Dievo atvaizdą.

9. Durch sie loben wir Gott, den Vater, und durch sie fluchen wir den Menschen, die nach dem Bilde Gottes gemacht sind.

9. Par elle nous bénissons Dieu le Père, et par elle nous maudissons les hommes, faits à l'image de Dieu.

9. Con ella bendecimos a Dios, y al Padre, y con ella maldecimos a los hombres, los cuales son hechos a la semejanza de Dios.

9 Door haar loven wij God en den Vader, en door haar vervloeken wij de mensen, die naar de gelijkenis van God gemaakt zijn.

9. Przez niego błogosławimy Boga i Ojca, i przez niego przeklinamy ludzi, którzy na podobieóstwo Boże stworzeni są;

9. Ezzel áldjuk az Istent és Atyát, és ezzel [3†] átkozzuk az embereket, a kik az Isten hasonlatosságára [4†] teremttettek:

9 Им благословляем Бога и Отца, и им проклинаем человеков, сотворенных по подобию Божию.

9. Ним благословляємо Бога і Отця, і ним кленем людей, що постали по подобию Божому.

10 samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.

10 Samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Veljeni, tämä ei saa olla näin.

10. Yhdestä suusta kiitos ja kirous käy ulos. Ei se niin, rakkaat veljeni, oleman pidä.

10. Yhdestä suusta kijtos ja kirous uloskäy. Ei sen nijn ( rackat weljet ) oleman pidä.

10. Samasta Suusta Kitos ia Kirous wloskieuuet. Eipe sen nijn (rackat Welieni) oleman pidhe. (Samasta suusta kiitos ja kirous ulos käywät. Eipä sen niin (rakkaat weljeni) oleman pidä.)

10. ἐκ τοῦ αὐτοῦ στόματος ἐξέρχεται εὐλογία καὶ κατάρα. οὐ χρή, ἀδελφοί μου, ταῦτα οὕτω γίνεσθαι.

10. εκ του αυτου στοματος εξερχεται ευλογια και καταρα ου χρη αδελφοι μου ταυτα ουτως γινεσθαι 10. ek toυ aυtoυ stomatos ekserchetai eυlogia kai katara oυ chre adelfoi moυ taυta oυtos ginesthai

10 A thanks and a curse comes out of the same mouth. My brethren, these things do not need to become so!

10. Out of the same mouth proceedeth blessing and cursing. My brethren, these things ought not so to be.

10. Af dem samme Mund udgaaer Velsignelse og Forbandelse. Mine Brødre! dette bør ikke saa at være.

10. Af samma mun går pris och bannor. Det bör icke, mine bröder, så vara.

10. Ühhest suust tulleb wälja önnistaminne ja sajataminne; se ei pea, mo wennad, nenda mitte ollema.

10. Iš tų pačių lūpų plaukia ir laiminimas, ir prakeikimas. Bet taip, mano broliai, neturi būti!

10. Aus einem Munde geht Loben und Fluchen. Es soll nicht, liebe Brüder, also sein.

10. De la même bouche sort la bénédiction et la malédiction. Il ne faut point, mes frères, que cela soit ainsi.

10. De una misma boca procede bendición y maldición. Hermanos míos, no conviene que estas cosas sean así hechas.

10 Uit denzelfden mond komt voort zegening en vervloeking. Dit moet, mijn broeders, alzo niet geschieden.

10. Z jednychże ust wychodzi błogosławieóstwo i przeklęstwo. Nie tak ma być, bracia moi!

10. Ugyanabból a szájból jő ki áldás és átok. Atyámfiai, nem kellene ezeknek így lenni!

10 Из тех же уст исходит благословение ипроклятие: не должно, братия мои, сему так быть.

10. Із тих же уст виходить благословеннє і проклін. Не подобає, браттє моє любе, сьому так бути.

11 Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä?

11 Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta?

11. Kuohuuko joku lähde yhdestä huovosta makiaa ja karvasta vettä?

11. Cuohuco jocu lähde yhdestä huogosta makiata ja carwasta wettä?

11. Wloskohuco mös yxi Lehdhe ydheste Hoosta makian ia caruan wedhen? (Ulos kuohuuko myös yksi lähde yhdestä huokosesta makian ja karwaan weden?)

11. μήτι ἡ πηγὴ ἐκ τῆς αὐτῆς ὀπῆς βρύει τὸ γλυκὺ καὶ τὸ πικρόν;

11. μητι η πηγη εκ της αυτης οπης βρυει το γλυκυ και το πικρον 11. meti e pege ek tes aυtes opes βrυei to glυkυ kai to pikron

11 The spring is not gushing sweet and bitter (water) from the same hole (in the ground, is it)?

11. Doth a fountain send forth at the same place sweet water and bitter?

11. Mon en Kilde kan udgyde af det samme Væld sødt Vand og beesk?

11. Icke gifver en källa af ett hål både sött och bäskt vatten?

11. Kas hallikas ühhest sonest ülleskedab maggusat ja wihha?

11. Nejaugi šaltinis iš tos pačios versmės lieja saldų ir kartų vandenį?

11. Quillt auch ein Brunnen aus einem Loch süß und bitter?

11. Une fontaine jette-t-elle, par la même ouverture, de l'eau douce et de l'eau amère?

11. ¿Echa alguna fuente por un mismo manantial agua dulce y amarga?

11 Welt ook een fontein uit een zelfde ader het zoet en het bitter?

11. Izali zdrój z jednego źródła wypuszcza i słodką, i gorzką wodę?

11. Vajjon a forrás ugyan abból a nyílásból csörgedeztet-é édest és keserűt?

11 Течет ли из одного отверстия источника сладкая игорькая вода ?

11. Хиба криниця з одного джерела випускає солодке і гірке?

12 Eihän, veljeni, viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja eikä viinipuu viikunoita? Eikä myöskään suolainen lähde voi antaa makeata vettä.

12 Veljeni, ei kai viikunapuu voi tuottaa öljymarjoja tai viinipuu viikunoita? *Samoin ei mikään lähde voi antaa suolaista ja makeaa vettä.*

12. Taitaako, rakkaat veljeni, fikunapuu kantaa öljyä, taikka viinapuu fikunia? Niin ei taida myös yksikään lähde suolaista ja makiaa vettä vuotaa.

12. Taitaco myös rackat weljet yxi Ficunapuu canda Öljyä taicka wijnapuu ficunita? Nijn ei taida myös yxikän lähde suolaista ja makiata wettä wuota.

12. Taitaco mös/ rackat weliet/ yxi Ficuna Puu ca'da Oliu/ taicka wina puu Ficunata? Nin ei taidha mös yxiken Lehdhe soolaista ia makiata wette anda. (Taitaako myös/ rakkaat weljet/ yksi wiikunapuu kantaa öljy/ taikka wiinapuu wiikunata? Niin ei taida myös yksikään lähde suolaista ja makiata wettä antaa.)

12. μὴ δύναται, ἀδελφοί μου, συκῆ ἐλαίας ποιῆσαι ἢ ἄμπελος σῦκα; οὕτως οὐδεμία πηγὴ ἁλυκὸν καὶ γλυκὺ ποιῆσαι ὕδωρ.

12. μη δυναται αδελφοι μου συκη ελαιας ποιησαι η αμπελος συκα ουτως ουδεμια πηγη αλυκον και γλυκυ ποιησαι υδωρ 12. me dυnatai adelfoi moυ sυke elaias poiesai e ampelos sυka oυtos oυdemia pege alυkon kai glυkυ poiesai υdor

12 My brethren, a fig tree is not able to produce olives or a vine (produce) figs, are they? Thus no spring (is able) to produce (both) salty and sweet water.

12. Can the fig tree, my brethren, bear olive berries? either a vine, figs? so can no fountain both yield salt water and fresh.

12. Mon et Figentræ, mine Brødre! kan give Oliven, eller et Viintræ Figen? Saa kan ingen Kilde give salt og sødt Vand.

12. Icke kan fikonträt, mine bröder, bära oljo, eller vinträt fikon? Så kan ock ingen källa salt och sött vatten gifva.

12. Kas wigipu, mo wennad, woib öllimarjo, ehk winapu wigimarjo kanda? nendasammoti ei woi ükski hallikas solast ja maggusat wet anda.

12. Argi gali, mano broliai, figmedis išauginti alyvas, o vynmedis figas? Taip pat ir šaltinis negali duoti sūraus vandens ir saldaus.

12. Kann auch, liebe Brüder, ein Feigenbaum Ölbeeren oder ein Weinstock Feigen tragen? Also kann auch ein Brunnen nicht salziges und süßes Wasser geben.

12. Mes frères, un figuier peut-il porter des olives; ou une vigne, des figues? De même aucune fontaine ne peut donner de l'eau salée et de l'eau douce.

12. Hermanos míos, ¿puede la higuera producir aceitunas; o la vid, higos? Así ninguna fuente puede dar agua salada y dulce.

12 Kan ook, mijn broeders, een vijgeboom olijven voortbrengen, of een wijnstok vijgen? Alzo kan geen fontein zout en zoet water voortbrengen.

12. Izali może, bracia moi! figowe drzewo przynosić oliwki, albo winna macica figi? Tak żaden zdrój słonej i słodkiej wody oraz nie wydaje.

12. Avagy atyámfiai, [5†] teremhet-é a fügefa olajmagvakat, vagy a szőlőtő fügét? Azonképen egy forrás sem adhat sós és édes vizet.

12 Не может, братия мои, смоковница приносить маслины или виноградная лоза смоквы. Также и один источник не может изливать соленую и сладкую воду.

12. Хиба може, браттє моє, смоківниця маслини родити, або виноградина смокви? Так само нї одна криниця не дає солоної і солодкої води.

13 Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä.

13 Kuka keskellänne on viisas ja ymmärtäväinen? Tuokoon hän hyvällä vaelluksellaan näkyviin tekonsa viisauden sävyisyydessä.

13. Kuka viisas ja taitava on teidän seassanne, se osoittakaan hyvällä menollansa työnsä viisauden siveydessä.

13. Cuca wijsas ja cawala on teidän seasan? Se osottacan hänen hywällä menollans hänen työns siweydes ja wijsaudes.

13. Cuca Wisas ia Cauala ombi teidhen keskenen? Se osottacan henen hyuelle Menollans henen Töönse Siweydhes ia wisaudhes. (Kuka wiisas ja kawala ompi teidän keskenän? Se osoittakan hänen hywällä menollansa hänen työnsä siweydessä ja wiisaudessa.)

13. Τίς σοφὸς καὶ ἐπιστήμων ἐν ὑμῖν; δειξάτω ἐκ τῆς καλῆς ἀναστροφῆς τὰ ἔργα αὐτοῦ ἐν πραΰτητι σοφίας.

13. τις σοφος και επιστημων εν υμιν δειξατω εκ της καλης αναστροφης τα εργα αυτου εν πραυτητι σοφιας 13. tis sofos kai epistemon en υmin deiksato ek tes kales anastrofes ta erga aυtoυ en praυteti sofias

13 Who (is) wise and knowledgeable among you°? Let him show out of his good conduct his works in meekness of wisdom.

13. Who is a wise man and endued with knowledge among you? let him shew out of a good conversation his works with meekness of wisdom.

13. Er Nogen viis og forstandig iblandt Eder, han vise ved god Omgængelse sine Gjerninger i Viis Sagtmodighed.

13. Ho är vis och klok ibland eder, han bevise med sin goda umgängelse sina gerningar, uti saktmodighet och visdom.

13. Kes teie seast on tark ja moistlik? se näitko heast ellust ommad teud ülles targa tassandussega.

13. Kas tarp jūsų išmintingas ir sumanus? Teparodo geru elgesiu savo darbus su išmintingu romumu.

13. Wer ist weise und klug unter euch? Der erzeige mit seinem guten Wandel seine Werke in der Sanftmut und Weisheit.

13. Y a-t-il parmi vous quelque homme sage et intelligent? Qu'il montre ses œuvres par une bonne conduite avec la douceur de la sagesse;

13. ¿Quién es sabio, y entendido entre vosotros? muestre por buena conversación sus obras en mansedumbre de sabiduría.

13 Wie is wijs en verstandig onder u? die bewijze uit zijn goeden wandel zijn werken in zachtmoedige wijsheid.

13. Jeźli kto jest mądry i umiejętny między wami? niech pokaże dobrem obcowaniem uczynki swoje w mądrej cichości.

13. Kicsoda köztetek bölcs és okos? Mutassa meg az ő jó életéből az [6†] ő cselekedeteit bölcsességnek szelídségével. [7†]

13 Мудр ли и разумен кто из вас, докажи это на самомделе добрым поведением с мудрою кротостью.

13. Хто мудрий та розумний між вами, нехай покаже з доброго життя дїла свої в лагідности і премудрости.

14 Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valhetelko totuutta vastaan.

14 Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää pöyhkeilkö älkääkä valhetelko totuutta vastaan.

14. Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riita sydämessänne, niin älkäät kerskatko ja älkäät valehdelko totuutta vastaan;

14. Mutta jos teillä on catkera kijwaus ja rijta sydämesän nijn älkät kerscatco ja älkät walehtelco totuutta wastan.

14. Mutta ios teille ombi catkera kijuaus/ ia Rijta teidhe' Sydemesen/ nin elket kerskaco/ ia elket walectelco Totutta wastan. (Mutta jos teille ompi katkera kiiwaus/ ja riita teidän sydämessänne/ niin älkäät kerskatko/ ja älkäät walhetelko totuutta wastaan.)

14. εἰ δὲ ζῆλον πικρὸν ἔχετε καὶ ἐριθείαν ἐν τῇ καρδίᾳ ὑμῶν, μὴ κατακαυχᾶσθε καὶ ψεύδεσθε κατὰ τῆς ἀληθείας.

14. ει δε ζηλον πικρον εχετε και εριθειαν εν τη καρδια υμων μη κατακαυχασθε και ψευδεσθε κατα της αληθειας 14. ei de zelon pikron echete kai eritheian en te kardia υmon me katakaυchasthe kai pseυdesthe kata tes aletheias

14 But if you° have bitter jealousy and selfish ambition in your° heart, do° not boast and lie° against the truth.

14. But if ye have bitter envying and strife in your hearts, glory not, and lie not against the truth.

14. Men have I beesk Nid og Kivagtighed i Eders hjerter, de roser Eder ikke, eller lyver mod Sandheden.

14. Om I hafven bittert nit och träto uti edart hjerta, berömmer eder icke, och ljuger icke emot sanningen.

14. Agga kui teil wihha-kaddedust ja rido teie süddames on, siis ärge kitelge, ja ärge walletage mitte töe wasto.

14. Bet jeigu jūs savo širdyje puoselėjate kartų pavydą ir savanaudiškumą, tuomet nesigirkite ir nemeluokite tiesai.

14. Habt ihr aber bitteren Neid und Zank in eurem Herzen, so rühmt euch nicht und lügt nicht wider die Wahrheit.

14. Mais si vous avez un zèle amer, et un esprit de contention dans votre cœur, ne vous glorifiez point et ne mentez point contre la vérité.

14. Empero si tenéis envidia amarga, y contención en vuestros corazones, no os glorieis, ni seais mentirosos contra la verdad;

14 Maar indien gij bitteren nijd en twistgierigheid hebt in uw hart, zo roemt en liegt niet tegen de waarheid.

14. Ale jeźli macie gorzką zawiść i zajątrzenie w sercu waszem, nie chlubcież się, ani kłamcie przeciwko prawdzie.

14. Ha pedig keserű irígység és czivódás van a [8†] ti szívetekben, ne dicsekedjetek és ne hazudjatok az igazság ellen.

14 Но если в вашем сердце вы имеете горькую зависть и сварливость, то не хвалитесь и не лгите на истину.

14. Коли ж гірку зависть маєте та сварку в серцї вашому, то не величайтесь і не кривіть на правду.

15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.

15 Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajista lähtevää.

15. Sillä ei se ole viisaus, joka ylhäältä tullut on, vaan maallinen, inhimillinen ja perkeleellinen.

15. Sillä ei se ole se wijsaus joca ylhäldä tullut on waan maalinen inhimillinen ja Perkelelinen.

15. Sille eipe teme ole se wisaus ioca ylehelde tullut ombi/ wa' Maalinen/ Inhimilinen/ ia Perkelelinen. (Sillä eipä tämä ole se wiisaus joka ylhäältä tullut ompi/ waan maallinen/ inhimillinen/ ja perkeleellinen.)

15. οὐκ ἔστιν αὕτη ἡ σοφία ἄνωθεν κατερχομένη, ἀλλ’ ἐπίγειος, ψυχική, δαιμονιώδης.

15. ουκ εστιν αυτη η σοφια ανωθεν κατερχομενη αλλ επιγειος ψυχικη δαιμονιωδης 15. oυk estin aυte e sofia anothen katerchomene all epigeios psυchike daimoniodes

15 This wisdom is not (a wisdom) coming down from above, but is earthly, physical, demonic.

15. This wisdom descendeth not from above, but is earthly, sensual, devilish.

15. Denne er ikke Viisdommen, som kommer ovenfra, men jordisk, kjødelig, djævelesk;

15. Ty den visdom är icke ofvanefter kommen, utan är jordisk, mennisklig, och djefvulsk.

15. Se ep olle mitte se tarkus, mis üllewelt mahhatulleb, waid se on maine, lihhalik, ja kurjast waimust öppitud.

15. Tai nėra išmintis, nužengusi iš aukštybių, bet žemiška, sielinė ir demoniška.

15. Das ist nicht die Weisheit, die von obenherab kommt, sondern irdisch, menschlich und teuflisch.

15. Ce n'est point là la sagesse qui vient d'en haut, mais elle est terrestre, animale et diabolique.

15. Porque esta sabiduría no es la que desciende de lo alto, sino que es terrena, animal, y demoniaca.

15 Deze is de wijsheid niet, die van boven afkomt, maar is aards, natuurlijk, duivels.

15. Nie jestci ta mądrość z góry zstępująca, ale ziemska, bydlęca, dyjabelska.

15. Ez nem az a bölcsesség, a mely felülről jő, hanem földi, testi és [9†] ördögi.

15 Это не есть мудрость, нисходящая свыше, но земная, душевная, бесовская,

15. Не сходить ся премудрость звише, а земна (вона), душевна, бісовська.

16 Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.

16 Sillä missä on kiivaus ja riitaisuus, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.

16. Sillä kussa kiivaus ja riita on, siellä on myös sekaseuraisuus ja kaikki paha meno.

16. Sillä cusa kijwaus ja rijta on siellä on myös secaseuraisus ja caicki paha meno.

16. Sille ette cusa Kijuaus ia Rijta ombi/ sielle ombi Secaseuraus/ ia caiki paha Meno. (Sillä että kussa kiiwaus ja riita ompi/ siellä ompi sekaseuraus/ ja kaikki paha meno.)

16. ὅπου γὰρ ζῆλος καὶ ἐριθεία, ἐκεῖ ἀκαταστασία καὶ πᾶν φαῦλον πρᾶγμα.

16. οπου γαρ ζηλος και εριθεια εκει ακαταστασια και παν φαυλον πραγμα 16. opoυ gar zelos kai eritheia ekei akatastasia kai pan faυlon pragma

16 For* where jealousy and selfish ambition (are), there (is) unrest and every evil matter.

16. For where envying and strife is, there is confusion and every evil work.

16. thi hvor Nid og Trætte er, der er Forvirring og al ond handel.

16. Ty hvar nit och träta är, der är ostadighet och allt ondt.

16. Sest kussa kaddudust ja rido on, seäl on üks seggane ja selge pahha tö.

16. Kur pavydas ir savanaudiškumas, ten netvarka bei įvairūs pikti darbai.

16. Denn wo Neid und Zank ist, da ist Unordnung und eitel böses Ding.

16. Car partout où sont la jalousie et la chicane, là il y a du trouble, et toute espèce de mal.

16. Porque donde hay envidia y contención, allí hay tumulto, y toda obra perversa.

16 Want waar nijd en twistgierigheid is, aldaar is verwarring en alle boze handel.

16. Bo gdzie jest zawiść i zajątrzenie, tam i rozterki, i wszelka zła sprawa.

16. Mert a hol irígység és czivakodás van, ott háborúság és minden gonosz cselekedet is van.

16 ибо где зависть и сварливость, там неустройство и все худое.

16. Де бо зависть та сварка, там безладдє і всяке лихе дїло.

17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.

17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksi puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, epäilemätön ja teeskentelemätön.

17. Mutta se viisaus, joka ylhäältä on, se on ensisti tosin puhdas, sitte rauhallinen, siviä, uskova, täynnä laupiutta ja hyviä hedelmiä, eriseuratoin ja ulkokullatoin.

17. Mutta se wijsaus joca ylhäldä on se on puhdas rauhallinen siwiä uscowa täynäns laupiutta ja hywiä hedelmitä eriseuratoin ja ulcocullatoin.

17. Mutta se Wisaus ioca ylhelde ombi/ se on ensin puhdas/ sitelehin Rauhalinen/ Siuie/ Uskoittaua/ teusi Laupiutta/ ia hyuie Hedhelmite/ Eriseuratoin Wlconcullatoin. (Mutta se wiisaus joka ylhäältä ompi/ se on ensin puhdas/ siitä lähin rauhallinen/ siweä/ uskottawa/ täysi laupiutta/ ja hywää hedelmitä/ eriseuratoin ulkokullatoin.)

17. ἡ δὲ ἄνωθεν σοφία πρῶτον μὲν ἁγνή ἐστιν, ἔπειτα εἰρηνική, ἐπιεικής, εὐπειθής, μεστὴ ἐλέους καὶ καρπῶν ἀγαθῶν, ἀδιάκριτος καὶ ἀνυπόκριτος.

17. η δε ανωθεν σοφια πρωτον μεν αγνη εστιν επειτα ειρηνικη επιεικης ευπειθης μεστη ελεους και καρπων αγαθων αδιακριτος και ανυποκριτος 17. e de anothen sofia proton men agne estin epeita eirenike epieikes eυpeithes meste eleoυs kai karpon agathon adiakritos kai anυpokritos

17 But the wisdom (which is) from above is indeed first pure, thereafter (is) peaceful, gentle, compliant, full of mercy and good fruits, impartial and non-pretended.

17. But the wisdom that is from above is first pure, then peaceable, gentle, and easy to be intreated, full of mercy and good fruits, without partiality, and without hypocrisy.

17. Men den Viisdom herovenfra er først reen, dernæst fredsommelig, billig, lader sig gjerne sige, er fuld af Barmhjertighed og gode Frugter, upartisk og uden Skrømt.

17. Men den visdom, som ofvanefter är, han är först kysk, och sedan fridsam, saktmodig, låter säga sig, full med barmhertighet och goda frukter, opartisk, oskrymtelig.

17. Agga se tarkus, mis üllewelt tulleb, on essite puhhas, pärrast rahholinne, annab järrele, on sannawötlik, täis hallastust, ja keik head kasso, ei pea ennam luggu ühhest kui teisest, ja ep olle sallalik.

17. Bet išmintis, kilusi iš aukštybių, pirmiausia yra tyra, paskui taikinga, švelni, klusni, pilna gailestingumo ir gerų vaisių, bešališka ir neveidmainiška.

17. Die Weisheit von obenher ist auf's erste keusch, darnach friedsam, gelinde, läßt sich sagen, voll Barmherzigkeit und guter Früchte, unparteiisch, ohne Heuchelei.

17. Quant à la sagesse d'en haut, elle est d'abord pure, puis paisible, modérée, traitable, pleine de miséricorde et de bons fruits, impartiale et sans dissimulation.

17. Empero la sabiduría que es de lo alto, primeramente es pura, después pacífica, modesta, fácil de persuadir, llena de misericordia y de buenos frutos, no juzgadora, no fingida.

17 Maar de wijsheid, die van boven is, die is ten eerste zuiver, daarna vreedzaam, bescheiden, gezeggelijk, vol van barmhartigheid en van goede vruchten, niet partijdig oordelende, en ongeveinsd.

17. Ale mądrość, która jest z góry, najprzódci jest czysta, potem spokojna, mierna, powolna, pełna miłosierdzia i owoców dobrych, nieposądzająca, i nieobłudna.

17. A felülről való bölcsesség pedig először is tiszta, azután békeszerető, méltányos, engedelmes, irgalmassággal és jó gyümölcsökkel teljes, nem kételkedő és nem képmutató.

17 Но мудрость, сходящая свыше, во-первых, чиста, потом мирна, скромна, послушлива, полна милосердия и добрых плодов, беспристрастна и нелицемерна.

17. А та премудрость, що звише, найперше чиста, потім мирна, лагідна, покірлива, повна милости і добрих овочів, безсторонна і нелицемірна.

18 Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.

18 Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.

18. Mutta vanhurskauden hedelmä rauhassa kylvetään niille, jotka rauhan pitävät.

18. Mutta wanhurscauden hedelmät rauhasa kylwetän nijlle jotca rauhan pitäwät.

18. Mutta ne Wanhurskaudhen Hedhelmet/ kylueten rauhasa ninen iotca Rauhan piteuet. (Mutta ne wanhurskauden hedelmät/ kylwetään rauhassa niiden jotka rauhan pitäwät.)

18. καρπὸς δὲ τῆς δικαιοσύνης ἐν εἰρήνῃ σπείρεται τοῖς ποιοῦσιν εἰρήνην.

18. καρπος δε της δικαιοσυνης εν ειρηνη σπειρεται τοις ποιουσιν ειρηνην 18. karpos de tes dikaiosυnes en eirene speiretai tois poioυsin eirenen

18 And the fruit of righteousness is sown in peace by those who are making* peace.

18. And the fruit of righteousness is sown in peace of them that make peace.

18. Men Retfærdigheds Frugt saaes i Fred for dem, som holde Fred.

18. Men rättfärdighetenes frukt varder sådd i frid, dem som frid hålla.

18. Agga öigusse seme külwatakse rahho sees nende heaks, kes rahho noudwad

18. O teisumo vaisius su ramybe sėjamas tų, kurie neša ramybę.

18. Die Frucht aber der Gerechtigkeit wird gesät im Frieden denen, die den Frieden halten.

18. Or, le fruit de la justice se sème dans la paix, pour ceux qui s'adonnent à la paix.

18. Y el fruto de justicia se siembra en paz para aquellos que hacen paz.

18 En de vrucht der rechtvaardigheid wordt in vrede gezaaid voor degenen, die vrede maken.

18. Ale owoc sprawiedliwości w pokoju bywa siany tym, którzy pokój czynią.

18. Az [10†] igazság gyümölcse pedig békességben vettetik azoknak, a [11†] kik békességesen munkálkodnak.

18 Плод же правды в мире сеется у тех, которые хранят мир.

18. Овощ же праведности сїєть ся в упокої тим, хто творить упокій.