4 luku

Paavali kehoittaa lukijoitaan vaeltamaan kutsumuksensa arvon mukaisesti, erittäinkin säilyttämään hengen yhteyden 1 – 6; sillä kullekin on armoa annettu sen mukaan, kuin Kristus on lahjojaan jakanut 7 – 10, ja Herra on asettanut erilaisia toimimiehiä seurakuntaan, kunnes kaikki ovat päässeet uskon ja tiedon yhteyteen 11 – 16 Paavali kieltää heitä vaeltamasta pakanain tavoin, käskee pukemaan päällensä uuden ihmisen 17 – 24 ja antaa heille tarkempia ohjeita 25 – 32.

1 Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii,

1 Kehoitan siis teitä, minä, vanki Herrassa, vaeltamaan *saamanne kutsun arvon mukaisesti*,

1. Niin minä vangittu Herrassa neuvon teitä, että te siinä kutsumisessa, johon te kutsutut olette, niin vaeltaisitte kuin sopii,

1. NIjn minä fangittu HERrasa neuwon teitä että te sijnä cudzumises johon te cudzutut oletta nijn waellaisitte cuin sopi:

1. NIn mine nyt manan teite/ mine fangittu Herrassa/ ette te waellaisit ninquin tule sijnä Cutzumises iossa te cutzutudh oletta/ (Niin minä nyt manaan teitä/ minä wangittu Herrassa/ että te waeltaisit niinkuin tule siinä kutsumisessa jossa te kutsutut oletta/)

1. Παρακαλῶ οὖν ὑμᾶς ἐγὼ ὁ δέσμιος ἐν Κυρίῳ, ἀξίως περιπατῆσαι τῆς κλήσεως ἧς ἐκλήθητε,

1. παρακαλω ουν υμας εγω ο δεσμιος εν κυριω αξιως περιπατησαι της κλησεως ης εκληθητε 1. parakalo oυn υmas ego o desmios en kυrio aksios peripatesai tes kleseos es eklethete

1 Therefore, I, the prisoner in the Lord, am encouraging you° to walk worthily of the calling in which you° were called,

1. I therefore, the prisoner of the Lord, beseech you that ye walk worthy of the vocation wherewith ye are called,

1. Jeg formaner Eder derfor, jeg den Bundne i Herren, at I vandre værdigen det Kald, med hvilket I ere kaldte,

1. Så förmanar jag nu eder, jag fången i Herranom, att I vandren såsom tillbörligit är, i den kallelse, der I uti kallade ären;

1. Sepärrast maenitsen minna teid, kes minna Issanda pärrast wang ollen, et teie nenda käite, kui teie kohhus on, se kutsmisse järrel, misga teie ollete kutsutud,

1. Taigi aš, kalinys Viešpatyje, raginu jus elgtis, kaip dera jūsų pašaukimui, į kurį esate pašaukti.

1. So ermahne nun euch ich Gefangener in dem HERRN, daß ihr wandelt, wie sich's gebührt eurer Berufung, mit der ihr berufen seid,

1. Je vous exhorte donc, moi le prisonnier du Seigneur, à vous conduire d'une manière digne de la vocation qui vous a été adressée,

1. RUÉGOOS pues, yo preso en el Señor, que andéis como es digno de la vocación con que sois llamados, es a saber,

1 Zo bid ik u dan, ik, de gevangene in den Heere, dat gij wandelt waardiglijk der roeping, met welke gij geroepen zijt;

1. Proszę was tedy ja więzieó w Panu, abyście chodzili tak, jako przystoi na powołanie, którem jesteście powołani;

1. Kérlek azért titeket én, ki fogoly vagyok az Úrban, hogy járjatok úgy, mint illik elhívatásotokhoz, melylyel elhívattatok. [1†]

1 Итак я, узник в Господе, умоляю вас поступать достойно звания, в которое вы призваны,

1. Благаю ж оце вас я, вязник у Господї, ходити достойно поклику, яким вас покликано,

2 kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa

2 kaikessa nöyrästi ja sävyisästi. Kärsikää toisianne pitkämielisesti rakkaudessa,

2. Kaikella nöyryydellä, siveydellä ja pitkämielisyydellä, ja kärsikäät toinen toistanne rakkaudessa.

2. Caikella siweydellä nöyrydellä ja kärsimisellä ja kärsikät toinen toistan rackaudes.

2. Caiken neurydhen ia Lakiudhen/ ia kerssimisen cansa/ Ja kerssiket toinen toistan Rackaudesa. (Kaiken nöyryyden ja lakiuden/ ja kärsimisen kanssa/ Ja kärsikäät toinen toistan rakkaudessa.)

2. μετὰ πάσης ταπεινοφροσύνης καὶ πρᾳότητος, μετὰ μακροθυμίας, ἀνεχόμενοι ἀλλήλων ἐν ἀγάπῃ,

2. μετα πασης ταπεινοφροσυνης και πραοτητος μετα μακροθυμιας ανεχομενοι αλληλων εν αγαπη 2. meta pases tapeinofrosυnes kai praotetos meta makrothυmias anechomenoi allelon en agape

2 with all humility and meekness, with patience tolerating one another in love*.

2. With all lowliness and meekness, with longsuffering, forbearing one another in love;

2. med al Ydmyghed og Sagtmodighed, med Langdmodighed, saa I fordrage hverandre i Kjærlighed

2. Med alla ödmjukhet och saktmodighet; med tålamod, unddragandes den ene den andra i kärlekenom;

2. Keige allandusse ja tassandussega, ja pitkamelega teine teist sallides armastusse sees.

2. Su visu nuolankumu bei romumu, su ištverme pakęsdami vienas kitą meilėje,

2. mit aller Demut und Sanftmut, mit Geduld, und vertraget einer den andern in der Liebe

2. En toute humilité et douceur, avec un esprit patient, vous supportant les uns les autres avec charité;

2. Con toda humildad y mansedumbre, con paciencia soportando los unos a los otros en amor,

2 Met alle ootmoedigheid en zachtmoedigheid, met lankmoedigheid, verdragende elkander in liefde;

2. Ze wszelaką pokorą i cichością, i z nieskwapliwością, znosząc jedni drugich w miłości,

2. Teljes alázatossággal és szelídséggel, hosszútűréssel, elszenvedvén egymást szeretetben, [2†]

2 со всяким смиренномудрием и кротостью и долготерпением, снисходя друг ко другу любовью,

2. з усякою смирнотою й тихостю, з довготерпеливістю, терплячи один одного в любови,

3 ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä:

3 ja ahkeroikaa säilyttää Hengen yhteys* rauhan yhdyssiteen avulla.

3. Ahkeroitkaat myös pitämään hengen yhteyttä rauhan siteen kautta:

3. Ahkeroitcat myös pitämän Henges yhteyttä rauhan siten cautta.

3. Ja achkeroicat pitemen Hengesse ycteyttä/ Rauhan siteen cautta. (Ja ahkeroikaat pitämään Hengessä yhteyttä/ Rauhan siteen kautta.)

3. σπουδάζοντες τηρεῖν τὴν ἑνότητα τοῦ Πνεύματος ἐν τῷ συνδέσμῳ τῆς εἰρήνης.

3. σπουδαζοντες τηρειν την ενοτητα του πνευματος εν τω συνδεσμω της ειρηνης 3. spoυdazontes terein ten enoteta toυ pneυmatos en to sυndesmo tes eirenes

3 Be diligent to keep the unity of the Spirit in the bond of peace.

3. Endeavouring to keep the unity of the Spirit in the bond of peace.

3. og beflitte Eder paa at bevare Aandens Eenhed i Fredens Baand;

3. Vinnläggande eder att hålla Andans enhet genom fridsens band;

3. Ja olge ussinad üht meelt piddama waimus rahho siddeme läbbi.

3. siekite išsaugoti Dvasios vienybę taikos ryšiais.

3. und seid fleißig, zu halten die Einigkeit im Geist durch das Band des Friedens:

3. Vous appliquant à conserver l'unité de l'esprit, par le lien de la paix.

3. Solícitos a guardar la unidad del Espíritu en el vínculo de la paz.

3 U benaarstigende te behouden de enigheid des Geestes door den band des vredes.

3. Starając się, abyście zachowali jedność ducha w związce pokoju.

3. Igyekezvén megtartani a Lélek egységét a békességnek kötelében. [3†]

3 стараясь сохранять единство духа в союзе мира.

3. стараючись держати єдиненнє духа в мирному союзї.

4 yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;

4 On yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin olette kutsututkin kutsunne *yhteen ainoaan* toivoon,

4. Yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin tekin olette teidän kutsumisessanne yhdenkaltaiseen toivoon kutsutut,

4. Yxi Ruumis ja yxi Hengi nijncuin tekin oletta teidän cudzumisesan yhdencaltaiseen toiwoon cudzutut.

4. Yxi Rumis ia yxi Hengi/ Ninquin te mös cutzuttudh oletta teiden cutzumisen ydhencaltaisen Toiuoon. (Yksi ruumiis ja yksi henki/ niinkuin te myös kutsutut olette teidän kutsumisen yhdenkaltaiseen toiwoon.)

4. ἓν σῶμα καὶ ἓν Πνεῦμα, καθὼς καὶ ἐκλήθητε ἐν μιᾷ ἐλπίδι τῆς κλήσεως ὑμῶν·

4. εν σωμα και εν πνευμα καθως και εκληθητε εν μια ελπιδι της κλησεως υμων 4. en soma kai en pneυma kathos kai eklethete en mia elpidi tes kleseos υmon

4 (There is) one body and one Spirit, just-as you° were also called in one hope of your° calling;

4. There is one body, and one Spirit, even as ye are called in one hope of your calling;

4. eet Legeme og een Aand, ligesom I og ere Kaldte til eet Haab i Eders Kald;

4. En kropp, och en Ande, såsom I ock kallade ären uti ett edars kallelses hopp;

4. Üks ihho on ja üks waim, nenda kui teie ka ollete kutsutud ühhes lotusses teie kutsmisse polest;

4. Vienas kūnas ir viena Dvasia, kaip ir esate pašaukti vienai pašaukimo vilčiai.

4. ein Leib und ein Geist, wie ihr auch berufen seid auf einerlei Hoffnung eurer Berufung;

4. Il y a un seul corps et un seul Esprit, comme aussi vous êtes appelés à une seule espérance, par votre vocation.

4. Hay un cuerpo, y un Espíritu; así como sois también llamados en una misma esperanza de vuestra vocación.

4 Een lichaam is het, en een Geest, gelijkerwijs gij ook geroepen zijt tot een hoop uwer roeping;

4. Jedno jest ciało i jeden duch, jako też jesteście powołani w jednej nadziei powołania waszego.

4. Egy a test és egy a Lélek, miképen elhívatástoknak egy reménységében hívattatok el is; [4†]

4 Одно тело и один дух, как вы и призваны к одной надежде вашего звания;

4. Одно тїло й один дух, яко ж і покликані в одній надїї вашого покликання;

5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;

5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste,

5. Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste,

5. Yxi HERra yxi Usco

5. Yxi Herra/ yxi Usko/ yxi Caste/ (Yksi Herra/ yksi usko/ yksi kaste/)

5. εἷς Κύριος, μία πίστις, ἓν βάπτισμα·

5. εις κυριος μια πιστις εν βαπτισμα 5. eis kυrios mia pistis en βaptisma

5 one Lord, one faith, one immersion*,

5. One Lord, one faith, one baptism,

5. een Herre, een Tro, een Daab,

5. En Herre, en tro, ett dop, en Gud, och allas våra Fader;

5. Üks Issand, üks usk, üks ristminne,

5. Vienas Viešpats, vienas tikėjimas, vienas krikštas.

5. ein HERR, ein Glaube, eine Taufe;

5. Un seul Seigneur, une seule foi, un seul baptême;

5. Un Señor, una fé, un bautismo,

5 Een Heere, een geloof, een doop,

5. Jeden Pan, jedna wiara, jeden chrzest;

5. Egy az Úr, egy a hit, egy a keresztség; [5†]

5 один Господь, одна вера, одно крещение,

5. один Господь, одна віра, одно хрещеннє,

6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa (teissä).

6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka vallitsee kaikkea ja vaikuttaa kaikkien välityksellä ja on kaikissa (teissä).

6. Yksi Jumala ja kaikkein Isä, joka kaikkein päällä on, ja kaikkein kautta, ja teissä kaikissa.

6. Yxi Jumala caickein Isä joca caickein teidän päällänne on ja teidän caickein cauttan ja teisä caikisa.

6. yxi Jumala ia meiden caikeden Ise/ ioca caikein teiden pälen ombi/ ia teiden caikein cautta ia teisse caikissa. (yksi Jumala ja meidän kaikkein Isä/ joka kaikkein teidän päällen ompi/ ja teidän kaikkein kautta ja teissä kaikissa.)

6. εἷς Θεὸς καὶ πατὴρ πάντων, ὁ ἐπὶ πάντων καὶ διὰ πάντων, καὶ ἐν πᾶσιν ὑμῖν.

6. εις θεος και πατηρ παντων ο επι παντων και δια παντων και εν πασιν υμιν 6. eis theos kai pater panton o epi panton kai dia panton kai en pasin υmin

6 one God and Father of all, who is over all and through all and in us all.

6. One God and Father of all, who is above all, and through all, and in you all.

6. een Gud og Alles Fader, som ere over Alle og ved Alle og i Eder alle!

6. Hvilken är öfver eder alla, genom eder alla, och i eder alla.

6. Üks Jummal ja keikide Issa, kes on keikide ülle, ja keikide läbbi, ja teie keikide sees.

6. Vienas Dievas ir visų Tėvas, kuris virš visų, per visus ir visuose.

6. ein Gott und Vater unser aller, der da ist über euch allen und durch euch alle und in euch allen.

6. Un seul Dieu et Père de tous, qui est au-dessus de tous, et par tous, et en vous tous.

6. Un Dios y Padre de todos, el cual es sobre todas las cosas, y por en medio de todas las cosas, y en todos vosotros.

6 Een God en Vader van allen, Die daar is boven allen, en door allen, en in u allen.

6. Jeden Bóg i Ojciec wszystkich, który jest nade wszystko i po wszystkich, i we wszystkich was.

6. Egy az Isten és mindeneknek Atyja, a ki mindeneknek felette van és mindenek által és mindnyájatokban munkálkodik. [6†]

6 один Бог и Отец всех, Который над всеми, и через всех, и во всех нас.

6. один Бог і Отець усїх, що над усїма й через усїх і в усїх вас.

7 Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan.

7 Mutta kullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan.

7. Mutta jokaiselle meille on armo annettu Kristuksen lahjan mitan jälkeen.

7. MUtta jocaidzelle meille on Armo annettu Christuxen lahjan mitan jälken.

7. Mutta iocaitzelle meille on Armo annettu Christusen Lahian mitan ielkin. (Mutta jokaiselle meille on armo annettu Kristuksen lahjan mitan jälkeen.)

7. Ἑνὶ δὲ ἑκάστῳ ἡμῶν ἐδόθη ἡ χάρις κατὰ τὸ μέτρον τῆς δωρεᾶς τοῦ Χριστοῦ.

7. ενι δε εκαστω ημων εδοθη η χαρις κατα το μετρον της δωρεας του χριστου 7. eni de ekasto emon edothe e charis kata to metron tes doreas toυ christoυ

7 Now the grace was given to each one of us according to the measure of the gift of the Christ.

7. But unto every one of us is given grace according to the measure of the gift of Christ.

7. Men enhver af os er naaden given efter Christi gaves Maal.

7. Men hvarjom och enom af oss är gifven nåd, efter Christi gåfvos mått.

7. Agga iggaühhele meie seast on arm antud Kristusse anni moödo järrele.

7. Bet kiekvienam iš mūsų duota malonė pagal Kristaus dovanos saiką.

7. Einem jeglichen aber unter uns ist gegeben die Gnade nach dem Maß der Gabe Christi.

7. Mais la grâce est donnée à chacun de nous, selon la mesure du don de Christ.

7. Empero a cada uno de nosotros es dada gracia conforme a la medida del don de Cristo.

7 Maar aan elkeen van ons is de genade gegeven, naar de maat der gave van Christus.

7. Lecz każdemu z nas dana jest łaska według miary daru Chrystusowego.

7. Mindenikünknek pedig adatott a kegyelem a Krisztustól osztott ajándéknak mértéke szerint. [7†]

7 Каждому же из нас дана благодать по мере дара Христова.

7. Кожному ж з нас дана благодать по мірі даровання Христового.

8 Sentähden on sanottu: "Hän astui ylös korkeuteen, hän otti vankeja saaliikseen, hän antoi lahjoja ihmisille".

8 Sen vuoksi Hän sanoo: "Hän astui ylös korkeuteen, Hän otti *vankeja saaliiksi* (ja) antoi lahjoja ihmisille."

8. Sentähden hän sanoo: hän on astunut ylös korkeuteen, ja on vankiuden vangiksi vienyt, ja ihmisille lahjoja antanut.

8. Sentähden hän sano: hän on ylösastunut corkeuten ja on fangiuden fangixi wienyt ja ihmisille lahjoja andanut.

8. Senteden hen sano/ Hen on ylesastunut Corckiuteen/ Ja on sen * Fangiuxen fangina wienyt/ Ja ombi Inhimisille Lahiat andanut. (Sentähden hän sanoo/ Hän on ylös astunut korkeuteen/ Ja on sen wankeuden wankina wienyt/ Ja ompi ihmisille lahjat antanut.)

8. διὸ λέγει· ἀναβὰς εἰς ὕψος ᾐχμαλώτευσεν αἰχμαλωσίαν καὶ ἔδωκε δόματα τοῖς ἀνθρώποις.

8. διο λεγει αναβας εις υψος ηχμαλωτευσεν αιχμαλωσιαν και εδωκεν δοματα τοις ανθρωποις 8. dio legei anaβas eis υpsos echmaloteυsen aichmalosian kai edoken domata tois anthropois

8 Hence he says, ‘(After) he ascended onto high, he captured captivity and gave presents to men.’ {Psa 68:18}

8. Wherefore he saith, When he ascended up on high, he led captivity captive, and gave gifts unto men.

8. Derfor siger Skriften: han opfoer til det Høie, bortførte Fanger og gav Menneskene Gaver.

8. Derföre säger han: Han är uppstigen i höjden, och hafver fört fängelset fånget, och hafver gifvit menniskomen gåfvor.

8. Sepärrast ütleb temma: Temma on körgesse ülles läinud, ja on wangipiddajad wangi wötnud, ja on innimestele andid annud.

8. Todėl sakoma: ‘‘Pakilęs aukštyn, nusivedė belaisvius ir davė žmonėms dovanų’‘.

8. Darum heißt es: "Er ist aufgefahren in die Höhe und hat das Gefängnis gefangengeführt und hat den Menschen Gaben gegeben."

8. C'est pourquoi, il est dit: Étant monté en haut, il a emmené captive une multitude de captifs, et il a distribué des dons aux hommes.

8. Por lo cual dice: Subiendo a lo alto llevó cautiva la cautividad; y dió dones a los hombres.

8 Daarom zegt Hij: Als Hij opgevaren is in de hoogte, heeft Hij de gevangenis gevangen genomen, en heeft den mensen gaven gegeven.

8. Dlatego Pismo mówi: Wstąpiwszy na wysokość, wiódł pojmanych więźni i dał dary ludziom.

8. Ezokáért mondja az Írás: Fölmenvén a magasságba foglyokat vitt fogva, és adott ajándékokat az embereknek. [8†]

8 Посему и сказано: восшед на высоту, пленил плен и дал дары человекам.

8. Тим же глаголе: Зійшовши на висоту, полонив єси полонь, і дав дари людям.

9 Mutta että hän astui ylös, mitä se on muuta, kuin että hän oli astunut alaskin, maan alimpiin paikkoihin?

9 Mutta että Hän astui ylös, mitä se on muuta kuin että Hän (sitä ennen) myös astui alas maan alimpiin paikkoihin?

9. Mutta se, että hän astui ylös, ei ole mikään muu kuin että hän ennen tänne astui alas, alimmaisiin maan paikkoihin.

9. Mutta se cuin hän ylösastui ei ole mikän muu cuin että hän ennen tänne alesastui alimmaisijn maan paickoihin?

9. Mutta se quin hen ylesastui/ mite se on mwta/ Waan ette hen mös ennen tenne alasastui alimaisihin Maan Paickoin? (Mutta se kuin hän ylösastui/ mitä se on muuta/ Waan että hän myös ennen tänne alas astui alimmaisihin maan paikkoihin?)

9. τὸ δὲ ἀνέβη τί ἐστιν εἰ μὴ ὅτι καὶ κατέβη πρῶτον εἰς τὰ κατώτερα μέρη τῆς γῆς;

9. το δε ανεβη τι εστιν ει μη οτι και κατεβη πρωτον εις τα κατωτερα μερη της γης 9. to de aneβe ti estin ei me oti kai kateβe proton eis ta katotera mere tes ges

9 Now this (saying), He ascended, (what is it (saying)?) except that he also descended into the downward parts of the earth first?

9. Now that he ascended, what is it but that he also descended first into the lower parts of the earth?

9. Men dette: han opfoer, hvad er det, uden at han og først nedfoer til Jordens lave Egne.

9. Men det han uppfaren är, hvad är det annat än han for först härned, uti de nedersta jordenes rum?

9. Agga et ta üllesläinud, mis on se mu, kui se, et temma ka enne on allaläinud keige allamatte Ma kohtade sisse?

9. Ką reiškia ‘‘Jis pakilo’‘, jeigu ne tai, kad Jis pirma ir nusileido į žemesniąsias žemės vietas.

9. Daß er aber aufgefahren ist, was ist's, denn daß er zuvor ist hinuntergefahren in die untersten Örter der Erde?

9. Or, que signifie: Il est monté, si ce n'est qu'auparavant il était descendu dans les parties basses de la terre?

9. Y el que subió, ¿qué es, sino que también había descendido primero a las partes inferiores de la tierra?

9 Nu dit: Hij is opgevaren; wat is het, dan dat Hij ook eerst is nedergedaald in de nederste delen der aarde?

9. Ale to, że wstąpił, cóż jest, jedno iż pierwej był zstąpił do najniższych stron ziemi?

9. (Az pedig, hogy fölment, mit jelentene mást, mint hogy előbb le is szállott a föld alsóbb részeire? [9†]

9 А „восшел" что означает, как не то, что Он и нисходил прежде в преисподние места земли?

9. (А те [слово] зійшов, що ж воно [значить], коли не те, що перш зійшов у найнищі сторони землї?

10 Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki.

10 Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös on astunut ylös kaikkia taivaita ylemmäs täyttääkseen kaikki.

10. Joka on astunut alas, hän on se, joka kaikkein taivasten päälle astui ylös, että hän kaikki täyttäis,

10. Joca alesastunut on hän on se joca caickein Taiwasten päälle astui että hän caicki täyttäis.

10. Joca alasastunut on/ se ombi mös se sama/ ioca ylesastui caikein Taiuasten päle/ ette henen piti caiki teuttemen. (Joka alas astunut on/ se ompi myös se sama/ joka ylösastui kaikkein taiwasten päälle/ että hänen piti kaikki täytettämän.)

10. ὁ καταβὰς αὐτός ἐστι καὶ ὁ ἀναβὰς ὑπεράνω πάντων τῶν οὐρανῶν, ἵνα πληρώσῃ τὰ πάντα.

10. ο καταβας αυτος εστιν και ο αναβας υπερανω παντων των ουρανων ινα πληρωση τα παντα 10. o kataβas aυtos estin kai o anaβas υperano panton ton oυranon ina plerose ta panta

10 He who descended is also the same (as) he who ascended above all the heavens, in order that he might fill all things.

10. He that descended is the same also that ascended up far above all heavens, that he might fill all things.)

10. Den, som nedfoer, er den Samme, som og opfoer langt over alle Himle, at han skulde fylde alle Ting.

10. Den der nederfor, han är ock den der uppfor öfver alla himlar, på det han skulle all ting uppfylla.

10. Kes alla on läinud, se on sesamma, kes ka ülles on läinud keikide taewaste ülle, et temma keik piddi täitma.

10. Tas, kuris nužengė, yra ir Tas, kuris iškilo aukščiau už visus dangus, kad visa užpildytų.

10. Der hinuntergefahren ist, das ist derselbe, der aufgefahren ist über alle Himmel, auf daß er alles erfüllte.

10. Celui qui est descendu, c'est le même qui est monté au-dessus de tous les cieux, afin qu'il remplît toutes choses.

10. El que descendió, el mismo es el que también subió sobre todos los cielos, para llenar todas las cosas.

10 Die nedergedaald is, is Dezelfde ook, Die opgevaren is verre boven al de hemelen, opdat Hij alle dingen vervullen zou.

10. A który zstąpił, ten jest, który i wstąpił wysoko nad wszystkie niebiosa, aby napełnił wszystko.

10. A ki leszállott vala, ugyanaz, a ki fel is ment, feljebb minden egeknél, hogy mindeneket betöltsön.) [10†]

10 Нисшедший, Он же есть и восшедший превыше всех небес, дабы наполнить все.

10. Хто зійшов додолу, се Той, що й зійшов вище всїх небес, щоб сповнити все.)

11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,

11 Hän antoi toiset apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,

11. Ja hän on pannut muutamat apostoleiksi, muutamat prophetaiksi, muutamat evankelistaiksi, muutamat paimeniksi ja opettajiksi.

11. Hän on pannut muutamat Apostoleixi muutamat Prophetaixi muutamat Evangelistereixi muutamat Paimenixi ja opettajixi.

11. Hen on mwtomat pannut Apostolixi/ mwtomat Prophetixi/ mwtomat Euangelisterixi/ mwtomat Paimenixi ia Opetaixi/ (Hän on muutamat pannut apostoliksi/ muutamat profeetoiksi/ muutaman ewankelistoiksi/ muutamat paimeniksi ja opettajiksi/)

11. καὶ αὐτὸς ἔδωκε τοὺς μὲν ἀποστόλους, τοὺς δὲ προφήτας, τοὺς δὲ εὐαγγελιστάς, τοὺς δὲ ποιμένας καὶ διδασκάλους,

11. και αυτος εδωκεν τους μεν αποστολους τους δε προφητας τους δε ευαγγελιστας τους δε ποιμενας και διδασκαλους 11. kai aυtos edoken toυs men apostoloυs toυs de profetas toυs de eυaggelistas toυs de poimenas kai didaskaloυs

11 And he gave some (to be): the apostles, and the prophets, and the evangelists, and the shepherds and teachers,

11. And he gave some, apostles; and some, prophets; and some, evangelists; and some, pastors and teachers;

11. Og han beskikkede Nogle til Apostler, Nogle til Propheter, Nogle til Evangelister, Nogle til Hyrder og Lærere,

11. Han hafver ock somliga satt till Apostlar, somliga till Propheter, somliga till Evangelister, somliga till herdar och lärare;

11. Ja sesamma on annud monningad apostliks, ja monningad prohwetiks, ja monningad armo-öppetusse kulutajaks, ja monningad karjatseks ja öppetajaks,

11. Ir Jis paskyrė vienus apaštalais, kitus pranašais, evangelistais, ganytojais ir mokytojais,

11. Und er hat etliche zu Aposteln gesetzt, etliche aber zu Propheten, etliche zu Evangelisten, etliche zu Hirten und Lehrern,

11. C'est aussi lui qui a établi les uns apôtres, les autres prophètes, les autres évangélistes, et les autres pasteurs et docteurs;

11. Y él mismo dió unos, por apóstoles; y otros, por profetas; y otros, por evangelistas; y otros, por pastores, y doctores,

11 En Dezelfde heeft gegeven sommigen tot apostelen, en sommigen tot profeten, en sommigen tot evangelisten, en sommigen tot herders en leraars;

11. I tenże dał niektóre Apostoły, a niektóre proroki, a drugie ewangielisty, drugie też pasterze i nauczyciele.

11. És Ő adott némelyeket apostolokul, némelyeket prófétákul, némelyeket evangyélistákul, némelyeket pedig pásztorokul és tanítókul: [11†]

11 И Он поставил одних Апостолами, других пророками, иных Евангелистами, иных пастырями и учителями,

11. І Він настановив инших апостолами, а инших пророками, а инших благовістниками, а инших пастирями та учителями,

12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,

12 varustaakseen pyhät palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,

12. Pyhäin täydellisyyteen, palveluksen työhön ja Kristuksen ruumiin rakennukseen,

12. Että Pyhät wirgan työhön hangitut olisit jonga cautta Christuxen ruumis raketuxi tulis.

12. ette ne Pyhet pite hangitudh oleman sihen Wirghan tecohon/ ionga cautta se Christusen Rumis ylesraketuxi tulis/ (että ne pyhät pitää hankitut oleman siihen wiran tekohon/ jonka kautta se Kristuksen ruumis ylösraketuksi tulisi/)

12. πρὸς τὸν καταρτισμὸν τῶν ἁγίων εἰς ἔργον διακονίας, εἰς οἰκοδομὴν τοῦ σώματος τοῦ Χριστοῦ,

12. προς τον καταρτισμον των αγιων εις εργον διακονιας εις οικοδομην του σωματος του χριστου 12. pros ton katartismon ton agion eis ergon diakonias eis oikodomen toυ somatos toυ christoυ

12 toward the equipping of the holy-ones, into (the) work of (the) service, into (the) building up of the body of the Christ,

12. For the perfecting of the saints, for the work of the ministry, for the edifying of the body of Christ:

12. til de Helliges fuldkomne Beredelse, til Embedets Forvaltning, til Christi Legemes Opbyggelse,

12. Att de helige skola skickelige vara till ämbetsens verk, genom hvilket Christi lekamen må uppbyggd varda:

12. Pühhade parrandamisseks, öppetusse ammeti tööks, Kristusse ihho üllesehhitamisseks;

12. kad išlavintų šventuosius tarnavimo darbui, Kristaus kūno ugdymui,

12. daß die Heiligen zugerichtet werden zum Werk des Dienstes, dadurch der Leib Christi erbaut werde,

12. Pour le perfectionnement des saints, pour l'œuvre du ministère, pour l'édification du corps de Christ;

12. Para el perfeccionamiento de los santos, para la obra del ministerio, para la edificación del cuerpo de Cristo:

12 Tot de volmaking der heiligen, tot het werk der bediening, tot opbouwing des lichaams van Christus;

12. Ku spojeniu świętych, ku pracy usługiwania, ku budowaniu ciała Chrystusowego;

12. A szentek tökéletesbbítése czéljából szolgálat munkájára, a Krisztus testének építésére: [12†]

12 к совершению святых, на дело служения, для созидания Тела Христова,

12. на звершеннє сьвятих, на дїло служення, на збудуваннє тїла Христового,

13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,

13 kunnes kaikki pääsemme ykseyteen* uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden kasvun määrään,

13. Siihenasti kuin me kaikki tulemme uskon ja Jumalan Pojan tuntemisen yhteydessä täydeksi mieheksi, Kristuksen täydellisen varren mitan jälkeen:

13. Sijhenasti cuin me caicki yhdencaltaiseen uscoon tulemma ja Jumalan Pojan tundemiseen ja täydellisexi miehexi joca täydellises Christuxen ijän mitas on.

13. Sihenasti ette me caiki tulema ydhencaltaisen Uskoon/ ia Jumalan Poian tundemiseen/ ia ydhexi teudhelisexi Miehexi tule'ma/ ioca ombi sijnä teudhelises Christusen ijen mitasa. (Siihenasti että me kaikki tulemme yhdenkaltaiseen uskoon/ ja Jumalan Pojan tuntemiseen/ ja yhdeksi täydelliseksi mieheksi tulemme/ joka ompi siinä täydellisessä Kristuksen iän mitassa.)

13. μέχρι καταντήσωμεν οἱ πάντες εἰς τὴν ἑνότητα τῆς πίστεως καὶ τῆς ἐπιγνώσεως τοῦ υἱοῦ τοῦ Θεοῦ, εἰς ἄνδρα τέλειον, εἰς μέτρον ἡλικίας τοῦ πληρώματος τοῦ Χριστοῦ,

13. μεχρι καταντησωμεν οι παντες εις την ενοτητα της πιστεως και της επιγνωσεως του υιου του θεου εις ανδρα τελειον εις μετρον ηλικιας του πληρωματος του χριστου 13. mechri katantesomen oi pantes eis ten enoteta tes pisteos kai tes epignoseos toυ υioυ toυ theoυ eis andra teleion eis metron elikias toυ pleromatos toυ christoυ

13 till we all might achieve into the unity of the faith and of the full knowledge of the Son of God, into a mature man, into the measure of the stature of the fullness of the Christ,

13. Till we all come in the unity of the faith, and of the knowledge of the Son of God, unto a perfect man, unto the measure of the stature of the fulness of Christ:

13. indtil vi alle naae til Eenhed i Troen og Guds Søns Erkjendelse, til mands Modenhed, til Christi Fyldes voxne Alder,

13. Tilldess att vi alle kommom till ena tro, och Guds Sons kunskap, och vardom en fullkommen man, den der är uti Christi fullbordiga ålders mått;

13. Sennikui meie keik ühtsuggu usko ja Jummala Poia tundmist kätte same, ja täieks mehheks same Kristusse täie ea moöto möda:

13. kol mes visi pasieksime tikėjimo vienybę ir Dievo Sūnaus pažinimą, tobulai subręsime iki Kristaus amžiaus pilnatvės saiko,

13. bis daß wir alle hinkommen zu einerlei Glauben und Erkenntnis des Sohnes Gottes und ein vollkommener Mann werden, der da sei im Maße des vollkommenen Alters Christi,

13. Jusqu'à ce que nous soyons tous parvenus à l'unité de la foi et de la connaissance du Fils de Dieu, à l'état d'homme fait, à la mesure de la stature parfaite de Christ;

13. Hasta que todos lleguemos en la unidad de la fé, y del conocimiento del Hijo de Dios, al estado de un varón perfecto, a la medida de la estatura de la plenitud de Cristo:

13 Totdat wij allen zullen komen tot de enigheid des geloofs en der kennis van den Zoon Gods, tot een volkomen man, tot de mate van de grootte der volheid van Christus;

13. A iżbyśmy się wszyscy zeszli w jedność wiary i znajomości Syna Bożego, w męża doskonałego, w miarę zupełnego wieku Chrystusowego,

13. Míg eljutunk mindnyájan az Isten Fiában való hitnek és az Ő megismerésének egységére, érett férfiúságra, a Krisztus teljességével ékeskedő kornak mértékére: [13†]

13 доколе все придем в единство веры и познания Сына Божия, в мужа совершенного, в меру полного возраста Христова;

13. доки дійдемо всї до з'єдинення віри і познання Сина Божого, до чоловіка звершеного, до міри зросту сповнення Христового,

14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;

14 jottemme enää olisi alaikäisiä, joita kaikki opintuulet ajelevat ja heittelevät ihmisten arpapelin, eksytyksen viekkaan juonittelun avulla.

14. Ettemme silleen lapset olisi, jotka horjuisimme ja kaikkinaisilta opetuksen tuulilta vieteltäisiin, ihmisten koiruuden ja kavaluuden kautta, jolla he meitä käyvät ympäri, saadaksensa pettää;

14. Etten me sillen lapset olis jotca horjuisim ja caickinaisilda opetuxen tuulilda wietelläisin ihmisten coiruden ja cawaluden cautta joilla he meitä ymbärikäywät saadaxens pettä.

14. Senpäle ettei me sillen enembi Lapset olisi/ iotca horiuma ia ymberiwietelleisimme caikinaisista Opetuxen twlesta/ Inhimisten coiruten ia cauallutten cautta/ ioilla he ymberinskieuuet meite sadhaxens pette. (Senpäälle ettei me silleen enempi lapset olisi/ jotka horjumme ja ympäriwieteltäisimme kaikkinaisista opetuksen tuulesta/ ihmisten koiruuden ja kawaluuden kautta/ joilla he ympärinskäywät meitä saadaksensa pettää.)

14. ἵνα μηκέτι ὦμεν νήπιοι, κλυδωνιζόμενοι καὶ περιφερόμενοι παντὶ ἀνέμῳ τῆς διδασκαλίας, ἐν τῇ κυβείᾳ τῶν ἀνθρώπων, ἐν πανουργίᾳ πρὸς τὴν μεθοδείαν τῆς πλάνης,

14. ινα μηκετι ωμεν νηπιοι κλυδωνιζομενοι και περιφερομενοι παντι ανεμω της διδασκαλιας εν τη κυβεια των ανθρωπων εν πανουργια προς την μεθοδειαν της πλανης 14. ina meketi omen nepioi klυdonizomenoi kai periferomenoi panti anemo tes didaskalias en te kυβeia ton anthropon en panoυrgia pros ten methodeian tes planes

14 in order that we may no longer be infants, bobbing on the waves and being carried around in every wind of teaching, in the trickery of men, in craftiness, toward the schemes of error.

14. That we henceforth be no more children, tossed to and fro, and carried about with every wind of doctrine, by the sleight of men, and cunning craftiness, whereby they lie in wait to deceive;

14. at vi ikke mere skulle være Børn og lade os tumle som Bølger og omdrive af enhver Lærdoms Veir, og Forførelsens Kundstgreb;

14. På det vi icke mer skolom vara barn, och låta oss beveka och omföras af allahanda lärdomsväder, genom menniskors skalkhet och illfundighet, med hvilka de falla till, att de måga bedraga oss.

14. Et meie ei pea ennam wäetimad lapsed ollema, ja ei lasse ennast öätsotada egga kaksipiddi köikutada keigest öppetusse tulest, innimeste petmisse ja tiggeda kawwalusse läbbi, misga nemmad kawwalaste püüdwad meid petta.

14. kad daugiau nebebūtume kūdikiai, siūbuojami ir nešiojami bet kokio mokymo vėjo, žmonių apgaulės, gudrumo, vedančio į paklydimą,

14. auf daß wir nicht mehr Kinder seien und uns bewegen und wiegen lassen von allerlei Wind der Lehre durch Schalkheit der Menschen und Täuscherei, womit sie uns erschleichen, uns zu verführen.

14. Pour que nous ne soyons plus des petits enfants, flottants et emportés çà et là à tous vents de doctrine, par la tromperie des hommes, et par leur adresse à séduire artificieusement;

14. Que ya no seamos niños, inconstantes y llevados en derredor por todo viento de doctrina, con artificio de los hombres, que engañan con astucia de error.

14 Opdat wij niet meer kinderen zouden zijn, die als de vloed bewogen en omgevoerd worden met allen wind der leer, door de bedriegerij der mensen, door arglistigheid, om listiglijk tot dwaling te brengen;

14. Abyśmy więcej nie byli dziećmi, chwiejącymi się i unoszącymi się każdym wiatrem nauki przez fortel ludzki i przez chytrość podejścia błędem.

14. Hogy többé ne legyünk gyermekek, kiket ide s tova hány a hab és hajt a tanításnak akármi szele, az embereknek álnoksága által, a tévelygés ravaszságához való csalárdság által; [14†]

14 дабы мы не были более младенцами, колеблющимися и увлекающимися всяким ветром учения, по лукавству человеков, по хитрому искусству обольщения,

14. щоб більш не бути малолїтками, хвилюючись і кидаючись від усякого вітру науки, в оманї людській, у лукавстві до підступного заблуду,

15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,

15 Seuratkaamme sen sijaan totuutta rakkaudessa, jotta kaikin tavoin kasvaisimme Häneen, joka on pää, Kristus,

15. Mutta olkaamme toimelliset rakkaudessa ja kasvakaamme kaikissa, hänessä, joka pää on, Kristus,

15. Mutta olcam toimelliset rackaudes ja caswacam caikis hänesä joca Pää on Christus.

15. Mutta olcam me toimeliset Rackaudhes/ ia casuacam caikis cappaleis/ henesse/ ioca se Pää on Christus/ (Mutta olkaam me toimelliset rakkaudessa/ ja kaswakaamme kaikissa kappaleissa/ hänessä/ joka se pää on Kristus/)

15. ἀληθεύοντες δὲ ἐν ἀγάπῃ αὐξήσωμεν εἰς αὐτὸν τὰ πάντα, ὅς ἐστιν ἡ κεφαλή, ὁ Χριστός,

15. αληθευοντες δε εν αγαπη αυξησωμεν εις αυτον τα παντα ος εστιν η κεφαλη ο χριστος 15. aletheυontes de en agape aυksesomen eis aυton ta panta os estin e kefale o christos

15 But declaring the truth in love*, (that) we may grow up in all things into him, who is the head, the Christ;

15. But speaking the truth in love, may grow up into him in all things, which is the head, even Christ:

15. men at vi, Sandheden troe udi Kjærlighed, skulle i alle Maader opvoxe til ham, som er Hovedet, til Christus,

15. Men varom rättsinnige i kärlekenom, och växom till i all stycke i honom, som hufvudet är, Christus;

15. Agga noudkem töt armastussega, ja kaswagem keikis selle sisse, kes se Pea on, se on Kristus,

15. bet, kalbėdami tiesą meilėje, augtume visame kame į Jį, kuris yra galva­Kristus.

15. Lasset uns aber rechtschaffen sein in der Liebe und wachsen in allen Stücken an dem, der das Haupt ist, Christus,

15. Mais que, professant la vérité dans la charité, nous croissions en toutes choses dans celui qui est le chef, Christ;

15. Ántes siguiendo la verdad con amor, crezcamos en todo en el que es la cabeza, a saber, Cristo,

15 Maar de waarheid betrachtende in liefde, alleszins zouden opwassen in Hem, Die het Hoofd is, namelijk Christus;

15. Ale szczerymi będąc w miłości, rośnijmy w onego we wszystkiem, który jest głową, to jest w Chrystusa,

15. Hanem az igazságot követvén szeretetben, mindenestől fogva nevekedjünk Abban, a ki a fej, a Krisztusban; [15†]

15 но истинною любовью все возращали в Того, Который есть глава Христос,

15. а ходячи поправдї в любови помножаймо все в Того, котрий єсть голова, Христос,

16 josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.

16 josta koko ruumis yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla kunkin osan määrävoiman mukaan vaikuttaa ruumiin kasvuun rakentuakseen rakkaudessa.

16. Josta koko ruumis on koottu ja yhteen liitetty, kaiken yhdistyksen kautta, joka siihen lisääntyy, sen vaikutuksen ja määrän jälkeen, joka kullakin jäsenellä on, siitä kasvaa ruumis omaksi rakennukseksensa rakkaudessa.

16. Josta coco ruumis yhten lijtetän ja yxi jäsen rippu toisesta caikisa jäsenisä ja nijn cukin toistans palwele sen työn perän cuin cullakin jäsenällä on tawallans ja saatta ruumin caswaman idzellens parannuxexi caikes rackaudes.

16. Josta coco Rumis ychten lijteten/ ia yxi Jesen rippu toisesta/ caikein Raiain lepitze/ sijnä ette itzecuki toistansa paluele/ sen teghon pereste quin cullakin Jesenelle ombi/ henen modhollans/ ia saattapi/ ette Rumis casuapi itzellens corotuxexi/ ia sen caiken Rackaudhesa. (Josta koko ruumis yhteen liitetään/ ja yksi jäsen riippuu toisesta/ kaikkein rajain läwitse/ siinä että itsekukin toistansa palwelee/ se teon perästä kuin kullakin jäsenellä ompi/ hänen muodollansa/ ja saattaapi/ että ruumis kaswaapi itsellensä korotukseksi/ ja sen kaiken rakkaudessa.)

16. ἐξ οὗ πᾶν τὸ σῶμα συναρμολογούμενον καὶ συμβιβαζόμενον διὰ πάσης ἁφῆς τῆς ἐπιχορηγίας κατ’ ἐνέργειαν ἐν μέτρῳ ἑνὸς ἑκάστου μέρους τὴν αὔξησιν τοῦ σώματος ποιεῖται εἰς οἰκοδομὴν ἑαυτοῦ ἐν ἀγάπῃ.

16. εξ ου παν το σωμα συναρμολογουμενον και συμβιβαζομενον δια πασης αφης της επιχορηγιας κατ ενεργειαν εν μετρω ενος εκαστου μερους την αυξησιν του σωματος ποιειται εις οικοδομην εαυτου εν αγαπη 16. eks oυ pan to soma sυnarmologoυmenon kai sυmβiβazomenon dia pases afes tes epichoregias kat energeian en metro enos ekastoυ meroυs ten aυksesin toυ somatos poieitai eis oikodomen eaυtoυ en agape

16 from whom all the body, (being fitly framed and knitted together through every supplying joint, according to the working in measure of each one part) is making* the growth of the body to the building up of itself in love*.

16. From whom the whole body fitly joined together and compacted by that which every joint supplieth, according to the effectual working in the measure of every part, maketh increase of the body unto the edifying of itself in love.

16. af hvem det ganske Legeme, sammenføiet og sammenheftet ved alle Forbindelsens Led, efter ethvert Lems tilmaalte Kraft, drager sin næring til Fremvæxt i Kjærlighed.

16. Af hvilkom hele kroppen tillhopafogas, och en lem hänger intill den andra genom all ledamöten, der den ene tjenar dem andra, efter det verk som hvar lem hafver i sitt mått, och gör att kroppen växer sig sjelf till förbättring, genom kärleken.

16. Kellest keik se ihho on kokkolidetud, ja kokko pandud iggaühhe liikme läbbi teine teise abbiks, Kristusse wäe läbbi iggaühhe liikme moödo järrele, ja teeb, et se ihho kaswab ennese parrandamisseks armastusses.

16. Iš Jo visas kūnas, suderintas ir stipriai sujungtas įvairių raiščių, pagal savo saiką veikiant kiekvienai daliai, auga, kad ugdytų save meilėje.

16. von welchem aus der ganze Leib zusammengefügt ist und ein Glied am andern hanget durch alle Gelenke, dadurch eins dem andern Handreichung tut nach dem Werk eines jeglichen Gliedes in seinem Maße und macht, daß der Leib wächst zu seiner selbst Besserung, und das alles in Liebe.

16. De qui tout le corps, bien coordonné et étroitement uni, par le concours de toutes les jointures, tire son accroissement, selon la force assignée à chaque membre, afin qu'il soit édifié lui-même dans la charité.

16. Del cual todo el cuerpo bien compacto y ligado por lo que cada coyuntura suple, conforme a la operación eficaz en la medida de cada miembro, hace el aumento del cuerpo para la edificación del mismo en amor.

16 Uit Welken het gehele lichaam bekwamelijk samengevoegd en samen vastgemaakt zijnde, door alle voegselen der toebrenging, naar de werking van een iegelijk deel in zijn maat, den wasdom des lichaams bekomt, tot zijns zelfs opbouwing in de liefde.

16. Z którego wszystko ciało przystojnie złożone i spojone we wszystkich stawach, przez które jeden członek drugiemu posiłku dodaje przez moc, która jest w każdym członku, według miary jego, wzrost ciału należący bierze ku budowaniu samego siebie w miłości.

16. A kiből az egész test, szép renddel egyberakatván és egybeszerkesztetvén az Ő segedelmének minden kapcsaival, minden egyes tagnak mértéke szerint való munkássággal teljesíti a testnek nevekedését a maga fölépítésére szeretetben. [16†]

16 из Которого все тело, составляемое и совокупляемоепосредством всяких взаимно скрепляющих связей, при действии в своюмеру каждого члена, получает приращение для созидания самого себя в любви.

16. котрого все тїло зложене і звязано всякою увяззю спромоги по дїйству, (яке є) в мірі кожної части, робить зрост тїла на збудуваннє самого себе в любові.

17 Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,

17 Tämän siis sanon ja vakuutan Herrassa: älkää enää vaeltako niin kuin *muut kansat* vaeltavat mielensä turhuudessa,

17. Niin minä nyt sanon ja todistan Herrassa, ettette silleen vaella niinkuin muut pakanat vaeltavat mielensä tyhmyydessä,

17. NIjn minä nyt sanon ja todistan HERrasa ettet te sillen waella nijncuin muut pacanat mielens tyhmydes.

17. Nin mine nyt sanon/ ia todhistan Herrasa/ ettei te sillen waella/ ninquin ne mwdh Pacanat waeldauat/ heiden mielens tyhmydhesa/ (Niin minä nyt sanon/ ja todistan Herrassa/ ettei te silleen waella/ niinkuin ne muut pakanat waeltawat/ heidän mielensä tyhmyydessä/)

17. Τοῦτο οὖν λέγω καὶ μαρτύρομαι ἐν Κυρίῳ, μηκέτι ὑμᾶς περιπατεῖν καθὼς καὶ τὰ λοιπὰ ἔθνη περιπατεῖ ἐν ματαιότητι τοῦ νοὸς αὐτῶν,

17. τουτο ουν λεγω και μαρτυρομαι εν κυριω μηκετι υμας περιπατειν καθως και τα λοιπα εθνη περιπατει εν ματαιοτητι του νοος αυτων 17. toυto oυn lego kai martυromai en kυrio meketi υmas peripatein kathos kai ta loipa ethne peripatei en mataioteti toυ noos aυton

17 Therefore I am saying and testifying this in the Lord: you° (are) to walk no longer as the rest (of the) Gentiles are also walking, in the futility of their mind,

17. This I say therefore, and testify in the Lord, that ye henceforth walk not as other Gentiles walk, in the vanity of their mind,

17. Dette siger jeg da og vidner i Herren, at I skulle ikke mere vandre, som de øvrige Hedninger vandre i deres Sinds Forfængelighed,

17. Så säger jag nu, och betygar det i Herranom, att I icke mer vandren såsom de andre Hedningar vandra, i deras sinnes fåfängelighet;

17. Sepärrast ütlen minna sedda, ja tunnistan Issanda sees, et teie ei pea ennam nenda käima, kui muudke pagganad käiwad omma tühja mele sees:

17. Taigi aš liepiu ir įspėju Viešpatyje, kad jūs nebesielgtumėte, kaip elgiasi pagonys dėl savo proto tuštybės.

17. So sage ich nun und bezeuge in dem HERRN, daß ihr nicht mehr wandelt, wie die andern Heiden wandeln in der Eitelkeit ihres Sinnes,

17. Voici donc ce que je dis et que j'atteste de la part du Seigneur: Ne vous conduisez plus comme le reste des Gentils, qui suivent la vanité de leur esprit;

17. Así que esto digo, y requiero por el Señor, que no andéis más como los otros Gentiles, que andan en la vanidad de su mente,

17 Ik zeg dan dit, en betuig het in den Heere, dat gij niet meer wandelt, gelijk als de andere heidenen wandelen in de ijdelheid huns gemoeds.

17. To tedy mówię i oświadczam się przez Pana, abyście już więcej nie postępowali, jako insi poganie postępują, w próżności umysłu swego;

17. Ezt mondom annakokáért és bizonyságot teszek az Úrban, hogy ti többé ne járjatok úgy, mint egyéb pogányok is járnak az ő elméjöknek hiábavalóságában, [17†]

17 Посему я говорю и заклинаю Господом, чтобы вы болеене поступали, как поступают прочие народы, по суетностиума своего,

17. Се ж оце глаголю і сьвідкую в Господї, щоб вам більш не ходити, яко ж і инші погане ходять у суєтї ума свого,

18 nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden,

18 Pimentyneinä ymmärrykseltään he ovat vieraantuneet Jumalan elämästä heissä heidän sydämensä paatumuksen takia olevan tietämättömyyden vuoksi,

18. Joiden ymmärrys pimitetty on ja ovat vieraantuneet siitä elämästä, joka Jumalasta on, tyhmyyden kautta, joka heissä on, ja heidän sydämensä kovuuden kautta,

18. Joiden ymmärrys pimitetty on ja owat wierandunet sijtä elämästä joca Jumalasta on tyhmyden cautta cuin heisä on ja heidän sydämens sokeuden cautta.

18. ioinenga ymmerdhys pimitetty on/ ia ouat poiswierandeneet sijtä Elemeste/ ioca Jumalasta onopi/ sen tyhmydhen cautta/ quin heisse on/ ia heiden sydhemens Sokiudhen cautta/ (joinenka ymmärrys pimitetty on/ ja owat pois wieraantuneet siitä elämästä/ joka Jumalasta onpi/ sen tyhmyyden kautta/ kuin heissä on/ ja heidän sydämensä sokeuden kautta/)

18. ἐσκοτισμένοι τῇ διανοίᾳ, ὄντες ἀπηλλοτριωμένοι τῆς ζωῆς τοῦ Θεοῦ διὰ τὴν ἄγνοιαν τὴν οὖσαν ἐν αὐτοῖς διὰ τὴν πώρωσιν τῆς καρδίας αὐτῶν,

18. εσκοτισμενοι τη διανοια οντες απηλλοτριωμενοι της ζωης του θεου δια την αγνοιαν την ουσαν εν αυτοις δια την πωρωσιν της καρδιας αυτων 18. eskotismenoi te dianoia ontes apellotriomenoi tes zoes toυ theoυ dia ten agnoian ten oυsan en aυtois dia ten porosin tes kardias aυton

18 having been darkened in (their) mind, having been alienated from the life of God because of the ignorance which is in them, because of the hardening of their heart,

18. Having the understanding darkened, being alienated from the life of God through the ignorance that is in them, because of the blindness of their heart:

18. formørkelse i Forstanden, fremmedgjorte fra Guds Liv formedelst den Vankundighed, som er i dem, formedelst deres Hjertes Forhærdelse,

18. Hvilkas förstånd förmörkradt är, och de bortkomne ifrå det lif som af Gudi är, genom den fåvitsko som i dem är, och genom deras hjertas blindhet;

18. Kes ommas meles pimmedaks sanud, ja on kaugel Jummala ellust ärra, se rummalusse pärrast, mis nende sees on, nende süddame kowwadusse pärrast:

18. Jų protas aptemęs, jie atskirti nuo Dievo gyvenimo dėl savo neišmanymo bei širdies užkietėjimo.

18. deren Verstand verfinstert ist, und die entfremdet sind von dem Leben, das aus Gott ist, durch die Unwissenheit, so in ihnen ist, durch die Blindheit ihres Herzens;

18. Ayant leur intelligence obscurcie, étant éloignés de la vie de Dieu, à cause de l'ignorance qui est en eux, à cause de l'endurcissement de leur cœur;

18. Teniendo el entendimiento entenebrecido, ajenos de vida de Dios por la ignorancia que en ellos hay, por la dureza de su corazón:

18 Verduisterd in het verstand, vervreemd zijnde van het leven Gods, door de onwetendheid, die in hen is, door de verharding huns harten;

18. Zaćmiony mając rozsądek, będąc oddaleni od żywota Bożego dla nieumiejętności, która w nich jest z zatwardzenia serca ich.

18. Kik értelmökben meghomályosodtak, elidegenültek az isteni élettől a tudatlanság miatt, mely az ő szívök keménysége miatt van bennök; [18†]

18 будучи помрачены в разуме, отчуждены от жизни Божией, по причине их невежества и ожесточения сердца их.

18. оморочені мислями, відчужені від життя Божого через невіжество, що єсть в них, через окаменїннє сердець їх.

19 ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa.

19 nuo, jotka turtuneina ovat antautuneet irstauteen harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta ahneudessa.

19. Jotka, sitten kuin he olivat paatuneet, antoivat ylön heitänsä haureuteen ja tekivät kaikkinaista saastaisuutta ylönpalttisessa himossa.

19. Jotca catomattomudesans ylönannoit heidäns haureuteen ja teit caickinaista saastaisutta ahneudes.

19. Jotca sijttequin he sihen iouduit/ ette he lackasit murechtimasta/ nin he itzeheidens ylenannoit caicken Haureutehe'/ ia päättemen caikinaista Saastautta ynne Ahneuden cansa. (Jotka sitten kuin he siihen jouduit/ että he lakkasit murehtimasta/ niin he itseheitäns ylenannoit kaikkeen haureuteen/ ja päättämän kaikkinaista saastautta ynnä ahneuden kanssa)

19. οἵτινες, ἀπηλγηκότες, ἑαυτοὺς παρέδωκαν τῇ ἀσελγείᾳ εἰς ἐργασίαν ἀκαθαρσίας πάσης ἐν πλεονεξίᾳ.

19. οιτινες απηλγηκοτες εαυτους παρεδωκαν τη ασελγεια εις εργασιαν ακαθαρσιας πασης εν πλεονεξια 19. oitines apelgekotes eaυtoυs paredokan te aselgeia eis ergasian akatharsias pases en pleoneksia

19 who are apathetic, gave themselves up to unbridled-lusts, *for the working of all uncleanness in greed.

19. Who being past feeling have given themselves over unto lasciviousness, to work all uncleanness with greediness.

19. hvilke, følesløse, have hengivet sig til uteerlighed, til al Urenheds Bedrift, for Vindings Skyld.

19. Hvilke, sedan de vordo förstockade, gåfvo de sig sjelfva uti otukt, till att bedrifva all orenlighet, samt med girighet.

19. Kes pärrast sedda, kui nemmad tuimaks läinud, isseennast on ärraannud kimalusse peäle keik rojust ahneste tehha.

19. Jie sustabarėję, pasidavę gašlumui, nepasotinamai daro visus nešvarius darbus.

19. welche ruchlos sind und ergeben sich der Unzucht und treiben allerlei Unreinigkeit samt dem Geiz.

19. Ayant perdu tout sentiment, ils se sont abandonnés à la dissolution, pour commettre toutes sortes d'impuretés, avec une ardeur insatiable.

19. Los cuales perdido ya todo sentimiento justo, se han entregado a la desvergüenza para cometer toda inmundicia, con ansia.

19 Welke, ongevoelig geworden zijnde, zichzelven hebben overgegeven tot ontuchtigheid, om alle onreinigheid gieriglijk te bedrijven.

19. Którzy zakamieniawszy, udali się na rozpustę ku popełnianiu wszelakiej nieczystości z chciwością.

19. Kik erkölcsi érzés nélkül, önmagukat a bujálkodásra adták, minden tisztátalanságnak nagy nyereséggel való cselekedésére. [19†]

19 Они, дойдя до бесчувствия, предались распутству так, что делают всякую нечистоту с ненасытимостью.

19. Вони, зробившись безчувственними, оддали себе розпусту, щоб робити всяку нечистоту в зажерливости.

20 Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan,

20 Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan,

20. Mutta ette niin Kristusta ole oppineet.

20. Mutta et te nijn Christusta ole oppenet:

20. Mutta eipe te nin Christusta oppenet ole/ (Mutta eipä te niin Kristusta oppineet ole/)

20. ὑμεῖς δὲ οὐχ οὕτως ἐμάθετε τὸν Χριστόν,

20. υμεις δε ουχ ουτως εμαθετε τον χριστον 20. υmeis de oυch oυtos emathete ton christon

20 But you° did not so learn the Christ;

20. But ye have not so learned Christ;

20. Men i have ikke saaledes lært Christus,

20. Men I hafven icke så lärt Christum;

20. Agga teie ep olle Kristust mitte nenda öppinud;

20. Bet jūs ne taip pažinote Kristų!

20. Ihr aber habt Christum nicht also gelernt,

20. Mais vous, ce n'est pas ainsi que vous avez appris à connaître Christ;

20. Mas vosotros no habéis aprendido así a Cristo.

20 Doch gij hebt Christus alzo niet geleerd;

20. Lecz wy nie takeście się nauczyli Chrystusa,

20. Ti pedig nem így tanultátok a Krisztust;

20 Но вы не так познали Христа;

20. Ви ж не так познали Христа:

21 jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on Jeesuksessa:

21 jos muuten olette Hänestä kuulleet ja Hänessä opetusta saaneet, niin kuin totuus on Jeesuksessa,

21. Jos te muutoin hänestä kuulleet olette ja hänessä opetetut olette, niinkuin totuus Jesuksessa on,

21. Jos te muutoin hänest cuullet oletta ja hänes opetetut olitta cuinga toimellinen meno Jesuxes on.

21. ios te mutoin henen cwlleet oletta/ ia henesse opetetudh olitta/ quinga Iesuses yxi toimelinen meno ombi. (jos te muutoin hänen kuulleet olette/ ja hänessä opetetut olitte/ kuinka Jesuksessa yksi toimellinen meno ompi.)

21. εἴγε αὐτὸν ἠκούσατε καὶ ἐν αὐτῷ ἐδιδάχθητε, καθώς ἐστιν ἀλήθεια ἐν τῷ Ἰησοῦ,

21. ειγε αυτον ηκουσατε και εν αυτω εδιδαχθητε καθως εστιν αληθεια εν τω ιησου 21. eige aυton ekoυsate kai en aυto edidachthete kathos estin aletheia en to iesoυ

21 if you° actually heard him and were taught by him, as (the) truth is in Jesus;

21. If so be that ye have heard him, and have been taught by him, as the truth is in Jesus:

21. dersom I ellers have hørt om ham og ere oplærte i ham saaledes, som Sandheden er i Jesus:

21. Om I annars honom hört hafven, och uti honom lärde ären, huru ett rättsinnigt väsende är i Jesu.

21. Sest teie ollete tedda kuulnud, ja temma läbbi öppetud otse nenda, kui tödde on Jesusse sees.

21. Juk iš Jo girdėjote ir Jame išmokote,­nes tiesa yra Jėzuje,­

21. so ihr anders von ihm gehört habt und in ihm belehrt, wie in Jesu ein rechtschaffenes Wesen ist.

21. Au moins, si vous l'avez écouté, et si, selon la vérité qui est en Jésus, vous avez été instruits en lui,

21. Si empero le habéis oido, y habéis sido por él enseñados, como la verdad es en Jesús,

21 Indien gij naar Hem gehoord hebt, en door Hem geleerd zijt, gelijk de waarheid in Jezus is;

21. Jeźliście go tylko słuchali i o nim wyuczeni byli, jako jest (ta) prawda w Jezusie,

21. Ha ugyan Őt megértettétek és Ő benne megtaníttattatok, úgy a mint az igazság a Jézusban:

21 потому что вы слышали о Нем и в Нем научились, – таккак истина во Иисусе, –

21. коли ж бо чули Його і в Йому навчились, що істина в Ісусї,

22 että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,

22 että *te olette panneet pois entisen vaelluksen mukaisen vanhan ihmisen, joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,

22. Niin pankaat pois vanha ihminen, jonka kanssa te ennen vaelsitte, joka himoin kautta eksyksissä itsensä turmelee;

22. NIjn pangat tykönne pois se wanha ihminen jonga cansa te ennen waelsitta joca himoin cautta exyxis idzens turmele.

22. Nin poispangata nyt teiden tyköenne se wanha Inhiminen ionga cansa te ennen waelsitta/ ioca himoin cautta exyxise itze'se turmelepi. (Niin poispankaatte nyt teidän tyköänne se wanha ihminen jonka kanssa te ennen waelsitte/ joka himoin kautta eksytyksissä itseänsä turmeleepi.)

22. ἀποθέσθαι ὑμᾶς κατὰ τὴν προτέραν ἀναστροφὴν τὸν παλαιὸν ἄνθρωπον τὸν φθειρόμενον κατὰ τὰς ἐπιθυμίας τῆς ἀπάτης,

22. αποθεσθαι υμας κατα την προτεραν αναστροφην τον παλαιον ανθρωπον τον φθειρομενον κατα τας επιθυμιας της απατης 22. apothesthai υmas kata ten proteran anastrofen ton palaion anthropon ton ftheiromenon kata tas epithυmias tes apates

22 to place away from yourselves the old man, according to (your°) former conduct, the one who is corrupted according to the lusts of deception;

22. That ye put off concerning the former conversation the old man, which is corrupt according to the deceitful lusts;

22. at I skulle aflægge det gamle Menneske efter den forrige Omgængelse, som fordærves ved bedragelige Lyster;

22. Så lägger nu bort ifrån eder den gamla menniskan, der I förra med umgingen, hvilken genom lustar i villfarelse sig förderfvar;

22. Et teie enneste peält peate ärraheitma endisse ello polest sedda wanna innimest, kedda rikkutakse pettusse himmude läbbi;

22. kad privalu atsižadėti senojo žmogaus ankstesnio gyvenimo būdo, žlugdančio apgaulingais geismais,

22. So legt nun von euch ab nach dem vorigen Wandel den alten Menschen, der durch Lüste im Irrtum sich verderbt.

22. A vous dépouiller, pour ce qui est de votre conduite précédente, du vieil homme, qui se corrompt par les convoitises trompeuses;

22. A despojaros del hombre viejo, en cuanto a la pasada manera de vivir, el cual es corrompido conforme a los deseos engañosos;

22 Te weten dat gij zoudt afleggen, aangaande de vorige wandeling, den ouden mens, die verdorven wordt door de begeerlijkheden der verleiding;

22. To jest, żebyście złożyli według pierwszego obcowania starego człowieka, który się psuje przez pożądliwości oszukiwające;

22. Hogy levetkezzétek ama régi élet szerint való ó embert, mely meg van romolva a csalárdság kívánságai miatt; [20†]

22 отложить прежний образ жизни ветхого человека, истлевающего в обольстительных похотях,

22. щоб відложити вам по першому життю давнього чоловіка, що тлїє в похотях лукавих,

23 ja uudistua mielenne hengeltä

23 ja uudistutte mielenne hengessä,

23. Mutta uudistakaat teitänne teidän mielenne hengessä,

23. Mutta udistacat teitän teidän mielennä Henges.

23. Mutta wdhistacat teiten teiden mielen Henges/ (Mutta uudistakaat teitän teidän mielen Hengessä/)

23. ἀνανεοῦσθαι δὲ τῷ πνεύματι τοῦ νοὸς ὑμῶν

23. ανανεουσθαι δε τω πνευματι του νοος υμων 23. ananeoυsthai de to pneυmati toυ noos υmon

23 and to be young again in the spirit of your° mind,

23. And be renewed in the spirit of your mind;

23. men fornyes i Eders Sinds Aand

23. Och förnyer eder i edar sinnes anda;

23. Agga et teie peate ueks sama omma mele waimus,

23. atsinaujinti savo proto dvasioje

23. Erneuert euch aber im Geist eures Gemüts

23. A vous renouveler par l'Esprit dans votre entendement;

23. Y a renovaros en el espíritu de vuestro entendimiento,

23 En dat gij zoudt vernieuwd worden in den geest uws gemoeds,

23. I odnowili się duchem umysłu waszego;

23. Megújuljatok pedig a ti elméteknek lelke szerint, [21†]

23 а обновиться духом ума вашего

23. а обновлятись духом ума вашого,

24 ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.

24 ja olette pukeutuneet uuteen ihmiseen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.

24. Ja pukekaat päällenne uusi ihminen, joka Jumalan jälkeen luotu on, totisessa vahurskaudessa ja pyhyydessä.

24. Ja pukecat päällen usi ihminen joca Jumalan jälken luotu on toimellises wanhurscaudes ja pyhydes.

24. ia pukecat itzen sihen Wten Inhimiseen/ ioca Jumalan ielkin lootu on/ toimelises Wanhurskaudes ia Pyhydhes. (ja pukekaat itsenne siihen uuteen ihmiseen/ joka Jumalan jälkeen luotu on/ toimellisessa wanhurskaudessa ja pyhyydessä.)

24. καὶ ἐνδύσασθαι τὸν καινὸν ἄνθρωπον τὸν κατὰ Θεὸν κτισθέντα ἐν δικαιοσύνῃ καὶ ὁσιότητι τῆς ἀληθείας.

24. και ενδυσασθαι τον καινον ανθρωπον τον κατα θεον κτισθεντα εν δικαιοσυνη και οσιοτητι της αληθειας 24. kai endυsasthai ton kainon anthropon ton kata theon ktisthenta en dikaiosυne kai osioteti tes aletheias

24 and to have clothed yourselves* with the new man, who was created according to God, in righteousness and holiness of the truth.

24. And that ye put on the new man, which after God is created in righteousness and true holiness.

24. og iføre det nye menneske, som er skabt efter Gud i Sandhedens Retfærdighed og Hellighed.

24. Och ikläder eder den nya menniskona, den efter Gud skapad är, i sannskyldiga rättfärdighet och helighet.

24. Ja enneste peäle wotma sedda uut innimest, kes Jummala sarnatseks on lodud tössise öigusse ja pühhitsusse sees.

24. ir apsirengti nauju žmogumi, sutvertu pagal Dievą teisume ir tiesos šventume.

24. und ziehet den neuen Menschen an, der nach Gott geschaffen ist in rechtschaffener Gerechtigkeit und Heiligkeit.

24. Et à vous revêtir du nouvel homme, créé à l'image de Dieu, dans la justice et la sainteté de la vérité.

24. Y vestiros del hombre nuevo, que es creado conforme a Dios en justicia, y en santidad verdadera.

24 En den nieuwen mens aandoen, die naar God geschapen is in ware rechtvaardigheid en heiligheid.

24. I oblekli się w onego nowego człowieka, który według Boga stworzony jest w sprawiedliwości i w świętobliwości prawdy.

24. És felöltözzétek amaz új embert, mely Isten szerint teremtetett igazságban és valóságos szentségben. [22†]

24 и облечься в нового человека, созданного по Богу, в праведности и святости истины.

24. та й одягнутись у нового чоловіка, створеного по Богу в праведности і сьвятости правди.

25 Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä.

25 Sen vuoksi, koska olette panneet pois valheen,* puhukaa totta kukin lähimmäisensä kanssa, sillä olemme toistemme jäseniä.

25. Sentähden pankaat pois valhe, ja puhukaan jokainen lähimmäisensä kanssa totuutta; sillä me olemme jäsenet keskenämme.

25. Sentähden pangat pois walhe ja puhucan jocainen lähimmäisens cansa totuutta sillä me olemma jäsenet keskenäm.

25. Senteden poispangat Walhet/ ia puhucan iocainen totudhen Lehimeisens cansa/ senwoxi ette me olema keskenen Jäsenet. (Sentähden poispankaat walheet/ ja puhukaan jokainen totuuden lähimmäisensä kanssa/ sencwuoksi että me olemme keskenään jäsenet.)

25. Διὸ ἀποθέμενοι τὸ ψεῦδος λαλεῖτε ἀλήθειαν ἕκαστος μετὰ τοῦ πλησίον αὐτοῦ· ὅτι ἐσμὲν ἀλλήλων μέλη.

25. διο αποθεμενοι το ψευδος λαλειτε αληθειαν εκαστος μετα του πλησιον αυτου οτι εσμεν αλληλων μελη 25. dio apothemenoi to pseυdos laleite aletheian ekastos meta toυ plesion aυtoυ oti esmen allelon mele

25 Hence, placing (all) the lying away from yourselves, speak°, each (one the) truth with his neighbor, because we are members of one another.

25. Wherefore putting away lying, speak every man truth with his neighbour: for we are members one of another.

25. Derfor aflægger Løgn og taler Sandhed, hver med sin næste, efterdi vi ere hverandres Lemmer.

25. Derföre, lägger bort lögnen, och taler sanningen, hvar och en med sin nästa; efter vi ärom inbördes lemmar.

25. Sepärrast jätke mahha wallet , ja räkige töt, iggaüks omma liggimessega, sest et meie olleme teine teise ¤ liikmed.

25. Tad, atmetę melą, ‘‘kiekvienas tekalba tiesą savo artimui’‘, nes esame vieni kitų nariai.

25. Darum leget die Lüge ab und redet die Wahrheit, ein jeglicher mit seinem Nächsten, sintemal wir untereinander Glieder sind.

25. C'est pourquoi, ayant dépouillé le mensonge, que chacun parle selon la vérité à son prochain, car nous sommes membres les uns des autres.

25. Por lo cual, dejando la mentira, hablád verdad cada uno con su prójimo; porque somos miembros los unos de los otros.

25 Daarom legt af de leugen, en spreekt de waarheid, een iegelijk met zijn naaste; want wij zijn elkanders leden.

25. Przetoż złożywszy kłamstwo mówcie prawdę, każdy z bliźnim swoim; boście członkami jedni drugich.

25. Azért levetvén a hazugságot, szóljatok igazságot, kiki az ő felebarátjával: mert egymásnak tagjai vagyunk. [23†]

25 Посему, отвергнув ложь, говорите истину каждый ближнему своему, потому что мы члены друг другу.

25. Тим же, відкинувши лож, говоріть правду кожен до ближнього свого; бо ми один одному члени.

26 Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö. Älkää antako auringon laskea vihanne yli,

26 Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö. Aurinko älköön laskeko vihanne yli,

26. Vihastukaat ja älkäät syntiä tehkö, älkäät antako auringon laskea ylitse teidän vihanne,

26. Wihastucat ja älkät syndiä tehkö: älkät andaco Auringon laske ylidze teidän wihan:

26. Wihastucat/ ia elke synditechkö. Elket andaco Auringon laske teiden wihan ylitze/ (Wihastukaat/ ja älkää synti tehkö. Älkäät antako auringon laske teidän wihan ylitse/)

26. ὀργίζεσθε καὶ μὴ ἁμαρτάνετε· ὁ ἥλιος μὴ ἐπιδυέτω ἐπὶ τῷ παροργισμῷ ὑμῶν,

26. οργιζεσθε και μη αμαρτανετε ο ηλιος μη επιδυετω επι τω παροργισμω υμων 26. orgizesthe kai me amartanete o elios me epidυeto epi to parorgismo υmon

26 ‘Be° angry and do° not sin.’ {Psa 4:4} Do not let the sun set upon your° anger,

26. Be ye angry, and sin not: let not the sun go down upon your wrath:

26. Blive I vrede, da synder ikke; Solen gaae ikke ned over Eders Fortørnelse;

26. Vredgens och synder icke; låter icke solena gå ned öfver edra vrede.

26. Olge wihhased, agga ärge tehke mitte patto.

26. ‘‘Rūstaukite ir nenusidėkite’‘. Tegul saulė nenusileidžia ant jūsų rūstybės!

26. Zürnet, und sündiget nicht; lasset die Sonne nicht über eurem Zorn untergehen.

26. Si vous vous mettez en colère, ne péchez point; que le soleil ne se couche point sur votre colère;

26. Airáos, y no pequéis: no se ponga el sol sobre vuestro enojo;

26 Wordt toornig, en zondigt niet; de zon ga niet onder over uw toornigheid;

26. Gniewajcie się, a nie grzeszcie; słoóce niech nie zachodzi na rozgniewanie wasze.

26. Ám haragudjatok, de ne vétkezzetek: a nap le ne menjen a ti haragotokon; [24†]

26 Гневаясь, не согрешайте: солнце да не зайдет во гневе вашем;

26. Гнївайтесь та й не грішіть: нехай сонце не зайде у гнїві вашому.

27 Älkääkä antako perkeleelle sijaa.

27 älkääkä antako paholaiselle sijaa.

27. Älkäät antako laittajalle siaa.

27. Älkät andaco laittajalle sia.

27. Elket andaco Laittaijalle sia. (Älkäät antako laittajalle sijaa.)

27. μηδὲ δίδοτε τόπον τῷ διαβόλῳ.

27. μητε διδοτε τοπον τω διαβολω 27. mete didote topon to diaβolo

27 nor give° a chance to the devil.

27. Neither give place to the devil.

27. giver ikke heller Djævelen Rum!

27. Gifver ock icke lastarenom rum.

27. Ärge laske päwa loja miñna om̃a wihhastamisse ülle, ja ärge andke maad kurratile.

27. Ir neduokite vietos velniui.

27. Gebet auch nicht Raum dem Lästerer.

27. Et ne donnez point accès au diable.

27. Ni deis lugar al diablo.

27 En geeft den duivel geen plaats.

27. Nie dawajcie miejsca dyjabłu.

27. Se pedig az ördögnek ne adjatok helyet. [25†]

27 и не давайте места диаволу.

27. Анї давайте місця дияволу.

28 Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.

28 Joka on varastanut älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä on hyvää, jotta hänellä olisi antaa sille, joka on puutteessa.

28. Joka varastanut on, älkään silleen varastako, vaan paremmin tehkään työtä ja toimittakaan käsillänsä jotakin hyvää, että hänellä olis tarvitsevalle jakamista.

28. Joca warastanut on älkän sillen warastaco waan paremmin tehkän työtä ja toimittacan käsilläns jotakin hywä että hänellä olis tarwidzewalle jacamist.

28. Joca warastanut on/ elken sillen warghastaco/ Waan paraman techken töte/ ia matkan saattacan käsillens iotakin hyue/ Sen päle ette henelle olis iacamista Taruitzeuan cansa. (Joka warastanut on/ älkään silleen warastako/ Waan paremmin tehkään työtä/ ja matkaan saattakaan käsillänsä jotakin hywää/ Sen päälle että hänellä olisi jakamista tarwitsewan kanssa.)

28. ὁ κλέπτων μηκέτι κλεπτέτω, μᾶλλον δὲ κοπιάτω ἐργαζόμενος τὸ ἀγαθὸν ταῖς χερσίν, ἵνα ἔχῃ μεταδιδόναι τῷ χρείαν ἔχοντι.

28. ο κλεπτων μηκετι κλεπτετω μαλλον δε κοπιατω εργαζομενος το αγαθον ταις χερσιν ινα εχη μεταδιδοναι τω χρειαν εχοντι 28. o klepton meketi klepteto mallon de kopiato ergazomenos to agathon tais chersin ina eche metadidonai to chreian echonti

28 Let the one who steals, steal no longer, but rather let him labor, working (at what is) the good thing with (his) hands, in order that he may have (something) to give to the one who has need.

28. Let him that stole steal no more: but rather let him labour, working with his hands the thing which is good, that he may have to give to him that needeth.

28. Den, som stjal, stjæle ikke fremdeles med arbeide hellere og gjøre noget Godt med Hænderne, paa det han kan have at meddele dem, som have behov.

28. Den der stulit hafver, han stjäle icke mer; utan heldre arbete med sina händer det godt är; på det han något skall hafva dela med den som nödtorftig är.

28. Kes warrastanud on, se ärgo warrastago mitte ennam, waid tehko enneminne tööd, ja saatko kättega head, et temmal olleks sellele jaggada, kennel tarwis on.)

28. Kas vogdavo, tegu daugiau nebevagia, bet dirba, darydamas savo rankomis gerus darbus, kad turėtų iš ko padėti stokojančiam.

28. Wer gestohlen hat der stehle nicht mehr, sondern arbeite und schaffe mit den Händen etwas Gutes, auf daß er habe, zu geben dem Dürftigen.

28. Que celui qui dérobait ne dérobe plus; mais qu'il travaille plutôt de ses mains à quelque chose de bon, afin qu'il ait de quoi donner à celui qui est dans le besoin.

28. El que hurtaba, no hurte más; ántes trabaje, obrando con sus manos lo que es bueno, para que tenga de qué dar al que padeciere necesidad.

28 Die gestolen heeft, stele niet meer, maar arbeide liever, werkende dat goed is met de handen, opdat hij hebbe mede te delen dengene, die nood heeft.

28. Kto kradł, niech więcej nie kradnie, ale raczej niech pracuje, robiąc rękoma, co jest dobrego, aby miał skąd udzielać potrzebującemu.

28. A ki oroz vala, többé ne orozzon; hanem inkább munkálkodjék, cselekedvén az ő kezeivel azt, a mi jó, hogy legyen mit adnia a szűkölködőnek. [26†]

28 Кто крал, вперед не кради, а лучше трудись, делая своими руками полезное, чтобы было из чего уделять нуждающемуся.

28. Хто крав, більш не крадь, а лучче працюй, роблячи руками своїми добре, щоб мав що подати тому, хто в нуждї.

29 Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat.

29 Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan sellainen, mikä on hyvää tarpeelliseksi rakennukseksi, jotta se tarjoaisi armoa niille, jotka kuulevat.

29. Älköön yksikään rietas puhe teidän suustanne lähtekö, vaan mitä sovelias on parannuksen tarpeeksi, että se kelvollinen kuulla olis.

29. Älkät riettaisita puheita puhuco waan mitä tarpellinen on parannuxexi jos nijn tarwitan että se kelwollinen cuulla olis.

29. Elket andaco wloskieudä teiden Suustan retalisi Puheita/ waan mite tarpelinen on paranoxexi iohonga site taruitan/ ette se auwlinen olis cwlta. (Älkäät antako uloskäydä teidän suustan rietallisia puheita/ waan mitä tarpeellinen on parannukseksi johonka sitä tarwitaan/ että se awullinen olisi kuulla.)

29. πᾶς λόγος σαπρὸς ἐκ τοῦ στόματος ὑμῶν μὴ ἐκπορευέσθω, ἀλλ’ εἴ τις ἀγαθὸς πρὸς οἰκοδομὴν τῆς χρείας, ἵνα δῷ χάριν τοῖς ἀκούουσι.

29. πας λογος σαπρος εκ του στοματος υμων μη εκπορευεσθω αλλ ει τις αγαθος προς οικοδομην της χρειας ινα δω χαριν τοις ακουουσιν 29. pas logos sapros ek toυ stomatos υmon me ekporeυestho all ei tis agathos pros oikodomen tes chreias ina do charin tois akoυoυsin

29 Do not let any rotten speech travel from your° mouth. But if something is good for the building up of a need, (do this) in order that it may give a favor to those who are hearing.

29. Let no corrupt communication proceed out of your mouth, but that which is good to the use of edifying, that it may minister grace unto the hearers.

29. Ingen raadden Snak udgaae af Eders Mund, men saadan Tale, som er god til fornøden Opbyggelse, at den kan skaffe dem Naade, som høre derpaa;

29. Intet ohöfviskt tal gånge utaf edar mun; utan det nyttigt är till förbättring, der det behöfves; att det må dem, som det höra, till tacka vara.

29. Ärge laske ei ühtegi nurjatumat sanna ommast suust wäljaminna, kuid se, mis hea on parrandamisseks, kui tarwis on, et se armo annab neile, kes sedda kuulwad.

29. Joks bjaurus žodis teneišeina iš jūsų lūpų; bet tik tai, kas gera, kas tinka ugdymui ir suteikia malonę klausytojams.

29. Lasset kein faul Geschwätz aus eurem Munde gehen, sondern was nützlich zur Besserung ist, wo es not tut, daß es holdselig sei zu hören.

29. Qu'il ne sorte de votre bouche aucune mauvaise parole; mais que vos paroles soient propres à édifier utilement, et qu'elles fassent du bien à ceux qui les entendent.

29. Ninguna palabra podrida salga de vuestra boca; sino ántes la que es buena, para edificación, para que dé gracia a los oyentes.

29 Geen vuile rede ga uit uw mond, maar zo er enige goede rede is tot nuttige stichting, opdat zij genade geve dien, die dezelve horen.

29. Żadna mowa plugawa niech z ust waszych nie pochodzi; ale jeźli która jest dobra ku potrzebnemu zbudowaniu, aby była przyjemna słuchającym.

29. Semmi rothadt beszéd a ti szátokból ki ne származzék, hanem csak a mely hasznos a szükséges építésre, hogy áldásos legyen a hallgatóknak. [27†]

29 Никакое гнилое слово да не исходит из уст ваших, а только доброе для назидания в вере, дабы оно доставлялоблагодать слушающим.

29. Всяке гниле слово нехай не виходить з уст ваших, а тільки таке, що годить ся на збудуваннє віри, щоб подало благодать тим, хто чує.

30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.

30 Älkää saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, jolla teidät on sinetöity lunastuksen päivää varten.

30. Ja älkäät Jumalan Pyhää Henkeä murheelliseksi saattako, jossa te lunastuksen päivään asti kiinnitetyt olette.

30. Ja älkät Jumalan Pyhä Henge murhellisexi saattaco jolla te lunastuxen päiwän asti kijnnitetyt oletta.

30. Ja elkette site Jumala' Pyhe Henge murehelisexi saattaco/ iolla te insiglatud oletta/ lunastoxen peiuehen asti. (Ja älkäätte sitä Jumalan Pyhää Henkeä murheelliseksi saattako/ jolla te insiglatut (kiinnitetyt) oletta/ lunastuksen päiwään asti.)

30. καὶ μὴ λυπεῖτε τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον τοῦ Θεοῦ, ἐν ᾧ ἐσφραγίσθητε εἰς ἡμέραν ἀπολυτρώσεως.

30. και μη λυπειτε το πνευμα το αγιον του θεου εν ω εσφραγισθητε εις ημεραν απολυτρωσεως 30. kai me lυpeite to pneυma to agion toυ theoυ en o esfragisthete eis emeran apolυtroseos

30 And do° not make the Holy Spirit of God sorrowful, in whom you° were sealed to the day of redemption.

30. And grieve not the holy Spirit of God, whereby ye are sealed unto the day of redemption.

30. og bedrøver ikke Guds hellige Aand, med hvilken I ere beseglede til Forløsningens Dag.

30. Och bedröfver icke Guds Helga Anda, der I med beseglade ären till förlossningenes dag.

30. Ja ärge kurwastage mitte Jummala pühha Waimo, kellega teie otsego pitseriga ollete kinnitud ärralunnastamisse päwani.

30. Ir neliūdinkite Šventosios Dievo Dvasios, kuria esate užantspauduoti atpirkimo dienai.

30. Und betrübet nicht den heiligen Geist Gottes, mit dem ihr versiegelt seid auf den Tag der Erlösung.

30. Et ne contristez point le Saint-Esprit de Dieu, par lequel vous avez été scellés pour le jour de la rédemption.

30. Y no contristéis al Espíritu Santo de Dios, por el cual estáis sellados para el día de la redención.

30 En bedroeft den Heiligen Geest Gods niet, door Welken gij verzegeld zijt tot den dag der verlossing.

30. A nie zasmucajcie Ducha Świętego Bożego, którym zapieczętowani jesteście na dzieó odkupienia.

30. És meg ne szomorítsátok az Istennek ama Szent Lelkét, a ki által megpecsételtettetek a teljes váltságnak napjára. [28†]

30 И не оскорбляйте Святаго Духа Божия, Которым вызапечатлены в день искупления.

30. І не засмучуйте Духа сьвятого Божого, котрим ви запечатані в день викупу.

31 Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.

31 Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus olkoon teistä poissa, ynnä kaikki pahuus.

31. Kaikki haikeus, ja närkästys, ja viha, ja huuto, ja sadatus olkoon kaukana teistä kaiken pahuuden kanssa.

31. Caicki picaisus ja julmuus ja wiha ja huuto ja sadatus olcon caucana teistä caiken pahuden cansa.

31. Caiki catkerus ia Hirmous/ ia wiha/ ia hwto/ ia sadhattus olcohon caucana teiste/ ynne caiken pahudhen cansa. (Kaikki katkeruus ja hirmuus/ ja wiha/ ja huuto/ ja sadatus olkohon kaukana teistä/ ynnä kaiken pahuuden kanssa.)

31. πᾶσα πικρία καὶ θυμὸς καὶ ὀργὴ καὶ κραυγὴ καὶ βλασφημία ἀρθήτω ἀφ’ ὑμῶν σὺν πάσῃ κακίᾳ.

31. πασα πικρια και θυμος και οργη και κραυγη και βλασφημια αρθητω αφ υμων συν παση κακια 31. pasa pikria kai thυmos kai orge kai kraυge kai βlasfemia artheto af υmon sυn pase kakia

31 Let all bitterness and fury and anger and outcrying and blasphemy, together with all malice, be taken away from you°;

31. Let all bitterness, and wrath, and anger, and clamour, and evil speaking, be put away from you, with all malice:

31. Al Bitterhed og Hidsighed og Vrede og Skrigen og Bespottelse blive fra Eder med al Ondskab.

31. All bitterhet och grymhet, och vrede, och rop, och hädelse vare långt ifrån eder, samt med alla ondsko.

31. Keik wihhastus ja tulline wihha, ja wihha, ja kärrin, ja teotaminne sago kaugel teitest ärra keige kurjussega;

31. Tebūna toli nuo jūsų visoks kartėlis, piktumas, rūstybė, riksmai ir keiksmai su visomis piktybėmis.

31. Alle Bitterkeit und Grimm und Zorn und Geschrei und Lästerung sei ferne von euch samt aller Bosheit.

31. Que toute amertume, toute animosité, toute colère, toute crierie, toute médisance soient bannies du milieu de vous, ainsi que toute méchanceté.

31. Toda amargura, y enojo, e ira, y gritería, y maledicencia sea quitada de entre vosotros, y toda malicia.

31 Alle bitterheid, en toornigheid, en gramschap, en geroep, en lastering zij van u geweerd, met alle boosheid;

31. Wszelka gorzkość i zapalczywość, i gniew, i wrzask, i bluźnierstwo, niech będzie odjęte od was, ze wszelaką złością;

31. Minden mérgesség és fölgerjedés és harag és lárma és káromkodás kivettessék közületek minden gonoszsággal együtt; [29†]

31 Всякое раздражение и ярость, и гнев, и крик, и злоречие со всякою злобою да будут удалены от вас;

31. Усяка гіркість, і гнїв, і ярость, і крик, і лайка нехай зникне од вас із усїм лихим.

32 Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.

32 Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, antakaa anteeksi toisillenne niin kuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.

32. Mutta olkaat keskenänne ystävälliset ja laupiaat, ja anteeksi antakaat toinen toisellenne niinkuin Jumala teillekin Kristuksen kautta anteeksi antanut on.

32. Mutta olcat toinen toisellenne ystäwäliset ja laupiat ja andexi andacat toinen toisellen nijncuin Jumala teillekin Christuxen cautta andexi andanut on.

32. Mutta olcatta keskenen toinen toisens cochtan ysteuelliset/ laupiat/ ia andexiandacat toinen toisensa/ Ninquin mös Jumala teille andexiandanut on Christusen cautta. (Mutta olkaatte keskenään toinen toisensa kohtaan ystäwälliset/ laupiaat/ ja anteeksiantakaat toinen toisensa/ Niinkuin myös Jumala teille anteeksiantanut on Kristuksen kautta.)

32. γίνεσθε δὲ εἰς ἀλλήλους χρηστοί, εὔσπλαγχνοι, χαριζόμενοι ἑαυτοῖς καθὼς καὶ ὁ Θεὸς ἐν Χριστῷ ἐχαρίσατο ὑμῖν.

32. γινεσθε δε εις αλληλους χρηστοι ευσπλαγχνοι χαριζομενοι εαυτοις καθως και ο θεος εν χριστω εχαρισατο υμιν 32. ginesthe de eis alleloυs chrestoi eυsplagchnoi charizomenoi eaυtois kathos kai o theos en christo echarisato υmin

32 and become° kind to one another, affectionate, forgiving* (others) in yourselves, just-as God also forgave* us in Christ.

32. And be ye kind one to another, tenderhearted, forgiving one another, even as God for Christ's sake hath forgiven you.

32. Men værer velvillige mod hverandre, barmhjertige, tilgivende hverandre, ligesom og Gud har tilgivet Eder i Christus.

32. Men varer inbördes till hvarannan vänlige, godhjertige; och förlåter den ene dem andra, såsom ock Gud genom Christum hafver förlåtit eder.

32. Agga olge teine teise wasto helded, süddamest halledad, ja andke teine teisele andeks, nenda kui ka Jummal Kristusse sees teile on andeks annud.

32. Būkite malonūs, gailestingi, atlaidūs vieni kitiems, kaip ir Dievas Kristuje atleido jums.

32. Seid aber untereinander freundlich, herzlich und vergebet einer dem andern, gleichwie Gott euch auch vergeben hat in Christo.

32. Mais soyez, les uns envers les autres, bons, miséricordieux, vous pardonnant les uns aux autres, comme Dieu vous a aussi pardonné en Christ.

32. Mas sed los unos con los otros benignos, compasivos, perdonándoos los unos a los otros, como también Dios os perdonó en Cristo.

32 Maar zijt jegens elkander goedertieren, barmhartig, vergevende elkander, gelijkerwijs ook God in Christus ulieden vergeven heeft.

32. A bądźcie jedni przeciwko drugim dobrotliwi, miłosierni, odpuszczając sobie, jako wam Bóg w Chrystusie odpuścił.

32. Legyetek pedig egymáshoz jóságosak, irgalmasok, megengedvén egymásnak, miképen az Isten is a Krisztusban megengedett néktek. [30†]

32 но будьте друг ко другу добры, сострадательны, прощайте друг друга, как и Бог во Христе простил вас.

32. Бувайте ж один до одного добрі, милосерні, прощаючи один одному, яко ж і Бог у Христї простив вам.