4 luku

Kehoitus koettelemaan henkiä, ovatko ne Jumalasta 1 – 6, ja rakastamaan veljiä, niin kuin Jumala on rakastanut meitä, hän, joka on rakkaus ja on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi 7 – 21.

1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.

1 Rakkaat, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta lähtöisin, sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.

1. Te rakkaimmat! älkäät jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaat henget, josko he Jumalasta ovat; sillä monta väärää prophetaa ovat tulleet maailmaan.

1. TE rackaimmat älkät jocaista Henge uscoco waan coetelcat Henget jos he Jumalasta owat : sillä monda wäärä Prophetat owat tullet mailmaan.

1. TE rackaimat/ elkette iocaista Hengie Uskoco/ Waan cokecat ne Henget/ ios he Jumalasta ouat. Sille ette monda Falskia Prophetat ouat Wloslectenet Mailman/ (Te rakkaimmat/ älkäätte jokaista henkeä uskoko/ Waan kokekaat ne henget/ jos he Jumalasta owat. Sillä että monta falskia profeetat owat ulos lähteneet maailmaan/)

1. Ἀγαπητοί, μὴ παντὶ πνεύματι πιστεύετε, ἀλλὰ δοκιμάζετε τὰ πνεύματα εἰ ἐκ τοῦ Θεοῦ ἐστιν, ὅτι πολλοὶ ψευδοπροφῆται ἐξεληλύθασιν εἰς τὸν κόσμον.

1. αγαπητοι μη παντι πνευματι πιστευετε αλλα δοκιμαζετε τα πνευματα ει εκ του θεου εστιν οτι πολλοι ψευδοπροφηται εξεληλυθασιν εις τον κοσμον 1. agapetoi me panti pneυmati pisteυete alla dokimazete ta pneυmata ei ek toυ theoυ estin oti polloi pseυdoprofetai ekselelυthasin eis ton kosmon

1 Beloved, do° not believe every spirit, but test° the spirits, (to see) if they are from God, because many false prophets have gone out into the world.

1. Beloved, believe not every spirit, but try the spirits whether they are of God: because many false prophets are gone out into the world.

1. I Elskelige! troer ikke hver Aand, men prøver Aanderne, om de ere af Gud; thi mange falske Propheter ere udgangne i Verden.

1. Mine käreste, I skolen icke tro hvar och en anda; utan pröfver andarna, om de äro af Gudi; ty månge falske Propheter äro utgångne i verldena.

1. Mo armad, ärge uskuge mitte igga waimo, waid katske need waimud läbbi, kas nemmad Jummalast on; sest mitto walle-prohweti on wäljaläinud ma-ilma sisse.

1. Mylimieji, ne kiekviena dvasia tikėkite, bet ištirkite dvasias, ar jos iš Dievo, nes pasklido pasaulyje daug netikrų pranašų.

1. Ihr Lieben, glaubet nicht einem jeglichen Geist, sondern prüfet die Geister, ob sie von Gott sind; denn es sind viel falsche Propheten ausgegangen in die Welt.

1. Bien-aimés, ne croyez pas à tout esprit, mais éprouvez les esprits, pour voir s'ils sont de Dieu; car plusieurs faux prophètes sont venus dans le monde.

1. AMADOS, no creais a todo espí- ritu; sino probád los espíritus si son de Dios. Porque muchos falsos profetas son salidos en el mundo.

1 Geliefden, gelooft niet een iegelijken geest, maar beproeft de geesten, of zij uit God zijn; want vele valse profeten zijn uitgegaan in de wereld.

1. Najmilsi! nie każdemu duchowi wierzcie; ale doświadczajcie duchów, jeźli z Boga są. Bo wiele fałszywych proroków wyszło na świat.

1. Szeretteim, ne higyjetek minden léleknek, hanem [1†] próbáljátok meg a lelkeket, ha Istentől vannak-é; mert sok hamis próféta jött ki a világba.

1 Возлюбленные! не всякому духу верьте, но испытывайтедухов, от Бога ли они, потому что много лжепророков появилось в мире.

1. Любі, не всякому духові віруйте, а досьвідчайте духів, чи від Бога вони; бо многі лжепророки вийшли у сьвіт.

2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;

2 Tästä tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi lihassa tulleeksi, on Jumalasta lähtöisin.

2. Sillä te tuntekaat Jumalan Henki, että jokainen henki, joka tunnustaa Jesuksen Kristuksen lihaan tulleen, se on Jumalasta,

2. Sijtä te tutcat Jumalan Hengi että jocainen Hengi joca tunnusta Jesuxen Christuxen Lihaan tullen se on Jumalasta.

2. Sen cautta te tundecat Jumalan Hengi. Ette iocainen Hengi quin tunnustapi Iesusen Christusen Lihasa tulluen/ se ombi Jumalasta. (Sen kautta tuntekaat Jumalan Henki. Että jokainen henki kuin tunnustaapi Jesuksen Kristuksen lihassa tulleen/ se ompi Jumalasta.)

2. ἐν τούτῳ γινώσκετε τὸ πνεῦμα τοῦ Θεοῦ· πᾶν πνεῦμα ὃ ὁμολογεῖ Ἰησοῦν Χριστὸν ἐν σαρκὶ ἐληλυθότα, ἐκ τοῦ Θεοῦ ἐστι·

2. εν τουτω γινωσκετε το πνευμα του θεου παν πνευμα ο ομολογει ιησουν χριστον εν σαρκι εληλυθοτα εκ του θεου εστιν 2. en toυto ginoskete to pneυma toυ theoυ pan pneυma o omologei iesoυn christon en sarki elelυthota ek toυ theoυ estin

2 The Spirit of God is known in this. Every spirit that confesses that Jesus Christ has come in the flesh is from God;

2. Hereby know ye the Spirit of God: Every spirit that confesseth that Jesus Christ is come in the flesh is of God:

2. Derpaa kjende I Guds Aand: hver Aand, som bekjender Jesus Christus at være kommen i Kjødet, er af Gud,

2. Derpå skolen I känna Guds Anda; hvar och en ande, som bekänner att Jesus Christus är kommen i köttet, han är af Gudi.

2. Sest peate teie Jummala Waimo tundma; igga waim, kes tunnistab, et Jesus Kristus on lihha sisse tulnud, se on Jummalast.

2. Iš to pažinsite Dievo Dvasią: kiekviena dvasia, kuri išpažįsta Jėzų Kristų kūne atėjusį, yra iš Dievo,

2. Daran sollt ihr den Geist Gottes erkennen: ein jeglicher Geist, der da bekennt, daß Jesus Christus ist in das Fleisch gekommen, der ist von Gott;

2. Reconnaissez l'Esprit de Dieu à ceci: tout esprit qui confesse Jésus-Christ venu en chair, est de Dieu;

2. En esto se conoce el Espíritu de Dios: Todo espíritu que confiesa que Jesu Cristo es venido en carne, es de Dios;

2 Hieraan kent gij den Geest van God: alle geest, die belijdt, dat Jezus Christus in het vlees gekomen is, die is uit God;

2. Przez to poznawajcie Ducha Bożego: Wszelki duch, który wyznaje, iż Jezus Chrystus w ciele przyszedł, z Boga jest.

2. Erről ismerjétek meg az Isten Lelkét: valamely lélek Jézust testben megjelent Krisztusnak vallja, az Istentől van;

2 Духа Божия(и духа заблуждения) узнавайте так: всякий дух, который исповедует Иисуса Христа, пришедшего во плоти, есть от Бога;

2. По сьому пізнавайте духа Божого: всякий дух, котрий визнає Ісуса Христа, що прийшов у тїлї, є від Бога.

3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta (Kristukseksi lihassa tulleeksi), ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.

3 Ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta (*Kristukseksi lihassa tulleeksi), ei ole Jumalasta lähtöisin. Se on antikristuksen henki, josta olette kuulleet, että se tulee, ja se on jo nyt maailmassa.

3. Ja jokainen henki, joka ei tunnusta Jesusta Kristusta lihaan tulleeksi, ei se ole Jumalasta: ja se on antikristuksen henki, josta te kuulitte, että hän on tuleva, ja on jo parhaallansa maailmassa.

3. Ja jocainen Hengi joca ei tunnusta Jesusta Christusta Lihaan tullexi ei se ole Jumalasta. Ja se on Antichristuxen Hengi josta te cuulitta että hän on tulewa ja on jo parhallans mailmasa.

3. Ja iocainen Hengi/ quin ei tunnusta Iesusen Christusen Lihasa tulluexi/ ei ole se Jumalasta. Ja teme ombi se Antichristusen Hengi/ iosta te cwlitta/ ette hen ombi tuleua/ ia ombi io parallans Mailmasa. (Ja jokainen henki/ kuin ei tunnusta Jesuksen Kristuksen lihassa tulleeksi/ ei ole Jumalasta. Ja tämä ompi se antikristuksen henki/ josta te kuulitte/ että hän ompi tulewa/ ja ompi jo parhaillansa maailmassa.)

3. καὶ πᾶν πνεῦμα ὃ μὴ ὁμολογεῖ τὸν Ἰησοῦν Χριστὸν ἐν σαρκὶ ἐληλυθότα, ἐκ τοῦ Θεοῦ οὐκ ἔστι· καὶ τοῦτό ἐστι τὸ τοῦ ἀντιχρίστου, ὃ ἀκηκόατε ὅτι ἔρχεται, καὶ νῦν ἐν τῷ κόσμῳ ἐστὶν ἤδη.

3. και παν πνευμα ο μη ομολογει τον ιησουν χριστον εν σαρκι εληλυθοτα εκ του θεου ουκ εστιν και τουτο εστιν το του αντιχριστου ο ακηκοατε οτι ερχεται και νυν εν τω κοσμω εστιν ηδη 3. kai pan pneυma o me omologei ton iesoυn christon en sarki elelυthota ek toυ theoυ oυk estin kai toυto estin to toυ antichristoυ o akekoate oti erchetai kai nυn en to kosmo estin ede

3 and every spirit that does not confess (that) Jesus Christ came in the flesh, is not from God and this is the (spirit) of the antichrist, (of) which you° have heard, that it is coming, and now it is already in the world.

3. And every spirit that confesseth not that Jesus Christ is come in the flesh is not of God: and this is that spirit of antichrist, whereof ye have heard that it should come; and even now already is it in the world.

3. Og hver Aand, som ikke bekjender Jesus Christus at være kommen i Kjødet, er ikke af Gud; og hvilken i hørte, at han kommer, og han er allerede nu i Verden.

3. Och hvar och en ande, som icke bekänner att Jesus Christus är kommen i köttet, han är icke af Gudi; och det är Antichrists (ande), af hvilkom I hafven hört att han skulle komma, och är nu allaredo i verldene.

3. Ja ei ükski waim, kes ei tunnista Jesust Kristust lihha sisse tulnud ollewad, ei olle se Jummalast: ja se on Kristusse wastase waim, kedda teie ollete kuulnud tullewad, ja nüüd on ta jo ma-ilmas.

3. ir kiekviena dvasia, kuri neišpažįsta Jėzaus Kristaus kūne atėjusio, nėra iš Dievo. Tokia­iš antikristo, apie kurį girdėjote, kad jis ateisiąs. Jis jau dabar yra pasaulyje.

3. und ein jeglicher Geist, der da nicht bekennt, daß Jesus Christus ist in das Fleisch gekommen, der ist nicht von Gott. Und das ist der Geist des Widerchrists, von welchem ihr habt gehört, daß er kommen werde, und er ist jetzt schon in der Welt.

3. Et tout esprit qui ne confesse pas Jésus-Christ venu en chair, n'est point de Dieu. Or, c'est là celui de l'antichrist, dont vous avez entendu dire qu'il vient, et qui est déjà à présent dans le monde.

3. Y todo espíritu que no confiesa que Jesu Cristo es venido en carne, no es de Dios; y este tal espíritu es espíritu del anticristo, del cual vosotros habéis oido que ha de venir, y que ahora ya está en el mundo.

3 En alle geest, die niet belijdt, dat Jezus Christus in het vlees gekomen is, die is uit God niet; maar dit is de geest van den antichrist, welken geest gij gehoord hebt, dat komen zal, en is nu alrede in de wereld.

3. Ale wszelki duch, który nie wyznaje, że Jezus Chrystus w ciele przyszedł, nie jest z Boga; ale ten jest on duch antychrystowy, o którymeście słyszeli, iż idzie i teraz już jest na świecie.

3. És valamely [2†] lélek nem vallja Jézust testben megjelent Krisztusnak, nincsen az Istentől: és az az antikrisztus lelke, a melyről hallottátok, hogy eljő; és most e világban van már.

3 а всякий дух, который не исповедует Иисуса Христа,пришедшего во плоти, не есть от Бога, но это дух антихриста, о котором вы слышали, что он придет и теперь есть уже в мире.

3. І всякий дух, котрий не визнає Ісуса Христа, що прийшов у тїлї, не є від Бога; се дух антихристів, про котрого чували, що прийде, і тепер вже єсть у сьвітї.

4 Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.

4 Lapsukaiset, te olette Jumalan omia* ja olette voittaneet heidät, sillä Hän, joka on teissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.

4. Lapsukaiseni, te olette Jumalasta ja olette heidät voittaneet; sillä se, joka teissä on, hän on suurempi kuin se, joka maailmassa on.

4. Lapsucaiseni te oletta Jumalasta ja oletta heidän woittanet. Sillä se joca teisä on hän on suurembi cuin se joca mailmasa on.

4. Lapsucaiseni/ te oletta Jumalasta/ ia oletta Heijen ylitzeuoittanuet. Sille ette se ioca teisse ombi/ ombi swrembi quin se ioca ombi Mailmasa. (Lapsukaiseni/ te olette Jumalasta/ ja olette heidän ylitse woittaneet. Sillä että se joka teissä ompi/ ompi suurempi kuin se joka ompi maailmassa.)

4. Ὑμεῖς ἐκ τοῦ Θεοῦ ἐστε, τεκνία, καὶ νενικήκατε αὐτούς, ὅτι μείζων ἐστὶν ὁ ἐν ὑμῖν ἢ ὁ ἐν τῷ κόσμῳ.

4. υμεις εκ του θεου εστε τεκνια και νενικηκατε αυτους οτι μειζων εστιν ο εν υμιν η ο εν τω κοσμω 4. υmeis ek toυ theoυ este teknia kai nenikekate aυtoυs oti meizon estin o en υmin e o en to kosmo

4 You° are from God, (my) little-children and overcame them, because greater is he who is in you° than he who is in the world.

4. Ye are of God, little children, and have overcome them: because greater is he that is in you, than he that is in the world.

4. Mine Børn! I ere af Gud og have overvundet dem; thi den, som er i Eder, er større end den, der i Verden.

4. Kära barn, I ären af Gudi, och hafven öfvervunnit dem; ty den som är i eder, han är större än den som är i verldene.

4. Teie ollete Jummalast, lapsokessed, ja ollete neid ärrawoitnud, sest surem on se, kes teie sees on, kui se, kes ma-ilmas on.

4. Jūs esate iš Dievo, vaikeliai, ir nugalėjote juos, nes Tas, kuris jumyse, didesnis už tą, kuris pasaulyje.

4. Kindlein, ihr seid von Gott und habt jene überwunden; denn der in euch ist, ist größer, als der in der Welt ist.

4. Vous, petits enfants, vous êtes de Dieu, et vous les avez vaincus, parce que celui qui est en vous, est plus grand que celui qui est dans le monde.

4. Hijitos, vosotros sois de Dios, y los habéis vencido; porque el que en vosotros está, es mayor que el que está en el mundo.

4 Kinderkens, gij zijt uit God, en hebt hen overwonnen; want Hij is meerder, Die in u is, dan die in de wereld is.

4. Wy z Boga jesteście, dziateczki! i zwyciężyliście ich; iż większy jest ten, który w was jest, niż ten, który jest na świecie.

4. Ti az Istentől vagytok fiacskáim, és legyőztétek azokat; mert nagyobb az, a ki bennetek van, mint az, a ki e világban van.

4 Дети! вы от Бога, и победили их; ибо Тот, Кто в вас, больше того, кто в мире.

4. Ви од Бога, дїточки, і подужали їх; більший бо Той, хто в вас, нїж той, хто в сьвітї.

5 He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niinkuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä.

5 He ovat *maailman omia*. Sen vuoksi he puhuvat 'maailman mukaan, ja maailma kuuntelee heitä.

5. He ovat maailmasta, sentähden he puhuvat maailmasta ja maailma kuulee heitä.

5. He owat mailmasta sentähden he puhuwat mailmasta ja mailma cuule heitä.

5. He ouat Mailmasta/ sentedhen he puhuuat Mailmasta/ ia Mailma heite cwlepi. (He owat maailmasta/ sentähden he puhuwat maailmasta/ ja maailma heitä kuuleepi.)

5. αὐτοὶ ἐκ τοῦ κόσμου εἰσί· διὰ τοῦτο ἐκ τοῦ κόσμου λαλοῦσι καὶ ὁ κόσμος αὐτῶν ἀκούει.

5. αυτοι εκ του κοσμου εισιν δια τουτο εκ του κοσμου λαλουσιν και ο κοσμος αυτων ακουει 5. aυtoi ek toυ kosmoυ eisin dia toυto ek toυ kosmoυ laloυsin kai o kosmos aυton akoυei

5 They are from the world; because of this they speak (as) from the world and the world hears them.

5. They are of the world: therefore speak they of the world, and the world heareth them.

5. De ere af Verden, derfor tale de af Verden, og Verden hører dem.

5. De äro af verldene; derföre tala de af verldene, och verlden hörer dem.

5. Nemmad on ma-ilmast, sepärrast räkiwad nemmad ma-ilmast, ja ma-ilm kuleb neid.

5. Jie yra iš pasaulio, todėl kalba kaip iš pasaulio, ir pasaulis jų klauso.

5. Sie sind von der Welt; darum reden sie von der Welt, und die Welt hört sie.

5. Eux, ils sont du monde, c'est pourquoi ils parlent suivant le monde, et le monde les écoute.

5. Ellos son del mundo, por eso hablan del mundo, y el mundo los oye.

5 Zij zijn uit de wereld, daarom spreken zij uit de wereld, en de wereld hoort hen.

5. Onić są z świata; przetoż o świecie mówią, a świat ich słucha.

5. Azok a világból valók; azért a világ szerint beszélnek, [3†] és a világ hallgat rájok.

5 Они от мира, потому и говорят по-мирски, и мир слушает их.

5. Вони від сьвіта, тим то від сьвіта говорять, і сьвіт слухає їх.

6 Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

6 Me olemme Jumalan omia. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä. Joka ei ole Jumalan oma, se ei kuuntele meitä. Siitä tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

6. Me olemme Jumalasta: ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee meitä; joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

6. Me olemma Jumalasta ja joca Jumalan tunde hän cuule meitä. Joca ei Jumalasta ole ei hän cuule meitä. Sijtä me tunnemma totuden Hengen ja exytyxen Hengen.

6. Me olema Jumalasta/ ia ioca Jumalan tundepi/ Hen cwlepi meite. Joca ei ole Jumalasta/ ei hen cwle meite. Sencautta me tunnemma totudhen Hengen/ ia sen Exitoxen Hengen. (Me olemme Jumalasta/ ja joka Jumalan tunteepi/ Hän kuuleepi meitä. Joka ei ole Jumalasta/ ei hän kuule meitä. Sen kautta me tunnemme totuuden Hengen/ ja sen eksytyksen hengen.)

6. ἡμεῖς ἐκ τοῦ Θεοῦ ἐσμεν· ὁ γινώσκων τὸν Θεὸν ἀκούει ἡμῶν. ὃς οὐκ ἔστιν ἐκ τοῦ Θεοῦ οὐκ ἀκούει ἡμῶν. ἐκ τούτου γινώσκομεν τὸ πνεῦμα τῆς ἀληθείας καὶ τὸ πνεῦμα τῆς πλάνης.

6. ημεις εκ του θεου εσμεν ο γινωσκων τον θεον ακουει ημων ος ουκ εστιν εκ του θεου ουκ ακουει ημων εκ τουτου γινωσκομεν το πνευμα της αληθειας και το πνευμα της πλανης 6. emeis ek toυ theoυ esmen o ginoskon ton theon akoυei emon os oυk estin ek toυ theoυ oυk akoυei emon ek toυtoυ ginoskomen to pneυma tes aletheias kai to pneυma tes planes

6 We are from God. He who knows God, hears us; he who is not from God does not hear us. We know from this: {F} the spirit of truth, and the spirit of deceit.

6. We are of God: he that knoweth God heareth us; he that is not of God heareth not us. Hereby know we the spirit of truth, and the spirit of error.

6. Vi ere af Gud. Hvo som kjender Gud, hører os; hvo som ikke er af Gud, hører os ikke. Derpaa kjende vi Sandhedens Aand og Vildfarelsens Aand.

6. Vi ärom af Gudi. Den som känner Gud, han hörer oss; den som icke är af Gudi, han hörer oss intet. Deraf känne vi sanningenes Anda, och villones anda.

6. Meie olleme Jummalast: kes Jummalat tunneb, se kuleb meid, kes ei olle Jummalast, se ei kule meid mitte; sest tunneme meie waimo, ja eksitusse waimo.

6. Mes esame iš Dievo. Kas pažįsta Dievą, tas mūsų klauso, o kas ne iš Dievo­mūsų neklauso. Iš to pažįstame tiesos Dvasią ir klaidos dvasią.

6. Wir sind von Gott, und wer Gott erkennt, der hört uns; welcher nicht von Gott ist, der hört uns nicht. Daran erkennen wir den Geist der Wahrheit und den Geist des Irrtums.

6. Nous, nous sommes de Dieu; celui qui connaît Dieu, nous écoute; celui qui n'est point de Dieu, ne nous écoute point: à cela nous connaissons l'esprit de vérité et l'esprit d'erreur.

6. Nosotros somos de Dios: el que conoce a Dios, es nuestro escuchador: el que no es de Dios, no nos presta oidos. Por esto conocemos el espíritu de verdad, y el espíritu de error.

6 Wij zijn uit God. Die God kent, hoort ons; die uit God niet is, hoort ons niet. Hieruit kennen wij den geest der waarheid, en den geest der dwaling.

6. My z Boga jesteśmy. Kto zna Boga, słucha nas; kto nie jest z Boga, nie słucha nas. Przez to poznajemy ducha prawdy i ducha błędu.

6. Mi az Istentől vagyunk: a ki ismeri az Istent, hallgat reánk, [4†] a ki nincsen az Istentől, nem hallgat reánk. Erről ismerjük meg az igazságnak lelkét és a tévelygésnek lelkét.

6 Мы от Бога; знающий Бога слушает нас; кто не от Бога, тот не слушает нас. По сему-то узнаем духа истины и духа заблуждения.

6. Ми від Бога; хто знає Бога, слухає нас; хто не від Бога, не слухає нас; із сього пізнаємо духа правди, і духа мани.

7 Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.

7 Rakkaat, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta lähtöisin. Jokainen joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.

7. Te rakkahimmat, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta: ja jokainen, joka rakastaa, se on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.

7. TE rackahimmat racastacam toinen toistam : Sillä rackaus on Jumalasta ja jocainen cuin racasta se on Jumalasta syndynyt ja tunde Jumalan.

7. Te rackahimat/ Racastacam meiten keskenen/ Sille ette Rackaus ombi Jumalasta/ ia iocainen quin racastapi/ se ombi Jumalasta syndynyt/ ia tundepi Jumalan. (Te rakkahimmat/ Rakastakaamme meitä keskenän/ Sillä että rakkaus ompi Jumalasta/ ja jokainen kuin rakastaapi/ se ompi Jumalasta syntynyt/ ja tunteepi Jumalan.)

7. Ἀγαπητοί, ἀγαπῶμεν ἀλλήλους, ὅτι ἡ ἀγάπη ἐκ τοῦ Θεοῦ ἐστι, καὶ πᾶς ὁ ἀγαπῶν ἐκ τοῦ Θεοῦ γεγέννηται καὶ γινώσκει τὸν Θεόν.

7. αγαπητοι αγαπωμεν αλληλους οτι η αγαπη εκ του θεου εστιν και πας ο αγαπων εκ του θεου γεγεννηται και γινωσκει τον θεον 7. agapetoi agapomen alleloυs oti e agape ek toυ theoυ estin kai pas o agapon ek toυ theoυ gegennetai kai ginoskei ton theon

7 Beloved, we should love* one another, because love* is from God, and everyone who loves* has been born from God and knows God.

7. Beloved, let us love one another: for love is of God; and every one that loveth is born of God, and knoweth God.

7. I Elskelige! lader os elske hverandre; thi Kjærligheden er af Gud, og hver den, som elsker, er født af Gud og kjender Gud.

7. Mine käreste, älskom oss inbördes; ty kärleken är af Gudi, och hvar och en som älskar, han är född af Gudi, och känner Gud.

7. Mo armad, armastagem teine teist, sest armastus on Jummalast, ja iggaüks, kes armastab, se on Jummalast sündinud, ja tunneb Jummalat.

7. Mylimieji, mylėkime vieni kitus, nes meilė yra iš Dievo. Kiekvienas, kuris myli, yra gimęs iš Dievo ir pažįsta Dievą.

7. Ihr Lieben, lasset uns untereinander liebhaben; denn die Liebe ist von Gott, und wer liebhat, der ist von Gott geboren und kennt Gott.

7. Bien-aimés, aimons-nous les uns les autres; car la charité vient de Dieu, et quiconque aime, est né de Dieu, et connaît Dieu.

7. Carísimos, amémonos unos a otros; porque el amor es de Dios. Y cualquiera que ama, es nacido de Dios, y conoce a Dios.

7 Geliefden! Laat ons elkander liefhebben, want de liefde is uit God; en een iegelijk, die liefheeft, is uit God geboren, en kent God;

7. Najmilsi! miłujmyż jedni drugich, gdyż miłość jest z Boga; i każdy, co miłuje, z Boga jest narodzony i zna Boga.

7. Szeretteim, szeressük egymást: mert a szeretet az Istentől van; és mindaz, a ki szeret, az Istentől született, és ismeri az Istent.

7 Возлюбленные! будем любить друг друга, потому что любовь от Бога, и всякий любящий рожден от Бога и знает Бога.

7. Любі, любім один одного; бо любов від Бога, і кожен, хто любить, від Бога родив ся, і знає Бога;

8 Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.

8 Joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.

8. Joka ei rakasta, ei hän tunne Jumalaa; sillä Jumala on rakkaus.

8. Joca ei racasta ei hän tunne Jumalata : sillä Jumala on rackaus.

8. Joca ei racasta ei hen tunne Jumalata/ Sille ette Jumala ombi Rackaus. (Joka ei rakasta ei hän tunne Jumalata/ Sillä että Jumala ompi rakkaus.)

8. ὁ μὴ ἀγαπῶν οὐκ ἔγνω τὸν Θεόν, ὅτι ὁ Θεὸς ἀγάπη ἐστίν.

8. ο μη αγαπων ουκ εγνω τον θεον οτι ο θεος αγαπη εστιν 8. o me agapon oυk egno ton theon oti o theos agape estin

8 He who does not love*, does not know God, because God is love*.

8. He that loveth not knoweth not God; for God is love.

8. Hvo som ikke elsker, kjender ikke Gud; thi Gud er Kjærlighed.

8. Den som icke älskar, han känner icke Gud; ty Gud är kärleken.

8. Kes ei armasta, se ei olle Jummalat mitte tunnud; sest Jummal on armastus.

8. Kas nemyli, tas nepažįsta Dievo, nes Dievas yra meilė.

8. Wer nicht liebhat, der kennt Gott nicht; denn Gott ist Liebe.

8. Celui qui n'aime point, n'a point connu Dieu, car Dieu est amour.

8. El que no ama, no conoce a Dios; porque Dios es amor.

8 Die niet liefheeft, die heeft God niet gekend; want God is liefde.

8. Kto nie miłuje, nie zna Boga; gdyż Bóg jest miłość.

8. A ki nem szeret, [5†] nem ismerte meg az Istent; mert az Isten [6†] szeretet.

8 Кто не любит, тот не познал Бога, потому что Бог есть любовь.

8. хто не любить, не пізнав Бога, бо Бог любов.

9 Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.

9 Siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meille, että Jumala lähetti ainosyntyisen Poikansa maailmaan, jotta me eläisimme Hänen ansiostaan.

9. Sen kautta ilmestyi Jumalan rakkaus meidän kohtaamme, että Jumala lähetti ainoan Poikansa maailmaan, että me hänen kauttansa eläisimme.

9. Sen cautta ilmestyi Jumalan rackaus meidän cohtam että Jumala lähetti ainoan Poicans mailmaan että me hänen cauttans eläisim.

9. Sen cautta ilmestyi Jumalan Rackaus meiden coctan/ ette Jumala henen Ainoan Poiansa lehetti Mailman/ ette meiden henen cauttans elemen pidheis. (Sen kautta ilmestyi Jumalan rakkaus meitä kohtaan/ että Jumala hänen ainoan Poikansa lähetti maailmaan/ että meidän hänen kautta elämän pitäisi.)

9. ἐν τούτῳ ἐφανερώθη ἡ ἀγάπη τοῦ Θεοῦ ἐν ἡμῖν, ὅτι τὸν υἱὸν αὐτοῦ τὸν μονογενῆ ἀπέσταλκεν ὁ Θεὸς εἰς τὸν κόσμον ἵνα ζήσωμεν δι’ αὐτοῦ.

9. εν τουτω εφανερωθη η αγαπη του θεου εν ημιν οτι τον υιον αυτου τον μονογενη απεσταλκεν ο θεος εις τον κοσμον ινα ζησωμεν δι αυτου 9. en toυto efanerothe e agape toυ theoυ en emin oti ton υion aυtoυ ton monogene apestalken o theos eis ton kosmon ina zesomen di aυtoυ

9 In this, the love* of God was manifested in us, that God has sent his only begotten Son into the world in order that we might live through him.

9. In this was manifested the love of God toward us, because that God sent his only begotten Son into the world, that we might live through him.

9. Derud er Guds Kjærlighed aabenbaret iblandt os, at Gud har sendt sin Søn den eenbaarne til Verden, at vi skulle leve ved ham.

9. Derpå är Guds kärlek till oss uppenbar vorden, att Gud hafver sändt sin enda Son i verldena, att vi skolom lefva genom honom.

9. Ses on Jummala armastus awwalikkuks sanud meie sees, et Jummal on omma ainust sündinud Poega ma-ilma läkkitanud, et meie temma läbbi peame ellama.

9. O Dievo meilė pasireiškė mums tuo, jog Dievas atsiuntė į pasaulį savo viengimį Sūnų, kad gyventume per Jį.

9. Daran ist erschienen die Liebe Gottes gegen uns, daß Gott seinen eingeborenen Sohn gesandt hat in die Welt, daß wir durch ihn leben sollen.

9. L'amour de Dieu envers nous a paru en ce que Dieu a envoyé son Fils unique dans le monde, afin que nous vivions par lui.

9. En esto se mostró el amor de Dios en nosotros, en que Dios envió su Hijo unigénito al mundo, para que vivamos por él.

9 Hierin is de liefde Gods jegens ons geopenbaard, dat God Zijn eniggeboren Zoon gezonden heeft in de wereld, opdat wij zouden leven door Hem.

9. Przez to objawiona jest miłość Boża ku nam, iż Syna swego jednorodzonego posłał Bóg na świat, abyśmy żyli przez niego.

9. Az által lett nyilvánvalóvá az Isten szeretete bennünk, hogy az ő egyszülött Fiát [7†] elküldte az Isten e világra, hogy éljünk általa.

9 Любовь Божия к нам открылась в том, что Бог послал в мир Единородного Сына Своего, чтобы мы получили жизнь через Него.

9. У сьому явилась любов Божа в нас, що Бог Сина свого єдинородного у сьвіт післав, щоб ми жили через Него.

10 Siinä on rakkaus — ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

10 Siinä rakkaus on, ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan että Hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa syntiemme hyvitykseksi.

10. Siinä on rakkaus, ei että me rakastimme Jumalaa, vaan että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa sovinnoksi meidän synteimme edestä.

10. Sijnä on rackaus ei että me racastimme Jumalata waan että hän racasti meitä ja lähetti hänen Poicans meidän syndeimme sowinnoxi.

10. Sijnä seiso Rackaus/ Ei ette me racastimma Jumalata/ Waan ette hen racasti meite/ Ja lehetti henen Poia's Souinnoxexi meiden syndeinne edeste. (Siinä seisoi rakkaus/ Ei että me rakastimme Jumalata/ Waan että hän rakasti meitä/ Ja lähetti hänen Poikansa sowinnoksi meidän synteimme edestä.)

10. ἐν τούτῳ ἐστὶν ἡ ἀγάπη, οὐχ ὅτι ἡμεῖς ἠγαπήσαμεν τὸν Θεόν, ἀλλ’ ὅτι αὐτὸς ἠγάπησεν ἡμᾶς καὶ ἀπέστειλε τὸν υἱὸν αὐτοῦ ἱλασμὸν περὶ τῶν ἁμαρτιῶν ἡμῶν.

10. εν τουτω εστιν η αγαπη ουχ οτι ημεις ηγαπησαμεν τον θεον αλλ οτι αυτος ηγαπησεν ημας και απεστειλεν τον υιον αυτου ιλασμον περι των αμαρτιων ημων 10. en toυto estin e agape oυch oti emeis egapesamen ton theon all oti aυtos egapesen emas kai apesteilen ton υion aυtoυ ilasmon peri ton amartion emon

10 In this is love*, not that we loved* God, but that he loved* us and sent his Son (to be) the atonement on behalf of our sins.

10. Herein is love, not that we loved God, but that he loved us, and sent his Son to be the propitiation for our sins.

10. Derudi bestaar Kjærligheden: ikke at vi have elsket Gud, men at han har elsket os og har udsendt sin Søn til en Forsoning for vore Synder.

10. Deruti står kärleken; icke det vi hafvom älskat Gud; men det han hafver älskat oss, och sändt sin Son till en försoning för våra synder.

10. Ses on se armastus, ei mitte, et meie olleme Jummalat armastanud, waid et temma meid on armastanud, ja omma Poia läkkitanud leppitamisseks meie pattude eest.

10. Meilė­ne tai, jog mes pamilome Dievą, bet kad Jis mus pamilo ir atsiuntė savo Sūnų kaip permaldavimą už mūsų nuodėmes.

10. Darin steht die Liebe: nicht, daß wir Gott geliebt haben, sondern daß er uns geliebt hat und gesandt seinen Sohn zur Versöhnung für unsre Sünden.

10. En ceci est l'amour, c'est que ce n'est pas nous qui avons aimé Dieu, mais que c'est lui qui nous a aimés et a envoyé son Fils en propitiation pour nos péchés.

10. En esto consiste el amor, no que nosotros hayamos amado a Dios, sino que él nos amó a nosotros, y envió a su Hijo para ser propiciación por nuestros pecados.

10 Hierin is de liefde, niet dat wij God liefgehad hebben, maar dat Hij ons lief heeft gehad, en Zijn Zoon gezonden heeft tot een verzoening voor onze zonden.

10. W tem jest miłość, nie iżbyśmy my umiłowali Boga, ale iż on umiłował nas i posłał Syna swego, aby był ubłaganiem za grzechy nasze.

10. Nem abban van a szeretet, hogy mi szerettük az Istent, hanem hogy ő szeretett minket, és elküldte az ő Fiát engesztelő áldozatul a [8†] mi bűneinkért.

10 В том любовь, что не мы возлюбили Бога, но Он возлюбил нас и послал Сына Своего в умилостивление загрехи наши.

10. У сьому любов, не що ми любили Бога, а що Він любив нас, і післав Сина свого на вблаганнє за гріхи наші.

11 Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.

11 Rakkaat, jos Jumala näin rakasti meitä, mekin olemme velvolliset rakastamaan toisiamme.

11. Te rakkahimmat, jos Jumala meitä niin rakasti, niin meidän pitää myös toinen toistamme rakastaman.

11. Te rackahimmat jos Jumala meitä nijn racasti nijn meidän pitä myös toinen toistam racastaman.

11. Te rackahimat/ ios Jumala meite nin racasti/ nin meiden pite mös meiten keskenem racastaman. (Te rakkahimmat/ jos Jumala meitä niin rakasti/ niin meidän pitää myös meitän keskenämme rakastaman.)

11. Ἀγαπητοί, εἰ οὕτως ὁ Θεὸς ἠγάπησεν ἡμᾶς, καὶ ἡμεῖς ὀφείλομεν ἀλλήλους ἀγαπᾶν.

11. αγαπητοι ει ουτως ο θεος ηγαπησεν ημας και ημεις οφειλομεν αλληλους αγαπαν 11. agapetoi ei oυtos o theos egapesen emas kai emeis ofeilomen alleloυs agapan

11 Beloved, if God so loved* us, we also ought to love* one another.

11. Beloved, if God so loved us, we ought also to love one another.

11. I elskelige! har Gud saaledes elsket os, da ere vi og skyldige at elske hverandre.

11. Mine käreste, hafver Gud så älskat oss, så skolom ock vi älskas inbördes.

11. Mo armad, et Jummal meid nenda on armastanud, siis peame meie ka teine teist armastama.

11. Mylimieji, jei Dievas mus taip pamilo, tai ir mes turime mylėti vieni kitus.

11. Ihr Lieben, hat uns Gott also geliebt, so sollen wir uns auch untereinander lieben.

11. Bien-aimés, si Dieu nous a ainsi aimés, nous devons aussi nous aimer les uns les autres.

11. Amados, si Dios nos ha así amado, debemos también nosotros amarnos los unos a los otros.

11 Geliefden, indien God ons alzo lief heeft gehad, zo zijn ook wij schuldig elkander lief te hebben.

11. Najmilsi! ponieważ nas tak Bóg umiłował, i myśmy powinni jedni drugich miłować.

11. Szeretteim, ha így [9†] szeretett minket az Isten, nekünk is szeretnünk kell egymást.

11 Возлюбленные! если так возлюбил нас Бог, то и мы должны любить друг друга.

11. Любі, коли так Бог полюбив нас, то й ми повинні один одного любити.

12 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä.

12 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos rakastamme toisiamme, niin Jumala pysyy meissä, ja Hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä.

12. Ei ole yksikään Jumalaa koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on täydellinen meissä.

12. Ei ole yxikän Jumalata coscan nähnyt. Jos me racastam toinen toistam nijn Jumala pysy meisä ja hänen rackaudens on täydellinen meisä.

12. Eikengen Jumalata ole coskan nähnyt. Jos me racastam meiten keskenen/ nin Jumala meisse pysypi/ ia henen Rackaudhens ombi teudhelinen meisse. (Ei kenkään Jumalata ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme meitä keskenän/ niin Jumala meissä pysyypi/ ja hänen rakkautensa ompi täydellinen meissä.)

12. Θεὸν οὐδεὶς πώποτε τεθέαται· ἐὰν ἀγαπῶμεν ἀλλήλους, ὁ Θεὸς ἐν ἡμῖν μένει καὶ ἡ ἀγάπη αὐτοῦ τετελειωμένη ἐστὶν ἐν ἡμῖν.

12. θεον ουδεις πωποτε τεθεαται εαν αγαπωμεν αλληλους ο θεος εν ημιν μενει και η αγαπη αυτου τετελειωμενη εστιν εν ημιν 12. theon oυdeis popote tetheatai ean agapomen alleloυs o theos en emin menei kai e agape aυtoυ teteleiomene estin en emin

12 No one has seen God at anytime; if we love* one another, God is abiding in us and his love* is completed in us.

12. No man hath seen God at any time. If we love one another, God dwelleth in us, and his love is perfected in us.

12. Ingen har nogen Tid seet Gud; dersom vi elske hverandre, bliver Gud i os, og hans Kjærlighed er fuldkommet i os.

12. Ingen hafver någon tid sett Gud; om vi älskoms inbördes, så blifver Gud i oss, och hans kärlek är fullkommen i oss.

12. Ükski ei olle ial Jummalat näinud. Kui meie teine teist armastame, siis jääb Jummal meie sisse, ja temma armastus on täieks sanud meie sees.

12. Dievo niekas niekada nėra matęs. Jei mylime vieni kitus, Dievas mumyse pasilieka, ir Jo meilė mumyse tobula tampa.

12. Niemand hat Gott jemals gesehen. So wir uns untereinander lieben, so bleibt Gott in uns, und seine Liebe ist völlig in uns.

12. Personne n'a jamais vu Dieu: si nous nous aimons les uns les autres, Dieu demeure en nous, et son amour est accompli en nous.

12. Ninguno vió jamás a Dios. Si nos amamos los unos a los otros, Dios está en nosotros, y su amor es perfecto en nosotros.

12 Niemand heeft ooit God aanschouwd; indien wij elkander liefhebben, zo blijft God in ons, en Zijn liefde is in ons volmaakt.

12. Boga żaden nigdy nie widział; ale jeźli miłujemy jedni drugich, Bóg w nas mieszka, a miłość jego doskonała jest w nas.

12. Az Istent soha senki nem látta: Ha szeretjük [10†] egymást, az Isten bennünk marad, és az ő szeretete [11†] teljessé lett bennünk:

12 Бога никто никогда не видел. Если мы любим друг друга, то Бог в нас пребывает, и любовь Его совершенна есть в нас.

12. Бога нїколи нїхто не бачив; коли ж любимо один одного, то Бог у нас пробуває, і любов Його звершена в нас.

13 Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä.

13 Siitä tiedämme Hänessä pysyvämme ja Hänen meissä, että Hän on antanut meille Henkeään.

13. Siitä me tunnemme, että me pysymme hänessä ja hän meissä, ja että hän antoi meille Hengestänsä.

13. Sijtä me tunnemme että me pysymmä hänes ja hän meisä ja että hän andoi meille hänen Hengestäns.

13. Sijte me tunnema ette me pysymme henesä/ ia hen meisse/ Ette hen annoi meille henen Hengestens. (Siitä me tunnemme että me pysymme hänessä/ ja hän meissä/ että hän antoi meille hänen Hengestänsä.)

13. ἐν τούτῳ γινώσκομεν ὅτι ἐν αὐτῷ μένομεν καὶ αὐτὸς ἐν ἡμῖν, ὅτι ἐκ τοῦ Πνεύματος αὐτοῦ δέδωκεν ἡμῖν.

13. εν τουτω γινωσκομεν οτι εν αυτω μενομεν και αυτος εν ημιν οτι εκ του πνευματος αυτου δεδωκεν ημιν 13. en toυto ginoskomen oti en aυto menomen kai aυtos en emin oti ek toυ pneυmatos aυtoυ dedoken emin

13 We know in this that we abide in him and he in us, because he has given to us from his Spirit.

13. Hereby know we that we dwell in him, and he in us, because he hath given us of his Spirit.

13. Derpaa kjende vi, at vi blive i ham, og han i os, fordi han gav os af sin Aand.

13. Derpå kännom vi, att vi blifvom i honom, och han i oss, att han hafver gifvit oss af sinom Anda.

13. Sest tunneme meie, et meie temma sisse jäme, ja temma meie sisse, et ta meile ommast Waimust on annud.

13. Iš to pažįstame, kad pasiliekame Jame ir Jis mumyse: Jis davė mums savo Dvasios.

13. Daran erkennen wir, daß wir in ihm bleiben und er in uns, daß er uns von seinem Geiste gegeben hat.

13. En ceci nous connaissons que nous demeurons en lui et lui en nous, c'est qu'il nous a donné de son Esprit.

13. En esto conocemos que moramos en él, y él en nosotros, en que nos ha dado de su Espíritu.

13 Hieraan kennen wij, dat wij in Hem blijven, en Hij in ons, omdat Hij ons van Zijn Geest gegeven heeft.

13. Przez to poznajemy, iż w nim mieszkamy, a on w nas, iż z Ducha swego nam dał.

13. Erről ismerjük meg, hogy benne maradunk és ő mibennünk; [12†] mert a maga Lelkéből adott minékünk.

13 Что мы пребываем в Нем и Он в нас, узнаем из того, что Он дал нам от Духа Своего.

13. По сьому пізнаємо, що в Ньому пробуваєм, а Він у нас, що від Духа свого дав нам.

14 Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.

14 Olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.

14. Ja me näimme ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.

14. Ja me näimme ja todistimme että Isä on lähettänyt Poicans mailman wapahtajaxi.

14. Ja me näimme/ ia todhistama ette Ise on lehettenyt Poighans Mailman wapactaiaxi. (Ja me näimme/ ja todistamme että Isä on lähettänyt Poikansa maailman wapahtajaksi.)

14. Καὶ ἡμεῖς τεθεάμεθα καὶ μαρτυροῦμεν ὅτι ὁ πατὴρ ἀπέσταλκε τὸν υἱὸν σωτῆρα τοῦ κόσμου.

14. και ημεις τεθεαμεθα και μαρτυρουμεν οτι ο πατηρ απεσταλκεν τον υιον σωτηρα του κοσμου 14. kai emeis tetheametha kai martυroυmen oti o pater apestalken ton υion sotera toυ kosmoυ

14 And we have seen and are testifying that the Father has sent the Son (to be) the Savior of the world.

14. And we have seen and do testify that the Father sent the Son to be the Saviour of the world.

14. Og vi have seet og vidne, at Faderen udsendte Sønnen at være Verdens Frelser.

14. Och vi sågom och betygom, att Fadren hafver sändt Sonen, verldene till en Frälsare.

14. Ja meie olleme näinud, ja tunnistame, et Issa on Poega läkkitanud ma-ilma önnisteggiaks.

14. Taigi mes matėme ir liudijame, kad Tėvas atsiuntė Sūnų, pasaulio Gelbėtoją.

14. Und wir haben gesehen und zeugen, daß der Vater den Sohn gesandt hat zum Heiland der Welt.

14. Et nous avons vu, et nous rendons témoignage que le Père a envoyé le Fils, le Sauveur du monde.

14. Y nosotros hemos visto, y testificamos que el Padre ha enviado a su Hijo para ser Salvador del mundo.

14 En wij hebben het aanschouwd, en getuigen, dat de Vader Zijn Zoon gezonden heeft tot een Zaligmaker der wereld.

14. A myśmy widzieli i świadczymy, iż Ojciec posłał Syna, aby był Zbawicielem świata.

14. És mi láttuk [13†] és bizonyságot teszünk, hogy az Atya elküldte a Fiút a világ üdvözítőjéül.

14 И мы видели и свидетельствуем, что Отец послал Сына Спасителем миру.

14. А ми видїли й сьвідкуємо, що Отець післав Сина, Спасителя сьвіта.

15 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.

15 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, Hänessä Jumala pysyy ja Hän Jumalassa.

15. Jokainen, joka tunnustaa Jesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä pysyy Jumala ja hän Jumalassa.

15. Jocainen cuin tunnusta Jesuxen Jumalan Pojaxi hänesä pysy Jumala ja hän Jumalasa.

15. Jocainen quin tunnustapi/ Ette Iesus ombi Jumalan Poica/ henesä pysypi Jumala/ ia hen Jumalasa. (Jokainen kuin tunnustaapi/ Että Jesus ompi Jumalan Poika/ hänessä pysyypi Jumala/ ja hän Jumalassa.)

15. ὃς ἂν ὁμολογήσῃ ὅτι Ἰησοῦς ἐστιν ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ, ὁ Θεὸς ἐν αὐτῷ μένει καὶ αὐτὸς ἐν τῷ Θεῷ.

15. ος αν ομολογηση οτι ιησους εστιν ο υιος του θεου ο θεος εν αυτω μενει και αυτος εν τω θεω 15. os an omologese oti iesoυs estin o υios toυ theoυ o theos en aυto menei kai aυtos en to theo

15 Whoever confess that Jesus is the Son of God, God abides in him and he in God.

15. Whosoever shall confess that Jesus is the Son of God, God dwelleth in him, and he in God.

15. Hvo som bekjender, at Jesus er Guds Søn, i ham bliver Gud, og han i Gud.

15. Hvar och en som bekänner, att Jesus är Guds Son, i honom blifver Gud, och han i Gudi.

15. Kes ial tunnistab, et Jesus on Jummala Poeg, selle sisse jääb Jummal, ja temma Jummala sisse.

15. Kiekvienas, kas išpažįsta, kad Jėzus yra Dievo Sūnus, Dievas tame ir tas Dieve pasilieka.

15. Welcher nun bekennt, daß Jesus Gottes Sohn ist, in dem bleibt Gott und er in Gott.

15. Quiconque confessera que Jésus est le Fils de Dieu, Dieu demeure en lui, et lui en Dieu.

15. Cualquiera que confesare que Jesús es el Hijo de Dios, Dios está en él, y él en Dios.

15 Zo wie beleden zal hebben, dat Jezus de Zoon van God is, God blijft in hem, en hij in God.

15. Ktobykolwiek wyznał, iż Jezus jest Synem Bożym, Bóg w nim mieszka, a on w Bogu.

15. A ki vallja, hogy Jézus az Istennek Fia, az Isten megmarad abban, és [14†] ő is az Istenben.

15 Кто исповедует, что Иисус есть Сын Божий, в том пребывает Бог, и он в Боге.

15. Коли хто визнає, що Ісус Син Божий, то в ньому пробуває Бог, а він у Бозї.

16 Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.

16 Ja me olemme oppineet tuntemaan ja olemme uskoneet sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa ja Jumala Hänessä.

16. Ja me tunsimme ja uskoimme sen rakkauden, jolla Jumala meitä rakastaa. Jumala on rakkaus, ja joka rakkaudessa pysyy, hän pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä.

16. Ja me tunsimme ja uscoimme sen rackauden jolla Jumala meitä racasta.

16. Ja me tunsimma ia wskoima sen Rackaudhen/ ionga Jumala pite meidhen tyghenne. (Ja me tunsimme ja uskoimme sen rakkauden/ jonka Jumala pitää meidän tykönä)

16. καὶ ἡμεῖς ἐγνώκαμεν καὶ πεπιστεύκαμεν τὴν ἀγάπην ἣν ἔχει ὁ Θεὸς ἐν ἡμῖν. Ὁ Θεὸς ἀγάπη ἐστί, καὶ ὁ μένων ἐν τῇ ἀγάπῃ ἐν τῷ Θεῷ μένει καὶ ὁ Θεὸς ἐν αὐτῷ.

16. και ημεις εγνωκαμεν και πεπιστευκαμεν την αγαπην ην εχει ο θεος εν ημιν ο θεος αγαπη εστιν και ο μενων εν τη αγαπη εν τω θεω μενει και ο θεος εν αυτω 16. kai emeis egnokamen kai pepisteυkamen ten agapen en echei o theos en emin o theos agape estin kai o menon en te agape en to theo menei kai o theos en aυto

16 And we have known and have believed the love* which God has in us. God is love*, and he who abides in love* abides in God and God abides in him.

16. And we have known and believed the love that God hath to us. God is love; and he that dwelleth in love dwelleth in God, and God in him.

16. Og vi have erkjendt og troet den Kjærlighed, som Gud har har til os. Gud er Kjærlighed, og hvo som bliver i Kjærlighed, bliver i Gud, og Gud i ham.

16. Och vi hafve känt och trott den kärlek, som Gud hafver till oss. Gud är kärleken; och den som blifver i kärlekenom, han blifver i Gudi, och Gud i honom.

16. Ja meie olleme tunnud ja usknud sedda armastust, mis Jummalal on meie wasto. Jummal on armastus, ja kes armastusse sisse jääb, se jääb Jummala sisse, ja Jummal temma sisse.

16. Mes pažinome ir įtikėjome meilę, kuria Dievas mus myli. Dievas yra meilė, ir kas pasilieka meilėje, tas pasilieka Dieve, ir Dievas jame.

16. Und wir haben erkannt und geglaubt die Liebe, die Gott zu uns hat. Gott ist die Liebe; und wer in der Liebe bleibt, der bleibt in Gott und Gott in ihm.

16. Pour nous, nous avons connu et cru l'amour que Dieu a pour nous: Dieu est charité; et celui qui demeure dans la charité, demeure en Dieu et Dieu en lui.

16. Y nosotros hemos conocido, y creido el amor que Dios tiene por nosotros. Dios es amor; y el que mora en amor mora en Dios, y Dios en él.

16 En wij hebben gekend en geloofd de liefde, die God tot ons heeft. God is liefde; en die in de liefde blijft, blijft in God, en God in hem.

16. I myśmy poznali i uwierzyli o miłości, którą Bóg ma ku nam. Bóg jest miłość; a kto mieszka w miłości, w Bogu mieszka, a Bóg w nim.

16. És mi megismertük és elhittük az Istennek irántunk való szeretetét. Az Isten szeretet; [15†]és a ki a szeretetben marad, az Istenben marad, és az Isten is ő benne.

16 И мы познали любовь, которую имеет к нам Бог, и уверовали в нее. Бог есть любовь, и пребывающий в любви пребывает в Боге, и Бог в нем.

16. Ми пізнали також, та й увірували в любов, котру має Бог до нас. Бог є любов, і хто пробуває в любові, в Бозї пробуває, а Бог в ньому.

17 Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.

17 Siinä rakkaus on tullut täydelliseksi meissä, jotta meissä olisi uskallus tuomiopäivänä. Sillä sellainen kuin Hän on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa.

17. Siinä täytetään rakkaus meissä, että meillä olis turva tuomiopäivänä; sillä niinkuin hän on, niin olemme me myös tässä maailmassa.

17. Jumala on rackaus ja joca rackaudes pysy hän pysy Jumalasa ja Jumala hänesä.

17. Jumala ombi Rackaus/ ia ioca Rackaudes pysy/ hen pysypi Jumalasa/ ia Jumala henesä. (Jumala ompi rakkaus/ ja joka rakkaudessa pysyy/ hän pysyypi Jumalassa/ ja Jumala hänessä.)

17. Ἐν τούτῳ τετελείωται ἡ ἀγάπη μεθ’ ἡμῶν, ἵνα παρρησίαν ἔχωμεν ἐν τῇ ἡμέρᾳ τῆς κρίσεως, ὅτι καθὼς ἐκεῖνός ἐστι, καὶ ἡμεῖς ἐσμεν ἐν τῷ κόσμῳ τούτῳ.

17. εν τουτω τετελειωται η αγαπη μεθ ημων ινα παρρησιαν εχωμεν εν τη ημερα της κρισεως οτι καθως εκεινος εστιν και ημεις εσμεν εν τω κοσμω τουτω 17. en toυto teteleiotai e agape meth emon ina parresian echomen en te emera tes kriseos oti kathos ekeinos estin kai emeis esmen en to kosmo toυto

17 In this, love* has been completed with us, in order that we may have boldness in the day of judgment, because just-as that (man) is (complete), we (are) also (complete) in this world.

17. Herein is our love made perfect, that we may have boldness in the day of judgment: because as he is, so are we in this world.

17. Derudi fuldkommes Kjærligheden hos os, at vi have frimodighed paa Dommens dag, fordi ligesom han er, saa ere og vi i denne Verden.

17. Derpå är kärleken fullkommen med oss, att vi mågom hafva en förtröstning på domedag; ty såsom han är, så ärom ock vi i denna verld.

17. Ses on se armastus täieks sanud meie jures, et meil woiks julgust olla kohto päwal, sest, otsego temma on, nenda olleme ka meie sessinnatses ma-ilmas.

17. Tuo meilė pasiekia mumyse tobulumą, kad galime turėti drąsų pasitikėjimą teismo dieną, nes koks Jis yra, tokie ir mes esame šiame pasaulyje.

17. Darin ist die Liebe völlig bei uns, daß wir eine Freudigkeit haben am Tage des Gerichts; denn gleichwie er ist, so sind auch wir in dieser Welt.

17. En ceci la charité est accomplie en nous, afin que nous ayons confiance au jour du jugement, c'est que nous sommes dans ce monde tels qu'il est lui-même.

17. En esto es perfecto el amor con nosotros, para que tengamos confianza en el día del juicio, que cual él es, tales somos nosotros en este mundo.

17 Hierin is de liefde bij ons volmaakt, opdat wij vrijmoedigheid mogen hebben in den dag des oordeels, namelijk dat gelijk Hij is, wij ook zijn in deze wereld.

17. W tem doskonała jest miłość Boża z nami, abyśmy ufanie mieli w dzieó sądny, iż jaki on jest, tacy i my jesteśmy na tym świecie.

17. Azzal lesz teljessé a szeretet közöttünk, hogy bizodalmunk [16†] van az ítélet napjához, mert a mint ő [17†] van, úgy vagyunk mi is e világban.

17 Любовь до того совершенства достигает внас, что мы имеем дерзновение в день суда, потому что поступаем в мире сем, как Он.

17. У сьому звершена любов у нас, щоб мати одвагу на день суду, бо який Він, такі й ми у сьвітї сьому.

18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.

18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon. Sillä pelossa on rangaistusta, mutta joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.

18. Ei pelko ole rakkaudessa, vaan täydellinen rakkaus ajaa pois pelvon, sillä pelvolla on vaiva; mutta joka pelkää, ei hän ole täydellinen rakkaudessa.

18. Sijnä on rackaus täydellinen meisä että meille olis turwa Duomiopäiwänä : sillä nijncuin hän on nijn olemma me myös täsä mailmasa.

18. Sijnä ombi rackaus teudelinen meiden cansan/ senpäle ette meille onopi Turua Domiopeiuene/ Sille ette ninquin hen on/ nin olema mös me tesse Mailmasa. (Siinä ompi rakkaus täydellinen meidän kanssamme/ senpäälle että meille ompi turwa tuomiopäiwänä/ Sillä että niinkuin hän on/ niin oleman myös me tässä maailmassa.)

18. φόβος οὐκ ἔστιν ἐν τῇ ἀγάπῃ, ἀλλ’ ἡ τελεία ἀγάπη ἔξω βάλλει τὸν φόβον, ὅτι ὁ φόβος κόλασιν ἔχει, ὁ δὲ φοβούμενος οὐ τετελείωται ἐν τῇ ἀγάπῃ.

18. φοβος ουκ εστιν εν τη αγαπη αλλ η τελεια αγαπη εξω βαλλει τον φοβον οτι ο φοβος κολασιν εχει ο δε φοβουμενος ου τετελειωται εν τη αγαπη 18. foβos oυk estin en te agape all e teleia agape ekso βallei ton foβon oti o foβos kolasin echei o de foβoυmenos oυ teteleiotai en te agape

18 There is no fear in love*, but mature love* casts the fear outward, because the fear has punishment, and he who fears has not been matured in love*.

18. There is no fear in love; but perfect love casteth out fear: because fear hath torment. He that feareth is not made perfect in love.

18. Frygt er ikke i Kjærligheden, men den fuldkomne Kjærlighed driver Frygten ud, thi Frygt bringer Pine; men hvo som frygter, er ikke fuldkommet i Kjærligheden.

18. Räddhåge är icke i kärlekenom; utan fullkommelig kärlek utdrifver räddhågan; ty räddhågan hafver pino; men den der rädes, han är icke fullkommen i kärlekenom.

18. Kartust ei olle mitte armastusses, waid täis armastus aiab kartust wälja, sest kartussel on wallo; agga kes kardab, se ei olle mitte täieks sanud armastusses.

18. Meilėje nėra baimės, nes tobula meilė išveja baimę. Baimėje yra kančia, ir kas bijo, tas nėra tobulas meilėje.

18. Furcht ist nicht in der Liebe, sondern die völlige Liebe treibt die Furcht aus; denn die Furcht hat Pein. Wer sich aber fürchtet, der ist nicht völlig in der Liebe.

18. Il n'y a point de crainte dans la charité, mais la parfaite charité bannit la crainte; car la crainte renferme une punition, et celui qui craint n'est pas parfait dans la charité.

18. En el amor no hay temor; mas el perfecto amor echa fuera el temor; porque el temor tiene castigo. De donde el que teme, no es perfecto en el amor.

18 Er is in de liefde geen vrees, maar de volmaakte liefde drijft de vrees buiten; want de vrees heeft pijn, en die vreest, is niet volmaakt in de liefde.

18. Nie maszci bojaźni w miłości, ale miłość doskonała precz wyrzuca bojaźó: bo bojaźó ma udręczenie, a kto się boi, nie jest doskonały w miłości.

18. A szeretetben nincsen félelem; sőt a teljes szeretet kiűzi a félelmet, mert a félelem gyötrelemmel jár: a ki pedig fél, nem lett teljessé a szeretetben.

18 В любви нет страха, но совершенная любовь изгоняет страх, потому что в страхе есть мучение. Боящийся несовершен в любви.

18. Страху нема в любові, а звершена любов геть виганяє страха, бо страх має муку, і хто лякаєть ся, той не звершений в любові.

19 Me rakastamme (Häntä), sillä hän on ensin rakastanut meitä.

19 Me rakastamme (Häntä), koska Hän on ensin rakastanut meitä.

19. Me rakastamme häntä; sillä hän rakasti meitä ensin.

19. Ei pelco ole rackaudesa waan täydellinen rackaus aja pois pelgon : sillä pelgolla on waiwa. Mutta joca pelkä ei hän ole täydellinen rackaudesa.

19. Pelco ei ole Rackaudesa/ waan se teudelinen Rackaus wlosaija Pelkeuxen/ Sille ette pelgolla ombi pijna. Mutta ioca pelkepi/ ei hen ole teudeline' Rackaudesa. (Pelko ei ole rakkaudessa/ waan se täydellinen rakkaus ulos ajaa pelkäyksen/ Sillä että pelolla ompi piina. Mutta joka pelkääpi/ ei ole täydellinen rakkaudessa.)

19. Ἡμεῖς ἀγαπῶμεν αὐτόν, ὅτι αὐτὸς πρῶτος ἠγάπησεν ἡμᾶς.

19. ημεις αγαπωμεν αυτον οτι αυτος πρωτος ηγαπησεν ημας 19. emeis agapomen aυton oti aυtos protos egapesen emas

19 We love* him, because he loved* us first.

19. We love him, because he first loved us.

19. Vi elske ham, fordi han elskede os først.

19. Älskom honom, ty han hafver först älskat oss.

19. Armastagem tedda, sest ta on meid enne armastanud.

19. Mes mylime Jį, nes Jis mus pirmas pamilo.

19. Lasset uns ihn lieben; denn er hat uns zuerst geliebt.

19. Pour nous, nous l'aimons, parce qu'il nous a aimés le premier.

19. Nosotros le amamos a él, porque él primero nos amó.

19 Wij hebben Hem lief, omdat Hij ons eerst liefgehad heeft.

19. My go miłujemy, iż on nas pierwej umiłował.

19. Mi szeressük őt; mert ő [18†] előbb szeretett minket!

19 Будем любить Его, потому что Он прежде возлюбил нас.

19. Ми любимо Його, бо Він перший любив нас.

20 Jos joku sanoo: "Minä rakastan Jumalaa", mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.

20 Jos joku sanoo: "Minä rakastan Jumalaa", mutta vihaa veljeään, hän on valehtelija. Sillä *kuinka hän, joka ei rakasta veljeään, jonka hän on nähnyt, voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt "

20. Jos joku sanoo: minä rakastan Jumalaa, ja vihaa veljeänsä, se on valehtelia; sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän näkee, kuinka hän taitaa Jumalaa rakastaa, jota ei hän näe?

20. Racastacam händä : sillä hän racasti meitä ensin. Jos jocu sano : minä racastan Jumalata ja wiha weljens hän on walehtelia. Sillä joca ei racasta weljens jonga hän näke cuinga hän taita Jumalata racasta jota ei hän näe? Ja tämä käsky on meillä häneldä : joca Jumalata racasta hänen pitä myös weljens racastaman.

20. Racastacam hende/ Sille ette hen meite ensin racasti. Jos iocu sanopi/ Mine racastan Jumalata/ ia wihapi henen Weliens/ se ombi walectelia. Sille ette ioca ei racasta henen welie's ionga hen näkepi/ Quinga hen taita Jumalata racasta iota ei hen näghe? Ja teme kesky ombi meille henelde/ ette ioca Jumalata racasta/ henen pite mös racastaman weliens. (Rakastakaamme häntä/ Sillä että hän meitä ensin rakasti. Jos joku sanoopi/ Minä rakastan Jumalata/ ja wihaapi hänen weljeänsä/ se ompi walehtelija. Sillä että joka ei rakasta hänen weljeänsä jonka hän näkeepi/ Kuinka hän taitaa Jumalata rakastaa jota hän ei näe? Ja tämä käsky ompi meille häneltä/ että joka Jumalata rakastaa/ hänen pitää myös rakastaman weljeänsä.)

20. ἐάν τις εἴπῃ ὅτι ἀγαπῶ τὸν Θεόν, καὶ τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ μισῇ, ψεύστης ἐστίν· ὁ γὰρ μὴ ἀγαπῶν τὸν ἀδελφὸν ὃν ἑώρακε, τὸν Θεὸν ὃν οὐχ ἑώρακε πῶς δύναται ἀγαπᾶν;

20. εαν τις ειπη οτι αγαπω τον θεον και τον αδελφον αυτου μιση ψευστης εστιν ο γαρ μη αγαπων τον αδελφον αυτου ον εωρακεν τον θεον ον ουχ εωρακεν πως δυναται αγαπαν 20. ean tis eipe oti agapo ton theon kai ton adelfon aυtoυ mise pseυstes estin o gar me agapon ton adelfon aυtoυ on eoraken ton theon on oυch eoraken pos dυnatai agapan

20 If anyone say, I love* God and (then) should hate his brother, he is a liar; for* he who does not love* his brother, whom he has seen, how is he able to love* God, whom he has not seen?

20. If a man say, I love God, and hateth his brother, he is a liar: for he that loveth not his brother whom he hath seen, how can he love God whom he hath not seen?

20. Dersom Nogen siger: jeg elsker Gud, og hader sin Broder, han er en Løgner; thi hvo som ikke elsker sin Broder, som han har seet, hvorledes kan han elske Gud, som han ikke har seet?

20. Om någor säger: Jag älskar Gud, och hatar sin broder, han är en ljugare. Ty den der icke älskar sin broder, som han ser, huru kan han älska Gud, som han icke ser?

20. Kui kegi ütleb: Ma armastan Jummalat, ja wihkab omma wenda, se on wallelik; sest kes ei armasta omma wenda, kedda ta nääb, kuida se woib Jummalat armastada, kedda temma mitte ei nä?

20. Jei kas sako: ‘‘Aš myliu Dievą’‘, o savo brolio nekenčia,­tas melagis. Kas nemyli savo brolio, kurį mato, kaip gali mylėti Dievą, kurio nemato?

20. So jemand spricht: "Ich liebe Gott", und haßt seinen Bruder, der ist ein Lügner. Denn wer seinen Bruder nicht liebt, den er sieht, wie kann er Gott lieben, den er nicht sieht?

20. Si quelqu'un dit: J'aime Dieu, et qu'il haïsse son frère, c'est un menteur; car celui qui n'aime point son frère qu'il voit, comment peut-il aimer Dieu qu'il ne voit pas?

20. Si alguno dice: Yo amo a Dios, y aborrece a su hermano, es mentiroso. Porque el que no ama a su hermano, al cual ha visto, ¿cómo puede amar a Dios, que no ha visto?

20 Indien iemand zegt: Ik heb God lief; en haat zijn broeder, die is een leugenaar; want die zijn broeder niet liefheeft, dien hij gezien heeft, hoe kan hij God liefhebben, Dien hij niet gezien heeft?

20. Jeźliby kto rzekł: Miłuję Boga, a brata by swego nienawidził, kłamcą jest; albowiem kto nie miłuje brata swego, którego widział, Boga, którego nie widział, jakoż może miłować?

20. Ha azt mondja valaki, hogy: Szeretem az Istent, és gyűlöli a maga atyjafiát, hazug [19†] az: mert a ki nem szereti a maga atyjafiát, a kit lát, hogyan szeretheti [20†] az Istent, a kit nem lát?

20 Кто говорит: „я люблю Бога", а брата своего ненавидит, тот лжец: ибо не любящий брата своего,которого видит, как может любить Бога, Которого не видит?

20. Коли хто каже: Що люблю Бога, а брата свого ненавидить, той ложник; бо хто не любить брата, котрого бачить, Бога, котрого не бачить, як може любити?

21 Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.

21 Tämä käsky meille on Häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään.

21. Ja tämä käsky on meillä häneltä: joka Jumalaa rakastaa, hänen pitää myös veljeänsä rakastaman.

21. καὶ ταύτην τὴν ἐντολὴν ἔχομεν ἀπ’ αὐτοῦ, ἵνα ὁ ἀγαπῶν τὸν Θεὸν ἀγαπᾷ καὶ τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ.

21. και ταυτην την εντολην εχομεν απ αυτου ινα ο αγαπων τον θεον αγαπα και τον αδελφον αυτου 21. kai taυten ten entolen echomen ap aυtoυ ina o agapon ton theon agapa kai ton adelfon aυtoυ

21 And we have this commandment from him, in order that he who loves* God should also love* his brother. {Footnotes: 1Jn 4:6, or: the Spirit of the Truth and the Spirit of the Deceit. A contrast, God vs. the Adversary.}

21. And this commandment have we from him, That he who loveth God love his brother also.

21. Og dette Bud have vi af ham, at den, som elsker Gud, skal og elske sin Broder.

21. Och detta budet hafve vi af honom, att den der älskar Gud, han skall ock älska sin broder.

21. Ja sesinnane kässosanna on meil temmalt, et se, kes Jummalat armastab, se peab ka omma wenda armastama.)

21. Mes turime tokį Jo įsakymą: kas myli Dievą, turi mylėti ir savo brolį.

21. Und dies Gebot haben wir von ihm, daß, wer Gott liebt, daß der auch seinen Bruder liebe.

21. Et nous tenons ce commandement de lui: Que celui qui aime Dieu, aime aussi son frère.

21. Y nosotros tenemos este mandamiento de él: Que el que ama a Dios, ame también a su hermano.

21 En dit gebod hebben wij van Hem, namelijk dat die God liefheeft, ook zijn broeder liefhebbe.

21. A toć rozkazanie mamy od niego, aby ten, co miłuje Boga, miłował i brata swego.

21. Az a parancsolatunk is van ő tőle, hogy a ki szereti az Istent, [21†] szeresse a maga atyjafiát is.

21 И мы имеем от Него такую заповедь, чтобы любящий Бога любил и брата своего.

21. І заповідь сю маємо від Него, щоб, хто любить Бога, любив і брата свого.