3 luku

Jumalan lapset tietävät Jeesuksen ilmestyessä tulevansa hänen kaltaisikseen 1, 2; sen tähden he puhdistavat itsensä eivätkä tee syntiä 3 – 6 Perkeleen lapset tekevät syntiä, he eivät tee vanhurskautta eivätkä rakasta veljiä 7 – 10 Usko ja veljellinen rakkaus ovat Jeesuksen pääkäskyt 11 – 24.

1 Katsokaa, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita me olemmekin. Sentähden ei maailma tunne meitä, sillä se ei tunne häntä.

1 Katsokaa millaisen rakkauden Isä on antanut meille, että meitä kutsutaan* Jumalan lapsiksi, [joita olemmekin]. Sen vuoksi maailma ei tunne meitä, koska se ei tunne Häntä.

1. Katsokaat, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille osoittanut, että me Jumalan lapsiksi nimitetään. Sentähden ei maailma teitä tunne; sillä ei hän häntäkään tunne.

1. CAdzocat mingäcaltaisen rackauden Isä on meille osottanut että me Jumalan lapsixi nimitetän. Sentähden ei mailma teitä tunne : sillä ei hän händäkän tunne.

1. CAtzocat quingacaltaisen rackaudhen se Ise ombi meille osottanut/ ette me Jumalan Lapsixi nimitete'me. Sen tedhen ei Mailma teite tunne. Sille ettei hen tunne hende. (Katsokaat kuinka kaltaisen rakkauden se Isä ompi meille osoittanut/ että me Jumalan lapsiksi nimitämme. Sen tähden ei maailma teitä tunne. Sillä ettei hän tunne häntä.)

1. Ἴδετε ποταπὴν ἀγάπην δέδωκεν ἡμῖν ὁ πατὴρ ἵνα τέκνα Θεοῦ κληθῶμεν. διὰ τοῦτο ὁ κόσμος οὐ γινώσκει ἡμᾶς, ὅτι οὐκ ἔγνω αὐτόν.

1. ιδετε ποταπην αγαπην δεδωκεν ημιν ο πατηρ ινα τεκνα θεου κληθωμεν δια τουτο ο κοσμος ου γινωσκει ημας οτι ουκ εγνω αυτον 1. idete potapen agapen dedoken emin o pater ina tekna theoυ klethomen dia toυto o kosmos oυ ginoskei emas oti oυk egno aυton

1 Behold° what sort of love* the Father has given to us, in order that we might be called children of God. Because of this, the world does not know you°, because it did not know him.

1. Behold, what manner of love the Father hath bestowed upon us, that we should be called the sons of God: therefore the world knoweth us not, because it knew him not.

1. Seer, hvor stor en Kjærlighed Faderen har beviist os, at vi skulle kaldes Guds Børn! Derfor kjender Verden os ikke, fordi den kjender ham ikke.

1. Ser till hurudana kärlek Fadren hafver bevist oss, att vi kallas Guds barn; fördenskull känner intet verlden eder; ty hon känner intet honom.

1. Wadage, missuggust armastust Issa meile on annud, et meid peab Jummala lasteks hütama; sepärrast ei tunne ma-ilm meid mitte, sest ta ei tunne tedda.

1. Žiūrėkite, kokia meile apdovanojo mus Tėvas: mes vadinamės Dievo vaikai­ir esame! Pasaulis nepažįsta mūsų, nes ir Jo nepažino.

1. Sehet, welch eine Liebe hat uns der Vater erzeigt, daß wir Gottes Kinder sollen heißen! Darum kennt euch die Welt nicht; denn sie kennt ihn nicht.

1. Voyez quel amour le Père nous a témoigné, que nous soyons appelés enfants de Dieu! Le monde ne nous connaît point, parce qu'il ne l'a point connu.

1. MIRÁD cual amor nos ha dado el Padre, que seamos llamados hijos de Dios: por esto el mundo no nos conoce, porque no le conoce a él.

1 Ziet, hoe grote liefde ons de Vader gegeven heeft, namelijk dat wij kinderen Gods genaamd zouden worden. Daarom kent ons de wereld niet, omdat zij Hem niet kent.

1. Patrzcie, jaką miłość dał nam Ojciec, abyśmy dziatkami Bożemi nazwani byli. Dlategoć świat nie zna nas, iż onego nie zna.

1. Lássátok milyen nagy szeretetet adott nékünk az Atya, hogy Isten fiainak neveztetünk! [1†] A világ azért nem ismer minket, mert nem ismerte [2†] meg Őt.

1 Смотрите, какую любовь дал нам Отец, чтобы нам называться и быть детьми Божиими. Мир потому незнает нас, что не познал Его.

1. Глядїть, яку любов дав нам Отець, щоб ми дїти Божі звались. Тим то не знає нас сьвіт, що не пізнав Його.

2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.

2 Rakkaat, nyt olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. (Mutta) tiedämme tulevamme Hänen kaltaisikseen, kun Hän ilmestyy, sillä saamme nähdä Hänet sellaisena kuin Hän on.

2. Minun rakkaani! nyt me olemme Jumalan lapset, ja ei ole se vielä ilmestynyt, miksi me tulemme; mutta me tiedämme, kuin se ilmestyy, niin me hänen kaltaisiksensa tulemme; sillä me saamme hänen nähdä niinkuin hän on.

2. Minun rackani me olemma Jumalan lapset ja ei ole se wielä ilmestynyt mixi me tulemme mutta me tiedämme cosca se ilmesty nijn me hänen caltaisexens tulemme : Sillä me saamme hänen nähdä nijncuin hän on.

2. Minun rackani/ me olema nyt Jumalan Lapset/ ia ei ole se wiele ilmestynyt mixi me tulemma/ Mutta Me tiedhemme coska se ilmestypi nin me henen caltaisexens tulema/ Sille me sama henen nädhä ninquin hen on. (Minun rakkaani/ me olemme nyt Jumalan lapset/ ja ei ole se wielä ilmestynyt miksi me tulemme/ Mutta me tiedämme koska se ilmestyypi niin me hänen kaltaiseksensa tulemme/ Sillä me saamme nähdä niinkuin hän on.)

2. Ἀγαπητοί, νῦν τέκνα Θεοῦ ἐσμεν, καὶ οὔπω ἐφανερώθη τί ἐσόμεθα· οἴδαμεν δὲ ὅτι ἐὰν φανερωθῇ, ὅμοιοι αὐτῷ ἐσόμεθα, ὅτι ὀψόμεθα αὐτὸν καθώς ἐστι.

2. αγαπητοι νυν τεκνα θεου εσμεν και ουπω εφανερωθη τι εσομεθα οιδαμεν δε οτι εαν φανερωθη ομοιοι αυτω εσομεθα οτι οψομεθα αυτον καθως εστιν 2. agapetoi nυn tekna theoυ esmen kai oυpo efanerothe ti esometha oidamen de oti ean fanerothe omoioi aυto esometha oti opsometha aυton kathos estin

2 Beloved, we are now (the) children of God and it was not yet manifested what we will be. But we know that, if he is manifested, we will be similar to him, because we will be seeing him just-as he is.

2. Beloved, now are we the sons of God, and it doth not yet appear what we shall be: but we know that, when he shall appear, we shall be like him; for we shall see him as he is.

2. I Elskelige! nu ere vi Guds Børn, og det er endnu ikke aabenbaret, hvad vi skulle vorde; men vi vide, at naar han aabenbares, vi da skulle vorde ham lige; thi vi skulle see ham, som han er.

2. Mine käreste, vi äre nu Guds barn, och det är än icke uppenbaradt hvad vi varda skole; men det vete vi, när han blifver uppenbar, då vardom vi honom like; ty vi få se honom såsom han är.

2. Mo armad, meie olleme nüüd Jummala lapsed , ja ei olle weel mitte awwalikkuks sanud, mis meie peame ollema; agga meie teame ¤, kui ta saab awwalikkuks sanud, et meie temma sarnatsed peame ollema; sest meie same tedda nähha nenda kui temma on.

2. Mylimieji, dabar mes esame Dievo vaikai, bet dar nepasirodė, kas būsime. Mes žinome, kad, kai Jis pasirodys, būsime panašūs į Jį, nes matysime Jį tokį, koks Jis yra.

2. Meine Lieben, wir sind nun Gottes Kinder; und es ist noch nicht erschienen, was wir sein werden. Wir wissen aber, wenn es erscheinen wird, daß wir ihm gleich sein werden; denn wir werden ihn sehen, wie er ist.

2. Bien-aimés, nous sommes à présent enfants de Dieu, et ce que nous serons n'a pas encore été manifesté; mais nous savons que quand il sera manifesté, nous serons semblables à lui, parce que nous le verrons tel qu'il est.

2. Amados míos, ahora somos nosotros los hijos de Dios, y aun no es manifestado lo que hemos de ser: empero sabemos que cuando él apareciere, seremos semejantes a él; porque le veremos como él es.

2 Geliefden, nu zijn wij kinderen Gods, en het is nog niet geopenbaard, wat wij zijn zullen. Maar wij weten, dat als Hij zal geopenbaard zijn, wij Hem zullen gelijk wezen; want wij zullen Hem zien, gelijk Hij is.

2. Najmilsi! teraz dziatkami Bożemi jesteśmy, ale się jeszcze nie objawiło, czem będziemy; lecz wiemy, iż gdy się on objawi, podobni mu będziemy; albowiem ujrzymy go tak, jako jest.

2. Szeretteim, most Isten gyermekei vagyunk, [3†] és még nem lett nyilvánvalóvá, hogy mivé leszünk. De tudjuk, hogy ha nyilvánvalóvá lesz, hasonlókká leszünk Ő hozzá; mert meg fogjuk őt látni, a mint van.

2 Возлюбленные! мы теперь дети Божии; но еще не открылось, что будем. Знаем только, что, когда откроется, будем подобны Ему, потому что увидим Его, как Он есть.

2. Любі, ми тепер дїти Божі; та ще не явилось, що ми будемо; знаємо ж, що, коли явить ся, подібні Йому будемо, бо побачимо Його, яко ж єсть.

3 Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas.

3 Jokainen, joka panee Häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä niin kuin Hän on puhdas.

3. Ja jokainen, jolla tämä toivo on hänen tykönsä, puhdistaa itsensä, niinkuin hänkin puhdas on.

3. Ja jocainen jolla tämä toiwo on hänen tygöns hän puhdista idzens nijncuin hängin puhdas on.

3. Ja iocainen iolla teme Toiuo on henen tygens/ hen puhdistapi itzens/ ninquin Hängin mös puhdas on. (Ja jokainen jolla tämä toiwo on hänen tykönsä/ hän puhdistaapi itsensä/ niinkuin hänkin myös puhdas on.)

3. καὶ πᾶς ὁ ἔχων τὴν ἐλπίδα ταύτην ἐπ’ αὐτῷ ἁγνίζει ἑαυτὸν, καθὼς ἐκεῖνος ἁγνός ἐστι.

3. και πας ο εχων την ελπιδα ταυτην επ αυτω αγνιζει εαυτον καθως εκεινος αγνος εστιν 3. kai pas o echon ten elpida taυten ep aυto agnizei eaυton kathos ekeinos agnos estin

3 And everyone who has this hope (set) on him purifies himself, just-as that (man) is pure.

3. And every man that hath this hope in him purifieth himself, even as he is pure.

3. Og hver, som har dette Haab til ham, renser sig selv, ligesom han er reen.

3. Och hvar och en som hafver detta hopp i honom, han renar sig, såsom han ock ren är.

3. Ja iggaüks kennel sesinnane lotus on temma peäle, se puhhastab ennast, nenda kui temma puhhas on.

3. Kiekvienas, kas turi Jame tokią viltį, skaistina pats save, nes ir Jis yra skaistus.

3. Und ein jeglicher, der solche Hoffnung hat zu ihm, der reinigt sich, gleichwie er auch rein ist.

3. Et quiconque a cette espérance en lui, se purifie lui-même, comme lui est pur.

3. Y cualquiera que tiene esta esperanza en él se purifica a sí mismo, como él es puro.

3 En een iegelijk, die deze hoop op Hem heeft, die reinigt zichzelven, gelijk Hij rein is.

3. A ktokolwiek ma tę nadzieję w nim, oczyszcza się, jako i on czysty jest.

3. És a kiben megvan ez a reménység Ő iránta, az mind [4†] megtisztítja ő magát, a miképen Ő is tiszta.

3 И всякий, имеющий сию надежду на Него, очищает себя так, как Он чист.

3. І всякий, що має сю надїю на Нього, очищує себе, яко і Він чистий.

4 Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden; ja synti on laittomuus.

4 Jokainen, joka harjoittaa syntiä, harjoittaa myös laittomuutta, ja synti on laittomuus.

4. Jokainen, joka syntiä tekee, se myös tekee vääryyttä, ja synti on vääryys.

4. Jocainen cuin syndiä teke se myös teke wääryttä ja syndi on wäärys.

4. Jocainen quin syndie tekepi/ se mös tekepi wärytte/ ia syndi ombi se wärys. (Jokainen kuin syntiä tekeepi/ se myös tekeepi wääryyttä/ ja synti ompi se wääryys.)

4. Πᾶς ὁ ποιῶν τὴν ἁμαρτίαν καὶ τὴν ἀνομίαν ποιεῖ, καὶ ἡ ἁμαρτία ἐστὶν ἡ ἀνομία.

4. πας ο ποιων την αμαρτιαν και την ανομιαν ποιει και η αμαρτια εστιν η ανομια 4. pas o poion ten amartian kai ten anomian poiei kai e amartia estin e anomia

4 Everyone who practices sin also practices lawlessness, and sin is lawlessness.

4. Whosoever committeth sin transgresseth also the law: for sin is the transgression of the law.

4. Hvo som gjør Synd, begaaer og Overtrædelse af Loven, og Synden er Lovens Overtrædelse.

4. Hvar och en som gör synd, han gör ock orätt, och synd är orätt.

4. Iggaüks, kes patto teeb, se teeb ka sedda, mis kässo wasto on, ja pat on se, mis kässo wasto on;

4. Kiekvienas, kuris daro nuodėmę, laužo įstatymą. Nuodėmė­ tai įstatymo laužymas.

4. Wer Sünde tut, der tut auch Unrecht, und die Sünde ist das Unrecht.

4. Quiconque pèche, transgresse aussi la loi; car le péché est une transgression de la loi.

4. Cualquiera que hace pecado, traspasa también la ley; porque el pecado es la transgresión de la ley.

4 Een iegelijk, die de zonde doet, die doet ook de ongerechtigheid; want de zonde is de ongerechtigheid.

4. Każdy, co czyni grzech, ten i zakon przestępuje; albowiem grzech jest przestępstwo zakonu.

4. Valaki a bűnt cselekszi, az a törvénytelenséget is cselekszi; a bűn pedig a törvénytelenség.

4 Всякий, делающий грех, делает и беззаконие; и грех есть беззаконие.

4. Кожен, хто робить гріх, робить також беззаконнє, і гріх єсть беззаконнє.

5 Ja te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit; ja hänessä ei ole syntiä.

5 Tiedätte Hänen ilmestyneen ottamaan pois syntimme*, eikä Hänessä ole syntiä.

5. Ja te tiedätte hänen ilmestyneen, että hän meidän syntimme ottais pois; ja ei hänessä ole syntiä.

5. Ja te tiedätte hänen ilmestynen että hän meidän syndim oli poisottawa ja ei hänesä ole yhtän syndiä.

5. Ja te tiedhette ette hen ilmestyi/ senpäle ette henen piti meiden syndinne poisottaman/ ia ei ole henesä ychten syndie. (Ja te tiedätte että hän ilmestyi/ senpäälle että hänen piti meidän syntimme pois ottaman/ ja ei ole hänessä yhtään syntiä.)

5. καὶ οἴδατε ὅτι ἐκεῖνος ἐφανερώθη ἵνα τὰς ἁμαρτίας ἡμῶν ἄρῃ, καὶ ἁμαρτία ἐν αὐτῷ οὐκ ἔστι.

5. και οιδατε οτι εκεινος εφανερωθη ινα τας αμαρτιας ημων αρη και αμαρτια εν αυτω ουκ εστιν 5. kai oidate oti ekeinos efanerothe ina tas amartias emon are kai amartia en aυto oυk estin

5 And you° know that, that (man) was manifested in order that he might take away our sins, and in him is no sin. {Isa 53:4}

5. And ye know that he was manifested to take away our sins; and in him is no sin.

5. Og I vide, at han er aabenbaret, paa det han skulde borttage vore Synder, og der er ikke Synd i ham.

5. Och I veten att han var uppenbarad, på det han skulle borttaga våra synder; och ingen synd är i honom.

5. Ja teie teate, et temma on awwalikkuks sanud, sepärrast et ta meie pattud piddi ärrawötma, ja patto ei olle mitte tem̃a sees.

5. Jūs žinote, jog Jis pasirodė, kad sunaikintų mūsų nuodėmes, ir Jame nėra nuodėmės.

5. Und ihr wisset, daß er ist erschienen, auf daß er unsre Sünden wegnehme, und es ist keine Sünde in ihm.

5. Or, vous savez que Jésus-Christ a paru pour ôter nos péchés, et qu'il n'y a point de péché en lui.

5. Y sabéis que él apareció para quitar nuestros pecados, y no hay pecado en él.

5 En gij weet, dat Hij geopenbaard is, opdat Hij onze zonden zou wegnemen; en geen zonde is in Hem.

5. A wiecie, iż się on objawił, aby grzechy nasze zgładził, a grzechu w nim nie masz.

5. És tudjátok, hogy ő azért jelent meg, [5†] hogy a mi bűneinket elvegye; és ő benne nincsen [6†] bűn.

5 И вы знаете, что Он явился для того, чтобы взять грехи наши, и что в Нем нет греха.

5. Знаєте ж, що Він явив ся, щоб гріхи наші взяти, і що гріха нема у Ньому.

6 Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.

6 Ei kukaan, joka Hänessä pysyy, harjoita syntiä. Yksikään, joka harjoittaa syntiä, ei ole Häntä nähnyt eikä Häntä tuntenut.

6. Jokainen, joka hänessä pysyy, ei hän syntiä tee; mutta jokainen, joka syntiä tekee, ei se ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.

6. Jocainen cuin hänes pysy ei hän syndiä tee mutta jocainen cuin syndiä teke ei se ole händä nähnyt eikä tundenut.

6. Jocainen quin henesä pysypi/ ei hen syndie tee. Jocainen quin syndie tekepi/ ei se ole nähnyt hendä/ eike tundenut. (Jokainen kuin hänessä pysyypi/ ei hän syntiä tee. Jokainen kuin syntiä tekeepi/ ei se ole nähnyt häntä/ eikä tuntenut.)

6. πᾶς ὁ ἐν αὐτῷ μένων οὐχ ἁμαρτάνει· πᾶς ὁ ἁμαρτάνων οὐχ ἑώρακεν αὐτὸν οὐδὲ ἔγνωκεν αὐτόν.

6. πας ο εν αυτω μενων ουχ αμαρτανει πας ο αμαρτανων ουχ εωρακεν αυτον ουδε εγνωκεν αυτον 6. pas o en aυto menon oυch amartanei pas o amartanon oυch eoraken aυton oυde egnoken aυton

6 Everyone who abides in him is not sinning. Everyone who is sinning has not seen him, nor has known him.

6. Whosoever abideth in him sinneth not: whosoever sinneth hath not seen him, neither known him.

6. Hver den, som bliver i ham, synder ikke; hver den, som synder, har ikke seet ham, ei heller kjendt ham.

6. Hvar och en som blifver i honom, han syndar icke; hvar och en som syndar, han hafver icke sett honom, icke heller känt honom.

6. Ei ükski, kes temma sisse jääb, ei te patto; ei ükski, kes patto teeb, ei olle tedda näinud egga tedda tunnud.

6. Kas pasilieka Jame, tas nenusideda. Kiekvienas nuodėmiaujantis Jo neregėjo ir nepažino.

6. Wer in ihm bleibt, der sündigt nicht; wer da sündigt, der hat ihn nicht gesehen noch erkannt.

6. Quiconque demeure en lui, ne pèche point; quiconque pèche, ne l'a point vu et ne l'a point connu.

6. Cualquiera que permanece en él, no peca: cualquiera que peca, no le ha visto, y no le ha conocido.

6 Een iegelijk, die in Hem blijft, die zondigt niet; een iegelijk, die zondigt, die heeft Hem niet gezien, en heeft Hem niet gekend.

6. Wszelki tedy, kto w nim mieszka, nie grzeszy; ale ktokolwiek grzeszy, nie widział go, ani go poznał.

6. A ki ő benne marad, egy sem esik bűnbe; [7†] a ki bűnbe esik, egy sem látta őt, sem meg nem ismerte őt.

6 Всякий, пребывающий в Нем, не согрешает; всякий согрешающий не видел Его и не позналЕго.

6. Кожен, хто у Ньому пробуває, не грішить; кожен, хто грішить, не бачив Його, нї пізнав Його.

7 Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas.

7 Lapsukaiset, älköön kukaan teitä eksyttäkö. Joka vanhurskautta harjoittaa, on vanhurskas niin kuin Hän on vanhurskas.

7. Lapsukaiset, älkäät antako kenenkään teitänne vietellä. Joka vanhurskautta tekee, se on vanhurskas, niinkuin hänkin vanhurskas on.

7. Lapsucaiset älkät andaco kenengän teitän wietellä. Joca oikeutta teke se on hurscas nijncuin hängin hurscas on.

7. Lapsucaiset/ elket andaco kenengen teite wietelle. Joca oikeutta tekepi/ se ombi hurskas/ ninquin Hengin hurskas on. (Lapsukaiset/ älkäät antako kenenkään teitä wietellä. Joka oikeutta tekepi/ se ompi hurskas/ niinkuin Henki hurskas on.)

7. Τεκνία, μηδεὶς πλανάτω ὑμᾶς· ὁ ποιῶν τὴν δικαιοσύνην δίκαιός ἐστι, καθὼς ἐκεῖνος δίκαιός ἐστιν·

7. τεκνια μηδεις πλανατω υμας ο ποιων την δικαιοσυνην δικαιος εστιν καθως εκεινος δικαιος εστιν 7. teknia medeis planato υmas o poion ten dikaiosυnen dikaios estin kathos ekeinos dikaios estin

7 Let no one mislead you°, (my) little-children. He who practices righteousness is righteous, just-as that (man) is righteous.

7. Little children, let no man deceive you: he that doeth righteousness is righteous, even as he is righteous.

7. Mine Børn! Ingen forføre Eder! Hvor som gjør Retfærdighed, er retfærdig, ligesom han er retfærdig.

7. Kära barn, låter ingen bedraga eder. Den som gör rätt, han är rättfärdig, såsom ock han rättfärdig är.

7. Lapsokessed, ärgo ükski teid eksitago; kes öigust teeb, se on öige, nenda kui temma öige on.

7. Vaikeliai! Tegul niekas jūsų nesuklaidina! Vykdantis teisumą yra teisus, kaip ir Jis teisus.

7. Kindlein, laßt euch niemand verführen! Wer recht tut, der ist gerecht, gleichwie er gerecht ist.

7. Petits enfants, que personne ne vous séduise: celui qui pratique la justice, est juste comme lui-même est juste.

7. Hijitos, ninguno os engañe: el que hace justicia es justo, como él también es justo.

7 Kinderkens, dat u niemand verleide. Die de rechtvaardigheid doet, die is rechtvaardig, gelijk Hij rechtvaardig is.

7. Dziateczki! niechaj was nikt nie zwodzi; kto czyni sprawiedliwość, sprawiedliwy jest, jako i on sprawiedliwy jest;

7. Fiacskáim! senki el ne hitessen benneteket: a ki az igazságot cselekszi, [8†] igaz az, a miként Ő is igaz:

7 Дети! да не обольщает вас никто. Кто делает правду,тот праведен, подобно как Он праведен.

7. Дїточки, нехай нїхто вас не обманює: хто робить правду, той праведний, яко ж Він праведний,

8 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.

8 Joka syntiä harjoittaa, on * paholaisen oma*, sillä paholainen harjoittaa syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, jotta Hän tekisi tyhjäksi paholaisen teot.

8. Joka syntiä tekee, hän on perkeleestä; sillä perkele tekee syntiä alusta. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän perkeleen työt särkis.

8. Joca syndiä teke hän on Perkelest : sillä Perkele teke syndi algusta Sitäwarten Jumalan Poica ilmestyi että hän Perkelen työt särkis.

8. Joca syndi tekepi/ hen ombi Perkelest/ Sille ette Perkele syndi alghusta tekepi. Siteuarten ilmestyi Jumalan Poica/ ette henen piti Perkelen Töödh serkemen. (Joka syntiä tekeepi/ hän ompi perkeleestä/ Sillä että perkele syntiä alusta tekeepi. Sitä warten ilmestyi Jumalan Poika/ että hänen piti perkeleen työt särkemän.)

8. ὁ ποιῶν τὴν ἁμαρτίαν ἐκ τοῦ διαβόλου ἐστίν, ὅτι ἀπ’ ἀρχῆς ὁ διάβολος ἁμαρτάνει. εἰς τοῦτο ἐφανερώθη ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ, ἵνα λύσῃ τὰ ἔργα τοῦ διαβόλου.

8. ο ποιων την αμαρτιαν εκ του διαβολου εστιν οτι απ αρχης ο διαβολος αμαρτανει εις τουτο εφανερωθη ο υιος του θεου ινα λυση τα εργα του διαβολου 8. o poion ten amartian ek toυ diaβoloυ estin oti ap arches o diaβolos amartanei eis toυto efanerothe o υios toυ theoυ ina lυse ta erga toυ diaβoloυ

8 He who is practicing sin is from the devil, because the devil sins from (the) beginning, to this (end) the Son of God was manifested, in order that he might tear-down the works of the devil.

8. He that committeth sin is of the devil; for the devil sinneth from the beginning. For this purpose the Son of God was manifested, that he might destroy the works of the devil.

8. Hvo som gjør Synd, er af Djævelen; thi Djævelen synder fra Begyndelsen. Dertil er Guds Søn aabenbaret, at han skal afskaffe Djævelens Gjerninger.

8. Den der gör synd, han är af djefvulen; ty djefvulen syndar af begynnelsen; och fördenskull uppenbarades Guds Son, att han skulle nederslå djefvulens gerningar.

8. Kes patto teeb, se on kurratist; sest kurrat teeb patto algmissest ; seks on Jummala Poeg awwalikkuks sanud, et temma kurrati teud piddi ärrarikkuma.

8. Kas daro nuodėmę, tas iš velnio, nes velnias nuodėmiauja nuo pat pradžios. Todėl ir pasirodė Dievo Sūnus, kad sugriautų velnio darbus.

8. Wer Sünde tut, der ist vom Teufel; denn der Teufel sündigt von Anfang. Dazu ist erschienen der Sohn Gottes, daß er die Werke des Teufels zerstöre.

8. Celui qui commet le péché, est du diable; car le diable pèche dès le commencement. Or, le Fils de Dieu a paru pour détruire les œuvres du diable.

8. El que hace pecado, es del diablo; porque el diablo peca desde el principio. Para esto apareció el Hijo de Dios, para que deshaga las obras del diablo.

8 Die de zonde doet, is uit den duivel; want de duivel zondigt van den beginne. Hiertoe is de Zoon van God geopenbaard, opdat Hij de werken des duivels verbreken zou.

8. Kto czyni grzech, z dyjabła jest; gdyż od początku dyjabeł grzeszy. Na to się objawił Syn Boży, aby zepsował uczynki dyjabelskie.

8. A ki a bűnt cselekszi az ördögből van; [9†] mert az ördög kezdettől fogva bűnben leledzik. Azért jelent meg az Istennek Fia, hogy az ördög munkáit lerontsa.

8 Кто делает грех, тот от диавола, потому что сначала диавол согрешил. Для сего-то и явился Сын Божий, чтобы разрушить дела диавола.

8. хто робить гріх, той від диявола, бо від почину диявол грішить. На се явив ся Син Божий, щоб зруйновати дїла диявола.

9 Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.

9 Ei yksikään Jumalasta syntynyt harjoita syntiä, sillä Hänen siemenensä pysyy hänessä, eikä hän voi syntiä harjoittaa, koska hän on Jumalasta syntynyt.

9. Jokainen, joka Jumalasta syntynyt on, ei se syntiä tee; sillä hänen siemenensä pysyy hänessä, ja ei hän taida syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.

9. Jocainen cuin Jumalasta syndynyt on ei hän syndiä tee : Sillä hänen siemenens pysy hänesä ja ei hän tee syndiä : sillä hän on Jumalasta syndynyt. Sijtä Jumalan lapset tutan eli Perkelen lapset.

9. Jocainen quin Jumalasta syndynyt on/ ei he' syndie tee/ Sille ette henen Siemenens pysypi henesä/ ia ei taidha syndie tehdhä/ sille hen on Jumalasta syndynyt. Sijte tutan cutca ne Jumalan Lapset/ eli Perkelen Lapset ouat. (Jokainen kuin Jumalasta syntynyt on/ ei hän syntiä tee/ Sillä että hänen siemenensä pysyypi hänessä/ ja ei taida syntiä tehdä/ sillä hän on Jumalasta syntynyt. Siitä tutaan/ tunnetaan kutka ne Jumalan lapset/ eli perkeleen lapset owat.)

9. Πᾶς ὁ γεγεννημένος ἐκ τοῦ Θεοῦ ἁμαρτίαν οὐ ποιεῖ, ὅτι σπέρμα αὐτοῦ ἐν αὐτῷ μένει· καὶ οὐ δύναται ἁμαρτάνειν, ὅτι ἐκ τοῦ Θεοῦ γεγέννηται.

9. πας ο γεγεννημενος εκ του θεου αμαρτιαν ου ποιει οτι σπερμα αυτου εν αυτω μενει και ου δυναται αμαρτανειν οτι εκ του θεου γεγεννηται 9. pas o gegennemenos ek toυ theoυ amartian oυ poiei oti sperma aυtoυ en aυto menei kai oυ dυnatai amartanein oti ek toυ theoυ gegennetai

9 Everyone who has been born from God does not practice sin, because his seed abides in him and he is not able to (practice) sin, because he has been born from God.

9. Whosoever is born of God doth not commit sin; for his seed remaineth in him: and he cannot sin, because he is born of God.

9. Hver den, som er født af Gud, gjør ikke Synd, fordi hans Sæd bliver i ham, og han kan ikke synde, fordi han er født af Gud.

9. Hvar och en, som född är af Gudi, han gör icke synd; ty hans säd blifver i honom; och han kan icke synda, ty han är född af Gudi.

9. Ei ükski, kes Jum̃alast on sündinud; ei te patto, sest tem̃a seme jääb temma sisse, ja ta ei woi patto tehha, sest ta on Jummalast sündinud.

9. Kas yra gimęs iš Dievo, nedaro nuodėmės, nes jame laikosi Dievo sėkla. Jis negali nuodėmiauti, nes yra gimęs iš Dievo.

9. Wer aus Gott geboren ist, der tut nicht Sünde, denn sein Same bleibt bei ihm; und kann nicht sündigen, denn er ist von Gott geboren.

9. Quiconque est né de Dieu, ne commet point le péché, parce que la semence de Dieu demeure en lui; et il ne peut pécher, parce qu'il est né de Dieu.

9. Cualquiera que es nacido de Dios, no hace pecado; porque su simiente mora en él; y no puede pecar, porque es nacido de Dios.

9 Een iegelijk, die uit God geboren is, die doet de zonde niet, want Zijn zaad blijft in hem; en hij kan niet zondigen, want hij is uit God geboren.

9. Wszelki, co się narodził z Boga, grzechu nie czyni, iż nasienie jego w nim zostaje, i nie może grzeszyć, iż z Boga narodzony jest.

9. Senki sem cselekszik bűnt, [10†] a ki az Istentől született, mert benne marad annak magva; [11†] és nem cselekedhetik bűnt, mivelhogy Istentől született.

9 Всякий, рожденный от Бога, не делает греха, потому что семя Его пребывает в нем; и он не можетгрешить, потому что рожден от Бога.

9. Кожен, хто родив ся з Бога, гріха не робить, бо насїннє Його в ньому пробуває; і не може грішити, бо він з Бога родив ся.

10 Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.

10 Siitä tunnetaan Jumalan lapset ja paholaisen lapset. Yksikään, joka ei harjoita vanhurskautta, ei ole Jumalasta syntyisin, eikä se, joka ei rakasta veljeään.

10. Siitä ilmaantuvat Jumalan lapset ja perkeleen lapset. Jokainen, joka ei tee vanhurskautta, ei se ole Jumalasta, ja joka ei rakasta veljeänsä.

10. Jocainen cuin ei tee wanhurscautta ei hän ole Jumalasta ja joca ei racasta hänen weljens.

10. Jocainen quin ei teghe oikeutta/ ei ole se Jumalasta Ja ioca ei racasta henen weliensä. (Jokainen kuin ei tee oikeutta/ ei ole se Jumalasta. Ja joka ei rakasta hänen weljeänsä.)

10. ἐν τούτῳ φανερά ἐστι τὰ τέκνα τοῦ Θεοῦ καὶ τὰ τέκνα τοῦ διαβόλου. πᾶς ὁ μὴ ποιῶν δικαιοσύνην οὐκ ἔστιν ἐκ τοῦ Θεοῦ, καὶ ὁ μὴ ἀγαπῶν τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ.

10. εν τουτω φανερα εστιν τα τεκνα του θεου και τα τεκνα του διαβολου πας ο μη ποιων δικαιοσυνην ουκ εστιν εκ του θεου και ο μη αγαπων τον αδελφον αυτου 10. en toυto fanera estin ta tekna toυ theoυ kai ta tekna toυ diaβoloυ pas o me poion dikaiosυnen oυk estin ek toυ theoυ kai o me agapon ton adelfon aυtoυ

10 The children of God and the children of the devil are apparent in this, everyone who does not practice righteousness is not from God and he who does not love* his brother.

10. In this the children of God are manifest, and the children of the devil: whosoever doeth not righteousness is not of God, neither he that loveth not his brother.

10. Deraf kjendes Guds Børn og Djævelens Børn; hver den, som ikke gjør Retfærdighed, er ikke af Gud og hvor som ikke elsker sin Broder.

10. Derpå känner man, hvilke Guds barn, eller hvilke djefvulens barn äro; hvar och en som icke gör rätt, han är icke af Gudi; och den som icke älskar sin broder.

10. Sest näikse, kes Jum̃ala lapsed, ja kes kurrati lapsed on; ei ükski, kes öigust ei te, ei olle Jummalast, egga se, kes omma wenda ei armasta.

10. Taip išaiškėja Dievo vaikai ir velnio vaikai: tas, kuris nevykdo teisumo, nėra iš Dievo; taip pat tas, kuris savo brolio nemyli.

10. Daran wird's offenbar, welche die Kinder Gottes und die Kinder des Teufels sind. Wer nicht recht tut, der ist nicht von Gott, und wer nicht seinen Bruder liebhat.

10. C'est en cela que se révèlent les enfants de Dieu, et les enfants du diable. Quiconque ne pratique pas la justice et n'aime pas son frère, n'est point de Dieu.

10. En esto son manifiestos los hijos de Dios, y los hijos del diablo: cualquiera que no hace justicia, y que no ama a su hermano, no es de Dios.

10 Hierin zijn de kinderen Gods en de kinderen des duivels openbaar. Een iegelijk, die de rechtvaardigheid niet doet, die is niet uit God, en die zijn broeder niet liefheeft,

10. Po tem poznać dziatki Boże i dzieci dyjabelskie. Wszelki, który nie czyni sprawiedliwości, nie jest z Boga, i który nie miłuje brata swego.

10. Erről ismerhetők meg az Isten gyermekei és az ördög gyermekei: a ki igazságot nem cselekszik, az egy sem az Istentől való, [12†] és az sem, a ki nem szereti az ő atyjafiát.

10 Дети Божии и дети диавола узнаются так: всякий, не делающий правды, не есть от Бога, равно и не любящий брата своего.

10. По сьому явні дїти Божі, і дїти дияволські. Кожен, хто не робить правди, не від Бога, так само й хто не любить брата свого.

11 Sillä tämä on se sanoma, jonka te olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toinen toistamme

11 Sillä tämä on se sanoma, jonka olette alusta asti kuulleet, että meidän tulee rakastaa toisiamme

11. Sillä tämä on ilmoitus, jonka te alusta kuulitte, että me toinen toistamme rakastaisimme.

11. SIllä tämä on ilmoitus jonga te algusta cuulitte että me toinen toistam racastaisimme. Ei nijncuin Cain joca pahasta oli ja tappoi weljens.

11. Sille ette teme ombi Ilmoitus/ ionga te cwlitta alghusta/ ette me racastaisimme keskenem. Ei ninquin Cain/ ioca sijte pahasta oli/ ia tappoi henen Weliens. (Sillä että tämä ompi ilmoitus/ jonka te kuulitte alusta/ että me rakastaisimme keskenämme. Ei niinkuin Kain/ joka siitä pahasta oli/ ja tappoi hänen weljensä.)

11. ὅτι αὕτη ἐστὶν ἡ ἀγγελία ἣν ἠκούσατε ἀπ’ ἀρχῆς, ἵνα ἀγαπῶμεν ἀλλήλους,

11. οτι αυτη εστιν η αγγελια ην ηκουσατε απ αρχης ινα αγαπωμεν αλληλους 11. oti aυte estin e aggelia en ekoυsate ap arches ina agapomen alleloυs

11 Because this is the message which you° (have) heard from (the) beginning, in order that we should love* one another;

11. For this is the message that ye heard from the beginning, that we should love one another.

11. Thi dette er det Budskab, som I have hørt fra Begyndelsen, at vi skulle elske hverandre;

11. Ty detta är det budskap, som I hafven hört af begynnelsen, att vi skole älskas inbördes;

11. Sest need on need sannumed, mis teie ollete kuulnud algmissest, et meie peame teine teist armastama.

11. Tokia yra žinia, kurią girdėjote nuo pradžios: mes turime mylėti vieni kitus.

11. Denn das ist die Botschaft, die ihr gehört habt von Anfang, daß wir uns untereinander lieben sollen.

11. Car le message que vous avez entendu dès le commencement, c'est que nous nous aimions les uns les autres;

11. Porque éste es el mensaje que habéis oido desde el principio, que nos amemos unos a otros:

11 Want dit is de verkondiging, die gij van den beginne gehoord hebt, dat wij elkander zouden liefhebben.

11. Albowiem to jest poselstwo, któreście słyszeli od początku, abyśmy jedni drugich miłowali.

11. Mert ez az üzenet, a melyet kezdettől fogva [13†] hallottatok, hogy szeressük [14†] egymást;

11 Ибо таково благовествование, которое вы слышали от начала, чтобы мы любили друг друга,

11. Се бо віщаннє, котре ви чули від почину, щоб ми любили один одного,

12 eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli pahasta ja tappoi veljensä. Ja minkätähden hän tappoi hänet? Sentähden, että hänen tekonsa olivat pahat, mutta hänen veljensä teot vanhurskaat.

12 eikä olla niin kuin Kain, joka oli *pahan vallassa* ja tappoi veljensä. Ja miksi hän tappoi hänet? Koska hänen omat tekonsa olivat pahat, mutta hänen veljensä teot vanhurskaat.

12. Ei niinkuin Kain, joka pahasta oli, ja tappoi veljensä; ja minkätähden hän tappoi hänen? Sillä hänen työnsä olivat pahat, ja hänen veljensä vanhurskaat.

12. Mingätähden hän tappoi hänen? Hänen työns olit pahat ja hänen weljens oikiat.

12. Ja mingetädhen hen tappoi henen? Sille ette henen töönsä pahat olit/ Ja henen Weliens oikeat. (Ja minkä tähden hän tappoi hänen? Sillä että hänen työnsä pahat olit/ ja hänen weljensä oikeat.)

12. οὐ καθὼς Κάϊν ἐκ τοῦ πονηροῦ ἦν καὶ ἔσφαξε τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ· καὶ χάριν τίνος ἔσφαξεν αὐτόν; ὅτι τὰ ἔργα αὐτοῦ πονηρὰ ἦν, τὰ δὲ τοῦ ἀδελφοῦ αὐτοῦ δίκαια.

12. ου καθως καιν εκ του πονηρου ην και εσφαξεν τον αδελφον αυτου και χαριν τινος εσφαξεν αυτον οτι τα εργα αυτου πονηρα ην τα δε του αδελφου αυτου δικαια 12. oυ kathos kain ek toυ poneroυ en kai esfaksen ton adelfon aυtoυ kai charin tinos esfaksen aυton oti ta erga aυtoυ ponera en ta de toυ adelfoυ aυtoυ dikaia

12 not like Cain who was from the evil (one) and slaughtered his brother. And he slaughtered him because of what? Because his works were evil but the (works) of his brother (were) righteous. {Gen 4:8}

12. Not as Cain, who was of that wicked one, and slew his brother. And wherefore slew he him? Because his own works were evil, and his brother's righteous.

12. ikke som Cain var af den Onde og myrdede sin Broder. Og hvorfor myrdede han ham? Fordi hans Gjerningre vare onde, men hans Broders retfærdige.

12. Icke såsom Cain, som var af dem onda, och slog sin broder ihjäl. Och för hvars skull slog han honom ihjäl? Ty hans gerningar voro onda; men hans broders gerningar rättfärdiga.

12. Ei mitte nenda kui Kain , kes sest tiggedast olli, ja tappis omma wenna; ja mispärrast tappis ta tedda? sepärrast, et temma teud kurjad ollid, ja wenna teud öiged.

12. Ne kaip Kainas, kuris buvo iš piktojo ir nužudė savo brolį. Kodėl nužudė? Todėl, kad jo darbai buvo pikti, o brolio­teisūs.

12. Nicht wie Kain, der von dem Argen war und erwürgte seinen Bruder. Und warum erwürgte er ihn? Weil seine Werke böse waren, und die seines Bruders gerecht.

12. Ne faisons point comme Caïn, qui était du malin, et qui tua son frère. Et pourquoi le tua-t-il? Parce que ses œuvres étaient mauvaises, et que celles de son frère étaient justes.

12. No como Caín, que era del maligno, y mató a su hermano. ¿Y por qué causa le mató? Porque sus obras eran malas, y las de su hermano eran justas.

12 Niet gelijk Kain, die uit den boze was, en zijn broeder doodsloeg; en om wat oorzaak sloeg hij hem dood? Omdat zijn werken boos waren, en van zijn broeder rechtvaardig.

12. Nie jako Kain, który był z tego złośnika i zabił brata swego. A dlaczegoż go zabił? Iż uczynki jego złe były, a brata jego sprawiedliwe.

12. Nem úgy, mint [15†] Kain, aki a gonosztól [16†] vala, és meggyilkolá az ő testvérét. És miért gyilkolta meg azt? Mivel az ő cselekedetei gonoszok valának, a testvéreié pedig [17†] igazak.

12 не так, как Каин, который был от лукавого и убил брата своего. А за что убил его? За то, что дела его были злы, а дела брата его праведны.

12. не яко ж Каїн, що від лихого був, і забив брата свого; та й за що забив його? тому, що дїла його лихі були, а (дїла) брата його праведні.

13 Älkää ihmetelkö, veljeni, jos maailma teitä vihaa.

13 Älkää ihmetelkö, veljeni, jos maailma teitä vihaa.

13. Älkäät ihmetelkö, minun veljeni, jos teitä maailma vihaa.

13. Älkät ihmetelkö minun weljeni jos teitä mailma wiha.

13. Elket te jmehtelcö minun Welieni/ ios teite Mailma wihapi. (Älkäät te ihmetelkö minun weljeni/ jos teitä maailma wihaapi.)

13. Μὴ θαυμάζετε, ἀδελφοί, εἰ μισεῖ ὑμᾶς ὁ κόσμος.

13. μη θαυμαζετε αδελφοι μου ει μισει υμας ο κοσμος 13. me thaυmazete adelfoi moυ ei misei υmas o kosmos

13 Do° not marvel my brethren, if the world hates you°.

13. Marvel not, my brethren, if the world hate you.

13. Forundrer Eder ikke, mine Brødre! dersom Verden hader Eder.

13. Förundrer icke, mine bröder, om verlden hatar eder.

13. Ärge pange immeks, minno wennad, kui ma-ilm teid wihkab.

13. Nesistebėkite, broliai, jei pasaulis jūsų nekenčia.

13. Verwundert euch nicht, meine Brüder, wenn euch die Welt haßt.

13. Frères, ne vous étonnez point si le monde vous hait.

13. Hermanos míos, no os maravilléis si el mundo os aborrece.

13 Verwondert u niet, mijn broeders, zo u de wereld haat.

13. Nie dziwujcie się, bracia moi! jeźli was świat nienawidzi.

13. Ne csodálkozzatok atyámfiai, ha gyűlöl [18†] titeket a világ!

13 Не дивитесь, братия мои, если мир ненавидит вас.

13. Не дивуйтесь, брати мої, коли ненавидить вас сьвіт.

14 Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta (veljeään), pysyy kuolemassa.

14 Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, koska rakastamme veljiä. Joka ei rakasta (veljeään), pysyy kuolemassa.

14. Me tiedämme, että me olemme kuolemasta elämään siirretyt, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei veljeänsä rakasta, se pysyy kuolemassa.

14. Me tiedämme että me olemme cuolemasta elämään sijrtyt : Sillä me racastamme weljiämme. Joca ei weljens racasta se pysy cuolemasa

14. Me tiedhemme/ ette me olema Coolemasta Elemehen sijrdyt/ Sille me racastamme Welienne. Joca ei racasta Weliensä/ se pysypi Coolemasa/ (Me tiedämme/ että me olemme kuolemasta elämähän siirtyneet/ Sillä me rakastamme weljeemme. Joka ei rakasta weljeensä/ se pysyypi kuolemassa.)

14. ἡμεῖς οἴδαμεν ὅτι μεταβεβήκαμεν ἐκ τοῦ θανάτου εἰς τὴν ζωήν, ὅτι ἀγαπῶμεν τοὺς ἀδελφούς· ὁ μὴ ἀγαπῶν τὸν ἀδελφὸν μένει ἐν τῷ θανάτῳ.

14. ημεις οιδαμεν οτι μεταβεβηκαμεν εκ του θανατου εις την ζωην οτι αγαπωμεν τους αδελφους ο μη αγαπων τον αδελφον μενει εν τω θανατω 14. emeis oidamen oti metaβeβekamen ek toυ thanatoυ eis ten zoen oti agapomen toυs adelfoυs o me agapon ton adelfon menei en to thanato

14 We know that we have stepped out of death into life, because we love* the brethren. He who does not love* (his) brother is abiding in death.

14. We know that we have passed from death unto life, because we love the brethren. He that loveth not his brother abideth in death.

14. Vi vide, at vi ere overgangne fra Døden til Livet; thi vi elske Brødrene. Hvo som ikke elsker sin Broder, bliver i Døden.

14. Vi vete, att vi ärom förde ifrå döden till lifvet; ty vi älskom bröderna. Den der icke älskar brodren, han blifver i dödenom.

14. Meie teame, et meie surmast olleme tulnud ello sisse, sest et meie armastame wennad; kes wenda ei armasta, se jääb surma sisse.

14. Mes žinome, jog iš mirties perėjome į gyvenimą, nes mylime brolius. Kas nemyli savo brolio, tas pasilieka mirtyje.

14. Wir wissen, daß wir aus dem Tode in das Leben gekommen sind; denn wir lieben die Brüder. Wer den Bruder nicht liebt, der bleibt im Tode.

14. Quand nous aimons nos frères, nous connaissons que nous sommes passés de la mort à la vie. Celui qui n'aime pas son frère demeure dans la mort.

14. Nosotros sabemos que somos pasados de muerte a vida, en que amamos a los hermanos. El que no ama a su hermano, está en muerte.

14 Wij weten, dat wij overgegaan zijn uit den dood in het leven, dewijl wij de broeders liefhebben; die zijn broeder niet liefheeft, blijft in den dood.

14. My wiemy, żeśmy przeniesieni z śmierci do żywota, iż miłujemy braci; kto nie miłuje brata, zostaje w śmierci.

14. Mi tudjuk, hogy általmentünk a halálból az életbe, mert szeretjük a mi atyánkfiait. A ki nem szereti [19†] az ő atyjafiát, a halálban marad.

14 Мы знаем, что мы перешли из смерти в жизнь, потому что любим братьев; не любящий брата пребывает в смерти.

14. Ми знаєм, що перейшли від смерти у життє, бо любимо братів; хто не любить брата, пробуває в смертї.

15 Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.

15 Jokainen, joka vihaa veljeään, on murhaaja, ja tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iäistä elämää hänessä pysyvänä.

15. Jokainen, joka veljeänsä vihaa, hän on murhaaja; ja te tiedätte, ettei yhdessäkään murhaajassa ole ijankaikkinen elämä pysyvä.

15. Jocainen cuin weljens wiha hän on murhaja. Ja te tiedätte ettei murhajas ole ijancaickinen elämä pysywä.

15. Jocainen quin hene' Weliens wihapi/ hen ombi Murhaia. Ja te tiedhette ette iocaitzella Murhaialla ei ole se ijancaikinen Eleme henesä pysyuä. (Jokainen kuin hänen weljeensä wihaapi/ hän ompi murhaaja. Ja te tiedätte että jokaisella murhaajalla ei ole se iankaikkinen elämä hänessä pysywä.)

15. πᾶς ὁ μισῶν τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ ἀνθρωποκτόνος ἐστί, καὶ οἴδατε ὅτι πᾶς ἀνθρωποκτόνος οὐκ ἔχει ζωὴν αἰώνιον ἐν αὐτῷ μένουσαν.

15. πας ο μισων τον αδελφον αυτου ανθρωποκτονος εστιν και οιδατε οτι πας ανθρωποκτονος ουκ εχει ζωην αιωνιον εν αυτω μενουσαν 15. pas o mison ton adelfon aυtoυ anthropoktonos estin kai oidate oti pas anthropoktonos oυk echei zoen aionion en aυto menoυsan

15 Everyone who hates his brother is a murderer and you° know that no murderer has everlasting life abiding in him.

15. Whosoever hateth his brother is a murderer: and ye know that no murderer hath eternal life abiding in him.

15. Hver, som hader sin Broder, er en Manddraber: og I vide, at ingen Manddraber har det evige Liv blivende i sig.

15. Hvar och en som hatar sin broder, han är en mandråpare; och I veten, att hvar och en mandråpare hafver icke evinnerligit lif blifvandes i sig.

15. Iggaüks, kes omma wenna wihkab, se on innimesse tapja, ja teie teate, et ei ühhelgi innimesse tapjal ei olle iggawest ello ennese sisse jäwad.

15. Kiekvienas, kas nekenčia savo brolio, yra žmogžudys, o jūs žinote, kad joks žmogžudys neturi amžinojo gyvenimo, jame pasiliekančio.

15. Wer seinen Bruder haßt, der ist ein Totschläger; und ihr wisset, daß ein Totschläger hat nicht das ewige Leben bei ihm bleibend.

15. Quiconque hait son frère est un meurtrier; et vous savez qu'aucun meurtrier n'a la vie éternelle demeurant en lui.

15. Cualquiera que aborrece a su hermano, es homicida; y sabéis que ningún homicida tiene vida eterna permaneciente en sí.

15 Een iegelijk, die zijn broeder haat, is een doodslager; en gij weet, dat geen doodslager het eeuwige leven heeft in zich blijvende.

15. Każdy, co nienawidzi brata swego, mężobójcą jest; a wiecie, iż żaden mężobójca nie ma żywota wiecznego w sobie zostawającego.

15. A ki gyűlöli az ő atyjafiát, [20†] mind embergyilkos az: és tudjátok, hogy egy embergyilkosnak sincs örök élete, a mi megmaradhatna ő benne.

15 Всякий, ненавидящий брата своего, есть человекоубийца; а вы знаете, что никакой человекоубийца не имеет жизни вечной, в нем пребывающей.

15. Кожен, хто ненавидить брата свого, той чоловікогубець; а ви знаєте, що жоден чоловікогубець не має життя вічнього, в ньому пробуваючого.

16 Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että hän antoi henkensä meidän edestämme; meidänkin tulee antaa henkemme veljiemme edestä.

16 Siitä olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Hän antoi henkensä puolestamme; meidänkin tulee antaa henkemme veljien puolesta.

16. Siitä me tunsimme rakkauden, että hän on henkensä meidän edestämme pannut; niin pitää meidän veljeimme edestä henkemme paneman.

16. Sijtä me tunsimme rackauden että hän on hengens meidän edestäm pannut nijn pitä meidän weljeimme edestä meidän hengemme paneman.

16. Sijte me tunsimma Rackaudhen/ Ette hen ombi Hengensä meiden edhesten pannut/ Ja meiden mös pite Welieine edheste Hengennä panemen. (Siitä me tunsimme rakkauden/ Että hän ompi Henkensä meidän edestän pannut/ ja meidän myös pitää weljeinne edestä henkemme paneman.)

16. ἐν τούτῳ ἐγνώκαμεν τὴν ἀγάπην, ὅτι ἐκεῖνος ὑπὲρ ἡμῶν τὴν ψυχὴν αὐτοῦ ἔθηκε· καὶ ἡμεῖς ὀφείλομεν ὑπὲρ τῶν ἀδελφῶν τὰς ψυχὰς τιθέναι.

16. εν τουτω εγνωκαμεν την αγαπην {VAR2: του θεου } οτι εκεινος υπερ ημων την ψυχην αυτου εθηκεν και ημεις οφειλομεν υπερ των αδελφων τας ψυχας τιθεναι 16. en toυto egnokamen ten agapen {VAR2: toυ theoυ } oti ekeinos υper emon ten psυchen aυtoυ etheken kai emeis ofeilomen υper ton adelfon tas psυchas tithenai

16 We have known love* in this, because that (man) laid down his life on our behalf and we ought to lay (down) our lives on behalf of the brethren.

16. Hereby perceive we the love of God, because he laid down his life for us: and we ought to lay down our lives for the brethren.

16. Derpaa have vi kjendt Kjærligheden, at han har sat sit Liv til for os; ogsaa vi ere skyldige at sætte Livet til for Brødrene.

16. Derpå kännom vi Guds kärlek, att han hafver låtit sitt lif för oss; och skolom ock vi låta vårt lif för bröderna.

16. Ses olleme meie sedda Jummala armastust tunnud, et temma omma ello meie eest on jätnud, ja meie peame ka ello wendade eest jätma.

16. Mes iš to pažinome meilę, kad Jis už mus paguldė savo gyvybę. Ir mes turime guldyti savo gyvybę už brolius.

16. Daran haben wir erkannt die Liebe, daß er sein Leben für uns gelassen hat; und wir sollen auch das Leben für die Brüder lassen.

16. Nous avons connu la charité, en ce qu'Il a donné sa vie pour nous; nous aussi, nous devons donner notre vie pour nos frères.

16. En esto hemos conocido el amor de Dios, en que él puso su vida por nosotros, y nosotros debemos poner nuestras vidas por los hermanos.

16 Hieraan hebben wij de liefde gekend, dat Hij Zijn leven voor ons gesteld heeft; en wij zijn schuldig voor de broeders het leven te stellen.

16. Przez tośmy poznali miłość Bożą, iż on duszę swoję za nas położył; i myśmy powinni kłaść duszę za braci.

16. Arról ismertük meg a szeretetet, hogy Ő az ő életét adta [21†] érettünk: mi is kötelesek vagyunk odaadni életünket a mi atyánkfiaiért.

16 Любовь познали мы в том, что Он положил за нас душу Свою: и мы должны полагать души свои за братьев.

16. У сьому пізнали ми любов, що Він за нас душу свою положив; і ми повинні за братів душі класти.

17 Jos nyt jollakin on tämän maailman hyvyyttä ja hän näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus saattaa pysyä hänessä?

17 Mutta jos joku omistaa maailman varallisuutta ja näkee veljensä olevan puutteessa, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus pysyy hänessä?

17. Mutta jos jollakin olis tämän maailman hyvyyttä, ja näkis veljensä tarvitseman, ja sulkee sydämensä häneltä, kuinkas Jumalan rakkaus pysyy hänessä?

17. Mutta jos jollakin on tämän mailman hywyttä ja näkis weljens tarwidzewan ja sulke sydämens häneldä cuingast Jumalan rackaus pysy hänesä?

17. Mutta ios iollaki ombi temen Mailman Hywuytte/ ia näkis henen Weliens taruitzeuan/ ia sulkepi henen sydhemens pois heneste/ quinga Jumalan Rackaus pysypi henesä? (Mutta jos jollakin ompi tämän maailman hywyyttä/ ja näkis hänen weljensä tarwitsewan/ ja sulkeepi hänen sydämensä pois hänestä/ kuinka Jumalan rakkaus pysyypi hänessä?)

17. ὃς δ’ ἂν ἔχῃ τὸν βίον τοῦ κόσμου καὶ θεωρῇ τὸν ἀδελφὸν αὐτοῦ χρείαν ἔχοντα καὶ κλείσῃ τὰ σπλάγχνα αὐτοῦ ἀπ’ αὐτοῦ, πῶς ἡ ἀγάπη τοῦ Θεοῦ μένει ἐν αὐτῷ;

17. ος δ αν εχη τον βιον του κοσμου και θεωρη τον αδελφον αυτου χρειαν εχοντα και κλειση τα σπλαγχνα αυτου απ αυτου πως η αγαπη του θεου μενει εν αυτω 17. os d an eche ton βion toυ kosmoυ kai theore ton adelfon aυtoυ chreian echonta kai kleise ta splagchna aυtoυ ap aυtoυ pos e agape toυ theoυ menei en aυto

17 But whoever has the world’s good life and should view his brother having need and (then) should lock his heart* from him, how does the love* of God abide in him?

17. But whoso hath this world's good, and seeth his brother have need, and shutteth up his bowels of compassion from him, how dwelleth the love of God in him?

17. Men den, som har denne Verdens Gods og seer sin Broder lide Mangel og lukker sit Hjerte for ham, hvorledes bliver Guds Kjærlighed i ham?

17. Den som hafver denna verlds gods, och ser sin broder vara nödställd, och sluter sitt hjerta till för honom, huru blifver Guds kärlek i honom?

17. Agga kel ma-ilma peatoidust on, ja nääb ommal wennal middagi tarwis ollewad, ja panneb omma süddame temma eest kinni, kuidas jääb Jummala armastus tem̃a sisse?

17. Bet jei kas turi šio pasaulio turtų ir, matydamas savo brolį stokojantį, užrakina jam savo širdį,­ kaip jame pasiliks Dievo meilė?

17. Wenn aber jemand dieser Welt Güter hat und sieht seinen Bruder darben und schließt sein Herz vor ihm zu, wie bleibt die Liebe Gottes bei ihm?

17. Or, celui qui aurait des biens de ce monde, et qui, voyant son frère dans le besoin, lui fermerait ses entrailles, comment l'amour de Dieu demeurerait-il en lui?

17. Mas el que tuviere bienes de este mundo, y viere a su hermano tener necesidad. y le cerrare sus entrañas, ¿cómo es posible que permanezca el amor de Dios en él?

17 Zo wie nu het goed der wereld heeft, en ziet zijn broeder gebrek hebben, en sluit zijn hart toe voor hem, hoe blijft de liefde Gods in hem?

17. A kto by miał majętność świata tego i widziałby brata swego potrzebującego, a zawarłby wnętrzności swoje przed nim, jakoż w nim zostaje miłość Boża?

17. A kinek pedig van miből élnie e világon, és elnézi, [22†] hogy az ő atyjafia szükségben van, és elzárja attól az ő szívét, miképen marad meg abban az Isten szeretete?

17 А кто имеет достаток в мире, но, видя брата своего в нужде, затворяет от него сердце свое, – как пребывает в том любовь Божия?

17. Хто ж має прожиток у сьвітї, і видить брата свого, що в потребі, та й зачинить серце своє перед ним, то як любов Божа пробуває у ньому?

18 Lapsukaiset, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.

18 Lapsukaiseni*, älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa.

18. Lapsukaiseni, älkäämme rakastako sanalla eli kielellä, vaan työllä ja totuudella.

18. Lapsucaiseni älkäm racastaco sanalla eli kielellä waan työllä ja totudella.

18. Minun Lapsucaiseni/ elkem racastaco sanalla eli Kielelle/ Waan Töön ia Totudhen cansa. (Minun lapsukaiseni/ älkäämme rakastako sanalla eli kielellä/ waan työn ja totuuden kanssa.)

18. Τεκνία μου, μὴ ἀγαπῶμεν λόγῳ μηδὲ τῇ γλώσσῃ, ἀλλ’ ἐν ἔργῳ καὶ ἀληθείᾳ.

18. τεκνια μου μη αγαπωμεν λογω μηδε γλωσση αλλ εργω και αληθεια 18. teknia moυ me agapomen logo mede glosse all ergo kai aletheia

18 My little-children, do not love* in word, nor with the tongue, but in work and in truth.

18. My little children, let us not love in word, neither in tongue; but in deed and in truth.

18. Mine Børn! lader os ikke elske med Ord, ei heller med Tunge, men i Gjerning og Sandhed.

18. Min barn, älskoms icke med ordom, eller med tungone, utan med gerning och sanning.

18. Minno lapsokessed, ärge armastagem mitte sannaga egga kelega, waid teoga ja töega.)

18. Mano vaikeliai, nemylėkime žodžiu ar liežuviu, bet darbu ir tiesa.

18. Meine Kindlein, laßt uns nicht lieben mit Worten noch mit der Zunge, sondern mit der Tat und mit der Wahrheit.

18. Mes petits enfants, n'aimons pas de paroles ni de la langue, mais en action et en vérité.

18. Hijitos míos, no amemos de palabra, ni de lengua; sino con obra y de verdad.

18 Mijn kinderkens, laat ons niet liefhebben met den woorde, noch met de tong, maar met de daad en waarheid.

18. Dziateczki moje! nie miłujmy słowem ani językiem, ale uczynkiem i prawdą.

18. Fiacskáim, ne szóval szeressünk, se nyelvvel; hanem cselekedettel és valósággal.

18 Дети мои! станем любить не словом или языком, но делом и истиною.

18. Дїточки мої, не любім словом, анї язиком, а дїлом і правдою.

19 Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä,

19 Siitä tiedämme, että olemme * totuuden omat* ja rauhoitamme Hänen edessään sydämemme.

19. Siitä me tiedämme, että me totuudesta olemme ja taidamme hänen edessänsä meidän sydämemme hillitä,

19. SIitä me tiedämme että me totudest olemma ja taidamme hänen edesäns meidän sydämem hillitä

19. Sijte me tunnemma/ ette me Totudhesta olema/ ia taidhame henen Casuonsa edhes meiden sydhemenne hilitä/ (Siitä me tunnemme/ että me totuudesta olemme/ ja taidamme hänen kaswonsa edes meidän sydämemme hillitä/)

19. καὶ ἐν τούτῳ γινώσκομεν ὅτι ἐκ τῆς ἀληθείας ἐσμέν, καὶ ἔμπροσθεν αὐτοῦ πείσομεν τὰς καρδίας ἡμῶν,

19. και εν τουτω γινωσκομεν οτι εκ της αληθειας εσμεν και εμπροσθεν αυτου πεισομεν τας καρδιας ημων 19. kai en toυto ginoskomen oti ek tes aletheias esmen kai emprosthen aυtoυ peisomen tas kardias emon

19 And we know in this that we are from the truth and will persuade our hearts before him;

19. And hereby we know that we are of the truth, and shall assure our hearts before him.

19. Og paa dette kjende vi, at vi ere af Sandheden, og da kunne vi stille vore hjerter tilfreds forhans Aasyn;

19. Deraf vete vi, att vi ärom af sanningene, och kunnom stilla vår hjerta för honom;

19. Ja sest tunneme meie, et meie töe seest olleme, ja woime temma ees ommad süddamed waigistada,

19. Tuo mes pažįstame, jog esame iš tiesos, ir Jo akivaizdoje nuraminame savo širdį.

19. Daran erkennen wir, daß wir aus der Wahrheit sind, und können unser Herz vor ihm damit stillen,

19. Car c'est en cela que nous connaissons que nous sommes de la vérité, et que nous assurerons nos cœurs devant lui;

19. Y en esto conocemos que nosotros somos de la verdad, y persuadiremos nuestros corazones delante de él.

19 En hieraan kennen wij, dat wij uit de waarheid zijn, en wij zullen onze harten verzekeren voor Hem.

19. A przez to poznajemy, iż z prawdy jesteśmy i przed nim uspokojemy serca nasze.

19. És erről ismerjük meg, hogy mi az igazságból vagyunk, és így tesszük bátorságosakká ő előtte a mi szíveinket.

19 И вот по чему узнаем, что мы от истины, и успокаиваем пред Ним сердца наши;

19. І по сьому пізнаємо, що ми від правди, і перед Ним втихомирюєм серця наші;

20 että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki.

20 Sillä jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin sydämemme ja tietää kaikki.

20. Että jos meidän sydämemme tuomitsee meitä, niin on Jumala suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki.

20. Että jos meidän sydämem meitä duomidze nijn on Jumala suurembi cuin meidän sydämem ja tietä caicki.

20. nin ette ios meiden sydemenne meite Domitzepi/ Sijtte Jumala swre'bi on quin meiden sydhemenne/ ia tietäpi caiki. (niin että jos meidän sydämemme meitä tuomitseepi/ Sitten Jumala suurempi on kuin meidän sydämemme/ ja tietääpi kaikki.)

20. ὅτι ἐὰν καταγινώσκῃ ἡμῶν ἡ καρδία, ὅτι μείζων ἐστὶν ὁ Θεὸς τῆς καρδίας ἡμῶν καὶ γινώσκει πάντα.

20. οτι εαν καταγινωσκη ημων η καρδια οτι μειζων εστιν ο θεος της καρδιας ημων και γινωσκει παντα 20. oti ean kataginoske emon e kardia oti meizon estin o theos tes kardias emon kai ginoskei panta

20 because if our heart condemns us, God is greater (than) our heart and he knows all things.

20. For if our heart condemn us, God is greater than our heart, and knoweth all things.

20. thi om end vort hjerte fordømmer os, da er Gud større end vort hjerte, og kjender alle Ting.

20. Att om vårt hjerta fördömer oss, då är Gud större än vårt hjerta, och vet all ting.

20. Et, kui meie südda meid hukkamoistab, et Jummal surem on kui meie südda, ja temma tunneb keik ärra.

20. Jei mūsų širdis mus smerkia, Dievas didesnis už mūsų širdį ir žino viską.

20. daß, so uns unser Herz verdammt, Gott größer ist denn unser Herz und erkennt alle Dinge.

20. Car si notre cœur nous con-damne, Dieu est plus grand que notre cœur, et il connaît toutes choses.

20. Porque si nuestro corazón nos reprende, mayor es Dios que nuestro corazón, y sabe todas las cosas.

20 Want indien ons hart ons veroordeelt, God is meerder dan ons hart, en Hij kent alle dingen.

20. Bo jeźliby nas potępiało serce nasze, daleko większy jest Bóg niż serce nasze i wie wszystko.

20. Hogy ha vádol minket a szív, mivelhogy nagyobb az Isten a mi szívünknél, és mindent tud.

20 ибо если сердце наше осуждает нас, то кольми паче Бог , потому что Бог больше сердца нашего и знает все.

20. бо коли винує нас серце, (то о скільки більше Бог); бо більший Бог, нїж серце наше, і знає все.

21 Rakkaani, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan,

21 Rakkaat, jos sydämemme ei syytä meitä, niin meillä on uskallus Jumalaan,

21. Te rakkahimmat! jos ei meidän sydämemme tuomitse meitä, niin meillä on turva Jumalaan.

21. Te rackahimmat jos ei meidän sydämem meitä duomidze nijn meillä on turwa Jumalaan

21. Te Rackahimat ios ei meiden sydhemenne meite Domitze/ nin meille ombi Turua Jumalan tyköna/ (Te rakkahimmat jos ei meidän sydämemme meitä tuomitse/ niin meille ompi turwa Jumalan tykönä/)

21. ἀγαπητοί, ἐὰν ἡ καρδία ἡμῶν μὴ καταγινώσκῃ ἡμῶν, παρρησίαν ἔχομεν πρὸς τὸν Θεόν,

21. αγαπητοι εαν η καρδια ημων μη καταγινωσκη ημων παρρησιαν εχομεν προς τον θεον 21. agapetoi ean e kardia emon me kataginoske emon parresian echomen pros ton theon

21 Beloved, if our heart does not condemn us, we have boldness toward God;

21. Beloved, if our heart condemn us not, then have we confidence toward God.

21. I elskelige! dersom vort hjerte ikke fordømmer os, have vi Frimodighed til Gud,

21. Mine käreste, om vårt hjerta fördömer oss icke, då hafve vi en förtröstning till Gud;

21. Mo armad, kui meie südda meid hukka ei moista, siis on meil julgus Jummala pole.

21. Mylimieji, jei mūsų širdis mūsų nesmerkia, pasitikime Dievu

21. Ihr Lieben, so uns unser Herz nicht verdammt, so haben wir eine Freudigkeit zu Gott,

21. Bien-aimés, si notre cœur ne nous condamne point, nous avons de l'assurance devant Dieu.

21. Carísimos, si nuestro corazón no nos reprende, confianza tenemos en Dios;

21 Geliefden! Indien ons hart ons niet veroordeelt, zo hebben wij vrijmoedigheid tot God;

21. Najmilsi! jeźliby serce nasze nas nie potępiało, ufanie mamy ku Bogu;

21. Szeretteim, ha szívünk nem vádol minket, bizodalmunk van az Istenhez;

21 Возлюбленные! если сердце наше не осуждает нас, то мы имеем дерзновение к Богу,

21. Любі, коли серце наше не винує нас, одвагу маєм перед Богом,

22 ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista.

22 ja mitä tahansa anomme, sen saamme Häneltä, koska pidämme Hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on Hänelle otollista.

22. Ja mitä me anomme, niin me saamme häneltä, että me hänen käskynsä pidämme ja teemme, mitä hänelle kelpaa.

22. Ja mitä me häneldä anomme nijn me saamme että me hänen käskyns pidämme ja teemme mitä hänelle kelpa.

22. ia mite me anoma/ nin me henelde saama/ ette me henen keskynsä pidhe'me/ ia teem nijtä iotca hene' edhesens kelpauat. (ja mitä me anomme/ niin me häneltä saamme/ että me hänen käskynsä pidämme/ ja teem niitä jotka hänen edessänsä kelpaawat.)

22. καὶ ὃ ἐὰν αἰτῶμεν λαμβάνομεν παρ’ αὐτοῦ, ὅτι τὰς ἐντολὰς αὐτοῦ τηροῦμεν καὶ τὰ ἀρεστὰ ἐνώπιον αὐτοῦ ποιοῦμεν.

22. και ο εαν αιτωμεν λαμβανομεν παρ αυτου οτι τας εντολας αυτου τηρουμεν και τα αρεστα ενωπιον αυτου ποιουμεν 22. kai o ean aitomen lamβanomen par aυtoυ oti tas entolas aυtoυ teroυmen kai ta aresta enopion aυtoυ poioυmen

22 and whatever we ask, we receive from him, because we are keeping his commandments and are practicing the things which are pleasing in his sight.

22. And whatsoever we ask, we receive of him, because we keep his commandments, and do those things that are pleasing in his sight.

22. og hvad vi bede om, det skulle vi annamme af ham; thi vi holde hans Bud og gjøre det, som er behageligt for ham.

22. Att vi få af honom allt det vi bedje; ty vi hållom hans bud, och görom det honom ljuft är.

22. Ja mis meie ial pallume, sedda same meie temmalt, sest meie peame temma kässo-sannad, ja teme, mis temma mele pärrast on.

22. ir gauname iš Jo, ko tik prašome, nes laikomės Jo įsakymų ir darome, kas Jam patinka.

22. und was wir bitten, werden wir von ihm nehmen; denn wir halten seine Gebote und tun, was vor ihm gefällig ist.

22. Et quoi que nous demandions, nous le recevons de lui, parce que nous gardons ses commandements, et que nous faisons ce qui lui est agréable.

22. Y cualquiera cosa que pidiéremos, la recibiremos de él; porque guardamos sus mandamientos, y hacemos las cosas que son agradables delante de él.

22 En zo wat wij bidden, ontvangen wij van Hem, dewijl wij Zijn geboden bewaren, en doen, hetgeen behagelijk is voor Hem.

22. I o cokolwiek byśmy prosili, bierzemy od niego; bo przykazania jego chowamy i to, co się podoba przed obliczem jego, czynimy.

22. És akármit kérjünk, megnyerjük tőle, mert megtartjuk [23†] az ő parancsolatait, és azokat cselekeszszük, a mik kedvesek előtte.

22 и, чего ни попросим, получим от Него, потому что соблюдаем заповеди Его и делаем благоугодное пред Ним.

22. і, коли що просимо, приймаємо від Нього, бо хоронимо заповідї Його, і угодне перед Ним робимо.

23 Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut.

23 Ja tämä on Hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toisiamme niin kuin Hän on meille käskyn antanut.

23. Ja tämä on hänen käskynsä, että me hänen Poikansa Jesuksen Kristuksen nimen päälle uskoisimme, ja rakastaisimme toinen toistamme, niinkuin hän käskyn meille antoi.

23. Ja tämä on hänen käskyns että me hänen Poicans Jesuxen Christuxen Nimen päälle uscoisim ja racastaisim toinen toistam nijncuin hän käskyn andoi.

23. Ja teme ombi henen Keskyns/ ette meiden pite henen poighans Iesusen Christusen Nimen päle Uskoman/ ia racastaman meiten keskenen/ ninquin hen keskyn annoi. (Ja tämä ompi hänen käskynsä/ että meidän pitää hänen poikansa Jesuksen Kristuksen nimen päälle uskoman/ ja rakastaman meidän keskenän/ niinkuin hän käskyn antoi.)

23. καὶ αὕτη ἐστὶν ἡ ἐντολὴ αὐτοῦ, ἵνα πιστεύσωμεν τῷ ὀνόματι τοῦ υἱοῦ αὐτοῦ Ἰησοῦ Χριστοῦ καὶ ἀγαπῶμεν ἀλλήλους, καθὼς ἔδωκεν ἐντολὴν.

23. και αυτη εστιν η εντολη αυτου ινα πιστευσωμεν τω ονοματι του υιου αυτου ιησου χριστου και αγαπωμεν αλληλους καθως εδωκεν εντολην ημιν 23. kai aυte estin e entole aυtoυ ina pisteυsomen to onomati toυ υioυ aυtoυ iesoυ christoυ kai agapomen alleloυs kathos edoken entolen emin

23 And this is his commandment, in order that we should believe in the name of his Son Jesus Christ and should love* one another, just-as he gave commandment (to us).

23. And this is his commandment, That we should believe on the name of his Son Jesus Christ, and love one another, as he gave us commandment.

23. Og dette er hans Bud, at vi skulle troe paa hans Søns Jesu Christi Navn og elske hverandre efter det Bud, han gav os.

23. Och detta är hans bud, att vi skolom tro på hans Sons, Jesu Christi, Namn; och älska oss inbördes, såsom han oss budit hafver.

23. Ja se on temma kässo-sanna, et meie peame uskma temma Poia Jesusse Kristusse nimme sisse, ja teine teist armastama, nenda kui ta meile kässo-sanna on annud.

23. O štai Jo įsakymas: kad tikėtume Jo Sūnaus Jėzaus Kristaus vardą ir mylėtume vieni kitus, kaip Jo įsakyta.

23. Und das ist sein Gebot, daß wir glauben an den Namen seines Sohnes Jesu Christi und lieben uns untereinander, wie er uns ein Gebot gegeben hat.

23. Et c'est ici son commande-ment: que nous croyions au nom de son Fils Jésus-Christ, et que nous nous aimions les uns les autres, comme il nous l'a commandé.

23. Y éste es su mandamiento: Que creamos en el nombre de su Hijo Jesu Cristo, y nos amemos unos a otros, como nos lo ha mandado.

23 En dit is Zijn gebod, dat wij geloven in den Naam van Zijn Zoon Jezus Christus, en elkander liefhebben, gelijk Hij ons een gebod gegeven heeft.

23. A toć jest przykazanie jego, abyśmy wierzyli imieniowi Syna jego, Jezusa Chrystusa, i miłowali jedni drugich, jako nam przykazał.

23. Ez pedig az ő parancsolata, hogy higyjünk [24†] az ő Fiának, a Jézus Krisztusnak nevében, és szeressük egymást, [25†] a mint megparancsolta nékünk.

23 А заповедь Его та, чтобы мы веровали во имя Сына Его Иисуса Христа и любили друг друга, как Он заповедал нам.

23. А се заповідь Його, щоб вірували в імя Сина Його Ісуса Христа, й любили один одного, яко ж і дав заповідь нам.

24 Ja joka pitää hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. Ja siitä me tiedämme hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka hän on meille antanut.

24 Joka pitää Hänen käskynsä, se pysyy Jumalassa* ja Jumala hänessä. Ja siitä tiedämme Hänen meissä pysyvän, siitä Hengestä, jonka Hän on meille antanut.

24. Ja joka hänen käskynsä pitää, se pysyy hänessä ja hän siinä, ja siitä me tiedämme, että hän meissä pysyy, siitä Hengestä, jonka hän meille antoi.

24. Ja joca hänen käskyns pitä se pysy hänes ja hän hänes. Ja sijtä me tiedämme että hän meisä pysy sijtä Hengestä jonga hän meille andoi.

24. Ja ioca henen Keskyns pitepi/ se pysypi henesä/ ia hen henesse. Ja sencautta me tiedhem/ ette hen meissä pysypi/ Ja sijte Hengestä ionga hen meille annoi. (Ja joka hänen käskynsä pitääpi/ se pysyypi hänessä/ ja hän hänessä. Ja senkautta me tiedämme/ että hän meissä pysyypi/ Ja siitä Hengestä jonka hän meille antoi.)

24. καὶ ὁ τηρῶν τὰς ἐντολὰς αὐτοῦ ἐν αὐτῷ μένει καὶ αὐτὸς ἐν αὐτῷ. καὶ ἐν τούτῳ γινώσκομεν ὅτι μένει ἐν ἡμῖν, ἐκ τοῦ Πνεύματος οὗ ἡμῖν ἔδωκεν.

24. και ο τηρων τας εντολας αυτου εν αυτω μενει και αυτος εν αυτω και εν τουτω γινωσκομεν οτι μενει εν ημιν εκ του πνευματος ου ημιν εδωκεν 24. kai o teron tas entolas aυtoυ en aυto menei kai aυtos en aυto kai en toυto ginoskomen oti menei en emin ek toυ pneυmatos oυ emin edoken

24 And he who is keeping his commandments abides in him and he in him. And we know in this that he abides in us, from the Spirit whom he gave us.

24. And he that keepeth his commandments dwelleth in him, and he in him. And hereby we know that he abideth in us, by the Spirit which he hath given us.

24. Og hvo som holder hans Bud, han bliver i Gud, og Gud i ham; og derpaa kjende vi, at han bliver i os, af den Aand, som han har givet os.

24. Och den der håller hans bud, han blifver i honom, och han i honom; och deraf vete vi, att han blifver i oss, af Andanom som han oss gifvit hafver.

24. Ja kes temma kässo-sannad peab , se jääb temma sisse, ja temma temma sisse; ja sest tunneme meie, et ta meie sisse jääb, sest Waimust ¤, kedda ta meile on annud.

24. Kas laikosi Jo įsakymų, pasilieka Jame ir Jis tame. O kad Jis mumyse pasilieka, žinome iš Dvasios, kurią Jis mums davė.

24. Und wer seine Gebote hält, der bleibt in ihm und er in ihm. Und daran erkennen wir, daß er in uns bleibt, an dem Geist, den er uns gegeben hat.

24. Celui qui garde ses commandements, demeure en Dieu, et Dieu en lui; et nous connaissons qu'il demeure en nous par l'Esprit qu'il nous a donné.

24. Y el que guarda sus mandamientos, mora en él, y él en él. Y en esto sabemos que él mora en nosotros, por el Espíritu que nos ha dado.

24 En die Zijn geboden bewaart, blijft in Hem, en Hij in denzelven. En hieraan kennen wij, dat Hij in ons blijft, namelijk uit den Geest, Dien Hij ons gegeven heeft.

24. Bo kto chowa przykazania jego, w nim mieszka, a on też w nim; a przez to znamy, iż mieszka w nas, to jest z Ducha, którego nam dał.

24. És a ki az ő parancsolatait megtartja, az Ő benne marad [26†] és Ő is abban; és abból ismerjük meg, hogy bennünk marad, abból a Lélekből, a melyet nékünk adott. [27†]

24 И кто сохраняет заповеди Его, тот пребывает в Нем, и Он в том. А что Он пребывает в нас,узнаем по духу, который Он дал нам.

24. І, хто хоронить заповідї Його, у тому Він пробуває, а той в Ньому. І по сьому пізнаємо, що пробуває в нас, - по Духові, котрого дав нам.