Toinen makkabealaisten kirja
2711
nellä yhäti oli menestystä, kirjoit-
ti hän Ptolemaiokselle, Koile-
Syyrian ja Foinikian käskynhalti-
jalle, että tämä tulisi auttamaan
kuninkaan asiaa.
9. Ptolemaios valitsi silloin heti
Nikanorin, Patroklon pojan, joka
oli kuninkaan lähimpiä ystäviä,
antoi hänen johtoonsa kokonais-
ta kaksikymmentä tuhatta mies-
tä, koottuja kaikista kansoista, ja
lähetti hänet tuhoamaan koko
Juudan kansan. Hänen avuksen-
sa asetettiin vielä Gorgias, sota-
päällikkö, joka oli hyvin perehty-
nyt sotatoimiin.
10. Nikanor päätti silloin myy-
mällä juutalaisia, jotka saataisiin
vangiksi, hankkia kuninkaalle ko-
ko sen verosumman, kaksituhat-
ta talenttia, mikä tämän oli suo-
ritettava roomalaisille.
11. Hän lähetti sentähden heti
sanan merenranta-kaupunkeihin
ja kehoitti ostamaan juutalaisia
orjia luvaten antaa yhdeksän-
kymmentä orjaa talentista, sillä
hän ei aavistanut, minkä ran-
gaistuksen Kaikkivaltias pian oli
antava häntä kohdata.
12. Kun tieto Nikanorin tulosta
saapui Juudaalle ja kun hän il-
moitti seuralaisillensa sotajoukon
olevan lähellä,
13. niin pelkurit ja ne, jotka ei-
vät luottaneet Jumalan vanhurs-
kauteen, pakenivat ja lähtivät
pois sieltä.
14. Mutta toiset myivät kaiken,
mitä heillä vielä oli, ja rukoilivat
samalla Herraa, että hän vapah-
taisi ne, jotka jumalaton Nikanor
oli myynyt, ennenkuin oli taistel-
tukaan,
15. ja vaikka hän ei tekisikään
sitä heidän tähtensä, että hän
kuitenkin tekisi sen niiden liitto-
jen tähden, jotka hän oli tehnyt
heidän isiensä kanssa, ja oman
pyhän ja korkeasti kunnioitetta-
van nimensä tähden, jonka mu-
kaan heitä kutsuttiin.
16. Makkabilainen kokosi sitten
väkensä, luvultaan kuusituhatta,
ja rohkaisi heitä, etteivät säikäh-
täisi vihollisia eivätkä pelkäisi
pakanain suurta paljoutta, noi-
den, jotka vastoin kaikkea oike-
utta hyökkäsivät heidän päällen-
sä, vaan taistelisivat urhoollisesti
17. pitäen silmäinsä edessä sen
mielivallan, jota nämä laista piit-
taamatta olivat harjoittaneet py-
hässä paikassa, ja sen häväis-
