TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
817
Herra Zebaot elää, jonka edessä
minä seison*, jollen minä katsoi-
si Josaphatia Juudan kuningasta,
en minä katsahtaisi sinun pääl-
les enkä tottelisi sinua.
15. Niin tuokaat nyt minulle kan-
teleensoittaja! Ja kuin soittaja
soitti, tuli Herran käsi hänen
päällensä;
16. Ja hän sanoi: näin sanoo
Herra: tehkäät kuoppia sinne ja
tänne tähän ojaan!
17. Sillä näin sanoo Herra: ei
teidän pidä tuulta eikä sadetta
näkemän, ja kuitenkin pitää oja
vedellä täytettämän: ja teidän
pitää juoman, ja teidän karjanne
ja teidän juhtanne.
18. Ja tämä on vähä Herran
edessä; sillä hän antaa myös
Moabilaiset teidän käsiinne;
19. Niin että te lyötte kaikki
vahvat kaupungit ja kaikki valitut
kaupungit, ja te kaadatte kaikki
hyvät puut ja tukitsette kaikki
vesilähteet, ja te turmelette kaik-
ki hyvät pellot kivillä.
20. Ja tapahtui aamulla ruo-
kauhrin ajalla*, katso, silloin tuli
vesi Edomin tietä myöten, ja
maa täytettiin vedellä.
21. III. Kuin kaikki Moabilaiset
kuulivat, että kuninkaat oli nous-
seet ylös sotimaan heitä vas-
taan, kutsuivat he kokoon kaikki,
jotka itsensä ensin vyöllä vyötti-
vät, ja sitä vanhemmat, ja meni-
vät rajoille.
22. Mutta kuin he aamulla var-
hain nousivat, ja aurinko nousi
veden yli, niin näkivät Moabilai-
set, että vesi oli heitä vastaan
punainen niinkuin veri,
23. Ja sanoivat: se on veri; ku-
ninkaat ovat tapelleet keskenän-
sä, ja yksi on lyönyt toisen kuo-
liaaksi: nyt siis, Moab, mene
saaliille!
24. Mutta kuin he tulivat Israelin
leiriin, niin nousi Israel ja löi
Moabilaisia; ja ne pakenivat hei-
dän edellänsä; mutta he kiiruhti-
vat ja löivät Moabin,
25. Ja kukistivat kaupungit, ja
itsekukin heitti kivensä kaikkiin
hyviin peltoihin ja täyttivät ne, ja
tukitsivat kaikki vesilähteet, ja
kaasivat kaikki hyvät puut, sii-
henasti että he ainoasti Hasare-
tin muuriin kiviä jättivät; ja he
piirittivät sen lingoilla ja löivät
sen.
26. Kuin Moabilaisten kuningas
näki sodan olevan ylen väkevän
