TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
826
rittivät he kaupungin.
15. Ja Jumalan miehen palvelia
nousi varhain aamulla mene-
mään ulos: ja katso, suuri sota-
joukko piiritti kaupungin hevos-
ten ja vaunuin kanssa. Niin hä-
nen palveliansa sanoi hänelle:
voi, herrani! mitä me nyt teem-
me?
16. Ja hän sanoi: älä pelkää, sil-
lä niitä on enempi jotka meidän
kanssamme ovat, kuin niitä, jot-
ka heidän kanssansa ovat.
17. Ja Elisa rukoili ja sanoi: Her-
ra, avaa nyt hänen silmänsä, et-
tä hän näkis! Niin avasi Herra
palvelian silmät, että hän näki,
ja katso, vuori oli täynnä tulisia
hevosia ja vaunuja*, Elisan ym-
pärillä+.
18. IV. Ja kuin he tulivat alas
hänen tykönsä, rukoili Elisa Her-
raa ja sanoi: lyö tätä kansaa
sokeudella*! Ja hän löi heidät
sokeudella Elisan sanan jälkeen.
19. Ja Elisa sanoi heille: ei tämä
ole se tie ja se kaupunki: seu-
ratkaat minua, minä vien teidät
sen miehen tykö, jota etsitte; ja
hän vei heidät Samariaan.
20. Kuin he tulivat Samariaan,
sanoi Elisa: Herra, avaa näiden
silmät, että he näkisivät! Ja Her-
ra avasi heidän silmänsä, että
he näkivät, ja katso, niin he oli-
vat keskellä Samariaa.
21. Ja kuin Israelin kuningas nä-
ki heidät, sanoi hän Elisalle: isä-
ni, lyönkö minä heitä?
22. Ja hän sanoi: älä lyö! Pitää-
kö sinun lyömän niitä, jotka sinä
vangiksi saat miekallas ja jout-
sellas? Anna heille leipää ja vet-
tä, että he söisivät ja joisivat, ja
anna heidän mennä Herransa
tykö.
23. Niin valmistettiin heille suuri
pito. Ja kuin he olivat syöneet
ja juoneet, laski hän heidät me-
nemään, ja he menivät herransa
tykö. Ja ei Syriasta enää sota-
parvia tullut Israelin maalle.
24. V. Vaan senjälkeen tapahtui,
että Benhadad Syrian kuningas
kokosi kaikki sotaväkensä, meni
ja piiritti Samarian.
25. Ja suuri nälkä oli Samarias-
sa, ja he ahdistivat kaupunkia,
siihenasti että aasin pää maksoi
kahdeksankymmentä hopiapen-
ninkiä, ja neljäs osa kabia kyh-
kyläisen sontaa maksoi viisi ho-
piapenninkiä.
26. Ja kuin Israelin kuningas kä-
